Hiippakuntauutiset. helsinki 3/08. Liisa Björklund: Turmeleva kasvatus ja kannustinloukut. Virsi-ilta täytti Tuomiokirkon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hiippakuntauutiset. helsinki 3/08. Liisa Björklund: Turmeleva kasvatus ja kannustinloukut. Virsi-ilta täytti Tuomiokirkon"

Transkriptio

1 Hiippakuntauutiset helsinki 3/08 1 Liisa Björklund: Turmeleva kasvatus ja kannustinloukut Virsi-ilta täytti Tuomiokirkon Lapsi- ja perhetyön monet kasvot

2 P IISPAN PIISI Ajatella AGRICOLAN JUHLAVUONNA kirkkohallitus kustansi kirjan Jumalan aijnoan olcohon kijtos. Torniolainen pappi Juhani Holma on valikoinut Agricolan ABC-kirjasta ja Rukouskirjasta kielellisesti taitavia ja hengellisesti viisaita rukouksia. Sivun vasemmalla puolella on Agricolan alkuperäinen teksti, oikealla sama rukous nykysuomeksi. Ilmaisujen vertailu on ajatuksiin innostavaa. Erityisesti minua puhuttelee rukous Työn ja kutsumuksen puolesta. Nykysuomeksi Agricola pyytää: Lähetä Pyhä Henkesi sydämiimme, että osaisimme oikein ajatella, kuunnella, nähdä ja työskennellä. Rukous on aina Jumalalle osoitettu pyyntö, ei ihmisille kohdistettu opetus. Silti Agricola sanoo jotain myös siitä, millaiseen elämään hän toivoo Jumalan meitä johdattavan. Marja Kivimäki Ajatella, kuunnella, nähdä ja työskennellä. Eikö ole viisas järjestys? Ensin pitää ajatella ja miettiä, sitten kuunnella ja kuulla, sitten katsella ja nähdä ja vasta tämän jälkeen ryhtyä töihin. Siis: ensin ajatellaan ja vasta sitten puhutaan. Ensin kuunnellaan ja vasta sitten vastataan. Ensin suunnitellaan ja vasta sitten toimitaan. Alkuperäisessä rukouksessa Agricola pyytää, että Pyhä Henki ylösherättäisi meissä ymmärryksen, jotta aijattelem aijwoim. Käyttämällä kahta sanaa Agricola korostaa ajattelun merkitystä. Onko kyse aivoilla ajattelusta vai ajatteluun aikomisesta eli ryhtymisestä sitä en tiedä. Ajattelu on kuitenkin kaiken toiminnan alku. Vai mitä sinä ajattelet, kysyy Eero 2 HELSINGIN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI Bulevardi 16 B, PL 142, Helsinki Puh. (09) (keskus), faksi (09) Puhelinvaihde ja pääsisäänkäynti ovat auki klo 9 15 Työntekijöiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa Kotisivu: Piispa Eero Huovinen Piispan sihteeri Maritta Maununen Piispan teologinen sihteeri Antti Mustakallio , Tuomiorovasti Matti Poutiainen (Tuomiokirkkosrk) Pappisasessori Reijo Liimatainen (Vantaankosken srk) Pappisasessori Hannu Vapaavuori (Huopalahden srk) Lakimiesasessori Ritva Saario Notaari Heikki Hämäläinen, Toimistosihteeri/talous Päivi Tapola (50 %) Vs. toimistosihteeri Anniina Kaartinen (50 %) Toimistosihteeri Ulla Aaltio Hiippakuntadekaani Kaarina Ylönen Hiippakuntasihteeri (diakonia ja yhteiskunta, kansainvälinen diakonia) Kirsti Poutiainen Hiippakuntasihteeri (nuoriso-, rippikoulu- ja koulutyö, ympäristötyö, Hiippakuntauutiset) Raine Haikarainen Hiippakuntasihteeri (lapsi- ja perhetyö, työnohjaus, työyhteisöt) Jaana Räntilä Toimistosihteeri Birgitta Falenius Kuurojenpappi Elina Jokipaltio Maahanmuuttajatyönsihteeri Mark Saba Lähetyssihteeri (lähetys, evankeliointi) Hannu Lätti Hiippakuntakanttori Hanna Remes Lähetystoimisto (Suomen Lähetysseura) (vaihde) JULKAISIJA: Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli Bulevardi 16 B, Helsinki PÄÄTOIMITTAJA: Raine Haikarainen, puh. (09) , faksi (09) , gsm , TOIMITUSSIHTEERI, TAITTO: Tekstituli / Erja Saarinen, OSOITTEENMUUTOKSET: Ulla Aaltio, puh. (09) , s-posti PAINOPAIKKA: Etelä-Savon Kirjapaino Oy, Mikkeli Hiippakuntauutiset on Helsingin hiippakunnan tiedotuslehti. Se ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan seurakuntien työntekijöille, luottamushenkilöille ja tiedottajille. Painos: kpl ISSN

3 SISÄLLYS 3/08 Piispan piisi 2 Piispan joulutervehdys 3 Turmeleva kasvatus vie kannustinloukkuun 4 Lapsi- ja perhetyön monet kasvot 8 Persoonallista heittäytymistä ja vahvoja rakenteita 8 Uskontokasvatus tukee ihmisyyden ydintä 10 Pyhän Annan lastenkirkko palvelee myös aikuisia 12 Lapsenkaltainen kirja varhaiskasvatukseen 13 Laulu antaa eväitä elämään 14 Jäsenlähtöistä ajattelua kastetilaisuuksiin 15 Tietoa ja tukea lastensuojeluilmoituksen tekemiseen 16 Kapitulin väkeä 17 Tapahtuu Helsingin hiippakunnassa 18 Samalla matkalla 20 Suoraa lähetystä Sakarinmäen seurakunnasta 22 Kirkkoherrat kävivät rajoilla 24 Rakkautta ja rajoja 25 Ajankohtaista Diakonia ja yhteiskuntatyö 26 Kasvatus 28 Kirkkomusiikki 30 Lähetys ja evankeliointi 32 Työyhteisöt 34 Ympäristötyö 34 Ihmisiä hiippakunnasta 36 Kansi: Raine Haikarainen Virsilauluilta keräsi laulajaa Helsingin tuomiokirkkoon. Seuraava Hiippakuntauutiset ilmestyy Aineiston viimeinen sisäänjättöpäivä on Helsingin piispan joulutervehdys 2008 Lapsi YHÄ UUDELLEEN ihmettelen jouluevankeliumin rikkautta. Aina siitä löytää uutta; tututkin sanat alkavat elää. Luukas puhuu lapsesta viisi kertaa. Ensin Maria odotti lasta, syntymän jälkeen hän kapaloi lapsen, sitten enkelit lupasivat paimenille: te löydätte lapsen. Ja he löysivät... lapsen eivätkä malttaneet olla kertomatta Marialle ja Joosefille, mitä heille oli lapsesta sanottu. * * * Joulu ja lapset kuuluvat yhteen. Olemme onnellisia, jos saamme viettää joulua lasten kanssa. Vanhakin nuortuu kuin lapsi leikkimään. Lapsen vieressä herkistyy. Seimen lapsikin kuuluu joulumieleemme. Vastasyntynyt vetoaa meihin. Lapsessa on toivoa ja uuden alkua. Jeesus-lapsessa on kuitenkin jotakin vielä syvempää. * * * Joulun ihme on siinä, että Jumala syntyi lapseksi. Olennaista ei ole seimen lapsen herkkä olemus, vaan se, että tämä lapsi on Jumalan Poika. Jumala tuli ihmiseksi syntymällä lapseksi. Varhaiskirkossa torjuttiin harhaoppina tulkinta, jonka mukaan Jumala olisi adoptoinut Jeesuksen pojakseen vasta sitten, kun tämä oli kasvanut aikuiseksi. Järjen kannalta olisi toki ollut helpompaa arvostaa viisasta Jeesusta kuin lasta. Kirkko kuitenkin uskoi, että Jeesus jo syntymässään oli sekä tosi ihminen että tosi Jumala. Kaikki oli jo lapsessa. Jouluevankeliumissa seimen lapselle annetaan ne nimet, joita me usein pidämme Jeesuksen myöhemmän toiminnan ilmauksina. Lapsi on Vapahtaja, Kristus, Herra. * * * Lapsi on aina sekä tehtävä että lahja. Lapsi on radikaali haaste meille aikuisille. Lapsi kyseenalaistaa aikuisten arvot, kilpailun, kiireen ja kiihtyvän menon. Aikuisten elämää sävyttää suorittaminen, lasten elämää oleminen. Se, mitä ajattelemme lapsista, kertoo, mitkä ovat meidän arvomme. Mutta lapsi on myös lahja. Monet vanhemmat tietävät, että lapsia ei tehdä, heidät saadaan. Isovanhemmat ymmärtävät, millainen lahja lastenlapset ovat. Lapsista voivat iloita kaikki. Jeesus-lapsi on Jumalan lahja sinulle ja minulle. Seimen lapsessa on läsnä koko jumalallinen todellisuus. Jumala itse tulee lapsena meidän luoksemme. Kun ajattelemme seimen lasta ja kun uskomme häneen, silloin meillä on kaikki se hyvä ja turvallinen, jonka vain Jumala voi antaa. Lapsi on meille syntynyt. Emmekö siis olisi iloisia. Iloista joulua! P ÄÄKIRJOITUS 3

4 Raine Haikarainen En halua esiintyä minään mustamaalaaja-profeettana. Suuri osa suomalaisista on yhä sitoutuneita hyvinvointivaltion arvoihin ja motivoituneita rakentavaan yhteistoimintaan. 4 TURMELEVA KASVATUS VIE KANNUSTINLOUKKUUN Yhteiskunta voi kannustaa järkeviin valintoihin lähinnä kelvollisen kasvatuksen saaneita kansalaisiaan, väittävät ajattelijat Aristoteles, Björklund ja Platon. KUN LAMA PUKKASI edelliskerran päälle 1990-luvulla, kelkasta putoavien kannustamisesta tuli yhteiskunnallisen keskustelun keskeinen käsite. Mutta merkitsikö muotisana sen enempää kuin management by perkele -koulukunnan vuosituhansia käyttämä keppi ja porkkana? Tai vanhempien hyväksi havaitsema uhkailu, lahjonta ja kiristys -koulutusohjelma? Asiaa selvittämään pantiin systemaattisen teologian laitoksen tutkija, sosiaalieetikko Liisa Björklund. Suomen Akatemian 1990-luvun talouskriisi -tutkimusohjelmassa aloitettu tutkimus valmistui parahultaiseksi uuden laman kynnyksellä sosiaalietiikan väitöskirja Kannustaminen ja moraali. Kannustamisen idea suomalaisessa yhteiskuntapolitiikassa luvulta alkaen. Piraattiversioita keskeneräisestä väitöskirjasta on liikkunut viime kuukausina niin akateemisen eliitin kuin alaluokankin edustajien kuumeisissa käsissä. Tavallisella präntillä tuo massiivinen opus ottaisi toista tuhatta sivua, mutta ahkera taittaja sai puserrettua sen alle. Loogisen kirkkaasti ja tyylikkäästi etenevä teksti on tiivistä ja timmiä kuin maisteri Björklundin ilmaisu. Hän tekee selvää kannustamisprosessin osatekijöistä. Kiteytettynä: on olemassa kannustaja eli valtataho, joka jollakin kannustimella kannustaa kannustettavaa valitsemaan tietyn toimintavaihtoehdon tietyissä olosuhteissa, jotta jokin valtatahon asettama päämäärä toteutuu. Paha minäkuva torjuu hyvätkin porkkanat Liisa Björklund lähtee liikkeelle antiikin Kreikasta, kuten kokonais-

5 hahmotuksiin tottuneet korkeasti oppineet tapaavat tehdä. Platon ja Aristoteles korostavat, että vain kasvatuksen kautta ihmisistä tulee kunnon kansalaisia, jotka ymmärtävät pyrkiä hyvään elämään. Heikkoluonteisia ja -tahtoisia sekä pahoja ihmisiä ohjaavat huonot impulssit. He eivät osaa tavoitella järkeviä päämääriä, koska käsitys omasta ihmisarvosta ja yhteisestä hyvästä on turmeltunut. Lapsen käsitys omasta hyvästä saatetaan rikkoa, jos tämä vaikkapa pakotetaan olemaan liian kiltti tai palvelemaan vanhempiensa tarpeita; jos lasta ei nähdä tunteineen ja tarpeineen tai hänet mitätöidään. Jos lapsen tunteisiin ei reagoida, muodostuu käsitys, että hänen tunteensa ovat vääriä. Näin syntyy paha minäkuva, Björklund havainnollistaa. Kasvatus luo edellytykset sille, että ihmistä voidaan kannustaa yhteisön kannalta suotuisiin päämääriin. Aikuisena kasvatussuhde muuttuu kannustussuhteeksi, sillä täysivaltaisia toimijoita ei enää ohjata kuin lapsia. Kasvatuksessa käytetään palkintoja, houkutuksia, pakkoja ja rangaistuksia. Lapselta ei aina kysytä, mikä on hänen mielestään hyvää, vaan vanhemmat päättävät lapsen puolesta, mikä on hyvää. Aikuisena kannustettava tekee itse valintansa, Liisa Björklund vertaa. Kannustaminen käy mahdolliseksi, kun se porkkana, jota yhteiskunta tarjoaa, maistuu myös kannustettavan mielestä hyvältä ja hyödylliseltä. Kannustaminen ei onnistu, jos tavoiteltaviksi määritellyt asiat ja ihanteet eivät merkitse kannustettavalle mitään. Ihminen, joka on kadottanut yhteyden omaan hyväänsä, ei pysty ottamaan vastuuta hyvinvoinnistaan. Voidakseen vastata itsestään ihmisellä täytyy olla kokemus omasta ihmisarvosta. Mikään kannustinrakenne ei riitä toteuttamaan oikeudenmukaista hyvinvointia, ellei ihmisellä ole kokemusta omasta ihmisarvosta. Kirkon ominta alaa on jokaisen ihmisen yhtäläisen ihmisarvon korostaminen. Onko kristinuskolla siis myös yhteiskunnallisesti kannustavaa vaikutusta? Kyllä. Minua ovat aina askarruttaneet oikeudenmukaisuuteen liittyvät kysymykset. Tein väitöskirjani teologisessa tiedekunnassa, koska teologinen ihmiskäsitys on mielestäni kestävimmällä pohjalla. Taivaallinen Me-tila Liisa Björklund esittelee edellytyksiä, joilla omiin tavoitteisiin, haluihin ja mieltymyksiin keskittyneestä minä-tilasta voidaan siirtyä me-tilaan. Siinä ihminen ottaa yhteisen hyvän toimintansa perusteeksi. Me-tila ei tuota automaattisesti moraalista toimintaa. Natsien SSjoukot toimivat täysimääräisessä metilassa tuhokoneiston osana. Toisaalta minä-tilaisilla toimijoilla voi olla hyvinkin vahvat moraaliset perustelut. Työssäni osoitan, mitä etuja me-tilaan kannustamisesta seuraa. Siinä saavutetaan todennäköisemmin yhteisön asettamat päämäärät, sillä pöytä on helpompi kantaa yläkertaan yhdessä kuin yksin. Olennaisena etuna on ihmisten kollektiivinen sitoutuminen yhteistoimintaan ja heikompiosaisista huolehtimiseen. Täydellinen me-tila saavutetaan kyllä varmaan vasta taivaassa Suomi on maailman kilpailukykyisimpiä valtioita ja koululaisten oppimistulokset ovat Pisa-tutkimuksissa parhaasta päästä. Mutta liian pitkälle vietynä minä-tila voi viedä ääri-individualistiseen itsekkyyteen, sosiaalieetikko varoittaa. Koululaitos on äärimmäisen tehokas. Yksilökeskeisestä koulusta siirrytään tehosuorittajiksi työelämään. Onko jotakin tärkeää kuitenkin unohdettu? Kannustetaanko meitä tavoittelemaan vain hyviä yksilösuorituksia yhteisen hyvän sijasta? Ovatko yhteisöllisyyden, ihmisten läheisyyden ja luovuuden sekä henkisten ja hengellisten Raine Haikarainen 5 Kannustamisen etiikan avainkysymys on, miten ihmisiä voidaan kannustaa sekä hyvinvoinnin tuottamiseen että sen oikeudenmukaiseen jakamiseen, näkee Liisa Björklund.

6 6 puolien vahvistaminen jääneet paitsioon? Jyrääkö tehokkuusajattelu kulttuuriset arvot vai voisimmeko uskoa edelleen, että hyvinvointia tuotetaan panostamalla henkisiin arvoihin?, Björklund kyselee. Hänen mielestään tehokkuutta tärkeämpi arvo on oikeudenmukaisuus. Ja bruttokansantuotteen kasvattamistakin tärkeämpää olisi keskittyä lasten ja nuorten kasvatukseen, jotta nämä oppisivat pitämään huolta omasta hyvästään ja osallistumaan yhteisten asioiden hoitamiseen. On hienoa, että tehokas yhteiskunta tuottaa taloudellista hyvinvointia. Mutta meidän pitäisi satsata myös huolen pitämiseen toisistamme, ja viettää mahdollisimman paljon aikaa perheidemme ja lastemme kanssa, kahden lapsen äiti muistuttaa. Kultainen sääntö synnin turmelemaan maailmaan Björklund osui ajan hermoon Liisa Björklund osoittaa väitöskirjassaan, miten hyvinvointiyhteiskunnalta on vaadittu 1990-luvun lamasta lähtien yhä pontevammin kannustavuutta ja taloudellista tehokkuutta. Joidenkin mielestä palvelut tulevat edelleen liian kalliiksi: laiskurien ei tarvitse tehdä työtä, kun tukiaiset ovat turhan hyviä. Työnhakijan vinkkelistä kannustinloukku toimii päinvastoin: tukien ja työtulojen yhteensovittaminen on tehty niin vaikeaksi yhtälöksi, ettei työhön kannata mennä, ellei työ ole säännöllistä ja hyväpalkkaista. Keskustelu kannustinloukuista ja ihmisten kannustamisesta aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi on joka tapauksessa taas erittäin ajankohtainen. Väitöskirja osuu ajan hermoon. Kannustamiseen liittyvien käsitteiden terävä ja havainnollinen jäsentely on, muuttajat muuttuen, hyödynnettävissä kaikkialla siellä missä kaksi tai useampi kokoontuu kasvattamaan tahi kannustamaan toisiaan. Miten kristinuskon eettiset periaatteet suhtautuvat kannustamisen etiikkaan? Liisa Björklund vastaa, että kristillinen ihmiskäsitys ohjaa toisten hyvän huomioon ottamiseen kaikessa toiminnassa. Yksilölle annetut kyvyt on tarkoitettu toistenkin palvelemiseksi. Teen toiselle sen, mitä tahtoisin itsellenikin tehtävän, enkä sitä, mitä en tahtoisi itsellenikään Kultaisen säännön ja lähimmäisen rakastamisen universaalit periaatteet johtavat me-tilaiseen toimintaan. Pelkkä omien tarpeiden tyydyttäminen ja omien päämäärien tavoittelu ei ole kristillistä toimintaa. Kirkko korostaa yhteisön merkitystä. Myös ajatus heikoimmista huolehtimisesta nousee kristinuskon ytimestä. Siksi kirkon on oltava vastavoima sellaiselle ajattelulle, joka korostaa vain tuottavuutta, tehokkuutta ja markkinaehtoisuutta, Liisa Björklund näkee. Kristillisessä kasvatuksessa on hänen mielestään olennaista se, että ihminen saa kokea tulevansa täydellisesti hyväksytyksi ja rakastetuksi. Synnin turmelemassa maailmassakin ihminen voidaan aina nähdä hyvänä ja arvokkaana, sillä jokaisen ihmisen yhteys hyvään tulee suoraan Jumalalta. Kristillinen Raine Haikarainen kasvatus voi vahvistaa tätä yhteyttä Hyvään. JANNE VILLA Liisa Björklundin väitöstilaisuus oli Helsingin yliopistossa klo 12.

7 Lusmu putosi porsaanreiästä Liisa Björklund työskentelee Kirkkopalveluiden Työ ja osallisuus -projektin päällikkönä. Tavoitteena on kannustaa eri tahoja, myös kirkkoa, työllistämään vajaakuntoisia, pitkäaikaistyöttömiä, kehitysvammaisia, mielenterveyskuntoutujia ja maahanmuuttajia. Ihmisen itsekunnioituksen kannalta on tärkeää, ettei tarvitse elää vain tukien varassa, projektipäällikkö Björklund tähdentää. Työtilaisuuksia ei ole juuri tarjolla niille, joiden työkyky on alentunut. Sosiaalinen työllistyminen käy entistä vaikeammaksi nyt kun työttömiksi jää täystaitoista väkeä. Juopot, pitkäaikaistyöttömät ja intressinsä työhön kadottaneet saavat usein kuulla olevansa laiskoja lusmuja, mutta kaikki eivät yksinkertaisesti kelpaa tavallisille työmarkkinoille. Kannustamisen keinotkin ovat vähissä, jos syrjäytynyt ei halua samanlaista hyvää elämää, mitä yhteiskunta suosittelee. On äärimmäisen vaikeaa sanoa, milloin ihminen olisi voinut aidosti valita elämänkulkunsa toisenlaiseksi. Kuinka paljon koko elämämme onkaan riippuvainen siitä, millaiset lähtökohdat saamme elämäämme perheestä, perimästä ja lähiympäristöstä! Jo yksi paha kriisi saattaa suistaa elämän raiteiltaan, Liisa Björklund huomauttaa. Hän erottelee aktiiviset ja passiiviset työttömät, syrjäytyneet ja vapaamatkustajat. Kun käsitys omasta ja yhteisestä hyvästä on vääristynyt jo kasvuvuosina, moni passivoituu tai alkaa vapaamatkustajaksi ja väärinkäyttää systeemiä. On turmelevaa toimettomuutta, jolla hankitaan itselle helppoa leipää. Yhteiskunnassa kaikkien työkykyisten on osallistuttava mahdollisuuksien mukaan hyvinvoinnin tuottamiseen. Lusmuilu on kiellettyä. Ei kuitenkaan kannata olla kovin kateellinen niille, jotka haluavat vain nostaa toimeentulotukia. Heidän joukossaan on monia intressinsä elämään ja työhön kadottaneita. Ei niistäkään jepeistä, jotka juovat, tehdä vähällä tietoyhteiskunnan innovaattoreita. On paljon sosiaalisessa syrjäytymiskierteessä olevaa porukkaa, jonka anti ei riitä kovaan työelämään, joko lahjojen tai sosiaalisten taitojen puutteen takia. He tarvitsisivat tuettuja työpaikkoja, joissa voisi vähemmilläkin panoksilla toimia ja elää kohtuullisen hyvää elämää, Liisa Björklund toteaa. Raine Haikarainen 7 Onko oikeudenmukaisuus yhä yhteiskuntamme päämäärä ja taloudellinen tehokkuus keino sen saavuttamiseen vai toisinpäin?, sosiaalieetikko kysyy sangen kriittiseen sävyyn.

8 8 Lapsi- ja perhetyön monet kasvot Seurakuntien lapsi- ja perhetyöhön kohdistuu tällä hetkellä monia odotuksia. Perhekerhot kokoavat väkeä, ja lastenohjaajat ovat tärkeä kirkon aikuistyötä tekevä ammattiryhmä. Myös yhteiskunnan varhaiskasvatuksessa katseet suuntautuvat kirkkoon. Yhteistyössä toteutettava uskontokasvatus edellyttää kuitenkin molempien osapuolten erityispiirteiden tuntemista. Yksityisen työntekijän näkökulmasta lapsi- ja perhetyö voi olla kiehtova seurakuntatyön erityisalue, jossa todella saa laittaa osaamisensa ja uskalluksensa peliin. PERSOONALLISTA HEITTÄYTYMISTÄ JA VAHVOJA RAKENTEITA MALMIN SEURAKUNNAN Pihlajamäen uudella piirikappalaisella Jukka Holopaisella on toimiva yhdistelmäasu. Päällä on papin pantapaita ja jalassa kunnon kumisaappaat. Saappaat ovat tarpeen, sillä Jukalla on tarkoitus lähteä kuskaamaan kottikärryillä puutavaraa lähimaisemiin ja viritellä kunnon lettunuotio. Lapsi- ja perhetyön papinvirka vaatiikin joskus luovuutta sekä käytännön ihmissuhde- ja järjestelytaitoja. Lettunuotiollakin on tärkeä kasvatuksellinen tavoite. Lettuja aikuisen nälkään Pihlajamäen kirkko on keskellä kylää, ja sinne on myös lasten ja nuorten helppo tulla. Joukko nuoria poikia ja tyttöjä onkin löytänyt kirkon tilat vapaamuotoiseen oleskeluun. Kirkolla on turvallisempaa olla kuin ostarilla, jossa saa jatkuvasti pelätä oman koskemattomuutensa puolesta. Vierailut kirkolla ovat kuitenkin jättäneet jälkensä, ja kiinteistöstä on löytynyt ilkivallan merkkejä. Jukan ja hänen työtoveriensa onkin tarkoitus tavata seurakuntalaisiaan epävirallisessa ympäristössä ja käydä periaatteellista keskustelua. Aiomme viritellä lettukestit ja jutella nuorten kanssa. Kyselemme, mitä heille ja heidän vanhemmilleen kuuluu. Olen vakuuttunut, että ongelmiin ei löydy ratkaisua kovilla otteilla. Nuoret vastaavat helposti vain kovaan kovalla. Häiriköiviä nuoria ei myöskään pidä pelätä, koska pelko on juuri heidän aseensa. Työtovereideni kanssa olemmekin päättäneet yrittää ystävällistä ja lämmintä lähestymistä. Ja näin syntyi ajatus yhteisistä lettukesteistä. Uskoisin, että lettujen lisäksi porukalla on myös aitoa aikuisen ihmisen nälkää, naurahtaa Jukka Holopainen. Lapsityö vei mennessään Jukan kohdalla kuluva vuosi on pysähtymisen ja elämänkaaren tarkastelun paikka. Viisikymppiset on juuri juhlittu, ja Malmin seurakunnassakin on tullut 25 vuotta täyteen. Taaksepäin katsoessa huomaa, miten työ on vienyt mennessään. En olisi koskaan kuvitellut, että arkana savolaispoikana löydän itseni lapsityön pappina soveltamassa elämyksellisiä ja ennakkoluulottomia metodeja. Alkuvaiheessa ratkaisevan tärkeää olivatkin esimiehen ja työtovereiden kannustukset. Laita itsesi likoon ja tee sitä, mitä osaat! Huomasin, että kerronta, tarinat ja lapsen tasolle pääseminen alkoivat kiinnostaa itseäni. Uskaltauduin kokeilemaan, ja siitä se lähti. Olen vakuuttunut, että kaikki, mikä aidosti kohtaa lapsen maailman, kohtaa myös aikuisen. Jukka Holopainen muistelee, miten tärkeitä olivat ensimmäiset onnistumisen kokemukset. Ne rohkaisivat luottamaan yksinkertaisiin, mutta toimiviin havainnollistamismenetelmiin. Mieleeni on jäänyt, miten eräänkin adventin aikaan kyhäsin

9 hätäisesti kahden haravanvarren päähän alumiinifoliosta suuren joulutähden. Kirkossa annoin valonheittimen valon osua kirkkaana loistavaan havaintovälineeseen. Pienet silmät tuijottivat ihmettä herkeämättä, ja kerroin joulukertomusta. Yhdessä lauloimme Tuiki, tuiki tähtönen ja hämmästelimme joulun sanomaa ja Jeesuksen tähteä. Muuta ei tarvittu. Jukka Holopainen korostaa, että lapsille pitää puhua samalla tavalla kuin aikuisille, mutta yksinkertaisemmin. Lässyttää ei saa. Lapset ovat lahjomaton kuulijajoukko: he ymmärtävät heti, jos tekee jotain väärin. Aikuisen pitää olla jokaisesta eleestäkin vastuussa. Tarvitaan myös vahvoja rakenteita Vaikka Jukka Holopainen puolustaa voimakkaasti työntekijäpersoonan merkitystä, yhtä määrätietoisesti hän haluaa puhua työtä tukevien rakenteiden puolesta. Etenkin suurissa seurakunnissa on pystyttävä luomaan sopimuksia, jotka jatkavat hyviä käytäntöjä silloinkin kun työntekijät vaihtuvat. Strategisen suunnittelun tärkeä anti meille on ollut, että asiat eivät lähde, kun ihmiset lähtevät. Olen kokenut myös erilaiset mentorointijärjestelmät hyviksi. Varsinkin erilaisissa kriisitilanteissa olemme voineet tukea toisiamme ja ulottaa apuamme myös yhteiskunnan varhaiskasvatuksen puolelle, Jukka kertoo. Päiväkotien ja esikoulujen tukemisessa onkin Pihlajamäessä tehty määrätietoista ja pitkäjänteistä työtä. Jukka kehuu erityisesti työtoveriaan Sari Hakuria, joka on rakentanut vahvat kontaktit päivähoitoon ja järjestänyt säännöllisesti toistuvia tapahtumia. Kutsumme päiväkodit laulamaan kirkolle synttäri- ja kevätlauluja, lasten raamattuseikkailuihin kahdesti vuodessa ja tietysti viettämään kirkollisia juhlapyhiä. Päiväkodit tietävät odottaa näitä tapahtumia, ja osallistujien listat täyttyvät hetkessä. Olennaisen tärkeää on, että päiväkodit valitsevat itse tulijat ja heillä on vanhempiensa lupa osallistua kirkkovierailuihin. Olemme huomanneet, että myös päiväkotien henkilökunnalle nämä vierailut voivat olla mieluisia ja omaa työtä tukevia tapahtumia, toteaa Jukka. Jäsenrekisteri kunnolla käyttöön Malmin seurakunnassa on pantu merkille, että yleisillä kutsuilla tavoitetaan melko huonosti tämän päivän kiireisiä ihmisiä. Sen sijaan tarkasti suunnitellulla kohderyhmävalinnalla ja sitä tukevalla viestinnällä on saatu hyviä tuloksia. Tällä tavoin on tavoitettu esim. alueen parivuotiaiden lasten vanhempia. Olemme käyttäneet työssä liian vähän niitä mahdollisuuksia, jotka liittyvät seurakuntien jäsenrekisteriin. Meillä on täysi oikeus lähestyä jäseniämme tarkalla kohderyhmäviestinnällä, kunhan kerromme, mistä osoitetiedot ovat peräisin. Miksi emme käyttäisi näitä mahdollisuuksia enemmän hyväksi? Autokauppiaskin lähettää jälkeenpäin yhteydenottokirjeitä ja on kiinnostunut asiakkaastaan. Kyllä seurakuntakin voisi heti kasteen jälkeen muistaa uusia jäseniään ja lähestyä heitä vaikka joka vuosi aina kouluikään asti, korostaa Jukka Holopainen (RH). 9 Raine Haikarainen Laita itsesi likoon ja tee sitä, mitä osaat, Jukka Holopainen kannustaa.

10 USKONTOKASVATUS TUKEE IHMISYYDEN YDINTÄ 10 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN kasvatuksen ja seurakuntapalvelun päällikkö, teol. tri Lasse Halme on painiskellut kasvatuksen kysymysten kanssa koko työuransa. Kokemusta on kertynyt niin koulumaailmasta, nuorisopappina toimimisesta kuin työskentelystä seurakuntayhtymän erityistehtävissä. Uskontokasvatuksen teorioiden pohtiminen on myös jatkuvasti kiinnostanut Lassea. Vast ikään häneltä ilmestyi kirja Uskonto ja kasvatus vuorovaikutuksena (Lasten Keskus / LK-kirjat 2008). Kirjan teoreettinen hahmotus on hedelmöittänyt myös Helsingin seurakuntien kasvatustyön strategista suunnittelua, erityisesti yhteistyötä yhteiskunnan uskontokasvatuksen alueella. Uskontokasvatus ja lapsen hyvinvointi Viime aikoina on mediassa käyty keskustelua uskontokasvatuksen asemasta erityisesti yhteiskunnan varhaiskasvatuksessa. Asiaa on jouduttu miettimään myös Helsingin seurakuntayhtymässä. Hyvän yhteistyön pohjan kunnan ja seurakuntien yhteistyölle tarjoaa äskettäin valmistunut yhteiskunnan Varhaiskasvatussuunnitelma, joka korostaa kasvatusyhteistyötä mm. seurakuntien kanssa. Tämän toiminnan pitää olla suunnitelmallista ja tavoitteellista, jolloin voidaan myös sopia yhteistyön tavoista ja välttää mahdolliset ongelmat, toteaa Lasse Halme. Peruskysymys liittyy siihen, onko ihminen luonnostaan uskonnollinen ja tukeeko uskontokasvatus oikeasti lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Pieni mutta suhteellisen äänekäs vähemmistö haluaisi kieltää uskonnon merkityksen ja näin ollen kitkeä sen pois myös varhaiskasvatuksesta. Suomalaisten enemmistö ja suomalaisen kulttuurin perinne näkevät asian kuitenkin toisin. Siksi uskontokasvatus on tarpeellista ja tärkeää myös varhaiskasvatuksessa. Metsä uskontokasvatuksen virittäjänä Yhteiskunnan varhaiskasvatuksessa toistuu nykyisin käsite orientaatio. Mistä oikein on kyse ja mitä tämä orientaatio merkitsee uskontokasvatuksen näkökulmasta? Varhaiskasvatuksessa asioita lähestytään lapsen elämän, ei tiettyjen oppiaineiden näkökulmasta ja siksi asioita tarkastellaan tiettyjen kokonaisuuksien osana. Tällaisia orientaatiota mainitaan kuusi: matemaattinen, luonnontieteellinen, historiallis-yhteiskunnallinen, esteettinen, eettinen ja uskonnolliskatsomuksellinen. Käsiteltävä teema voi olla vaikkapa metsä, ja sen kokonaisuuden osana tulisi katsoa, miten eri ulottuvuudet eli orientaatiot liittyvät asiaan. Tällöin mukana tulee olla luonnollisella tavalla myös uskonnollis-katsomuksellinen tarkastelu, joka voi liittyä esimerkiksi luomisen, pyhyyden, kiitollisuuden ja luonnonsuojelemisen näkökulmiin, kertoo Lasse Halme. Uskontokasvatus muuttuvassa yhteiskunnassa Helsingin seurakuntayhtymässä kohdataan vahvasti muuttuvan toimintaympäristön haasteet. Yhteiskunta on yhä monikulttuurisempi ja -uskontoisempi. Samalla myös maallistuminen on lisääntynyt. Seurakuntien kannalta keskeinen kysymys on, miten uskontokasvatusta voidaan perustella tällaisessa kulttuurisessa ja katsomuksellisessa tilanteessa. Lasse Halme haluaa lähteä liikkeelle ihmiskuvasta. Tärkein kysymys on tällöin, mikä myönteinen merkitys uskonnolla on ihmiselle. Pari vuotta sitten löysin mielenkiintoisen tavan kuvata ihmistä ympyrällä, jonka kehällä ovat ihmisen fyysinen, sosiaalis-emotionaalinen ja ymmärryksen ulottuvuudet. Ympyrän keskuksessa on ihmisen henki. Luomiskertomuksessa Jumala puhalsi ihmiseen elävän hengen, ja juuri tällaisena ihminen on Jumalan kuva. Ihmisen henki on kuin avaruudellinen tila ihmisessä: sen vaakatason ulottuvuuteen liittyvät erilaiset kulttuurin, ihmissuhteiden ja vaikka luonnon kauneuteen liittyvät henkiset asiat. Sen pystysuora ulottuvuus avaa ihmiselle mahdollisuuden äärettömän ja pyhän kohtaamiseen. Tämän ihmisen ytimen tukeminen ja vaaliminen on äärettömän tärkeää jokaiselle ihmiselle. Ilman tämän ytimen huomioimista me kasvatamme sisäisesti

11 tyhjiä tai itseään täynnä olevia ihmisiä. Tässä kohtaa erilaisilla uskonnoilla on yhteinen tavoite, eivätkä ne ole toistensa vastustajia. Uskon, että näin perusteltuna monet ymmärtävät uskontokasvatuksen merkityksen. Seurakunnat voivat tukea yhteiskunnan varhaiskasvatusta Yhteiskunnan antamassa uskontokasvatuksessa seurakunnilla on mahdollisuus aidosti antaa tukea. Se edellyttää Lasse Halmeen mukaan kuitenkin pelisääntöjen tuntemista ja oikeaa tehtäväjakoa. Kun ymmärrämme uskonnolliskatsomuksellisen orientaation jokaisen ihmisen hengen ja omantunnon vaalimiseksi, on seurakunnilla siinä erittäin paljon annettavaa. Tämä edellyttää kuitenkin, että seurakunnat tuntevat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja osaavat suunnitella yhteistyötä sen pohjalta. Samalla on muistettava, että uskontokasvatus on päivähoidon omalle vastuulle kuuluva asia, ja seurakunnan rooli on tukea sitä ja järjestää yhdessä suunniteltuja tapahtumia. Lasten ja koko uskontokasvatuksen tappioksi koituu se, mikäli tärkeä tehtävä hoidetaan vain muutamien seurakunnan järjestämien opetustuokioiden avulla. Mikään ei voita kasvatustyötä Lasse Halmeen tie kasvatuksen ammattilaiseksi on kulkenut mielenkiintoisia teitä nuorisokulttuurin ja opillisten kysymysten kautta varhaiskasvatukseen. Kehitykseen ovat vaikuttaneet sekä henkilökohtaiset että työstä nousevat asiat. Nuorten aikuisten kysymyksiin pureutuminen johti ajatukseni havaintoon, että heidän kohdallaan olemme itse asiassa jo myöhässä: oleelliset asiat ovat tapahtuneet jo vuosia sitten. Myös joitakin vuosia sitten valmistunut lapsi- ja perhetyön strategia kiinnitti huomiota kotien kristilliseen kasvatuksen ensisijaiseen tärkeyteen. Tällä hetkellä katselen maailmaa kolmen lapsenlapsen näkökulmasta. Mietin, mikä parhaalla mahdollisella tavalla voisi tukea heidän ja kaikkien lasten elämää. Jumalan silmissä kaunis -ajattelu antaa mielestäni erinomaisen pohjan jokaisen lapsen kohtaamiselle ja tukemiselle. Iän myötä olen oppinut sen, että ihminen itsekin on onnellinen, jos hän voi antaa jotakin muille, ja tässä suhteessa mikään ei voita kasvatustyötä, Lasse Halme tunnustaa. (RH) Raine Haikarainen 11 Kun ymmärrämme uskonnollis-katsomuksellisen orientaation jokaisen ihmisen hengen ja omantunnon vaalimiseksi, on seurakunnilla siinä erittäin paljon annettavaa, Lasse Halme painottaa.

12 PYHÄN ANNAN LASTENKIRKKO PALVELEE MYÖS AIKUISIA HAKUNILAN SEURAKUNNAN, Itä- Hakkilan alueella sijaitsevan Pyhän Annan lastenkirkon syntytarina on mielenkiintoinen. Parikymmentä vuotta sitten Vantaan seurakuntien taidetoimikunta päätti elävöittää kirkkojaan tilaamalla eri taiteilijoilta teoksia. Itä-Hakkilan kirkon taiteilijaksi ja alttaritaulun tekijäksi valittiin sattumalta Kaija-Riitta Iivonen. Hänen saapuessaan ensi kertaa kirkkoon, kokemus oli masentava: nuhruiset seinät, kuluneita keinonahkakalusteita ja kaikuisa tila. Yht äkkiä taiteilija kuuli alakerrasta lasten ääniä ja sai idean: alttaritaulun tulisi puhua lasten kieltä ja kertoa rikkaalla tavalla Raamatun keskeisistä tapahtumista. Näin tuli laskettua perusta vasta vuosikymmenten päästä lopullisesti toteutuneelle lastenkirkkohankkeelle. Kirkolla on löytämättömiä aarteita Pyhän Anna lastenkirkon äitinä ja toiminnan kehittäjänä on alusta asti ollut seurakunnan lapsityönohjaaja Raine Haikarainen Liisa Pietilä. Hänellä on ollut vahva näky, kuinka hieman syrjässä sijaitsevasta ja välillä jo myyntiuhankin alla olleesta kirkosta rakennetaan uudenlainen hiljaisuuden ja hengellisyyden tyyssija. Kirkon värimaailma on otettu alttaritaulusta. Koko kirkko onkin lähtenyt rakentumaan Kaija-Riita Iivosen alttariteoksen ympärille sekä muotokieltään että sanomaltaan, kertoo Liisa Pietilä. Vasta myöhemmin ymmärsin itsekin, mikä aarre meillä oli tässä alttaritaulussa. Samalla tavalla on monien muidenkin kirkkotilojen kanssa. Työntekijät ovat usein niin tottuneita omaan työympäristöönsä ja seurakuntansa tiloihin, että he eivät tiedä, minkälaisen aarrekasan päällä istuvat, toteaa Liisa Pietilä. 12 Liisa Pietilän lapsille esittelemä Pyhän Annan kirkon alttaritaulu puhuu myös aikuisille. Kirkko on mahdollisuuksien paikka Liisa Pietilä on kokenut, miten ajatuksella ja näyllä suunniteltu kirkkotila voi olla tämän ajan lapselle ja samalla myös aikuiselle tärkeä tila. Pyhän Annan kirkkoon on helppo tulla, ja koko tila ruokkii vierailijan sisäistä maailmaa, samalla kun hänet johdatetaan kirkon uskon, kertomusten ja symbolien maailmaan. Kokemuksemme erityisesti koulun ja päivähoidon kanssa ovat olleet rohkaisevia ja palkitsevia. Lähtökohtana on se, että päivähoidon henkilöstö antaa uskontokasvatusta, jota me voimme tukea. Olemme järjestäneet Ihmettelyn ja hiljaisuuden kirkkohetkiä, joihin päiväkotien lapset ja myös koululaiset ovat tervetulleita. Lapset ovat kiertäneet kirkkotilaa, pysähtyneet eri kerrontapaikkojen ääressä ja voineet peilata niiden

13 kautta ilojaan ja surujaan. Nämä lasten kertomukset ja kokemukset ovat avanneet itsellenikin uudella tavalla ikkunoita lasten maailmaan. Vanhemmat ovat antaneet vierailuun erillisen luvan, joten voimme toimia avoimesti kirkon työntekijänä ja mm. siunata lapset, mikä ei ole mahdollista päivähoidossa, kertoo Liisa Pietilä. Raine Haikarainen Laatua lapsille ja aikuisille Liisa Pietilä korostaa, että se, mikä tehdään laadukkaasti lapsille, sopii myös aikuisille. Kun oikealla tavalla otetaan lapset huomioon, lopputuloksena ei ole mitään nössöä, vaan jotain sellaista, joka aidosti puhuttelee myös aikuisia itseään. Seurakuntien työntekijöiden lähtökohtana voisi olla tehdä työtä tavalla, että itsekin haluaisi olla mukana ja osallistumassa. Meidän onkin hyvä kysyä jatkuvasti itseltämme, tarvitsemmeko itse tähän työhön kätkeytyvää rukousta, pyhyyttä ja kauneutta, toteaa Liisa Pietilä. Itseäni ovat koskettaneet eräät sodan kokeneet miehet, jotka ovat käyneet tässä kirkossa. He ovat kertoneet, kuinka sotavuodet merkitsivät lapsuuden äkillistä loppua. Tässä ympäristössä on kuitenkin ollut mahdollista löytää yhteys sisällä olevaan ja jo kadotetuksi luultuun lapseen. Kirkkoherramme Reijo Liimatainen onkin sanonut hyvin, että Pyhän Anna lastenkirkko on tarkoitettu kaikille lapsille ja kaikille niille, jotka kerran ovat olleet lapsia. (RH) Tiina Kangasmaa, Heljä Petäjä, Päivi Vuorelma ja 3 x Lapsenkaltainen. LAPSENKALTAINEN kirja varhaiskasvatukseen Helsingin seurakuntayhtymän Engel-salissa julkaistiin kirja Lapsenkaltainen Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio varhaiskasvatuksessa (toim. Tiina Kangasmaa, Heljä Petäjä, Päivi Vuorelma. LK-kirjat 2008). Kirjassa pohditaan muun muassa sitä, mihin uskontokasvatusta tarvitaan ja mitkä ovat suomalaisen arvopohjan juuret. Kirja antaa monipuolisia malleja siitä, miten uskontokasvatuksen orientaatiota eletään lapsen kanssa todeksi. Se myös luo näkökulman siihen, miten uskontokasvatus palvelee lapsen hyvää kasvua ja on osa hänen kokonaisvaltaista hyvinvointiaan. 13

14 14 Yhdessä laulaminen on kivaa, Marjukka Andersson muistuttaa. LAULU ANTAA EVÄITÄ ELÄMÄÄN LAUTTASAAREN SEURAKUNNAN KANTTORI Marjukka Andersson tietää, että musiikilla on tilausta lapsityössä. Tärkeää on miettiä, minkälaista musiikkia lasten kanssa käytetään. Lasten korviin tulvii nykyään joka puolelta paljon levotonta rämppää. Moni lapsi kuulee ympärillään yksipuolisesti kevyttä musiikkia ja kasvaa jopa täysin ilman perinteistä lastenmusiikkia ja klassista musiikkia, Andersson pahoittelee. Seurakunnalla on valtavan hieno tehtävä tuoda myös klassisempi musiikki osaksi lapsen kasvua. Kun koulussa ei enää lauleta entiseen malliin, seurakunta voi antaa lapsille myös ainutlaatuisia mahdollisuuksia laulamiseen ja laulujen oppimiseen. Laulaminen on tärkeä ja hoitava aines, jonka kautta voidaan käydä läpi koko elämän tunneskaala. Jumalanpalveluksissa laulettaessa voidaan parhaimmillaan kokea vahvaa yhteisöllisyyttä. On upeaa, jos lapselle välittyy kokemus siitä, että yhdessä laulaminen on kivaa, Andersson pohtii. Laura Pörsti Myös monenlaisen musiikin kuuntelu on tärkeää. Olisi hienoa, jos päiväkerhoissa kuunneltaisi lastenmusiikin ohella klassista musiikkia, vaikka Mozartin pianokonserttoja tai huilumusiikkia. Marjukka Anderssonin lapsuudessa hänen isänsä sunnuntaiperinteenä oli Sibeliuksen sinfonioiden kuunteleminen. Me lapset leikimme samalla, mutta siitä jäi hyvä kokemus. Se on vaikuttanut minuun koko elämäni ajan. Kanttori päiväkerhossa Lauttasaaren seurakunnassa kaikki päiväkerholaiset pääsevät tutustumaan hengellisiin lastenlauluihin, sillä kanttori pitää kerhossa joka viikko lauluhetken. Mukana ovat kaikki sen päivän lapset ja ohjaajat yhdessä ryhmässä. Hetki kestää korkeintaan puoli tuntia. Joka kerta opetellaan uusi laulu ja lauletaan monta kertaa vanhoja lauluja. Toisto on tärkeää, kertoo Marjukka Andersson, joka on vetänyt lauluhetkiä vuodesta Samalla lapset ja kanttori saavat luontevan kontaktin toisiinsa. On aina kiva tunne, kun entinen päiväkerholainen huikkaa kadulla, että moi Marjukka! Andersson toteaa. Lauluhetkessä on tarkat käytössäännöt, joihin kuuluu, että laulu lähtee aina liikkeelle täydellisestä hiljaisuudesta. Kanttori innostaa lapsia esiintymään toisilleen, ja kavereiden esitystä kuunnellaan hiirenhiljaa. Lopuksi asiaan kuuluvat valtaisat suosionosoitukset esiintyjälle. Nämä säännöt toimivat hämmästyttävän hyvin jopa 3-vuotiailla, kun ryhmässä on kaikenikäisiä kavereita, Andersson kertoo. Kanttorin vetämän lauluhetken tarkoituksena on se, että lapset ja ohjaajat oppivat laulut kerran kunnolla ja nuotillisesti oikein. Lastenohjaajat laulattavat lapsia helposti esimerkiksi liian matalalta, jolloin tuloksena on mörinää. Päiväkerhossa lauletaan viikon mittaan lauluhetkessä opittuja lauluja. Lapset saavat kerhosta mukaansa hyvän laulurepun kouluun mennessään. Kaikkein tärkeintä on, että lapsille jää tunne, että laulaminen on hauskaa, Marjukka Andersson sanoo. Hengellisistä lastenlauluista jää helposti mieleen myös uskon ydinasioita. Kun lauletaan esimerkiksi, että laskiainen lasketaan, paastonaika alkaa, niin siinä tulee jo kaksi pääsiäisen viettoon liittyvää asiaa pienen laulun avulla esille. Laulamista ei voita mikään Marjukka Andersson on huomannut, että aikuisetkin saa mukaan seurakuntaan lasten kautta. Lauttasaaressa se on koettu vuosi sitten aloitetuissa vauvamessuissa.

15 Niihin on tullut koko ajan lisää innostunutta väkeä, Andersson iloitsee. Vauvamessu on minusta jumalanpalveluskasvatusta parhaimmillaan. Äidit, isät ja isovanhemmat tulevat kirkkoon ja kokevat, että siellä oli hyvä olla. Myös lapset kasvavat siihen, että kirkkoon on kiva mennä. Vauvamessussa musiikille on tilaa. Mukana on muutama lastenvirsi ja vauvamessun omia, toiminnallisia lauluja. Niissä paijataan ja suukotellaan laulamisen lomassa. Soitan myös aina klassista piano- tai urkumusiikkia, jonka olen valinnut sillä perusteella, että se on rauhallista ja kaunista, tilanteeseen sopivaa. Seurakunnan ei kokeneen kanttorin mielestä pidä arkailla oman musiikkiperinteensä esittelyssä: lapset jaksavat kyllä kuunnella vaikka mitä, jos se esitetään kiinnostavasti. Musiikilla on paljon voimaa, ja sen yhdistämisessä lapsi- ja perhetyöhön voitaisiin seurakunnissa vielä terästäytyä. Yhteistyöllä päiväkerhojen kanssa saisi paljon aikaan. Iltapäiväkerhoissa kanttori saa helposti kontaktia koululaisiin, koska lapset ovat jo valmiiksi paikalla. Vaikka ääntä tulee nykyään joka toosasta, luonnollisen äänen voimaa ei Marjukka Anderssonin mielestä voi vähätellä. Se on tärkeää niin lapselle kuin aikuiselle. Laulaminen hieroo ihmistä sisältäpäin. Kun laulaa hyvin, vetää rankansa automaattisesti hyvään ryhtiin ja käyttää keuhkojaan ja koko kehoaan kunnolla. Siitä tulee hyvä olo. Koko perheen yhteislaulutapahtumien järjestäminen on haaveissani, hän paljastaa. Jäsenlähtöistä ajattelua kastetilaisuuksiin Helsingin seurakunnat ja Aspectum Oy:n julkistivat mielenkiintoisen tutkimuksen Lapsiperhe ja seurakunta. Tutkimus on osa hanketta, jolla pyritään tavoittamaan lapsiperheitä ja tukemaan kotien kristillistä kasvatusta. Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin joulukuun 2007 ja kesäkuun 2008 välisenä aikana syntyneiden lasten äitejä, jotka ovat joko suomentai ruotsinkielisen seurakunnan jäseniä Helsingissä. Haastattelulomake postitettiin 400 äidille, joista 196 vastasi kyselyyn. Haastatelluilta kysyttiin kokemuksia kastetilaisuuksista. Tutkimuksessa on selvästi havaittavissa kaksi erilaista kohderyhmää: kirkkoon myönteisesti ja kriittisesti suhtautuvat jäsenet. Perinne ja suku ovat selvästi yli puolelle kirkkoon kriittisesti suhtautuvista jäsenistä tärkeimmät motiivit kastaa lapsi. Kirkkoon myönteisesti suhtautuvat pitävät tärkeänä myös kasteen uskonnollista sisältöä. Halu juhlia perinteitä vaalien isommalla joukolla suvun uutta jäsentä, on yksi keskeisimpiä syitä järjestää kristillinen kastetilaisuus. Sosiaalisten verkostojen merkitys korostuu erityisesti kriittisillä jäsenillä. Itse juhla on tärkein motiivi kastaa lapsi. Kirkon jäsenyys ei ole helsinkiläisille enää itsestäänselvyys, ja siksi monen on vaikea löytää kaksi kirkkoon kuuluvaa kummia. Vastauksissa nousi esille se, että kirkkoon kuulumattomat kummit hämmentävät niin vanhempia kuin pappiakin. Aspectumin asiakkuuspäällikkö Katariina Rönnqvistin mukaan lähes puolet kaikista vastaajista on keskustellut kirkkoon kuulumattomista kummeista. Tutkimus tuo Helsingin seurakunnille muutaman toiveen. Kasteajan, -paikan ja papin varaamisen tulisi onnistua yhdellä puhelinsoitolla. Kasteperheet kaipaavat myös verkkoon materiaalia kristillisen kasvatuksen tueksi. Kirkko ja kaupunki -lehteen toivotaan lapsiperheitä puhuttelevia artikkeleita ja kastetilaisuudessa jaettavaksi aihetta valaisevaa materiaalia. Erja Saarinen 15 LAURA PÖRSTI Tervetuloa sukuun ja seurakuntaan.

16 TIETOA JA TUKEA LASTENSUOJELUILMOITUKSEN TEKEMISEEN Aika puhua ja aika vaieta koulutuspäivän antia 16 UUDEN LASTENSUOJELULAIN ilmoitusvelvollisuus koskee seurakuntien palveluksessa sekä niiden luottamustoimissa olevia henkilöitä. Lastensuojelun tarpeen selvittäminen on syytä käynnistää lastensuojeluilmoituksella, jos työntekijä tai luottamushenkilö tehtävässään saa tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve näyttää sitä edellyttävän tai jos lapsen kasvuolosuhteet ovat kehitystä vaarantavat tai lapsen oma käyttäytyminen antaa siihen aihetta. Ilmoituksen aiheena voi olla esim. fyysinen tai henkinen laiminlyönti, hoitamattomuus hygieniassa, ruokailussa tai vastaavassa, epäily pahoinpitelystä, lapsen oma päihteiden käyttö, mielenterveyden ongelma, rikoksilla oireilu tai itsetuhoisuus, jatkuva koulunkäynnin laiminlyöminen, perheen vuorovaikutusongelma jne. Seurakuntien työntekijöiden kannalta on tärkeää muistaa seuraavat asiat: * Ilmoitusta harkitseva voi konsultoida alueen lastensuojelua ennen päätöstä ilmoituksen tekemisestä. * Ilmoittajalta ei edellytetä lopullista, pitävää näyttöä lastensuojelun tarpeesta. Lastensuojelun tehtävä on tutkia lastensuojelun tarve. * Työntekijän (viranomaisen) tehdessä lastensuojeluilmoitusta on hyvä keskustella tästä myös perheen kanssa. Tällä turvataan usein yhteistyön jatkuminen. Työntekijän tekemän ilmoituksen tulee sisältää yhteystiedot, jotka annetaan tiedoksi myös perheelle. * Lastensuojeluilmoitus voidaan tehdä suullisesti tai kirjallisesti. * Huolen tunnistaminen ja puheeksi ottaminen perheen kanssa ovat opeteltavissa olevia taitoja. Tärkeää on muistaa arvostava asenne vanhempia kohtaan, keskusteluyhteyden ylläpitäminen sekä sopia edeltä laaditut toimintatavat työyhteisöön tapausten varalta. * Usein on lapsen edun mukaista, että ilmoittajataho, lastensuojelu ja perhe tekevät yhteistyötä ilmoituksen jälkeen. Tarvittavia tietoja on voitava vaihtaa, kun lapsen etu sitä vaatii. Perusperiaatteena on, että tiedon luovuttaminen tapahtuu asiaan osallisten suostumuksella. Turhaa puhumista on vältettävä! * Toimivalla verkostoyhteistyöllä saatetaan perheen tueksi löytää hyviä voimavaroja jo ennen tilanteen ajautumista pisteeseen, jossa on tehtävä lastensuojeluilmoitus. * Verkostoyhteistyö eri viranomaisja auttajatahojen kanssa on tärkeää! * Rippisalaisuus on edelleen murtumaton ja ehdoton. Se ohittaa aina muihin lakeihin kirjatun ilmoitusvelvollisuuden ja julkisuusperiaatteen. Jossain tilanteissa papeilla on kuitenkin velvollisuus varoittaa suunnitteilla olevasta rikoksesta. Tällöinkään ei saa paljastaa tekijän henkilöllisyyttä. Kirkkolain 5 luvun 2 :n 3 momentin mukaan: Jos joku yksityisessä ripissä tai sielunhoidossa ilmaisee yleisen lain mukaan ilmiannettavan rikoksen olevan hankkeissa, papin on kehotettava häntä ilmoittamaan asiasta viranomaisille tai sille, jota vaara uhkaa. Jollei hän suostu siihen, papin on kerrottava hyvissä ajoin ja varovasti asiasta viranomaisille, kuitenkin niin, ettei asianomainen suoraan tai välillisesti tule siitä ilmi. Ks. RL 15:10, 1 momentti Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen. JAANA RÄNTILÄ JA KIRSI POUTIAINEN Lisätietoja: Tuomiokapitulin kotisivut aineistot/aika puhua ja aika vaieta Kirkkohallituksen kotisivut osasto/ kasvatus ja nuorisotyö Stakesin ylläpitämässä Sosiaaliporttiverkkopalvelussa on avattu Lastensuojelun käsikirja -sivusto: TILASTOTIETOA LASTENSUOJELUSTA Stakesin kokoamat tiedot kesäkuulta 2007 kertovat seuraavaa: Vuonna 2007 oli kodin ulkopuolelle sijoitettuna lasta ja nuorta. Edellisestä vuodesta sijoitettujen määrä kasvoi 285:lla. Sijoitettujen kokonaismäärä on kasvanut viime vuosina 2 5 prosentin vuosivauhtia. Vuonna 2007 kasvua oli 1,8 %. Alle 18-vuotiaista lapsista oli 1,2 % sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Kaupungeissa vastaava osuus oli 1,5 %, taajamissa 0,8 % ja maaseudulla 0,7 %. Lastensuojelun avohuollon asiakkaita oli kaikkiaan , näistä uusien asiakkaiden osuus oli 31 %. Kokonaislukumäärä nousi 5,8 % verrattuna edelliseen vuoteen Lähde: Lastensuojelu Tilastotiedote 23/2008. Stakes. [ ]

17 Raine Haikarainen K APITULIN VÄKEÄ Hannu Lätti Hongkongista Helsinkiin HIIPPAKUNNAN UUSI LÄHETYSSIHTEERI, pastori Hannu Lätti on viime kuukaudet opetellut sopeutumista uuteen elämänympäristöön ja kulttuuriin. Muutto 20 Suomen Lähetysseuran lähettivuoden jälkeen Kiinasta Helsinkiin on avannut silmät näkemään entistä selkeämmin sekä erot että yhtäläisyydet näiden kansojen välillä. Yhteyksien rakentaminen on samalla tullut yhä tärkeämmäksi. Huumenuoria ja kummilapsia Hannu on koulutukseltaan sekä teologi että opintoohjaaja. Työura on keskittynyt Hongkongiin. Tein aluksi seurakuntatyötä, mutta siirryin vähitellen huumetyöhön. Siinä käytin paljon musiikkia, opetin poikia soittamaan ja perustin bändejä. Yksi näistä yhtyeistä, Crossroads, menestyi aika hyvin ja on tulossa vierailemaan Suomeenkin ensi kesänä. Loppuvaiheessa toimin työalueen yhdyssihteerinä, jolloin yhteydet Kiinaan lisääntyivät merkittäväksi. Osallistuin mm. sikäläisen luterilaisen kirkon ja Lähetysseuran yhdessä tekemään kummilapsityöhön ja tein oman kirkkomme tukemaa ulkosuomalaistyötä Shanghaissa, kuvailee Hannu. Työ huumenuorten parissa opetti erityisesti yhden asian: olemme ihmisinä hyvin samanlaisia, eikä ihmisarvoa voi mitata menestyksellä. Työn kautta monet hienot ihmiset tulivat tutuiksi, jopa ystäviksi. Pienissä seurakunnissa opin myös yhteisöllisyyttä. Kaikki tunsivat toisensa ja pitivät toisistaan huolta. Tuntui oudolta tulla tänne, missä ennestäänkin valtavia seurakuntia yhdistellään vielä suuremmiksi. Kirkkokuntien väliset rajat tuntuivat siellä matalammilta kuin täällä. Samoin jumalanpalvelukset muistuttivat toisiaan. Lähetyksen asia on yhteinen Uudessa työssään Hannu Lätillä on selkeä näky. Lähetystyön tulisi olla seurakunnan perustehtävä, joka samalla kehittää seurakunnan yhteisöllisyyttä. Kansainvälinen vastuumme on tärkeä teema ja sitä saan olla kehittämässä yhdessä hiippakunnassamme diakonian ja maahanmuuttajatyön hiippakuntasihteereiden kanssa. Itseäni kiinnostaa myös työntekijävaihdon kehittäminen. Hongkongissa Hannu tottui luontevaan yhteistyöhön eri järjestöjen kanssa. Haluaisin täälläkin lähteä yhteistyöhön mieluummin etsien meitä yhdistäviä asioita kuin korostaen erimielisyyksiä. Pyrin tutustumaan kaikkiin kirkkomme lähetysjärjestöihin ja järjestämään kokoontumisia, jotka palvelevat yhteistyötämme. Tiivis yhteys Kirkon Lähetystyön Keskukseen on työssä oleellisen tärkeää. Musiikkia ja mutkaisia teitä Musiikki on ollut Hannun elämässä tärkeää sekä työvälineenä että harrastuksena. Sen ja perheen lisäksi erilainen liikkeelläolo antaa voimia. Pyöräilen mielelläni töihin aina kun mahdollista ja talvella laskettelen. Uusin löytöni on moottoripyöräily, joka on avannut minulle aivan uuden maailman. Hongkongissa rakastin ajella mutkaisia vuoristoteitä. Suomestakin on löytynyt hienoja mutkateitä. Moottoripyörän päällä ajatukset pysyvät tiiviisti ajamisessa. Se auttaa tehokkaasti irtaantumaan maailman huolista, tunnustaa Hannu. (RH) 17

18 18 T APAHTUU HELSINGIN HIIPPAKUNNASSA KOTISIVUT UUDISTUVAT Helsingin hiippakunta avasi ensimmäisenä hiippakuntana omat kotisivut vuonna Juhlavuoden kunniaksi kotisivut ovat uudistamassa. Sivujen rakennetta on kehitetty entistä käyttäjäystävällisemmäksi ja selkeämmäksi. Uudistetut sivut avataan Sivut löytyvät tutusta osoitteesta Y HTEISET Minustako pappi? Teologian opiskelijoiden mentoreina toimivien ja tästä toiminnasta kiinnostuneiden neuvottelupäivä klo tuomiokapitulissa (Bulevardi 16 B, 5. krs). Päivään kutsutaan pappeja, jotka ovat jo toimineet tai joita kiinnostaisi toimia tulevaisuudessa mentorin tehtävissä teologian opiskelijoille. Päivässä on esillä perustietoa mentoroinnista sekä erityisesti käsitellään kutsumuksen tutkimisen kysymyksiä: minustako pappi? Ilmoittautumiset mennessä Lisätiedot Jaana Räntilä, p. (09) Raine Haikarainen Kristillinen meditaatio ja seurakunnalliset sovellukset Hengellisen ohjauksen neuvottelupäivä klo Viikin kirkolla (Agronomink. 5). Aamupäivän teemana on raamattumeditaatio (ignatiaaninen meditaatio, Mikko Peura) ja iltapäivän teemana keskittävä rukous (kohteeton meditaatio, Pekka Y. Hiltunen). Kustannukset ovat 35 e (sisältää lounaan, päiväkahvin ja koulutuksen). Ilmoittautumiset mennessä Pyhäinpäivänä papiksi ja lehtoriksi vihityt teologian maisterit odottavat kapitulin eteisessä päätöstä vihkimyksestään. Henkilöt vasemmalta Hennariikka Korpi, Antti Siukonen, Markus Lehtimäki, Elisa Wathén, Mari Mattsson ja Suvi- Maria Junnia.

19 Virsilaulutilaisuus järjestettiin yhdessä Helsingin Rauhanyhdistys ry:n sekä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kanssa. Raine Haikarainen Uusi virsilevy tulossa Virsilaulu kajahti mahtavana Helsingin tuomiokirkossa sunnuntaina marraskuun toisena päivänä laulajan voimin. Virsilauluillan avasi piispa Eero Huovinen ja juonsi Hannu Vapaavuori. Jukka Palola piti illan päätteeksi iltahartauden. Urkuri Seppo Murto sekä kanttori Mikko Peltokorpi yhdessä esilaulajaryhmän, trumpetisti Albinus Borgin ja saksofonisti Joonatan Rautiolan kanssa loihtivat virsistä musiikillisesti ehyen kokonaisuuden. Kirkkovuoden virsiä käsittänyt lauluilta myös äänitettiin. Tuomiokapituli tuottaa illasta juhlavuoden kunniaksi äänitteen Kirkkovuoden rakkaat virret. Kristillisen mietiskelyn paja Työpaja on papeille ja muille ohjaustehtävissä toimiville suunnattu tutustuminen kristillisen mietiskelyn perinteeseen ja erilaisiin sovellustapoihin. Työpajassa tutkitaan tapoja yhdistää kristillisen mietiskelyn perinnettä osaksi omaa työtä. Paja kokoontuu klo ja klo Bullankulmassa, Bulevardi 16 B, 1. krs. Kouluttajana uskontokasvatussihteeri Pekka Y. Hiltunen. Osallistumismaksu 10 e. Ilmoittautumiset mennessä helsinki. Lisätiedot Jaana Räntilä, p. (09) Raine Haikarainen 19 Perehdyttäjien neuvottelupäivä Uusien työntekijöiden perehdyttämisestä järjestetään neuvottelupäivä tuomiokapitulissa (Bulevardi 16 B) maanantaina klo Mukaan kutsutaan seurakuntien uusien työntekijöiden perehdytyksestä vastaavat henkilöt. Tiedustelut osoitteella kaarina. Ilmoittautuminen mennessä. Kapitulin väki kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa hyvää joulua ja siunattua uutta vuotta

20 SAMALLA MATKALLA 50 VUOTTA HIIPPAKUNNAN JUHLAVUOSI Hiippakunnan ja kaikkien seurakuntien yhteinen TORIMESSU helatorstaina klo Senaatintorilla 20 Seurakunnat kokoontuvat yhteiseen torimessuun piispan johdolla. Hiippakunnan seurakunnissa ei siis järjestetä helatorstaina muita messuja. Tämä ainutlaatuinen ja historiallinen päätös on tehty noin vuosi sitten kirkkoherrojen seminaarissa. Juhlavuoden torimessun valmistelut ovat hyvässä käynnissä * Tuottajaksi on valittu Töölön seurakunnan kappalainen Arja Launis. Hän aloittaa * Ennen torimessun alkua klo eteenpäin on nuorten lämmittely musiikkia. * Juontajina toimivat Ritva Oksanen ja Mikko Leppilampi. * Piispa saarnaa, liturgeina ovat pastorit Marja Heltelä ja Hans Tuominen. * Tekstinlukijana on ylipormestari Jussi Pajunen. * Musiikista vastaavat mm. urkuri Harri Viitanen ja kanttoreista koottu kuoro Seppo Murron johdolla. * Seurakuntien kuorolaisista koottu suurkuoro (aikuisia ja lapsia) laulaa tuomiokirkon portailla. * Torilla on lapsille enkeliteltta. * Kirkkokahvit tarjoaa Helsingin kaupunki. * Juhlailo Suomen Lähetysseuran hiippakunnallinen 150-vuotisjuhlakonsertti klo , Lähetysseuran kuorot laulavat yhdessä, mukana myös Exit-bändi. * Martti Ahtisaaren tervehdys * Yhteisen juhlapäivän päättää piispa Eero Huovinen. Mitä tämä edellyttää kaikilta seurakunnilta? * Seurakunnissa tulee nostaa esille hyvät ideat ja keinot, joilla koko hiippakunnan kirkkoväen saa mukaan messuun. Asiaa tulee miettiä yhdessä seurakuntien luottamushenkilöiden, vapaaehtoisten ja työntekijöiden kanssa. Päätettäviä asioita ovat mm. kuljetusten järjestäminen kauempaa tuleville ja mahdolliset bussivaraukset hyvissä ajoin. * Jokaisessa seurakunnassa tulee valita yhteyshenkilö paikallisseurakuntien suunnitelmien tueksi. Yhteyshenkilön nimi ilmoitetaan vuoden loppuun mennessä tuomiokapituliin Kirsti Poutiaiselle, p. (09) * Torimessua varten on tehty kirjanmerkki, jolla kirkkoväkeä kutsutaan messuun. Kirjanmerkit lähetetään ensi vuoden puolella seurakuntiin jaettavaksi. * Vuoden alusta avattavien hiippakunnan kotisivujen seuraaminen antaa ajankohtaista tietoa juhlavuoden suunnittelusta, ideoista ja toteutuksesta. Tiedoksi Paikallisseurakuntien oma juhlamessu on Tuomiokapituli lähettää messumateriaalia.

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle Havaintomateriaalia - avuksi sinulle - lapsi ja nuorisotyöhön - taide- ja leirikoulutyöhön - lähetyskasvatukseen - teemapäiviin - kirkollisiin tapahtumiin - ystävyysseurakunta- työhön - erityisryhmille

Lisätiedot

Tapanilan kirkko. Kevät 2015

Tapanilan kirkko. Kevät 2015 Tapanilan kirkko Kevät 2015 Aikuisille Naisten jumppa maanantaisin klo 18 Kamarikuoro aloittaa ti 13.1 klo 18.30 Merja Wirkkala p. 09 2340 4495 Alfa-kurssi tiistaisin klo 18.30. 20.30 Alkaa 24.2. Tule

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

AKTIIVISEEN KANSALAISUUTEEN - ammattilaisten kannustamina. Päihde- ja mielenterveystyön päivät 9.10.2013

AKTIIVISEEN KANSALAISUUTEEN - ammattilaisten kannustamina. Päihde- ja mielenterveystyön päivät 9.10.2013 AKTIIVISEEN KANSALAISUUTEEN - ammattilaisten kannustamina Päihde- ja mielenterveystyön päivät 9.10.2013 Liisa Björklund KAKSI KYSYMYSTÄ 2 MITÄ ON AKTIIVINEN KANSALAISUUS? 3 MITÄ ON KANNUSTAMINEN? 4 KUKA

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015 LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015 2 JUMALAN- PALVELUKSET JUMALANPALVELUKSET su 29.11. klo 10 klo 18 su 6.12. klo 11 su 13.12. klo 10 su 20.12. klo 10 to 24.12. klo 14 klo 15.30 klo 16.30 pe

Lisätiedot

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka Lastenohjaajan arvot Lastenohjaajan arvojen perusta on kristillinen ihmiskäsitys ja rakastava Jumala. tyon taustaa Lastenohjaajan

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2014

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2014 LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2014 JUMALANPALVELUKSET Su 30.11.2014 klo 10 Adventin messu Lammin kirkossa klo 18 Adventtihartaus Evolla Pitkäniemenjärven Tuulenpesällä (opastus Evokeskukselta)

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 Rippikouluun ilmoittautuminen Hei sinä ensi vuonna 15 vuotta täyttävä nuori! Roihuvuoren seurakunta kutsuu erityisesti sinut rippikouluun. Jos taas olet jo vanhempi

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen

HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012 Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen 12/2012 1 Monitoimijainen yhteistyö Monitoimijaista lastensuojelun

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011 Keijo Toivanen 2 KIRKONPALVELIJA HÄMMENNYSTEN KESKELLÄ Arvoristiriidat Erilaisuuden sietäminen 3 1. Jäsenmäärien kehitys( pako kirkosta

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa ANNA AIKAASI VAIKKA VAIN TUNNIKSI KERRALLAAN Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Voit tulla esim. mummiystäväksi

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.9. Uskonto Uskonnon opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän rakentaa kulttuuri identiteettiään ja ymmärtää ja hyväksyy erilaisuutta. Oppilaat perehtyvät suomalaiseen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa.

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa. DIAKONIATYÖN syksy 2015 DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa. Diakonia toteuttaa ja kutsuu toteuttamaan

Lisätiedot

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot