5/14. Taiteen brändääjä Damien Whitmore. Betonisymposium innosti. Muotoilukoulutus murroksessa ORNAMON LEHTI. Sivu 12. Sivu 20

Transkriptio

1 5/14 ORNAMON LEHTI Taiteen brändääjä Damien Whitmore Betonisymposium innosti Sivu 12 Muotoilukoulutus murroksessa Sivu 20

2 Messukeskus Helsinki Kevään Forma-messut lähestyy. Forma-messut on Suomen johtava lahjatavara- ja kodinsisustusalan ammattitapahtuma. Messuilla tutustut kotimaisiin tuotteisiin sekä alan uusimpiin trendeihin. Tervetuloa tekemään kevään ostoksia! OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.

3 3 SISÄLLYS Nro 5/14, Pääkirjoitus Hallitus Lyhyesti Kolumni Haastattelu Edunvalvonta Arvio Ajankohtaista Nyt Selvitys Sopimukset Asianajaja Läänintaiteilija Ornamo yhdistää Ajassa Nyt Jäsenille Ajankohtaista Tapahtumia Tekijät kertovat In memoriam Kuukauden taiteilija Työhuoneella Rahoitus, residenssit, apurahat Ilmoitus Media Teollisuustaiteen Liitto Ornamo Industrikonstförbundet Ornamo The Finnish Association of Designers Ornamon lehti on painettuna ja sähköisessä muodossa toimitettu tiedotuslehti, joka toteutetaan Gerda ja Salomo Wuorion säätiön tuella. Salla Heinänen Toiminnanjohtaja, päätoimittaja p. (09) , salla.heinanen@ornamo.fi Minna Borg Viestintä- ja markkinointipäällikkö Ornamon lehti, ilmoitusmyynti, kotisivut, viikkotiedote p , media@ornamo.fi Elina Perttula Tiedottaja p. (043) , ornamo@ornamo.fi Katri Wahlström talous- ja hallintosihteeri, jäsenasiat p. (09) , office@ornamo.fi Janita Korva Asiantuntija p. (09) , janita.korva@ornamo.fi Lotta Veromaa Projektipäällikkö, jäsenpalvelut, Taide p , taide@ornamo.fi KERAMIIKKA PIENESSÄ TILASSA Keramiikkaa pienessä tilassa on Designmuseossa järjestettävän Keramiikka tilassa -näyttelyn satelliittinäyttely. Tapahtumallinen keraamikkojen pop up -myyntinäyttely järjestetään Design Forum Showroomissa Helsingissä. Petra Ilonen Projektipäällikkö, jäsenpalvelut, Muotoilu Finnishdesigners-portfoliot, viikkotiedote p. (09) , muotoilu@ornamo.fi Katariina Siltavuori Tuottaja p. (046) , hankkeet@ornamo.fi Laura Aalto-Setälä Koulutusassistentti p , koulutukset@ornamo.fi Isabella Rossi Viestintä/keramiikka ornamoyleinen@gmail.com Marika Laakko Pääsihteeri, SIO p. (09) , marika.laakko@sio.fi Karolina Vilander Ornamon puheenjohtaja Merja Keskinen Ornamon varapuheenjohtaja Teollisuustaiteen Liitto Ornamo Annankatu 16 B Helsinki ornamo.fi finnishdesigners.fi Ornamon toimisto on avoinna ark. 9 17, sulj. heinäkuussa. Kansikuva: Damien Whitmore Valokuva: Jari Lam

4 PÄÄKIRJOITUS Ornamon lehti nro 5 /2014 Puheenvuoro taiteelle Kuluneen vuoden aikana Ornamo on tuonut näkyvästi esille taiteen, taidekäsityön, piensarjatuotannon, taiteilijat ja taidemarkkinat. Totta juuri nykyisessä tilanteessa, jossa keskeisimpinä huolenaiheina ovat julkisten palveluiden tulevaisuus, suomalaisen teollisuuden uudistumiskyky, kansainvälisen viennin madonluvut sekä suomalaisten kuluttajien ostolakko. Nyt jos koskaan niiden, jotka luovat uutta positiivista uskoa, asennetta, ideoita ja elämyksiä, on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ja vaikuttaa luovalla asiantuntijuudellaan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kehitykseen. Ornamolaisten taiteilijoiden ansiosta olemme nostaneet julkiseen keskusteluun taiteen merkityksen osana rakennettua ympäristöä ja arkea. Suomalaiset haluavat taiteen osaksi asuinalueitaan, työpaikkoja tai kouluja. Suomalaiset haluavat myös ostaa taidetta, mutta ostomahdollisuuksia ei tunneta. Tulokset pohjaavat Ornamon tekemään Taiteen markkinatutkimukseen ja taiteilijajärjestöjen Prosentti taiteelle hankkeen tilaamaan kyselytutkimukseen. Tutkimustuloksilla on väliä. Taiteilijoiden ammatin tukemiseksi Ornamo on järjestänyt koulutuksia hinnoittelusta, markkinoinnista, projektihallinnosta ja kansainvälistymisestä. Jäsenistön tarpeet ohjaavat koulutussisältöjä, jotka löytyvät osoitteesta: Samaan aikaan alalla ilmenee suuri tarve ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Tämä on yksi Ornamon vaikuttamistyön tavoitteita ja Ornamon hallitusohjelmatavoitteita. Ornamon suhdannekatsauksen mukaan alan tilanne on ollut vaikea. Taantumassa on syytä kehittää oman liiketoiminnan lisäksi uusia toimintamuotoja: verkosto-, osuuskunta tai yhteisyritykset, joiden avulla yksinyrittäjä kehittää osaamistaan, jakaa yritystoimintaan liittyviä kustannuksia ja lisää näkyvyyttään. Ornamo mahdollistaa ja tarjoaa verkostot, yhteisön sekä asiantuntijaosaamisen jäsenten yrittäjyyden kehittämiseen. Ornamo on puolustanut aktiivisesti taiteilijoiden ammattikunnan mahdollisuuksia toimia koulutustaan vastaavassa ammatissa ja saada tekemästään työstä korvausta. Keväällä Ornamo esitti kulttuuriministerille taiteilijoiden näyttelypalkkion (ns. MU-sopimuksen) laatimista. Yhteistyöhanke on käynnistynyt taiteilijajärjestöjen, Museoliiton ja Taiteen edistämiskeskuksen kanssa. Ornamo pilotoi näyttelypalkkiosopimuksen Designmuseon Keramiikka tilassa -näyttelyssä. Hanke on konkreettinen askel reilujen sopimuskäytäntöjen edistämiseksi: taiteilijoilta kerättäviä tietoja näyttelyyn liittyvästä työstä ja mielipiteitä sopimuspohjan toimivuudesta tullaan käyttämään suomalaisen näyttelypalkkiosopimuksen kehittämisessä. Toinen edunvalvonnan aihe on taiteilijoiden alv-kohtelu, jota olemme edistäneet yhteistyössä Verohallinnon ja Kirkkohallituksen kanssa. Seurakuntien kilpailutukset aiheuttavat harmaita hiuksia taiteilijoille, erityisesti kirkkotekstiilien tekijöille. Maakunnat soveltavat eri alv-käytäntöjä samoihin esineisiin sekä kilpailutuksissa ilmaisen työn teettäminen tarjousvaiheessa ei ole poikkeus. Ornamon asiantuntijat ja taiteilijat ovat ansiokkaasti vuoden aikana nostaneet esiin taiteen merkityksen. Julkinen keskustelu ja uudet näkökulmat ovat osallistaneet ihmisiä tehneet ORNAMO MAHDOLLISTAA JA TARJOAA VERKOSTOT, YHTEISÖN SEKÄ ASIANTUNTIJAOSAA- MISEN JÄSENTEN YRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEEN. taiteen osaksi elinkeinoelämää ja julkista sektoria. Ornamolaiset taiteilijat ovat olleet vaikeassa yhteiskunnallisessa tilanteessa rohkeasti ja näkyvästi keskustelun avaajia. Uskon, että teemme pienen palveluksen samalla yhteiskunnalle. Salla Heinänen Toiminnanjohtaja Heidi-Hanna Karhu

5 5 HALLITUS Muotoilun uudet tuulet Ornamo palvelee Viimeisen kolmen vuoden aikana Ornamon palvelut ovat merkittävästi lisääntyneet. Ornamon pyrkimyksenä on olla ainutlaatuinen, yhteisö, jossa saat yhteyden muotoilualojen ammattilaisiin. Ornamo yhdistää, tukee ja palvelee alalla työskenteleviä suunnittelijoita ja taiteilijoita. Pyrkimyksenä on tukea jäsenten ammattimaista työskentelyä sekä kehittää alan ammatillista osaamista. Ornamo seuraa muotoiluja taidealan kehitystä ja edistää alojen vaikuttavuutta aktiivisella tutkimus- ja selvitystyöllä, joita ovat mm. työmarkkinakyselyt ja vuosittainen muotoilualan suhdannekatsaus. Ornamon asiantuntijat neuvovat esim. tekijänoikeuksiin ja työsuhdeasioihin liittyvissä kysymyksissä. Tarkistamme työsopimuksia, neuvomme yrittäjiä, palkansaajia ja ulkomaille lähteviä jäseniä ja annamme tukea Yt-neuvotteluissa jne. Ornamo järjestää säännöllisesti koulutuksia mm. työsuhde-, yrittäjyys-, tekijänoikeusasioista, sopimusneuvotte- Elämme muutosten aikaa. Kansainvälinen kiristyvä kilpailu myös muotoilun saralla antaa aihetta laajaan pohdintaan ja uudenlaisen toiminnan kehittämiseen, niin meillä Ornamossa kuin muualla suomalaisessa yhteiskunnassa. Muotoilun ammatillinen työkenttä sekä tehtävänkuvat ovat laajentuneet Finnish Design -käsitteen kulta-ajoista merkittävästi. Muotoilu koskee lähes kaikkea ja kaikkia. Konkreettisen esine- ja tuotesuunnittelun rinnalle ovat tulleet käytettävyyssuunnittelu sekä palveluiden ja moninaisten sisältökokonaisuuksien suunnittelu. Kolmiuloitteisesta 3Dsuunnittelusta on laajennettu tarinoiden ja pelien maailmaan. Suunnitteluvaltainen ala on kehittynyt ja nyt muotoilunäkemystä on otettu osaksi yritysten strategista johtamista. Muotoilun ja muotoilijoiden menestys on nyt entistä riippuvaisempi ulkomaisista, kansainvälisistä tehtävistä. Mahdollisuuksien löytäminen, näkyvyyden saaminen sekä markkinointi ovat kulmakiviä haettaessa kansainvälistä menestystä. Muotoilun työtehtävät ovat tulevaisuudessa enenevässä määrin Suomen rajojen ulkopuolella. Tarvitaan erilaisia kanavia yhteyksien luomiseen maailmalle. Suomi on pieni maa ja Ornamo pieni järjestö. On erittäin tärkeää, että luista, rahoituksesta, hinnoittelusta, hankinnoista ja markkinoinnista. Ornamo tekee myös tiivistä koulutusyhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Tulemme julkaisemaan myös ammatillisia oppaita ja uraasi tukevia ohjeistuksia. Syskokous 2014 Ornamon syyskokoukseen Design Forum Showroomiin saapui 19 jäsentä. Kokouksen avasi puheenjohtaja Karoliina Vilander Eeva Mäkisen toimiessa sen puheenjohtajana. Salla Heinänen esitteli toimintasuunnitelman ja budjetin vuodelle 2015, mitkä molemmat hyväksyttiin. Varsinaisten jäsenien jäsenmaksu tulee nousemaan 10 eurolla, muiden maksujen pysyessä samoina. Korotetulla jäsenmaksulla parannetaan toimiston juridisia palveluita. Uudeksi hallitusjäseneksi valittiin teollinen muotoilija Mikko Rikala ( ) ja toiselle hallituskaudelle sisustusarkkitehti Mari Relander ( ) kaikki muotoilun tahot ja vähäiset voimavarat saadaan kerättyä yhteen. Ornamon rooli tulee toivottavasti olemaan tässä kehityksessä keskeisessä asemassa. Vahvemman, uskottavamman ja vaikutusvaltaisemman Ornamon on helpompi edistää suomalaisen muotoilun kansainvälistymistä. Muotoilun todellisuuden ja juhlapuheiden välillä on vielä ketun mentävä aukko. Muotoilun yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja uskottavuus tarvitsevat todellisen nosteen. Tarvitaan näkemystä, uskallusta, nöyryyttä ja yhteistyötä yli ammatillisten rajojen. Tuomas Antikainen 10 ja tekstiilitaiteilija Merja Keskinen ( ). Hallituksessa jatkavat vaatetussuunnittelij pj. Karoliina Vilander ( ), teollinen muotoilija, arkkitehti Pekka Harni ( ), visuaalisen kulttuurin ammattilainen Tero Annanolli ( ), teollinen muotoilija Tuomas Antikainen ( ), teollinen muotoilija Petteri Venetjoki ( ) ja sisustusarkkitehti Tatu Ahlroos ( ). Ornamon toimintasuunnitelma 2015 on kokonaisuudessaan luettavissa Ornamon kotisivuilla. > hallinto

6 LYHYESTI Ornamon lehti nro 5 /2014 Kaj Franckpalkinto 2014 Kaj Franck -muotoilupalkinto ( ) on myönnetty muotoilija Harri Koskiselle. Koskisen ura on alusta lähtien suuntautunut kansainvälisille markkinoille. Koskinen on luonut laajan ja johdonmukaisen tuotannon, joka on omaperäinen ja tunnistettava. Toimivuus, materiaalien monipuolisuus, rehellisyys ja esteettisyys ovat arvoja, jotka yhdistetään Koskisen suunnitteluun. Tuloksena on ajattomia ja klassisen kauniita tuotteita. Kaj Franck-palkintonäyttely Designmuseo, Korkeavuorenkatu 23, Hki Avoinna ti 11 20, ke su 11 18, ma sulj. MUOTO 2014 Koti-ja keittö lehden järjestämässä Muoto-gaalassa 4.9. Vanhalla ylioppilastalolla jaettiin jo kolmatta kertaa Muoto-palkinnot. Raadin puheenjohtaja toimi Allerin tj. Pauli Aalto-Setälä ja jäseninä olivat Ornamon toiminnanjohtaja Salla Heinänen, Helsinki Design Weekin tj. Kari Korkman sekä professori Yrjö Sotamaa. Elämäntyöpalkinnon sai Vuokko Nurmesniemi, ehdolla tässä kategoriassa olivat myös Yrjö Kukkapuro ja Ritva Puotila. Muissa katergorioissa jaettiin seuraavat palkinnot: Sisustustuote: Woodrack halkoteline/teija Lehtola, Valaisin: Compleated/Antti-Jussi Silvennoinen ja Pekka Kuivamäki, Kaluste: Lundia, Tekstiili: Hypnopompic-kuvakudokset/Kustaa Saksi, Ruokateko: Kolmen kaverin jäätelö, Lupaus: Laura Väinölä. Kera miikka tilassa Keram OUT OF THE BLUE The Essence and Ambition of Finnish Design. A compelling and instructive overview of Finnish design past and present. By: Nokia Design Editors: Marko Ahtisaari, Laura Houseley 402 s. ISBN: KÄSIKIRJA Kahden lääkärin ja yhden filosofin kirjoittama yleistajuinen tietopaketti. Martin Panelius, Risto Santti, Jarkko S. Tuusvuori Kustantaja: TEOS, 768 s. ISBN KERAMIIKKA TILASSA Keramiikan tila Keramikens rum Ceramics & Space Julkaisija/Utgivare/Published by Teollisuustaiteen Liitto Ornamo 110 s., nelivärinen ISBN Hinta: 28 e/ornamolaisille 25 e + toim.k. Tilaukset: hankkeet@ornamo.fi Liisa Valonen

7 7 LYHYESTI ORNAMO- SÄÄTIÖN STIPENDIT 2014 Ornamo-Säätiö palkitsi suomalaisen muotoilualan sanansaattajia, tekijöitä ja muotoiluperinteen jatkajia. Vuoden 2014 palkitut julkistettiin Habitare-messujen Ahead!-areenalla. Seuraavat ornamolaiset saivat stiepdin vuonna Kaj Franckin rahaston stipendi 5000 muotoilija Tauno Tarna. Flow -valaisimessa pääasiassa on käytännöllinen ja kaunis valo. LUMINORD Valaisinsuunnittelukilpailun tehtävänä oli suunnitella kodin valaistukseen soveltuva valaisinsarja tai yksittäinen valaisin. Suomen Messusäätiön lahjoittaman euron palkinnon sai Simo Serpola työllään Trefoil. Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen STEK-nimikkopalkinnon, e, sai Miia Suvin ja Markus Sokolnickin vlaisin Flow. Palkinnot jaettiin ValoLight-tapahtumassa Mirja Tissarin rahaston stipendi 5000 muotoilijat Minna Impiö ja Mari Martikainen. Eva Taimin stipendi 5000 taiteen tohtori, professori emerita Päikki Priha. Maija Taimin stipendi 5000 sisustusarkkitehti, kalustesuunnittelija Isko Lappalainen. Ornamo- Säätiö jakaa vuosittain työskentelyapurahoja, stipendejä ja tunnustus palkintoja muotoilijoille, suunnittelijoille ja taiteilijoille. Stipendien hakemisajankohdasta ilmoitetaan keväisin Ornamo-Säätiön ja Ornamon kotisivuilla, sekä Ornamon lehdessä. KUNNIAPALKINTO Taideteollisen korkeakoulun pitkäaikaiselle rehtorille ja maailman muotoiluyliopistojen järjestön Cumulus Associationin ensimmäiselle presidenttille professori Yrjö Sotamaalle myönnettiin Kiinan kunniapalkinto. Sotamaa on kehittänyt aktiivisesti Suomen ja Kiinan välistä yliopisto-, innovaatio- ja muotoiluyhteistyötä. Taidetta edistämässä Taiteilijoiden ja muotoilijoiden asiantuntemuksella olisi paljonkin annettavaa julkisen sektorin taidehankinnoissa, mm. hankintaprojektien johtamisessa ja konsultoinnissa. Prosentti taiteelle -hanke tähtää taiteen käytön lisäämiseen luontevana osana rakentamista. Syyskuussa julkisen taiteen mahdollisuuksista kerrottiin Kuntamarkkinoilla. Seuraavaksi on vuorossa verkostoitumistilaisuuksia ja koulutuksia, joissa käydään läpi taideteoksen hankintaprosessia ja taidekoordinointia. Haluamme lisätä tietoa ja antaa työkaluja taidehankinnan toteuttamiseen kuntasektorille ja rakennuttajille, kertoo Ornamon taiteen projektipäällikkö Lotta Veromaa. Onnistuneeseen prosenttitaidehankintaan tarvitaan niin tilaajan, rakennuttajan, suunnittelun ja taidehankkeiden osaamista. Koulutus ja verkostoitumistapahtumat vastaavat tarpeeseen lisätä monialaista yhteistyötä. Hiljattain avattiin myös prosenttiperiaatetta avaavat verkkosivut. Prosenttiperiaate.fi -sivusto on kattava tietopaketti julkisen taiteen käytöstä. Sitä päivitetään jatkuvasti ja se tulee auttamaan kaikkia osapuolia. Siihen kannattaa perehtyä, sillä se auttaa kertomaan julkisen taiteen merkityksestä osana ihmisten arkea, Veromaa sanoo. Prosentti taiteelle -hankkeessa ovat Ornamon lisäksi mukana Suomen Taiteilijaseura, Arkkitehtuurin tiedotuskeskus sekä Ympäristötaiteen Säätiö ja Taiteen edistämiskeskus. Haluatko tietää lisää rakennetun ympäristön taidehankkeisiin osallistumisesta? Prosentti taiteelle -hanke järjestään kaikille avoimen koulutuksen ammattilaisille Helsingissä perjantaina Paikalla on mm. Ornamon lakimies Janita Korva, joka opastaa sopimus-, vastuu- ja budjetointikysymyksissä. Lisää tietoa ilmoittautumisesta sekä kellonajoista viikkotiedotteessa ja Ornamon verkkosivuilla.

8 KOLUMNI Ornamon lehti nro 5 /2014 Kauneuden voimasta Syksyn pimeyden ja toistuvien yt-neuvottelu-uutisten keskellä hyvät uutiset ovat arvokkaita. Sellainen oli kutsu Design Forum Finlandista; Harri Koskinen on saanut Kaj Franck- palkinnon. Loistavaa! Koskinen on esikuva, joita uudet sukupolvet tarvitsevat. Hänen tapansa työskennellä on useiden muotoilijan ammattia pohtivien ja opiskelunsa jo aloittaneiden unelma. Muotoilun "todellista" työtä; muodonantoa, käsin piirrettyjä skissejä, aitoa materiaalin tunnetta ja esineitä joissa on ajattomuuden kosketus. Ja kansainvälisyyttä ja omaa taiteellista ilmaisua, muotoilua omalla otteella. Osittain jopa niin perinteistä, että se kuulostaa taideteollisuudelta. Mutta porfoliossa on myös teollisuuden teknologiaa ja nimettömiä volyymituotteita, eikä pelkästään galleriapuhtaita designobjekteja. Ja mukaan mahtuu myös se arvokkain, "editions" kuten Koskinen ne itse listaa suunnittelutoimistonsa www-sivuilla. Puhtaasti taiteelliset tuotannot, joiden käyttöarvo on estetiikassa. Aitous ja vlipittömyys nousevat juuri haastavina aikoina arvoonsa. Koskisella on kyky valita mihin keskitytään, eikä vain yksittäisissä projekteissa, vaan vuosien saatossa, omassa urassaan. Työ ja tuotteet, joita hän on tehnyt, tuntuvat merkityksellisiltä jopa kaiken downshiftaamisen ja materiaalista luopumisen keskellä. Jos jotain uutta pitää tuottaa, lanseerata ja kuluttaa, olisipa se edes kaunista! Koskinen on suunnit- AITOUS JA VILPITTÖ- MYYS NOUSEVAT HAASTAVINA AIKOINA JANITA ARVOONSA. telija, joka osaa sanoa EI, kun eteen tulee huono idea tai projekti. Onko tämä kauneuden perään haikailua kun pitäisi luoda työpaikkoja, innovaatioita ja löytää uusi sampo Suomelle? Tosiasiassa esteettiset arvot usein tippuvat designdriverien ja tuottavuuteen keskittyvien prioriteettien listalla yllättävän alas. Taideteollisuuskin tuntuu pölyttyvän käsitteeksi, jolle ei ole edes nimetä omaa osoitetta, paitsi ehkä Mannerheimintien reunalla seisova monoliittinen Kansallismuseo. Se muuten onkin todellinen kauneuden ja käsin tehdyn aarre-aitta. Sen vuoksi olen iloinen, että Harri Koskisen duuni on jo nyt nostettu Kaj Franck-palkintokategoriaan. Toki Koskisen työ ei aikaisemminkaan ole jäänyt huomaamatta. Hänen ansioluettelossaan on lista palkintoja, tunnuksia ja ansioita. Mutta se on myös pitkä polku palkattomasta harjoittelijan pestistä Iittalan lasitehtaalta menestyväksi freelance-muotoilijaksi ja samaisen Iittalan taiteelliseksi johtajaksi. Pelkät palkinnot eivät muotoilijoita elätä eivätkä edes apurahat vaikka ne suuresti auttavatkin uralla eteenpäin. Koskisen kohdalla tuntuu siltä että kyky tuottaa kauneutta elättää ja pitää myös intohimon ja rakkauden muotoiluun vireänä. Ja samalla tuottaa sitä taloudellista ja haluttua hyötyä; klassikkotuotteita ja uutuuksia, jotka nousevat tavaravirrasta esiin ja jäävät mieleen. Tai ikkunalaudalle, kuten vaikka ajaton Lantern-lyhty, jonka joka syksy nostan esiin valaisemaan. Menestys ei tule yksin. Koskisen viestinnästä pitkään vastannut Laura Sarvilinna osasi luoda kontakteja ja saada Koskisen työn kansainväliseen näkyvyyteen. Jokainen hyvä muotoilija tarvitsee hyvää viestintää ja tälle osaamiselle on edelleen tilaa muotoilun markkinoinnissa. On fiksuja asiakkaita, jotka luottavat designeriin. Ja vuoropuhelu, työyhteisö on tärkeä. Helsingin Säästöpankin rannassa kotiaan pitävä Friends of Industryn (Teollisuuden Ystävät osakeyhtiön) pienessä studiossa on Koskisen luottosuunnittelijoiden pieni tiimi, joka yhdessä Koskisen kanssa toteuttaa ideoista realiteettejä. Hyvä muotoilu ei synny yksin, eikä yhtä varten. Kauneus on jakamatonta! Pekka Toivanen Muotoilujohtaja

9 Canvas Collage by Nicolette Brunklaus

10 HAASTATTELU Ornamon lehti nro 5 /2014 DAMIEN WHITMORE TAIDE- JA DESIGNBRÄNDÄYKSEN MAAILMANMESTARI Minna Kontkanen Ornamon lokakuisen taideseminaarin päävieras uudisti Lontoon Tate- ja V&A-museot. Tässä hänen neuvonsa Suomen taiteilijoille ja taidekäsityöläisille. Elegantilla brittienglannilla lausutuista ajatuksista ei ole tulla loppua, kun kahden lontoolaisen suurmuseon viestintä- ja ohjelmistojohtaja, hiljattain kansainvälisen museomaailman yksityiskonsultiksi jättäytynyt Damien Whitmore avaa suunsa. Puhe poukkoilee tajunnanvirtana, mutta lennokkaiden heittojen välistä kiteytyy muutama perusviesti, joka pätee kaikenkokoisiin taide- ja designtoimijoihin yksin puurtavasta käsityöläisestä raskaaseen museo-organisaatioon. On röyhkeää luulla että ihmisten pitäisi ostaa töitäsi (tai käydä museossasi) vain koska ne ovat olemassa. Olet korkeasti koulutettu ammattilainen. Kaikki ammattilaiset joutuvat välillä tekemään asioita, jotka eivät kiinnosta heitä. Olet ammattilainen, et harrastelija. Auta ihmisiä ostamaan työtäsi! Kivasta kohutuksi Irlantilaissukuisella Damien Whitmorella on käynyt tuuri asua lähes koko ikänsä Lontoossa, jonka museot hakivat vertaistaan jo ennen kuin hän pääsi mukaan niitä tomuttaneeseen joukkoon. Korkeakoulunsa hän kävi Pohjois-Englannin Lancasterissa sekä Oxfordissa. Apurahoja jakavasta Arts Council -organisaatiosta ja pienistä Conran Museumista ja Design Museumista hän jatkoi vuonna 1992 taloon, joka vei hänen uransa tähtiin. Lontoon Tate Gallery oli vakiintunut museoinstituutio, arvostettu 1800-luvun ja modernin taiteen esillepanija. Museon viestintäjohtajana Whitmore oli osa tiimiä, joka vuonna 2000 avasi valtavan Tate Modern -museon entiseen voimalaitokseen. Samalla Ornamon taideseminaarin nimeä lainataksemme taidemaailma räjähti. Ennen kuin aloitimme, ihmiset eivät pitäneet nykytaiteesta. Me syötimme ja syötimme medialle kohuaiheita! Otimme Turner Prize -ehdokkaiksi kaikkein provosoivimmat taiteilijat ja saimme etusivun otsikoita tabloidlehtiin: 'Hullun lehmän taidemuseo saa valtiolta 50 miljoonaa puntaa'. Hullu lehmä viittasi Damien Hirstin formaliiniin säilöttyyn lehmään ja vasikkaan. Taten kuraattoreina autoimme ihmisiä ajattelemaan. Näytimme, että teos oli nykyversio madonna ja lapsi-aiheesta. Nykytaiteesta tuli puheenaihe, siitä tuli suosittua. Whitmore keräilee brittiläistä nykymaalausta, eikä hänen käsityksensä naisista taiteessa rajoitu äiti-symboliikkaan: En edes ajattele sukupuolta. Esimerkiksi Rachel Whiteread ja Ursula von Rydingsvard tekevät upeaa veistotaidetta. Ikinä en ole myöskään pitänyt taidekäsityötä harrasteluna, vaan oikeana ammattina. Oma nimi esille Tate Modernin käynnistyttyä Whitmore lähti kunnianarvoiseen Victoria & Albert -muotoilumuseoon. Siellä kävi vuodessa miljoona ihmistä, joka Lontoon kokoisessa kaupungissa on häpeällisen vähän. Ensimmäinen näyttely, jonka taustatöissä hän oli mukana, oli Gianni Versacen muotinäyttely. Näyttelyn ulkomaankiertue jatkui muun muassa Helsingin Designmuseoon. Versacesta saa hyvän museonäyttelyn, koska vaatteet ovat räikeitä mutta erinomaisesti tehtyjä. Päätavoitteemme oli kuitenkin johtaa maailman designmuseoiden ykköstä, joten näyttelyjulisteessa Versace luki paljon pienemmällä kuin V&A. Museon nimenä V&A oli iskevämpi. Seurasi näyttelyitä, joiden pääosissa olivat Vivienne Westwood, valokuvaajat Diane Arbus ja Lee Miller sekä Hollywoodin kultakauden pukusuunnittelu. Whitmore brändäsi myös

11 11 HAASTATTELU OMAA BRÄNDIÄ VOI KASVATTAA AIVAN JOKAINEN, JOLLA ON NETTIYHTEYS. Jari Lam museon kaikkien aikojen menestyneimmän näyttelyn, joka kiertää yhä maailmaa. David Bowie is -näyttely kattaa artistin uran design-näkökulmasta musiikkia lainkaan unohtamatta ja on ehkä kokonaisvaltaisin audiovisuaalinen elämys, jota museoissa on koskaan nähty. Tämän vuoden kesäkuussa Whitmore lähti V&A:sta ja konsultoi muun muassa ensi vuonna Milanossa aukeavaa Pradan taidekokoelman jättigalleriaa. Tunsin saavuttaneeni museomaailmassa kaiken ja paloin loppuun. Pradan jälkeen en enää aio tehdä museoita, vaan tehdä rahaa taiteilijoille. Tuo työsi esille! Kallis museokonsultti saa nyt kertoa Ornamon jäsenille, miten tulosta syntyy. Miten hän nostaisi taiteilijan uran? Meidän on pakko olla yhtä mieltä, että hän tahtoo olla ammattilainen ja myydä taidettaan. Muuten on mahdoton onnistua. On myös mietittävä, ketkä ostavat juuri hänen teoksiaan ja kysyttävä itseltään: kuinka voit auttaa heitä ostamaan? Viimeksi mainittu lause oli se, jota Whitmore toisti useimmin seminaaripäivän aikana. Hänen mukaansa ilman oman työn brändäystä tulosta syntyy paljon vähemmän kuin pitäisi. Yksityisten ammatinharjoittajien onneksi brändinrakennukseen tarvitaan hänen mukaansa aikaa enemmän kuin rahaa. Omaa brändiä voi kasvattaa aivan jokainen, jolla on nettiyhteys: Massiivinen nettinäkyvyys on ehdoton pakko. Lataa töidesi kuvia Instagramiin joka päivä ja pidä nettisivusi ajan tasalla. Töiden visuaalisuudella on väliä, entä tekijän omalla ulkonäöllä? Ei. Vain lahjakkuudella on väliä. Ulkonäöllä ei etene taideammateissa, jossa arvostelu- ja myyntimenestys ruokkivat toisiaan. Työn korkea laatu on tärkeintä, mutta korkea laatu riippuu ajan hengestä ja on monimutkainen kysymys. Nettilausuman kanssa ristiriidassa on Whitmoren mielipide, että luvulla kukaan taiteilija ei enää asu syrjäseudulla. Lontoolaisena hän tuntee lähinnä Lontoossa asuvia taiteilijoita ja pitää sitä maailman taidepääkaupunkina. Koska sisältö ratkaisee, nykytaiteen museomme nimikin saanee yhä olla Kiasma, vaikka nimi tuo Whitmoren mieleen naisille suunnatun Viagran. Suomalaisia taide kiinnostaa ja sitä haluttaisiin ostaa, mutta tietoa ja sitä kautta ostovarmuutta puuttuu. Ornamon syyskuussa julkistamasta Taiteen markkinatutkimuksesta selviää, että peräti 90 prosenttia suomalaisista tahtoisi ostaa taidetta ja taidekäsityötä, mutta 83 prosenttia kokee, ettei tiedä mistä ja miten sitä oikein ostaisi. Tähän saumaan Whitmoren neuvot sopivat mainiosti. Taiteentekijän ensimmäinen kohderyhmä ovat galleriat, käsityöläisillä myös kaupat, ja mitä ne haluavat? Myyntiä. Suuretkin taiteilijat tuntevat yleisönsä on täysin kulunutta väittää, ettei Van Gogh muka tuntenut! Auta kaikin keinoin ihmisiä ostamaan.

12 EDUNVALVONTA Ornamon lehti nro 5 /2014 Ornamon tavoitteet hallituskaudelle Ornamon toimenpide-ehdotuksiin voi tutustua verkossa: Ornamon hallitus hyväksyi kokouksessaan järjestön tavoitteet eduskunnan seuraavalle hallituskaudelle. Tavoitteillaan Ornamo vaatii kannustavampaa elinkeino- ja kulttuuripolitiikkaa pienyrittäjyyden kehittämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Muotoilijoiden ja taiteilijoiden ammatissa toimimisen edellytykset ovat nykyisessä taloustilanteessa koventuneet. Suunnittelijoiden ja taiteilijoiden ansaintamallin kehittäminen on sekä Ornamon toiminnan että hallitusohjelmatavoitteiden keskeisin tavoite. Aineettoman arvonluonnin kärkialana muotoilun tuoma lisäarvo Suomelle on riippuvainen hallituksen tahdosta edistää rahoitusvälineitä, kehittää suojamuotoja sekä luoda kannustavampaa verotusta. Järjestön mielestä nyt on viimeinen hetki uudistaa Suomen IPR-strategia, jotta muotoilusta saatava lisäarvo olisi Suomen kannalta mahdollisimman korkea. Suomelle kuvataiteen strategia Muotoilun lisäksi järjestö haluaa myös nostaa kuvataiteen Suomen kansainväliseksi vientivaltiksi, mikä järjestön mielestä edellyttää omaa strategiaa visuaaliselle taiteelle. Järjestön tavoitteena on myös edistää taiteen ja muotoilun käyttöä kunnissa. Julkiset tarjouskilpailut suosivat isoja yrityksiä, ja pienet suunnitteluyritykset ovat heikossa asemassa. Ilmaisen työn vaatiminen on iso ongelma sekä muotoilun ja että taiteen alan ammattilaisille. Kuntien hankintamenettelyt eivät tällä hetkellä suosi käyttäjälähtöisten muotoiluratkaisujen soveltamista kuntien haasteisiin.tietointensiivisenä ja käyttäjälähtöisenä osaamisalana muotoiluosaaminen on tulevaisuudessa keskeinen tekijä niin elinkeinoelämän eri toimialoilla kuin palvelujen kehittäjänä julkisella sektorilla. Suomella on kaikki mahdollisuudet kehittyä aineettoman talouden suunnannäyttäjäksi. 1. Laadukas ja hyvin suunniteltu rakennettu ympäristö takaa arvokkaan elämän 3. Kannustava työelämä kehittää yhteiskuntaa Jotta tämä onnistuu, Ornamon mielestä: Muotoilualan rahoitusjärjestelmä on uudistettava, jotta alan investointitarpeet ja julkisten rahoittajien ohjelmat kohtaavat. Taiteen rahoitusjärjestelmä tulee uudistaa. Suomen on laadittava kuvataidestrategia, joka on osa Suomen vientimarkkinoita ja nostaa Suomen maakuvaa. 2. Asiantuntija luo aineettoman kilpailuedun

13 Kansainvälinen keittiötapahtuma imm cologne -sisustusmessuilla. CREATE. FURNISH. LIVE. KANSAINVÄLISET SISUSTUSMESSUT Kaikki samassa paikassa: Tutustu kansainväliseen sisustussuunnitteluun koko laajuudessaan! imm cologne: Ainutlaatuinen uusien trendien, uraauurtavan muotoilun ja kansainvälisen liiketoiminnan kohtaamispaikka. Tämä on ainoa paikka, jossa esitellään samanaikaisesti kalusteita, sisustustarvikkeita ja sisustussuunnittelua mukaan lukien keittiöt LivingKitchen-näyttelyssä. imm cologne -messuilla näet tänään, miten huomenna asutaan. Tutustu liiketoimintasi tulevaisuuteen eurooppalaisessa suurkaupungissa Kölnissä. Päivi Ahvenainen, Edelte Oy, Sahakyläntie 5, Sahakylä, Puhelin , Fax , koelnmesse@kolumbus.fi

14 ARVIO Ornamon lehti nro 5 /2014 Keramiikka hajoaa palasiksi Keramiikka tilassa saakka Designmuseo, Korkeavuorenkatu 23. Avoinna ti klo ja ke-su klo Teollisuustaiteen Liitto Ornamo on järjestänyt yhteistyössä Suomen Kuvanveistäjäliiton ja Designmuseon kanssa suuren keramiikkataiteen katselmuksen. Helsingissä on avattu keramiikkataiteen näyttely, Tampereella paperitaiteen ja säännöllisesti näemme myös tekstiilitaiteen näyttelyitä. Keskeinen kysymys näiden materiaalikeskeisten näyttelyiden kohdalla on, että miksi. Miksi keramiikasta tehty nykytaide tai keramiikasta tehty design halutaan erottaa muusta nykytaiteesta ja muusta designista? Keramiikka nykytaiteen materiaalina uppoaa nykytaiteen moniulotteiseen kitaan sujuvasti. Muotoilussa taas keramiikka on valtavirtaa. Kovin paljon yhteistä niillä ei ole. Designmuseon näyttely on juuri sellainen täyteen ahdettu sillisalaatti, mitä tällaiselta näyttelyltä odottaa. Joukossa on todella upeita keraamisia esineitä, jotka ovat leimallisesti käsityötä ja muotoilua. Niiden tyylikkyys ja historiaa arvostava osaaminen eivät korostu tiiviissä ripustuksessa eivätkä tummilla voimakkailla väreillä maalatut seinät tee niille oikeutta. Joukossa on myös hyvää nykytaidetta kuten Arkisto-työryhmän kiinnostava installaatio, Jarmo Mäkilän sarja poikapatsaita ja Tiia Matikaisen pelottavat veistokset. Aivan oman tilansa ottavat Kerttu Horilan groteskit naishahmot, jotka taitavat olla monelle näyttelyn mieleen jäävin teos. Parhaiten näyttelykokonaisuudessa toimivat teokset, joille vuoropuhelu designin ja nykytaiteen välillä on Tiia Matikaisen veistos Matkamies tältä vuodelta on mykkyydessään pelottava. luontevaa. Hyvän esimerkin tästä tarjoavat konkariveistäjä Pekka Paikkari ja nuorempi kyky Matias Liimatainen. Hienosti se toimii myös Tuula Lehtisen kauniissa lintuaiheisessa veistossarjassa, joka on selkeästi nykytaiteen kontekstissa tulkittava teos. Silti se keskustelee hienolla tavalla perinteisen ilmaisun ja vanhojen kauneuskäsitysten kanssa. Tätä vuoropuhelua olisi näyttelyltä kaivannut enemmän. Veikko Halmetoja Jussi Tiainen Kerttu Horilan naiskuvat viime vuosikymmenen lopulta ovat edelleen komeita ja hauskoja. Pasi Mäkilä

15 15 AJANKOHTAISTA Tehdystä työstä palkkaa taiteilijoille? Pitääkö taiteilijan saada palkkaa osallistuessaan museoissa järjestettyihin näyttelyihin? Onko oikein että taiteilijan ammatista ei tarvitse maksaa palkkaa? Yleisesti ajatellaan että taiteilijat myyvät teoksiaan ja jos eivät myy niin tehkööt jotain muuta?! Museonäyttelyä voi hyvin verrata konserttiin, jossa muusikot esiintyvät saaden palkkaa tekemästään työstä taiteen tekemisestä. Museonäyttelyyn osallistuva taiteilija ei kuitenkaan yleisesti katsoen saa palkkaa työajastaan osallistuessaan näyttelyihin, vaikka hän olisi itse vastannut kuljetuksista, osallistunut näyttelyn ripustukseen, markkinointiin, luentoihin, työpajoihin jne. Myytti köyhästä taiteilijasta elää ja on valitettavasti usein myös alan totuus. Ornamon Keramiikka tilassa keramiikan tila -näyttelyn yhteydessä pilotoidaan parasta aikaa uutta näyttelypalkkiosopimusmallia. Näyttelypalkkiolla pyritään takaamaan visuaalisen alan taiteilijoille palkkio näyttelyä varten tehdystä työstä sekä kulujen korvaamisesta. Pilotoinnissa mallinnetaan Ruotsissa vuonna 2009 voimaan tullutta MU-sopimusta (avtal för för konstnärers ersättning för medverkan vid utställningar). Siinä määritellään taiteilijalle palkkio näyttelyä varten tehdystä työstä. Se koostuu kahdesta sopimuksesta, puitesopimuksesta, jonka ovat solmineet Ruotsin valtio ja kolme taiteilijajärjestöä, sekä mallisopimuksista, jotka solmitaan taiteilijan ja näyttelyn järjestäjän kesken. Ornamon aloitteesta käyntiin lähtenyt pilotointi toteutetaan vuosina yhteistyössä muiden suomalaisten taiteilijajärjestöjen kanssa. Tähtäämme siihen että vielä joskus taiteilijat saisivat aina palkkaa tekemästään työstä. Katarina Siltavuori Keramiikka pienessä tilassa Keraamikkojen pop up-myyntinäyttely facebook.com/keramiikkapienessatilassa O-Round things are boring Taiteilijat O ry Kuukauden taiteilijat Erottajankatu 9 B sisäpiha Avoinna ma pe 12 18, la designforumshowroom

16 NYT Ornamon lehti nro 5 /2014 HIMMEITÄ VALAISIMIA Hannu Pöppönen Timo Niskanen ei saanut valaisimiaan firmoille, joten hän alkoi valmistaa ja myydä niitä itse. Vuonna 2012 Timo Niskanen esitteli valaisimiaan Milanon huonekalumessuilla, nuorten suunnittelijoiden Salone Satellitessa, yhtenä yli 750:stä suunnittelijasta. Niskasen pienellä osastolla oli muun muassa valaisin, joka toimi kolikkopantilla. Kun kolikon asetti valaisimen jalan rakoon, se syttyi. Niskasella oli esillä myös muun muassa teräksestä ja lasittamattomasta keramiikasta valmistettu pöytävalaisin, joka muistutti erehdyttävästi oksaa. Niskanen kertoikin löytäneensä luonnosta oksan ja valaneensa sen keramiikkaan. Se oli ironinen kannanotto siihen, miten pohjoismaiset muotoilijat aina kertovat saaneensa vaikutteita luonnosta. Lahjakkaan Niskasen osasto erottui edukseen kirjavasta joukosta ja kaikki näytti hyvältä. Sitten tuli takaisku. Kun messut olivat ohi, Niskanen pakkasi valaisintensa prototyypit valmiiksi Suomenmatkaa varten. Kun kuljetusfirma tuli paikalle, valaisimia ei näkynyt missään, ne oli viety. Niskanen ilmoitti asiasta messujärjestäjille, mutta heidän mukaansa valaisimia oli mahdoton enää jäljittää. Nyt syyskuussa, kaksi ja puoli vuotta myöhemmin Niskanen seisoi jälleen messuosastolla, tällä kertaa Habitaressa. Hänellä oli osasto, jossa oli täysin uudenlaisia valaisimia oman Himmee-tuotemerkin alla. Ne eivät olleet enää prototyyppejä, vaan valmiita valaisimia, jotka olivat jo myynnissä.

17 17 NYT Niskanen opiskeli taideteollista muotoilua Taideteollisessa korkeakoulussa, josta hän valmistui vuonna Hän teki lopputyönsä siitä, miten nuori muotoilija saisi uransa alkuun. Lopputyöstä ja omista kokemuksista käy selville, että helppoa se ei ole. Ennen muotoilijaksi valmistumistaan Niskanen oli työskennellyt Saas Instrumentissa, sieltä hän juuri sai kimmokkeen suunnitella valaisimia. Saas lanseerasi niihin aikoihin viiden suunnittelijan valaisinmalliston, heidän joukossaan olivat muun muassa Mikko Paakkanen ja Yrjö Kukkapuro. Niskanen piirsi suunnitelmia puhtaaksi ja hallitsi prototyyppisarjojen valmistusta. Sain todella hyvää kokemusta, miten hommat etenevät, missä tuotteet teetetään ja mitä kaikkea se vaatii, Niskanen sanoo. Hän alkoi suunnitella freelancerina omia valaisimiaan ja teki samalla näkymätöntä suunnittelua teollisuusvalaisinten puolella. Niskanen esitteli valaisintensa prototyyppejä Berliinin DMY-messuilla ja New Yorkissa järjestetyssä suomalaisen muotoilun Straightforwardnäyttelyssä. New Yorkissa minulla oli ihan väärä lähestymistapa, koska olin siellä proton kanssa. Jotain lehtijuttuja tuli, mutta ei valmistajia. Näyttely oli kauppakeskuksen kyljessä, missä liikkui tavallista yleisöä. Jouduin selittämään heille, että tämä on proto, sitä ei voi ostaa. Ennakkotyötä Yhdysvaltojen markkinoille menemiseksi ei tehty ennen näyttelyä tehokkaasti ja Yhdysvalloissa on designvalaisinten valmistajia mitättömän vähän, joten mahdollisuudet saada niitä valmistukseen olivat heikot. Milanon reissu oli kannattavampi. Niskanen alkoi kehitellä valaisinta muutamankin valmistajan kanssa aina valaisinpakkauksiin saakka, mutta homma tyssäsi aina johonkin. Eräs toimitusjohtaja oli innoissaan tuotteesta, mutta firman KANSAIN- VÄLISTYMINEN KANNATTAA TEHDÄ VAROVASTI. talousosasto epäili, ettei se maksa itseään takaisin. He eivät uskaltaneet investoida. Loop-niminen valaisin oli pitkään jumissa italialaisella firmalla, joten Niskanen ei päässyt esittelemään sitä muille firmoille. Protojen tekeminen ja niiden tarjoaminen firmoille alkoi tuntua turhalta. Oman tuotemerkin perustaminen alkoi kypsyä mielessä. Tuli ajatus, että jos suunnittelisin malliston ja hoitaisin myynnin ja markkinoinnin itse, matkalle ei tulisi mitään välikäsiä. Aiemmin harrastamani protojen kehittely vei niin paljon rahaa ja aikaa, ettei siinä ollut enää mitään järkeä. Himmeen mallistoa kehittelin noin puolitoista vuotta Kun valaisimia alkoi olla valmiina, oli aika perustaa yritys. Sen nimeksi tuli Himmee, jolla on sanana kaksoismerkitys.niskasen uudet lasista, puusta, metallista ja betonista valmistetut valaisimet ovat klassisempiakuin hänen aiemmat prototyyppinsä, niistä on karsittu villiys ja huumori. Niiden pitää sopia suuren yleisön makuun ja suomalaiseen sisustukseen hyvin, Niskanen perustelee. Habitaren perusteella vastaanotto oli hyvä. Valaisimia ostettiin jo messuosastolta, ja niitä on myyty jo omassa nettikaupassakin. Niskanen valmistuttaa osat ja kokoaa valaisimet itse. Kansainvälistymistäkin Niskanen on jälleen miettinyt. Aiemmat kokemukset ovat opettaneet, että se kannattaa tehdä varovasti. Ajattelin laittaa ensin Suomessa asiat kuntoon, että kaikki toimii viimeisen päälle. Minulla on vielä tuore yritys ja mukana on verkkokaupan puoli, logistiikka ja valmistus. Tukholman messut voisivat olla ensimmäinen esiintyminen ulkomailla, mutta kiirettä ei ole. Nyt kun on alkanut tulla tilauksia, pitää selviytyä niistä. Niskanen sanoo, että olisi hienoa, jos Suomessa olisi sellainen organisaatio, joka veisi suunnittelijoita messuille oikeisiin paikkoihin, ei kauppakeskusten kylkeen. Esimerkiksi norjalaisilla on ollut näyttäviä ryhmäesiintymisiä Tukholmassa ja Milanossa. Omat tähänastiset kokemukset yritystoiminnasta ovat niin hyviä, että Niskanen kannustaa muitakin suunnittelijoita tekemään tuotteitaan itse ja perustamaan pieniä merkkejä. Nyt niitä on tullut lähinnä vaatepuolella. Juttelin juuri brittiläisen sisustussuunnittelijan kanssa, ja hän sanoi, että Britanniassa syntyy koko ajan suunnittelijoiden omia tuotemerkkejä. Hän oli viemässä uusia suomalaisia merkkejä britteihin, mutta niitä oli vaikea löytää.

18 SELVITYS Ornamon lehti nro 5 /2014 MUOTOILU- KOULUTUS MURROKSESSA Petra Ilonen Yliopistojen valtion rahoitukseen kohdistui vuosien aikana yhteensä 131 miljoonan euron säästöt, joista 20 miljoonaa euroa kohdistui vuodelle Opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja säädösohjausta uudistettiin tämän vuoden alussa vauhdittamaan ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistumista. Samaan aikaan kuntien velvollisuutta tarjota taiteen perusopetusta tai osallistua vapaan sivistystyön rahoittamiseen on karsittu. Käytännössä muutokset merkitsevät eriasteisten taideteollisten koulutusohjelmien lakkauttamisia ja uudelleenjärjestelyjä, jotka ovat jo vaikuttaneet alan opettajien ja tutkijoiden työtilanteisiin. Ornamon tuore Muotoilukoulutus murroksessa -selvitys kartoittaa muotoilualan opettajien ja tutkijoiden työnkuvaa muuttuvassa koulutus- ja työympäristössä. Miten opettajat kehittävät omaa osaamistaan? Miten sivutoimiset opettajat yhdistävät opettajuuden ja oman liiketoiminnan pyörittämisen? Ovatko opettajien ja tutkijoiden tekijänoikeudet ja palkkaus kunnossa? Miten he näkevät ammattinsa nykytilan ja tulevaisuuden? Miten määräaikaisten opettajien ja OPETUS- JA KULTTUURI- MINISTERIÖN VAS- TUU KOULUTUKSEN MÄÄRÄLLISESTÄ JA LAADULLISESTA SEKÄ VALTAKUN- NALLISESTA JAKAU- TUMISESTA PITÄÄ SAADA AJAN TASALLE. tutkijoiden heikko asema ja epävarmuus työn jatkumisesta vaikuttavat työssäjaksamiseen ja elämänhallintaan? Muotoilukoulutus murroksessa -selvitys osoittaa, että muotoilualan opettajille ja tutkijoille tulisi antaa enemmän vastuuta koulutuksen strategisessa suunnittelussa ja kehittämisessä. Opettajien asemaa pitäisi myös vahvistaa mm. opetusmateriaalien tekijänoikeuksiin liittyvien sopimusten avulla. Selvityksessä tutkitun tiedon avulla voidaan vauhdittaa koulutuksen kehittämistä suuntaan, jonka perustana on työelämälähtöisyys ja alan erikoisluonteen huomiointi. Muotoilun ammattilaisten ongelmanratkaisukykyä ja luontaista tulevan visioimista voitaisi hyödyntää nykyistä laajemmin sekä koulutuksen että opetusmenetelmien kehittämisessä. Onko mikään koulu yrittänyt kehittää oppimista palvelumuotoilun avulla? Muotoilukoulutus murroksessa -selvityksen toteutti filosofian tohtori, tutkija Kaisa Hyrsky. Ornamon ja Opettajien ammattijärjestö OAJ:n jäsenistölle tehdyn kyselyn lisäksi haastateltiin viittä eri muotoilualan opettajaa, Jasmine Julin-Aroa, Ari Känkästä, Merita Soinia, Helena Sunia ja Marika Kinnusta. VOIDAKSEEN OPETTAA LUO- VAA PROSESSIA OPETTAJAN ON PIDETTÄVÄ HUOLTA OMASTA LUOVASTA KYVYSTÄÄN.

19 19 SELVITYS Tuntiopettaja Tiina ALAN OPETTA- JILLA JA TUT- KIJOILLA ON MER- KITTÄVÄ VAIKUTUS SIIHEN, MITEN TU- LEVAISUUTTA VOI- DAAN ENNAKOIDA. Ohjausryhmään kuuluivat taiteen tuntiopettaja Miia Kallio, lehtori Sylvia Kuutama (Metropolia ammattikorkeakoulu), muotoilun koulutuspäällikkö Juha Laurikainen (Hämeen ammattikorkeakoulu) ja tuntiopettaja Mervi Vuolas (Muotoilun koulutusohjelma, Turun ammattikorkeakoulu), tutkija Kirsi Niinimäki (Aalto-yliopisto) sekä opetusneuvos Hanna Ketonen Opetushallituksesta ja asiantuntija Petra Ilonen Ornamosta. Tuntiopettaja Tiinalla on jatkuva huoli työpaikasta. Onko ensi vuodeksi tarpeeksi tunteja? Pitääkö kesäksi taas mennä kortistoon? Onko koko oppilaitosta enää ensi vuonna vai onko se yhdistetty jonkin muun kanssa? Epävarmuus vaikeuttaa Tiinan normaalielämän suunnittelua ja ajanhallintaa, sillä siihen kuuluu perheen lisäksi taiteellinen työskentely omassa työhuoneessa. Opettajien kokouksessa Tiinan ääni ei oikein pääse kuuluviin. Uutena asiana Tiinan työssä ovat projektit, joihin työnantaja on ehdottanut erillisen rahoituksen hakemista. Tervetuloa kuulemaan lisää Muotoilukoulutus murroksessa -selvityksestä ja verkostoitumaan! Perjantaina klo Ornamon toimisto Annankatu 16 B Helsinki Jos asut muualla Suomessa, voit osallistua etänä tilaisuuden alkuun, jossa selvityksestä kerrotaan. Lisätietoa ja ilmoittautumiset: muotoilu@ornamo.fi. Selvitys julkistetaan suurelle yleisölle Educassa, opetusalan valtakunnallisessa koulutustapahtumassa Helsingin messukeskuksessa. Lue koko selvitys ornamo.fi/muotoilukoulutus Kasper Strömman Selvitystyö on saanut tukea Euroopan sosiaalirahastolta Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämänä, osana Ornamon Muotoilun- ja taiteen opettajien työelämän kehityshanketta. Opettajien Ammattiliitto OAJ on työmarkkinajärjestö, joka hoitaa opetusalan edunvalvontaa kuten työ- ja virkaehtosopimuksia sekä työolojen lainsäädännöllistä kehittämistä. Kuulumalla sekä Ornamoon, että OAJ:hin opettajat saavat parhainta mahdollista ammatillista ja edunvalvontaan liittyvää tukea.

20