Julkaisija: Rinnekoti-Säätiö, Rinnetuki r.y. 1/2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija: Rinnekoti-Säätiö, Rinnetuki r.y. 1/2014"

Transkriptio

1 Julkaisija: Rinnekoti-Säätiö, Rinnetuki r.y. 1/2014

2 Pääkirjoitus Kapoinen pitkospuu, seitinohut silta Tänä vuonna Rinneviestin kannessa jatkuu kehitysvammaisten kuvataiteilijoiden galleria. Nyt kannessa on vahva asetelma valkoisesta kannusta voimakkaasti kuvioidulla värikkäällä pohjalla. Taiteilijana Katja Hiltunen kulkee Henri Matissen tiellä: vahvat värit ja vahvat muodot. Viereisellä sivulla on kuva Katjasta työn touhussa. Kuvauspäivänä häntä ei haluttanut keskeyttää taiteellista työskentelyään katsoakseen kameraan ja hyvä niin! Myös haastatteluun hän vastasi mieluummin kirjallisesti ja se sallittakoon! Kansikuvan kautta saamme Katjaan kontaktin tavalla, mikä koskettaa sitä voimakkaammin, mitä vähemmän muita kommunikointireittejä on tarjolla. Sivulla 15 lastenneurologi Paula Tuomikoski on kerännyt ajatuksiaan autismista. Autismin mysteeri koskettaa yhä useampia perheitä ja yhteisöjä. Häiriö huomataan useimmiten vuorovaikutustaitojen erilaisuutena tai stereotyyppisenä käytöksenä. Autistinen henkilö voi kommunikoida poikkeavasti ja hän ymmärtää asioiden merkityksiä persoonallisesti. Lääketieteen näkökulmasta autismi on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö. Silti autismi on mysteeri. Mysteeri voi kiehtoa ja se voi pelottaa. Sivulla 13 löydät kirja-arvostelun ruotsalaisen Iris Johanssonin elämäntarinasta. Lapsena Iris rasitti kovin äitiään mutta kiehtoi onneksi isäänsä. Johanssonin kirjan nimi on Toinen maailma jonka tunnen. Otsikko on osuva, sillä vaikuttaa aivan kuin kysymyksessä todella olisi toinen maailma, jota me muut emme tunne. Vuorovaikutus kulkee välillä vain kapoista pitkospuuta pitkin, seitin-ohutta siltaa, jonka päässä on meille muille tuntematon maa. Suomen kehitysvammalääkäreiden viime vuoden 2013 Aivot, Epilepsia ja Mieli -symposiumin tunnelmia löydät sivulta 8. Edelleen korostuu, kuinka tärkeää kehitysvammaisen kokonaisvaltainen huomioiminen on. Uutena palstana Rinneviestissä alkaa omaisen kolumni. Rinnekodin numerossa 4/2013 kuvattiin Riikan elämää Rinnekodissa. Nyt Riikan äiti, Leena Pohjola, kirjoittaa omaisen kolumnissaan omia kokemuksiaan omaisen näkökulmasta sivulla 12. Lopuksi esitän kutsun kaikille lukijoille: tiedän että teissä on paljon potentiaalia. Lähetä kuva tai kirjoitus elämästäsi Rinneviestin toimitukseen, kuten sivulla 18 Taru on tehnyt. Takakannen jäänmurtaja puolestaan on Matti Rainion kuvaama. Matti on kuvannut kaikki Suomen jäänmurtajat. Julkaisemme mielellämme viestejänne. Viestien kuljetukseen kapeaa tietä pitkin on meillä ihan tukevat rattaat. Elina Airikkala Tämän numeron akvarellit on maalannut kuvataideterapeutti Helle Radmer-Jensen. 2 Rinneviesti 1/2014

3 Sisältö 1/2014 Pääkirjoitus...2 Kansikuvataiteilijan esittely Kipparin kosketus Symposiumin tiivistys Tässä ollaan... 8 Pääsiäistapahtumia Juniori- 15 koti Omaisen kolumni Kirjavinkki Tarun kirje sinulle Papin posti Ajatuksia autismista Kansikuvataiteilija Taulussani valkoinen kannu olen kuvannut luonnosta. Maalaminen oli tosi kivaa. Se tuntuu hienolta. Katja KATJA HILTUNEN Valkoinen kannu 2013, akryyli, 100cm x 100cm Katja Hiltunen, 21, opiskelee ensimmäistä vuotta kuvallista ilmaisua Taideja toimintakeskus Kaarisillassa Villähteellä. Ennen kuvataideopintoja hän kävi Kaarisillan vuoden kestäneen valmentavan koulutuksen. Katja luonnostelee paljon. Kansikuvan kannun Katja maalasi luonnoksensa pohjalta. Hänen töissään on usein satumainen tunnelma ja mehevät värit. Päätoimittaja Elina Airikkala, , Ulkoasu ja taitto Lisa Saloranta, Kansikuvan akryylimaalaus Katja Hiltunen Rinneviesti toimitusneuvosto Markku Niemelä pj., Elina Airikkala, Nina Bjelogrlic-Laakso, Sirpa Granö, Marjo Kinnunen-Kakko, Leila Paavola, Heidi Talja ja Leena Toivanen Rinneviestin tilaus / osoitteenmuutokset Rinnetuki r.y.:n jäsenten osoitteenmuutokset Sinikka Niemi, Julkaisija Rinnekoti-Säätiö ja Rinnetuki r.y. Painopaikka Aldus Painos kpl 54. vuosikerta Rinneviesti 1/2014 3

4 Työ- ja päivätoiminta Kipparin kosketus TEKSTI & KUVAT ELINA AIRIKKALA Pitäjänmäen Kutomotiellä on kaunis vanha neljäkerroksinen kivitalo, josta toinen kerros on toimintakeskus Kipparin käytössä. Kipparissa käy joka arkipäivä yli kaksikymmentä iloista nuorta, seitsemän ohjaajaa sekä vastaava ohjaaja Sini Lindell. Kippari on suuntautunut autismin kirjon asiakkaiden toimintakeskukseksi. Se näkyy vahvana strukturointina ja ohjaajien monipuolisena autismiosaamisena. AAMU ALKAA KOMMUNIKOINNILLA Aamut alkavat Kipparissa aamuinfolla, jolloin tiloja hyödyntämällä saadaan kaksi eri inforyhmää. Kummassakin ryhmässä info alkaa aivojumpalla. Siinä jokainen juo lasillisen vettä ja tekee pieniä jumppaharjoituksia musiikin ja sanallisten ohjeiden kera. Näiden kahden pienen ryhmän ero on heidän kommunikaatio- ja vuorovaikutustavoissa. Puheella kommunikoivan ryhmän kanssa käydään rauhalliseen tahtiin läpi päivä,kuukausi, vuosi, vuodenaika, sää, päivän toiminnat ja sovitaan yhdessä yhteiset päivän asiat. Kaikki osallistuvat keskusteluun ja pohdintaan. Tässä kaikilla on myös mahdollisuus kertoa omia asioita joita haluaa muille jakaa. Katoin Pikku Kakkosta, hyvää kuuluu, sanoo Teemu. Aku on samoilla linjoilla: Söin eilen kotona jauhelihalasagnea, pesin hampaat ja menin nukkumaan. Hyvä fiilis. Mä eilen söin spagettia ja gotletteja ja huomasin Me Naisista herkkureseptin korealainen possuburgeri. Jos isä tekee niin syön. Neogesent dot comista odotan vastausta että saadaan peliin apua. I hope so. How are you? Come stai? Muchas grachias! sanailee Matti. Kuulumisien vaihtelu on rauhallista ja hienoa. Tässä jutellaan porukassa, ihan rauhassa. Kipparin aamuinfon päättää kunkin päiväohjelman kertominen. Osalla on aamupäivästä tuolijumppaa, osa lähtee pulkkamäkeen, osa tekee kierrätyshommia, muutama puolestaan keittiötöitä. Iltapäivällä on kuvaamataidon ryhmä ja naisilla kauneudenhoitoa. REHTIÄ RYHMÄTYÖTÄ Kipparissa harjoitellaan kodinhoidollisia tehtäviä. Pöytää katetaan, pyykkiä viikataan, astianpesukone täytetään ja tehdään erilaisia keittiötöitä. Lähikampaamon kanssa tehdään yhteistyötä siten, että Kipparista haetaan kampaamon pyykit, jotka pestään ja viikataan ja palautetaan puhtaana. Pitäjänmäen ympäristö tarjoaa mahdollisuudet erilaisille yhteistöille eri yritysten kanssa. Lähikaupassa käydään lajittelemassa palautuspullot oikeisiin koreihin. Kierrätystä toteutetaan viemällä metallit, lasi ja pahvit kierrätyspisteeseen Munkkiniemen ostoskeskuksen kierrätyspisteeseen. Samalla saadaan kunnon happihyppely. Arkeen kuuluvat myös erilaiset kulttuuriryhmät. Musiikkiryhmässä soitetaan ja lauletaan. Lukupiirissä luetaan yhdessä valittua kirjaa. Tällä hetkellä Kipparissa luetaan Risto Räppääjää. Luetusta tekstistä keskustellaan yhdessä. Keskustellaan, mitä hauskoja tapahtumia Ristolle tapahtuu. Kukin vuorollaan kertoo, mikä oli mielestään hauskin, pelottavin, jännittävin tai muuten mieleenpainuvin kohta luetusta tekstistä. Draamaryhmä puolestaan auttaa löytämään hyviä toimintatapoja elämän eri tilanteissa. Draamaryhmässä harjoitellaan erilaisia tunteita ja ilmeitä. Rentoutus- ja aistiryhmäläiset knillaavat yhdessä. Knillaaminen on musiikin tahtiin tapahtuvaa kehon hahmotusharjoituksia. Ryhmässä tutustutaan haju-, maku-, tunto-, kuulo- ja näköaistien kautta asioihin. Kauneudenhoitoryhmä on naisten suosiossa. Ryhmässä hoidetaan kasvojen ihoa, rasvataan ja hoidetaan käsiä, lakataan kynsiä ja nautitaan hyvinvoinnista. Miesten äijäryhmä toisaalla korjaa, entisöi ja rakentelee ja juttelee äijien juttuja. LIIKUNTAA JA KILPIKONNIA Pitäjänmäen ympäristö tarjoaa myös monipuoliset puitteet harrastaa monenlaista liikuntaa. Talin viheriöt tarjoavat mahdollisuuden jalkapallolle, pihapeleille, frisbeelle, mölkyn pelaamiselle, kroketin pe- 4 Rinneviesti 1/2014

5 Tietoisku Aamuhetki, Henri ja Elisa. Kiusoittelua Kipparissa Janican ja Jussin tapaan. laamiselle ja erilaisille ulkoliikuntalaitteille. Liikuntaryhmissä saadaan monipuolisia harjoituksia mm. koordinaatioon, motoriikkaan ja kehon hallintaan. Sisällä tilat muuntautuvat temppuradaksi, jolloin on erilaisia pisteitä missä heitetään koreja, keilataan, kuljetaan lankkua pitkin tasapainoillen, pompitaan trampoliinilla, poljetaan kuntopyörällä ja jopa soudetaan pitkiäkin matkoja. Vain mielikuvitus on rajana, kun ratoja rakennetaan ja niissä toimitaan. Tuolijumppa on myös retki, jolloin lähdetään kävelemään tuolissa istuen ja jalkoja tömistellen niin, että ympärillä olevat kuvitteelliset eläimet saavat kyytiä. Tuolijumppamatkalla joudutaan erilaisiin tilanteisiin, jolloin käsiä pyörittäen ympäri uidaan. Seisten selkänojasta tukea pitäen potkitaan potkukelkkaa, jalat ylöspäin nostettuna istutaan ja poljetaan pyörällä jne. Sitten saavutaan määränpäähän ja sieltä sitten hetken kuluttua lähdetään takaisin päin samoja reittejä. Näistä hetkistä nautitaan kovasti ja usein käsillä jumpassa tehtyjä kilpikonnia liikkuukin päivän aikana Kipparin käytävillä. OHJAAJIEN TYÖNKIERROSTA VIRTAA Työnkierto toi Kippariin töihin ohjaaja Anne Toikon. Neljän kuukauden työnkierto päättyi hänen osaltaan siten, että hän halusi jäädä Kippariin pysyvästi. Ohjaajilla on mahdollisuus Rinnekodin työ- ja päivätoiminnoissa vaihtaa toisesta toimintakeskuksesta toiseen neljän kuukauden määräajaksi. Tällä kierrolla toivotaan kunkin ohjaajan erilaisen ammattitaidon, vahvuuksien ja kokemuksien jakautuvan muille ohjaajille. Tietoa välittyy, opitaan ja opetetaan. Työnkiertoon lähtevä saa myös itse uusia näkökulmia, osaamista sekä kokemuksia. Työnkierto on vastavuoroista. Työnkierrossa olevan ohjaajan kanssa arvioidaan kerran kierron aikana kierron vaikutusta ja pohditaan yhdessä tulevaisuutta omalla työurallaan palvelupäällikkön kanssa. Arviointikeskustelussa pohditaan, mikä toimintakeskus Ohjaustyö on rinnalla kulkemista. Rinneviesti 1/2014 5

6 Työ- ja päivätoiminta Kuntoutukselliset tavoitteet asetetaan vasta, kun avoin tutustuminen on rauhassa saanut tapahtua. Toni, taitava piirtäjä. Kipparin pulkkailija. tarjoaisi parhaan mahdollisen työympäristön juuri tälle ammattitaidolle, jota kierrossa oleva ohjaaja edustaa. Työnkierrosta on voinut mahdollisuuksien mukaan palata takaisin omaan toimintakeskukseen, jatkaa siinä toimintakeskuksessa missä työnkierron toteuttanut tai jatkaa seuraavaan toimintakeskukseen. Kokemukset ovat olleet pääsääntöisesti erinomaiset. Työnkierron kautta on pystytty kohdentamaan oikeaa osaamista oikeisiin paikkoihin. Kipparien ohjaajalla Laurilla on erityisryhmien liikunnanohjaajan koulutus. Elisa vetää musiikkiryhmiä, hän soittaa ja laulaa itse kahdessa bändissä. Anssi on puolestaan liikuntaneuvoja ja hän toimii myös koko Rinnekoti-Säätiön Avekki-kouluttajana. Avekki-koulutus auttaa mahdollisten väkivaltatilanteiden ehkäisyssä. Rinnekodin työ- ja päivätoiminnan yksiköiden Avekki-ohjaajat kokoontuvat säännöllisesti. Siten ylläpidetään taitoja, ennakointia ja yhteisiä käytänteitä haastavien tilanteiden hallintaan. AIKA HIDASTUU SADALLA Satu Granbergin mukaan tehdään valtava virhe, jos tuottavuutta pidetään ihmisen itseisarvona. Kehitysvammatyössä tuottavuus ei ole ensisijaisen merkittävää. Tärkeintä on arjen kohtaaminen, rinnalla kulkeminen, mahdollistaminen. On muistettava, että jokainen kohtaaminen on tärkeä ja ainutlaatuinen. Granberg korostaa myös palvelunkäyttäjän vireystason arviointia ja sen merkitystä päivän kulussa. Töihin tullessaan ohjaajien aikakäsitys saa hidastua sadalla, koska vallitseva yhteiskunta toimii täysin päinvastoin, kuvailee Satu Granberg. Viikko-ohjelman merkitys palvelunkäyttäjälle on useimmiten myös tärkeä turvallisuuden tuoja. Viikko-ohjelmaa voisi kuvata myös ohjaajan ja palvelunkäyttäjän sopimukseksi, jossa yhdessä määritellään mitä ja milloin viikossa tapahtuu. Toimintakeskusten toiminta on tavoitteellista toimintaa. Se perustuu yhdessä palvelunkäyttäjän, hänen omaistensa sekä eri sidosryhmien kanssa yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin. Ympäristöllä ja läheisten ohjaajien asenteella on suuri merkitys. Uuden asiakkaan kohdalla on aina aloitettava puhtaalta pöydältä, painottaa Satu Granberg. Kuntoutukselliset tavoitteet asetetaan vasta, kun avoin tutustuminen on rauhassa saanut tapahtua. OHJAUSTYÖ ON RINNALLA KULKEMISTA Palvelunkäyttäjää tuetaan monilla eri osa-alueilla: mahdollistetaan kokemuksellista oppimista, harjoitellaan valintojen tekemistä ja oman elämän päätösten tekoa. Haastavien tilanteiden syntymekanismi pyritään selvittämään analysoimalla yksityiskohtaisesti tapahtunutta tilannetta ennen ja jälkeen. Haasteellisissa tilanteissa on syytä aina tarkastella laajasti toimintamalleja, ympäristöä ja kokonaisuutta. Tarkoitus on oppia. Tuolijumpassa äijiä ja Tiia. 6 Rinneviesti 1/2014

7 Albumi Henrin leveä hymy. Sini ja Lauri hymyilevät kilpaa. Toinen heistä harrastaa koripalloa. Arvaatko kumpi? RINNEKODIN AUTISMI TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTAA NELJÄSSÄ TOIMINTAKESKUKSESSA ANKKURI, JOONATAN, KIPPARI JA MERIPIHKA Helsingissä on kaksi autismin kirjon henkilöiden toimintakeskusta: Kippari ja Meripihka, joissa päivittäin käy 37 autismin kirjon henkilöä 16 ohjaajan avustuksella. Espoon Lakistossa toimii kaksi autismin kirjon henkilöiden toimintakeskusta: Ankkuri ja Joonatan, joissa päivittäin käy yhteensä 31 asiakasta, ohjaajia on yhteensä kahdeksan. Espoon Ankkuri ja Helsingin Meripihka ovat erikoistuneet vahvan tuen henkilöiden tarpeisiin. Tämä näkyy henkilöstön suurempana resursointina, koska palvelunkäyttäjät tarvitsevat rinnalleen ohjaajaa useimpiin päivän hetkiin. MONIAISTINEN KUNTOUTUS Autismitoiminnan palvelupäällikkö Satu Granberg toi työnkierron Rinnekodin työ- ja päivätoimintaan. Granberg aloitti työnsä Rinnekodissa noin kolme vuotta sitten. Hänen vastuualueensa sisältää Rinnekodin autismitoiminnan työ- ja päivätoiminnot Espoossa ja Helsingissä. Satu Granberg oli ennen Rinnekotiin tuloaan töissä Helsingin kaupungilla kehitysvammatyössä 17 vuotta. Granberg kertoo olleensa jo pitkään erityisen kiinnostunut kehitysvammatyön multisensorisesta toiminnasta. Multisensorisella tarkoitetaan moniaistisen kokemusmaailman hyödyntämistä kuntoutuksessa. Vuorovaikutus voidaan luoda kuuloaistin lisäksi näön, tunnon, hajun, maun ja liikkeen avulla. Aistirikkaus tuo elämään erityisen merkityksen. Multisensorista työotetta nähdään kaikissa Rinnekodin neljässä toimintakeskuksessa. Rinneviesti 1/2014 7

8 Tiede Tässä ollaan, yhteistyöllä eteenpäin - yhteenveto marraskuun 2013 Aivot, Epilepsia ja Mieli -symposiumista - Rinneviestin numerossa 3/2013 esitettyyn kysymykseen Missä ollaan, minne mennään? haettiin vastausta Suomen kehitysvammalääkäreiden viime marraskuisessa Aivot, Epilepsia ja Mieli symposiumissa. Tilaisuus oli ajatuksia herättävä. Siellä kohtasivat niin psykiatrian, neurologian, genetiikan ja monien muiden alojen ulkomaiset ja kotimaiset asiantuntijat. Yleisö osallistui keskusteluun paitsi kommentoimalla ja kysymyksiä esittämällä, niin myös äänestämällä puheenjohtajien heille esittämiin visaisiin kysymyksiin. Musiikkiterapeutti Heikki Raine orkestereineen herätti aamukahvia nauttivat osallistujat reippaalla musiikkiesityksellään, jonka jälkeen lääkintäneuvos Markus Kaski avasi virallisesti koulutuspäivät. Euroopan kehitysvammalääketieteen puheenjohtaja, psykiatri Roger Banks havainnollisti päivän ensimmäisellä luennollaan kuinka tärkeää kehitysvammaisen kokonaisvaltainen huomioiminen on, jotta tarjolla olevat palvelut hyödyntävät konkreettisella tavalla kehitysvammaisen arkea. Hyvänä esimerkkinä hän kertoi kuinka yhden hänen hoitamansa potilaan kohdalla käytöshäiriöiden taustalla olikin ollut epileptinen ongelma ja kuinka arkea invalidisoiva ongelma oli monien yritysten ja erehdysten kautta saatu korjaantumaan aloittamalla potilaalle syyn mukainen epilepsialääkitys. Suurin osa yleisöstä samoin kuin toinen pääluennoitsija, genetiikkaan perehtynyt neurologian ylilääkäri Thomas Dorn Sveitsin epilepsiakeskuksesta, olivat samaa mieltä tri Roger Banks:n kanssa siitä, että kehitysvammaisten diagnostiikka ja syyn mukainen tuloksekas hoito vaativat kokonaisvaltaista eli monen eri erikoisalan yhteistyötä vaativaa lähestymistapaa. Tri Thomas Dorn ja dosentti Maria Arvio toivat luennoillaan esille, kuinka kiistattomista molekyyligenetiikan alalla tapahtuneista saavutuksista huolimatta spesifinen geneettinen diagnoosi on vain noin 10 %:lla kehitysvammaisista. Toisaalta ongelmallisten, arkea vaikeuttavien käytöshäiriöiden hoidossa tarkasta geneettisestä diagnoosista on vain hyvin harvoin hyötyä. Tri Thomas Dorn nosti lisäksi esiin aiheellisen huolensa molekyyligenetiikan saavutusten mukanaan tuomista eettistaloudellisista haasteista. Uusien lääkkeiden kehittäminen on kallista ja täten myös harvinaissairauksien hoita- minen tulee aiheuttamaan suuria kustannuksia yhteiskunnalle. Kysymys kuuluu, että kuka maksaa yksittäisten potilaiden hoidot? Joutuvatko kehitysvammaiset potilaat eriarvoiseen asemaan diagnoosinsa, asuinpaikkansa ja varallisuutensa perusteella? Jäävätkö vailla spesifistä diagnoosia olevat potilaat vaille tarvitsemaansa hoitoa? Toisaalta alan tutkimus tuottaa myös paljon sellaista tietoa, jonka kliinistä merkitystä ei tunneta. Lopuksi allekirjoittanut ojensi ulkomaisille vieraillemme Rinnekodin 80-vuotisesta historiasta kertovan, valokuvia sisältävän kirjan ja suomalaisen, englanninkielisin tekstityksin varustetun elokuvan Joulun tarina DVD:n. Jouluhan on antamisen aikaa ja kuten keskusteluissa todettiin, niin meidän kunkin kehitysvammalääketieteen parissa toimivan ammattilaisen tulisi miettiä miten voisi itse konkreettisella tavalla antaa omaa osaamistaan yhteisen hyvän eteen läpi vuoden. Nina Bjelogrlic-Laakso LT, FM Aikuispalvelujen ylilääkäri Kuva: Aleksi Pietikäinen 8 Rinneviesti 1/2014

9 Tapahtumat Retki PÄÄSIÄISVAELLUS VIVAMON RAAMATTUKYLÄÄN LOHJALLE Tiistaina 15.4 klo IHMISEN POIKA Vaelluksen aikana Jeesus saapuu Jerusalemiin ja viettää pääsiäisaterian opetuslastensa kanssa. Vaeltajat seuraavat Jeesuksen matkaa Öljymäelle, kohti kärsimyksen ristiä. Matkan varrella kohdataan Juudas, Ylipapit, Pilatus ja Joosef Arimatialainen sekä suuri joukko Jeesuksen opetuslapsia ja seuraajia. Surun jälkeen koittaa ihmeellinen ilo. Jeesuksen hauta on tyhjä, hän on noussut kuolleista. - vaellus/näytelmä kestää 1½ h - vaellus maksaa 12 euroa. - kahvi maksaa 4 euroa. Liikuntarajoitteisten asiakkaiden avustajat pääsevät ilmaiseksi. Linja-autokuljetus on ilmainen, lähtö Lakistosta Espoosta Martintalon edestä tiistaina klo (lähtöaika varmistetaan vielä myöhemmin). Rinnetuki maksaa kuljetuksen. Varauduthan lämpimiin vaatteisiin ja jalkineisiin, vaellus tapahtuu ulkona. Ilmoittautumiset vapaa-aikaan, viimeistään perjantaina sähköpostiin: LAUANTAINA TRULLIKULKUE RINNEKODIN ESPOON LAKISTON ALUEELLA. Trullit lähtevät Martintalolta liikkeelle ja kiertelevät virpomassa ympäri Lakistoa. Mie virvon vitsasella, paukuttelen pajusella, hauvuttelen hartioita, pehmitän perälihoja, toivottelen terveyttä, viisautta, vaurautta, sulaa sopua, rakkautta, viisi tyttöä, kuusi poikaa. Vieläkö pittää, vai joko riittää? Annat Sie palkan? Rinneviesti 1/2014 9

10 Avohoitopalvelu JUNIORIKOTI LYHYTAIKAISTA HOITOA ALLE 13-VUOTIAILLE JUNIOREILLE TEKSTI TITTA TOROPAINEN JUNIORIKOTI ALOITTI TOIMINTANSA TAMMIKUUSSA 2014 Rinnekoti-Säätiö ja ruotsinkielinen Foklhälsan aloittivat yhteistyön yhteisissä tiloissa Helsingin Malminkartanossa. Vuokratilat löytyivät Kuntoutussäätiöltä. Tiloihin kuuluu yhdeksän wc:llä ja suihkutilalla varustettua yhden hengen huonetta, kolme oleskelutilaa, keittiö, ruokailutila, pesuhuone sekä kaksi toimistoa. Näiden tilojen lisäksi olemme yhdessä vuokranneet alakerrasta uima-allastilat saunoineen ja jumppasalin käyttöömme kaksi kertaa viikossa. Juniorikoti tarjoaa kuntouttavaa, lyhytaikaista hoitoa kehitysvammaisille ja autistisille alle 13-vuotiaille lapsille ja nuorille, junioreille. Asiakaspaikkoja meillä on 5, poikkeustilanteessa jopa 9. Toimintamme käynnistyessä olemme sisustaneet osastoamme ja esitelleet toimintaamme ja tilojamme uusille asiakkaille. Muutama juniori on jo ehtinyt käydä ensimmäisillä hoitojaksoillaan, jolloin olemme leikkineet, pelailleet lautapelejä, käyneet uimassa ja jumppaamassa jumppasaliin suunnittelemallamme Angry Bird s-radalla. Juniorikoti sijaitsee erinomaisella paikalla puistojen, juna-asemien ja bussipysäkkien vieressä. Sijaintiamme hyödynnämme ulkoilemalla ja tekemällä eväsretkiä lähipuistoihin. Seikkailemme myös junilla ja busseilla pääkaupunkiseudulla. Lisäksi askartelemme, leikimme vesileikkejä, leivomme, laulamme, loruttelemme, katselemme televisiota, sylittelemme tai vain olemme. Juhlat suunnittelemme, valmistamme ja juhlimme yhdessä Juniorhemmetin kanssa. Sekä Juniorkodilla että Juniorhemmetillä on omien asiakkaidensa lisäksi omat henkilökuntansa. Juniorikodin henkilökuntana on vakuuttava sekoitus koulutettua ja kokenutta väkeä maustettuna erityisosaamisella. MEIDÄT TAPAAT JUNIORIKODISTA Osastonhoitaja Titta Toropainen on koulutukseltaan lähihoitaja ja sairaanhoitaja AMK. Hänen hoitouransa on alkanut vuonna 1991, Rinnekodissa hän on työskennellyt vuodesta 2001 hoitajana vaikeasti kehitysvammaisten lasten osastolla. Sairaanhoitaja-kätilö AMK Niina Mäkinen on aloittanut työskentelyn Rinnekodissa jo vuonna Niina on työskennellyt myös kätilönä, mutta kiinnostus autistisia ja kehitysvammaisia lapsia kohtaan heräsi oman Asperger-lapsen myötä. Sairaanhoitaja AMK Erika Väättäsellä on kokemusta aikuisten kehitysvammaisten hoidosta palvelutalossa. Erika kiinnostui lasten ja nuorten hoitotyöstä suorittaessaan opintoihin kuuluvaa työharjoittelua nuorisopsykiatrisella osastolla. Sari Pekari on koulutukseltaan lähihoitaja ja sairaanhoitaja AMK. Sari on työskennellyt aikuisten ja nuorten kehitysvammaisten parissa, sekä psykiatrisella puolella Asperger-potilaiden kanssa. Lopullinen kiinnostus kehitysvammaisten lasten kanssa työskentelyyn syttyi työharjoittelussa Rinnekodin Hiiala 2:lla. Osasto-ohjaaja Camilla Funck on koulutukseltaan sosionomi AMK ja Cami puhuu sujuvaa ruotsia. Hänen vapaa-ajan suurin intohimonsa on tanssiminen. Emmi Kontusella, sosionomi AMK, on työkokemusta haastavasti 10 Rinneviesti 1/2014

11 Perhekolumni Ensimmäisillä hoitojaksoilla olemme leikkineet, pelailleet lautapelejä, käyneet uimassa ja jumppaamassa. käyttäytyvien autististen ja älyllisesti kehitysvammaisten asumisyksiköstä. Fysioterapeutti AMK Heidi Hinkka on työskennellyt neurologian parissa vuodesta 2007 lähtien fysioterapeuttina ja liikuntaohjauksen parissa. Heidillä on neljän vuoden kokemus erityisuinnin opettamisesta ja kilpavalmennuksesta. Heidin perhepiiriin kuuluu CP- ja kuulovammaiset lapset. Perushoitaja Aira Häkkinen on hankkinut työkokemusta erityislasten parissa jo vuodesta Allu on ollut myös oman erityislapsensa tukena jo 27 vuotta. Kehitysvammaisten hoitaja Mona Oedewaldilla on työkokemusta kehitysvammaisten parissa kertynyt jo 20 vuoden ajalta. Samalla Mona on käynyt elämänkoulua yhdessä oman erityislapsensa kanssa. Myös Mona puhuu sujuvasti ruotsia ja on todella iloinen yhteistyöstä Folkhälsanin kanssa. Pia Pellonpäällä on sekä lähihoitajan että sosionomi AMK:n koulutus. Pia on kerännyt työkokemusta autistisista lapsista ja nuorista erityisammattikoulussa työskennellessään. Pia on toiminut myös henkilökohtaisena avustajana autistiselle nuorelle. Kodinhengettäremme, lastenhoitaja Karoliina Sarnaksella on yli 10 vuoden työkokemus kehitysvammatyöstä päivähoidon puolella integroidussa erityisryhmässä ja kehitysvammaisten tilapäishoitopuolelta. Toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan Juniorikotiin. Juniorikoti OH Titta Toropainen Lasten ja nuorten yksiköiden hoitotyön koordinaattori Satu Suihkonen Pakarituvantie 4, Helsinki s-posti: Rinneviesti 1/

12 Omaisen kolumni Paratiisi Mitäs nyt toivotaan? Käykö Enkeli taivaan tangona? Hessu istuu pianon ääressä Petunian joulukahveilla, sormet valmiina koskettimilla. Hän naurahtaa selvennykseksi: Ettei aina toivota suosikkilauluja Varrella virran tai Paratiisi. Tunnelma on leppoisa. Hessu Raineella on mukana myös osaava rumpali. Hän on Hannu Inkinen, joka asuu kotihoidossa Raineen perheessä Me omaiset laulamme täysin rinnoin mukana sekä iloisia että hartaita joululauluja. Tällä kertaa ei laulettu Paratiisia, mutta tunnelma lähenteli kyllä välillä sitä. Taas kerran me vanhemmat, siskot, veljet ja siskonlapset saimme kokea, miten kodikasta Rinnekodissa asuvilla omaisillamme on. Henkilökunta oli järjestänyt mahtavat herkut. Erityismaininnan saa riisipuuro omenamehulla. Siinä kahvin ja torttujen ääressä istuessa oli tilaisuus jutella enemmänkin musiikkiterapeutti Heikki Hessu Raineen kanssa. Raine on työskennellyt Rinnekodissa 90-luvulta saakka ja tuntee asukkaita varsin hyvin. Juttu kääntyi siihen, miksi laitosasumista tällä hetkellä väheksytään. Voin sanoa, että täällä asuu moni tosi onnellisena. Täällä on muun muassa disko, elokuvanäytöksiä, seurakuntailtoja ja kauppa, johon on turvallista mennä, Hessu listasi. Ihmeteltiin yhdessä Rinnekodin tulevaisuutta. Kehitysvammaisten joukossa on toki paljon niitä, jotka kokevat elämänlaadun paranevan, kun saa oman asunnon. Hyvä niin. Mutta paljon on niitäkin, joiden on hyvä olla toisen kaverina. Jossakin kulkee raja, jolloin oma huone ei paranna elämän laatua. Yhdessä asuminen tuo seuraa arkeen ja yksinkertaistaa hoitotyötä. Olen huomannut, että lapsenlapseni viihtyvät, kun asuvat kotonaan samassa huoneessa. Itsekin asuin vielä yli parikymppisenä siskoni kanssa yhdessä. Oma huone voi merkitä myös yksinäisyyttä. Yhteisöllisyys toteutuu aika hyvin Petuniassa. Eiköhän sisar Ainokin ajatellut Paratiisia Rinnekotia perustaessaan? Leena Pohjola 12 Rinneviesti 1/2014

13 Kirjavinkki IRIS JOHANSSON: TOINEN MAAILMA JONKA TUNNEN AUTISTIN TARINA OTAVA, 2008, SUOM. LAURA BECK K Kansiliepeen maininta autistisesta Iris Johanssonista, jolla on kyky tulkita ihmisten mielentiloja ja joka lisäksi toimii kommunikaatio-ohjaajana, sai tarttumaan teokseen. Millaisia ihmisiä, tilanteita ja olosuhteita taustalta löytyy? Millainen Iris oli lapsena? Millaista hänen elämänsä on nyt? Mitä hän voi opettaa autismista? Toivottavasti seuraava kuvaus ja tulkinnat herättävät halun lukea Iriksen tarina hänen itsensä kertomana. Iris Johansson syntyi luvulla ja varttui senkin ajan mittapuiden mukaan poikkeuksellisen laajassa ja monimuotoisessa yhteisössä. Perheen traditiona ja ilmeisesti myös tulonlähteenä oli ottaa huomaansa vammaisia tai rikoksen tielle poikenneita ihmisiä, etenkin kesäaikaan. Omavaraistaloudessa kaikkia tarvittiin ja kaikille riitti mielekästä tehtävää. Vastavoimana toimi perinteitä ja muotoja kunnioittava kyläyhteisö, jossa Johanssonien iloinen ja myönteinen elämäntapa tuntui herättävän närkästystä ainakin jonkun verran. IRIS OLI VAIKEA JA ARVAAMATON Jo vauvana Iriksessä oli nykytietämyksen mukaan havaittavissa autismiin viittaavia merkkejä. Hän ei ollut hoitajiaan palkitseva vauva, jonka kanssa vuorovaikutus alkaa luonnostaan kehittyä. Iriksen varttuessa sekä ollessa vaikea ja arvaamaton, äiti turhautui ja luovutti kasvatusvastuun isälle. Iris kiehtoi isää. Iris oli isän mukana käytännöllisesti katsoen koko ajan. Isä keksi keinoja vastatakseen havaitsemiinsa kehittymistarpeisiin. Erityisesti mieleen jäi isän ajatus laittaa vauvalle kori oviaukkoon, missä tämä tulisi häirityksi ja ihmiset pysähtyisivät hänen kohdalleen lepertelemään. Varhaislapsuudessaan Iris vietti paljon aikaa isän selässä eräänlaisessa repussa kuunnellen isän ääneen puhumia havaintoja ympäristöstä. Isä myös opetti Iristä. Hän havaitsi Iriksen osaavan ja tietävän hämmästyttävän paljon, mutta tietojen ja taitojen ilmenevän väläyksenomaisesti ja sattumanvaraisesti. Yleensä Iris ei näyttänyt edistyvän lainkaan opetuksesta huolimatta, koska ei kokenut yllykettä taitojensa käyttöön. Kun isä sitten luovutti ja lopetti, taidot usein putkahtivat esiin. Isällä ja Iriksellä oli hyvä suhde. Yhteisössä oli lisäksi muutama henkilö, joiden seurassa Iris ei temppuillut lainkaan. Nämä ihmiset olivat arjen filosofeja, jotka eivät asettaneet sen enempää Irikselle kuin muillekaan odotuksia tai vaatimuksia. Heistä välittyi lämpö ja kunnioitus kaikkea elollista kohtaan. Heidän kanssaan Iriksen oli hyvä ja helppo olla. Ympäristön ihmiset suosittelivat Iriksen laittamista laitokseen oppimaan kunnon kansalaiseksi. Tähän isä ei suostunut. Isä ymmärsi, ettei Iris ollut tahallaan hankala. Kouluaikana opettajat kokivat Iriksen uhkaavan omaa arvovaltaansa, pätevyyttään ja mainettaan. Tuon tuosta Iris sai opettajien mitan täyttymään ja hänet siirrettiin käytävään. Iris ei ymmärtänyt syytä eikä kokenut opettajan suuttumista rangaistuksena. KIUKKUISTEN IHMISTEN ATMOSFÄÄRI Iris kertoo kirjassaan nauttineensa kiukkuisten ihmisten atmosfääriin tuottamien kauniiden väri-ilmiöiden katselusta. Joukkoon mahtui kuitenkin yksi opettaja joka kykeni mukauttamaan opetusta Iriksen tarpeita vastaavaksi. Tuota opettajaa Iris muistelee lämmöllä. Toisten lasten parissa Iris oli outo lintu. Vaikka aika -ajoin toiset lapset tuskastuivatkin Irikseen, he löysivät Irikselle sopivia rooleja, joiden kannattelemana hän saattoi omalla tavallaan olla mukana leikeissä. Lapsena Iris usein oleskeli omissa oloissaan oikeassa maailmassaan jossakin lukuisista mielipaikoistaan. Etenkin tällöin Slire ja Skydde nimiset mielikuvitusolennot leikkivät hänen kanssaan vailla fyysisyyden rajoituksia. Olentojen kanssa hän myös opetteli ymmärtämään, Rinneviesti 1/

14 Ajankohtaista mistä missäkin häntä askarruttavassa asiassa oli kyse. Usein hän oli myös sosiaalisissa tilanteissa paikalla, pöydän alla istuen tai muutoin huomaamattomana. Iris tarkkaili ihmisten ja sosiaalisten tilanteiden värikästä atmosfääriä. Elämässä vallitsee paradoksi. Toisaalta puuttuu jotakin, toisaalta juuri se pakottaa esiin rikkautta, jonka olemassaolosta ei edes tiedettäisi, jos sitä puuttuvaa ei olisi puuttunut. TEININÄ HERÄSI HALU LIITTYÄ Teini-iän kynnyksellä Iriksessä heräsi voimakas halu oppia ymmärtämään tavallista elämää ja maailmaa sekä halu liittyä siihen. Hän tarkkaili ja tutki määrätietoisen sinnikkäästi sosiaalisen vuorovaikutuksen lainalaisuuksia. Iris havaitsi, ettei hänellä ollut tunteita samassa mielessä kuin muilla, mutta hänellä oli kyky intuitiivisesti ymmärtää, mikä ihmisten mieltä askarrutti ja mikä olisi luonnollinen tapa toimia. Iriksen ollessa lapsi tämä kyky aiheutti monia sosiaalisesti kiusallisia tilanteita hänen töräytettyään ihmisten ajatuksia ja salattuja tekoja muitta mutkitta ääneen. Aikuisiällä Iris oppi käyttämään intuitiivisia kykyjään rakentavasti ja pitkälti niiden sekä opintojensa avulla hän sai itselleen työtä ja uran. Kasvuvuosinaan Iris kaiketi oppi, että maailma on turvallisesti muuttuva. Monimuotoisessa yhteisössään hän sai edellytykset oppia luottamaan omaan kykyynsä käsitellä maailmaa. Iriksen menestys kommunikaatio-ohjaajana perustunee myös siihen, ettei hän suhtaudu ihmisiin, asioihin tai tilanteisiin rutiininomaisesti. Tilanteet ovat aina uusia ja siten ainutkertaisia. Kun valkoisten valheiden ja sokeiden pisteiden maailmassa joudutaan umpikujaan, Iriksen intuitiiviset vahvuudet pääsevät oikeuksiinsa. HYVÄKSYNTÄ JA TUNNISTAMINEN Iris on ollut onnekas kohdatessaan ihmisiä, jotka ovat hyväksyneet hänet sekä tunnistaneet ja tunnustaneet hänen lahjansa sekä mahdollistaneet niiden käyttämisen. Kansakoulun jälkeen hän työskenteli muun muassa kampaamossa. Hän opiskeli opettajaksi ja on toiminut muun muassa erityisopettajana ja työnohjaajana. Hän oli 25 vuotta naimisissa ja hänellä on yksi lapsi. Hän nauttii asumisesta kollektiivissa ja siitä, että kalenteri on täynnä sekä työtä että sosiaalista elämää. Iriksen tarina on monikerroksinen kuvaus erään ihmisen elämästä autismin kanssa. Kirjan lopussa on ajatuksia herättävä luku, jossa hän vastaa yleisimpiin hänelle esitettyihin autismia koskeviin kysymyksiin. Aikuisesta Iriksestä kertova kirjan loppuosa on antoisa. Erityisesti minua miellytti Iriksen ajatus: Ihmisten kanssa toimivien on tärkeää haluta kehittyä itse sen sijaan, että haluaisivat oppia muuttamaan ja sopeuttamaan asiakkaita voimassaolevien ammatillisten normien mukaisiksi. Iris toteaa myös: Elämässä vallitsee paradoksi. Toisaalta puuttuu jotakin, toisaalta juuri se pakottaa esiin rikkautta, jonka olemassaolosta ei edes tiedettäisi, jos sitä puuttuvaa ei olisi puuttunut. Tämän ajatuksen kanssa on itse kunkin lohdullista jatkaa matkaa. Marjo Kinnunen-Kakko pienryhmäohjaaja, Rinnekoti-Säätiö 14 Rinneviesti 1/2014

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool

Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool Käyttäjäpalautetta virtuaali- ja reaalimaailmasta Stakes, Auditorio 14.12.2007 Helinä Kotilainen Helina.Kotilainen@stakes.fi Miten virtuaaliympäristöä voidaan

Lisätiedot

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Minulla on paljon taitoja ja Minä osaan jo paljon asioita! Nuoruus on aikuisena olemisen harjoittelua. Itsenäistyminen tarkoittaa sellaisten taitojen kehittymistä, jotka

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt

Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Suomen Taitoluisteluliitto Radiokatu 20, 00093 VALO, Finland puhelin 02 919 333 20 fax 09 3481 2095 office@stll.fi www.stll.fi www.facebook.com/taitoluistelu Tehtävä: Lämmittely

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

SOPU on päämiehen tuki ja ohjaajien apuväline. Sen paikka on päämiehen kodissa.

SOPU on päämiehen tuki ja ohjaajien apuväline. Sen paikka on päämiehen kodissa. SOPU-OHJEET YLEISTÄ SOPUa tehdään yhdessä päämiehen kanssa niin, että seuraavat periaatteet toteutuvat: päämies päättää omasta elämästään mahdollisimman paljon päämiehen toiveet ja unelmat otetaan huomioon

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu Case: Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Lisätiedot

Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä

Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä Projektipäällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry pia.molsa@kvtl.fi // puh. 0207 718 326 Sisaruussuhde

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Olet ehkä jo tavannut hänet tai tulet jonakin päivänä tapaamaan hänet. Hän on kahden kesken aikuisen

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä.

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä. VIRVATULIKYSELY 7-8-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Monettako vuotta olet kuvataidekoulussa? 1. vuotta 32 % 9 2. vuotta 25 % 7 3. vuotta 11 % 3 4. vuotta 21 % 6 5. vuotta 11 % 3 2. Ilomittarit eli hymynaamat

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot