Lietveden rengastien toteuttamisselvitys

Transkriptio

1 Lietveden rengastien toteuttamisselvitys

2 2 (44) Lietveden rengastien toteuttamisselvitys

3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO JOHTOPÄÄTÖKSET Vesistöylityksen toteuttamisvaihtoehdot Vesistöylityksen toiminta-aika Vaihtoehtoiset hallintatavat VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutukset matkailuun, imagoon ja markkinointiin Vaikutukset elinkeinoihin ja työllisyyteen Vaikutukset tiestöön, liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Vaikutukset asukkaisiin ja maanomistukseen Vaikutukset luontoon ja Naturaan TEHDYT KYSELYT JA KANNANOTOT Asukaskysely Maanomistajakysely Muut kannanoot SELVITYSALUEEN NYKYTILANNEKUVAUS Selvitysalue Perustietoja kunnasta Alueen kaavoitus Maakuntakaava Yleiskaava Muut suunnitelmat ja selvitykset Luonto ja Natura-arvot sekä Saimaannorppa Asutus Väestön kehitys ja ikärakenne Työllisyys ja työmarkkinat Tiestö ja liikenne Maanomistus Matkailu SELVITYSTYÖN KULKU KIRJALLISUUS Taustakartat: MML 2013

4 4 (44) Lietveden rengastien toteuttamisselvitys 1 JOHDANTO Puumala ja koko Etelä-Savon maakunta ovat olleet merkittävän rakennemuutoksen kourissa koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan. Vuodesta 1980 vuoteen 2012 Etelä-Savon maakunnan väkiluku oli pienentynyt maakunnista määrällisesti kaikkein eniten ja suhteellisesti eniten Kainuun jälkeen. Puumala on ollut maakunnan kunnista eniten väestöään suhteellisesti menettäneiden joukossa. Vakinaisen väestön vähenemisen vastapainona kunnan suosio vapaa-ajan asumisen ja matkailun kuntana on kuitenkin kasvanut. Puumala rakentuu monilta osin Saimaan Lietveden ympärille; alkaen lounaasta katsottuna Hurissalosta ja päättyen Hurissalon itäpuolella Lintusaloon. Näiden kahden, lähimmillään hieman alle kilometrin etäisyydellä toisistaan olevien saarten välillä ei kuitenkaan ole kulkuyhteyttä, ja matka Lietveden ympäri on nykyistä tietä pitkin noin 70 kilometriä. Reitin varrella sijaitsee runsaasti matkailua palvelevia yrityksiä, pääosa Puumalan kirkonkylässä. Matka Lietveden ympäri sisältää mahdollisuuden katsoa henkeäsalpaavia maisemia muun muassa Lietveden ja Puumalansalmen silloilla sekä Pistohiekalla ja eteläisen saariston pengerteillä. Kokonaisen rengastien täydentävää ja vesistön ylittävää yhteyttä Vetojaon kohdalta on suunniteltu jo 1960-luvulla, jolloin tutkittiin tieyhteyttä Ristiinan Luotolahdesta/Suurlahdesta Otasalon kautta Puumalan eteläiseen saaristoon ja edelleen Puumalan kirkonkylään. Eduskunnan kulkulaitosvaliokunnan puoltavasta lausunnosta uutisoitiin vuonna Eteläisen saariston maantie valmistui lopulta 1975 päättyen Lintusaloon. Ajatus Lietveden ylittämisestä ja sitä myötä rengastien kehittämisestä on noussut uudelleen esille 2010-luvulla. Puumalan kunnanhallitus päätti laatia Lietveden rengastien toteuttamisselvityksen vuoden 2013 aikana. Vaikka asian selvittämistä onkin laajalti pidetty nimenomaan matkailua edistävänä toimena, ei yhteyden vaikutuksia vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden liikenneoloihin voida myöskään ohittaa. Rengastien toteuttamisselvityksen tavoitteena on ollut kartoittaa rengastien puuttuvan osa eli vesistöylityksen toteuttamisvaihtoehdot ottaen huomioon ylityskohtien fyysinen soveltuvuus, maanomistusolot, kaavoitus, alueen ympäristössä olevat asunnot ja vapaa-ajan asunnot, sekä mahdollisen yhteysliikenteen ympäristövaikutukset ja kustannukset. Tavoitteena on ollut myös arvioida mahdollisesti lisääntyvän pyöräily- tai autoliikenteen vaikutukset liikenneturvallisuuteen rengastien alueella. Lisäksi arvioidaan yhteysliikenteen vaikutukset rengastien varrella olevien yritysten toimintaan, nykyisen palvelurakenteen riittävyyteen ja työllisyyteen. Toteuttamisselvitys on esiselvitys rengastien kehittämisen tarpeesta, mahdollisuuksista ja yleispiirteisistä vaikutuksista. Toteuttamisselvitys ei sisällä tarkkoja vesistöylityksen sijaintimääritteitä, tarkkoja kustannuslaskelmia eikä tarkkoja vaikutusselvityksiä niin kustannusten kuin ympäristövaikutustenkaan osalta. Mikäli rengastien toteuttaminen osoittautuu tarpeelliseksi tai kannatettavaksi, seuraavat suunnitteluvaiheet sisältävät yhteyden tutkimisen kaavatasolla, yhteyden yleissuunnitelman ja vasta sen jälkeen tarkemmat ja yksityiskohtaiset, toteuttamista edeltävät tie- ja rakennussuunnitelmat. Etelä-Savon maakuntaliitto on rahoittanut selvitystä maakunnan kehittämisrahalla. Muilta osin kustannuksista on vastannut Puumalan kunta.

5 Lietveden rengastien toteuttamisselvitys 5 (44) 2 JOHTOPÄÄTÖKSET Rengastiekokonaisuus voi toimia hyvänä matkailua sekä kesäasutusta lisäävänä ja sitä kautta alueen yritys- ja palvelutoimintaa sekä työllisyyttä edistävänä kehityshankkeena. Rengastie parantaisi yhteyksiä niin kunnan sisäisessä liikenteessä kuin matkailua ja kesäasutusta palvelevassa mm. pääkaupunkiseudulta ja Venäjältä Puumalaan suuntautuvassa liikenteessä. Venäjän mahdollinen viisumivapaus todennäköisesti moninkertaistaa matkailijoiden määrän myös Puumalassa. Ainutlaatuinen, puhdas ja hiljainen järviluonto sekä pääsy sen äärelle voivat toimia erittäin hyvänä houkuttimena venäläisille matkailijoille sekä muualta Suomesta tuleville matkailijoille. Rengastien puuttuva, eteläinen osuus ei ole merkittävä tieyhteys valtakunnallisesti eikä seudullisesti, vaan se toimisi paikallisia yhteyksiä palvelevana ja parantavana sekä Puumalan matkailua ja kesäasutusta palvelevana yhteytenä. Rengastiekokonaisuus palvelee parhaiten kesämatkailua, mutta myös talvimatkailulla voi olla potentiaalisia kasvumahdollisuuksia. Rengastien tarjoama luontokokemus voi toimia houkuttimena myös talvimatkailulle ja suomalainen talviluonto sekä jäätyneet järvet voivat olla ulkomaisille matkailijoille ainutlaatuisia ja houkuttelevia kokemuksia. Haasteita rengastien toteuttamiselle luovat Vetojaon rantojen maanomistajien ja osakaskuntien erittäin kielteinen kanta vesistöylityksen toteuttamiselle sekä rengastiekokonaisuuden kallis hinta ja aikaa vievät suunnittelu-, kaavamuutos- ja toteuttamisprosessit. Lietveden rengastien kehittämiseen suhtaudutaan selvityksen yhteydessä tehdyn asukaskyselyn mukaan kannustavasti ja pääosa vastaajista kokee, että rengastiellä on monenlaisia toivottavia vaikutuksia. Rengastien koettiin aiheuttavan toivottavia vaikutuksia esimerkiksi elinkeinotoiminnan mahdollisuuksiin, palvelutarjontaan, työllisyyteen ja talouteen sekä matkojen sujuvuuteen ja alueen houkuttelevuuteen ja elävyyteen. Lietveden matkailubrändin rakentamisessa tulee vastaajien mukaan korostaa puhdasta luontoa ja alueen ainutlaatuisuutta. Kysyttäessä mihin suuntaan Lietveden rengastien alueen ja Puumalan kunnan tulisi kehittyä matkailupalveluiden osalta, selkeimpinä teemoina tulevat esiin luonto- ja virkistysmatkailu sekä luonnon kunnioittaminen. Rengastiehanke jakaa kuitenkin mielipiteitä voimakkaasti. Osa vastaajista ei halua rengastietä kehitettävän millään tavalla tai ainakaan rengastien keinoin. Kielteisesti hankkeeseen suhtautuvat pelkäävät negatiivisten vaikutusten kuten melun, saasteen, lisääntyvän liikenteen ja häiriöiden lisääntyvän niin merkittävästi, että positiiviset vaikutukset eivät ole niitä suuremmat. Rengastien toteuttaminen ja Vetojaon ylitys parantavat matkailun edellytyksiä Puumalassa huomattavasti. Rengastien avulla alueelle voidaan kehittää selkeä, houkutteleva matkailukonsepti, jonka keinoin alueelle voidaan houkutella matkaajia kotimaasta sekä ulkomailta. Rengastien luo kysyntää palveluille, edistää palvelujen kehittymistä ja yritysten toimintaedellytyksiä koko kunnassa. Rengastien kehittäminen edellyttää tieverkon kehittämistä ja teiden kunnostamista, millä on positiivisia vaikutuksia paikallisille ja loma-asukkaille. Rengastie edesauttaa monipuolisten reittien ja nopeampien yhteyksien toteutumista. Lisääntyvän liikenteen vaikutukset liikenneturvallisuuteen voidaan välttää väylien ja tieympäristöjen hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella. Lossi/lauttaliikenne sekä lisääntyvä ajoneuvoliikenne aiheuttavat Vetojaon molemmilla rannoilla vähäistä melu- ja näköhaittaa ylitysreitin lähistön asukkaille. Rengastie luo mahdollisuuksia uudelle maankäytölle ja potentiaalisesti nostaa kiinteistöjen arvoa alueella. Rengastien toteuttaminen ei todennäköisesti aiheutta merkittäviä vaikutuksia luontoarvoihin, joiden perusteella alue on sisällytetty valtioneuvoston Natura 2000 verkostoon. Vaikutukset alueen luonnonarvoihin, kasvillisuuteen ja eläimistöön voidaan arvioida tarkemmin suunnittelun edetessä ja rantautumispaikkojen täsmentyessä.

6 6 (44) Lietveden rengastien toteuttamisselvitys Rengastieselvitykselle asetettujen tavoitteiden ja selvityksen tulosten perusteella rengastien suunnittelua ja vesistöylityksen tarkempien vaihtoehtojen tutkimista voidaan esittää jatkettavaksi ja syvennettäväksi. Jatkosuunnittelussa tämän selvityksen aikana esiin nousseet haastavat tai rajoittavat tekijät voidaan tutkia tarkemmin ja tehdä lopulliset päätökset rengastien toteuttamiseksi tai toteuttamatta jättämiseksi. Rengastien toteuttamiseen voi olla mahdollista hakea EU:n rakennerahoituksen kautta rahoitusta. Kunnan, yksityistiekuntien, osakaskuntien ja maanomistajien välinen, toimiva yhteistyö ja vuorovaikutus ovat jatkosuunnittelun edellytys ja voimavara.

7 Lietveden rengastien toteuttamisselvitys 7 (44) 3 RENGASTIEN TOTEUTTAMISVAIHTOEHDOT Tavoitteena on Lietveden kiertävän rengastiekokonaisuuden kehittäminen, mikä tarkoittaa matkailullisesti houkuttelevaa ja vähintäänkin pyöräilijöitä ja patikoitsijoita kiinnostavaa Lietveden kiertävää rengasväylää. Toimivan ja houkuttelevan sekä vaikutuksiltaan merkittävän rengastien syntyminen edellyttää Vetojaon vesistöylityksen rakentamista vaihtoehtoisella lautta/lossiratkaisulla tai minimissään toimivalla kutsuveneratkaisulla. Rengastien voi vaihtoehtoisesti toteuttaa myös risteilyaluksella Lintusalosta tai Hurissalosta esimerkiksi Pistohiekalle. Kaikkiin vaihtoehtoisiin ratkaisuihin kuuluvat myös tarvittavien tieyhteyksien rakentaminen, olemassa olevien huonokuntoisten tai päällysteeltään hankalien teiden parantaminen ja mahdollinen kantatien 62 pyöräilyolosuhteiden parantaminen, jolla voidaan edistää pyöräily- ja patikointimatkailun mahdollisuuksia. 3.1 Vesistöylityksen toteuttamisvaihtoehdot Lautta- tai lossiyhteys Lautta voi olla ohjausköyden tai sitä korvaavan muun laitteiston ohjaama lautta (lossi) tai vapaasti ohjailtava lautta (lautta-alus) (Finlex 2009). Nykyisin lautat jaetaan kahteen perustyyppiin; losseihin, jotka kulkevat kiinnitettyinä rannalta toiseen kulkevaan vaijeriin ja vapaasti kulkeviin, ohjattaviin lautta-aluksiin. Pääosa Suomen lautoista on losseja. Lautta-aluksia käytetään lähinnä pitkillä saaristoreiteillä. Rengastien puuttuva Vetojaon vesistöylitys on mahdollista toteuttaa lossilla tai lautalla. Vesistön kapeimpia kohtia hyödyntäen vesistöylityksen välimatka on noin 1-2 kilometriä. Lossiyhteyden perustamiskustannuksiin kuuluvat lossilaitureiden rakentaminen, vaijerirakenteiden tekeminen sekä lossin vuokraus. Lossin hankintahintaa voi pienentää käytetyn lossin, esimerkiksi Hätinvirran lossin, hankinta tai vuokraus. Lossin ja lossin laituripaikkojen lisäksi on rakennettava rantautumispaikoista riippuen puuttuvat tieyhteydet lossin laituripaikoille. Lossin käyttökustannukset muodostuvat lossia käyttävän henkilökunnan (yksi henkilö/työvuoro) palkkakustannuksista, lossin polttoainekustannuksista sekä huoltokustannuksista. Käyttökustannusten suuruus riippuu paljon myös lossin käyttöajasta eli siitä onko lossi ympärivuotinen ja ympärivuorokautinen palvelu. Vesistöylitys voidaan toteuttaa myös ohjattavalla lautalla, joka voi liikkua rantautumispaikkojen välillä vapaammin kuin lossi. Lautta voi kuljettaa tarvittaessa suurempia automääriä kuin lossi. Lauttayhteyden perustamiskustannukset muodostuvat rantautumislaitureiden rakentamisesta sekä lautan hankinta- tai vuokrauskustannuksista. Lautan käyttökustannukset muodostuvat samoin kuin lossin, sillä erolla, että lauttaa hoitaa vähintään kaksi henkilöä/työvuoro, minkä vuoksi käyttökustannukset ovat suuremmat lossiin verrattuna. Lautan käyttökustannukset riippuvat myös lautan käyttöajoista eli kesäkausi/ympärivuotinen ja päivä/ympärivuorokautinen käyttöaika. Lossi- tai lauttayhteyden rakentaminen edellyttää puuttuvien tieyhteyksien rakentamista ja huonokuntoisten tieyhteyksien parantamista Jalankulkijoille ja pyöräilijöille (pp ja mp) tarkoitettu kutsuvene Kutsuvene liikennöi määritettyjen noutopaikkojen, joita voi olla useampi kuin kaksi, välissä. Kutsuvene voidaan tilata soittamalla päivystysnumeroon, joka on ilmoitettu noutopaikassa ja esimerkiksi alueen lehdissä sekä Internetissä.

8 8 (44) Lietveden rengastien toteuttamisselvitys Risteilyalus Rengastien vaihtoehtona voidaan Lietvedellä toteuttaa rengasreitti, jonka muodostavat osittainen liikennöinti (pääosin pyöräilijät ja patikoitsijat) maanteitä ja yksityisteitä pitkin ja osittainen liikennöinti risteilyaluksella. Risteilyaluksella voi olla useampia rantautumispaikkoja ja patikoitsijat ja pyöräilijät voivat astua laivaan haluamassaan kohdassa kulkuvälineineen. Rantautumispaikkoja voi sijaita esimerkiksi Lintusalossa, Repolassa, Hurissalossa, Pistohiekalla ja Puumalan kirkonkylässä Pyöräily- ja patikointikokonaisuus Pyöräilyreittikokonaisuus edellyttää yksityisteiden parantamista (pinnoitteet) ja puuttuvien tieosuuksien rakentamista. Toimivan kokonaisuuden toteutuminen edellyttää myös kantatie 62:n perusparantamista ja pientareiden leventämistä tai sen varteen toteutettavaa erillistä kevyen liikenteen kesäväylää. Tällainen pyöräilijöiden ja patikoitsijoiden käyttämä kesäväylä voidaan toteuttaa normaalia kevyen liikenteen väylää kevyempänä ratkaisuna. Vain kesäisin käytettävä kevyen liikenteen väylä ei edellytä talvikunnossapitoa ja se voidaan suunnitella maastonmuotoja noudattelevana, kantatiestä hieman kauempanakin kulkevana, maastollisesti kauniina, pyöräiltävänä ulkoilureittinä. Reitin pohjoisosassa, kantatien 62 lähellä tai vieressä, ei ole sellaista yksityistiereitistöä, jota voisi käyttää rengasreitin osana pyöräilyn ja patikoinnin mahdollistamiseksi. 3.2 Vesistöylityksen toiminta-aika Ympärivuotinen toiminta-aika Vesistöylityksen lautta- ja lossivaihtoehdot voivat toimia ympärivuotisina, jolloin ne palvelevat talvikautena erityisesti paikallista liikennnettä. Kesä-asuntojen talvikäyttö lisääntyy jatkuvasti ja Puumalan kunta voi panostaa myös talvimatkailun kehittämiseen. Tällöin vesistöylityksen ympärivuotien toimiminen palvelisi myös kakkoskodin asukkaiden ja matkailijoiden liikkumista. Ympärivuotinen toiminta-aika lisää vesistöylitystavan käyttökustannuksia Kesäkautinen toiminta-aika Suurin kysyntä rengastiekokonaisuudelle syntyy kesäkaudella, jolloin kesäasukkaiden ja matkailijoiden määrät ovat korkeimmillaan. Kesäkautisen toiminta-ajan etuja ovat muun muassa vesistöylitystavan käyttökustannusten rajoittaminen sekä saimaanorpan pesimisrauhan takaaminen. 3.3 Vaihtoehtoiset hallintatavat Valtio Mikäli rengastie toteutetaan autoliikennettä palvelevana, valtion hallinnoimana lautta/lossivaihtoehdon mukaisena väylänä, valtio hallinnoi ja vastaa lossin/lautan perustamis- ja käyttökustannuksista ja valtio voi lunastaa myös Vetojaolle johtavat yksityistiet, parantaa ne sekä rakentaa puuttuvat tieosuudet. Vaihtoehto on perustamis- ja käyttökustannuksiltaan kallein. Koska valtion nykyiset teiden investointi- ja tienpidon rahat ovat hyvin rajalliset, rahoituksen löytyminen tälle ratkaisulle voi olla erityisen vaikeaa. Vaihtoehto palvelisi hyvin sekä paikallisia asukkaita, kesä-asukkaita että matkailijoita ja se tarjoaisi runsaasti palvelujen kehittämismahdollisuuksia sekä lisäisi tätä kautta

9 Lietveden rengastien toteuttamisselvitys 9 (44) palveluja ja työllisyyttä. Vaihtoehto takaisi parhaiten myös liikenneturvallisuuden huomioimisen ja parantamisen alueen kapeilla teillä Yksityistiekunta/kunta Mikäli rengastien vesistöylitys toteutetaan yksityistielossina, kokonaisuus edellyttää nykyisten yksityisteiden parantamista ja lisärakentamista sekä Lintusalon että Hurissalon puolella. Vaihtoehto edellyttää laajaa yhteistyötä ja -ymmärrystä kunnan, yksityistiekuntien, osakaskuntien ja maanomistajien välille. Vaihtoehto palvelisi sekä paikallisia asukkaita, kesä-asukkaita että matkailijoita ja se tarjoaisi palvelujen kehittämismahdollisuuksia sekä lisäisi tätä kautta palveluja ja työllisyyttä Yksityiset yritykset/yksityistiehoitokunnat Mikäli rengastie toteutetaan kevyempänä, vain kaksipyöräistä liikennettä palvelevana, todennäköisesti kunnan ja/tai yksityisen palveluyrittäjän hallinnoimana vaihtoehtona, tulee kutsuveneliikenteen reitti ja satamat tai laiturit suunnitella ja toteuttaa maanomistajien, osakaskuntien, yksityistiehoitokuntien ja kunnan yhteistyönä. Tämä kokonaisuus palvelisi erityisesti matkailijoita ja toisi jonkin verran lisää palvelukysyntää ja lisäisi työllisyyttä. 3.4 Rahoitusmahdollisuudet EU:n rakennerahastot Rengastie-hankeeseen on mahdollista hakea rahoitusta EU:n rakennerahoituksesta. Suomi on tehnyt esityksen, että Euroopan Unionin aluekehitysrahaston seuraavan ohjelmakauden rahoitus mahdollistaisi pienimuotoisen elinkeinoelämää tukevan infrastuktuurin rakentamisen (pk-yritysten kilpailukykyä edistävät liikenne- ja logistiikkaratkaisut Itä- ja Pohjois-Suomessa). Tuoreessa ( ) rakennerahasto-ohjelmaluonnoksessa on esitetty erityistavoitteena pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen. Itä- ja Pohjois-Suomen alueille esitetään hyväksyttäväksi Harvan asutuksen erityisrahoitusta n. 270 M. Kyseessä ovat kuitenkin vasta esitykset. Rahoitushaun mahdollisuus selviää, kun erityistavoitteet on hyväksytty EU:ssa. Valtion tukemat yksityistiet ja yksityistielossit Valtio tukee yksityisteitä ja yksityistielosseja. Yksityistielossi voi saada valtionavustusta jopa 80 %. Yksityistie on yksityistielain 93 :n perusteella valtionavustuskelpoinen, jos: se on autolla ajokelpoinen sen asioiden hoitamista varten on perustettu tiekunta sillä on paikkakunnalla huomattava liikenteellinen merkitys tai se on tarpeellinen pysyvän asutuksen pääsytienä vähintään yhden kilometrin matkalla ja sen vaikutuspiirissä on vähintään kolme pysyvästi asuttua taloutta.

10 10 (44) Lietveden rengastien toteuttamisselvitys Autolla ajokelpoisuus tarkoittaa käytännössä henkilöautolla ajokelpoista tietä. Ajokelpoisuusvaatimus on ympärivuotinen lukuun ottamatta autolla ajettavaksi tehtävää jäätietä, joka voi myös olla avustuskelpoinen. Yksityistie voi olla polkutie, jolla ei ole tarkoitus liikkua autolla; polkutie ei siten ole avustuskelpoinen. Sellainen yleisluonteinen liikenne, jota ei perustellusti voida yksiköidä tieosakkaana olevan kiinteistön aiheuttamaksi liikenteeksi, otetaan huomioon tien liikenteellistä merkittävyyttä arvioitaessa. Tällaista yleisluonteista liikennettä ovat esimerkiksi luonnonsuojelualueen tai muun luontokohteen aiheuttama ulkopuolinen liikenne ulkoilualueiden aiheuttama ulkopuolinen liikenne yleisten, ei yritystoimintaan liittyvien venevalkamien, uimarantojen ja vastaavien aiheuttama ulkopuolinen liikenne muu satunnainen ulkopuolinen liikenne Tien varrella olevien toimintojen aiheuttama liikenne on merkittävää, kun tällaisen yleisluonteisen liikenteen määrä yhdessä mahdollisen läpikulkuliikenteen kanssa on vähintään 20 moottoriajoneuvoa vuorokaudessa. Tällaisen ulkopuolisen liikenteen määrän täytyy lisäksi ylittää tien pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen laskennallisen liikenteen määrä. Tällä perusteella sellaisetkin läpikulkutiet, joilla läpikulkuliikenteen määrä jää alle 20 moottoriajoneuvoa/vrk voivat yhdessä muun ulkopuolisen liikenteen kanssa olla liikenteellisesti merkittäviä (Liikennevirasto). Yksityisteiden kunnossapitoon ja rakentamiseen kohdistuva rahoitus on vähentynyt ja vähenee lähivuosina merkittävästi. 3.5 Kustannusarviot Kustannusarvioon on arvioitu lautta- ja lossiyhteyksien perustamiskustannukset, jotka koostuvat laiturirakenteiden ja lautta-/lossiyhteyksien ohjausrakenteiden kustannusarvioista (alv 0 %). Ylläpitokustannuksiin on arvioitu lautan ja lossin vuokra-, liikennöinti- ja huoltokustannukset. ELY-keskuksilla on mahdollisuus tarjota yksityistiekunnille käytöstä poistettuja lauttoja tai losseja, jolloin lautan tai lossin vuokrakuluja ei muodostu. Teiden parantamiskustannuksiin on laskettu lautta- ja lossivaihtoehdoissa 5-8 kilometriä yksityistien parantamisen kustannuksia ja 0,5 1 kilometriä uuden tieyhteyden rakentamisen kustannuksia lossi- tai lauttapaikalle. Yksityisteiden parantamisen kustannus sisältää tien leventämistä ja mahdollisesti pintamateriaalin uusimista. Lähtökohtana ei ole kuitenkaan ollut teiden päällystäminen asfaltilla. Kutsuvenevaihtoehdossa yksityisteitä parannetaan kevyemmin. Kevyen liikenteen kustannuksiin on laskettu vaihtoehtoisesti Lietvedentien (kantatien 62) pientareiden leventämisen kustannukset sekä erillisen, kesäkäytössä olevan kevyen liikenteen reitin rakentamisen kustannukset. Pientareiden leventämisen kustannusten arvioimisessa on ollut lähtökohtana samalla myös avartaa nykyisiä kapeita kallioleikkauksia nykyvaatimusten mukaisiksi. Erillisen kevyen liikenteen reitin kustannus on 7,7 M. Piennarlevityksessä lähtökohtana on ollut 1,5 metrin asfalttipäällysteinen piennar tien kummassakin reunassa. Leventämisen kustannukseksi on arvioitu 6,3 M. Mikäli halutaan rinnakkain pyöräiltävä, pyöräilijöille miellyttävä piennar, sen tulisi olla tien kummassakin reunassa 2,0 metriä leveä, ja leventämisen kustannukset olisivat jonkin verran suuremmat. Molemmissa vaihtoehdoissa parannettavan tieosuuden pituudeksi on arvioitu 30 kilometriä.

11 Lietveden rengastien toteuttamisselvitys 11 (44) Kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen kantatien 62 varrella voidaan tehdä myös vaiheittain siten, että rakennetaan leveämpiä pientareita tai erillistä väylää osissa, aloittaen niiltä kohdin, missä liikenneturvallisuusolosuhteet ovat vaikeimmat. Tällainen kohta on mm. tiejakso Pistohiekan lavan kohdalta itään Rokansalontien liittymään asti. Tien pientareen puolentoista metrin levennyksen yksikköhinta on n. 210 euroa/m ja erillisen pyöräilyraitin yksikkökustannus on n. 260 euroa/m. Kustannukset on laskettu asiantuntija-arviona soveltaen FORE:n hankeosalaskennan hankeosakustannuksia. Kustannuksiin on laskettu ylimääräistä riskivaraa noin 20 %. Siltojen leventämisen tai parantamisen aiheuttamia kustannuksia laskelmissa ei ole huomioitu. Kustannuslaskennassa on oletettu, ettei piennarlevitysten tekemiseen tai erillisen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen tarvittavia maa-aineksia saada riittävästi hankkeen sisältä. Taulukko 1. Rengastien vaihtoehtojen kustannusarviot M (alv 0 %). Vesistöylitys rakentaminen (laiturit+teräsrakenteet) Vesistöylitys ylläpito / vuosi Tiet (ilman kantatien parantamista) Kevyen liikenteen reitit (levennys/erillinen raitti) Lautta Lossi Kutsuvene Risteily Kesäaika 6 kk Ympärivuotinen Ympärivuotinen Kesäaika 6 kk 0,4-0,6 0,4-0,6 0,4-0,6 0,4-0,6 0,4-1,0 0,2-0,5 0,2-0,5 0,1-0,3 Kesäaika 6 kk 0,01-0,03 yksityinen/ kunta yksityinen/ kunta Kesäaika 6 kk (M ) 0,05-0,1 Kunta 1,4-2,2 1,4-2,2 1,4-2,2 1,4-2,2 0,8-1,2 0,8-1,2 6,3-7,7 6,3-7,7 6,3-7,7 6,3-7,7 6,3-7,7 6,3-7,7 YHTEENSÄ 8,5 11,5 8,3 11,0 8,3 11,0 8,3 10,8 7,1-8,9 + ylläpito 7,2 9,0 +ylläpito

12 12 (44) Lietveden rengastien toteuttamisselvitys 4 VAIHEITTAIN TOTEUTTAMINEN Rengastien toteuttaminen voidaan tehdä vaiheittain. 1. Ensimmäinen vaihe voi olla Lintusalon puolen puuttuvien tieyhteyksien rakentaminen ja nykyisten maanteiden ja yksityisteiden parantaminen siten, että pyöräily on mahdollista ja miellyttävää. Vesistöylitys voidaan hoitaa ensimmäisessä vaiheessa joko kutsuveneyhteytenä Hurissaloon tai risteilyaluksella esimerkiksi Pistohiekalle. Ensimmäisessä vaiheessa tulee myös parantaa kantatien 62 pyöräily- ja patikointiolosuhteita erityisesti sillä osuudella, missä viime vuosina on tapahtunut paljon liikenneonnettomuuksia. Ensimmäisen vaiheen aikana voidaan aloittaa vesistöylityksen vaihtoehtojen vertailu ja tarvittavien tieyhteyksien yleissuunnitelman tekeminen sekä niiden vaatimien kaavamuutosten valmistelu sekä neuvottelut maanomistajien kanssa. Lisäksi laaditaan ratkaisujen ympäristövaikutusten arviointi ja valitaan vesistöylityksen toteutustapa. 2. Toisessa vaiheessa voidaan toteuttaa Hurissalon puoleiset puuttuvat ja parannettavat tieyhteydet ja pyrkiä maanostoilla aloittamaan Hurissalon puoleinen kutsuveneen tai risteilylaivan rantautumispaikan suunnittelu ja rakentaminen. Toteutetaan myös tarvittavat kaavamuutokset. Toisessa vaiheessa laaditaan rengastiekokonaisuuden tie- ja rakennussuunnittelu. Vesistöylitykset voidaan hoitaa edelleen (laajennetulla) kutsuvenepalvelulla ja/tai risteilylaivoilla. 3. Kolmannessa vaiheessa toteutetaan vesistöylitys valitulla tavalla sekä parannetaan kantatien 62 pyöräily- ja patikointimahdollisuuksia tai toteutetaan kantatie 62 perusparannus. 4. Neljännessä vaiheessa otetaan rengastiekokonaisuus käyttöön.

13 Lietveden rengastien toteuttamisselvitys 13 (44) 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Rengastien vaikutuksia on arvioitu siten, että Vetojaon vesistöylitys toteutetaan (lossilla, lautalla tai kevyemmällä kutsuvenevaihtoehdolla). Tässä selvityksessä ei oteta kantaa tarkkaan vesistöylityksen kohtaan. Oikeudellisessa arvioinnissa on huomioitava kaksi lakia rengastietä tarkasteltaessa eli laki yksityisteistä (Finlex /358) ja maantielaki (Finlex /503). 5.1 Vaikutukset matkailuun, imagoon ja markkinointiin Koko rengastien toteuttaminen ja Vetojaon ylitys (lossi/lautta/kutsuvene) parantaa matkailun edellytyksiä Puumalassa huomattavasti. Rengastien avulla alueelle voidaan kehittää selkeä, houkutteleva matkailukonsepti, jonka keinoin alueelle voidaan houkutella matkaajia kotimaasta sekä ulkomailta, erityisesti Venäjältä. Kysynnän lisääntyminen luo mahdollisuuksia matkailupalvelujen ja niitä tukevien palvelujen kehittämiselle. Selkeällä konseptilla ja matkailukokonaisuuden kehittämisellä voidaan vaikuttaa reitin markkinointiin ja houkuttelevuuteen. Matkailun potentiaalia lisäävät alueen sijainti ja saavutettavuus pääkaupunkiseutuun ja Venäjään, mutta myös muuhun kotimaahan nähden. Mahdollinen Venäjän ja EU:n välinen viisumivapaus moninkertaistaisi venäläisten matkailijoiden määrään ja rengastiekokonaisuus houkuttelee lisääntyvää venäläisten matkailijoiden määrää myös Puumalassa. Puumalan matkailun Master Planissa tavoitteena oleva eteläisen saariston rengasreitti toteutuu. Lietveden rengastiekokonaisuudesta on mahdollista kehittyä samanlainen matkailuvaltti kuin Turun saariston rengastiestä. 5.2 Vaikutukset elinkeinoihin ja työllisyyteen Matkailijoiden lisääntyminen Puumalassa luo lisää kysyntää palveluille ja parantaa palveluiden edellytyksiä. Yhteyksien ja tätä kautta saavutettavuuden paraneminen Puumalassa ja Puumalaan lisäävät palvelujen kysyntää, edistävät palvelujen kehittymistä ja yritysten toimintaedellytyksiä koko kunnassa. Palvelutarjonnan lisääntymisellä ja kehittymisellä on selvä suora ja epäsuora työllistämisvaikutus. Lisääntyvää palvelukysyntää syntyy muun muassa majoituspalveluihin, kauppa- ja ravintolapalveluihin, monipuolisiin matkailupalveluihin (mm. luontomatkailu) sekä liikennepalveluihin. 5.3 Vaikutukset tiestöön, liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen. Rengastie ei ole merkittävä tieyhteys valtakunnallisesti eikä seudullisesti, vaan toimii paikallisia yhteyksiä palvelevana ja parantavana sekä matkailua ja kesäasutusta palvelevana yhteytenä. Rengastien toteuttaminen edellyttää tieverkon parantamista, jonka toimenpiteet on käyty läpi luvussa 4.3 kustannusarvion yhteydessä. Ajoneuvoliikenteen yhteys lisäisi liikennettä koko rengastiellä erityisesti lomakausina, mutta toisaalta myös helpottaisi paikallisten asukkaiden liikkumista Lintusalosta ja Ruokotaipaleelta. Lisääntyvän ajoneuvoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn vaikutukset liikenneturvallisuuteen ovat merkittävimpiä Lietvedentiellä (kt 62), missä on suurimmat liikennemäärät. Eroteltu kevyen liikenteen väylä tai kevyempi, kesäaikana käytettävä, pyöräiltävä ulkoilureitti olisivat liikenneturvallisuuden kannalta parhaat ratkaisut. Lietvedentien liikennemäärät ovat toisaalta sen verran pienet (

14 14 (44) Lietveden rengastien toteuttamisselvitys ajon/vrk), että nykyistä leveämmillä pientareilla pyöräily voisi olla vielä suhteellisen turvallista. Pyörämatkailun kehittymisen kannalta pientareen tulee olla riittävän leveä miellyttävään matkantekoon. Lisääntyvä liikenne voi aiheuttaa liikenneturvallisuusriskejä myös kapeammilla maantie- ja yksityistieosuuksilla ja niiden liikenneturvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota mm. ajonopeuksia hillitsevillä rakenteellisilla keinoilla sekä tienvarsi- ja liittymien näkemien parantamisella. Kutsuveneyhteyden vaikutus ajoneuvoliikenteen määrään jää pieneksi. Yhteyden toteutuminen tuo rengastielle kuitenkin lisää pyöräilijöitä ja mahdollisesti myös patikoijia. Pyöräilyn ja patikoinnin kannalta Vetojaon vesistöylitys tekee rengastiereitistä vaihtelevamman ja houkuttelevamman ja luo erinomaiset edellytykset mm. luontomatkailulle ainutlaatuisessa järviympäristössä. Rengastien kokonaispituus on noin 75 km, joka on sopiva matka 1 2 päivän pyörämatkalle. Polkupyöräilyyn kohdentuva rengastie vaatii tasaista tiestöä ja kantatielle turvallista piennarleveyttä ja/tai erillistä kevyen liikenteen väylää koko rengastien matkalta. Tieverkoston kehittäminen ja teiden kunnostaminen parantavat kuitenkin myös koko kunnan pyöräily- ja kävelymahdollisuuksia. 5.4 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Rengastiekokonaisuus edellyttää kaavamuutoksia. Lietvesi - Suur-Saimaan osayleiskaavaa on tarkistettava vesistöylityksen kohdalla. Lossin rantautumispaikat on merkittävä osayleiskaavaan venesatamiksi ja väylä veneväyläksi. Vetojaon molemminpuoliset rannat ovat yksityisten maanomistajien omistuksessa, joten em. rakenteita varten tarvitaan maakauppoja ja/tai lunastuksia. Valittava rengastielinjaus voi vaatia myös rakennuspaikkojen siirtoa ja niistä johtuvia kaavamuutoksia. Jos vesistöylitys on ristiriidassa nykyisten ranta-asemakaavojen kanssa, kaavoihin on laadittava muutos. Maakuntakaavassa suurimmalle osalle Vetojaon aluetta ei ole osoitettu erityistä maankäyttöä. Jos yhteys sijoittuu alueelle johon ei ole osoitettu erityistä maankäyttöä, vesistöyhteys ei ole maakuntakaavan vastainen eikä maakuntakaavaan tarvita muutosta. Jos yhteys päätetään toteuttaa, se voidaan osoittaa maakuntakaavassa yhteystarvemerkinnällä. Kaavamuutokset voivat vaatia paljon aikaa. Vetoajon ylitys ja paremmat tieyhteydet edistävät matkailijoiden sekä Lietveden lounaisosan asukkaiden ja kesäasukkaiden kytkeytymistä Puumalan keskukseen ja vastavuoroisesti eteläisen saariston kytkeytymistä Mikkelin suuntaan. Tämä luo mahdollisuuksia uudelle maankäytölle ja potentiaalisesti nostaa kiinteistöjen arvoa alueella. 5.5 Vaikutukset asukkaisiin ja maanomistukseen Rengastien kehitys mahdollistaa sen varren asukkaille monipuolisemmat reitit sekä parempikuntoiset ja turvallisemmat tiet. Vetojaon vesistöylitys mahdollistaa lähialueen asukkaille lyhyemmän ja nopeamman yhteyden eteläisestä saaristosta Mikkelin ja pääkaupunkiseudun suuntaan sekä länsipuoleisesta saaristosta Puumalan keskuksen suuntaan ja Lappeenrannan suuntaan.

15 Lietveden rengastien toteuttamisselvitys 15 (44) Elinkeinojen kehittämisen mahdollisuudet paranevat merkittävästi, varsinkin lähellä Lietveden vesistöylitystä. Rengastie luo uusia yrittämisen mahdollisuuksia paikallisille asukkaille. Lossi/lauttayhteys ja mahdolliset uudet tieyhteydet vaativat maakauppoja ja lunastuksia. Lossi/lauttaliikenne sekä lisääntyvä ajoneuvoliikenne aiheuttavat Vetojaon molemmilla rannoilla melu- ja näköhaittoja ylitysreitin lähistön asukkaille. Asukaskyselyn mukaan kolmasosa vastaajista suhtautuu positiivisesti Vetojaon ylitykseen ja rengastien kehittämiseen. Toisaalta kolmannes vastaajista ei koe kehittämistä positiivisena. Kysyttäessä tarvetta uusille vesistöylityksille, suurin tarve nähtiin Vetojaon ylitykselle. Ylitysvaihtoehdoista selvästi parhaan kannatuksen saa autolossitai autolauttavaihtoehto. Vetojaon lähirantojen maanomistajat vastustavat pääosin vesistöylitystä. 5.6 Vaikutukset luontoon ja Naturaan Vaikutukset ranta-alueen luontoon Hankkeen toteuttamiseksi lossille, autolautalle ja kutsuveneelle on rakennettava lähtö- ja tulolaiturit, jotka ulottuvat vesialueelle. Autolautan ja lossin käyttämät laiturit ovat kooltaan suurempia ja niiden tarvitsema syväys saattaa tarvita ruoppaustoimenpiteitä. Kutsuvene voi käyttää nykyisiä laitureita tai sen tarvitsemat laiturit ja syväys ovat oleellisesti pienempiä. Suunnittelun tässä vaiheessa laitureiden paikat eivät ole vielä tiedossa vaan ne täsmentyvät mahdollisen jatkossuunnittelun yhteydessä. Suunnitteluprosessin edetessä tehdään rantautumispaikoille luontoinventoinnit jolloin voidaan varmistaa, ettei arvokasta lajistoa sijaitse tulevan laiturin paikalla. Samalla voidaan vasta arvioida vaikutukset alueen luontoarvoihin täsmällisemmin. Hankkeen toteuttaminen ei vaaranna nykyisten Jänisvirran-Vetojaon alueella olevien Timo Korpivaaran Konninsalo-Riutanniemen, Jänissaaren eikä Kiukonlahden hiekkaranta luontotyypin suojelualueiden luontoarvoja, mikäli yhteys ei sijoitus näille alueille. Vesistöön pengertäminen tai laiturin rakentaminen vaatii vesilain mukaisen luvan. Lietveden Natura 2000 (FI ) arviointi Natura arvioinnin lähtökohtana oli luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointivelvollisuus. Tämä merkitsee sitä, että hankkeet tai suunnitelmat eivät saa yksinään eivätkä yhdessä merkittävästi heikentää niitä luontoarvoja, joiden vuoksi alue on sisällytetty valtioneuvoston Natura 2000 verkostoon. Arviointi tulee kyseeseen Naturaalueelle kohdistuvien toimintojen osalta sekä myös sellaisten alueen ulkopuolelle sijoittuvien hankkeiden osalta, joiden vaikutukset ulottuvat Natura-alueelle. Hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. ELY-keskus antaa arvioinnista lausunnon. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseksi taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos arviointi ja lausuntomenettely osoittavat hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Natura 2000 alueen suojeluperusteena olevia kasvipeitteisiä silikaattikallioiden lajistoa ja kallioiden pioneerikasvillisuutta esiintyy mm. Riutanniemen ja Jänissaaren luonnonsuojelualueilla. Harjumuodostumien metsäisiä luontotyyppejä ei esiinny Jänisvirran -Vetojaon alueella.

16 16 (44) Lietveden rengastien toteuttamisselvitys Näihin luontotyyppeihin ei todennäköisesti kohdistu vaikutuksia, mikäli rantautumispaikkoja ei suunnitella niiden alueille. Luontodirektiivin liitteen II lajit Saimaannorppa Jänisvirran-Vetojaon salmi on tärkeä yhdysreitti Lietveden-Luonterin ja Suur-Saimaan norppien elinalueiden välillä. Erittäin uhanalainen saimaannorppa liikkuu vesialueella ja sillä on pesimäpaikkoja ja levähdyspaikkoja Vetojaon etelä ja pohjoispään rantojen ja saarten alueella (Metsähallitus 2013). Vaikka selkeää paikkaa lossin, autolautan tai kutsuveneen rantautumispaikaksi ei vielä ole tiedossa, voidaan yleisesti arvioida mahdollisen hankkeen toteuttamisen vaikutuksia saimaannorpan elinoloihin. Suorat vaikutukset Hankkeen rakentamisen aikaiset vaikutukset muodostuvat yhdysteiden rakentamisesta, rantautumispaikan rakentamisesta ja ohjauskaapelin asentamisesta. Näistä toimenpiteistä rantautumispaikalla toteutettavat rakennustyöt saattavat aiheuttaa melua ja häiriötä rannan läheisyydessä liikkuville norpille. Häiriö ei kuitenkaan poikkea normaaleista rantojen rakentamistoimenpiteistä eikä siten ole merkittävää saimaannorpan kannalta. Välilliset vaikutukset Jänisvirran-Vetojaon alueella on rahtilaivaliikennettä palveleva syväväylä (4.2 m) ja lisäksi kesällä runsaasti paikallista ja pitkämatkaista virkistysveneliikennettä Anttolan ja Puumalan suunnasta Lappeenrannan suuntaan. Autolautan tai lossin liikkuminen saattaa olla ympärivuotista ja myös talviaikaan tapahtuvaa. Mahdollisesta jään murrosta lähellä pesimäpaikkoja on haittaa saimaannorpan pesimiselle.veneiden on tiedetty törmänneen yksittäisiin norppiin. Autolautta tai lossi kulkevat hitaasti, eikä niihin tapahtuneita törmäyksiä ole tiedossa. Kutsuveneen liikkuminen tapahtuu vain kesäaikaan, jolloin norpan pesinnälle ei aiheudu häiriötä. Autolautan, lossin tai kutsuveneen aiheuttama lisäys liikenteessä ei ole merkittävää alueella muuten tapahtuvaan veneliikenteeseen verrattuna. Saukon osalta suunnitelman toteuttamiseksi esitetyt toimenpiteet kohdistuvat rajatulle alueelle, eivätkä todennäköisesti heikennä lajin elinympäristöä tai vaaranna lajin suotuisaa suojelutasoa. Lintudirektiivin liitteen I lajit Rantautumispaikkojen rakentaminen tapahtuu pienellä alueella molemmin puolin salmea. Salmen poikki liikennöivä autolautta, lossi tai kutsuvene eivät oleellisesti lisää liikennettä alueella. Vaikutukset eivät merkitsevästi heikennä suojelun perusteena olevaa lintulajistoa, pesimälinnustoon eivätkä myöskään muutonaikaiseen linnustoon. Yhteisvaikutukset Uuden yhteyden rakentamien kasvattaa matkailijamääriä alueella ja lisää luonnonalueilla tapahtuvaa liikkumista. Veneilyn kasvaminen, elämysmatkailu, luonnossa liikkuminen lisääntyvät. Talviaikainen, ohjaamaton liikkuminen jäällä moottorikelkoilla saattaa aiheuttaa häiriötä saimaannorpan pesinnälle.

17 Lietveden rengastien toteuttamisselvitys 17 (44) Haitallisten vaikutusten torjuntatoimenpiteet Rakentamisaikana huolehditaan, etteivät rantautumispaikkojen alueillla tehtävät täyttö- tai ruoppaustyöt aiheuta samentumista lähivesissä Vesistössä tapahtuva ruoppaus, täyttö ja laiturieiden rakentaminen edellyttää vesilain mukaista lupaa. Alueelle tulee laatia matkailuyritysten virkistystoimintoja ohjaava yhteisesti hyväksytty suunnitelma, jossa Lietveden Suur-Saimaan alueella tapahtuvaa moottorikelkkailua, veneilyä ja hiihtämistä ohjataan sopiville reiteille saimaannorpan pesimisrauhan turvaamiseksi.

18 18 (44) Lietveden rengastien toteuttamisselvitys 6 TEHDYT KYSELYT JA KANNANOTOT 6.1 Asukaskysely Asukaskysely toteutettiin pääosin kunnan Internet-sivuilla Lisäksi oli mahdollisuus vastata paperisiin kyselylomakkeisiin, joita oli vastausaikana Puumalan palvelupisteissä. Vastausaikana kyselyyn tuli 140 vastausta, ja lisäksi kaksi erillistä kirjallista palautetta. Vastausten määrä vaihteli eri kysymyksissä välillä. Kyselyyn vastanneiden enemmistö näkee, että Lietveden rengastiestä tulee kehittää tunnettu matkailutuote. Toisaalta kolmannes vastaajista ei koe kehittämistä positiivisena. Puolesta vastanneet kokevat, että rengastie parantaa Puumalan elinkeinomahdollisuuksia ja elävyyttä sekä lyhentää kulkumatkoja. Rengastietä vastustaneet kokevat taas, että rengastie on tarpeeton, luontoarvot heikkenevät tai että kysyntä ei ole riittävää. Vastaajien mielestä rengastie tarvitsee monipuolista palveluiden kehittämistä kehittyäkseen houkuttelevaksi matkailualueeksi. Ehdotetuista palveluista 12 suhtauduttiin positiivisesti ja neljään kielteisesti. Erityisen toivottavina pidetään luontoon ja vesistöön liittyviä palveluja sekä kulttuuria ja paikallisuutta tukevia palveluja. Melua tuottaviin ja ihmismassoja houkutteleviin palveluihin suhtaudutaan kielteisesti Palvelujen sijoittamisesta Lietveden alueella ei ollut selkeää, eniten kannatusta kerännyttä vaihtoehtoa, vaan kaikki vaihtoehdot saivat kannatusta. Lietveden matkailubrändin rakentamisessa tulee vastaajien mukaan korostaa puhdasta luontoa ja alueen ainutlaatuisuutta. Myös ekologinen matkailu, rauhallisuus ja kauniit maisemat saivat kannatusta. Pääosa vastaajista uskoo Lietveden rengastien kehittämisen matkailukohteena aiheuttavat positiivisia vaikutuksia monella tavalla. Vastaajat kokevat alueen tunnettavuuden ja houkuttelevuuden nousevan sekä kotimaisten että ulkomaisten matkaajien silmissä. Matkailijamäärien arvellaan nousevan ja matkailijapalveluiden kysynnän lisääntyvän. Palvelujen hintojen, tonttien hintojen ja kiinteistöjen arvon odotetaan nousevan. Pääosa vastaajista katsoo, että rengastien kehittäminen lisää kysyntää alueen yritysten palveluille. Koetaan, että rengastie on selkeä matkailukohde ja sitä kautta liikkujien lisääntyminen Puumalassa luo lisää kysyntää palveluille. Perusteluna mainittiin, että rengastie tuo palvelut helpommin saataville ja liikkuminen alueella lisääntyy. Rengastien kehittämiseen kielteisesti suhtautuvat uskovat, että rengastien käyttö jäisi vähäiseksi tai että rengastie ei ole riittävä kehitystoimi. Pääosa vastaajista katsoo rengastien houkuttelevan alueelle yrittäjiä. Perusteluissa rengastien selkeän matkailukohteen nähdään esimerkiksi luovan kysyntää ja uusia mahdollisuuksia yrittämiseen. Toisaalta osa vastaajista pitää matkailusesonkia liian lyhyenä tai kokee, että rengastie ei ole riittävä kehitystoimi. Arvioitaessa Lietveden vesistöylityksen eri vaihtoehtoja, selvästi parhaan kannatuksen saa autolossi- tai autolauttavaihtoehto. Kysyttäessä tarvetta uusille vesistöylityksille, suurin tarve nähtiin Vetojaon ylitykselle. Toisaalta osa vastaajista ei kaipaa lainkaan uusia vesistöylityksiä. Jonkin verran alle puolen (44 %) vastaajan omat kulkumatkat palveluihin eivät lyhenisi, reilun kolmanneksen matkat lyhenisivät ja 15 % matkoihin ne eivät vaikuttaisi.

19 Lietveden rengastien toteuttamisselvitys 19 (44) Kysyttäessä minkälaisia etuja rengastien kokonaisvaltainen kehittäminen matkailun näkökulmasta voi tuoda alueelle, vastauksia saatiin paljon. Eniten kannatusta saivat palveluiden ja palvelutarjonnan paraneminen, välimatkojen lyheneminen, sekä asukkaiden, loma-asukkaiden ja asiakkaiden lisääntyminen alueella. Koettiin myös että houkuttelevuus paranee, elinkeinotoiminnot ja työllisyys vahvistuvat sekä kunta, yritykset ja asukkaat saavat lisätuloja. Reilu kolmannes vastaajista kokee, ettei etuja saada ollenkaan. Vastauksia saatiin paljon myös kysyttäessä rengastien aiheuttamista haitoista. Mutta suurimmiksi haitoiksi koetaan haitat luonnolle ja maisemalle, ympäristöhäiriöt kuten melu, liikenteen lisääntyminen ja liikennevaarat, sekä roskaaminen ja häiriökäyttäytyminen. Suuri osa vastaajista on kuitenkin sitä mieltä, että haittoja tai merkittäviä haittoja ei ole. Kysyttäessä mihin suuntaan Lietveden rengastien alueen ja Puumalan kunnan tulisi kehittyä matkailupalveluiden osalta, selkeimpinä teemoina tulevat esiin luonto- ja virkistysmatkailu sekä luonnon kunnioittaminen sekä matkailupalvelujen ja yrittäjyyden lisääminen alueelle. Monet muut teemat liittyivät monipuoliseen ja luonnonläheiseen, aluetta kunnioittavaan matkailuun sekä esimerkiksi infrastruktuurin ja palveluiden parantamiseen. Osa koki että aluetta ei tarvitse kehittää tai rengastietä ei tarvita. Liitteessä 1 on esitetty asukaskyselyn tarkemmat tulokset. 6.2 Maanomistajakysely Puumalan kunta päätti toteuttaa erillisen maanomistajakyselyn selvityksen tueksi. Kysely kohdistettiin kaikille niille kiinteistönomistajille, joiden omistamat kiinteistöt sijaitsevat Lintusalon ja Hurissalon väliin jäävän vesialueen eli Vetojaon ranta-alueilla. Kysely postitettiin heinäkuun alkupuolella ja vastausaika päättyi elokuun lopussa. Vastauksia saatiin kaikkiaan 46 kappaletta. Kyselyyn vastasi 85 % niistä maanomistajista, joille kysely lähetettiin. Vastaajista kaksi kolmannesta on vapaa-ajan asukkaita, 17 % vakituisia asukkaista ja 23 % maanomistajia, joilla ei ole alueella vakituista tai vapaa-ajan asuntoa. Vastaajista suurimmalle osalle lossi/lauttayhteydestä ei olisi mitään vaikutusta omaan kulkemiseen. Noin neljäkymmentä prosenttia vastaajista arvioi, että lossi/lauttayhteys helpottaisi asukkaiden liikkumista, parantaisi saarten välistä vuorovaikutusta sekä lisäisi matkailijoiden määrää. Kysyttäessä miten yhteysliikenne vaikuttaisi asukkaisiin ja kiinteistöihin vastaukset jakautuivat siten, että reilu 40 % vastaajista kokee vaikutukset negatiiviseksi, noin viidennes positiivisiksi ja lähes 40 % suhtautui niihin neutraalisti. Yli puolen mielestä vaikutukset olisivat negatiiviset, jos yhteys näkyisi, mutta ei kuuluisi ja lähes 80 % kokisi vaikutukset negatiivisiksi, jos yhteys myös kuuluisi kiinteistölle. Yhteyden rantautumispaikoille löytyisi sopiva sijainti noin neljänneksen mielestä. Omalle kiinteistölle ei rantautumispaikkaa toivota ja siitä koettaisiin häiriötä. Yli 80 % vastaajista ei ole valmis myymään tai vuokraamaan maataan yhteysaluksen rantautumispaikaksi. Maanomistajien mielestä positiivisia vaikutuksia voivat olla lyhenevät matkat, olemassa olevien palvelujen parempi saavutettavuus, kiinteistöjen arvon nousu, alueen tunnettavuuden kasvaminen, matkailun lisääntyminen ja turvallisuuden paraneminen lyhentyvien matkojen vuoksi. Negatiivisia vaikutuksia vastaajien mielestä ovat luontoarvojen (mm. norpan suojelu) heikentyminen, erilaiset ympäristöhaitat, liikenteen lisääntyminen ja sitä kautta teiden kunnon heikentyminen, liian kallis toteuttamisen hinta, kiinteistöjen arvonlasku, var-

20 20 (44) Lietveden rengastien toteuttamisselvitys kauksien lisääntyminen ja roskaaminen. Maanomistajien oikeuksia koetaan myös loukattavan rengastieyhteydellä. Kysyttäessä maanomistajilta esityksiä rengastien kehittämisestä, saatiin seuraavia kehitysehdotuksia: Läntinen rantautumispaikka Otasalon/Summalansaaren alueelle Lautta Lamminniemestä tai Kivisalmesta Lintusalon päähän tai Rapeikkoon. Lautan koko sellainen, että pari moottoripyörää mahtuu mukaan Kunnostetaan ensin tiet ja rakennetaan Hätinvirran silta Kutsuliikennevaihtoehto Lossi kapeimpaan kohtaa tai lähimmäksi olemassa olevaa tietä Lisää panostusta ekologisen matkailun kehittämiseen. Liitteessä 2 on esitetty maanomistajakyselyn tarkemmat tulokset. 6.3 Muut kannanoot Hurissalon kyläyhdistys toimitti syyskuussa 2012 kunnalle kannanoton rengastien toteuttamisselvityksen tekemisestä. Huomioitavaksi esitettiin mm. olemassaolevat osayleiskaavan määräykset ja merkinnät, mahdollisen vesistöylityksen aiheuttamat erilaiset haitat ja mahdolliset kiinteistöjen arvonalennukset. Esitettiin myös, että Puumalaa pitää kehittää huomioiden kaikki elinkeinot. Kannanoton mukaan maanomistajille ei saa tulla pakkolunastuksia Kaksi maanomistajaa esitti kannanotot, joissa esittivät eriävät mielipiteet rengastien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä kielsivät suunnittelun kohdentamisen omistamiina kiinteistöihin. Maanomistajat (32 henkilöä) toimittivat kunnalle ja selvityksen tekijöille adressin Maanomistajat ilmoittivat, etteivät hyväksy rengastiehen liittyvän Vetojaon ylitystä lossilla/lautalla. He myös kielsivät omistamillaan mailla hankkeeseen liittyvän suunnittelun, selvityksen tekemisen sekä maillaan liikkumisen.

21 Lietveden rengastien toteuttamisselvitys 21 (44) 7 SELVITYSALUEEN NYKYTILANNEKUVAUS 7.1 Selvitysalue Selvitysalue sijaitsee Puumalan kunnassa Etelä-Savon maakunnassa, laajan Suur- Saimaan vesistöalueella. Selvitys kohdistuu Puumalan kunnan eteläiseen saaristoon (Luukkolantien mt ja Lintusalontie 15123), Hurissalon saareen (Ruokotaipaleentie, mt ja Hurissalontie mt 4323 ja mt 1522) sekä kantatie 62 osuuteen Hurissalosta Lietveden ja Pistohiekan kautta Puumalan taajamaan. Kohdealue kattaa siten edellä mainittujen teiden välittömässä vaikutuspiirissä olevat kylät, kiinteistöt ja vesialueet. Hankkeella voi olla pitkällä tähtäimellä myös laajemmin vaikutusta Etelä- Savon ja Mikkelin seudun matkailuun. Kuva 1. Hankealueen sijainti 7.2 Perustietoja kunnasta Puumalan asukasluku oli asukasta. Kotitalouksia on noin 1200, ja loma-asuntoja noin Puumalan pinta-ala on noin 1238 km² ja siitä vesistön osuus on 443 km 2 eli 36 % kunnan koko pinta-alasta.

22 22 (44) Lietveden rengastien toteuttamisselvitys Kunnan keskus sijaitsee kantatien 62 varrella, Lietveden koillisalueella. Keskustaajamassa sijaitsee Puumalansalmen ylittävä Puumalansalmen silta, jonka alitse kulkee Saimaan syväväylä. Elinkeinorakenteen kannalta merkittävimmät sektorit ovat koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä muu julkinen sektori (27 %); kauppa, liikenne, ravintola- ja majoituspalvelut (22 %) sekä maa-, metsä- ja kalatalous (20 %). 7.3 Alueen kaavoitus Maakuntakaava Kuva 2. Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta Puumalan keskus on maakuntakaavassa osoitettu paikalliskeskuksen alueeksi. Rengastien pohjoiset tieyhteydet (Lietvedentie, kt 62/Hurissalontie, mt 4323/Ristiinantie, mt 4323) on osoitettu matkailutieksi (vihreän kullan kulttuuritie). Alueella on suojeltavia kohteita, kuten arvokkaita geologisia muodostelmia ja useita muinaismuistokohteita. Lietvedelle on osoitettu laaja Natura alue, joka kattaa myös Vetojaon. Alueella on useita kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittäviä alueita sekä maakunnallisesti merkittäviä alueita. Lisäksi alueella on satamia, virkistyskohteita sekä matkailupalvelujen alueita. Lietveden alueella on useita vene- ja laivaväyliä ja Vetojaon läpi kulkee syväväylä.

23 Lietveden rengastien toteuttamisselvitys 23 (44) Yleiskaava Lietvesi Suur-Saimaan osayleiskaavan ajantasaistaminen, alustava ehdotus (Vetojaon alue) Kuva 3. Ote Suur-Saimaan osayleiskaavasta (alustava ehdotus 2013) Suur-Saimaan osayleiskaavassa ranta-alueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi rantavyöhykkeellä (M-1) ja ranta-alueen ulkopuolella maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Sarviniemen alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ympäristöarvoja (MY). Riutanniemen kaakkoisosaan on osoitettu retkeily- ja ulkoilualue (VR). Vetojaon ranta-alueille on osoitettu loma-asuntoalueita (RA, RA-6, RA/s) sekä loma-asuntoalueita, joilla on ympäristöarvoja (RA-1). Alueelle on osoitettu venevalkama (LV-2).