JOHDANTO... 2 AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSESSA... 3 ESEDUN NYKYTILA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHDANTO... 2 AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSESSA... 3 ESEDUN NYKYTILA"

Transkriptio

1 Hallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSESSA ESEDUN NYKYTILA Esedun strategia Koulutuksen tunnuslukuja Koulutuksen kehittämisen painopisteitä Aluekehityksen ja hanketoiminnan tunnuslukuja Talous ja henkilöstö Laadunhallinta TOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN Koulutuksen vetovoiman lisääminen Opintojen keskeyttämisen vähentäminen ja läpäisyn tehostaminen Joustavuuden lisääminen Työelämävastaavuuden lisääminen Klusteroituminen Talouden ja toiminnan tasapaino aluekehityksen ja hanketoiminnan kehitys Tilat ja oppimisympäristöt Taloudellisten resurssien mitoitus JATKOTYÖSKENTELY

3 1 JOHDANTO Tämän kehittämissuunnitelman tarkoitus on linjata ne toimintojen kehittämisen painopisteet, jotka auttavat Etelä Savon ammattiopistoa vastaamaan omalla toimialueellaan niihin haasteisiin, joita julkisen talouden tehostamispaineet ja edessä oleva rakennemuutos edellyttävät. Esedun on kyettävä vastaamaan notkeasti ja kannattavasti haasteeseen tuottaa alueen elinkeinoelämän tarvitsemat ammattilaiset jatkossakin ja omalta osaltaan huolehdittava nuorisotakuun toteutumisesta ja alueen työelämän kehittämistehtävästään. Niin nuorille kuin aikuisillekin on kyettävä järjestämään houkuttelevat ja joustavat osaamisen kehittämisen mahdollisuudet ja Etelä Savon alueen asukkaiden koulutustasoa on maakunnan ja kaupunkien strategioiden mukaisesti kyettävä nostamaan. Osaava työvoima houkuttelee alueelle uusia yrityksiä ja laadukas koulutus on omiaan lisäämään alueelle suuntautuvaa lapsiperheiden muuttoa. Hallitus on tehnyt päätöksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta. Ohjelmassa esitetään monia muutoksia koko ammatillisen koulutuksen toimintakenttään. Rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpano tulee vaikuttamaan merkittävästi toimenpiteisiin ja muutoksiin, joita myös Esedussa joudutaan toteuttamaan. Rakennepoliittisen ohjelman ja julkisen talouden kestävyysvajeen hoito edellyttää myös ammatillisen toisen asteen toimintaprosessien tehostamista ja vaikuttavuuden lisäämistä kuitenkaan tinkimättä koulutuksen laadusta. Kehittämissuunnitelmassa priorisoidaan Esedun resursoinnin painopisteet. Kehittämisyhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa ja valtakunnallisella tasolla linjataan myöhemmin erikseen valmisteltavassa alueellisessa Amkesussa. 2

4 2 AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSESSA Julkisen talouden kestävyysvajeen hoito on pitkäaikainen prosessi ja säästöt kohdistuvat myös ammatilliseen koulutukseen. Tarve vahvistaa lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia korostuu ikäluokkien pienentyessä ja kansantalouden huoltosuhteen muuttuessa epäedullisemmaksi. Aikuiskoulutuksen ja maahanmuuttajien tai maahanmuuttajataustaisten nuorten osuudet kasvavat myös ammatillisessa koulutuksessa. Tavoitteena on nuorten koulutusaikojen lyhentäminen ja kouluttautuminen aloille, joilla työllistymisen edellytykset ovat hyvät. Vaikka työllisyystilanne on heikentynyt, osaavan työvoiman saatavuudessa lähitulevaisuudessa saattaa olla alakohtaista pulaa. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty nostaa keskeisiksi kehittämisen kohteiksi. Ammatillisen koulutuksen keskeisiä painopisteitä ovat työelämän tarpeet, läpäisyn parantaminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Meneillään oleva ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämisen tavoitteena on vahvistaa ammatillisten tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä ja tutkinnon osiin perustuvaa rakennetta, mikä tukee joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista ja edistää aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa. Lisäksi tavoitteena on edistään tutkintorakenteen ja sitä koskevan päätöksenteon nopeutta ja joustavuutta reagoida työelämässä ja yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavien ammatillisten perustutkintojen mitoitusperusteena otetaan käyttöön osaamispisteet, jotka korvaavat nykyisin käytetyt opintoviikot. Uudistetut perustutkintojen perusteet astuvat voimaan vuonna Tällä hetkellä rahoitus perustuu läsnä olevien opiskelijoiden määrään ja koulutuksen järjestämisluvassa määriteltyyn maksimivolyymiin. Rahoitusmallin on todettu olevan liian staattinen ja se jättää kokonaan huomioimatta koulutuksen vaikuttavuuden, jota tosin osin korjataan tuloksellisuusrahoituksen keinoin. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan vuoden 2015 alusta alkaen. Rahoitusjärjestelmän uudistamisessa siirrytään rahoitusmalliin, jossa rahoitus määräytyy ensisijaisesti suoritusten (tutkinnot, tutkinnon osat, osaamispisteet) perusteella. Esitysten mukaan ammatillisessa koulutuksessa ollaan luopumassa julkisesta rahoituksesta ns. lisäkoulutuksissa ja osatutkintoon johtamattomassa koulutuksessa. Tämä rahoitusperusteiden muutos tuo toteutuessaan uusia haasteita aikuiskoulutukseen. 3

5 3 ESEDUN NYKYTILA ESEDUN STRATEGIA Esedun strategia rakentuu visiolle ja perustehtävän toteuttamiselle siinä viitekehyksessä, jonka sidosryhmien ja omistajien odotukset ja tarpeet luovat. Tarvelähtöisyys varmistetaan huomioimalla paikalliset, seudulliset, alueelliset, maakunnalliset ja valtakunnalliset ennakointitiedot, strategiat, toimenpideohjelmat ja trendit. Strategiaan perustuvat kehittämisohjelmat ja toimintasuunnitelmat toiminnallistavat vision tavoitteiden kautta toimintaan. ASIAKAS(OPISKELIJA)NÄKÖKULMA: Meillä on joustavat ja uusiutuvat, asiakaslähtöiset koulutuspalvelut. Tunnemme työelämän ja sen muutokset Tarjoamme asiakkaillemme monipuolisia kehittymisen polkuja ja vastaamme niillä työelämän osaamistarpeisiin. Kehitämme ja uudistamme koulutus ja palvelutuotteita ennakoinnin, palautteiden ja arviointien avulla. Työssäoppiminen, yrittäjyys, kansainvälisyys sekä tieto ja viestintätekniikan hyödyntäminen oppimisessa ja opetuksessa ovat keskeisiä kehittämisen painopisteitä. KUMPPANUUSNÄKÖKULMA: Meillä on kiinteät työelämän kumppanuussuhteet. Toimimme aktiivisesti alueen kehittämisessä Olemme ensisijainen kumppani alueen työelämän ammatillisiin osaamisen kehittämistarpeisiin vastaamisessa. Työelämä osallistuu oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen, toteuttamiseen ja arviointiin. Verkostoituminen muiden koulutustoimijoiden kanssa vahvistaa osaamistamme, koulutuksen vaikuttavuutta ja resurssien tehokasta käyttöä. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA: Meillä on osaava, tavoitteisiin sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Etelä Savon Koulutus Oy on kiinnostava ja vetovoimainen työnantaja. Koko henkilöstö on sitoutunut oppilaitoksen tavoitteisiin ja tunteet yöelämän tarpeet. Kehitämme henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia yhdessä työelämän ja asiantuntijoiden kanssa. Rekrytointimme on suunnitelmallista ja tulevaisuusorientoitunutta ja henkilöstön määrä sopeutetaan muutoksiin TULEVAISUUSNÄKÖKULMA: Meillä on organisaatio, talous ja toimintapuitteet hyvässä tulevaisuuskunnossa. Sopeutamme toimintamme taloudellisten reunaehtojen mukaiseksi. Kohdennamme käytettävissä olevat resurssit perustehtävän toteutukseen ja kehittämiseen. Organisaatiomme ja henkilöstömme toimivat vastuullisesti, joustavasti ja muuntuvat tarpeen mukaan. Kuvio 1: Esedun strategiset tavoitteet vuosille Strategisten tavoitteiden toteutumiseksi oppilaitoksella on toiminnanohjausjärjestelmä, joka kokoaa strategisista pitkän aikavälin tavoitteista keskeisten osa alueiden (aluekehitys, henkilöstö ja pedagoginen kehittäminen) toimenpiteet kehittämisohjelmiksi. Kehittämisohjelmien alla on erilaisia tätä täydentäviä toimintasuunnitelmia ja pienempiä ohjeistuksia. Keskeisistä toiminnoista on laadittu johdon ja henkilöstön kanssa prosessikuvaukset. Johtoryhmä on asettanut toiminnoille toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, joita mitataan neljännesvuosittain, osin jopa kuukausittain. Saatujen tulosten perusteella organisaatiossa 4

6 palkitaan toimijoita tai tehdään parannusehdotuksia. Edelleen tulosten analysoinnin jälkeen johtoryhmä määrittää parantamisalueet, jotka priorisoidaan kehittämishankkeiksi. Strategian kokonaisvaltaisena tavoitteena oli asiakastarpeisiin vastaaminen siten, että opetuksen ja ohjauksen suunnitelmat ovat ajan tasalla ja vastaavat ennakoituja työelämän osaamistarpeita. Esedun strategia rakentuu keskeisten asiakas ja sidosryhmien huomioimiselle toiminnassa, sen suunnittelussa ja kehittämisessä. Esedun strategisten tavoitteiden asiakasnäkökulmassa huomioidaan sekä opiskelijoiden että työelämän tarpeet ja odotukset siten että koulutuspalvelut ovat mahdollisimman joustavia, vaikuttavia sekä opiskelija ja työelämälähtöisiä. Henkilöstö on strategiassa keskeisessä roolissa. Henkilöstön osaamisen johtaminen on nostettu keskiöön organisaatiorakennetta myöten. Osakeyhtiön sitovat tavoitteet toiminnallistuvat toimintakorttien kautta kunkin toimialan ja tiimin konkreettisiksi tavoitteiksi. Toimintakorttien kautta jokaisella esedulaisella on mahdollisuus vaikuttaa strategisten tavoitteiden toteuttamiseen omalta osaltaan. Strategian yhteistä toteuttamista vahvistetaan avoimen ja positiivisen viestinnän ja sisäisen markkinoinnin keinoin. Tulevaisuusstrategiassa ydinasemassa on toiminnan muutosten ennakointi. Etelä Savon Koulutus Oy johtoryhmä on ollut aktiivisesti mukana koko toiminta alueensa koulutustarpeiden ennakoinnissa. Ennakointia tehdään mm. Maakuntaliiton, TE toimikuntien sekä KOTTI 1 verkoston kanssa. Koulutustarpeiden ennakointi on merkittävä osa Esedun strategisen suunnittelun vuosikelloa. Kumppanuusstrategiassa kriittiseksi menestystekijäksi on nostettu kiinteät työelämän kumppanuussuhteet ja aktiivinen ja vaikuttava aluekehitys. Omistajien kanssa tehdään systemaattista yhteistyötä erilaisten aluekehitystilaisuuksien ja seminaarien muodossa sekä luonnollisesti osakeyhtiön yhtiökokouksen ja strategiapäivitysseminaarien muodossa. Koulutustarjonnan kehittäminen on hallituksen strategisissa keskusteluissa mukana lähes kuukausittain. 1 KOTTI toiminnalla tarkoitetaan palvelutarvekartoitusta yrityksille sekä tarvittavan palvelun tarjoamista. Etelä Savossa on toteutettu KOTTI toimintaa omana toimintana valtakunnallisen toiminnan hiivuttua. 5

7 Etelä Savon ammattiopiston toimintajärjestelmä JATKUVA ARVIOINTI JA PARANTAMINEN KEHITTÄMINEN ANALYSOINTI JA JOHTOPÄÄTÖKSET MITTAAMINEN JA ARVIOINTI TULOKSET TOIMINTA Prosessit ja toimintaohjeet A L U E K E H I T Y S O H J E L M A PEDAGOGINEN OHJELMA (toimii myös OPS:n yhteisenä osana) Muut pedagogiset suunnitelmat Tutkintoon johtavan koulutuksen ops:t Muut täydentävät suunnitelmat: Opetuskäytön TVT suunnitelma KV toiminnan suunnitelma TAVOITTEET Toiminnalliset ja taloudelliset Toimintakortit H E N K I L Ö S T Ö O H J E L M A Kuvio 2: Etelä Savon ammattiopiston toimintajärjestelmä. 6

8 3.2. KOULUTUKSEN TUNNUSLUKUJA Perustutkinto, nuoret Mikkeli Pieksämäki Juva tammi elo tammi elo tammi elo Käsi- ja taideteollisuusalan pt, artesaani, pk 20 Käsi- ja taideteollisuusalan pt, artesaani, yo 10 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi, pk Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi, yo 5 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt, kodin-/toimitilahuoltaja Hotelli-, ravintola- ja catering-alan pt, tarjoilija ja kokki, pk Matkailualan pt 20 Elintarvikealan perustutkinto, leipuri - kondiittori, pk 20 Elintarvikealan pt, elintarvikkeiden valmistaja, pk, 6 Sosiaali- ja terveysalan pt, lähihoitaja, pk Sosiaali- ja terveysalan pt, lähihoitaja, yo 25 8 Hiusalan pt, pk Kauneudenhoitoalan pt, kosmetologi, pk Liiketalouden pt, merkonomi, pk Liiketalouden pt, talous- ja toimistopalvelujen ko, pk 15 Liiketalouden pt, merkonomi, yo 10 Puutarhatalouden pt, puutarhuri, pk 16 Puutarhatalouden pt, puutarhuri, yo 8 Maatalousalan pt, maaseutuyrittäjä, pk Metsäalan pt, metsäkoneenkuljettaja, pk Metsäalan pt, metsäkoneenkuljettaja, pk, SLN 10 Kone- ja metallialan pt, levyseppähitsaaja/koneistaja, pk Autoalan pt, pk Logistiikan pt, pk 48 Tieto- ja tietoliikennetekniikan pt, elektroniikka/ict-asent., pk 22 Sähkö- ja automaatiotekniikan pt, sähköasentaja, pk Rakennusalan pt, talonrakentaja, pk Kiinteistöpalvelujen pt, kiinteistönhoitaja, pk 20 Talotekniikan pt, putkiasentaja, pk 22 Pintakäsittelyalan pt, maalari, pk 22 Yhteishaussa olevat paikat yhteensä Peruskoulupohjaiset paikat yhteensä Ylioppilastutkintopohjaiset paikat yhteensä Taulukko 1: Yhteishaun 2014 aloituspaikat. 7

9 Etelä Savon Koulutus Oy:n ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkamäärä on ollut viime vuosina järjestämisluvassamme Nuorten perustutkintokoulutuksen opiskelijamäärä on laskenut vuodesta 2011 lähtien, kun taas vastaavasti näyttötutkinnon suorittajien määrä on jatkuvasti kasvanut Opiskelijamäärä (pain. ka) Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkintoperusteinen koulutus , Taulukko 2: Järjestämisluvan mukainen opiskelijamäärä Muu kuin ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava lisä ja täydennyskoulutus on pysytellyt määriltään suhteellisen vakiintuneena. Aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäivät (ei perustutkinnot) on havainnollistettu seuraavassa taulukossa Opiskelijatyöpäivät ? Taulukko 3: Aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäivät ilman perustutkintokoulutusta. Etelä Savon ammattiopistossa tutkinnon suorittaa vuosittain yli tuhat opiskelijaa. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden määrä on jonkin verran kasvanut viimeisten kolmen vuoden aikana Perustutkinnot Ammattitutkinnot Erikoisammattitutkinnot Suoritettuja tutkintoja yhteensä Osatutkinnot yhteensä Taulukko 4: Suoritetut tutkinnot Yhteishaun aloituspaikat ovat vähentyneet neljän viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2013 aloituspaikkamäärä on ollut mitoitukseltaan sopiva hakijoihin verrattuna, ja tällä on ollut vaikutusta koulutuksen vetovoimalukuun. Kuitenkin ensisijaisten hakijoiden kokonaismäärä on laskenut koko 8

10 tarkastelujakson aikana, vaikka nuorten ikäluokissa ei ole tapahtunut vielä suuria muutoksia. Koulutuksen vetovoima on siis yksi kriittinen menestystekijä Esedun toiminnan kehittämisen kannalta. Yhteishaku Aloituspaikat toivehakijat Vetovoimaluku 0,9 0,87 0,93 0,99 Taulukko 5: Vetovoima Tutkintotarjontaan on tehty muutoksia työvoimatarpeen ennakoinnin ja osittain myös tutkintojen vetovoiman ja talouden reunaehtojen näkökulmasta. Tutkintovalikoimaa karsittaessa on pyrkimyksenä myös saada ryhmäkokoja kasvatettua, kun opiskelijamäärä ei jakaudu niin moneen tutkintoon kuin ennen. Keskeyttämisluvut ovat ammatillisen perustutkintokoulutuksen (nuoret) osalta nousseet viimeisten kolmen vuoden aikana: Negatiivinen keskeyttäminen 7,5 8,2 8,9 Kokonaiskeskeyttäminen 11,9 12,2 13,3 Taulukko 6: Keskeyttäminen Läpäisyprosentti 58,12 60,63 61* (arvio ) Taulukko 7: Läpäisy

11 3.3. KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEITÄ Vuosina Etelä Savon ammattiopistossa on kehitetty koulutusta strategisten tavoitteiden mukaisesti. Kehittämistyötä ohjaa henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa laadittu pedagoginen ohjelma, jota tarkentavat ja syventävät erityisopetuksen suunnitelma, opiskelijoiden hyvinvointi ja turvallisuussuunnitelma, työssäoppimisen turvallisuussuunnitelma, kansainvälisyyssuunnitelma, aikuisten näyttötutkintosuunnitelma sekä aikuisten oppimis ja ohjausjärjestelyjen suunnitelma. Pedagogisen kehittämisen toimenpidesuunnitelmassa on kuvattu yksityiskohtaisemmat kehittämisen tavoitteet ja aikataulut. OPETUSSUUNNITELMATYÖ Vuonna 2011 Etelä Savon ammattiopistossa uudistettiin ja yhdenmukaistettiin kaikki oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmat strategisten painopisteiden mukaisiksi. Työelämän osaamistarpeen ennakointiin perustuvalla, jatkuvalla pedagogisella kehittämistyöllä varaudutaan ja vastataan työelämän osaamistarpeiden ja tutkintojärjestelmän muutoksiin. YRITTÄJYYSKASVATUS Yrittäjyyden edistäminen on ollut strategisena painopistealueena ja pedagogisen toiminnan kehittämistä ohjaavana tavoitteena. Yrittäjyyttä on tuotu esille muun muassa opiskelijoiden oma aloitteista toimintaa tukevilla yrittäjyyttä edistävillä opetusmenetelmillä, koulutusalakohtaisilla opettajavetoisilla työelämäfoorumeilla, oppimisympäristöillä, yrittäjyyden teemalukuvuodella ( ) ja opettajien yrittäjyysosaamisen kehittämisellä. TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ Työelämäyhteistyötä on tiivistetty Etelä Savon ammattiopistossa mm. perustamalla kaikille koulutusaloille työelämäfoorumit. Foorumit koostuvat opettajien lisäksi työelämän, yritysten ja alan kannalta keskeisten sidosryhmien edustajista. Työelämäfoorumeissa ennakoidaan alan tulevia koulutustarpeita sekä kehitetään opetussuunnitelmia, opetusmenetelmiä ja työssäoppimista. Foorumien avulla on tarkoitus kehittää myös uusia palveluja ja koulutustuotteita. Työssäoppimisen käytänteitä on yhtenäistetty ammattiopiston tasolla kehittämällä yhtenäiset työssäoppimisen toimintamallit. Lisäksi työssäoppimisen laajuudeksi on määritelty vähintään 24 opintoviikkoa, eli 4 opintoviikkoa enemmän kuin on tutkinnon perusteiden mukainen vähimmäisvaatimus. KANSAINVÄLISYYS Etelä Savon ammattiopiston kansainvälisen toiminnan tavoitteena on maakunnan sekä kansallisten ja EU:n yhteisten linjausten pohjalta kehittää opiskelijoiden ja henkilöstön osaamista monikulttuurisessa ja kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Opiskelijoiden ja henkilöstön kansainvälisyysosaamista kehitetään sekä kotikansainvälistymisen että ulkomailla toteutettavien opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen, kansainvälisen kilpailutoiminnan ja henkilöstön työelämäjaksojen keinoin. Eseduun saapuu myös vuosittain useita kymmeniä vaihto opiskelijoita työssäoppimisjaksoille tai lyhyemmille vierailuille. Esedun koulutusalat osallistuvat myös erilaisiin kansainvälisiin ja kehittämis ja 10

12 yhteistyöhankkeisiin, ja opiskelijoille tarjotaan tutkintoon kuuluvan vieraan kielen opintojen lisäksi valinnaisia kieliopintoja. Kansainvälisen toiminnan volyymit oppilaitoksessamme ovat kasvaneet merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Liikkuvuusmäärät on nyt saatu nostettua hyvälle kansalliselle tasolle, ja Etelä Savo onkin ollut ammatillisen koulutuksen liikkuvuuden osalta koko Suomen toiseksi aktiivisin maakunta Erityisenä painopistealueena kansainvälisyyden kehittämisessä on viime vuosina ollut Venäjä. Pitkäjänteisen kehittämishankkeiden tuella tehdyn yhteistyön tuloksena Esedulle on syntynyt merkittävä yhteistyökumppanien verkosto Venäjällä. Vuoden 2013 aikana toteutuneiden ensimmäisten koulutusmyyntien jälkeen on saatu tiedollisia ja taidollisia valmiuksia lähteä tuotteistamaan koulutuspalveluja yhä räätälöidyimmin venäläisten asiakkaiden tarpeisiin ja koulutusviennistä toivotaan tulevan jatkossa merkittävä osa oppilaitoksen täydennyskoulutustoimintaa. TIETO JA VIESTINTATEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ Tieto ja viestintätekniikan opetuskäytössä on Suomessa tehostamisen varaa, vaikkakin laiteinvestointeja on tehty kohtalaisesti. Esedussa on syksyllä 2013 käytössä 1850 tietokonetta, ipadeja yli 150, älypuhelimia noin 100, älytauluja noin 20 ja projektoreita yli 100. palvelimia on 60, joista valtaosa on virtualisoituja. Lisäksi opiskelijoilla on käytössään omia välineitä. Opettajien valmiudet hyödyntää teknologiaa ja uudenlaista oppimista opetuksessa ovat vaihtelevat. Osa opettajista käyttää jo visuaalisuutta, monimediaisuutta, yhteistyötä ja jakamisen kulttuuria opetuksessaan. osalla opettajista on vaikeuksia vielä alkeistason suorituksissa. Verkko opinnoissa on oppilaitoksella käytössä Moodle, mutta sen käyttö ei vielä ole systemaattista. Oppimisympäristöjen varustelutaso vaihtelee. Nykyaikaisen tieto ja viestintätekniikan monipuolinen hyödyntäminen opetuksessa edellyttää henkilöstön valmiuksien ja osaamisen laaja alaista sekä tulevaisuussuuntautunutta kehittämistä. Henkilöstön tvtosaaminen kartoitetaan osana oppilaitoksen osaamisen johtamista. Tavoitteena on, että valtakunnalliset tvt opetuskäytön taitotasomääritykset (ope.fi) luovat perustan opettajien osaamisen kehittämiselle. Tavoitteena on, että oppimisympäristöt yhdistävät fyysisen, virtuaalisen, sosiaalisen, pedagogisen ja psykologisen tilan. Kaikki toimipisteet tulee varustaa toimivalla langattomalla verkolla, jolloin opetus voi hyödyntää IT diversiteettiä ja opiskelijoitten omat erilaiset laitteet ovat käytettävissä sekä oppilaitoksessa että sen ulkopuolella. Parhaimmillaan tieto ja viestintätekniikka tarjoaa hyvät mahdollisuudet yhteisöllisten ja osallistavien toimintamallien laajaan käyttöönottoon opetuksessa ja opiskelussa. Tiedon jakaminen, hyödyntäminen ja vuorovaikutus helpottuvat sekä monipuolistuvat. Joillakin opiskelijoilla ja opettajilla on jo tapa oppia hyödyntäen visuaalisuutta, monimediaisuutta, yhteistyötä ja jakamisen kulttuuria ja tämä tulee ottaa huomioon linjattaessa tieto ja viestintätekniikan opetuskäyttöä Esedussa. Kansallinen koulutuspilvi tulee tarjoamaan monipuolisia mahdollisuuksia myös ammatilliseen koulutukseen. Sen kehittymistä ja käyttöön ottamista seurataan aktiivisesti. 11

13 3.4. ALUEKEHITYKSEN JA HANKETOIMINNAN TUNNUSLUKUJA Hankkeet EU hankkeet Kansalliset hankkeet Taulukko 8: Hankevolyymit Summissa hankkeiden kokonaiseuromäärät (vuoden 2010 tiedot kevään listalta, muut vuodet syys joulukuun listat) Etelä Savon Koulutus Oy:ssä on panostettu aluekehitykseen ja hanketoimintaan. Oma yritysasiamies Mikkelissä keskitetyissä yrityspalveluissa ja kehittämispäällikkö Pieksämäellä ovat mahdollistaneet työelämän kehittämis ja palvelutehtävän verkottuneet toiminnot eri TYKE hankkeitten rahoituksella. Esedun rooli alue ja työelämän kehittäjänä on vahvistunut merkittävästi. Hanketoimijana Etelä Savon Koulutus Oy toimii sekä yhteishankkeitten että omien kehittämis ja investointihankkeitten hallinnoijana ja toteuttajana. Hanketoiminta on ammattimaisesti hoidettua ja laadukasta. ESR hankerahoituksella on kehitetty ammatillista koulutusta sen eri kohdissa rekrytoinnista keskeyttämisen ehkäisyyn ja valmistuneitten työllistymisen parantamiseen. EAKR hankerahoitus on tullut apuun uuden opetusteknologian hankinnoissa. Rekka ja hitsaussimulaattorit sekä mobiililaitteet mahdollistavat opetuksen ja oppimisen uudenlaiset toteutukset. Uutena avauksena osakeyhtiön aikana on tullut useita ENPI hankkeita venäläisten ja suomalaisten kumppaneitten kanssa. Venäjä strategiaa tuotetaan muutoinkin hankerahoituksella. Myös kansallisesti (OPH, OKM, AVI, ELY) rahoitetut kehittämishankkeet ovat lisääntyneet. Niitten aiempaa ammattimaisempi hallinnointia sekä toteutusta arvostetaan sekä rahoittajien että verkostojen piirissä. Esedu on kaikessa hanketoiminnassa haluttu hallinnoija ja kumppani. Hankesalkun arvo on vakiintunut reiluun kymmeneen miljoonaan euroon, jonka vuosivolyymi on noin 2,5 miljoonaa euroa. 12

14 3.5. TALOUS JA HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖMITOITUKSET Henkilöstön kokonaismäärä on yhteensä 479. Henkilöstöryhmät Lukumäärä Koulutuspäivät/ henkilö (keskiarvo) syyskuu 2013 Opettajat (ei sivutoimisia tuntiopettajia) 254 Opetuksen tukihenkilöstö 37 ammatinohjaajat, opot, opetuksen välitön tukihenkilöstö, esim. puutarhurit, karjanhoitajat) Yhteensä 291 Muu henkilöstö 163 toimialajohtajat, koulutus ja tukipalv.päälliköt 25 Ikäjakauma (keskiarvo) Miehet / naiset 2,1 49 m: 157 (xx,x%) n: 116 (xx,x %) Yhteensä 188 Yhteensä 479 1,9 m: n: Taulukko 9: Henkilöstön määrä m: 52 n: 153 (m: 9 n: 16 ) Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys kerää vuosittain tilastoa ammatillisen toisen asteen koulutuksen karkean tason mitoituksesta. Keskimäärin ammatillisen toisen asteen tehokkuus on koko henkilöstön osalta 8 opiskelijaa yhtä henkilötyövuotta kohden. Ammattiopistossa opiskeli vuonna 2012 yhteensä laskettuna vuosiopiskelijamäärinä, mikä oli 19 opiskelija vähemmän kuin vuonna Jako ammatillisena perustutkintona suorittavien, näyttötutkintona suorittavien, muiden aikuisopiskelijoiden ja oppisopimusopiskelijoiden kesken näkyy kuviosta 2. 13

15 Vuosiopiskelijamäärät koulutusmuodoittain 2012 Oppisopimuskoulutus; 692; 18 % Lisäkoulutus ja muu aikuiskoulutus; 484; 12 % Näyttötutkintona suoritettava koulutus; 572; 15 % Ammatillisena perustutkintona suoritettava koulutus; 2181; 55 % Kuvio 3: Osakeyhtiön toimintojen jakautuminen vuosiopiskelijoiksi laskettuna tilikautena 2012 Tunnusluku Etelä Savon ammattiopiston osalta on noin 7,8. Luku on saatu siten, että tilinpäätöksen osaaikainen henkilöstö on ajateltu keskimäärin 60 % työaikaa noudattaviksi ja sivutoimisten tuntiopettajien osalta työaikaosuudeksi on arvioitu 50 %. Johtajia on Esedussa toimitusjohtajan lisäksi 5 ja yhteenlaskettu kulu vuonna 2013 on palkojen osalta yhteensä noin euroa. Erilaisia päällikkötasoisia tehtäviä organisaatiossa on 27 henkilötyövuotta, joista 20 on esimiestehtäviä. Päällikkötasoisten työntekijöiden kokonaiskulu on noin 2,1 miljoonaa euroa. Esedun johtamisjärjestelmässä johtajien ja päälliköiden määrät suhteessa opiskelijoiden määrään ei ole suurempi kuin vertailuorganisaatioissa. Osakeyhtiön hallitus on asettanut johtamisjärjestelmän keventämisen säästötavoitteeksi noin euroa/v vuoteen 2016 mennessä. Säästötavoitteen saavuttaminen edellyttää 4 5 henkilötyövuoden vähentämistä johtamisjärjestelmästä. 14

16 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN RAHOITUS Ammatillisen koulutuksen rahoitus jakaantuu ammatillisen peruskoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitukseen. Koulutuksen järjestämisluvassa opetusministeriö on vahvistanut ammatillisen peruskoulutuksen vuotuiseksi opiskelijamääräksi enintään opiskelijaa. Ammatillisen koulutuksen vuoden 2014 yksikköhinta määräytyy opiskelijamäärän perusteella. Yksikköhinta lasketaan painotettuna eri koulutusalojen opiskelijamäärillä. Etelä Savon Koulutus Oy:n ammatillisen koulutuksen yksikköhinta vuodelle 2014 on ,84 alv 0 % euroa opiskelijaa kohden. Muun kuin kunnallisen koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan 5,2 %:lla, joka kattaa keskimääräisesti arvonlisäverosta aiheutuvat ostettujen materiaalien ja palveluiden kustannukset, jotka muulla kuin kunnallisella koulutuksen järjestäjällä jäävät koulutuksen lopullisiksi kustannuksiksi. Arvonlisäverollinen opiskelijakohtainen yksikköhinta on ,67 euroa. Kaikkiaan tulot laskevat tällä hetkellä tiedossa olevien päätösten ja arvioiden mukaan seuraavasti: Etelä Savon Koulutus Oy Toteutumaennuste Talousarvio Suunnitelma Suunnitelma Tuotot Ammatillinen peruskoulutus Yksikköhintarahoitus Muut tuotot Ammatillinen lisäkoulutus Yksikköhintarahoitus Muut tuotot Työvoimakoulutus Maksullinen palvelutoiminta Oppisopimuskoulutus Yksikköhintarahoitus Muut tuotot Ulkoiset tuotot Taulukko 10: Tuottojen kehittyminen Osakeyhtiön vuoden 2013 talousarviossa ulkoiset toimintatuotot ovat yhteensä noin 42,872 miljoonaa euroa, josta hankerahoituksen osuus on noin 2,4 miljoonaa euroa. Ulkoiset toimintakulut ovat 42,419 miljoonaa euroa sisältäen 1,5 miljoonan euron poistojen kattamisen. Sisäisten erien kanssa yhtiön toimintatuotot ovat 47,4 miljoonaa euroa ja kulut 46,9 miljoonaa euroa. Selkein muutos kulurakenteessa vuoteen 2012 verrattuna on tilakulujen 0,5 miljoonan euron ja henkilöstökulujen 1,2 miljoonan euron tiivistäminen. Sisäiset veloitukset on osakeyhtiössä tehty vain ravitsemispalveluiden ja ict palveluiden sekä oppisopimuskoulutuksen osalta. Tilakustannuksia ei ole budjetissa kohdennettu toimialoille, mutta niitä seurataan sisäisillä toimintakoodeilla. Tilakulujen osuus kaikkinensa on noin 17 % ulkoisista tuotoista. 15

17 Talouden tervehdyttäminen ja kehittämiseen tarvittavien resurssien varmistaminen edellyttää kulurakenteen mittavaa tervehdyttämistä niin, että henkilöstökulu on enimmillään 58 % ulkoisista tuotoista ja tilakustannuksissa pystytään saavuttamaan merkittäviä säästöjä esim. luopumalla osasta nykyisiä tiloja. Mikkelin oppilaitoskiinteistöt Oy toteuttaa tarvittavat toimitilainvestoinnit Mikkelissä, Juvan kunta Juvalla ja Pieksämäen kaupunki Pieksämäellä LAADUNHALLINTA Laadunhallinnalla Etelä Savon ammattiopistossa tarkoitetaan kaikkia niitä prosesseja, järjestelmiä tai menettelytapoja, joiden avulla arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti opetus, kehitys ja tukipalveluiden toimintojen laatua. Laadunhallinta kattaa laadun suunnittelun, varmistamisen, arvioinnin ja kehittämisen ja sen tarkoituksena on auttaa toiminnan ja tulosten jatkuvassa parantamisessa. Laadukkaan opetuksen ja ohjauksen ytimenä ovat oppilaitoksemme toimintaa säätelevien lakien, asetusten ja määräysten noudattaminen, ammatillisen koulutuksen laadunhallintastrategian ja laadunhallintasuosituksen periaatteiden sekä valtakunnallisen opetuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteiden mukainen toiminta. Etelä Savon ammattiopisto sai ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon vuonna Koulutuksen järjestäjä on lainsäädännön mukaan velvollinen arvioimaan antamaansa koulutusta sekä sen vaikuttavuutta. Etelä Savon ammattiopiston laadunhallinta on tavoitteellista työtä, joka perustuu nykytilan arviointiin, laadun eri osa alueiden mittaamiseen sekä arviointi ja mittaustuloksista kumpuavaan vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistamiseen sekä niistä johdettuun kehittämistyöhön ja jatkuvaan parantamiseen. Etelä Savon ammattiopistossa toimintaa ja tuloksia arvioidaan sekä itsearvioinnin että ulkoisten arviointien kautta. Myös vertaisarviointeja sekä johdon katselmuksia toteutetaan suunnitelmien mukaan. Esedussa kerätään säännöllisesti opiskelija ja asiakaspalautteita sekä seurataan yleistä asiakastyytyväisyyttä. Opiskelijapalautteet ja niiden tulokset antavat työvälineitä toiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen siten, että kykenemme mukautumaan joustavasti asiakkaitten tarpeisiin. 16

18 4 TOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN JOHDANTOA VALTAKUNNAN TASON KEHITTÄMISLINJAUKSISTA, MAAKUNNASTA JA OPPILAITOKSESTA Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty nostaa keskeisiksi kehittämisen kohteiksi. Ammatillisen koulutuksen keskeisiä painopisteitä ovat työelämän tarpeet, läpäisyn parantaminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Meneillään oleva ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämisen tavoitteena on vahvistaa ammatillisten tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä ja tutkinnon osiin perustuvaa rakennetta, mikä tukee joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista ja edistää aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa. Maakunnan näkökulmasta keskeisiä myös ammatilliselle koulutukselle asetettuja haasteita on huomioitu kehittämissuunnitelmassa. Näistä voisi mainita uuden yritystoiminnan synnyttämisen, osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisen, oppilaitosten ja yritysten yhteistoiminnan tiivistämisen, aluelähtöisen koulutuksen sekä laadukkaat ja ajantasaiset opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt. Etelä Savon ammattiopiston keskeisiä kehittämishaasteita jatkossakin ovat keskeyttämisen vähentäminen, läpäisyn tehostaminen sekä joustavien, kustannustehokkaiden osaamisen kehittämisen ratkaisujen löytäminen. Tutkinnon uudistuksen läpiviennissä Esedu on eturivin toimija, joka ennakoiden ottaa käyttöön uudet rakenteiset tutkinnot ja niiden monimuotoiset toteutusmallit. Hallituksen päätökseen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta sisältyy seuraavia ammatillista koulutusta koskevia esityksiä, jotka on otettava huomioon kehittämissuunnitelman jatkovalmistelussa ja täytäntöönpanossa: Esitetyt rakennemuutokset: - tutkintojärjestelmän uudistaminen ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen yhtenäinen kokonaisuus käyttöön koulutuksen järjestäjäverkon kehittäminen (tiivistäminen) jatkuu, toimenpideohjelma alkuvuodesta koulutuksen järjestämisluvat uudistuvat viimeistään hyväksiluku ammatillissa tutkinnoissa toteutetaan tutkintojärjestelmän ja rahoitusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä 2015 näyttötutkintojärjestelmän (aikuisten tutkintoon johtava koulutus) kehittäminen käynnistetään, ehdotukset valmiina 10/

19 Rahoituksessa tapahtuvat muutokset - koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen, tiivistetään järjestäjäverkkoa ja pyritään vahvoihin lukio ja ammatillisen koulutuksen järjestäjiin. Tavoitteena parantaa koulutuksen järjestäjien toimintaedellytyksiä. - rahoitusjärjestelmän uudistaminen siten, että rahoitus perustuu ensisijaisesti suorituksiin (tutkinnot, osatutkinnot, osaamispisteet) ja tuloksiin, ei opiskeluaikaan - rakenteellisen muutokseen ennakoidaan vähentävän tila ja laitekustannuksia - rahoitusjärjestelmän ja rakenteellisilla muutoksilla haetaan 195 miljoonan euron säästöjä vuonna toisen asteen koulutuksessa keskitytään tutkintojen rahoitukseen. Koulutuksessa toteutetaan tutkintojen osien ja tutkintojen järjestämiseen. Koulutuksen rahoituksessa luovutaan julkisesta rahoituksesta ammatillisessa lisäkoulutuksessa (oppilaitos ja oppisopimusmuotoinen) osatutkintoon johtamattomasta koulutuksesta - muun kuin tutkinnon osiin tai tutkintoihin johtavan koulutuksen julkisesta rahoituksesta luopumisella haetaan vuoden 2017 tasossa 65 miljoonan euron säästöjä lukio ja ammatillisessa koulutuksessa. 18

20 4.1. KOULUTUKSEN VETOVOIMAN LISÄÄMINEN Koulutuksen vetovoiman lisääminen edellyttää oikeanlaista koulutustarjontaa mukaan lukien niin tutkintotavoitteiset koulutukset kuin kaiken muunkin koulutustarjonnan. Osa koulutuksista saattaa olla paikallisesti vetovoimaisia, mutta osalla koulutustuotteista saattaa olla jopa valtakunnallista vetovoimaa. Esedun vetovoimaa lisää hyvä opetus, jota hyvät opettajat antavat. Jotta opiskelija kokisi opiskelunsa mielekkääksi, olisi opettajilla oltava tiedot, taidot ja asenteet kohdallaan. Usein opettajan persoona on suuressa roolissa opetustyössä. Eseduun soveltuvia opettajia pyritään rekrytoimaan avoimena oleviin työtehtäviin, mutta myös nykyisen henkilökunnan täydennyskoulutus on merkittävä tekijä. Opettajien onnistumista sekä opetussuunnitelmien toteutumista seurataan (opiskelija) palautteiden avulla, ja tarvittaessa poikkeamiin puututaan riittävän varhain. Opiskelijalähtöisyys toiminnassa on vetovoimaa lisäävä tekijä. Joustavat opetusjärjestelyt antavat erilaisia mahdollisuuksia opiskeluun, jolloin myös potentiaalisten opiskelijoiden määrä kasvaa. Myös erilaiset extrat, kuten urheiluakatemiayhteistyö, mahdollisuudet kansainvälisiin vaihtoihin ym. lisäävät koulutuksen vetovoimaa. Yhtenä vetovoimaa lisäävänä tekijänä ovat myös asianmukaiset oppimisympäristöt. Tässä yhteydessä oppimisympäristöt sisältävät sekä tilat että koneet/laitteet. Oppimisympäristöjen tulisi olla nykyaikaisia, turvallisia, muunneltavia, viihtyisiä, työelämälähtöisiä, avoimia ja kaikella tavalla oppimista tukevia. Vetovoimaa on mahdollisuus lisätä markkinoinnin ja yleisen näkyvyyden avulla. Markkinoinnissa on saatava työelämä mukaan kertomaan eri alojen tulevaisuuden näkymistä. Myös eri ammattien perustietoja on hyvä kertoa uravalintaansa tekeville. Yhteistyötä peruskoulujen kanssa tiivistetään edelleen koko toimialueella. Näkyvyyttä voidaan lisätä nuorison keskuudessa ainakin sähköisen median välityksellä. Sähköiset palvelut ja verkkosivut olisi oltava optimoitu myös mobiililaitteille ja niiden käytön tehostamisessa voisi käyttää jopa yhteisömanagerointia. Vetovoiman lisäämistä pohdittaessa on määriteltävä myös tavoiteltava volyymi. Yhteiskunnallisena haasteena on koko ikäluokan kouluttaminen. Toisaalta valintaprosessin läpäisy saattaa kasvattaa opiskelumotivaatiota, mutta toisaalta tarjontaan olisi hyvä kuulua myös erilaista valmentavaa ja kuntouttavaa koulutusta. Jatko opintokelpoisuutta ammatillisen koulutuksen jälkeen on myös markkinoitava. Imu ammatti ja erikoisammattitutkintoihin on tehtävä näkyvämmäksi. Kehittämistoimenpiteet: - valtakunnallisten koulutusten markkinointi tehokkaasti eri puolilla Suomea - henkilöstön osaamisen varmistaminen rekrytoinneissa koulutuksin - koulutuksen laadun seuranta ja varmistaminen - oppimisympäristöjen houkuttelevuus - markkinointi ja yleinen näkyvyys 19

2012 Osavuosikatsaus 1-9

2012 Osavuosikatsaus 1-9 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto 212 Osavuosikatsaus 1-9 Mikkeli Pieksämäki Juva www.esedu.fi Sisältö OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 3.9.212... 3 1 Perustutkinto-opiskelijoiden määrän kehittyminen...

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Uudistuksia ammatilliseen peruskoulutukseen keskusteluja tiedotustilaisuus Johtaja Mika Tammilehto RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025 Tilaisuuden avaus ECVT Round Table 2015 Helsinki 10.12.2015 opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen osasto AMOS seija.rasku@minedu.fi Sipilän hallituksen visio:

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Toimenpideohjelma vuosille

Lisätiedot

25.9.2015. Keudan ammattiopisto

25.9.2015. Keudan ammattiopisto Keudan ammattiopisto 2 25.9.2015 Matkailupalvelujen tuottaja Vaatetusompelija Elektroniikka-asentaja Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja Talonrakentaja Sisustusompelija (Uusi!) Kunnossapitoasentaja (Uusi!)

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32 1(5) Strategia 2016-2019 Hyväksytty yv 25.11.2015 32 2(5) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti.

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan kehittämispäivät 20.-21.11.2014 Axxell Överby Anne Liimatainen, Opetushallitus Aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan tutkintojen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 Kehittämiskohde: Opintopolut Mitä? Tutkintojen opintopoluissa toteutetaan

Lisätiedot

Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa. 9.12.2015 Arto Pekkala

Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa. 9.12.2015 Arto Pekkala Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa 9.12.2015 Arto Pekkala Rahoituksen leikkaukset Versio 3/2015 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Aikataulut?

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu Koulutustarjonta 2014 Opintopolku.fi -hakupalvelu Muutoksia yhteishaussa Valintaperusteet Pisteytys muuttunut aiemmasta käytännöstä Harkintaan perustuva valinta Aiemmin joustava valinta Pääsy- ja soveltuvuuskokeet

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014

Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Markku Kainuun Suonpää, ammattiopisto, opettaja, aikuiskoulutus NTM, tutkintovastaava Ohjelma

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina 1995 2013 suoritettu yhteensä 153 486 ammatillista

Lisätiedot

Koulutuskuntayhtymä Tavastia. Viestintä ja markkinointi

Koulutuskuntayhtymä Tavastia. Viestintä ja markkinointi Koulutuskuntayhtymä Tavastia 28.4.2015 Viestintä ja markkinointi Ammattiopisto Tavastia Hämeenlinnan lyseon lukio ja aikuislinja Kaurialan lukio Lammin lukio Parolan lukio Vanajaveden Opisto Hämeenlinnan

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO, Kokkola Hyvinvointikampus, Kokkola Kannuksen toimipaikka Kaustisen toimipaikka Kälviän toimipaikka Perhon toimipaikka Toholammin toimipaikka 2013 2014 Koulutus- ja opintoala

Lisätiedot

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 Ilkka Eerola tuotemyyntipäällikkö Ami-säätiö, Amiedu Amiedu - ammatillinen aikuiskouluttaja Yli 35 vuoden kokemus aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat

Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Näyttötutkinnot: tilastotietoja

Lisätiedot

1(7) Luonnos versio 8. Strategia 2016-2019

1(7) Luonnos versio 8. Strategia 2016-2019 1(7) Strategia 2016-2019 2(7) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti. Edellisen hallituksen

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPISOPIMUSKOULUTUS OPPIMINEN JA OHJAUS AMMATTIALAN TYÖPAIKASSA OPPIMINEN JA OHJAUS KOULUSSA PALKKA Työelämä OPINTOSOSIAALISET

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät Tampere to 23.4.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät Tampere to 23.4.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät Tampere to 23.4.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Puheenvuoron sisältö Hallitus vaihtuu, tulevaisuus muuttuu?

Lisätiedot

Koulutusjohtajan käytännön työn ja henkilöstöjohtamisen ajankohtaisia haasteita

Koulutusjohtajan käytännön työn ja henkilöstöjohtamisen ajankohtaisia haasteita Koulutusjohtajan käytännön työn ja henkilöstöjohtamisen ajankohtaisia haasteita Rehtorien ja koulutusjohtajien ajankohtaispäivät 28.-29.1.2015 Tampere Rehtori, KT etunimi.sukunimi@vantaa.fi Vantaan ammattiopisto

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016 Miksi ammatillisen koulutuksen reformi tarvitaan? Toimintaympäristön nopea ja laajamittainen muutos teknologinen kehitys: digitalisaatio,

Lisätiedot

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta.

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta. Muistio 1 (6) OAJ NÄKÖKULMIA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN SOPEUTTAMINEN/ REFORMI Aikataulu Hallinto Saavutettavuuden turvaaminen ja opetuksen laatu edellyttävät, että

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillinen koulutus Ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen - osaamisperusteisuutta vahvistetaan

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016 Tapio Kosunen Valtiosihteeri 30-vuotiaiden koulutustaso sukupuolen mukaan, 2009 Hallitusohjelman painopistealueet Köyhyyden,

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Etelä-Savon Koulutus Oy Y-TUNNUS: 2249317-6 Etelä-Savon ammattiopisto OPPILAITOSTUNNUS: 10681 OMISTAJATYYPPI: 21

DigiOpit - verraten hyvää. Etelä-Savon Koulutus Oy Y-TUNNUS: 2249317-6 Etelä-Savon ammattiopisto OPPILAITOSTUNNUS: 10681 OMISTAJATYYPPI: 21 DigiOpit - verraten hyvää Etelä-Savon Koulutus Oy Y-TUNNUS: 2249317-6 Etelä-Savon ammattiopisto OPPILAITOSTUNNUS: 10681 OMISTAJATYYPPI: 21 Laura Kuismala laura.kuismala@esedu.fi p. 0503453412 Etelä-Savon

Lisätiedot

Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020

Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 Ammatillisen koulutuksen johdon seminaari Tampere 2.10.2013 Opetusneuvos Seija Rasku KOPO/AM seija.rasku@minedu.fi Kataisen hallitusohjelma ja KESU 2011-2016

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012. Mikä muuttuu tai tulisi muuttua?

OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012. Mikä muuttuu tai tulisi muuttua? OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012 Mikä muuttuu tai tulisi muuttua? Jukka Söderdahl Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Nastataulusta kokonaisvaltaiseen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset EFQM MALLI TOIMINNTA TÚLOKSET 1 Johtajuus Lainsäädäntö Perussopimus Hallintosääntö Ydinprosessit Vuosisuunnitelmat Talousarvio Tilinpäätös Henkilöstöhallinto

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Uudistuneet ammatilliset perustutkinnot ja valmistavat koulutukset

Uudistuneet ammatilliset perustutkinnot ja valmistavat koulutukset UUSIEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA TUTKINNON PERUSTEIDEN KÄYTTÖÖNOTTO - AIKATAULU Sirkka-Liisa Kärki Opetusneuvos Asiantuntijayksikön päällikkö Sirkka-Liisa.Karki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA Amkesu Antti Markkanen Opetushallitus Rahoitus-yksikkö - Rahoitustaso ja sen muutokset - Uudet rahoitusperusteet - Kehittämishaasteita/keskustelun

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS- toimintayksikkö Johtaja Pasi Kankare Ennakointi yksikkö yksikön päällikkö Matti Kimari Tutkinnot yksikkö yksikön päällikkö Sirkka-Liisa

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 DigiOpit - verraten hyvää Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 Ritva Ylitervo ritva.ylitervo@sakky.fi +358 44 785 8775

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus SALPAUKSEN TUNNUSLUVUT Koulutuskeskus Salpaus on perustettu 1.1.2001 ja se muodostaa Päijät-Hämeen

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

yhteishaku 27.2. 16.3.2012 kpedu.fi hae netissä www.haenyt.fi KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ MELLERSTA ÖSTERBOTTENS UTBILDNINGSKONCERN

yhteishaku 27.2. 16.3.2012 kpedu.fi hae netissä www.haenyt.fi KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ MELLERSTA ÖSTERBOTTENS UTBILDNINGSKONCERN yhteishaku 27.2. 16.3.2012 hae netissä www.haenyt.fi kpedu.fi KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ MELLERSTA ÖSTERBOTTENS UTBILDNINGSKONCERN Ammatillinen perustutkinto Ammatilliset perustutkinnot ovat 120 opintoviikon

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! Aika: Maanantai 10.12.2012 kello 10.00 15.00 Paikka: Koulutuskeskus Sedu (kabinetti), Törnäväntie 24, Seinäjoki Reija Lepola Johtaja, Koulutuskeskus Sedu reija.lepola@sedu.fi

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja sen ohjaaminen - koulutuksen järjestäjän näkökulma. Arja-Leena Saastamoinen 13.12.2011

Elinikäinen oppiminen ja sen ohjaaminen - koulutuksen järjestäjän näkökulma. Arja-Leena Saastamoinen 13.12.2011 Elinikäinen oppiminen ja sen ohjaaminen - koulutuksen järjestäjän näkökulma Arja-Leena Saastamoinen 13.12.2011 Etelä-Savon Koulutus Oy Perustettu 1.1.2009, koulutustehtävä ja järjestämisluvat siirtretty

Lisätiedot

Tarkempi kuvaus Määrä Ajankohta Rahoitus Muuta Selvitetään ja sovitaan mukaan esim. ennen henkilöstökoulutusta: kullakin kerralla yhteyshenkilöiden

Tarkempi kuvaus Määrä Ajankohta Rahoitus Muuta Selvitetään ja sovitaan mukaan esim. ennen henkilöstökoulutusta: kullakin kerralla yhteyshenkilöiden Henkilöstön osaamiskartoitukset Organisoidaan tarpeen Selvitetään 1 x / Vaihtelee Selvitetään ja sovitaan mukaan esim. ennen henkilöstökoulutusta: kullakin kerralla erikseen Sosiaalipalvelujen henkilöstölle

Lisätiedot

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Lait ja asetukset ammatillisesta peruskoulutuksesta hyväksytty 3.10.2014 OPH:n määräykset julkistetaan 18.11.2014

Lisätiedot

TEHOA NÄYTTÖTUTKINTOPROSESSIIN SEMINAARI 19.11.2014. Muutoksen tuulet näyttötutkintojärjestelmässä Arto Pekkala

TEHOA NÄYTTÖTUTKINTOPROSESSIIN SEMINAARI 19.11.2014. Muutoksen tuulet näyttötutkintojärjestelmässä Arto Pekkala TEHOA NÄYTTÖTUTKINTOPROSESSIIN SEMINAARI 19.11.2014 Muutoksen tuulet näyttötutkintojärjestelmässä Arto Pekkala Kevään 2014 kehyspäätöksessä tehdyt ja muut leikkaukset Ammatillisen perus ja lisäkoulutuksen

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Oulun AmKesu aluetilaisuus, OSAO Kaukovainion yksikkö tekniikka, 30.9.2014 Kari Nyyssölä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Alueelliset suunnitelmat

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto

Stadin ammattiopisto Stadin ammattiopisto Lukuvuoden 2014-2015 aloitustilaisuus Leena Mäkelä 4/5/13 Tervetuloa töihin! Stadin ammattiopiston toinen lukuvuosi alkaa Opiskelijarekrytointi jatkuu edelleen Oppimisympäristöjä parannetaan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot