Lauri Kärkkäinen Kiuruveden pojasta Helsingin kaupungingeodeetiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lauri Kärkkäinen Kiuruveden pojasta Helsingin kaupungingeodeetiksi"

Transkriptio

1 Maanmittaus 84:1 (2009) 5 Lauri Kärkkäinen Lauri Kärkkäinen Kiuruveden pojasta Helsingin kaupungingeodeetiksi Risto Kärkkäinen

2 6 Lauri Kärkkäinen Kiuruveden pojasta Helsingin kaupungingeodeetiksi Johdanto Helsingissä sijaitsevaan Tekniikan museoon on aktiivinen ryhmä entisiä maanmittareita koonnut jo parin vuosikymmenen ajan maanmittauksen ja maanmittareiden historiaa. Isääni Lauri Kärkkäistä oli haastateltu joskus hänen 85-vuotissyntymäpäivän kieppeillä 1980-luvun lopulla. Pahaksi onneksi nauhat olivat myöhemmin kadonneet. Niinpä minua myös entistä maanmittaria pyydettiin kokoamaan tietoja isäni maanmittarin urasta. Hänen kotiarkistossaan olikin säilynyt melko paljon hänen laatimiaan kirjoituksia, muistioita ja ottamiaan valokuvia. Tämä elämäkerta on syntynyt tuon aineiston pohjalta ja olen sitä ryydittänyt muutamien hänet hyvin tunteneiden kollegojen ja ystävien sekä sukulaisten kertomuksilla. Poju Lauri Johannes (Lassi) Kärkkäinen ( ) eli aikana, jolloin yhteiskunnallinen murros oli Suomessa läsnä kaiken aikaa. Vuosisatainen maatalousyhteiskunta oli muuttumassa teolliseksi yhteiskunnaksi. Laurin äiti oli maatalon tytär Hilda Maria Ihalainen Iisalmelta. Hilda kävi kauppakoulun Kuopiossa, missä hän tapasi tulevan miehensä. Laurin isä Antti Ambrosius (Ambro) Kärkkäinen oli lähtöisin pientilalta Kiuruvedeltä, mutta hän loi uransa kauppiaana ja kunnallismiehenä Kiuruvedellä. Lauri aloitti koulunkäyntinsä Kiuruvedellä ja jatkoi sitä oppikoulussa Iisalmella, missä hänen koulunkäyntinsä muuttui takkuiseksi. Koulupaikkakunta vaihtui, nuoren pojan järki voitti ja Lauri päätyi opiskelemaan maanmittariksi. Maanmittareiden toimenkuvaan vaikuttivat 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla nopealla tempolla suuret yhteiskunnalliset muutokset. Suomen itsenäistyttyä maanomistusolojen uudelleenjärjestely oli maanmittareille suuri haaste. Itsenäisiksi tiloiksi muodostettiin 1930-luvun loppuun mennessä yli vuokratilaa. Se aika oli ns. jakomittareille työntäyteinen ja jakomittariksi Laurikin aluksi aikoi. Kaupunkien ja muiden suurten taajamien voimakas kasvu loi pian paineita asemakaavoituksen nopeuttamiselle. Tämä taas johti asemakaavojen pohjakarttojen laatimisen suureen lisääntymiseen. Siinä ja kartoituksen kehittämisessä avautui Laurille seuraava haaste jo 1930-luvun puolessa välissä. Toisen maailmansodan jälkeen kaupungit kasvoivat edelleen ja kiinteistö- ja mittaustoimen uudelleen järjestely tuli ajankohtaiseksi pääkaupunkia myöten. Tämän haasteen Lauri sai eteensä toimiessaan ensin Helsingin kaupungin apulaisgeo-

3 Maanmittaus 84:1 (2009) 7 deettina ja myöhemmin geodeettina. Eläkkeelle siirryttyään hän piti kaupunkien mittaustoimen kehittämistä varsinaisena elämäntehtävänään. Kaiken kaikkiaan Laurille tarjoutui vuosien kuluessa erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa luontaisia lahjojaan ja opiskelun tuomia insinööritaitoja hänelle avautuneissa työpaikoissa valtion maanmittauslaitoksen ja Helsingin kaupungin palveluksessa. Lauri on mielenkiintoinen esimerkki syrjäisen maalaiskirkonkylän pojasta, joka hylättyään haaveensa maanviljelijän ammatista siirtyi tai ajautui Helsinkiin ja teki siellä lopulta elämäntyönsä pääkaupungin virkakoneistossa hyvinkin vastuunalaisessa roolissa. Eläkevuosinaan hän kuitenkin ulkomaan matkojen ohella palautui tavan takaa muistelemaan kotikirkonkyläänsä, jonne suvun vuosisataiset juuret tuntuivat hänet vahvasti sitovan. Espoossa, kesäkuussa 2009 Risto Kärkkäinen Kirjoittaja on Lauri Kärkkäisen poika. Hän on suorittanut diplomi-insinööritutkinnon 1965 ja tekniikan lisensiaatin tutkinnon 1975 TKK:n maanmittausosastolla. Risto Kärkkäinen on toiminut työurallaan kaavoitus- ja aluesuunnittelutehtävissä ympäristöministeriössä ylitarkastajana ja rakennusneuvoksena.

4 8 Lauri Kärkkäinen Kiuruveden pojasta Helsingin kaupungingeodeetiksi Sisällys Koulunkäynti ja uran alku Kiuruvedellä...9 Koulunkäyntiä Kiuruvedellä, Iisalmella, Torniossa ja Lapualla...9 Maataloutta vai tekniikkaa opiskelemaan...11 Maanmittariksi Kiuruvedelle Maanmittaushallituksen geodeettiseen toimistoon Opintomatkoja ja ilmakuvauksen kehittämistä 1930-luvulla...29 Rajankäynti Suomen ja Neuvostoliiton välillä vuonna Helsingin kaupunkimittausosastolle insinööriksi ja kaupungingeodeetiksi...35 Ilmakuvakarttojen tekoa sodan aikana...35 Takaisin siviiliin ja työn aloittaminen kaupunkimittarina syksyllä Virka- ja opintomatkoja ja 1960-luvuilla...46 Maanmittauksen tekniikan kehittäjä...47 Akateeminen ura Teknillisessä korkeakoulussa...48 Konsulttitöitä ja 1950-luvuilla...49 Puheenjohtajana lukuisissa ammattialan yhdistyksissä...50 Muita aktiviteetteja...53 Kiuruves-Seura...53 Kärkkäisten sukuseura...54 Laurin kenties rakkain harrastus: sauna ja Saunaseura...54 Sauna-alan yhtiö 1940-luvulla...56 Politiikka...56 Eläkepäivät...56 Viisut ja tarinat...57 Lassin luonnekuvaa...58 Lähteitä...60 Liite: Viisu Kaavoitusalueiden jakolain ja asetuksen Tarkistuskomitean työstä Liite: Viisu Wiialasta ja Lapista...63

5 Maanmittaus 84:1 (2009) 9 Koulunkäynti ja uran alku Kiuruvedellä Koulunkäyntiä Kiuruvedellä, Iisalmella, Torniossa ja Lapualla Kansakoulua Lauri kävi Kiuruvedellä kolme luokkaa. Ensimmäinen todistus syyslukukaudelta 1912 on säilynyt tallella. Käytös on ollut kympin arvoista, mutta ahkeruudesta ja tarkkuudesta tuli vain seitsemän. Muuten numerot olivat kahdeksaa ja seitsemää. Kirjoituksen opettelussa käytettiin 1900-luvun alussa pieniä kivitauluja (rihvelitauluja), joille kirjaimet piirrettiin liidulla ja helmitaulu oli apuväline laskennossa. Opetusta ja opettajia David Böökíä ja Tyyne Huttusta Lauri muisteli hyvillä mielin. Laurin mukaan harrasti opettaja Böök kansan valistamista muutenkin kuin koulussa. Hän mm. laittoi koulun tontille mallipuutarhan, jossa oli siihen aikaan Pohjois-Savossa harvinaisia viini- ja karviaismarjapensaita ja puutarhavadelmia. Opettaja Böök muistetaan myös kansanlääkärinä, koska Kiuruvedellä ei tuolloin ollut oikeata lääkäriä. Hoito-ohjeet olivat kuulemma selkeitä: apteekista aspiriinia, salmiakkia tai muuta apteekkarin suosittelemaa lääkettä. Jos eivät neuvot ja lääkkeet tehonneet, oli edessä reilun 30 kilometrin matka hevosella Iisalmelle oikeaan lääkäriin. Kaupunkimatkat Iisalmeen 1900-luvun alussa olivat jääneet Laurille erityisesti mieleen. Ennen rautatien valmistumista vuonna 1923 kaupunkimatka tehtiin talvella hevosella ja kesällä laivalla. Lauri on kertonut lapsuutensa muistojaan Kiuruveden kunnan 100-vuotisjuhlassa vuonna 1973 tähän tapaan: [ ] Talvisin tuo matka tehtiin hevosella ja se kesti noin puoli päivää. Tie oli viitoitettu järvien jäälle ja välillä tie meni maakannasten yli. Tuolla talvitiellä tuli aina vastaan rahtimiehiä, joiden hevoset surullisen näköisinä vetivät perässään raskasta rahtikuormaa. [ ] Nämä rahtikuormat olivat tulossa Iisalmen tukkukaupoista Kiuruvedelle taikka ohi siitäkin Pyhäjärvelle tai Pyhännälle. [ ] Matkan puolivälissä Runnilla syötettiin ja juotettiin hevosia ja juotiin kuumaa kahvia.[ ]Kesällä oli tuo iisalmimatka paljon mielenkiintoisempi. Kiuruveden rannassa oli kaksi valkokylkistä matkustajalaivaa, Kiuruvesi ja Kalervo. Ne lähtivät aamuisin viiden ja kuuden aikaan. [ ] Kiurujoen niskassa nousi tukkilaisia veneistään laivaan pitkävartiset keksit mukanaan. Heidän tehtävänään oli auttaa laivaa pääsemään joessa olevan tukkisuman läpi. Pienistä pojista tuntui kovin jännittävältä kun tukit pitivät kovaa jyskettä laivan keulassa ja jymisivät myöskin laivan kyljissä. Kun saavuttiin Iisalmeen neuvottiin meitä maalaispoikia kulkemaan kadun sivuilla olevia jalkakäytäviä myöten ja korvissa tuntui jatkuvasti kuuluvan ravaavien hevosten kavioiden kopse ja kärrin rattaiden kolina. Kiuruvedellä oli totuttu siihen, että hevoset tavallisesti kulkivat näillä kuraisilla tai pölyisillä teillä hiljakseen käyten ja jalankulkijat vaatimattomasti tien sivupientareita myöten.

6 10 Lauri Kärkkäinen Kiuruveden pojasta Helsingin kaupungingeodeetiksi Iltapäivällä alkoi matka kaupungista takaisin. Erikoisesti on jäänyt mieleen pysähtyminen Runnin laiturissa. Se oli täynnä runnivieraita (Runnin kylpylän vieraita) ja heitä oli myöskin joen rannalla. He olivat herrasväkeä, pääasiassa kaupunkilaisia. Naiset olivat pukeutuneet hienoihin hepeneisiin ja kädessä heillä oli värikkäät päivänvarjot. Heidän puheensa oli erilaista kuin meidän savolaisten ja monet heistä tuntuivat puhuvan aivan vieraita kieliä, jota me pojat ihmetellen kuuntelimme. [ ] Kun saavuttiin Kiurujärvelle, oli silloin maataloissa jo ilta-askareiden aika. [ ] Kun laiva saapui Kiuruveden laituriin, oli se väkeä täynnä vastaanottamassa kaupungista palaavia tai matkustavaisia. Ehkäpä useimmilla laitureilla olijoista ei ollut muuta asiaa kuin olla vain joukossa mukana ja saada siten vaihtelua maalaiskirkonkylän muuten yksitoikkoiseen elämään. Yhteiskoulussa Iisalmella ja Torniossa Lauri meni yhteiskouluun Iisalmeen vuonna Koulu ei kuitenkaan Iisalmessa oikein luonnistanut. Hän kertoi olleensa paremmin häntäpäässä, koska kaikenlaisia juoksuja sitä siihen aikaan poikasakilla oli. Vuoden 1917 Venäjän vallankumous ja sen jälkeen Suomessa 1918 alussa alkanut kansalaissota sekoittivat Laurin koulunkäynnin. Erityisesti jäi nihkeä venäjän opiskelu hänelle mieleen: Minä olin kolmannella luokalla oppikoulua ja siihen aikaan venättä luettiin. Joka päivä oli venäjänkielen tunteja. Ja meillä pojilla oli päätös, että arvosana ei saa pojilla olla kuin viitonen tai kuutonen. Ei alle viitosen, ettei tule ehtoja yli kuutosen taas ei. Tytöillä oli taas seitsikkoja, kahdeksikkoja ja yhdeksikköjä. Venäjän kielen tuntimäärä oli 1900-luvun alussa Venäjän vallan aikana suuri, tuntia viikossa. Laurille laiskuus venäjän opiskelussa aikanaan vähän kostautui. Joutuessaan 1934 geodeetiksi Suomen ja Neuvostoliiton väliseen rajankäyntiin olisi Lauri mielellään osannut venäjää hieman paremmin kuin mitä oli muistissa yhteiskouluajoilta. Iisalmen koulu tympi Lauria kovasti eikä hän kansalaissodan päätyttyä toukokuussa 1918 enää mennyt kouluun ja jäi luokalle. Hän halusi omien sanojensa mukaan jäädä mieluummin kotiin vaikka renkipojaksi. Kesän Lauri oli kotonaan maatöissä ja 15 vuotta täyttänyt poika aikoi tosissaan lopettaa koulun. Ambro-isä teki kuitenkin ehdotuksen jatkaa koulua Torniossa, missä poika saisi asua tätinsä luona. Lauri suostui ehdotukseen ja kävi Torniossa silloisen oppikoulun luokat (nykyisen peruskoulun luokat). Koulunkäynnin tahti muuttui nyt kokonaan. Lauri arveli, että paremmat opettajat saivat hänessä muutoksen aikaan. Tornion ajoilta Lauri kertoi usein kovista Suomi Ruotsi-jääpallo-otteluista Haaparannan poikien kanssa. Pelit käytiin Tornionjoen jäällä. Suomalaiset kuulemma olivat useimmin voitolla. Monet ottelut kuitenkin päättyivät ankaraan tappeluun ja Laurille jäi ikiajoiksi peleistä muistoksi arpi otsaan. Laurin tavaroissa on Tornion ajalta säilynyt hänelle myönnetty rajanylikulkupassi n:o 149. Sen mukaan koululainen Lauri Kärkkäinen Torniosta on oikeutettu käy-

7 Maanmittaus 84:1 (2009) 11 mään rajaseuduilla Ruotsin kuningaskunnassa. Passi oli voimassa 6 kuukautta ja se näköjään piti joka kerta leimata rajan kummallakin puolella. Leimojen mukaan matkoja on ollut melko monta vuoden 1919 keväällä ja syksyllä. Ylioppilaaksi Lapuan maanviljelyslyseosta Laurin mielessä kangasteli edelleen maanviljelyn valitseminen elämänuraksi. Hän jatkoi koulua Lapuan maanviljelyslyseossa. Koulun ohjelmaan sisältyivät erikoisaineina kaikki maanviljelysopiston kurssiaineet ja myös maatilaharjoittelua. Lyseon aikana Lauri asui rovasti Malmivaaran pappilassa. Lyseossa hän kävi lukion ja tuli ylioppilaaksi keväällä Tuolloin ylioppilastutkinto piti suorittaa yhdellä kerralla ja enintään pystyi osallistumaan kuuden aineen kokeeseen. Arvosanoja oli käytössä neljä: laudatur (kiitettävä), cum laude approbatur (kiittäen hyväksytty), approbatur (hyväksytty) ja improbatur (hylätty). Matematiikassa Laurille tuli laudatur, reaalissa cum laude, saksassa cum laude sekä suomessa että ruotsissa approbatur. Käytös arvioitiin kympiksi ja ahkeruus ja tarkkaavaisuus olivat kansakoulun alusta nousseet yhdeksikköön. Maataloutta vai tekniikkaa opiskelemaan Uran valinta ei ollut Laurille helppoa. Kouluaikana maanviljelys veti voimakkaasti puoleensa. Pääsyyksi Lauri on sanonut sen, että hänen isänsä oli ostanut muutaman kymmenen kilometrin päästä oikein mukavan Toivola-nimisen maatilan Oulun läänin Pyhäjärven rannalta. Lauri oli välillä haikaillut myös insinööriksi ryhtymistä. Lauri oli joskus oppikouluaikanaan nähnyt Kiuruvedellä laivalla Iisalmelta tansseihin tulleen reippaan, laulavaisen teekkariporukan ja päättänyt joskus aikanaan pyrkiä polyteekin kouluun. Innostus insinööriopintoihin kuitenkin laimeni myöhempinä kouluvuosina, sillä maanviljelysala veti vahvasti puoleensa. Lyseon aikana hän joutui kesällä 1922 kuitenkin ensimmäisen kerran tekemisiin maanmittauksen kanssa. Laurin piti tuurata maanviljelyslyseon harjoittelupaikkansa isäntää maanmittaustoimituksessa. Toimitusta tekevä maanmittausinsinööri Jaala oli maininnut, että maanviljelyslyseon opetus olisi hyvä pohja maanmittarille. Asia jäi kytemään ja seuraavaksi kesäksi Lauri päätti pyrkiä maanmittausharjoittelijaksi. Hän ei tuolloin tiennyt muuta insinööriä kuin maanmittausinsinööri Uotisen Iisalmelta ja niin oli ollut luontevaa pyrkiä hänelle kesäharjoittelijaksi. Niinpä Lauri sitten kesällä 1923 aloitti tulevan maanmittariuransa maanmittausharjoittelijana insinööri Uotisen apulaisena. Uran valinta oli kuitenkin vielä opiskelun alussa edelleen hakusessa. Lauri aloitti ylioppilaaksi tulonsa jälkeen vuonna 1924 opinnot sekä Helsingin Yliopiston maantalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa että Teknillisessä korkeakoulussa maanmittausosastolla. Opiskelut maanmittausosastolla etenivät nopeammin ja niin Lauri kahden talven jälkeen jätti yliopistolla aloitetut agronomiopinnot.

8 12 Lauri Kärkkäinen Kiuruveden pojasta Helsingin kaupungingeodeetiksi Asevelvollisuuden suorittaminen katkaisi opinnot Teknillisessä korkeakoulussa. Lauri kiinnostui opiskelunsa loppuvaiheessa maapohjan hyvyysluokituksesta, mikä oli hyödyllistä hallita sen ajan kenttämaanmittarin toimissa. Hän oli kesällä 1928 Kainuussa Suoviljely-yhdistyksen assistenttina soita tutkimassa ja kesällä 1929 Geologian laitoksen töissä. Varusmiespalvelu keskeytti opiskelut Lauri palveli varusmiehenä Pohjois-Savon rykmentissä Kuopiossa. Alokasajaltaan Kuopiosta Lauri kertoi perhepiirissä juttua tilanteesta, jossa uusilta alokkailta oli merkitty kantakorttiin koulutustaustaa. Lauri oli tuolloin jo suorittanut Teknillisessä korkeakoulussa kahden vuoden opiskelun jälkeen ns. pikkudiplomin. Kun Laurin koulupohjaa kysyttiin, hän aloitti vastaamalla, että kolme luokkaa kansakoulua. Siihen kysely loppuikin ja tuo vaatimaton koulupohja siirtyi hänen kantakorttiinsa. Kun sitten jossakin yhteydessä oppitunneilla käsiteltiin luodin lentorataa siis ballistiikan perusteita, havaitsi Lauri että opetusta antava kanta-aliupseeri oli opetellut asiat ulkoa, muttei oikein hallinnut asian matemaattisia kaavoja. Lauri oli tietenkin matematiikasta paljon paremmin perillä ja kiusasi kanta-aliupseeria ikävillä kysymyksillä. Laurin todellinen koulupohja sitten kuitenkin paljastui ja kyseinen aliupseeri pisti puolestaan hänet pitämään ballistiikan myöhemmät oppitunnit. Lauri komennettiin sittemmin aliupseerikouluun ja reserviupseerikouluun. Diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta 1930 Lauri sai opiskeluunsa rahoitusta kotoaan sekä lisäksi eräältä sukulaiseltaan. Myös kesätöiden tienestit auttoivat opiskelun loppuvuosien rahoitusta. Laurin opiskelun viimeiseltä vuodelta on suvun papereissa säilynyt kaksi kirjettä syksyltä Syyskuun 4. päivä Lassi kirjoitti isälleen, että he olivat Erkki-veljen kanssa vuokranneet huoneen Laivurinkadulta ja että hintaan sisältyi myös täysihoito. Hinta oli 850 markkaa kummaltakin. Lauri perusteli Erkin osalta suunniteltua kalliimmaksi tullutta asumista sillä, että ei tarvitse juosta kaupungilla ruokapaikkoja hakemassa. Lauri oli jo tuolloin pystynyt tienaamaan opiskelurahoja kesätöissä ja oli valmis satsaamaan asumiseen omia edellisen kesän palkkarahojaan, mutta aikoi nostaa rahat vasta kun on saanut kaikki tekemänsä työt luovutetuiksi. Sitä ennen hän pyysi isältään markkaa. Marraskuun 8 päivänä hän kirjoitti saaneensa edellisen kesän palkatkin, markkaa. Apumiehille summasta oli mennyt markkaa ja kotiin Lauri ilmoitti lähettävänsä markkaa. Samasta kirjeestä käy myös ilmi, että hän oli aloittanut diplomityön teon. Diplomityö tuli valmiiksi seuraavana vuonna. Sen aiheena oli uusjako ja vesiperäisen maan kuivatussuunnitelman teko. Arvosanaksi tuli kiitettävä. Opettajistaan Teknillisessä korkeakoulussa Lauri on erikoisesti maininnut geodesian professorin Nikka Petreliuksen. Hänestä on muistikuvia Laurin Geodeettienkerhon kerhon 25-vuotisjuhlassa pitämässä esitelmässä. Pet-

9 Maanmittaus 84:1 (2009) 13 Teekkari Lauri Kärkkäinen Teekkariboksi, Lauri vasemmalla

10 14 Lauri Kärkkäinen Kiuruveden pojasta Helsingin kaupungingeodeetiksi relius oli ollut ilmeisen hyvä opettaja, mutta hänen puheessaan toistui vähän väliä merkillinen välisana nikka, joka teki usein melko koomisenkin vaikutelman. Saattoipa käydä niinkin, että eläkeikää lähestyvä vanhapoika-professori kesken luennon unohtui katselemaan ikkunasta kadulle ja mutisi itsekseen: Nikka komeita naisia. Mittaustekniikan kehittäminen tuli myöhemmin ja 1940-luvuilla keskeiseksi Laurin toiminnassaan. Pientä esimakua kekseliäisyydestä löytyy jo opiskeluajoilta. Lauri on muistellut, että hän oli joutunut kotikylässään joskus vuoden 1928 paikkeilla käyttämään oppimiaan mittaustaitoja vähän improvisoiden. Tuolloin rakennettiin talkoilla Kiuruveden kirkonkylälle urheilukenttää. Laurin tehtäväksi tuli kentän tasauksen ja salaojituksen suunnittelu ja juoksuradan mittaus. Vaaitusvälineet puuttuivat, mutta kekseliäänä miehenä hän pisti keskelle tulevaa kenttää tukevan pöydän ja sen päälle tavallisen vatupassin. Sillä oli tasaukset ja salaojien kaltevuuden tähtäilty. Juoksurata oli urheilijoiden mukaan hyvä juosta. Lassi ei ollut kuulemma heille koskaan kertonut, että toinen pää kentästä oli kallio leikkauksen vuoksi 25 cm toista ylempänä. Laurin parhaita kavereita opiskeluaikoina oli kiuruvetinen Aaro Huttunen, joka opiskeli Teknillisen korkeakoulun sähköosastolla. Teekkarikaverukset näkyvät harvinaisessa kuvassa Suomen Kuvalehden numerossa 29 / Kuvassa suuri väkijoukko ihmettelee Eduskuntatalon edustalle Mannerheimintielle 6. Lassin Rudge-moottoripyörä eli savolaisittain Rötsi

11 Maanmittaus 84:1 (2009) 15 heinäkuuta pudonnutta Finnairin edeltäjän Aero Oy:n Junkers-konetta. Kone oli yksimoottorinen vesitaso, jollaisella hoidettiin mm. Helsinki Tallinna-liikennettä. Kuvassa on erotettavissa kaksi valkoista teekkarilakillista opiskelijaa eli Lauri ja Aaro. Lehden tekstin mukaan oli koneen moottori äkkiä kaupungin yläpuolella sammunut ja ohjaaja oli yrittänyt vesikoneella pakkolaskua Töölönlahdelle. Kone kuitenkin putosi Mannerheimintielle. Kone näyttää kärsineen pahat vauriot, mutta kukaan koneessa olleesta neljästä henkilöstä ei loukkaantunut. Aaro Huttunen oli kertomusten mukaan välillä reipas juhlija ja hänen oli ollut usein vaikea saada vuokratuksi asuntoa. Mutta kun kekseliäs teekkari laittoi lehti-ilmoitukseen nimimerkiksi Hiljainen teologi, oli vuokraaminen onnistunut. Aarolla oli 1920-luvun lopulla Indian-merkkinen moottoripyörä. Lassilla taas oli Rudge-moottoripyörä, jota hän tarvitsi ollessaan maanmittarina Kiuruvedellä. Kun kaverukset kokeilivat pyöriensä vauhtia Kiuruvedellä, mentiin kurveihin välillä niin että korva maata hipoi. Näin ainakin Aaro oli väittänyt. Pitkille ajomatkoille Lauri näyttää säilyneiden valokuvien mukaan kesäisinkin varustautuneen lentäjän nahkahuuvalla ja turkilla. Maanmittariksi Kiuruvedelle 1930 Ensimmäiset maanmittaustoimitukset Valmistuttuaan diplomi-insinööriksi Lauri oli ensin maanmittausauskultanttina vuosina Hän teki kotikunnassaan Kiuruvedellä maanjako- ja kylätietoimituksia. On syytä mainita, että saadakseen maanmittausinsinöörinviran oli tuolloin suoritettava ensin kahden vuoden mittainen auskultointi jonkun maanmittausinsinöörin alaisena. Lauri kertoi, että ensimmäistä toimitusta valmistellessaan hän oli soittanut Alfred Kauhaselle Jokelan tilalle. Esiteltyään itsensä virallisella äänellä insinööri Kärkkäiseksi oli Kauhanen savolaiseen tapaan alkanut udella insinöörin sukujuuria. Sitten oli selvinnyt, että insinööri olikin alkuperäisiä kiuruvetisiä ja sen jälkeen hän oli vain Kärkkäis-Lassi. Mutta ei ollut Lassikaan arvannut, että Alfred Kauhanen oli hänenkin jo ennestään tuntema Jokelan Alappi. Maanmittaustoimituksissa sattuneista tapahtumista Lauri on kirjoittanut neljä pakinaa, jotka on julkaistu Kiuruvesi-lehdessä vuosina Pakinassa Piti mennä pihan läpi kerrottiin päättäväisestä isännästä, joka halusi suunniteltavan kylätien menevän isännän pihan läpi. Silloin 1930-luvun alussa liikenne oli vähäistä ja isäntä halusi päästä haastelemaan ohikulkijoiden kanssa. Isännän näkökohdat otettiin suunnittelussa huomioon, kun arvioitiin syrjäisen tien liikenteen pysyvän vaatimattomana ja tie suunniteltiin pihan läpi. Lauri muisteli pakinassa Mökin Miinakin halusi, että kerran tielinjaa varten karttaa tehtäessä eräs apumies oli uteliaalle mökin emännälle häntä pelästyttääkseen sanonut tielinjan tulevan talon ja navetan väliin. Tästä olikin Miina yllättäen ilahtunut ja sanonut: Nythän minun on heleppo viiä lehmä talavella nuapuriin

12 16 Lauri Kärkkäinen Kiuruveden pojasta Helsingin kaupungingeodeetiksi sonnille! Ennen on aena ollunna hankala viiä sitä umpihankee myöten tuonne tielle, kun se on sivummassa. Miina oli kutsunut heti koko mittausporukan kahville. Laurilla oli ollut sitten suuri työ vakuuttaa, ettei tietä vedetä pihan läpi, kun pellon reunan kautta kiertämällä päästään tasaisemmalle maalle. Arolan maatila piti perinnönjaossa jakaa kolmen veljeksen kesken. Saattaa loputkin karstat tippua pakinassa Lauri kertoi, että veljekset olivat päättäneet pitää talonsa samassa ryhmässä. Lauri kirjoitti pakinassaan koettaneensa selvittää, että maatilojen hoitamisen kannalta olisi edullisempaa siirtää kaksi taloa muualle ja jättää vain yksi talo entiseen paikkaan. Veljekset pysyivät alkuperäisessä ajatuksessaan kunnes Lauri huomasi kysyä, että mitäs mieltä emännät ovat yhteisasumisesta. Onhan ne akat joskus riidelleet, niin että karsta on laipioista tippunut, yksi myönsi. Tähän Lauri oli sanonut, että jos tulee niitä miniöitä tai vävyjä, silloin saattaa loppukin karsta tippua. Pienen hiljaisuuden jälkeen talot sitten päätettiin siirtää erilleen. Eräässä Iisalmen puolen kylätietoimituksessa yrittivät jotkut asianosaiset peruuttaa toimituksen heti alkukokouksessa. Lauri ei nähnyt tälle edellytyksiä ja vei toimituksen loppuun, koska katsoi tiestä koituvan laajasti hyötyä kun tieyhteys Iisalmen ja Kiuruveden välillä lyhenisi lähes 20 km. Toimituksesta valitettiin, mutta Lassin ratkaisuja ei muutettu. Kun tie sitten tuli valmiiksi osittain valtion rahoilla, oli tielautakunnan puheenjohtajalta tullut kiitoskirje ja kutsu illalliselle Iisalmen Seurahuoneelle. Kutsua ei Lassi ollut ottanut vastaan, vaikka tuskinpa siitä korruptiokantelua olisi tullut. Muitakin muistiinpanoja on tallessa Lassin Kiuruveden vuosilta. Pontikan keitto ei tuolloin kieltolain aikaan ollut lainkaan harvinaista. Pontikkakeittiöt oli tavallisesti syvällä metsien kätköissä. Kartoitustöissä niihin silloin tällöin törmättiin Kiuruvedelläkin, vaikka huhu maanmittarien liikkeistä olikin tavallisesti jo siirrättänyt keittäjät muualle. Lauri on muistellut paria tapausta. Yhden kerran oli mittauslinja mennyt tarkasti keittopaikan yli ja toisen kerran piti arvioida suon keskellä oleva metsäsaareke, missä olikin toiminnassa oleva keittovärkki. Sitä ei Lassi kerro, tehtiinkö pontikkapannuista ilmoitus nimismiehelle kuten olisi kai pitänyt. Ehkä tehtiin, mutta keittäjiä ei luultavasti saatu selville. Laurille jäi Kiuruveden maanmittariajastaan erittäin miellyttävät muistot. Yhdestäkään Kiuruvedellä tehdystä toimituksesta ei valitettu, vaikka erilaisia hankaliakin näkökohtia toimituksen kuluessa olikin noussut esille. Lassin paikallistuntemus auttoi ilman muuta vaikeiden tilanteiden selvittämisessä. Maanmittaustoimitusten uskotut miehet olivat Kiuruvedellä yleensä valistuneita isäntiä. Lassi piti erityisen suuressa arvossa kiuruvetistä uskottua miestä Heikki Väisästä, jota kutsuttiin myös komissioni Väisäseksi. Miehellä oli jo Lassin aloittaessa lähes kolmenkymmenen vuoden kokemus maanmittaustöistä. Hänellä oli hyvä muisti ja muutenkin erinomaisena asioiden järjestelijänä hän oli korvaamaton apulainen. Komissioni -nimityksen hänelle olivat ehkä puolileikillään antaneet iisalmelainen maanmittausinsinööri Jussi Uotinen ja Kuopion läänin maanmittausinsinööri, kun Väisänen oli ollut 25 vuotta apulaisena ja uskottuna miehenä maanmittaustoimituksissa. Väisänen oli ainakin itse arvostanut tätä arvonimeä.

13 Maanmittaus 84:1 (2009) 17 Asettautuako pysyvästi Kiuruvedelle Lauri ajatteli 1930-luvun alussa jäämistä Kiuruvedelle maanmittausinsinööriksi. Tämä mielessään hän hankki vuonna 1930 Kiuruveden Lapinsalosta omistukseensa Jokelan tilan. Tila oli Lassin omien sanojen mukaan erämaatila, joka sijaitsi tietä pitkin mitaten n. 25 km:n päässä kirkonkylästä ja tieltä oli vielä tilalle matkaa 5 km polkua pitkin. Laurin mukaan hänen ostaessaan tilan rakennuksineen se muistutti vuoden takaista maatilaa. Hän ei kuitenkaan ehtinyt ryhtyä tilalla minkäänlaisiin parannustöihin, kun hän jo 1932 siirtyi Helsinkiin maanmittaushallituksen geodeettiseen toimistoon. Omistaessaan tilan vuoteen 1934 saakka hän ainoastaan myi tilan pelloilta ja niityiltä saatavat heinät. Jälkikäteen Lauri arveli, että jos hän olisi jäänyt Kiuruvedelle, hän olisi varmaankin muuttanut asumaan tilalle. Auskultoinnin jälkeen Laurilla oli maanmittausinsinöörin vakanssi Kuopion läänissä, vaikka hän käytännössä siirtyikin hoitamaan lukuisia muita maanmittauslaitoksen tehtäviä pääasiassa Helsingissä ja eri puolilla eteläistä Suomea. Laurin omien sanojen mukaan hänen oli ollut tarkoitus erikoistua maanjakoihin ja jäädä Kiuruvedelle. Mutta urasuunnitelmat muuttuivat. Kevättalvella 1932 maanmittaushallituksen geodeettisen toimiston yli-insinööri Rainesalo tarjosi Laurille töitä geodeettisesta toimistosta. Kun oli sovittu, että Kiuruveden keskeneräiset työt tehdään loppuun, saattoi Lauri aloittaa geodeettisen toimiston työt. Näin muuttui elämänuran suunta täydellisesti maanmittaustoimituksia tekevästä ns. jakomaanmittarista karttatöiden erikoismiehen suuntaan. Tämä kaikki tuli vaikuttamaan ratkaisevasti Laurin myöhempään uraan. Kiuruveden hautausmaan kartta Siirryttyään jo pois Kiuruvedeltä Lauri laati sivutoimenaan vuonna 1936 Kiuruveden seurakunnan toimeksiannosta vanhan hautausmaan kartan ja käytäväsuunnitelman. Sellaista ei ollut koskaan aikaisemmin tehty. Lauri muisteli, että aidatut tai muuten hyvin hoidetut haudat oli helppo kartoittaa. Vanhat, hoitamattomat haudat sen sijaan näkyivät kovin epämääräisesti. Onneksi vanha haudankaivaja Imma Väisänen oli ollut seurakunnan palveluksessa jo useita vuosikymmeniä ja hänen tietonsa osoittautuivat korvaamattomiksi. Epäselvissä tapauksissa Väisänen käytti apunaan pitkää rautapuikkoa, jolla pystyi tunnistelemaan haudatun arkun paikan. Kiuruvetisiä pohdintoja kunnanjohtajan tarpeellisuudesta Lauri on eräässä muistelmatekstissään arvellut, että kolmen kiuruvetisen aloitteellisuus on saattanut olla ensimmäisiä askeleita kunnanjohtajajärjestelmän perustamiseen Suomessa. Kiuruvedellä oli 1930-luvun alkupuolella kolmen miehen ryhmä pohdiskellut kunnan kehittämiskysymyksiä. Siinä olivat maanmittari Laurin lisäksi mukana opettaja Otto Turunen ja kunnansihteeri Mauno Arosilta. Taustana pohdiskelulle oli, että vuodesta 1927 lähtien oli kaupunkeihin ollut perustettava

14 18 Lauri Kärkkäinen Kiuruveden pojasta Helsingin kaupungingeodeetiksi kaupunginjohtajan virat. Maalaiskunnissa taas tärkein kunnan asioita hoitava henkilö oli kunnallislautakunnan esimies, joka oli luottamusmies. Lauri sanoi tulleensa siihen käsitykseen, ettei suurimmissa maalaiskunnissa enää pärjätty pelkästään luottamusmiesjohtajalla. Kun Lauri oli tuolloin mennyt keskustelemaan asiasta Kiuruveden kunnallislautakunnan esimiehen kanssa ja kysynyt, voisiko kunta tehdä tästä aloitteen, oli vastaus ollut täysin kielteinen. Tyrmäyksen jälkeen toisin ajatteleva kolmen kopla päätti yrittää kiertotietä pankinjohtaja Olli Linnilän kautta Maataloustuottajien Keskusliiton suuntaan ja maanviljelijä Jussi Jauhiaisen kautta maanviljelysseuran suuntaan. Tarkkaa tietoa Lassilla ei ollut asian etenemisestä, mutta vuonna 1938 oli asiaa koskevaa lakia alettu valmistella ja sodan jälkeen vuonna 1948 oli laki hyväksytty. Mikä kiuruvetisen ryhmän merkitys oli, on epäselvää. Sekä Linnilä että Jauhiainen olivat myöhemmin pyytäneet asiasta lisätietoja Suomen Kunnallisliiton johtajana 1970-luvulla toimineelta Paavo Pekkaselta eikä hän ollut tiennyt aikaisempiakaan aloitteita. Kiuruveden kirkonkylän asemakaavamittaus ja suunnitelman korjaus ja 1940-luvuilla Lauri oli siis 1932 muuttanut urasuunnitelmiaan ja siirtynyt Helsinkiin maanmittaushallituksen geodeettiseen toimistoon. Paria vuotta myöhemmin vuonna 1934 hänet oli nimitetty maanmittausinsinööriksi Kuopion lääniin, mutta käytännössä hän joutui tekemään asemakaavamittauksia eri puolilla Suomea. Ensimmäiseksi hän aloitti työt kuitenkin kotikylässään Kiuruvedellä. Kiuruveden kirkonkylän kehitykseen on 1900-luvulla voimakkaasti vaikuttanut liikenneväylien kehitys. Tosin se on repinyt kunnan keskustan kasvumahdollisuuksia aina ajankohdasta riippuen hieman eri suuntiin. Kiurujoen kanavointi valmistui 1902 ja keskustan katse kääntyi koillisen suuntaan eli laivarantaan päin. Kiuruvesi kytkeytyi Kiurujoen kanavoinnin mahdollistaman laivaliikenteen ansiosta entistä lähemmin Saimaan vesistöön ja sitä kautta erityisesti itäisen Suomen kehitykseen. Laivaliikenteen kulta-aika jäi kuitenkin melko lyhyeksi, kun Iisalmi Ylivieska-rautatien itäinen osa valmistui 1923 Kiuruveden ja Iisalmen välille ja laivaliikenne loppui jo seuraavana vuonna. Samalla kunnan keskustan oli käännettävä katseensa jokseenkin päinvastaiseen suuntaan, kun asema sijoitettiin parin kilometrin päähän keskustasta lounaaseen. Myöhemmin 1900-luvun jälkipuoliskolla autoliikenne on vallannut pääroolin henkilöliikenteessä, mutta tavaraliikenteelle Iisalmi Ylivieska-rautatiellä on edelleen suuri merkitys. Onpahan kanavakin 2000-luvun taitteessa entistetty matkailukäyttöön. Kiuruveden kirkonkylää varten oli vuonna 1912 laadittu ehdotus rakennusjärjestykseksi, mutta hankkeen loppuun vienti oli pysähtynyt. Seuraavan kerran asiaan palattiin Kuopion läänin maaherran patisteltua asiaa vasta 1920-luvun lopulla. Lauri on kertonut, että valmistelutyötä oli tehty kuitenkin 1920-luvun alusta Laurin isän Ambron aloitteesta. Ambro oli ottanut yhteyttä Viipurin asemakaavaarkkitehtiin O.I. Meurmaniin (myöhemmin Teknillisen korkeakoulun asemakaavaopin professori). Meurman sai vuonna 1924 valmiiksi ehdotuksensa Kiuruve-

15 Maanmittaus 84:1 (2009) 19 den asemakaavaksi ja rakennusjärjestykseksi. Lauri (tuolloin tekniikan ylioppilas) muisteli menneensä isänsä ja arkkitehdin kanssa valmistuneen suunnitelman esittelyyn kunnantalolle. Tunnelma oli ollut vakava. Jotkut olivat pitäneet suunnitelmaa juhlallisena kuin Pariisiin asemakaava. Kaavan selostuksessa tarkasteltiin melko perusteellisesti rautatien aiheuttamaa taajaman hajoamista. Siinä otaksuttiin syntyvän kaksi alakeskusta, toinen aseman ympäristöön ja toinen olemassa olleille asutusalueille. Selostuksessa todettiin, että jos yhdyskunta riittävästi laajenee, lopulta yhtyvät yhdeksi asutuskokonaisuudeksi, jonka liikekeskuksen muodostaa molempien osien yhteen kasvanut liikekeskus. Kaava vahvistettiin vuonna Asemakaava oli laadittu epätarkalle karttapohjalle ja muutenkin kehitys oli kulkenut osittain eri suuntiin kuin vuonna 1926 oli ajateltu. Niinpä jo muutaman vuoden kuluttua osoittautui, että asemakaavaa oli tarpeen monin paikoin korjata. Lauri sai Kuopion läänin maanmittauskonttorilta määräyksen asemakaavamittaustoimituksen tekemiseksi. Työhön kuuluivat tarpeelliset kartoitustyöt, entisen rakennussuunnitelman (asemakaavan) täydentäminen muuttunutta lainsäädäntöä vastaavaksi sekä tarpeellisten tonttien paaluttaminen (maastoon merkitseminen). Lauri allekirjoitti työsuunnitelman ja kirjoitti työsuunnitelmaan aloittavansa työt Meni kuitenkin vain pari viikkoa, kun juhannuksena maanmittaushallitus määräsi Laurin geodeetiksi Neuvostoliiton ja Suomen väliseen rajankäyntiin. Muutama apulainen jäi kuitenkin Kiuruvedelle töitä jatkamaan. Lauri päätti käyttää Kiuruveden asemakaavamittauksessa ensimmäistä kertaa Suomessa hyväksi ilmakuvausta. Lauri oli tuolloin jostakin syystä kiinnostunut yhteistyöstä pienen lentokoneita rakentavan yrityksen, Veljekset Karhumäki, kanssa. Yritys oli alkanut toimintansa pienissä puitteissa Jyväskylän lähellä. Siellä oli rakennettu muutama itse suunniteltu lentokone ja veljekset olivat myös kehitelleet ilmakuvausta. Yritys kasvoi myöhemmin, erityisesti toisen maailmansodan jälkeen, ja harjoitti reitti- ja charterliikennettä KAR-AIR- nimellä, joka myöhemmin myytiin Finnairille. Laurin arkistossa on säilynyt hänen keväällä 1935 käymäänsä kirjeenvaihtoa yrityksen kanssa, missä pohjustetaan Kiuruveden ilmakuvakartan tekoa. Yritys teki Kiuruveden ilmakuvakartan omalla kustannuksellaan kesällä 1935, kun rahoitusta ei mistään muualta löytynyt. Kartoituksen Lassi kytki koetyöksi vuosien tutkimustyöhönsä Ilmavalokuvauksen käyttömahdollisuus asemakaavamittauksissa, johon hän oli saanut Teknillisen korkeakoulun antaman stipendin. Laurin arkistossa on säilynyt asemakaavakartan pohjaksi tehty ilmakuvayhdistelmän pienennys vuodelta Lauri oli omien muistiinpanojensa mukaan aikonut saada Kiuruveden asemakaavamittauksen valmiiksi 2 3 vuodessa. Toisin kuitenkin kävi. Ensin oli väliin tullut vuoden 1934 Suomen ja Neuvostoliiton rajankäynti. Sitten maanmittaushallitus määräsi hänet tekemään kiireellisesti useita muita asemakaavamittauksia eri puolilla Suomea. Sitten tulivat sotavuodet , joten Kiuruveden työ venyi useilla vuosilla. Työ ei kuitenkaan ollut täysin pysähdyksissä. Mittausten aikana oli havaittu, että monet rajapyykit olivat kadonneet. Sen vuoksi Lauri oli esittänyt rajankäyn-

16 20 Lauri Kärkkäinen Kiuruveden pojasta Helsingin kaupungingeodeetiksi Ilmakuvauskone Virkkalassa nin suorittamista taajaväkisen yhdyskunnan alueella. Kuopion läänin maanmittauskonttori oli antanut toimituksen Laurille tehtäväksi. Loppukokous pidettiin ja niin se osa mittauksista oli saatu loppuun. Lauri oli saanut paalutuksen tehdyksi vuosina Koska paalutuksessa oli jouduttu monestakin syystä poikkeamaan vuoden 1926 asemakaavasta, oli Lauri pyytänyt asiasta lausunnon asemakaavan laatijalta O-I. Meurmanilta. Hän toteaa antamassaan lausunnossaan alkuperäisen asemakaavakartan olleen liimattuna kankaalle ja tulleen säilytetyksi rullalla, joten se oli ilmeisesti kutistunut ja muuttanut muotoaan. Meurmanin mukaan paalutus poikkeaa monessa suhteessa kaavasta eikä se siten näissä kohdin liene hyväksyttävissä. Hän kuitenkin jatkaa: Toinen asia on, että useat paalutuksessa asemakaavoitukseen tehdyt muutokset ovat senlaatuisia, että ne eivät sitä todellisuudessa huonontaisi, saattaisivatpa osaksi merkitä parannustakin. Lopuksi Meurman ehdottaa, että olisi täysi syy suorittaa ensin rakennussuunnitelman täydellinen tarkistus, ennenkun paalutusta ryhdytään muuttamaan. Rakennussuunnitelmaa (vanhaa asemakaavaa) oli Lauri sodan aikana ryhtynyt korjaamaan. Muutosehdotuksen Lauri on päivännyt Siinä on esitetty viisi muutoskohtaa. Kolme niistä on melko pieniä. Kahdessa on sitten katualuetta siirretty melko reippaasti, jotta olemassa olevat rakennukset saataisiin kaavassa pois katualueelta tonttialueen puolelle. Laurin papereissa on kulkenut myös Kiuruveden asemakylän asemakaavan selostus, mutta ei ole tietoa koska se on tehty ja onko suunnitelmaa koskaan hyväksytty.

17 Maanmittaus 84:1 (2009) 21 Kiuruveden toimitusten valmistuttua Lauri oli lähettänyt rakennussuunnitelman muutoksen Kuopion lääninhallitukseen vahvistettavaksi. Kartat ja muut asiakirjat kuitenkin katosivat ja Lauri joutui laatimaan kaavamuutoskartat uudelleen. Katoamisen syyt eivät koskaan selvinneet. Lauri itse arveli myöhemmin, että sota-ajan sekavat olot joko lääninhallituksessa tai kunnassa ovat voineet katoamiseen vaikuttaa. Katoamista puitiin välillä kiukkuisessakin kirjeenvaihdossa vuosina Kiuruvedellä alkoi sodan päätyttyä vähitellen vuoden 1945 aikana ilmetä kovia paineita saada keskeneräiseksi jääneet kaava-asiat kuntoon. Laurin arkistossa on säilynyt kirjeluonnos syyskuulta 1945, jossa hän vastaa eräisiin kunnanhallituksen esittämiin kysymyksiin: [ ] Kirjelmänne johdosta tk. 7 p:ltä ilmoitan seuraavaa: 1. Taajaväkisen yhdyskunnan tie- ja viemäriverkosto käy selville vahvistetusta rakennussuunnitelmasta (asemakaavasta) sekä sen yhteydessä olevasta viemäriverkkosuunnitelmasta. 2. Allekirjoittaneen paaluttamat korttelit ja tontit, jotka on täytynyt sijoittaa maastoon sovittelemalla, koska alkuperäiskartat olivat monessa paikassa epätarkkoja, käyvät selville tämän mukana lähetetystä asemakaavamittauskartasta. 3. Allekirjoittaneen tehtävänä olevan asemakaavamittaus- ja paalutustoimituksen päättyminen riippuu siitä koska maaherra vahvistaa aikoinaan paalutuksen yhteydessä tekemäni rakennussuunnitelmamuutokset. Asialle olisi nähtävästi eduksi jos asianosaiset kiirehtisivät maaherran virastossa k.o. asian käsittelyä. Oheiset kartat lähetän ylimääräisinä kappaleina taajaväkisen yhdyskunnan viranomaisten käytettäviksi. Kartat seuraavat postipakettina eri käärössä. [ ] Asia ei kuitenkaan jäänyt tähän. Kiuruvedeltä oli ilmeisesti valitettu asemakaavamittauksen viipymisestä Kuopion lääninhallitukseen. Tämä ilmenee lääninhallituksen lääninneuvos Väinö Mielosen Laurille lähettämästä päivätystä kirjatusta kirjeestä. Lääninneuvos kirjoitti tiukanoloisesti: [ ] Kiuruveden taajaväkisen yhdyskunnan rakennusjärjestelylautakunta on minulle ilmoittanut, että Te olette yhdyskunnan alueen asemakaavamittauksen, josta olette kantanut maksun valtiolta, suorittanut vuosina , sovittaen asemakaavan maastoon vuonna 1938, mutta ette ole monista pyynnöistä ja karhuamisista huolimatta vieläkään toimittanut yhdyskunnalle asemakaavakarttoja. M.m. tyyten puuttuvat tonttikartat ja pistekartat Edelleen on ilmoitettu, että Te, kun Teiltä oli vaadittu tonttikarttoja, olitte lähettänyt koko yhdyskuntaa käsittävän kartan, jolla ei kuitenkaan asiantuntijain lausunnon mukaan ollut minkäänlaista merkitystä, sillä se ei antanut mitään lisävalaistusta asiaan. Vielä on ilmoitettu, että rakennustoiminnan

18 22 Lauri Kärkkäinen Kiuruveden pojasta Helsingin kaupungingeodeetiksi nyt kovasti vilkastuttua ja yhdyskunnan ollessa tärkeässä kehitysvaiheessa asemakaavakartat on välttämättä heti saatava. [ ] Toimeksiannon olen ottanut vastaan ja saamani valtuutuksen nojalla käännyn näin henkilökohtaisesti puoleenne, toivoen asian enemmittä voimatoimenpiteittä nopeasti selviävän. Lauri vastasi lääninneuvoksen kirjeeseen päivätyllä kirjeellä, josta luonnos on säilynyt: [ ] Asemakaavamittauksen suoritin koko taajaväkisen yhdyskunnan alueella mutta paalutuksen suoritin ainoastaan sillä osalla, joka paalutustyön aikana katsottiin tarpeelliseksi. Paalutustyötä en katsonut tarpeelliseksi ulottaa sen laajemmalle kuin mitä silloin oli aivan välttämätöntä siitä syystä, että vahvistettua rakennussuunnitelmaa en pitänyt sikäläisiin oloihoin parhaan(a) mahdollisena, vaan oli siinä käsitykseni mukaan useita heikkouksia. Tästä syystä katsoin minä, sekä myöskin kaikki asianosaiset silläkin osalla, jolle silloin paalutus oli välttämätöntä, tarpeelliseksi suorittaa eräitä rakennussuunnitelman muutoksia. Nämä rakennussuunnitelman muutosehdotukset suoritti allekirjoittanut ja ne jätettiin asianomaisessa järjestyksessä vahvistettavaksi. Vahvistaminen kuitenkin pitkittyi myös siitä syystä, että asiakirjat viipyivät asianosaisilla verrattain pitkän ajan ja lisäksi osa asiakirjoista heiltä kokonaan hävisi joten ne täytyi tehdä uudestaan ja osittain muistakin syistä vei vahvistaminen verrattain pitkän ajan. Tästä syystä kehoitin useita kertoja asianosaisia asiaa kiirehtimään asianomaisista virastoista paitsi heidän oman etunsa takia, myöskin siitä syystä, että allekirjoittaneen toimituspalkkiosta oli useita kymmeniä tuhansia markkoja saamatta koska toimitusta ilman muutosten vahvistuksia ei voitu saada päätökseen ja rahan arvon alenemisen vuoksi mainitut saatavat saattoivat menettää melkein kokonaan merkityksensä kuten niille todellisuudessa myöskin on käynyt. [ ] Kuten lääninneuvos mainitsi, on toimitus suoritettu valtion kustannuksella. Tästä syystä ei allekirjoittaneella ole ollut oikeutta ilman erikoista määräystä luovuttaa toimituksen karttoja tai asiakirjoja kenellekään muille kuin valtion asianomaiselle laitokselle. Kuitenkin olen, auttaakseni asianosaisia, antanut heille luottamuksellisesti epäviralliset jäljennökset asemakaavamittaus- ja paalutuskartoista. Läänineuvoksen kirjeessä puhuttiin tontti- ja pistekartoista,. Asiassa on jokin väärinkäsitys,. Lohkomistoimitusten suorittaminen ei kuulunut allekirjoittaneen toimitusmääräykseen. Mitä tulee kirjeessä mainittuihin pistekarttoihin, ei sellaisten valmistaminen myöskään ole kuulunut toimituksen tehtäviin. Ma(i)nitussa toimituksessa olen siis valmistanut ainoastaan asemakaavamittausasetuksen määräämät ja maanmittaushallituksen vaatimat asemakaavamittaus- ja paalutuskartat ja nekin sekä kaikki muut k.o. toimitusta

19 Maanmittaus 84:1 (2009) 23 koskevat kartat ja asiakirjat olen toimituksen valmistuttua luovuttanut pois. Näin ollen en nyt voi, voimatoimenpiteistänne huolimatta mitään karttoja Teille nyt luovuttaa Toimituksen vaiheet sekä siinä valmistettavien karttojen laadun olen useita kertoja asianosaisille perusteellisesti selostanut. [ ] Paalutuksen ilmoitti maanmittauskonttori sitten hyväksyneensä sen noudatettavaksi ja niin tämä episodi oli loppuun käsitelty. Kuitenkin taisi kunnan ja Laurin suhteisiin jäädä jonkinlaista närää vielä pitkäksi aikaa. Laurin aikoinaan rakentamia kiintopisteitä oli nuori teekkari Pekka Hallikainen joutunut käyttämään vuosikymmeniä myöhemmin. Hallikainen muistelee: [ ] Toimin kesällä 1968 teknikon apulaisena maanmittausharjoittelijana Kuopion maanmittauspiirissä. Yhtenä tehtävänämme oli rakennuskaavan paaluttaminen Lauri Kärkkäisen kotipitäjän Kiuruveden kirkonkylässä. Rajamerkkien koordinaattien määrittämisessä oli lähtökohtana Lauri Kärkkäisen kauan aikaisemmin tekemät kiintopisteet. Nuoreen teekkariin teki suuren vaikutuksen se, kuinka huolellisesti kiintopisteet oli rakennettu ja miten huolellisesti ja selkeästi kauniilla käsialalla kiintopisteiden selitykset oli tehty. [ ] Osallistuminen Kiuruveden suunnitteluun eri aikoina Lauri otti kantaa Kiuruveden suunnitteluun vielä sen jälkeenkin kun oli lopettanut maanmittarin työt Kiuruvedellä ja muuttanut Helsinkiin. Vuonna 1940 jouduttiin talvisodan jälkeen koko maassa tekemään pika-asutussuunnitelmia siirtolaisväestön asuttamiseksi. Kiuruvedelläkin tämä oli tehtävä. Suunnitelman teki Laurin kertomuksen mukaan insinööri Pankakoski. Kun Lauri oli joulukuussa 1940 käymässä Kiuruvedellä, oli Pankakoski pyytänyt Lauri arvioimaan suunnitelmaa. Yhden suuren muutoksen Lauri oli halunnut. Hän oli aikoinaan omissa pohdiskeluissaan ajatellut ehdottaa keskustan läheisyyteen Kuorevirralle ulkoilu- ja urheilualuetta. Nyt se oli merkitty palstoitettavaksi. Lauri saikin suunnitelman tuolta osin muutetuksi ja aluetta ei palstoitettu. Alueen käyttö tuli kuitenkin uudelleen ratkaisujen kohteeksi 1940-luvun puolessa välissä maanlunastustoiminnan yhteydessä. Kuorevirran ulkoilu- ja urheilualue oli nyt varattu yhteislaitumeksi. Lauri oli kuullut asiasta, mutta maanlunastustoimitus oli silloin kunnassa jo hyväksytty ja valitusaika päättynyt. Muutamaa vuotta myöhemmin Kiuruvedeltä tullut lähetystö oli yrittänyt saada Helsingissä asutushallituksesta luvan rakentaa alueelle urheilukenttä ja ravirata. Lauria pyydettiin puhemieheksi mukaan, mutta hän ei suostunut. Lähetystö ei onnistunut neuvottelemaan muutosta ja niin yhteislaidun säilyi vuosikymmeniä tuolla alueella. Sodan Neuvostoliittoa vastaan päätyttyä 1944 tuli ajankohtaiseksi järjestää karjalaiselle siirtolaisväestölle ja rintamamiehille tontteja. Tätä varten säädettiin maanlunastuslaki. Rakentamiskelpoisten tonttien löytäminen oli suhteellisen help-

20 24 Lauri Kärkkäinen Kiuruveden pojasta Helsingin kaupungingeodeetiksi poa, jos kunnassa oli voimassa olevia suunnitelmia (asema- tai rakennuskaavoja). Jos taas suunnitelmia ei ollut, maanlunastuslautakunta palstoitti lunastettavan alueen omana pikatyönään. Kiuruvedellä ei Laurin arvion mukaan ollut tarpeeksi lunastuskelpoisia tontteja ja hän ehdotti joulukuussa 1947 neuvonpitoa asiasta. Laurin tarkoituksena oli ennakoida syntyvää tilannetta. Hän tarjoutui tekemään nopeasti kunnalle kartat ja suunnitelmat konsulttityönä huomattavasti normaalitaksoja halvemmalla, koska tunsi jo entuudestaan kirkonkylän olosuhteet. Kunta olisi voinut saada maksamansa kustannukset takaisin valtiolta. Valtion rakennushallitus ja maanmittaushallitus tekivät kylläkin mainittuja töitä samaan aikaan valtion laskuun, mutta toimitusajat olivat monien vuosien pituisia. Lauri oli etukäteen, ennen ehdottamaansa neuvottelua hankkinut mainittujen valtion laitosten suostumuksen asian hoitamiseksi konsulttityönä. Laurin järjestämä neuvottelu oli jo päätymässä myönteiseen ratkaisuun, kun kunnan edustaja totesi että tehkööt vain valtio koko työn mikäpä kiire tällä on ja poistui samalla kokouksesta. Siihen loppui Laurin ehdotuksen käsittely ja hänelle taisi jäädä hieman hapan olo. Aikanaan maanlunastuslautakunta sitten teki palstoituksen, joka ei Laurin mielestä ollut paras mahdollinen kirkonkylän tulevaa kehitystä ajatellen. Lauri ei omien sanojensa mukaan kärsinyt ratkaisusta ainakaan taloudellisesti, koska samaan aikaan oli vastaavia konsulttitehtäviä runsaasti tarjolla eikä niitä tarvinnut tehdä alennetuin hinnoin. Jälkeenpäin asiaa tarkastellessa herää ulkopuolisella kysymys, että vaikuttikohan kunnan edustajan nihkeään käyttäytymiseen joulukuun 1947 neuvottelussa edellä selostettu vuoden 1946 kipakkaan kirjeenvaihtoon johtanut tapahtumasarja. Siinähän Lauri epäili Kiuruveden kunnan tai Kuopion lääninhallituksen hieman töppäilleen. Asia oli jotenkin epäselvä vielä kesällä Lauri totesi nimittäin erään esitelmämatkansa yhteydessä, että kunnan arkistosta ei löytynyt jäljennöksiä vuoden 1946 asiakirjoista. Tosin alkuperäiset kyllä olivat Kuopion arkistossa. Maanmittaushallituksen geodeettiseen toimistoon 1932 Valmistuttuaan diplomi-insinööriksi oli Lauri siis maanmittausauskultanttina Kiuruvedellä Auskultoinnin loppuviikoilla Lassille tarjottiin kahtakin virkaa. Hän hylkäsi Kuopion läänin maanmittauskonttorin arkistonhoitajan viran, koska katsoi sellaisen kellarihomman itselleen sopimattomaksi. Kellarihomman sijaan Lassi hyväksyi maanmittaushallituksen geodeettisesta toimistosta tarjotun viran ja luopui näin aikaisemmasta ajatuksestaan asettua Kiuruvedelle maanmittariksi. Valinta merkitsi suurta käännekohtaa Laurin uralla. Vuosina geodeettisessa toimistossa hänen tehtävikseen tulivat kolmiomittausten suorittaminen Kaakkois-Suomen alueella Kymijoesta Vuokseen. Kolmiomittauksen tarkoituksenahan on luoda kartoille tarkka runko, mikä varmistaa sen, että kartoista tulee sijaintitarkkoja. Nykyään käytetään vastaaviin tehtäviin enimmäkseen satelliittimittausta. Laurin työt käsittivät kolmioverkon suunnittelua, mittaustornien rakentamista ja varsinaisia mittauksia teodoliitilla. Kolmiomittauksessa runkopisteiden

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Päätös: Maanmittausinsinöörin ehdotus hyväksyttiin.

Päätös: Maanmittausinsinöörin ehdotus hyväksyttiin. Kaavoitustoimikunta 21 08.12.2006 Joutsan kunnanhallitus, -2007 81 05.03.2007 Kaavoitustoimikunta 24 05.10.2007 Joutsan kunnanhallitus 39 04.02.2008 Kaavoitustoimikunta 7 10.04.2008 Joutsan kunnanhallitus

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 Kuten jo 8.12.2006 Suomen Schipperkekerho ry:n hallitukselle sekä yhdistyksen syyskokouksen 11.11.2006 puheenjohtajalle

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT sivu 1 / 10 3 pistettä 1. Kuinka monta pilkkua kuvan leppäkertuilla on yhteensä? (A) 17 (B) 18 (C) 19 (D) 20 (E) 21 Ratkaisu: Pilkkuja on 1 + 1 + 1 + 2 + 2 + 1 + 3 + 2 + 3 + 3 = 19. 2. Miltä kuvan pyöreä

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

Yo-infoa ykkösille tammikuussa Lisätietoa yo-kirjoituksista löydät sivulta

Yo-infoa ykkösille tammikuussa Lisätietoa yo-kirjoituksista löydät sivulta Yo-infoa ykkösille tammikuussa 2015 Lisätietoa yo-kirjoituksista löydät sivulta www.ylioppilastutkinto.fi Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli / suomi toisena kielenä Näistä valittava kolme pakollista koetta:

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Tietoimitusjaosto nro 2/2014 10.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO

Tietoimitusjaosto nro 2/2014 10.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO nro 2/2014 SISÄLLYSLUETTELO TIETOIMJ 6 Kokouksen järjestäytyminen TIETOIMJ 7 Valitus koskien metsätien rikkomista ja korjaamista. TIETOIMJ 8 Valitus Kalliojärven tiekunnan vuosikokouksesta Sivu 2 Nro 2/2014

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

Lisälista MH Maakuntahallitus esityslista :00

Lisälista MH Maakuntahallitus esityslista :00 Lisälista MH 30.1.2017 Maakuntahallitus esityslista 30.01.2017 10:00 20 LAUSUNTO KUNNALLISVALITUKSEEN, MAAKUNTAJOHTAJAN VALINTA, SIMO RIUTTAMÄKI... 1 - Liite 20... 5 - Liite 20 - Lausuntopyyntö_Turun hallinto-oikeus...

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 6440/10.03.00/2011 33 Selityksen antaminen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle vastaavan työnjohtajan hyväksymisen peruuttamista koskevasta valituksesta, lupatunnus

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa 15.2.2017 Kuntastrategian linjaukset Maankäyttöstrategia KL 27.1.2017 - poimintoja - Yhteiskunnan edun mukaista olisi, että kaikki elinkeinot voisivat

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

KAARINAN SYYSMARATON

KAARINAN SYYSMARATON KAARINAN SYYSMARATON 22.10.2016 Mittausraportti Mittauspäivä: 20.10.2016, klo 18:00 19:30 Olosuhteet: Mittaaja: Avustajat: +5 C, pilvistä Jari Tomppo Janne Klasila, Tuomo Sibakov, Jaakko Uotila Kaarinan

Lisätiedot

Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan ja kävi koulunsa siellä.

Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan ja kävi koulunsa siellä. Eeva Laaksonen Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi 24.12.1922 Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan 8.12.1925 ja kävi koulunsa siellä. Eeva Siskokset Kirsti ja Eeva Sota-aikana Eeva

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Pakolliset kurssit yo-kirjoitusaineesta tulee olla suoritettuna ennen kirjallisen kokeen alkua.

Pakolliset kurssit yo-kirjoitusaineesta tulee olla suoritettuna ennen kirjallisen kokeen alkua. Pakolliset kurssit yo-kirjoitusaineesta tulee olla suoritettuna ennen kirjallisen kokeen alkua. Koetilaisuuksiin on saavuttava puoli tuntia ennen kokeen alkua puhelinnumero! Kokeista ei saa myöhästyä.

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

273 Tarkastustoimi (sisäinen tarkastus) Helsingin seurakuntayhtymässä

273 Tarkastustoimi (sisäinen tarkastus) Helsingin seurakuntayhtymässä 438/2014 273 Tarkastustoimi (sisäinen tarkastus) Helsingin seurakuntayhtymässä 2015-2017 Päätösehdotus Tarkastuspäällikkö Kari Liinakoski 1) hyväksyy tarkastustoimen kehittämisen ja resursoinnin lähtökohdaksi

Lisätiedot

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta HE 276/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lääkelakia muutettavaksi

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen Vanhempainilta YO-tutkinnosta 26.1.2016 Yleisesti Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa ylioppilastutkintolautakunta (YTL) ylioppilastutkinto.fi Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto

Lisätiedot

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) KUHMON KAUPUNKI JONKERIN RANTA-ASEMAKAAVA, EHDOTUKSEN TOINEN NÄHTÄVILLÄOLO 1.10-31.10.2013 Kaavaehdotuksesta saatiin 5 lausuntoa

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA89 Flash Eurobarometer 78 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL 78 Traineeship - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99')

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka 3 pisteen tehtävät Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 1. Missä kenguru on? (A) Ympyrässä ja kolmiossa, mutta ei neliössä. (B) Ympyrässä ja neliössä, mutta ei kolmiossa. (C) Kolmiossa ja neliössä, mutta

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 Asumisoikeuden myöntämisestä Keskisuomalaisen Osakunnan hallitsemiin asuntoihin sekä tämän asumisoikeuden käyttämisestä on voimassa olevien huoneenvuokralainsäädännön

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 1 Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4 Maastokartat...

Lisätiedot

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä saaristossa. NORRKULLALANDETIN KOHTEEN ESITTELY JA SELVITYSRYHMÄN

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Pöytäkirja 6/2012 1 LAPINJÄRVEN KUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA 2009-2012 29.5.2012 26 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3

SISÄLLYSLUETTELO. Pöytäkirja 6/2012 1 LAPINJÄRVEN KUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA 2009-2012 29.5.2012 26 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 6/2012 1 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 26 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 27 TILINPÄÄTÖS 2011 3 28 TARKASTUSLAUTAKUNNAN SEURAAVA KOKOUS 6 29 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 6 6/2012 2 Kokousaika Tiistai

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

MITTAUS JA KIINTEISTÖT YKSIKÖN TEHTÄVISTÄ PERITTÄVÄT MAKSUT

MITTAUS JA KIINTEISTÖT YKSIKÖN TEHTÄVISTÄ PERITTÄVÄT MAKSUT Tekninen lautakunta 13.12.2016 Liite 2 151 MITTAUS JA KIINTEISTÖT YKSIKÖN TEHTÄVISTÄ PERITTÄVÄT MAKSUT 2017 KOPIOLAITOKSEN HINNASTO KOPIOT MITTAUS JA KIINTEISTÖT YKSIKÖN KARTOISTA Koko Mustavalkoinen Värillinen

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 1 VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 8/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 51/2008 29.8.2008 Asia Palkkaa vastaavaa korvausta koskeva vaatimus ym. Virasto yliopisto Vaatimukset Yliopisto on määrättävä maksamaan

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 1226/420/2012 JULKINEN 29.11.2012 ASIA Vahvistusilmoituksen lähettämisen laiminlyönti ja laskun lähettäminen ennen huomautusajan päättymistä ASIANOSAINEN 220 Energia

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 76/2006 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 26/2008 18.4.2008 Asia Korvausvaatimus Virasto yliopisto Korvausvaatimus Yliopisto on määrättävä maksamaan A:lle 24 kuukauden palkkaa

Lisätiedot

LAAVU portfolio 21.4.-25.4.2008. Tekijä: Henna Kangas TEVA 0710 Opettaja: Merja Heikkinen. Saamelaisalueen koulutuskeskus

LAAVU portfolio 21.4.-25.4.2008. Tekijä: Henna Kangas TEVA 0710 Opettaja: Merja Heikkinen. Saamelaisalueen koulutuskeskus LAAVU portfolio 21.4.-25.4.2008 Tekijä: Henna Kangas TEVA 0710 Opettaja: Merja Heikkinen Saamelaisalueen koulutuskeskus Aluksi Halusin alkaa tekemään laavua, koska sen tekemään oppiminen on hyödyllistä

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 32/2000 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 20/2001 28.3.2001 Asia Irtisanomista koskeva oikaisuvaatimus Päätös, johon haetaan oikaisua Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Kenguru 2013 Benjamin sivu 1 / 7 (6. ja 7. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa

Kenguru 2013 Benjamin sivu 1 / 7 (6. ja 7. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa Kenguru 2013 Benjamin sivu 1 / 7 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 30/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 33/2009 15.5.2009 Asia: Korvausvaatimus Oikaisuvaatimuksen tekijä: A Virasto: Korkeakoulu Korvausvaatimus: A:lle on maksettava 24

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Selostus Kemin tutkimusalueella suoritetuista linjoituksista sekä monikulmiomittauksista.

Selostus Kemin tutkimusalueella suoritetuista linjoituksista sekä monikulmiomittauksista. M 17/Ke-60/2 Kemi T. Siikarla 28.4.19 60 Selostus Kemin tutkimusalueella suoritetuista linjoituksista sekä monikulmiomittauksista. 1. Linjoitustyöt: Kemin alueen geofysikaalisia tutkimuksia varten paalutettiin

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet. Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

Intendentti Jorma Leppäahon suorittama koekaivaus Huittisten pitäjän Sar:J.mun kylän Takkulnn kartanon pihapii=- rissä 6/8-8/8 1951.

Intendentti Jorma Leppäahon suorittama koekaivaus Huittisten pitäjän Sar:J.mun kylän Takkulnn kartanon pihapii=- rissä 6/8-8/8 1951. M Intendentti Jorma Leppäahon suorittama koekaivaus Huittisten pitäjän Sar:J.mun kylän Takkulnn kartanon pihapii=- rissä 6/8-8/8 1951. Huittisten pitäjän Sammunkylässä olevan '.2akkulan kartanon omistajan

Lisätiedot