Ilmastonmuutos ja maailmantalous...5

Transkriptio

1 Huhtikuu 2009 Kansainvälisen talouden kehitys ja Suomen kasvunäkymät Ennusteilmapiirin muutokset... 2 Keskeiset epävarmuudet ja uhkat... 4 USA: Alkaako elvytys tehota?... 7 Kiina: Onko käänne jo tapahtunut? Intia: Elefantti ontuu Japani: Romahdus! Venäjä: Taantuma iski ja lujaa! Euroalue: Kuinka pitkä kurimus? Korot: Pohja lähestyy myös Euroopassa! Valuutat: Kysymysmerkkejä kasapäin! Suomi: Taipuu, mutta kuinka syvään? Kehikko: Ilmastonmuutos ja maailmantalous...5 Taulukot 1-2 Kansainvälisen talouden ennusteet...3 Taulukko 3 Korko- ja valuuttakurssiennusteet...3 Taulukot 4 Suomen keskeiset ennusteluvut...3 Taulukot 5-8 Suomen talouden ennusteet...60 Taulukko 9 Maiden ja talousalueiden osuudet maapallon kokonaistuotannosta ja väestöstä, %, sekä tuottavuustaso suhteessa Yhdysvaltoihin...61

2

3 Kansainvälisen talouden kehitys ja Suomen kasvunäkymät Kansainvälinen kehitys Globaali keskikasvu oli liki 5 %. Vuonna 2009 maailmantalous supistuu 1½ %. Rahoitusmarkkinoiden globaali kriisi ja maailmankaupan raju supistuminen on levittänyt vakavan taantuman kaikille mantereille. Työllisyys heikkenee ympäri maailmaa. Kehittyneiden maiden yhteenlaskettu BKT supistuu 3½-4 % 2009, kehittyvissä maissa kasvua on 1½-2 %. Ennusmerkit 30- luvun laman globaalille toisinnolle olivat ilmassa, mutta se vältetään talouspolitiikan ainutlaatuisen aggressiivisuuden ansiosta. 30-luvun laman aikana sekä finanssipolitiikka että keskuspankkipolitiikka pahensivat lamaa ja protektionismi sinetöi tuhon. Nyt talouspolitiikan asemointi poikkeaa 30-luvusta 180. Ensi vuoteen tultaessa maailmantalous on alkanut vahvistua ja se kasvaa 2½ % vuonna Öljyn ja ruoan maailmanmarkkinahintojen halpeneminen on hidastanut inflaatiota kaikissa maissa. Vaikka taloustilanteen heikkeneminen painaa myös kotimaisen inflaation laskuun kehittyneissä maissa, deflaatiopelot ovat liioiteltuja. Raakaöljyn tynnyrihinta vaihtelee pääsääntöisesti USD haarukassa Ennustejakson lopulla se voi olla yli 60 USD. USAn vakava taantuma alkoi joulukuussa Vaikka talouspolitiikan toimet eivät ole estäneet taantuman syvenemistä, ne vaimentavat sitä ja rajoittavat taantuman kestoa. Laskun edessä olevasta, hitaasta tasaantumisesta on jo saatu ensimmäiset merkit. BKT supistuu -3.0 % vuonna Talous saa kovaa maata jalkojensa alle vuoden loppuun mennessä ja BKTn vuosikasvu 2010 on 1.0 %. Kun talous on stabiloitunut, keskuspankki FED kääntää ohjauskoron nousuun viimeistään kesällä Nykyisen ylielvytyksen ripeä purkaminen on välttämätöntä, jotta inflaation kiihtyminen ja uusien kuplien kehittyminen estyy. Kiinan BKT kasvaa elvytystoimien ansiosta 6.5 % vuonna 2009 ja 8.0 % vuonna Euroalueen taantuma on syventynyt nopeasti. Vienti on romahtanut, luottomarkkinat kiristyneet ja asuntomarkkinan alamäki kiihtynyt. EKP reagoi kehitykseen myöhässä ja kansallisten elvytyspakettien täytäntöönpano on ollut tuskallisen hidasta. Euro-BKT supistuu -3.5 % 2009 ja kasvaa 0.2 % Pohjakosketus ohitetaan 2010 alussa. Perusennusteessamme Euroopan keskuspankki EKP laskee ohjauskoron 0.5 prosenttiin kesän aikana. Annamme tälle skenaariolle, jossa ohjauskorko kääntyy nousuun syksyllä 2010, 70 prosentin todennäköisyyden. Jos merkit maailmantalouden käänteestä vahvistuvat odotettua aikaisemmin, ohjauskoron pohja jää 0.75 prosenttiin. Tämän skenaarion todennäköisyys on 30 %. Rahapolitiikan käänne 2010 on ehdollinen sille, että elvytys puree ja talouden käänne parempaan nähdään ensin USAssa ja Kiinassa syksyn aikana ja vähän myöhemmin Euroopassa. Tämän ennusteen keskeinen riski liittyy rahoitusmarkkinakehitykseen. Mikäli pankkitoiminnan normalisoituminen häiriintyy, taantuma pitkittyy. Silloin myös rahapolitiikan normalisoituminen viivästyy. Annamme uhkaskenaariolle, jossa elpyminen siirtyy vuoden 2010 jälkipuoliskolle, 20 prosentin todennäköisyyden. Tämä todennäköisyys on jatkuvasti vähentynyt. Vaikka akuutti kriisi jää taakse 2010, finanssi- ja rahapolitiikan normalisoituminen ja valtioiden kasvanut velkataakka rajoittavat kehittyneiden maiden talouskasvua vuosien ajan. Suomen talous Suomen talouskasvu pysähtyi jo vuoden 2007 lopulla. Taantuma on siis kestänyt jo yli vuoden. Vienti- ja teollisuustuotanto on romahtanut ja kuluttajien tunnelmat ovat apeat, kun työttömyys nousee. BKT supistuu -5.0 % 2009 ja kasvaa 0.8 % Inflaatio 2008 oli 4.0 %. Se jää 0.9 prosenttiin 2009 ja on ensi vuonna 1.5 %. Vastaavat euroalueen inflaatioluvut ovat 3.2%, 0.5 % ja 1.0 %. Suurten palkankorotusten aiheuttama hintakilpailukyvyn rapautuminen rasittaa taloutemme kasvua ennustejakson jälkeenkin. Työttömyysaste nousee viime vuoden 6.4 prosentista 7.8 prosenttiin 2009 ja 9.5 prosenttiin Tämä Aktian ennuste on laadittu käytössä olleen informaation perusteella. Taloudellinen katsaus: Huhtikuu 2009 Aktia Pankki Oyj 1

4 Ennusteilmapiirin muutokset Tammikuun alussa ennustajilla oli tiedossa viennin ja teollisuustuotannon kehitys lokamarraskuuhun 2008 asti. Sen jälkeen nähtiin maailmankaupan romahdus (kuvio 2), joka muutti käsityksen maailmantalouden kasvusta 2009 radikaalisti huonommaksi. Ennusteilmapiirin muutos oli poikkeuksellisen suuri, mutta negatiivisten yllätysten vuolaan virran jälkeen on nähty myös positiivisten yllätysten pieni puro: Maailmantalouden kasvuodotukset heikentyivät dramaattisesti viime vuoden lopussa, kun syys-lokakuussa tapahtunut finanssikriisin kärjistyminen sysäsi taloudet itse itseään toteuttavien, heikentyvien kasvuodotusten kehään. Viime viikkoina on kuitenkin jo nähty ensimmäiset ennusmerkit alamäen tasaantumisesta USAssa, Kiinassa, Japanissa ja jopa Saksassa. Huhtikuun alun G-20 kokous osoitti, että keskeisten maiden johtajat ovat yhtä mieltä siitä, että a) elvytystä tarvitaan, b) rahoitusjärjestelmän regulaation kehittämistä tarvitaan ja 3) protektionismista kärsisivät kaikki. Nämä linjanvedot ovat lisänneet luottamusta talouspolitiikan kykyyn katkaista maailmantalouden laskukierre. Inflaatiohuolet ja deflaatiopelot heittelehtivät ällistyttävän nopeasti. Deflaation todennäköisyys on pieni, mutta inflaation todennäköisyyttä on vaikeampi arvioida, sillä valinta on edessä vasta 2010, kun talouden on kääntynyt nousuun. Jos rahapolitiikka kiristyy keskuspankkien "exit-strategioiden" mukaisesti, inflaation irtipääsy on epätodennäköinen. Jos talouspolitiikan ylielvyttävyyttä ei pureta ajoissa , inflaatioriskistä tulee todellinen. USAn taantuma alkoi joulukuussa Usko siihen, että käänne tapahtuu syksyn aikana, on viime viikkoina vahvistunut. Yleisesti kuitenkin myönnetään, että elvytyksen aiheuttama valtionvelan kasvu on iso rasite tulevien vuosien kasvunäkymille. Eri valtioiden tukipakettien aiheuttama eritahtinen velkaantuminen, jonka lopullista saldoa on tällä hetkellä lähes mahdotonta arvioida, tekee valuuttakursseihin kohdistuvien paineiden ennakoimisen poikkeuksellisen hankalaksi. Kiinan kasvu hidastui, kun vienti romahti ja teollisuustuotannon kasvu hiipui. Nyt usko Kiinan elvytysohjelman onnistumiseen on selvästi kasvanut. Yhä useammat odottavat, että EKP laskee ohjauskoron alle 1 prosenttiin ja että se ottaa käyttöön epätavanomaisen keskuspankkipolitiikan työkalupakin. Raakaöljyn hinta on hieman noussut pohjalukemistaan (kuvio 1), mutta maailmantalouden heikko tila hillitsee raaka-aineiden hintakehitystä koko ennustejakson ajan. Suomessa käsitys taantuman ajoituksesta on muuttunut radikaalisti. Nykytilastojen valossa taantuma alkoi jo vuoteen 2008 tultaessa ja tuotannon lakipiste oli 2007 lopussa. Kun huoli talouden heikkenemisestä on lisääntynyt rajusti, on parempi elvyttää reilusti liikaa kuin yhtään liian vähän. Siksi pidämme hallituksen elvytystoimia kovin varovaisina. Kuvio 1 2 Taloudellinen katsaus: Huhtikuu 2009 Aktia Pankki Oyj

5 Taulukko 1 Kansainvälisen talouden ennuste ostovoimapariteettipainoin: BKTn kasvu, % Osuus 2007, % e 2010e Maailma Euroalue Saksa Ranska USA Japani Kiina Intia Venäjä Taulukko 2 Kansainvälisen talouden ennuste: Kuluttajahintainflaatio, % Osuus 2007, % e 2010e Euroalue USA Japani Taulukko 3 Aktian ennusteet: Korot ja valuuttakurssit e e e Euroalue EKPn ohjauskorko kk. euribor v. korko: Ger (= benchmark) USA Ohjauskorko kk libor v. korko Japani Ohjauskorko kk. tibor v. korko Valuuttakurssit EUR/USD EUR/YEN USD/YEN Taulukko 4 Aktian ennuste: Suomen keskeiset ennusteluvut, % e 2009e 2010e BKTn kasvu KHI-inflaatio Työttömyysaste Taloudellinen katsaus: Huhtikuu 2009 Aktia Pankki Oyj 3

6 Keskeiset epävarmuudet ja uhkat Maailmantalouden taantumaksi tulkitaan yleensä se, että globaali kasvu jää alle 2-2½ prosenttiin. Nyt finanssikriisi ja maailmankaupan romahdus ovat johtaneet vakavaan globaaliin taantumaan. Maailmantalous supistuu 1½% vuonna 2009, mutta 2010 kasvuksi ennustamme 2½%. Elpymisellä on neljä tekijää: 1) ekspansiivinen rahapolitiikka, 2) ekspansiivinen finanssipolitiikka, 3) pankkisektorin rakennemuutos sekä 4) luottamuksen vahvistuminen, jota kohdat 1)-3) tukevat. Uhkaskenaariossa rahoitusmarkkinan normalisoituminen lykkääntyy ja se estää elpymisen USAssa ja Euroopassa, mutta myös Kiinassa ja Venäjällä. Epävarmuuden keskus on USAssa. Milloin finanssimarkkinat normalisoituvat? Kuinka pian elvytys tehoaa? Milloin asuntomarkkina tasapainottuu? Selviääkö autoteollisuus? Euroopassa vaarana on, että maasta toiseen leviävät negatiiviset kerrannaisvaikutukset vahvistuvat ennakoitua enemmän. Kiina-riski on, että vientivedon vaimentuminen taittaa investoinnit, kääntää työttömyyden nopeaan nousuun ja lamauttaa kulutuksen. Jos Kiinan kasvu hidastuu olennaisesti, maa vähentää tuontiaan ja se heijastuu laajasti paitsi Aasiaan myös raaka-ainetuottajiin Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Eikä ole syytä aliarvioida vaikutuksia Eurooppaan ja Yhdysvaltoihinkaan. Pitkässä juoksussa ympäristöongelmat ja yhteiskunnallisen vakauden vaarantuminen ovat Kiinan menestystarinan ainoat merkittävät uhkat. Konfliktien kärjistymisen todennäköisyys kasvaa, jos Kiinan talouskasvu hidastuu siinä mitassa, että työttömyys lisääntyy dramaattisesti. Suomen lyhyen välin riskit liittyvät viennin romahdukseen, työttömyyden nousuun ja kuluttajien luottamukseen, jota myös asuntohintojen lasku nakertaa. Keskipitkän ajan huoli on kilpailukyvyn rapautuminen, jota kilpailijoita suuremmat palkankorotukset ruokkivat. Kun samaan aikaan sähkötekninen teollisuus on kypsymässä matalan kasvun sektoriksi, Suomen talouden trendikasvu on hidastumassa pysyvästi. Pitkän ajan riski on, että rakenteiden ja asenteiden luutumisen vuoksi emme pysty punomaan yhteen hyvää tuottavuuskasvua ja lisääntyvää maahanmuuttoa. Pystytäänkö välttämään syrjäytymistä ruokkivat, Manner- Euroopasta tutut virheet maahanmuuttajien vastaanottamisessa ja kotouttamisessa? Globaalitalouden pitkän aikavälin suurin uhka liittyy ilmastonmuutokseen ja kasvihuonekaasujen hillitsemiseen. Uskomme, että Obaman presidenttikaudella USAn rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä aktivoituu dramaattisesti. Toinen -- paitsi kaikkia kehittyneitä maita myös monia kehittyviä maita (mm. Venäjä, Kiina) koskettava -- pitkän aikavälin megahaaste liittyy väestön ikääntymiseen ja siihen sopeutumiseen. Kuvio 2 4 Taloudellinen katsaus: Huhtikuu 2009 Aktia Pankki Oyj

7 Kehikko Ilmastonmuutos ja maailmantalous Politiikantekijöiden suhtautuminen ilmastonmuutokseen on muuttunut nopeasti. Yhtenä katalysaattorina oli syksyllä 2006 julkaistu Englannin hallituksen tilaama, riippumaton "Sternin raportti", joka raportoi todennäköisyysperustaiset hintalaput ilmastonmuutoksen seurauksille ja muutoksen hillitsemiselle. OECD on jatkanut tätä analyysia ja täydentänyt sitä uuden tieteellisen evidenssin pohjalta (Climate Change Mitigation: What Do We Do?, OECD 2008) Ilmastonmuutos on totta ja se on ihmisen aiheuttama. Ilmastonmuutos johtuu sadan vuoden aikana ilmakehään kumuloituneesta hiilidioksidista ja muista kasvihuonekaasupäästöistä. Siitä, että seuraukset ovat vakavat, on tieteellinen varmuus. Ilmastonmuutos on globaali uhka ja sen pysäyttäminen vaatii pikaista toimintaa. Nopeista ja voimakkaista toimista saatava hyöty ylittää selvästi nykymenon jatkumisesta koituvat kustannukset. Jos kasvihuonepäästöt jatkuvat nykytrendillä, talouskasvun ja jokapäiväisen elämän edellytykset heikentyvät selvästi tulevina vuosikymmeninä. Jos tämä estetään kustannustehokkaalla ilmastopolitiikalla, globaali BKT jäisi OECDn mukaan 4.8 % pienemmäksi vuonna 2050 kuin ilman ilmastopolitiikkaa (kuvio 3). Joulukuussa 2050 maailmantalous pääsisi siihen tuotannon tasoon, joka ilman ilmastosatsauksia olisi saavutettu "jo" kesäkuussa Maailmantalouden vuotuisen keskikasvun hidastumista 0.13 prosentilla ei kukaan huomaa jokapäiväisessä elämässään. Siksi ilmastomuutoksen estämisestä koituvaa kustannusta on vaikea pitää suurena. Toisaalta OECDn laskelmissa ei ole arvioitu ilmastonmuutoksen etenemisestä aiheutuvia kustannuksia, jotka vaikuttavat kymmenien tai jopa satojen miljoonien ihmisten jokapäiväiseen elämään hyvinkin voimallisesti. Sternin raportin mukaan ilmastonmuutoksen jatkuessa menetys voi olla pitkässä juoksussa 20 % globaalista BKTsta tai vieläkin enemmän. Jos toimitaan heti, voidaan tulevien vuoden ajan edetä melko rauhallisesti ja vähäisin kustannuksin. Jos nyt ei toimita, jokainen vuosi lisää kiirettä. Seurausten myöhempi korjaaminen on vaikeaa, ehkä jopa mahdotonta, ja kustannus nousee selvästi yllä esitetystä. OECD korostaa, että meneillään oleva talouskriisi ei perustele ilmastopolitiikan viivyttämistä. Akuutti kriisi päättyy suhteellisen nopeasti ja kasvu elpyy, mutta ilmastopoliittinen toimettomuus lisää ilmaston lämpenemisen negatiivisia vaikutuksia ja kasvattaa niiden torjumisen kustannuksia. Stern arvioi, että nykymenolla ilmakehään on vuosisadan lopulla kertynyt niin paljon kasvihuonekaasuja, että niiden aiheuttama maapallon keskilämmön kokonaisnousu on yli 50 prosentin todennäköisyydellä yli 5 o C. Se vastaa viimeisen jääkauden jälkeen tapahtunutta maapallon lämpenemistä ja vaikuttaisi suuresti tulevaisuuden maantieteeseen, siihen missä ja miten ihmiset elävät. Jäätikköjen sulaminen lisäisi tulvia ja vähentäisi puhtaan juomaveden määrää. Vaikutus kohdistuisi noin miljardiin ihmiseen Intiassa, Kiinassa ja Andeilla Etelä-Amerikassa. Viljasadot supistuisivat varsinkin Afrikassa heikentäen satojen miljoonien ihmisten elinmahdollisuuksiin. Malaria ja dengue-kuume leviäisivät. Merenpinnan nousu saattaisi kymmenet, ehkä sadat miljoonat ihmiset alttiiksi tulville. Erityissuojaa tarvitsisivat mm. sellaiset rannikkokaupungit kuin Tokio, New York, Kairo, Shanghai ja Lontoo. Ehkä jopa 200 miljoonaa ihmistä joutuisi muuttamaan asuinpaikkaansa merenpinnan nousun, rajumpien tulvien ja kovempien myrskyjen vuoksi. Toisaalta sekä maatalouden että turismin edellytykset pohjoisilla alueilla -- mukaan lukien Suomi -- paranisivat. Kansainvälistä yhteistoimintaa tarvitaan, sillä ilmastonmuutos on globaali ongelma. Maailman kasvihuonepäästöt ovat kaksinkertaistuneet 70-luvun alun jälkeen. Nykymenolla ne luultavasti kasvaisivat noin 70 % Menneisyydessä päästöt olivat valtaosin peräisin teollistuvista talouksista, joten ilmakehän nykyinen kasvihuonekaasupitoisuus on peräisin nykypäivänä rikkaista maista. Uusista päästöistä 2/3 tulee jo nyt kehittyvistä maista ja osuus kasvaa jatkossa, jos ilmastopolitiikka ei etene. Siksi Kiinan, Intian, Brasilian ja Venäjän osallistuminen on ensiarvoisen tärkeää. Ilmastonmuutoksesta kärsivät ensin ja eniten köyhimmät kansat ja maat, jotka ovat jo tapahtuneeseen pitkän ajan muutokseen vähiten syyllisiä. Äärimmäisten sääilmiöiden (tulvat, kuivuus, myrskyt) aiheuttamat kustannukset kasvavat kuitenkin myös rikkaissa maissa. Tulevien vuoden aikana ilmastonmuutos etenee, vaikka ilmastopolitiikka muuttuisi nopeastikin. Siksi realistinen tavoite on Taloudellinen katsaus: Huhtikuu 2009 Aktia Pankki Oyj 5

8 ilmakehän kaasupitoisuuden stabiloiminen jonkin verran nykytasoa korkeammalle. OECDn mukaan tämäkin tavoite vaatii, että kasvihuonekaasujen vuotuiset päästöt alenevat pitkässä juoksussa kolmannekseen tai jopa neljännekseen vuoden 2005 tasosta. Tavoite on kova, muttei OECDn mukaan mahdoton. Kasvihuonekaasuja syntyy monilla talouden aloilla. Energiantuotannon osuus on suurin. Sähkön tuotannossa ja siirrossa syntyi 26 % maailman kasvihuonepäästöistä Teollisuuden osuus oli 19 % ja liikenteen 13 %. Metsät sitovat hiilidioksidia ja ovat ilmakehän tasapainon keskeinen ylläpitäjä. Metsäalan vähenemisen ja metsien rappeutumisen päästöosuus on 17 % eli suurempi kuin koko liikennesektorin. Ilmastonmuutosta voidaan hillitä sekä vähentämällä kokonaistuotannon energiaintensiivisyyttä että vähentämällä käytettävän energian hiilipitoisuutta. OECD ehdottaa politiikkaohjelmaa, joka yhdenmukaistaa päästövähennysten kustannuksen kaikkien päästölähteiden välillä kunakin tiettynä hetkenä. Implisiittinen hinta nousee ajan kuluessa, kun halvemmat päästövähennykset on toteutettu ja edetään kalliimpiin. Tämä on kaikessa lyhykäisyydessään kustannustehokkuuden kriteeri. Markkinat eivät sitä toteuta, sillä jokaisen yksittäisen saastuttajan näkökulmasta ilmakehä on ilmainen kaatopaikka. OECDn mielestä toimivin vaihtoehto on ns. "cap-and-trade" - päästökauppa. Tässä järjestelmässä se, jonka päästöt vähenevät tai ovat vähäiset, voi myydä omia päästöoikeuksiaan niille, jotka niitä tarvitsevat ja ovat siis valmiita päästöoikeudesta maksamaan. Tässä järjestelmässä vähäpäästöisyys tuottaa selvää rahaa ja jokaisella yrityksellä on insentiivi pyrkiä vähentämään päästöjään. Poliitikot päättävät ilmastotavoitteista ja yritykset päättävät kuinka niihin päästään. Hallituksia tarvitaan myös edistämään teknologiaa, joka vähentää päästöjä sähkön ja lämmön tuotannossa sekä liikenteessä ja tehostaa energian käyttöä yleisesti. Myös metsien hävittämisen estämisessä julkisen vallan rooli on tärkeä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen siis edellyttää yhteistyötä a) eri maiden kesken ja b) julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Kiina on ohittamassa USAn maailman suurimpana kasvihuonepäästöjen lähteenä. Ilmastonmuutosyhteistyön tärkeyttä korostaa, että monet väkirikkaat maat (Kiina, Intia) ovat vasta ensi askeleilla per capita -ilmansaastuttajina. Vaikka energiatehokkuus tuotettua BKT-yksikköä kohti paranisi tavoitteiden mukaisesti, Kiinan BKT-kasvu on niin nopeaa, että kokonaispäästöjä on vaikea saada laskuun. Kuvio 3 Kustannustehokkaan ilmastopolitiikan BKT-vaikutus vuoteen 2050 mennessä (lähde: Climate Change Mitigation: What Do We Do?, OECD 2008) Maailman BKT pl. ilmastopolitiikka Maailman BKT ml. ilmastopolitiikka BKTn tasoero 4.8% v Taloudellinen katsaus: Huhtikuu 2009 Aktia Pankki Oyj

9 USA: Alkaako elvytys tehota? USAn taantuma alkoi jo joulukuussa Tämän vahvisti joulukuussa 2008 NBER (National Bureau for Economic Research) ja sen suhdanneryhmä, joka on Yhdysvaltain suhdanneasioiden ylin auktoriteetti. Työpaikkoja on taantuman aikana menetetty yli 5 miljoonaa. Ennusteita vuodelle 2009 on korjattu alas ympäri maailman jo yli vuoden ajan (kuvio 4). Kuinka syvä taantumasta tulee ja kuinka kauan se kestää? Epävarmuutta lisää se, että elämme nyt globalisoituneen reaalitalouden ensimmäistä globaalia kriisiä. Heikkous on levinnyt kaikille mantereille samaan aikaan. Negatiiviset kerrannaisvaikutukset ovat ennen näkemättömät ja maailmankauppa supistuu nopeasti (kuvio 2). Katkeran erityismausteen nykyiseen kriisiin antaa se, että kyseessä on globalisoituneiden finanssimarkkinoiden ensimmäinen globaali kriisi. Jos se onkin ensimmäinen laatuaan, onko se viimeinen? Vai onko kyseessä ennusmerkki tulevasta? Taloustieteen Nobel-palkinnon 2008 saanut Paul Krugman kysyi amerikkalaisekonomistien yhdistyksen NABEn (Nation Association for Business Economics) 50-vuotisjuhlakokouksessa Washingtonissa viime lokakuussa onko finanssimarkkinoiden globalisoituminen pysyvästi lisännyt globaalien finanssikriisien todennäköisyyttä. Finanssikriisin kärjistyminen syys-lokakuussa investointipankki Lehman Brothersin konkurssin jälkeen osoitti, että ennusmerkit 30-luvun laman globaalille toisinnolle olivat selvät. Se, että Suuri Lama vältetään, johtuu talouspolitiikan globaalista, ennen näkemättömän voimakkaasta ja nopeasta reaktiosta. Keskuspankki FED ei ole koskaan ollut näin aggressiivinen. Samanaikaisesti hyperekspansiivinen finanssipolitiikka vie budjettivajeen prosenttiin BKTsta Varsinainen elvytys, johon luetaan myös rahoitusmarkkinoiden tuki, on 8-10% BKTsta Elvytyspanos lienee suurin koskaan nähty. Kun talouspolitiikka pahensi 30-luvun lamaa, nyt asemointi on tasan päinvastainen. Suuri Lama vältetään, mutta jo vuosien ajan USA on lainannut kasvua tulevaisuudesta. Kun kumuloitunutta velkaa sulatetaan, talouden nopea paluu viime vuosien trendikasvuun on toiveajattelua. Miten tähän on tultu? Vuosien nousukausi oli pisin Yhdysvaltain tilastoidussa historiassa. Sen aikana kasvava osa kotimaisesta kysynnästä purkautui tuontiin ja vaihtotase heikkeni vauhdilla (kuvio 5). FEDin keveä rahapolitiikka tuki kuluttajien velkaantumista ja antoi kasvualustan it-pörssikuplalle, joka puhkesi Lyhyt ja lievä taantuma kesti maaliskuusta marraskuuhun Taantumavuonna 2001 FED pudotti ohjauskoron 6.5 prosentista 1.75 prosenttiin (kuvio 6). Reaalinen ohjauskorko laski 5 prosenttiyksikköä ja painui negatiiviseksi. Samaan aikaan presidentti Bushin finanssielvytys heikensi budjettitasapainoa määrällä, joka oli 6½ prosenttia BKTsta (kuvio 11). Talouspolitiikka torjui taantumaa, josta ei ollut tietoakaan. Maaperästä tuli otollinen asuntomarkkinakuplan ja subprime -lainakulttuurin synnylle. Kuviossa 6 katkoviiva näyttää John B. Taylorin arvion optimaalisen ohjauskoron tasosta. Ero toteutuneeseen ohjauskorkoon oli suurimmillaan 4 prosenttiyksikköä Halpa raha ruokki asuntomarkkinakuplaa, jonka puhkeaminen olisi saattanut ajaa talouden taantuman tielle ilman subprime - sotkujakin. Finanssikriisin puhjettua keskuspankin kyky ohjata markkinakorkojen kehitystä oli ennennäkemättömän heikko Pankkien maksaman ja valtion maksaman rahan hintaero kasvoi 2 prosenttiyksikköön elokuussa 2007 (kuvio 7). Siitä eteenpäin pelattiin yli vuoden ajan hermopeliä, jossa tilanne useaan otteeseen näytti jo rauhoittuvan - kunnes taas palattiin lähtöruutuun. Pahin oli silti vielä edessä ja korkopreemio nousi 4½ prosenttiin, kun finanssikriisi kärjistyi syys-lokakuussa 2008, kun Lehman Brothersin kaatui konkurssiin. Vaikka viime kuukaudet on menty parempaan suuntaan, luottomarkkinan normalisoituminen on kovin hidasta. Kun rahoitusmarkkinakriisin syyllisiä etsitään, NBERn arvostettu ex-puheenjohtaja, presidentti Obaman nykyinen neuvonantaja Martin Feldstein nosti jo vuosi sitten syytettyjen penkille 1) FEDin ylikeveän rahapolitiikan, 2) hallituksen subventiotuen subprime-markkinan synnylle, 3) kehnon rahoitusvalvonnan ja 4) huonot pankkikäytännöt (bad banking). Taloudellinen katsaus: Huhtikuu 2009 Aktia Pankki Oyj 7

10 Kuvio 4 Kuvio 5 Kuvio 6 8 Taloudellinen katsaus: Huhtikuu 2009 Aktia Pankki Oyj

11 Hurjapäinen elvytys selättää taantuman Aktian Taloudellinen katsaus nimesi jo toukokuussa 2006 asuntomarkkinakuplan yhdeksi suurimmista uhkista talouskasvulle. Tammikuun 2007 ennusteessa arvioimme taantuman todennäköisyyden kohonneen 35 prosenttiin ja toukokuussa 2007 jo 40 prosenttiin. Taantuma alkoi joulukuussa Asuntomarkkinoiden romahdus on ollut totaalinen. Asuntohintojen aleneminen (kuvio 8) jatkuu, kun maksuhäiriöt ja pakkolunastukset lisäävät myymättömiä asuntoja. Luottomarkkinoiden kireys lisää ahdinkoa. Kysynnän ja tarjonnan epätasapainoa pitävät yllä myös "kilisevät kirjekuoret". Kun asuntohinnat laskevat, yhä useamman asunnon arvo painuu asuntolainaa pienemmäksi. Silloin on kiusaus pistää avaimet kirjekuoreen ja pudottaa pankin postiluukkuun. Näin häviää asunto, mutta myös asuntovelka. Pientä toivoa luo asuntorakentajien NAHBluottamusindeksin alamäen katkeaminen viime vuoden lopulla ja nyt nähty nousukäänne (kuvio 9). Vaikka myös asuntohintojen laskuvauhti on aavistuksen hidastunut (kuvio 8) ja asuntokauppa tasaantunut, asuntomarkkinoiden tasapainottumiseen menee vielä aikaa. Kuluttajien luottamus heikompi kuin kertaakaan sarjan historiassa (kuvio 10). Rahoituslaitosten välinen epäluottamus ei ole väistynyt huolimatta FEDin tomista. Kaikkien lainojen luottoehdot ovat kiristyneet, vaikka hallitukset ovat de facto kertoneet kaikille toimijoille, että yhtään merkittävää pankkia ei päästetä kaatumaan missään kehittyneessä maassa. Talouskasvun heikkenemisen ja talouden elvytystoimien seurauksena budjettivaje 10- kertaistuu keväästä 2007 ennustejakson loppuun (kuvio 11). Suhteessa BKThen budjettivaje 2009 on 13-15%. Muutos edellisestä vuodesta on yli 10 %-yksikköä. Elvytyksen mitoitus on ennen näkemätön. sentin kasvuun Näin kuvatulle taantumalle, joka kestää joulukuusta 2007 joulukuuhun 2009 eli 24 kk ja on pisin sitten 30-luvun laman, annamme 75 % todennäköisyyden. Heikomman kehityksen todennäköisyys on 25%. USAn kongressin silloinen budjettitoimiston päällikkö, presidentti Obaman budjettipäällikkö Peter Orszag arvioi NABEn konferenssissa Washingtonissa maaliskuussa 2008, että nykypolitiikalla valtion velka olisi 400% BKTsta Velkaantumisen saaminen kestävälle pohjalle edellyttää joko a) budjettimenojen supistumista, joka on 7% BKTsta, tai b) verotuksen kiristämistä määrällä, joka on 7% BKTsta. Menopuolta rasittavat -- paitsi Irakin kallis sota -- liittovaltion Medicare -menot. Talouden tukitoimet nostavat budjettialijäämän prosenttiin BKTsta 2009 (kuvio 10). Kun kasvu käynnistyy, budjettivajeen sulattaminen alkaa. Julkisen talouden tasapainottaminen tulee rajoittamaan talouden kasvumahdollisuuksia monen vuoden ajan. Kyltymätön kuluttaja tuli tien päähän Yksityinen kulutus, joka oli talouden moottori vuodesta toiseen, on nyt romahtanut. Kulutuksen keskeiset taustatekijät ovat kotitalouksien tulovirta ja varallisuusvaranto. Tulovirtaan liittyvä "on/off" -muuttuja on työllisyys. Työpaikkoja on menetetty taantuman aikana yli 5 miljoonaa. Työttömyysaste nousi maaliskuun prosentista 8.5 prosenttiin maaliskuussa 2009 ja nousu jatkuu (kuvio 13). Kesällä 2010 työttömyysaste lienee liki 10%. Varallisuusvaranto kertoo sen omistuksen arvon, jonka kotitaloudet voivat halutessaan realisoida. Varallisuus korostuu maassa, jossa sosiaalinen turvaverkko on suurisilmäisempi kuin Euroopassa ja eläketurva perustuu henkilökohtaisiin säästöihin. Lisäksi keskivertoamerikkalainen on tällä hetkellä lähempänä eläkeikää kuin koskaan. Tutkimusten mukaan 5-10 % varallisuuden muutoksesta siirtyy USAssa kulutuskysyntään 1-2 vuoden aikana. Aggressiivisen talouspolitiikan ja raaka-ainehintojen alenemisen ansiosta perusennusteemme on, että talous alkaa saada kovaa maata jalkojensa alle kuluvan vuoden lopulla. Perusennusteessamme USAn BKT supistuu 2009 vuositasolla -3.0%. Kuluvan vuoden lopulla alkava elpyminen vie talouden 1 pro luvun ennätyspitkän nousukaudella olivat "varallisuusvaikutuksen" polttopisteessä osakekurssit luvulla tämän roolin saivat asuntohinnat. FEDin ex-puheenjohtaja Greenspanin mukaan tulevaisuuden keskuspankkipolitiikka tarkasteleekin aiempaa enemmän omaisuusarvojen kehitystä. Taloudellinen katsaus: Huhtikuu 2009 Aktia Pankki Oyj 9

12 Kuvio 7 Kuvio 8 Kuvio 9 10 Taloudellinen katsaus: Huhtikuu 2009 Aktia Pankki Oyj

13 Osakemarkkinoilla vuosi 2008 oli surkea. Kuviossa 12 näkyvät pörssi-indeksit S&P 500, Dow- Jones, teknologiapainotteinen Nasdaq ja pienempiä yrityksiä sisältävä Russel-indeksi. Kokonaisuutena amerikkalaisiin osakkeisiin sitoutunutta varallisuutta kuvaa parhaiten Wilshire indeksi, joka kattaa yli 90 % osakkeiden markkina-arvosta. Tätä kirjoitettaessa laajimpien pörssi-indeksien muutos vuoden takaa on liki 40 % miinuksella, joten niistä tuleva varallisuusvaikutus on vahvasti negatiivinen. Yleistä optimismia kuitenkin lisää, että pörssikurssit ovat nousseet vahvasti jo kohta 2 kuukauden ajan. Asuntohintojen nopea nousu 2000-luvun alkuvuosina ja generoi positiivista varallisuusvaikutusta. Asuntovarallisuuden arvonnousu tuki kulutusta, sillä lähes 70 % amerikkalaisista kotitalouksista omistaa asunnon ja asuntojen arvonnousua vastaan nostettiin lisää luottoa, joka käytettiin kuluttamiseen. Kun asuntohinnat kääntyivät laskuun (kuvio 8), tämä rahoituskanava sulkeutui. Asuntorakentaminen, joka oli vuosien ajan keskeinen kasvutekijä, on romahtanut (kuvio 9). Asuntosektoriin kohdentui 2000-luvun alkuvuosina niin suuri osuus kansantalouden kokonaisresursseista, että normalisoituminen höyläsi talouskasvusta ison siivun. Tilanne alkaa helpottaa vasta 2009 lopulla. Kotitalouksien velkaantuminen kaventaa talouden kasvumahdollisuuksia yleisesti, kun kotimainen säästäminen ei riitä investointien rahoittamiseen. Taantumassa kotitalouksien lisävelkaantumisen tie nousi pystyyn ja, kun työttömyysriskit kasvoivat, säästämisaste kääntyi nousuun syksyllä Siitä lähtien kulutus on kehittynyt tulojen nousua heikommin. Lyhyellä tähtäimellä tämä on syventänyt taantumaa, mutta pitemmällä tähtäimellä säästämisasteen jo tapahtunut nousu luo edellytyksiä kulutuksen kestävälle kasvulle tulevaisuudessa. parina on ollut lähinnä EU. Alijäämä Japanin kanssa on supistunut jonkin verran ja Kiinan suuntaan vajeen kasvu näyttää pysähtyneen (kuvio 5). Kun maan ulkomaanvelka lisääntyy, velanhoitomenot kasvavat ja BKTn kasvuun perustuvasta jakovarasta jää pienempi osa kotimaisten toimijoiden käyttöön. Kotitalouksien mahdollisuus kuluttaa ja/tai yritysten mahdollisuus investoida heikkenee. Vaikka ulkomaanvelan pitkään jatkuva kumuloituminen kaventaa velkamaan kasvumahdollisuuksia, on USAn asema poikkeava. Kun ulkomaanvelka ja velanhoitokulut määritellään sen omassa valuutassa, dollarin heikkeneminen pienentää velkaa muissa valuutoissa samalla, kun valuutan heikkeneminen parantaa kotimaisten yritysten kilpailukykyä ja vientituloja. Maailmantalouden kannalta olisi suotuisaa, että USAn vaihtotasevajeen tasapainottuminen etenisi ilman dramatiikkaa. Vaihtotasevaje on seuraus makrotalouden jännitteistä ja riittämättömästä kansallisesta säästämisestä. USAn vaihtotasevaje on tällä hetkellä runsaat 3½ prosenttia BKTsta. Kun USAn osuus maailman BKTsta on reilusti yli 20% (taulukko 9, s. 61), vaihtotasevajeen rahoittamisen edellyttämä jatkuva nettopääomavirta Yhdysvaltoihin on liki 1% maailman BKTsta. Maahan pitää virrata ulkomaista pääomaa 2½ miljardia dollaria nettomääräisesti jokaisena työpäivänä vuoden ympäri. On arvioitu, että USA lainaa liki yli 2/3 koko muun maailman yhteenlasketuista nettosäästöistä. USAn velkatrendin keskeisiä rahoittajia ovat olleet Kiinan, Japanin, Korean, Indonesian ja Taiwanin keskuspankit. Kiina on ohittanut Japanin ja noussut USAn valtionvelkakirjojen suurimmaksi yksittäiseksi omistajaksi. Se omisti Yhdysvaltain valtionvelkakirjoja yli 700 miljardin dollarin edestä tammikuussa Kuluvan vuoden aikana Kiina on vähentänyt ostojaan. Kansakunnan velkatrendi ja sen rahoitus Vuosina kasvava siivu USAn kotimaisesta kysynnästä purkautui tuontiin. Vaihtotaseen alijäämä oli suurimmillaan 6½ % BKTsta 2005 lopulla. Syksystä 2006 lähtien epätasapaino on supistunut. Viime kuukausina trendi on vahvistunut siitä huolimatta, että myös muu maailma on ajautunut taantumaan ja dollari vahvistunut. Tähän asti nähdyn ulkomaankaupan alijäämän parantumisen vasta USAn teollisuustuotanto oli maaliskuussa 2009 liki 15 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Maailmankaupan supistuessa vienti romahti 25 % viime kesästä. Kun tuonti väheni vielä enemmän eli 30%, vaihtotasevaje supistui edelleen. Kiinaan kohdistuvat protektionistiset toimet tuskin parantaisivat merkittävästi ulkomaankaupan tasapainoa, sillä USAssa ei enää ole juurikaan kiinalaistuonnin kanssa kilpailevaa tuotantoa. Protektionismi luultavimmin siirtäisi tuontia Taloudellinen katsaus: Huhtikuu 2009 Aktia Pankki Oyj 11

14 Kuvio 10 Kuvio 11 Kuvio Taloudellinen katsaus: Huhtikuu 2009 Aktia Pankki Oyj

15 Kiinasta muihin kehittyviin maihin. Ja miten reagoisi keskusjohtoinen Kiina? Jos se suuntaisi sijoitusvirtansa uudelleen, dollari ja Yhdysvaltain julkinen rahoitus ajautuisivat vaaraan. Aasian maiden keskuspankkien valuuttavarannosta arviolta 70 % on sijoitettu dollarimääräisiin kohteisiin. Emme usko niiden sijoituspolitiikan nopeaan käänteeseen. Kiina luultavasti vähentää dollarin painoa valuuttavarannossaan siten, että varannon lisäkasvusta isompi osa sijoitetaan euro- ja yenimääräisesti. Kauppaylijäämä (kuvio 18) antaa Kiinalle siihen edelleen hyvän mahdollisuuden. Yuanin dollarikytkös purettiin kesällä 2005 ja heinäkuuhun 2008 yuan revalvoitui suhteessa dollariin yhteensä 16 %, mutta vahvistumistrendi katkaistiin täysin viime kesänä. Millainen on Suuren Laman riski? Perusennusteemme on, että USAn talous supistuu ensi syksyyn asti. Vuoden lopulla talouspolitiikan aggressiiviset toimet selättävät taantuman selän ja hidas elpyminen alkaa Annamme tälle skenaariolle 75 prosentin todennäköisyyden. Syvenevän taantumakierteen ja laman mahdollisuutta ei siis voi sulkea pois. Sen riski on kuitenkin supistunut ja supistuu edelleen kuukausi kuukaudelta. Yksi keskeinen riskitekijä on kuluttajien luottamus, jota asuntohintojen lasku ja työttömyyden nousu rapauttaa. Luottoehtojen kiristyminen kasvattaa kuluttajien käyttäytymiseen liittyviä riskejä. Keskuspankki ja hallitus ovat tehneet kaikkensa saadakseen luottomarkkinoiden toiminnan normaaliksi. Onnistuminen olisi tärkeää myös yrityssektorille, sillä 95% pankeista on kiristi syksyllä suurten ja 90% pienten yritysten luottoehtoja USAssa. Viime viikkoina ensimmäiset merkit rahoitussektorin tervehtymisestä on saatu. Autoteollisuus, jonka työllistävä vaikutus on mittava, on yksi riskikeskittymistä. "Suuri ruumis" olisi myrkkyä luottamukselle. Toisaalta talous sietää huonotkin uutiset paremmin nyt, kun väliin on alkanut tulla myös hyviä. Yhteenveto USAn talouskehityksestä Tätä kirjoitettaessa USA on ollut taantumassa liki 1½ vuoden ajan. Talous saa kovaa maata alleen 2009 lopulla. Kaksi vuotta kestävä taan- tuma tullaan kirjaamaan pisimmäksi taantumaksi Suuren Laman jälkeen. Taantuman päätyttyäkin uskomme kasvun pysyvän vaatimattomana. Parhaimmillaankin kasvuluvut yltävät 2-3 prosentin haarukkaan ensi vuosikymmenen alkuvuosina. Maailmankaupan romahdus näkyy USAn vientiluvuissa ja teollisuustuotanto on tätä kirjoitettaessa liki 15 % pienempi kuin vuosi sitten. Työpaikkoja taantuma on vienyt yli 5 miljoonaa -- toistaiseksi. Pitkittyvän taantumakierteen riskiä vähentävät kuitenkin talouspolitiikan aggressiivinen elvytys ja öljyn halpeneminen. Ensimmäiset valonpilkahdukset on jo nähty sekä rahoitussektorissa että taloudessa yleisesti. BKT supistuu -3.0 % 2009 (kuvio 15). Vuoteen 2010 siirtyvä kasvuperintö jää lievästi negatiiviseksi, joten BKT lisääntyy 2010 vuositasolla 1.0 %, vaikka vuoden sisällä kasvua on 1½ - 2 %. Inflaatio kiihtyi 3.8 prosenttiin 2008 kalliin öljyn, kalliin ruoan ja heikenneen dollarin siivittämänä. Kun öljyn ja ruoan hinnat ovat romahtaneet, inflaatio on -0.7 % Deflaatio vältetään ja inflaatio on 1.0 % vuonna Talouden suurin rasite on taantuva asuntomarkkina ja sitkeä luottomarkkinakriisi. Luottoehtojen kiristyminen on levinnyt auto- ja kulutusluottoihin. Asuntomarkkinakriisi vaikuttaa talouteen pitkään. Työttömyyden nousu ja negatiivinen varallisuusvaikutus rasittavat kulutusta. Autoteollisuuden kohtalo on merkittävä paitsi psykologian myös suoran työllisyysvaikutuksen kautta. Pitemmässä juoksussa säästämisasteen jo nähty nousu on hyvä uutinen, vaikka se onkin heikentänyt kasvua lyhyellä aikavälillä. Tätä kirjoitettaessa FEDin ohjauskorko on % (kuvio 6). Se kääntyy nousuun kevät-kesällä FEDin exit-strategian päättäväisyys testataan vasta Jos ylielvytys puretaan ajoissa, inflaation kiihtyminen voidaan välttää. Yhdysvallat on lainannut kasvua tulevaisuudesta. USAn kasvuhaarukan yläraja tulee usean vuoden ajan olemaan matalampi kuin viime vuosien käsitys potentiaalisen tuotannon kasvuvauhdista. Taloudellinen katsaus: Huhtikuu 2009 Aktia Pankki Oyj 13

16 Kuvio 13 Kuvio 14 Kuvio Taloudellinen katsaus: Huhtikuu 2009 Aktia Pankki Oyj

17 Kiina: Onko käänne jo tapahtunut? Kiinan kasvun on jo vuosia odotettu hidastuvan, mutta todellisuus uhmasi läntisiä ennusteita, kun BKT lisääntyi 11.6 % vuonna 2006 ja 13 % vuonna Kasvu hidastui 9 prosenttiin 2008 ja tammi-maaliskuussa 2009 kansainvälisen kysynnän heikkeneminen painoi kasvun 6 prosenttiin. Vuositasolla odotamme Kiinan BKTn kasvavan 6.5 % vuonna 2009 ja 8 % vuonna Ulkomailta leviävää laskusuhdannetta torjutaan elvytyspaketilla, jonka suuruudeksi hallitus ilmoitti viime vuoden lopulla 13 % BKTsta IMFn mukaan varsinainen kriisinhoitoon liittyvä panostus on 3.2 % BKTsta Elvytys kohdentuu kotitalouksien kulutukseen sekä asuntoja infrastruktuuri-investointeihin. Peruselvytyksen rinnalla on sekalaisia aktiviteetteja, kun julkinen sektori on ostanut myymättömiä asuntoja ja jakanut kulutuskuponkeja. Kiinalaisen elvytyksen etu on, että hallituksen päätökset saadaan toimintaan nopeammin kuin muualla. Tämä koskee myös hallituksen tukemaa rakennustoimintaa. Kaiken kaikkiaan me siis uskomme elvytyksen vauhdittavan taloutta jo lähikuukausina. "Kehittyvä Aasia" (= Aasia pl. Japani, Hongkong, Korea, Singapore ja Taiwan) asuttaa 52% maailman väestöstä. Kiinan osuus maailman väestöstä on 21%. Vallitsevin valuuttakurssein laskettuna maan BKT on maailman neljänneksi suurin edellään USA, Japani ja Saksa. Kun hyvin erilaisella kehitystasolla olevia maita verrataan keskenään, on kuitenkin syytä tehdä ns. ostovoimapariteettikorjaus. Niin laskettuna Kiina on maailman toiseksi suurin talous. Sen osuus globaalista BKTsta oli 11 % vuonna 2007 (taulukko 9, s. 61). USAn osuus BKTsta oli 21% ja väestöstä vajaat 5%. Aineellinen elintaso eli BKT/per capita oli USAssa yli 8-kertainen Kiinaan verrattuna. Vuodesta 1990 Kiinan BKT on kasvanut keskimäärin 10.4 prosentin ja tuottavuus 9.2 prosentin vuosivauhtia (kuvio 16). Jos Kiinan tuottavuus jatkossa nousisi 5-6 prosenttiyksikköä nopeampaa vuosivauhtia kuin USAn, maiden välinen tuottavuusero kaventuu 4½ -kertaiseksi 15 vuodessa luvun alussa Kiinan ostovoimapariteettikorjattu BKT olisi yhtä suuri kuin USAn. Kiinan johdolla Aasia on palaamassa asemaan, joka sillä on ollut suurin osa viimeisestä 1000 vuodesta (kuvio 17). Tulevaisuuden Kiina, jossa vaurastumisen potentiaali on valtava, on aivan kiistatta maailman tärkein markkina. Maailman viennistä Kiinan osuus 2007 oli 7.8 % eli reilusti suurempi kuin Japanin 4.7 %. Edellä olivat vain Yhdysvallat (9.6 %) ja Saksa (9.2 %). EU on Kiinan suurin kauppakumppani ennen USAta ja Japania. Vielä vuoden 2004 alussa Kiinan ulkomaankauppa oli lähellä tasapainoa. Sen jälkeen ylijäämä on kasvanut rajusti (kuvio 18). Vuonna 2008 vienti kasvoi 17 % ja tuonti 19 %. Vaihtotaseen ylijäämä oli 7.2% BKTsta. Kiinan valuuttavaranto, 1950 mrd USD 2008 lopussa (yli 40 % BKTsta), on maailman suurin. Sitä hallinnoi kommunistisen johdon alainen Safe. Ulkomaisista sijoituksista vastaa pienempi, 2007 perustettu China Investment Corporation (CIC), jolla on käytössään 200 mrd USD varannot. Kiinan viranomaisten mukaan CIC ei tavoittele määräysvaltaa sijoituskohteina olevissa yrityksissä. Silti sen sijoitustoiminta on suuren huomion kohteena. Kun myös muut valtiolliset sijoitusrahastot (Venäjän ja öljyntuottajamaiden "sovereign wealth funds") ovat kasvaneet, IMFn ja EUn piirissä on keskusteltu säännöstöstä (code of conduct) valtiollisten rahastojen sijoitustoiminnalle. Tavoite on lisätä rahastojen läpinäkyvyyttä, jonka puute ruokkii kaikille vahingollista protektionismia ja tarpeetonta säätelyä. Esimerkiksi Saksassa on jo harkittu uusia sääntöjä, joilla voitaisiin rajoittaa valtiollisten rahastojen sijoituksia strategisille aloille. Yhdysvalloissa vastaavat järjestelyt estivät Kiinan yrityksen ostaa yhdysvaltalainen öljy-yhtiö Unocal Toisaalta pankkien rahoitusongelmat ovat nyt avanneet ovet Kiinan ja öljyntuottajamaiden sijoituksille sekä USAn että Euroopan pankkisektoriin. Tätä porttia tuskin pystytään sulkemaan uudelleen. Kiina on vuosien ajan ollut Aasian veturi. Suurin hyötyjä on ollut Japani, vaikka myös Saksan ja USAn kokonaisviennin kasvusta merkittävä osa on suuntautunut Kiinaan. Maaliskuussa 2009 Kiinan vienti supistui 17 % vuoden takaa, kun taas tuonnissa pudotus oli 25 % (kuvio 19). Vaikka merkittävän osan tuonnin arvon supistumisesta selittää öljyn ja muiden raaka-aineiden halpeneminen, se merkitsee tulonmenetystä monille raaka-aineita tuottaville maille. Taloudellinen katsaus: Huhtikuu 2009 Aktia Pankki Oyj 15

18 Kuvio 16 Kuvio 17 % Alueiden ja talouksien globaali BKT-osuus, % vuodesta 1000 vuoteen 2000 Aasia USA L-Eurooppa Venäjä ja I-Eurooppa E-Amerikka Afrikka Kuvio 18 Lähde: Angus Maddison,OECD 16 Taloudellinen katsaus: Huhtikuu 2009 Aktia Pankki Oyj

19 Aasiasta ja Etelä-Amerikasta tuli viime vuosina kiinavaikutuksen pelikenttä, jolla amerikkalaiset ja eurooppalaiset pelkäsivät jäävänsä sivustakatsojiksi. Kiina-imussa Afrikka ja Latinalainen Amerikka kasvoivat nopeammin kuin koskaan. Nyt tilanne on kuitenkin äkkiä muuttunut. Kiinassa on harjoitettu pitkään löysää rahapolitiikkaa. Lavean rahan (M2) määrä lisääntyi 18 % Valtion budjettimenot kasvoivat 26 % ja tulot 20 %. Verotulojen nopean kasvun ansiosta budjettivaje jäi 0.6 prosenttiin BKTsta eli puoleen odotetusta. Ruoan kallistumisen vuoksi inflaatio nousi 9 prosenttiin keväällä Maaliskuussa 2010 se oli 1.2 % miinuksella. Yhdennentoista viisivuotissuunnitelman ( ) mukaan Kiina pyrkii 2020 mennessä yhdeksi maailman johtavista teknologian kehittäjistä. Tieteen ja teknologian kehittämismäärärahat ovat lisääntyneet ja, kun Kiina pian ohittaa Japanin tutkimus- ja kehitysmenot, se nousee maailman toiseksi suurimmaksi tutkimusvaltioksi Yhdysvaltain jälkeen. Venäjään verrattuna Kiinan tutkimus- ja kehittämismenot ovat moninkertaiset. Yritykset rahoittavat ja tekevät kaksi kolmasosaa Kiinan tutkimus- ja kehitystyöstä. Useat kansainväliset yritykset ovat siirtäneet tutkimus- ja kehitystoimintaansa Kiinaan. Kiinassa palkat ovat nousseet 2000-luvulla prosentin haarukassa. Vuonna 2007 palkkainflaatio nousi 19 prosenttiin. IMFn mukaan tilastot kuitenkin liioittelevat keskimääräistä nousuvauhtia, sillä niiden perustana olevassa otoksessa eivät näy täysimääräisesti kasvukeskuksiin (usein luvatta) muuttavat työläiset, joiden palkkatoiveet ovat hyvin pienet. Rannikkomaakunnissa, joissa jo lähtötilanteessa palkkataso on ollut muuta maata selvästi korkeampi, palkkojen hyvinkin nopea nousu on kuitenkin tosiasia. Työvoimakustannuksia on nostanut myös uusi työsopimuslaki, joka astui voimaan Sen mukaan jokaisen työsuhteen tulee perustua kirjalliseen työsopimukseen, jossa määritellään työsuhteen ehdot ja korvaukset. Nopeasti nousevat palkat ja dollariin nähden vahvistunut yuan ovat johtaneet lukuisten matalan jalostusasteen tuotantolaitosten sulkemiseen tai siirtämiseen rannikkomaakunnista sisämaahan. Viranomaistoimet ovat vahvistaneet tätä trendiä leikkaamalla vientituotteiden verohelpotuksia rannikkoseudulla. Kyselyn mukaan 10-20% Quangdongin maakunnan tehtaasta on suljettu viimeisen vuoden aikana. Saman verran lopetuksia odotetaan seuraaville vuodelle tai parille, kun hallitus painostaa matalan tuottavuuden ja palkkatason yrityksiä siirtymään rannikolta sisämaahan, jonne teollistumisen vauhdittama vaurastuminen ei vielä ole yltänyt. Toiveena on, että poistuvien yritysten sijalle syntyy korkean jalostusasteen yrityksiä, jotka saastuttavat ja käyttävät energiaa vähemmän. Tätä tuetaan avaamalla Guandongiin ja Suzhouhun uusia ja taas uusia teollisuuspuistoja, jonne hyväksytään vain kehittynyttä elektroniikka- ja terveydenhoitoalan teollisuutta. USAn Kauppakamarin Shanghaissa 2008 tekemän selvityksen mukaan yli puolet ulkomaisista yrityksistä arvioi Kiinan olevan menettämässä etujaan muihin Aasian matalan kustannusten maihin nähden. Monet ovat jo harkitsemassa uudelleensijoittautumista. Kaikki tämä alleviivaa sitä, että Kiinan menestystarinan jatko lepää yhä enemmän kotimaisen kysynnän ja kulutuksen kasvun varassa. Palkkatason noususta huolimatta työvoima on edelleen edullista. Teknologiateollisuus kertoo, että Suomessa teknologiatyöläisen keskimääräinen tuntikustannus on 25 euroa, kun se Kiinassa ja Intiassa on euroa. Pitemmässä juoksussa Kiinan kasvun voi vakavasti vaarantaa lähinnä sosiaalisen tasapainon järkkyminen. Siitä ei ole tähän asti nähty ennusmerkkejä. Nyt tilanne voi muuttua nopeasti, kun kasvun hidastuminen on katkaissut hyvän työllisyyskehityksen. Lyhyessä ajassa 23 miljoonaa maan sisäistä siirtotyöläistä on joutunut palaamaan kotiseudulleen jäätyään vaille työtä vientiteollisuudessa. Yhteensä siirtotyöläisiä on noin 130 miljoonaa. Heidän koteihinsa lähettämän rahan on arvioitu kattavan 40 % maalaisväestön tuloista. Kahdessa peräkkäisessä määräaikaisessa työsuhteessa tai yli 10 vuotta samaa työnantajaa palvelleet tulee vakinaistaa. Irtisanomiskorvaus on kuukauden palkka jokaiselta työvuodelta. Vuokratyövoimalla on lähes samat oikeudet Kiinan hallitus on alkanut viime vuosina ottaa kuin muulla työvoimalla ja vuokratyöläinen aiempaa herkemmin huomioon kansalaisliikkeiden tulee palkata yritykseen pysyvästi, jos työsuhde aloitteet eikä London Cityn Kiina ske- jatkuu yli vuoden. Maaseudulta kaupunkiin naario pidä kasvuun kohdistuvia politiikkaläh- muuttaneiden työläisten asemaan laki ei puutu. Taloudellinen katsaus: Huhtikuu 2009 Aktia Pankki Oyj 17

20 töisiä riskejä keskeisinä. Jos elintason nousu jatkuu, paineet yksipuoluejärjestelmää kohtaan alkavat muuttaa hallintomallia vasta 5-10 vuoden kuluttua. Jos elintason nousu taittuu, paineet saattavat kasvaa paljon nopeammin. Viennin supistuessa teollisuustuotannon kasvu painui marras-tammikuussa 5-6 prosenttiin, kun se vielä 2008 alkuvuonna oli yli 15 prosentin tasolla. Helmi-maaliskuussa 2009 teollisuustuotannon kasvu kuitenkin piristyi 10 prosentin tasolle (kuvio 20). Syynä lienee elvytyspolitiikka, kun investoinnit olivat 30 prosentin kasvussa. Aika näyttää onko muutos pysyvä. Valtio on vuodesta toiseen hillinnyt kulutusta ja tukenut (pakko)säästämistä. Investointien rajun kasvun onkin mahdollistanut korkea säästämisaste, jonka on arvioitu olevan 50% BKTsta. Jos yksityinen kulutus halutaan kasvun moottoriksi, säästämisaste pitää saada laskuun. Se taas vaatii sosiaaliturvan paranemista. Kommunistinen puolue on alkanut korostaa a) maan sisäisestä eriarvoisuudesta johtuvia jännitteitä ja b) ympäristöongelmia, jotka ovat hinta talouskasvun maksimoimisesta. Vuosien viisivuotissuunnitelman tavoitteeksi määriteltiin "harmoninen yhteiskunta". Maanviljelijöiden tulotasoa sekä juomaveden ja sähkön saatavuutta parannetaan. Maaseudun asukkaille annetaan ilmaiset terveydenhoidon peruspalvelut ja heidän oikeuksiaan parannetaan suhteessa paikallisviranomaisiin, jotka ovat usein pakkolunastaneet kohtuuttomin ehdoin viljelysmaata rakennushankkeisiin. Pahenevaan ympäristöongelmaan puututaan vähentämällä energian kulutusta 20 % suhteessa tuotettuun BKTyksikköön. Takana on aika, jolloin talouskasvua maksimoitiin ympäristövaikutuksista välittämättä. Syykin on selvä: maailman 20 saastuneimmasta kaupungista 15 on Kiinassa! Maaseudun hyvinvoinnin parantaminen on hallinnon tavoitelistan kärjessä, sillä maan kaksijakoisuus on yhteiskuntarauhan uhka. Maaseutu on etusijalla myös finanssipolitiikan tukipaketissa. Monissa maakunnissa maanviljelijät voivat ostaa 13 prosentin alennuksella kodinkoneita (televisioita, jääkaappeja, matkapuhelimia). Kotimainen kysyntä on avainasemassa, kun hallitus pyrkii vauhdittamaan kasvua ja suotuisaa työllisyyskehitystä. Kiinassa tuloerot kuuluvat maailman suurimpiin ja ovat sitä paitsi kasvussa. Virallisten tilasnöstelyn vuoksi suuri osa kiinalaisesta öljynja- 18 Taloudellinen katsaus: Huhtikuu 2009 Aktia Pankki Oyj tojen mukaan kotitalouksista rikkain 10 % ansaitsee 21 kertaa enemmän kuin köyhin 10 %. Aasian Kehityspankin mukaan Kiinassa tuloerot ovat aavistuksen suuremmat kuin Yhdysvalloissa. Toisen tutkimuksen mukaan yllä mainittu tuloero saattaa todellisuudessa olla 55-kertainen. Se nostaisi Kiinan tuloerot suuremmiksi kuin Brasilian ja Argentiinan. Suurin osa uusista työpaikoista on syntynyt rakennustoiminnassa ja palveluissa. Vaikka teollisuustyön siirtyminen kehittyneistä maista Kiinaan on ollut maailmantalouden megatrendi, se ei ole korvannut vanhojen valtionyritysten supistuksia. Kiinassa teollisten työpaikkojen työllisyysosuus on pudonnut 45 prosentista vuonna 1985 noin 20 prosenttiin. Yhdysvalloissa teollisuuden työllisyysosuus supistui samana aikana noin 20 prosentista 12 prosenttiin. Teollisuuden rooli työllistäjänä on siis Kiinassa tänään sama kuin USAssa Pankeissa ei ole suuria ongelmia. Lainakannan nopea nousu on alentanut menneisyydestä periytyvien hoitamattomien luottojen osuuden alle 5 prosenttiin. Pörssikelpoiset ja pörssikelpoisuutta tavoittelevat pankit ovat tiukentaneet luotonantoaan pyrkiessään kannattavuuden ja omistaja-arvon vahvistamiseen. Maaliskuussa pankkien antolainaus kasvoi 30 prosenttia edellisvuodesta, kun hallitus oli "toivonut" pankkien tukea talouden elpymiselle. Julkinen velka on alle 20 % BKTsta eli kansainvälisessä vertailussa pieni siitäkin huolimatta, että 2007 nähtiin ensimmäinen julkisen talouden ylijäämä yli 20 vuoteen. Syksystä 2003 kesään 2008 keskuspankki oli huolestunut ylikuumenemisesta. Lainakasvua yritettiin hillitä kiristämällä pankkien reservivaatimuksia, kontrolloimalla luottomääriä ja nostamalla ohjauskorkoa. BKT-kasvuun toimet eivät vaikuttaneet tuon taivaallista. Kun talouskasvu heikkeni syksyllä 2008, linja muuttui. Syyskuun jälkeen keskuspankki on alentanut ohjauskorkoa jo viisi kertaa, 7.5 prosentista 5.3 prosenttiin. Lisäksi pankkien varantovelvoitteita on kevennetty ja luottokiintiöistä on luovuttu. Kiinalaiselle autoilijalle 97-oktaaninen bensalitra maksaa 0.60 euroa. Hallitus on pitkään määrittänyt polttoaineille ohjehinnan. Subventiot hidastivat inflaatiota ja tukivat kotimaista kulutusta, mutta veivät budjettivaroja jopa 2 % BKTsta. Lisäksi järjestelmä piti yllä energiakysynnän ja -tarjonnan epätasapainoa. Hintasään-