JOHDANTO... 2 AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSESSA... 3 ESEDUN NYKYTILA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHDANTO... 2 AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSESSA... 3 ESEDUN NYKYTILA"

Transkriptio

1 Hallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSESSA ESEDUN NYKYTILA Esedun strategia Koulutuksen tunnuslukuja Koulutuksen kehittämisen painopisteitä Aluekehityksen ja hanketoiminnan tunnuslukuja Talous ja henkilöstö Laadunhallinta TOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN Koulutuksen vetovoiman lisääminen Opintojen keskeyttämisen vähentäminen ja läpäisyn tehostaminen Joustavuuden lisääminen Työelämävastaavuuden lisääminen Klusteroituminen Talouden ja toiminnan tasapaino aluekehityksen ja hanketoiminnan kehitys Tilat ja oppimisympäristöt Taloudellisten resurssien mitoitus JATKOTYÖSKENTELY

3 1 JOHDANTO Tämän kehittämissuunnitelman tarkoitus on linjata ne toimintojen kehittämisen painopisteet, jotka auttavat Etelä Savon ammattiopistoa vastaamaan omalla toimialueellaan niihin haasteisiin, joita julkisen talouden tehostamispaineet ja edessä oleva rakennemuutos edellyttävät. Esedun on kyettävä vastaamaan notkeasti ja kannattavasti haasteeseen tuottaa alueen elinkeinoelämän tarvitsemat ammattilaiset jatkossakin ja omalta osaltaan huolehdittava nuorisotakuun toteutumisesta ja alueen työelämän kehittämistehtävästään. Niin nuorille kuin aikuisillekin on kyettävä järjestämään houkuttelevat ja joustavat osaamisen kehittämisen mahdollisuudet ja Etelä Savon alueen asukkaiden koulutustasoa on maakunnan ja kaupunkien strategioiden mukaisesti kyettävä nostamaan. Osaava työvoima houkuttelee alueelle uusia yrityksiä ja laadukas koulutus on omiaan lisäämään alueelle suuntautuvaa lapsiperheiden muuttoa. Hallitus on tehnyt päätöksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta. Ohjelmassa esitetään monia muutoksia koko ammatillisen koulutuksen toimintakenttään. Rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpano tulee vaikuttamaan merkittävästi toimenpiteisiin ja muutoksiin, joita myös Esedussa joudutaan toteuttamaan. Rakennepoliittisen ohjelman ja julkisen talouden kestävyysvajeen hoito edellyttää myös ammatillisen toisen asteen toimintaprosessien tehostamista ja vaikuttavuuden lisäämistä kuitenkaan tinkimättä koulutuksen laadusta. Kehittämissuunnitelmassa priorisoidaan Esedun resursoinnin painopisteet. Kehittämisyhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa ja valtakunnallisella tasolla linjataan myöhemmin erikseen valmisteltavassa alueellisessa Amkesussa. 2

4 2 AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSESSA Julkisen talouden kestävyysvajeen hoito on pitkäaikainen prosessi ja säästöt kohdistuvat myös ammatilliseen koulutukseen. Tarve vahvistaa lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia korostuu ikäluokkien pienentyessä ja kansantalouden huoltosuhteen muuttuessa epäedullisemmaksi. Aikuiskoulutuksen ja maahanmuuttajien tai maahanmuuttajataustaisten nuorten osuudet kasvavat myös ammatillisessa koulutuksessa. Tavoitteena on nuorten koulutusaikojen lyhentäminen ja kouluttautuminen aloille, joilla työllistymisen edellytykset ovat hyvät. Vaikka työllisyystilanne on heikentynyt, osaavan työvoiman saatavuudessa lähitulevaisuudessa saattaa olla alakohtaista pulaa. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty nostaa keskeisiksi kehittämisen kohteiksi. Ammatillisen koulutuksen keskeisiä painopisteitä ovat työelämän tarpeet, läpäisyn parantaminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Meneillään oleva ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämisen tavoitteena on vahvistaa ammatillisten tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä ja tutkinnon osiin perustuvaa rakennetta, mikä tukee joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista ja edistää aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa. Lisäksi tavoitteena on edistään tutkintorakenteen ja sitä koskevan päätöksenteon nopeutta ja joustavuutta reagoida työelämässä ja yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavien ammatillisten perustutkintojen mitoitusperusteena otetaan käyttöön osaamispisteet, jotka korvaavat nykyisin käytetyt opintoviikot. Uudistetut perustutkintojen perusteet astuvat voimaan vuonna Tällä hetkellä rahoitus perustuu läsnä olevien opiskelijoiden määrään ja koulutuksen järjestämisluvassa määriteltyyn maksimivolyymiin. Rahoitusmallin on todettu olevan liian staattinen ja se jättää kokonaan huomioimatta koulutuksen vaikuttavuuden, jota tosin osin korjataan tuloksellisuusrahoituksen keinoin. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan vuoden 2015 alusta alkaen. Rahoitusjärjestelmän uudistamisessa siirrytään rahoitusmalliin, jossa rahoitus määräytyy ensisijaisesti suoritusten (tutkinnot, tutkinnon osat, osaamispisteet) perusteella. Esitysten mukaan ammatillisessa koulutuksessa ollaan luopumassa julkisesta rahoituksesta ns. lisäkoulutuksissa ja osatutkintoon johtamattomassa koulutuksessa. Tämä rahoitusperusteiden muutos tuo toteutuessaan uusia haasteita aikuiskoulutukseen. 3

5 3 ESEDUN NYKYTILA ESEDUN STRATEGIA Esedun strategia rakentuu visiolle ja perustehtävän toteuttamiselle siinä viitekehyksessä, jonka sidosryhmien ja omistajien odotukset ja tarpeet luovat. Tarvelähtöisyys varmistetaan huomioimalla paikalliset, seudulliset, alueelliset, maakunnalliset ja valtakunnalliset ennakointitiedot, strategiat, toimenpideohjelmat ja trendit. Strategiaan perustuvat kehittämisohjelmat ja toimintasuunnitelmat toiminnallistavat vision tavoitteiden kautta toimintaan. ASIAKAS(OPISKELIJA)NÄKÖKULMA: Meillä on joustavat ja uusiutuvat, asiakaslähtöiset koulutuspalvelut. Tunnemme työelämän ja sen muutokset Tarjoamme asiakkaillemme monipuolisia kehittymisen polkuja ja vastaamme niillä työelämän osaamistarpeisiin. Kehitämme ja uudistamme koulutus ja palvelutuotteita ennakoinnin, palautteiden ja arviointien avulla. Työssäoppiminen, yrittäjyys, kansainvälisyys sekä tieto ja viestintätekniikan hyödyntäminen oppimisessa ja opetuksessa ovat keskeisiä kehittämisen painopisteitä. KUMPPANUUSNÄKÖKULMA: Meillä on kiinteät työelämän kumppanuussuhteet. Toimimme aktiivisesti alueen kehittämisessä Olemme ensisijainen kumppani alueen työelämän ammatillisiin osaamisen kehittämistarpeisiin vastaamisessa. Työelämä osallistuu oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen, toteuttamiseen ja arviointiin. Verkostoituminen muiden koulutustoimijoiden kanssa vahvistaa osaamistamme, koulutuksen vaikuttavuutta ja resurssien tehokasta käyttöä. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA: Meillä on osaava, tavoitteisiin sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Etelä Savon Koulutus Oy on kiinnostava ja vetovoimainen työnantaja. Koko henkilöstö on sitoutunut oppilaitoksen tavoitteisiin ja tunteet yöelämän tarpeet. Kehitämme henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia yhdessä työelämän ja asiantuntijoiden kanssa. Rekrytointimme on suunnitelmallista ja tulevaisuusorientoitunutta ja henkilöstön määrä sopeutetaan muutoksiin TULEVAISUUSNÄKÖKULMA: Meillä on organisaatio, talous ja toimintapuitteet hyvässä tulevaisuuskunnossa. Sopeutamme toimintamme taloudellisten reunaehtojen mukaiseksi. Kohdennamme käytettävissä olevat resurssit perustehtävän toteutukseen ja kehittämiseen. Organisaatiomme ja henkilöstömme toimivat vastuullisesti, joustavasti ja muuntuvat tarpeen mukaan. Kuvio 1: Esedun strategiset tavoitteet vuosille Strategisten tavoitteiden toteutumiseksi oppilaitoksella on toiminnanohjausjärjestelmä, joka kokoaa strategisista pitkän aikavälin tavoitteista keskeisten osa alueiden (aluekehitys, henkilöstö ja pedagoginen kehittäminen) toimenpiteet kehittämisohjelmiksi. Kehittämisohjelmien alla on erilaisia tätä täydentäviä toimintasuunnitelmia ja pienempiä ohjeistuksia. Keskeisistä toiminnoista on laadittu johdon ja henkilöstön kanssa prosessikuvaukset. Johtoryhmä on asettanut toiminnoille toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, joita mitataan neljännesvuosittain, osin jopa kuukausittain. Saatujen tulosten perusteella organisaatiossa 4

6 palkitaan toimijoita tai tehdään parannusehdotuksia. Edelleen tulosten analysoinnin jälkeen johtoryhmä määrittää parantamisalueet, jotka priorisoidaan kehittämishankkeiksi. Strategian kokonaisvaltaisena tavoitteena oli asiakastarpeisiin vastaaminen siten, että opetuksen ja ohjauksen suunnitelmat ovat ajan tasalla ja vastaavat ennakoituja työelämän osaamistarpeita. Esedun strategia rakentuu keskeisten asiakas ja sidosryhmien huomioimiselle toiminnassa, sen suunnittelussa ja kehittämisessä. Esedun strategisten tavoitteiden asiakasnäkökulmassa huomioidaan sekä opiskelijoiden että työelämän tarpeet ja odotukset siten että koulutuspalvelut ovat mahdollisimman joustavia, vaikuttavia sekä opiskelija ja työelämälähtöisiä. Henkilöstö on strategiassa keskeisessä roolissa. Henkilöstön osaamisen johtaminen on nostettu keskiöön organisaatiorakennetta myöten. Osakeyhtiön sitovat tavoitteet toiminnallistuvat toimintakorttien kautta kunkin toimialan ja tiimin konkreettisiksi tavoitteiksi. Toimintakorttien kautta jokaisella esedulaisella on mahdollisuus vaikuttaa strategisten tavoitteiden toteuttamiseen omalta osaltaan. Strategian yhteistä toteuttamista vahvistetaan avoimen ja positiivisen viestinnän ja sisäisen markkinoinnin keinoin. Tulevaisuusstrategiassa ydinasemassa on toiminnan muutosten ennakointi. Etelä Savon Koulutus Oy johtoryhmä on ollut aktiivisesti mukana koko toiminta alueensa koulutustarpeiden ennakoinnissa. Ennakointia tehdään mm. Maakuntaliiton, TE toimikuntien sekä KOTTI 1 verkoston kanssa. Koulutustarpeiden ennakointi on merkittävä osa Esedun strategisen suunnittelun vuosikelloa. Kumppanuusstrategiassa kriittiseksi menestystekijäksi on nostettu kiinteät työelämän kumppanuussuhteet ja aktiivinen ja vaikuttava aluekehitys. Omistajien kanssa tehdään systemaattista yhteistyötä erilaisten aluekehitystilaisuuksien ja seminaarien muodossa sekä luonnollisesti osakeyhtiön yhtiökokouksen ja strategiapäivitysseminaarien muodossa. Koulutustarjonnan kehittäminen on hallituksen strategisissa keskusteluissa mukana lähes kuukausittain. 1 KOTTI toiminnalla tarkoitetaan palvelutarvekartoitusta yrityksille sekä tarvittavan palvelun tarjoamista. Etelä Savossa on toteutettu KOTTI toimintaa omana toimintana valtakunnallisen toiminnan hiivuttua. 5

7 Etelä Savon ammattiopiston toimintajärjestelmä JATKUVA ARVIOINTI JA PARANTAMINEN KEHITTÄMINEN ANALYSOINTI JA JOHTOPÄÄTÖKSET MITTAAMINEN JA ARVIOINTI TULOKSET TOIMINTA Prosessit ja toimintaohjeet A L U E K E H I T Y S O H J E L M A PEDAGOGINEN OHJELMA (toimii myös OPS:n yhteisenä osana) Muut pedagogiset suunnitelmat Tutkintoon johtavan koulutuksen ops:t Muut täydentävät suunnitelmat: Opetuskäytön TVT suunnitelma KV toiminnan suunnitelma TAVOITTEET Toiminnalliset ja taloudelliset Toimintakortit H E N K I L Ö S T Ö O H J E L M A Kuvio 2: Etelä Savon ammattiopiston toimintajärjestelmä. 6

8 3.2. KOULUTUKSEN TUNNUSLUKUJA Perustutkinto, nuoret Mikkeli Pieksämäki Juva tammi elo tammi elo tammi elo Käsi- ja taideteollisuusalan pt, artesaani, pk 20 Käsi- ja taideteollisuusalan pt, artesaani, yo 10 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi, pk Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi, yo 5 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt, kodin-/toimitilahuoltaja Hotelli-, ravintola- ja catering-alan pt, tarjoilija ja kokki, pk Matkailualan pt 20 Elintarvikealan perustutkinto, leipuri - kondiittori, pk 20 Elintarvikealan pt, elintarvikkeiden valmistaja, pk, 6 Sosiaali- ja terveysalan pt, lähihoitaja, pk Sosiaali- ja terveysalan pt, lähihoitaja, yo 25 8 Hiusalan pt, pk Kauneudenhoitoalan pt, kosmetologi, pk Liiketalouden pt, merkonomi, pk Liiketalouden pt, talous- ja toimistopalvelujen ko, pk 15 Liiketalouden pt, merkonomi, yo 10 Puutarhatalouden pt, puutarhuri, pk 16 Puutarhatalouden pt, puutarhuri, yo 8 Maatalousalan pt, maaseutuyrittäjä, pk Metsäalan pt, metsäkoneenkuljettaja, pk Metsäalan pt, metsäkoneenkuljettaja, pk, SLN 10 Kone- ja metallialan pt, levyseppähitsaaja/koneistaja, pk Autoalan pt, pk Logistiikan pt, pk 48 Tieto- ja tietoliikennetekniikan pt, elektroniikka/ict-asent., pk 22 Sähkö- ja automaatiotekniikan pt, sähköasentaja, pk Rakennusalan pt, talonrakentaja, pk Kiinteistöpalvelujen pt, kiinteistönhoitaja, pk 20 Talotekniikan pt, putkiasentaja, pk 22 Pintakäsittelyalan pt, maalari, pk 22 Yhteishaussa olevat paikat yhteensä Peruskoulupohjaiset paikat yhteensä Ylioppilastutkintopohjaiset paikat yhteensä Taulukko 1: Yhteishaun 2014 aloituspaikat. 7

9 Etelä Savon Koulutus Oy:n ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkamäärä on ollut viime vuosina järjestämisluvassamme Nuorten perustutkintokoulutuksen opiskelijamäärä on laskenut vuodesta 2011 lähtien, kun taas vastaavasti näyttötutkinnon suorittajien määrä on jatkuvasti kasvanut Opiskelijamäärä (pain. ka) Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkintoperusteinen koulutus , Taulukko 2: Järjestämisluvan mukainen opiskelijamäärä Muu kuin ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava lisä ja täydennyskoulutus on pysytellyt määriltään suhteellisen vakiintuneena. Aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäivät (ei perustutkinnot) on havainnollistettu seuraavassa taulukossa Opiskelijatyöpäivät ? Taulukko 3: Aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäivät ilman perustutkintokoulutusta. Etelä Savon ammattiopistossa tutkinnon suorittaa vuosittain yli tuhat opiskelijaa. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden määrä on jonkin verran kasvanut viimeisten kolmen vuoden aikana Perustutkinnot Ammattitutkinnot Erikoisammattitutkinnot Suoritettuja tutkintoja yhteensä Osatutkinnot yhteensä Taulukko 4: Suoritetut tutkinnot Yhteishaun aloituspaikat ovat vähentyneet neljän viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2013 aloituspaikkamäärä on ollut mitoitukseltaan sopiva hakijoihin verrattuna, ja tällä on ollut vaikutusta koulutuksen vetovoimalukuun. Kuitenkin ensisijaisten hakijoiden kokonaismäärä on laskenut koko 8

10 tarkastelujakson aikana, vaikka nuorten ikäluokissa ei ole tapahtunut vielä suuria muutoksia. Koulutuksen vetovoima on siis yksi kriittinen menestystekijä Esedun toiminnan kehittämisen kannalta. Yhteishaku Aloituspaikat toivehakijat Vetovoimaluku 0,9 0,87 0,93 0,99 Taulukko 5: Vetovoima Tutkintotarjontaan on tehty muutoksia työvoimatarpeen ennakoinnin ja osittain myös tutkintojen vetovoiman ja talouden reunaehtojen näkökulmasta. Tutkintovalikoimaa karsittaessa on pyrkimyksenä myös saada ryhmäkokoja kasvatettua, kun opiskelijamäärä ei jakaudu niin moneen tutkintoon kuin ennen. Keskeyttämisluvut ovat ammatillisen perustutkintokoulutuksen (nuoret) osalta nousseet viimeisten kolmen vuoden aikana: Negatiivinen keskeyttäminen 7,5 8,2 8,9 Kokonaiskeskeyttäminen 11,9 12,2 13,3 Taulukko 6: Keskeyttäminen Läpäisyprosentti 58,12 60,63 61* (arvio ) Taulukko 7: Läpäisy

11 3.3. KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEITÄ Vuosina Etelä Savon ammattiopistossa on kehitetty koulutusta strategisten tavoitteiden mukaisesti. Kehittämistyötä ohjaa henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa laadittu pedagoginen ohjelma, jota tarkentavat ja syventävät erityisopetuksen suunnitelma, opiskelijoiden hyvinvointi ja turvallisuussuunnitelma, työssäoppimisen turvallisuussuunnitelma, kansainvälisyyssuunnitelma, aikuisten näyttötutkintosuunnitelma sekä aikuisten oppimis ja ohjausjärjestelyjen suunnitelma. Pedagogisen kehittämisen toimenpidesuunnitelmassa on kuvattu yksityiskohtaisemmat kehittämisen tavoitteet ja aikataulut. OPETUSSUUNNITELMATYÖ Vuonna 2011 Etelä Savon ammattiopistossa uudistettiin ja yhdenmukaistettiin kaikki oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmat strategisten painopisteiden mukaisiksi. Työelämän osaamistarpeen ennakointiin perustuvalla, jatkuvalla pedagogisella kehittämistyöllä varaudutaan ja vastataan työelämän osaamistarpeiden ja tutkintojärjestelmän muutoksiin. YRITTÄJYYSKASVATUS Yrittäjyyden edistäminen on ollut strategisena painopistealueena ja pedagogisen toiminnan kehittämistä ohjaavana tavoitteena. Yrittäjyyttä on tuotu esille muun muassa opiskelijoiden oma aloitteista toimintaa tukevilla yrittäjyyttä edistävillä opetusmenetelmillä, koulutusalakohtaisilla opettajavetoisilla työelämäfoorumeilla, oppimisympäristöillä, yrittäjyyden teemalukuvuodella ( ) ja opettajien yrittäjyysosaamisen kehittämisellä. TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ Työelämäyhteistyötä on tiivistetty Etelä Savon ammattiopistossa mm. perustamalla kaikille koulutusaloille työelämäfoorumit. Foorumit koostuvat opettajien lisäksi työelämän, yritysten ja alan kannalta keskeisten sidosryhmien edustajista. Työelämäfoorumeissa ennakoidaan alan tulevia koulutustarpeita sekä kehitetään opetussuunnitelmia, opetusmenetelmiä ja työssäoppimista. Foorumien avulla on tarkoitus kehittää myös uusia palveluja ja koulutustuotteita. Työssäoppimisen käytänteitä on yhtenäistetty ammattiopiston tasolla kehittämällä yhtenäiset työssäoppimisen toimintamallit. Lisäksi työssäoppimisen laajuudeksi on määritelty vähintään 24 opintoviikkoa, eli 4 opintoviikkoa enemmän kuin on tutkinnon perusteiden mukainen vähimmäisvaatimus. KANSAINVÄLISYYS Etelä Savon ammattiopiston kansainvälisen toiminnan tavoitteena on maakunnan sekä kansallisten ja EU:n yhteisten linjausten pohjalta kehittää opiskelijoiden ja henkilöstön osaamista monikulttuurisessa ja kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Opiskelijoiden ja henkilöstön kansainvälisyysosaamista kehitetään sekä kotikansainvälistymisen että ulkomailla toteutettavien opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen, kansainvälisen kilpailutoiminnan ja henkilöstön työelämäjaksojen keinoin. Eseduun saapuu myös vuosittain useita kymmeniä vaihto opiskelijoita työssäoppimisjaksoille tai lyhyemmille vierailuille. Esedun koulutusalat osallistuvat myös erilaisiin kansainvälisiin ja kehittämis ja 10

12 yhteistyöhankkeisiin, ja opiskelijoille tarjotaan tutkintoon kuuluvan vieraan kielen opintojen lisäksi valinnaisia kieliopintoja. Kansainvälisen toiminnan volyymit oppilaitoksessamme ovat kasvaneet merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Liikkuvuusmäärät on nyt saatu nostettua hyvälle kansalliselle tasolle, ja Etelä Savo onkin ollut ammatillisen koulutuksen liikkuvuuden osalta koko Suomen toiseksi aktiivisin maakunta Erityisenä painopistealueena kansainvälisyyden kehittämisessä on viime vuosina ollut Venäjä. Pitkäjänteisen kehittämishankkeiden tuella tehdyn yhteistyön tuloksena Esedulle on syntynyt merkittävä yhteistyökumppanien verkosto Venäjällä. Vuoden 2013 aikana toteutuneiden ensimmäisten koulutusmyyntien jälkeen on saatu tiedollisia ja taidollisia valmiuksia lähteä tuotteistamaan koulutuspalveluja yhä räätälöidyimmin venäläisten asiakkaiden tarpeisiin ja koulutusviennistä toivotaan tulevan jatkossa merkittävä osa oppilaitoksen täydennyskoulutustoimintaa. TIETO JA VIESTINTATEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ Tieto ja viestintätekniikan opetuskäytössä on Suomessa tehostamisen varaa, vaikkakin laiteinvestointeja on tehty kohtalaisesti. Esedussa on syksyllä 2013 käytössä 1850 tietokonetta, ipadeja yli 150, älypuhelimia noin 100, älytauluja noin 20 ja projektoreita yli 100. palvelimia on 60, joista valtaosa on virtualisoituja. Lisäksi opiskelijoilla on käytössään omia välineitä. Opettajien valmiudet hyödyntää teknologiaa ja uudenlaista oppimista opetuksessa ovat vaihtelevat. Osa opettajista käyttää jo visuaalisuutta, monimediaisuutta, yhteistyötä ja jakamisen kulttuuria opetuksessaan. osalla opettajista on vaikeuksia vielä alkeistason suorituksissa. Verkko opinnoissa on oppilaitoksella käytössä Moodle, mutta sen käyttö ei vielä ole systemaattista. Oppimisympäristöjen varustelutaso vaihtelee. Nykyaikaisen tieto ja viestintätekniikan monipuolinen hyödyntäminen opetuksessa edellyttää henkilöstön valmiuksien ja osaamisen laaja alaista sekä tulevaisuussuuntautunutta kehittämistä. Henkilöstön tvtosaaminen kartoitetaan osana oppilaitoksen osaamisen johtamista. Tavoitteena on, että valtakunnalliset tvt opetuskäytön taitotasomääritykset (ope.fi) luovat perustan opettajien osaamisen kehittämiselle. Tavoitteena on, että oppimisympäristöt yhdistävät fyysisen, virtuaalisen, sosiaalisen, pedagogisen ja psykologisen tilan. Kaikki toimipisteet tulee varustaa toimivalla langattomalla verkolla, jolloin opetus voi hyödyntää IT diversiteettiä ja opiskelijoitten omat erilaiset laitteet ovat käytettävissä sekä oppilaitoksessa että sen ulkopuolella. Parhaimmillaan tieto ja viestintätekniikka tarjoaa hyvät mahdollisuudet yhteisöllisten ja osallistavien toimintamallien laajaan käyttöönottoon opetuksessa ja opiskelussa. Tiedon jakaminen, hyödyntäminen ja vuorovaikutus helpottuvat sekä monipuolistuvat. Joillakin opiskelijoilla ja opettajilla on jo tapa oppia hyödyntäen visuaalisuutta, monimediaisuutta, yhteistyötä ja jakamisen kulttuuria ja tämä tulee ottaa huomioon linjattaessa tieto ja viestintätekniikan opetuskäyttöä Esedussa. Kansallinen koulutuspilvi tulee tarjoamaan monipuolisia mahdollisuuksia myös ammatilliseen koulutukseen. Sen kehittymistä ja käyttöön ottamista seurataan aktiivisesti. 11

13 3.4. ALUEKEHITYKSEN JA HANKETOIMINNAN TUNNUSLUKUJA Hankkeet EU hankkeet Kansalliset hankkeet Taulukko 8: Hankevolyymit Summissa hankkeiden kokonaiseuromäärät (vuoden 2010 tiedot kevään listalta, muut vuodet syys joulukuun listat) Etelä Savon Koulutus Oy:ssä on panostettu aluekehitykseen ja hanketoimintaan. Oma yritysasiamies Mikkelissä keskitetyissä yrityspalveluissa ja kehittämispäällikkö Pieksämäellä ovat mahdollistaneet työelämän kehittämis ja palvelutehtävän verkottuneet toiminnot eri TYKE hankkeitten rahoituksella. Esedun rooli alue ja työelämän kehittäjänä on vahvistunut merkittävästi. Hanketoimijana Etelä Savon Koulutus Oy toimii sekä yhteishankkeitten että omien kehittämis ja investointihankkeitten hallinnoijana ja toteuttajana. Hanketoiminta on ammattimaisesti hoidettua ja laadukasta. ESR hankerahoituksella on kehitetty ammatillista koulutusta sen eri kohdissa rekrytoinnista keskeyttämisen ehkäisyyn ja valmistuneitten työllistymisen parantamiseen. EAKR hankerahoitus on tullut apuun uuden opetusteknologian hankinnoissa. Rekka ja hitsaussimulaattorit sekä mobiililaitteet mahdollistavat opetuksen ja oppimisen uudenlaiset toteutukset. Uutena avauksena osakeyhtiön aikana on tullut useita ENPI hankkeita venäläisten ja suomalaisten kumppaneitten kanssa. Venäjä strategiaa tuotetaan muutoinkin hankerahoituksella. Myös kansallisesti (OPH, OKM, AVI, ELY) rahoitetut kehittämishankkeet ovat lisääntyneet. Niitten aiempaa ammattimaisempi hallinnointia sekä toteutusta arvostetaan sekä rahoittajien että verkostojen piirissä. Esedu on kaikessa hanketoiminnassa haluttu hallinnoija ja kumppani. Hankesalkun arvo on vakiintunut reiluun kymmeneen miljoonaan euroon, jonka vuosivolyymi on noin 2,5 miljoonaa euroa. 12

14 3.5. TALOUS JA HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖMITOITUKSET Henkilöstön kokonaismäärä on yhteensä 479. Henkilöstöryhmät Lukumäärä Koulutuspäivät/ henkilö (keskiarvo) syyskuu 2013 Opettajat (ei sivutoimisia tuntiopettajia) 254 Opetuksen tukihenkilöstö 37 ammatinohjaajat, opot, opetuksen välitön tukihenkilöstö, esim. puutarhurit, karjanhoitajat) Yhteensä 291 Muu henkilöstö 163 toimialajohtajat, koulutus ja tukipalv.päälliköt 25 Ikäjakauma (keskiarvo) Miehet / naiset 2,1 49 m: 157 (xx,x%) n: 116 (xx,x %) Yhteensä 188 Yhteensä 479 1,9 m: n: Taulukko 9: Henkilöstön määrä m: 52 n: 153 (m: 9 n: 16 ) Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys kerää vuosittain tilastoa ammatillisen toisen asteen koulutuksen karkean tason mitoituksesta. Keskimäärin ammatillisen toisen asteen tehokkuus on koko henkilöstön osalta 8 opiskelijaa yhtä henkilötyövuotta kohden. Ammattiopistossa opiskeli vuonna 2012 yhteensä laskettuna vuosiopiskelijamäärinä, mikä oli 19 opiskelija vähemmän kuin vuonna Jako ammatillisena perustutkintona suorittavien, näyttötutkintona suorittavien, muiden aikuisopiskelijoiden ja oppisopimusopiskelijoiden kesken näkyy kuviosta 2. 13

15 Vuosiopiskelijamäärät koulutusmuodoittain 2012 Oppisopimuskoulutus; 692; 18 % Lisäkoulutus ja muu aikuiskoulutus; 484; 12 % Näyttötutkintona suoritettava koulutus; 572; 15 % Ammatillisena perustutkintona suoritettava koulutus; 2181; 55 % Kuvio 3: Osakeyhtiön toimintojen jakautuminen vuosiopiskelijoiksi laskettuna tilikautena 2012 Tunnusluku Etelä Savon ammattiopiston osalta on noin 7,8. Luku on saatu siten, että tilinpäätöksen osaaikainen henkilöstö on ajateltu keskimäärin 60 % työaikaa noudattaviksi ja sivutoimisten tuntiopettajien osalta työaikaosuudeksi on arvioitu 50 %. Johtajia on Esedussa toimitusjohtajan lisäksi 5 ja yhteenlaskettu kulu vuonna 2013 on palkojen osalta yhteensä noin euroa. Erilaisia päällikkötasoisia tehtäviä organisaatiossa on 27 henkilötyövuotta, joista 20 on esimiestehtäviä. Päällikkötasoisten työntekijöiden kokonaiskulu on noin 2,1 miljoonaa euroa. Esedun johtamisjärjestelmässä johtajien ja päälliköiden määrät suhteessa opiskelijoiden määrään ei ole suurempi kuin vertailuorganisaatioissa. Osakeyhtiön hallitus on asettanut johtamisjärjestelmän keventämisen säästötavoitteeksi noin euroa/v vuoteen 2016 mennessä. Säästötavoitteen saavuttaminen edellyttää 4 5 henkilötyövuoden vähentämistä johtamisjärjestelmästä. 14

16 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN RAHOITUS Ammatillisen koulutuksen rahoitus jakaantuu ammatillisen peruskoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitukseen. Koulutuksen järjestämisluvassa opetusministeriö on vahvistanut ammatillisen peruskoulutuksen vuotuiseksi opiskelijamääräksi enintään opiskelijaa. Ammatillisen koulutuksen vuoden 2014 yksikköhinta määräytyy opiskelijamäärän perusteella. Yksikköhinta lasketaan painotettuna eri koulutusalojen opiskelijamäärillä. Etelä Savon Koulutus Oy:n ammatillisen koulutuksen yksikköhinta vuodelle 2014 on ,84 alv 0 % euroa opiskelijaa kohden. Muun kuin kunnallisen koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan 5,2 %:lla, joka kattaa keskimääräisesti arvonlisäverosta aiheutuvat ostettujen materiaalien ja palveluiden kustannukset, jotka muulla kuin kunnallisella koulutuksen järjestäjällä jäävät koulutuksen lopullisiksi kustannuksiksi. Arvonlisäverollinen opiskelijakohtainen yksikköhinta on ,67 euroa. Kaikkiaan tulot laskevat tällä hetkellä tiedossa olevien päätösten ja arvioiden mukaan seuraavasti: Etelä Savon Koulutus Oy Toteutumaennuste Talousarvio Suunnitelma Suunnitelma Tuotot Ammatillinen peruskoulutus Yksikköhintarahoitus Muut tuotot Ammatillinen lisäkoulutus Yksikköhintarahoitus Muut tuotot Työvoimakoulutus Maksullinen palvelutoiminta Oppisopimuskoulutus Yksikköhintarahoitus Muut tuotot Ulkoiset tuotot Taulukko 10: Tuottojen kehittyminen Osakeyhtiön vuoden 2013 talousarviossa ulkoiset toimintatuotot ovat yhteensä noin 42,872 miljoonaa euroa, josta hankerahoituksen osuus on noin 2,4 miljoonaa euroa. Ulkoiset toimintakulut ovat 42,419 miljoonaa euroa sisältäen 1,5 miljoonan euron poistojen kattamisen. Sisäisten erien kanssa yhtiön toimintatuotot ovat 47,4 miljoonaa euroa ja kulut 46,9 miljoonaa euroa. Selkein muutos kulurakenteessa vuoteen 2012 verrattuna on tilakulujen 0,5 miljoonan euron ja henkilöstökulujen 1,2 miljoonan euron tiivistäminen. Sisäiset veloitukset on osakeyhtiössä tehty vain ravitsemispalveluiden ja ict palveluiden sekä oppisopimuskoulutuksen osalta. Tilakustannuksia ei ole budjetissa kohdennettu toimialoille, mutta niitä seurataan sisäisillä toimintakoodeilla. Tilakulujen osuus kaikkinensa on noin 17 % ulkoisista tuotoista. 15

17 Talouden tervehdyttäminen ja kehittämiseen tarvittavien resurssien varmistaminen edellyttää kulurakenteen mittavaa tervehdyttämistä niin, että henkilöstökulu on enimmillään 58 % ulkoisista tuotoista ja tilakustannuksissa pystytään saavuttamaan merkittäviä säästöjä esim. luopumalla osasta nykyisiä tiloja. Mikkelin oppilaitoskiinteistöt Oy toteuttaa tarvittavat toimitilainvestoinnit Mikkelissä, Juvan kunta Juvalla ja Pieksämäen kaupunki Pieksämäellä LAADUNHALLINTA Laadunhallinnalla Etelä Savon ammattiopistossa tarkoitetaan kaikkia niitä prosesseja, järjestelmiä tai menettelytapoja, joiden avulla arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti opetus, kehitys ja tukipalveluiden toimintojen laatua. Laadunhallinta kattaa laadun suunnittelun, varmistamisen, arvioinnin ja kehittämisen ja sen tarkoituksena on auttaa toiminnan ja tulosten jatkuvassa parantamisessa. Laadukkaan opetuksen ja ohjauksen ytimenä ovat oppilaitoksemme toimintaa säätelevien lakien, asetusten ja määräysten noudattaminen, ammatillisen koulutuksen laadunhallintastrategian ja laadunhallintasuosituksen periaatteiden sekä valtakunnallisen opetuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteiden mukainen toiminta. Etelä Savon ammattiopisto sai ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon vuonna Koulutuksen järjestäjä on lainsäädännön mukaan velvollinen arvioimaan antamaansa koulutusta sekä sen vaikuttavuutta. Etelä Savon ammattiopiston laadunhallinta on tavoitteellista työtä, joka perustuu nykytilan arviointiin, laadun eri osa alueiden mittaamiseen sekä arviointi ja mittaustuloksista kumpuavaan vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistamiseen sekä niistä johdettuun kehittämistyöhön ja jatkuvaan parantamiseen. Etelä Savon ammattiopistossa toimintaa ja tuloksia arvioidaan sekä itsearvioinnin että ulkoisten arviointien kautta. Myös vertaisarviointeja sekä johdon katselmuksia toteutetaan suunnitelmien mukaan. Esedussa kerätään säännöllisesti opiskelija ja asiakaspalautteita sekä seurataan yleistä asiakastyytyväisyyttä. Opiskelijapalautteet ja niiden tulokset antavat työvälineitä toiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen siten, että kykenemme mukautumaan joustavasti asiakkaitten tarpeisiin. 16

18 4 TOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN JOHDANTOA VALTAKUNNAN TASON KEHITTÄMISLINJAUKSISTA, MAAKUNNASTA JA OPPILAITOKSESTA Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty nostaa keskeisiksi kehittämisen kohteiksi. Ammatillisen koulutuksen keskeisiä painopisteitä ovat työelämän tarpeet, läpäisyn parantaminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Meneillään oleva ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämisen tavoitteena on vahvistaa ammatillisten tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä ja tutkinnon osiin perustuvaa rakennetta, mikä tukee joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista ja edistää aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa. Maakunnan näkökulmasta keskeisiä myös ammatilliselle koulutukselle asetettuja haasteita on huomioitu kehittämissuunnitelmassa. Näistä voisi mainita uuden yritystoiminnan synnyttämisen, osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisen, oppilaitosten ja yritysten yhteistoiminnan tiivistämisen, aluelähtöisen koulutuksen sekä laadukkaat ja ajantasaiset opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt. Etelä Savon ammattiopiston keskeisiä kehittämishaasteita jatkossakin ovat keskeyttämisen vähentäminen, läpäisyn tehostaminen sekä joustavien, kustannustehokkaiden osaamisen kehittämisen ratkaisujen löytäminen. Tutkinnon uudistuksen läpiviennissä Esedu on eturivin toimija, joka ennakoiden ottaa käyttöön uudet rakenteiset tutkinnot ja niiden monimuotoiset toteutusmallit. Hallituksen päätökseen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta sisältyy seuraavia ammatillista koulutusta koskevia esityksiä, jotka on otettava huomioon kehittämissuunnitelman jatkovalmistelussa ja täytäntöönpanossa: Esitetyt rakennemuutokset: - tutkintojärjestelmän uudistaminen ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen yhtenäinen kokonaisuus käyttöön koulutuksen järjestäjäverkon kehittäminen (tiivistäminen) jatkuu, toimenpideohjelma alkuvuodesta koulutuksen järjestämisluvat uudistuvat viimeistään hyväksiluku ammatillissa tutkinnoissa toteutetaan tutkintojärjestelmän ja rahoitusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä 2015 näyttötutkintojärjestelmän (aikuisten tutkintoon johtava koulutus) kehittäminen käynnistetään, ehdotukset valmiina 10/

19 Rahoituksessa tapahtuvat muutokset - koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen, tiivistetään järjestäjäverkkoa ja pyritään vahvoihin lukio ja ammatillisen koulutuksen järjestäjiin. Tavoitteena parantaa koulutuksen järjestäjien toimintaedellytyksiä. - rahoitusjärjestelmän uudistaminen siten, että rahoitus perustuu ensisijaisesti suorituksiin (tutkinnot, osatutkinnot, osaamispisteet) ja tuloksiin, ei opiskeluaikaan - rakenteellisen muutokseen ennakoidaan vähentävän tila ja laitekustannuksia - rahoitusjärjestelmän ja rakenteellisilla muutoksilla haetaan 195 miljoonan euron säästöjä vuonna toisen asteen koulutuksessa keskitytään tutkintojen rahoitukseen. Koulutuksessa toteutetaan tutkintojen osien ja tutkintojen järjestämiseen. Koulutuksen rahoituksessa luovutaan julkisesta rahoituksesta ammatillisessa lisäkoulutuksessa (oppilaitos ja oppisopimusmuotoinen) osatutkintoon johtamattomasta koulutuksesta - muun kuin tutkinnon osiin tai tutkintoihin johtavan koulutuksen julkisesta rahoituksesta luopumisella haetaan vuoden 2017 tasossa 65 miljoonan euron säästöjä lukio ja ammatillisessa koulutuksessa. 18

20 4.1. KOULUTUKSEN VETOVOIMAN LISÄÄMINEN Koulutuksen vetovoiman lisääminen edellyttää oikeanlaista koulutustarjontaa mukaan lukien niin tutkintotavoitteiset koulutukset kuin kaiken muunkin koulutustarjonnan. Osa koulutuksista saattaa olla paikallisesti vetovoimaisia, mutta osalla koulutustuotteista saattaa olla jopa valtakunnallista vetovoimaa. Esedun vetovoimaa lisää hyvä opetus, jota hyvät opettajat antavat. Jotta opiskelija kokisi opiskelunsa mielekkääksi, olisi opettajilla oltava tiedot, taidot ja asenteet kohdallaan. Usein opettajan persoona on suuressa roolissa opetustyössä. Eseduun soveltuvia opettajia pyritään rekrytoimaan avoimena oleviin työtehtäviin, mutta myös nykyisen henkilökunnan täydennyskoulutus on merkittävä tekijä. Opettajien onnistumista sekä opetussuunnitelmien toteutumista seurataan (opiskelija) palautteiden avulla, ja tarvittaessa poikkeamiin puututaan riittävän varhain. Opiskelijalähtöisyys toiminnassa on vetovoimaa lisäävä tekijä. Joustavat opetusjärjestelyt antavat erilaisia mahdollisuuksia opiskeluun, jolloin myös potentiaalisten opiskelijoiden määrä kasvaa. Myös erilaiset extrat, kuten urheiluakatemiayhteistyö, mahdollisuudet kansainvälisiin vaihtoihin ym. lisäävät koulutuksen vetovoimaa. Yhtenä vetovoimaa lisäävänä tekijänä ovat myös asianmukaiset oppimisympäristöt. Tässä yhteydessä oppimisympäristöt sisältävät sekä tilat että koneet/laitteet. Oppimisympäristöjen tulisi olla nykyaikaisia, turvallisia, muunneltavia, viihtyisiä, työelämälähtöisiä, avoimia ja kaikella tavalla oppimista tukevia. Vetovoimaa on mahdollisuus lisätä markkinoinnin ja yleisen näkyvyyden avulla. Markkinoinnissa on saatava työelämä mukaan kertomaan eri alojen tulevaisuuden näkymistä. Myös eri ammattien perustietoja on hyvä kertoa uravalintaansa tekeville. Yhteistyötä peruskoulujen kanssa tiivistetään edelleen koko toimialueella. Näkyvyyttä voidaan lisätä nuorison keskuudessa ainakin sähköisen median välityksellä. Sähköiset palvelut ja verkkosivut olisi oltava optimoitu myös mobiililaitteille ja niiden käytön tehostamisessa voisi käyttää jopa yhteisömanagerointia. Vetovoiman lisäämistä pohdittaessa on määriteltävä myös tavoiteltava volyymi. Yhteiskunnallisena haasteena on koko ikäluokan kouluttaminen. Toisaalta valintaprosessin läpäisy saattaa kasvattaa opiskelumotivaatiota, mutta toisaalta tarjontaan olisi hyvä kuulua myös erilaista valmentavaa ja kuntouttavaa koulutusta. Jatko opintokelpoisuutta ammatillisen koulutuksen jälkeen on myös markkinoitava. Imu ammatti ja erikoisammattitutkintoihin on tehtävä näkyvämmäksi. Kehittämistoimenpiteet: - valtakunnallisten koulutusten markkinointi tehokkaasti eri puolilla Suomea - henkilöstön osaamisen varmistaminen rekrytoinneissa koulutuksin - koulutuksen laadun seuranta ja varmistaminen - oppimisympäristöjen houkuttelevuus - markkinointi ja yleinen näkyvyys 19

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena

Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena Aloitustilaisuus11.9.2014 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen valtionavustusten

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan kehittämispäivät 20.-21.11.2014 Axxell Överby Anne Liimatainen, Opetushallitus Aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan tutkintojen

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset

Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset Opetusneuvos Tarja Riihimäki KEHYSPÄÄTÖS 2015-2018 Keskeiset sopeutustoimet Ammatillinen

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU 11.3.2014 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU Pasi Kankare Johtaja Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli (Kuntakesu) Valmistelussa

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI 3.2.2017 Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Onko ammatillisen koulutuksen reformi sinulle tuttu? Vastaa käyttämällä

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet

Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet Ammatillisen peruskoulutuksen riittävän tarjonnan turvaaminen Opiskelijavalintojen ja sähköisten hakupalveluiden uudistaminen Nuorten

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin AmKesu-aluetilaisuus, Turku 19.11.2014 Leena Koski Opetusneuvos Alueelliset suunnitelmat Yhteensä 15 alueellista suunnitelmaa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2015 TIEDOTUSTILAISUUS 6.2.2015 Ryhmä 2 Opetushallituksen valtionavustustoiminta Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeet tukevat kansallisen

Lisätiedot

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa Finlandia-talo 5.2.2014 pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Kehittämisviraston lähtökohdat

Lisätiedot

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari Tallink Silja Line 6.5.2013 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus - yksikön päällikkö, opetusneuvos

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016 Miksi ammatillisen koulutuksen reformi tarvitaan? Toimintaympäristön nopea ja laajamittainen muutos teknologinen kehitys: digitalisaatio,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillinen koulutus Ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen - osaamisperusteisuutta vahvistetaan

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu. ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu. ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Opettaja/kouluttaja oppimisen ja osaamisen laadun varmistajana ja kehittäjänä, ryhmä B:n alustus

Opettaja/kouluttaja oppimisen ja osaamisen laadun varmistajana ja kehittäjänä, ryhmä B:n alustus Opettaja/kouluttaja oppimisen ja osaamisen laadun varmistajana ja kehittäjänä, ryhmä B:n alustus LAATUA LAIVALLA Laadunhallinta nyt ja kohti vuotta 2020 29.-31.8.2011 Laki 630/1998 ja 631/1998, asetus

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUS YHTEISTOIMINTA- ALUEELLA JA LEMPÄÄLÄSSÄ TREDU-CAMPUKSEN MYÖTÄ Lempäälän kunta 2016 / NL

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUS YHTEISTOIMINTA- ALUEELLA JA LEMPÄÄLÄSSÄ TREDU-CAMPUKSEN MYÖTÄ Lempäälän kunta 2016 / NL AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUS YHTEISTOIMINTA- ALUEELLA JA LEMPÄÄLÄSSÄ TREDU-CAMPUKSEN MYÖTÄ 2017 Lempäälän kunta 2016 / NL Lähtökohdat Pirkanmaan koulutuskonsernin koulutustoiminta siirtyi omistajakuntien

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2)

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistyön eteneminen Aiemmat ammatillisten tutkintojen asemointia ja tutkinto-järjestelmän kehittämistä

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS- toimintayksikkö Johtaja Pasi Kankare Ennakointi yksikkö yksikön päällikkö Matti Kimari Tutkinnot yksikkö yksikön päällikkö Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteutus ja arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta 630 / 1998, 25 a : Ammattiosaamisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Puheenjohtajana kehittämispäällikkö Helena Miettinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Havainnoija erityisasiantuntija Minna

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Aikuiskoulutus uudistuu Veli-Matti Lamppu 1 Työn eetos muuttuu 2 Ihan mikä tahansa on mahdollista 3 L. Gratton: Shift merkittävät globaalit muutosaallot Teknologiakehitys

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari 2.5.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Mitä tapahtuu tai on tapahtumassa? Muutokset tutkintojen perusteissa Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintotoimikuntakauden

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPRATIIVINN SOPIMUS 2016 Sivistystoimiala Palvelualue: Ammatillinen koulutus Sopimuksen tarkoitus: Sivistystoimialan tavoitteena on järjestää korkeatasoisia ja laadukkaita kasvatus- ja opetuspalveluja,

Lisätiedot

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 2 V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 3. 1 1. 2 0 1 6 R I I K K A - M A R I A Y L I - S U O M U O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot