Julkaisija: Rinnekoti-Säätiö, Rinnetuki r.y. 1/2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija: Rinnekoti-Säätiö, Rinnetuki r.y. 1/2014"

Transkriptio

1 Julkaisija: Rinnekoti-Säätiö, Rinnetuki r.y. 1/2014

2 Pääkirjoitus Kapoinen pitkospuu, seitinohut silta Tänä vuonna Rinneviestin kannessa jatkuu kehitysvammaisten kuvataiteilijoiden galleria. Nyt kannessa on vahva asetelma valkoisesta kannusta voimakkaasti kuvioidulla värikkäällä pohjalla. Taiteilijana Katja Hiltunen kulkee Henri Matissen tiellä: vahvat värit ja vahvat muodot. Viereisellä sivulla on kuva Katjasta työn touhussa. Kuvauspäivänä häntä ei haluttanut keskeyttää taiteellista työskentelyään katsoakseen kameraan ja hyvä niin! Myös haastatteluun hän vastasi mieluummin kirjallisesti ja se sallittakoon! Kansikuvan kautta saamme Katjaan kontaktin tavalla, mikä koskettaa sitä voimakkaammin, mitä vähemmän muita kommunikointireittejä on tarjolla. Sivulla 15 lastenneurologi Paula Tuomikoski on kerännyt ajatuksiaan autismista. Autismin mysteeri koskettaa yhä useampia perheitä ja yhteisöjä. Häiriö huomataan useimmiten vuorovaikutustaitojen erilaisuutena tai stereotyyppisenä käytöksenä. Autistinen henkilö voi kommunikoida poikkeavasti ja hän ymmärtää asioiden merkityksiä persoonallisesti. Lääketieteen näkökulmasta autismi on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö. Silti autismi on mysteeri. Mysteeri voi kiehtoa ja se voi pelottaa. Sivulla 13 löydät kirja-arvostelun ruotsalaisen Iris Johanssonin elämäntarinasta. Lapsena Iris rasitti kovin äitiään mutta kiehtoi onneksi isäänsä. Johanssonin kirjan nimi on Toinen maailma jonka tunnen. Otsikko on osuva, sillä vaikuttaa aivan kuin kysymyksessä todella olisi toinen maailma, jota me muut emme tunne. Vuorovaikutus kulkee välillä vain kapoista pitkospuuta pitkin, seitin-ohutta siltaa, jonka päässä on meille muille tuntematon maa. Suomen kehitysvammalääkäreiden viime vuoden 2013 Aivot, Epilepsia ja Mieli -symposiumin tunnelmia löydät sivulta 8. Edelleen korostuu, kuinka tärkeää kehitysvammaisen kokonaisvaltainen huomioiminen on. Uutena palstana Rinneviestissä alkaa omaisen kolumni. Rinnekodin numerossa 4/2013 kuvattiin Riikan elämää Rinnekodissa. Nyt Riikan äiti, Leena Pohjola, kirjoittaa omaisen kolumnissaan omia kokemuksiaan omaisen näkökulmasta sivulla 12. Lopuksi esitän kutsun kaikille lukijoille: tiedän että teissä on paljon potentiaalia. Lähetä kuva tai kirjoitus elämästäsi Rinneviestin toimitukseen, kuten sivulla 18 Taru on tehnyt. Takakannen jäänmurtaja puolestaan on Matti Rainion kuvaama. Matti on kuvannut kaikki Suomen jäänmurtajat. Julkaisemme mielellämme viestejänne. Viestien kuljetukseen kapeaa tietä pitkin on meillä ihan tukevat rattaat. Elina Airikkala Tämän numeron akvarellit on maalannut kuvataideterapeutti Helle Radmer-Jensen. 2 Rinneviesti 1/2014

3 Sisältö 1/2014 Pääkirjoitus...2 Kansikuvataiteilijan esittely Kipparin kosketus Symposiumin tiivistys Tässä ollaan... 8 Pääsiäistapahtumia Juniori- 15 koti Omaisen kolumni Kirjavinkki Tarun kirje sinulle Papin posti Ajatuksia autismista Kansikuvataiteilija Taulussani valkoinen kannu olen kuvannut luonnosta. Maalaminen oli tosi kivaa. Se tuntuu hienolta. Katja KATJA HILTUNEN Valkoinen kannu 2013, akryyli, 100cm x 100cm Katja Hiltunen, 21, opiskelee ensimmäistä vuotta kuvallista ilmaisua Taideja toimintakeskus Kaarisillassa Villähteellä. Ennen kuvataideopintoja hän kävi Kaarisillan vuoden kestäneen valmentavan koulutuksen. Katja luonnostelee paljon. Kansikuvan kannun Katja maalasi luonnoksensa pohjalta. Hänen töissään on usein satumainen tunnelma ja mehevät värit. Päätoimittaja Elina Airikkala, , Ulkoasu ja taitto Lisa Saloranta, Kansikuvan akryylimaalaus Katja Hiltunen Rinneviesti toimitusneuvosto Markku Niemelä pj., Elina Airikkala, Nina Bjelogrlic-Laakso, Sirpa Granö, Marjo Kinnunen-Kakko, Leila Paavola, Heidi Talja ja Leena Toivanen Rinneviestin tilaus / osoitteenmuutokset Rinnetuki r.y.:n jäsenten osoitteenmuutokset Sinikka Niemi, Julkaisija Rinnekoti-Säätiö ja Rinnetuki r.y. Painopaikka Aldus Painos kpl 54. vuosikerta Rinneviesti 1/2014 3

4 Työ- ja päivätoiminta Kipparin kosketus TEKSTI & KUVAT ELINA AIRIKKALA Pitäjänmäen Kutomotiellä on kaunis vanha neljäkerroksinen kivitalo, josta toinen kerros on toimintakeskus Kipparin käytössä. Kipparissa käy joka arkipäivä yli kaksikymmentä iloista nuorta, seitsemän ohjaajaa sekä vastaava ohjaaja Sini Lindell. Kippari on suuntautunut autismin kirjon asiakkaiden toimintakeskukseksi. Se näkyy vahvana strukturointina ja ohjaajien monipuolisena autismiosaamisena. AAMU ALKAA KOMMUNIKOINNILLA Aamut alkavat Kipparissa aamuinfolla, jolloin tiloja hyödyntämällä saadaan kaksi eri inforyhmää. Kummassakin ryhmässä info alkaa aivojumpalla. Siinä jokainen juo lasillisen vettä ja tekee pieniä jumppaharjoituksia musiikin ja sanallisten ohjeiden kera. Näiden kahden pienen ryhmän ero on heidän kommunikaatio- ja vuorovaikutustavoissa. Puheella kommunikoivan ryhmän kanssa käydään rauhalliseen tahtiin läpi päivä,kuukausi, vuosi, vuodenaika, sää, päivän toiminnat ja sovitaan yhdessä yhteiset päivän asiat. Kaikki osallistuvat keskusteluun ja pohdintaan. Tässä kaikilla on myös mahdollisuus kertoa omia asioita joita haluaa muille jakaa. Katoin Pikku Kakkosta, hyvää kuuluu, sanoo Teemu. Aku on samoilla linjoilla: Söin eilen kotona jauhelihalasagnea, pesin hampaat ja menin nukkumaan. Hyvä fiilis. Mä eilen söin spagettia ja gotletteja ja huomasin Me Naisista herkkureseptin korealainen possuburgeri. Jos isä tekee niin syön. Neogesent dot comista odotan vastausta että saadaan peliin apua. I hope so. How are you? Come stai? Muchas grachias! sanailee Matti. Kuulumisien vaihtelu on rauhallista ja hienoa. Tässä jutellaan porukassa, ihan rauhassa. Kipparin aamuinfon päättää kunkin päiväohjelman kertominen. Osalla on aamupäivästä tuolijumppaa, osa lähtee pulkkamäkeen, osa tekee kierrätyshommia, muutama puolestaan keittiötöitä. Iltapäivällä on kuvaamataidon ryhmä ja naisilla kauneudenhoitoa. REHTIÄ RYHMÄTYÖTÄ Kipparissa harjoitellaan kodinhoidollisia tehtäviä. Pöytää katetaan, pyykkiä viikataan, astianpesukone täytetään ja tehdään erilaisia keittiötöitä. Lähikampaamon kanssa tehdään yhteistyötä siten, että Kipparista haetaan kampaamon pyykit, jotka pestään ja viikataan ja palautetaan puhtaana. Pitäjänmäen ympäristö tarjoaa mahdollisuudet erilaisille yhteistöille eri yritysten kanssa. Lähikaupassa käydään lajittelemassa palautuspullot oikeisiin koreihin. Kierrätystä toteutetaan viemällä metallit, lasi ja pahvit kierrätyspisteeseen Munkkiniemen ostoskeskuksen kierrätyspisteeseen. Samalla saadaan kunnon happihyppely. Arkeen kuuluvat myös erilaiset kulttuuriryhmät. Musiikkiryhmässä soitetaan ja lauletaan. Lukupiirissä luetaan yhdessä valittua kirjaa. Tällä hetkellä Kipparissa luetaan Risto Räppääjää. Luetusta tekstistä keskustellaan yhdessä. Keskustellaan, mitä hauskoja tapahtumia Ristolle tapahtuu. Kukin vuorollaan kertoo, mikä oli mielestään hauskin, pelottavin, jännittävin tai muuten mieleenpainuvin kohta luetusta tekstistä. Draamaryhmä puolestaan auttaa löytämään hyviä toimintatapoja elämän eri tilanteissa. Draamaryhmässä harjoitellaan erilaisia tunteita ja ilmeitä. Rentoutus- ja aistiryhmäläiset knillaavat yhdessä. Knillaaminen on musiikin tahtiin tapahtuvaa kehon hahmotusharjoituksia. Ryhmässä tutustutaan haju-, maku-, tunto-, kuulo- ja näköaistien kautta asioihin. Kauneudenhoitoryhmä on naisten suosiossa. Ryhmässä hoidetaan kasvojen ihoa, rasvataan ja hoidetaan käsiä, lakataan kynsiä ja nautitaan hyvinvoinnista. Miesten äijäryhmä toisaalla korjaa, entisöi ja rakentelee ja juttelee äijien juttuja. LIIKUNTAA JA KILPIKONNIA Pitäjänmäen ympäristö tarjoaa myös monipuoliset puitteet harrastaa monenlaista liikuntaa. Talin viheriöt tarjoavat mahdollisuuden jalkapallolle, pihapeleille, frisbeelle, mölkyn pelaamiselle, kroketin pe- 4 Rinneviesti 1/2014

5 Tietoisku Aamuhetki, Henri ja Elisa. Kiusoittelua Kipparissa Janican ja Jussin tapaan. laamiselle ja erilaisille ulkoliikuntalaitteille. Liikuntaryhmissä saadaan monipuolisia harjoituksia mm. koordinaatioon, motoriikkaan ja kehon hallintaan. Sisällä tilat muuntautuvat temppuradaksi, jolloin on erilaisia pisteitä missä heitetään koreja, keilataan, kuljetaan lankkua pitkin tasapainoillen, pompitaan trampoliinilla, poljetaan kuntopyörällä ja jopa soudetaan pitkiäkin matkoja. Vain mielikuvitus on rajana, kun ratoja rakennetaan ja niissä toimitaan. Tuolijumppa on myös retki, jolloin lähdetään kävelemään tuolissa istuen ja jalkoja tömistellen niin, että ympärillä olevat kuvitteelliset eläimet saavat kyytiä. Tuolijumppamatkalla joudutaan erilaisiin tilanteisiin, jolloin käsiä pyörittäen ympäri uidaan. Seisten selkänojasta tukea pitäen potkitaan potkukelkkaa, jalat ylöspäin nostettuna istutaan ja poljetaan pyörällä jne. Sitten saavutaan määränpäähän ja sieltä sitten hetken kuluttua lähdetään takaisin päin samoja reittejä. Näistä hetkistä nautitaan kovasti ja usein käsillä jumpassa tehtyjä kilpikonnia liikkuukin päivän aikana Kipparin käytävillä. OHJAAJIEN TYÖNKIERROSTA VIRTAA Työnkierto toi Kippariin töihin ohjaaja Anne Toikon. Neljän kuukauden työnkierto päättyi hänen osaltaan siten, että hän halusi jäädä Kippariin pysyvästi. Ohjaajilla on mahdollisuus Rinnekodin työ- ja päivätoiminnoissa vaihtaa toisesta toimintakeskuksesta toiseen neljän kuukauden määräajaksi. Tällä kierrolla toivotaan kunkin ohjaajan erilaisen ammattitaidon, vahvuuksien ja kokemuksien jakautuvan muille ohjaajille. Tietoa välittyy, opitaan ja opetetaan. Työnkiertoon lähtevä saa myös itse uusia näkökulmia, osaamista sekä kokemuksia. Työnkierto on vastavuoroista. Työnkierrossa olevan ohjaajan kanssa arvioidaan kerran kierron aikana kierron vaikutusta ja pohditaan yhdessä tulevaisuutta omalla työurallaan palvelupäällikkön kanssa. Arviointikeskustelussa pohditaan, mikä toimintakeskus Ohjaustyö on rinnalla kulkemista. Rinneviesti 1/2014 5

6 Työ- ja päivätoiminta Kuntoutukselliset tavoitteet asetetaan vasta, kun avoin tutustuminen on rauhassa saanut tapahtua. Toni, taitava piirtäjä. Kipparin pulkkailija. tarjoaisi parhaan mahdollisen työympäristön juuri tälle ammattitaidolle, jota kierrossa oleva ohjaaja edustaa. Työnkierrosta on voinut mahdollisuuksien mukaan palata takaisin omaan toimintakeskukseen, jatkaa siinä toimintakeskuksessa missä työnkierron toteuttanut tai jatkaa seuraavaan toimintakeskukseen. Kokemukset ovat olleet pääsääntöisesti erinomaiset. Työnkierron kautta on pystytty kohdentamaan oikeaa osaamista oikeisiin paikkoihin. Kipparien ohjaajalla Laurilla on erityisryhmien liikunnanohjaajan koulutus. Elisa vetää musiikkiryhmiä, hän soittaa ja laulaa itse kahdessa bändissä. Anssi on puolestaan liikuntaneuvoja ja hän toimii myös koko Rinnekoti-Säätiön Avekki-kouluttajana. Avekki-koulutus auttaa mahdollisten väkivaltatilanteiden ehkäisyssä. Rinnekodin työ- ja päivätoiminnan yksiköiden Avekki-ohjaajat kokoontuvat säännöllisesti. Siten ylläpidetään taitoja, ennakointia ja yhteisiä käytänteitä haastavien tilanteiden hallintaan. AIKA HIDASTUU SADALLA Satu Granbergin mukaan tehdään valtava virhe, jos tuottavuutta pidetään ihmisen itseisarvona. Kehitysvammatyössä tuottavuus ei ole ensisijaisen merkittävää. Tärkeintä on arjen kohtaaminen, rinnalla kulkeminen, mahdollistaminen. On muistettava, että jokainen kohtaaminen on tärkeä ja ainutlaatuinen. Granberg korostaa myös palvelunkäyttäjän vireystason arviointia ja sen merkitystä päivän kulussa. Töihin tullessaan ohjaajien aikakäsitys saa hidastua sadalla, koska vallitseva yhteiskunta toimii täysin päinvastoin, kuvailee Satu Granberg. Viikko-ohjelman merkitys palvelunkäyttäjälle on useimmiten myös tärkeä turvallisuuden tuoja. Viikko-ohjelmaa voisi kuvata myös ohjaajan ja palvelunkäyttäjän sopimukseksi, jossa yhdessä määritellään mitä ja milloin viikossa tapahtuu. Toimintakeskusten toiminta on tavoitteellista toimintaa. Se perustuu yhdessä palvelunkäyttäjän, hänen omaistensa sekä eri sidosryhmien kanssa yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin. Ympäristöllä ja läheisten ohjaajien asenteella on suuri merkitys. Uuden asiakkaan kohdalla on aina aloitettava puhtaalta pöydältä, painottaa Satu Granberg. Kuntoutukselliset tavoitteet asetetaan vasta, kun avoin tutustuminen on rauhassa saanut tapahtua. OHJAUSTYÖ ON RINNALLA KULKEMISTA Palvelunkäyttäjää tuetaan monilla eri osa-alueilla: mahdollistetaan kokemuksellista oppimista, harjoitellaan valintojen tekemistä ja oman elämän päätösten tekoa. Haastavien tilanteiden syntymekanismi pyritään selvittämään analysoimalla yksityiskohtaisesti tapahtunutta tilannetta ennen ja jälkeen. Haasteellisissa tilanteissa on syytä aina tarkastella laajasti toimintamalleja, ympäristöä ja kokonaisuutta. Tarkoitus on oppia. Tuolijumpassa äijiä ja Tiia. 6 Rinneviesti 1/2014

7 Albumi Henrin leveä hymy. Sini ja Lauri hymyilevät kilpaa. Toinen heistä harrastaa koripalloa. Arvaatko kumpi? RINNEKODIN AUTISMI TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTAA NELJÄSSÄ TOIMINTAKESKUKSESSA ANKKURI, JOONATAN, KIPPARI JA MERIPIHKA Helsingissä on kaksi autismin kirjon henkilöiden toimintakeskusta: Kippari ja Meripihka, joissa päivittäin käy 37 autismin kirjon henkilöä 16 ohjaajan avustuksella. Espoon Lakistossa toimii kaksi autismin kirjon henkilöiden toimintakeskusta: Ankkuri ja Joonatan, joissa päivittäin käy yhteensä 31 asiakasta, ohjaajia on yhteensä kahdeksan. Espoon Ankkuri ja Helsingin Meripihka ovat erikoistuneet vahvan tuen henkilöiden tarpeisiin. Tämä näkyy henkilöstön suurempana resursointina, koska palvelunkäyttäjät tarvitsevat rinnalleen ohjaajaa useimpiin päivän hetkiin. MONIAISTINEN KUNTOUTUS Autismitoiminnan palvelupäällikkö Satu Granberg toi työnkierron Rinnekodin työ- ja päivätoimintaan. Granberg aloitti työnsä Rinnekodissa noin kolme vuotta sitten. Hänen vastuualueensa sisältää Rinnekodin autismitoiminnan työ- ja päivätoiminnot Espoossa ja Helsingissä. Satu Granberg oli ennen Rinnekotiin tuloaan töissä Helsingin kaupungilla kehitysvammatyössä 17 vuotta. Granberg kertoo olleensa jo pitkään erityisen kiinnostunut kehitysvammatyön multisensorisesta toiminnasta. Multisensorisella tarkoitetaan moniaistisen kokemusmaailman hyödyntämistä kuntoutuksessa. Vuorovaikutus voidaan luoda kuuloaistin lisäksi näön, tunnon, hajun, maun ja liikkeen avulla. Aistirikkaus tuo elämään erityisen merkityksen. Multisensorista työotetta nähdään kaikissa Rinnekodin neljässä toimintakeskuksessa. Rinneviesti 1/2014 7

8 Tiede Tässä ollaan, yhteistyöllä eteenpäin - yhteenveto marraskuun 2013 Aivot, Epilepsia ja Mieli -symposiumista - Rinneviestin numerossa 3/2013 esitettyyn kysymykseen Missä ollaan, minne mennään? haettiin vastausta Suomen kehitysvammalääkäreiden viime marraskuisessa Aivot, Epilepsia ja Mieli symposiumissa. Tilaisuus oli ajatuksia herättävä. Siellä kohtasivat niin psykiatrian, neurologian, genetiikan ja monien muiden alojen ulkomaiset ja kotimaiset asiantuntijat. Yleisö osallistui keskusteluun paitsi kommentoimalla ja kysymyksiä esittämällä, niin myös äänestämällä puheenjohtajien heille esittämiin visaisiin kysymyksiin. Musiikkiterapeutti Heikki Raine orkestereineen herätti aamukahvia nauttivat osallistujat reippaalla musiikkiesityksellään, jonka jälkeen lääkintäneuvos Markus Kaski avasi virallisesti koulutuspäivät. Euroopan kehitysvammalääketieteen puheenjohtaja, psykiatri Roger Banks havainnollisti päivän ensimmäisellä luennollaan kuinka tärkeää kehitysvammaisen kokonaisvaltainen huomioiminen on, jotta tarjolla olevat palvelut hyödyntävät konkreettisella tavalla kehitysvammaisen arkea. Hyvänä esimerkkinä hän kertoi kuinka yhden hänen hoitamansa potilaan kohdalla käytöshäiriöiden taustalla olikin ollut epileptinen ongelma ja kuinka arkea invalidisoiva ongelma oli monien yritysten ja erehdysten kautta saatu korjaantumaan aloittamalla potilaalle syyn mukainen epilepsialääkitys. Suurin osa yleisöstä samoin kuin toinen pääluennoitsija, genetiikkaan perehtynyt neurologian ylilääkäri Thomas Dorn Sveitsin epilepsiakeskuksesta, olivat samaa mieltä tri Roger Banks:n kanssa siitä, että kehitysvammaisten diagnostiikka ja syyn mukainen tuloksekas hoito vaativat kokonaisvaltaista eli monen eri erikoisalan yhteistyötä vaativaa lähestymistapaa. Tri Thomas Dorn ja dosentti Maria Arvio toivat luennoillaan esille, kuinka kiistattomista molekyyligenetiikan alalla tapahtuneista saavutuksista huolimatta spesifinen geneettinen diagnoosi on vain noin 10 %:lla kehitysvammaisista. Toisaalta ongelmallisten, arkea vaikeuttavien käytöshäiriöiden hoidossa tarkasta geneettisestä diagnoosista on vain hyvin harvoin hyötyä. Tri Thomas Dorn nosti lisäksi esiin aiheellisen huolensa molekyyligenetiikan saavutusten mukanaan tuomista eettistaloudellisista haasteista. Uusien lääkkeiden kehittäminen on kallista ja täten myös harvinaissairauksien hoita- minen tulee aiheuttamaan suuria kustannuksia yhteiskunnalle. Kysymys kuuluu, että kuka maksaa yksittäisten potilaiden hoidot? Joutuvatko kehitysvammaiset potilaat eriarvoiseen asemaan diagnoosinsa, asuinpaikkansa ja varallisuutensa perusteella? Jäävätkö vailla spesifistä diagnoosia olevat potilaat vaille tarvitsemaansa hoitoa? Toisaalta alan tutkimus tuottaa myös paljon sellaista tietoa, jonka kliinistä merkitystä ei tunneta. Lopuksi allekirjoittanut ojensi ulkomaisille vieraillemme Rinnekodin 80-vuotisesta historiasta kertovan, valokuvia sisältävän kirjan ja suomalaisen, englanninkielisin tekstityksin varustetun elokuvan Joulun tarina DVD:n. Jouluhan on antamisen aikaa ja kuten keskusteluissa todettiin, niin meidän kunkin kehitysvammalääketieteen parissa toimivan ammattilaisen tulisi miettiä miten voisi itse konkreettisella tavalla antaa omaa osaamistaan yhteisen hyvän eteen läpi vuoden. Nina Bjelogrlic-Laakso LT, FM Aikuispalvelujen ylilääkäri Kuva: Aleksi Pietikäinen 8 Rinneviesti 1/2014

9 Tapahtumat Retki PÄÄSIÄISVAELLUS VIVAMON RAAMATTUKYLÄÄN LOHJALLE Tiistaina 15.4 klo IHMISEN POIKA Vaelluksen aikana Jeesus saapuu Jerusalemiin ja viettää pääsiäisaterian opetuslastensa kanssa. Vaeltajat seuraavat Jeesuksen matkaa Öljymäelle, kohti kärsimyksen ristiä. Matkan varrella kohdataan Juudas, Ylipapit, Pilatus ja Joosef Arimatialainen sekä suuri joukko Jeesuksen opetuslapsia ja seuraajia. Surun jälkeen koittaa ihmeellinen ilo. Jeesuksen hauta on tyhjä, hän on noussut kuolleista. - vaellus/näytelmä kestää 1½ h - vaellus maksaa 12 euroa. - kahvi maksaa 4 euroa. Liikuntarajoitteisten asiakkaiden avustajat pääsevät ilmaiseksi. Linja-autokuljetus on ilmainen, lähtö Lakistosta Espoosta Martintalon edestä tiistaina klo (lähtöaika varmistetaan vielä myöhemmin). Rinnetuki maksaa kuljetuksen. Varauduthan lämpimiin vaatteisiin ja jalkineisiin, vaellus tapahtuu ulkona. Ilmoittautumiset vapaa-aikaan, viimeistään perjantaina sähköpostiin: LAUANTAINA TRULLIKULKUE RINNEKODIN ESPOON LAKISTON ALUEELLA. Trullit lähtevät Martintalolta liikkeelle ja kiertelevät virpomassa ympäri Lakistoa. Mie virvon vitsasella, paukuttelen pajusella, hauvuttelen hartioita, pehmitän perälihoja, toivottelen terveyttä, viisautta, vaurautta, sulaa sopua, rakkautta, viisi tyttöä, kuusi poikaa. Vieläkö pittää, vai joko riittää? Annat Sie palkan? Rinneviesti 1/2014 9

10 Avohoitopalvelu JUNIORIKOTI LYHYTAIKAISTA HOITOA ALLE 13-VUOTIAILLE JUNIOREILLE TEKSTI TITTA TOROPAINEN JUNIORIKOTI ALOITTI TOIMINTANSA TAMMIKUUSSA 2014 Rinnekoti-Säätiö ja ruotsinkielinen Foklhälsan aloittivat yhteistyön yhteisissä tiloissa Helsingin Malminkartanossa. Vuokratilat löytyivät Kuntoutussäätiöltä. Tiloihin kuuluu yhdeksän wc:llä ja suihkutilalla varustettua yhden hengen huonetta, kolme oleskelutilaa, keittiö, ruokailutila, pesuhuone sekä kaksi toimistoa. Näiden tilojen lisäksi olemme yhdessä vuokranneet alakerrasta uima-allastilat saunoineen ja jumppasalin käyttöömme kaksi kertaa viikossa. Juniorikoti tarjoaa kuntouttavaa, lyhytaikaista hoitoa kehitysvammaisille ja autistisille alle 13-vuotiaille lapsille ja nuorille, junioreille. Asiakaspaikkoja meillä on 5, poikkeustilanteessa jopa 9. Toimintamme käynnistyessä olemme sisustaneet osastoamme ja esitelleet toimintaamme ja tilojamme uusille asiakkaille. Muutama juniori on jo ehtinyt käydä ensimmäisillä hoitojaksoillaan, jolloin olemme leikkineet, pelailleet lautapelejä, käyneet uimassa ja jumppaamassa jumppasaliin suunnittelemallamme Angry Bird s-radalla. Juniorikoti sijaitsee erinomaisella paikalla puistojen, juna-asemien ja bussipysäkkien vieressä. Sijaintiamme hyödynnämme ulkoilemalla ja tekemällä eväsretkiä lähipuistoihin. Seikkailemme myös junilla ja busseilla pääkaupunkiseudulla. Lisäksi askartelemme, leikimme vesileikkejä, leivomme, laulamme, loruttelemme, katselemme televisiota, sylittelemme tai vain olemme. Juhlat suunnittelemme, valmistamme ja juhlimme yhdessä Juniorhemmetin kanssa. Sekä Juniorkodilla että Juniorhemmetillä on omien asiakkaidensa lisäksi omat henkilökuntansa. Juniorikodin henkilökuntana on vakuuttava sekoitus koulutettua ja kokenutta väkeä maustettuna erityisosaamisella. MEIDÄT TAPAAT JUNIORIKODISTA Osastonhoitaja Titta Toropainen on koulutukseltaan lähihoitaja ja sairaanhoitaja AMK. Hänen hoitouransa on alkanut vuonna 1991, Rinnekodissa hän on työskennellyt vuodesta 2001 hoitajana vaikeasti kehitysvammaisten lasten osastolla. Sairaanhoitaja-kätilö AMK Niina Mäkinen on aloittanut työskentelyn Rinnekodissa jo vuonna Niina on työskennellyt myös kätilönä, mutta kiinnostus autistisia ja kehitysvammaisia lapsia kohtaan heräsi oman Asperger-lapsen myötä. Sairaanhoitaja AMK Erika Väättäsellä on kokemusta aikuisten kehitysvammaisten hoidosta palvelutalossa. Erika kiinnostui lasten ja nuorten hoitotyöstä suorittaessaan opintoihin kuuluvaa työharjoittelua nuorisopsykiatrisella osastolla. Sari Pekari on koulutukseltaan lähihoitaja ja sairaanhoitaja AMK. Sari on työskennellyt aikuisten ja nuorten kehitysvammaisten parissa, sekä psykiatrisella puolella Asperger-potilaiden kanssa. Lopullinen kiinnostus kehitysvammaisten lasten kanssa työskentelyyn syttyi työharjoittelussa Rinnekodin Hiiala 2:lla. Osasto-ohjaaja Camilla Funck on koulutukseltaan sosionomi AMK ja Cami puhuu sujuvaa ruotsia. Hänen vapaa-ajan suurin intohimonsa on tanssiminen. Emmi Kontusella, sosionomi AMK, on työkokemusta haastavasti 10 Rinneviesti 1/2014

11 Perhekolumni Ensimmäisillä hoitojaksoilla olemme leikkineet, pelailleet lautapelejä, käyneet uimassa ja jumppaamassa. käyttäytyvien autististen ja älyllisesti kehitysvammaisten asumisyksiköstä. Fysioterapeutti AMK Heidi Hinkka on työskennellyt neurologian parissa vuodesta 2007 lähtien fysioterapeuttina ja liikuntaohjauksen parissa. Heidillä on neljän vuoden kokemus erityisuinnin opettamisesta ja kilpavalmennuksesta. Heidin perhepiiriin kuuluu CP- ja kuulovammaiset lapset. Perushoitaja Aira Häkkinen on hankkinut työkokemusta erityislasten parissa jo vuodesta Allu on ollut myös oman erityislapsensa tukena jo 27 vuotta. Kehitysvammaisten hoitaja Mona Oedewaldilla on työkokemusta kehitysvammaisten parissa kertynyt jo 20 vuoden ajalta. Samalla Mona on käynyt elämänkoulua yhdessä oman erityislapsensa kanssa. Myös Mona puhuu sujuvasti ruotsia ja on todella iloinen yhteistyöstä Folkhälsanin kanssa. Pia Pellonpäällä on sekä lähihoitajan että sosionomi AMK:n koulutus. Pia on kerännyt työkokemusta autistisista lapsista ja nuorista erityisammattikoulussa työskennellessään. Pia on toiminut myös henkilökohtaisena avustajana autistiselle nuorelle. Kodinhengettäremme, lastenhoitaja Karoliina Sarnaksella on yli 10 vuoden työkokemus kehitysvammatyöstä päivähoidon puolella integroidussa erityisryhmässä ja kehitysvammaisten tilapäishoitopuolelta. Toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan Juniorikotiin. Juniorikoti OH Titta Toropainen Lasten ja nuorten yksiköiden hoitotyön koordinaattori Satu Suihkonen Pakarituvantie 4, Helsinki s-posti: Rinneviesti 1/

12 Omaisen kolumni Paratiisi Mitäs nyt toivotaan? Käykö Enkeli taivaan tangona? Hessu istuu pianon ääressä Petunian joulukahveilla, sormet valmiina koskettimilla. Hän naurahtaa selvennykseksi: Ettei aina toivota suosikkilauluja Varrella virran tai Paratiisi. Tunnelma on leppoisa. Hessu Raineella on mukana myös osaava rumpali. Hän on Hannu Inkinen, joka asuu kotihoidossa Raineen perheessä Me omaiset laulamme täysin rinnoin mukana sekä iloisia että hartaita joululauluja. Tällä kertaa ei laulettu Paratiisia, mutta tunnelma lähenteli kyllä välillä sitä. Taas kerran me vanhemmat, siskot, veljet ja siskonlapset saimme kokea, miten kodikasta Rinnekodissa asuvilla omaisillamme on. Henkilökunta oli järjestänyt mahtavat herkut. Erityismaininnan saa riisipuuro omenamehulla. Siinä kahvin ja torttujen ääressä istuessa oli tilaisuus jutella enemmänkin musiikkiterapeutti Heikki Hessu Raineen kanssa. Raine on työskennellyt Rinnekodissa 90-luvulta saakka ja tuntee asukkaita varsin hyvin. Juttu kääntyi siihen, miksi laitosasumista tällä hetkellä väheksytään. Voin sanoa, että täällä asuu moni tosi onnellisena. Täällä on muun muassa disko, elokuvanäytöksiä, seurakuntailtoja ja kauppa, johon on turvallista mennä, Hessu listasi. Ihmeteltiin yhdessä Rinnekodin tulevaisuutta. Kehitysvammaisten joukossa on toki paljon niitä, jotka kokevat elämänlaadun paranevan, kun saa oman asunnon. Hyvä niin. Mutta paljon on niitäkin, joiden on hyvä olla toisen kaverina. Jossakin kulkee raja, jolloin oma huone ei paranna elämän laatua. Yhdessä asuminen tuo seuraa arkeen ja yksinkertaistaa hoitotyötä. Olen huomannut, että lapsenlapseni viihtyvät, kun asuvat kotonaan samassa huoneessa. Itsekin asuin vielä yli parikymppisenä siskoni kanssa yhdessä. Oma huone voi merkitä myös yksinäisyyttä. Yhteisöllisyys toteutuu aika hyvin Petuniassa. Eiköhän sisar Ainokin ajatellut Paratiisia Rinnekotia perustaessaan? Leena Pohjola 12 Rinneviesti 1/2014

13 Kirjavinkki IRIS JOHANSSON: TOINEN MAAILMA JONKA TUNNEN AUTISTIN TARINA OTAVA, 2008, SUOM. LAURA BECK K Kansiliepeen maininta autistisesta Iris Johanssonista, jolla on kyky tulkita ihmisten mielentiloja ja joka lisäksi toimii kommunikaatio-ohjaajana, sai tarttumaan teokseen. Millaisia ihmisiä, tilanteita ja olosuhteita taustalta löytyy? Millainen Iris oli lapsena? Millaista hänen elämänsä on nyt? Mitä hän voi opettaa autismista? Toivottavasti seuraava kuvaus ja tulkinnat herättävät halun lukea Iriksen tarina hänen itsensä kertomana. Iris Johansson syntyi luvulla ja varttui senkin ajan mittapuiden mukaan poikkeuksellisen laajassa ja monimuotoisessa yhteisössä. Perheen traditiona ja ilmeisesti myös tulonlähteenä oli ottaa huomaansa vammaisia tai rikoksen tielle poikenneita ihmisiä, etenkin kesäaikaan. Omavaraistaloudessa kaikkia tarvittiin ja kaikille riitti mielekästä tehtävää. Vastavoimana toimi perinteitä ja muotoja kunnioittava kyläyhteisö, jossa Johanssonien iloinen ja myönteinen elämäntapa tuntui herättävän närkästystä ainakin jonkun verran. IRIS OLI VAIKEA JA ARVAAMATON Jo vauvana Iriksessä oli nykytietämyksen mukaan havaittavissa autismiin viittaavia merkkejä. Hän ei ollut hoitajiaan palkitseva vauva, jonka kanssa vuorovaikutus alkaa luonnostaan kehittyä. Iriksen varttuessa sekä ollessa vaikea ja arvaamaton, äiti turhautui ja luovutti kasvatusvastuun isälle. Iris kiehtoi isää. Iris oli isän mukana käytännöllisesti katsoen koko ajan. Isä keksi keinoja vastatakseen havaitsemiinsa kehittymistarpeisiin. Erityisesti mieleen jäi isän ajatus laittaa vauvalle kori oviaukkoon, missä tämä tulisi häirityksi ja ihmiset pysähtyisivät hänen kohdalleen lepertelemään. Varhaislapsuudessaan Iris vietti paljon aikaa isän selässä eräänlaisessa repussa kuunnellen isän ääneen puhumia havaintoja ympäristöstä. Isä myös opetti Iristä. Hän havaitsi Iriksen osaavan ja tietävän hämmästyttävän paljon, mutta tietojen ja taitojen ilmenevän väläyksenomaisesti ja sattumanvaraisesti. Yleensä Iris ei näyttänyt edistyvän lainkaan opetuksesta huolimatta, koska ei kokenut yllykettä taitojensa käyttöön. Kun isä sitten luovutti ja lopetti, taidot usein putkahtivat esiin. Isällä ja Iriksellä oli hyvä suhde. Yhteisössä oli lisäksi muutama henkilö, joiden seurassa Iris ei temppuillut lainkaan. Nämä ihmiset olivat arjen filosofeja, jotka eivät asettaneet sen enempää Irikselle kuin muillekaan odotuksia tai vaatimuksia. Heistä välittyi lämpö ja kunnioitus kaikkea elollista kohtaan. Heidän kanssaan Iriksen oli hyvä ja helppo olla. Ympäristön ihmiset suosittelivat Iriksen laittamista laitokseen oppimaan kunnon kansalaiseksi. Tähän isä ei suostunut. Isä ymmärsi, ettei Iris ollut tahallaan hankala. Kouluaikana opettajat kokivat Iriksen uhkaavan omaa arvovaltaansa, pätevyyttään ja mainettaan. Tuon tuosta Iris sai opettajien mitan täyttymään ja hänet siirrettiin käytävään. Iris ei ymmärtänyt syytä eikä kokenut opettajan suuttumista rangaistuksena. KIUKKUISTEN IHMISTEN ATMOSFÄÄRI Iris kertoo kirjassaan nauttineensa kiukkuisten ihmisten atmosfääriin tuottamien kauniiden väri-ilmiöiden katselusta. Joukkoon mahtui kuitenkin yksi opettaja joka kykeni mukauttamaan opetusta Iriksen tarpeita vastaavaksi. Tuota opettajaa Iris muistelee lämmöllä. Toisten lasten parissa Iris oli outo lintu. Vaikka aika -ajoin toiset lapset tuskastuivatkin Irikseen, he löysivät Irikselle sopivia rooleja, joiden kannattelemana hän saattoi omalla tavallaan olla mukana leikeissä. Lapsena Iris usein oleskeli omissa oloissaan oikeassa maailmassaan jossakin lukuisista mielipaikoistaan. Etenkin tällöin Slire ja Skydde nimiset mielikuvitusolennot leikkivät hänen kanssaan vailla fyysisyyden rajoituksia. Olentojen kanssa hän myös opetteli ymmärtämään, Rinneviesti 1/

14 Ajankohtaista mistä missäkin häntä askarruttavassa asiassa oli kyse. Usein hän oli myös sosiaalisissa tilanteissa paikalla, pöydän alla istuen tai muutoin huomaamattomana. Iris tarkkaili ihmisten ja sosiaalisten tilanteiden värikästä atmosfääriä. Elämässä vallitsee paradoksi. Toisaalta puuttuu jotakin, toisaalta juuri se pakottaa esiin rikkautta, jonka olemassaolosta ei edes tiedettäisi, jos sitä puuttuvaa ei olisi puuttunut. TEININÄ HERÄSI HALU LIITTYÄ Teini-iän kynnyksellä Iriksessä heräsi voimakas halu oppia ymmärtämään tavallista elämää ja maailmaa sekä halu liittyä siihen. Hän tarkkaili ja tutki määrätietoisen sinnikkäästi sosiaalisen vuorovaikutuksen lainalaisuuksia. Iris havaitsi, ettei hänellä ollut tunteita samassa mielessä kuin muilla, mutta hänellä oli kyky intuitiivisesti ymmärtää, mikä ihmisten mieltä askarrutti ja mikä olisi luonnollinen tapa toimia. Iriksen ollessa lapsi tämä kyky aiheutti monia sosiaalisesti kiusallisia tilanteita hänen töräytettyään ihmisten ajatuksia ja salattuja tekoja muitta mutkitta ääneen. Aikuisiällä Iris oppi käyttämään intuitiivisia kykyjään rakentavasti ja pitkälti niiden sekä opintojensa avulla hän sai itselleen työtä ja uran. Kasvuvuosinaan Iris kaiketi oppi, että maailma on turvallisesti muuttuva. Monimuotoisessa yhteisössään hän sai edellytykset oppia luottamaan omaan kykyynsä käsitellä maailmaa. Iriksen menestys kommunikaatio-ohjaajana perustunee myös siihen, ettei hän suhtaudu ihmisiin, asioihin tai tilanteisiin rutiininomaisesti. Tilanteet ovat aina uusia ja siten ainutkertaisia. Kun valkoisten valheiden ja sokeiden pisteiden maailmassa joudutaan umpikujaan, Iriksen intuitiiviset vahvuudet pääsevät oikeuksiinsa. HYVÄKSYNTÄ JA TUNNISTAMINEN Iris on ollut onnekas kohdatessaan ihmisiä, jotka ovat hyväksyneet hänet sekä tunnistaneet ja tunnustaneet hänen lahjansa sekä mahdollistaneet niiden käyttämisen. Kansakoulun jälkeen hän työskenteli muun muassa kampaamossa. Hän opiskeli opettajaksi ja on toiminut muun muassa erityisopettajana ja työnohjaajana. Hän oli 25 vuotta naimisissa ja hänellä on yksi lapsi. Hän nauttii asumisesta kollektiivissa ja siitä, että kalenteri on täynnä sekä työtä että sosiaalista elämää. Iriksen tarina on monikerroksinen kuvaus erään ihmisen elämästä autismin kanssa. Kirjan lopussa on ajatuksia herättävä luku, jossa hän vastaa yleisimpiin hänelle esitettyihin autismia koskeviin kysymyksiin. Aikuisesta Iriksestä kertova kirjan loppuosa on antoisa. Erityisesti minua miellytti Iriksen ajatus: Ihmisten kanssa toimivien on tärkeää haluta kehittyä itse sen sijaan, että haluaisivat oppia muuttamaan ja sopeuttamaan asiakkaita voimassaolevien ammatillisten normien mukaisiksi. Iris toteaa myös: Elämässä vallitsee paradoksi. Toisaalta puuttuu jotakin, toisaalta juuri se pakottaa esiin rikkautta, jonka olemassaolosta ei edes tiedettäisi, jos sitä puuttuvaa ei olisi puuttunut. Tämän ajatuksen kanssa on itse kunkin lohdullista jatkaa matkaa. Marjo Kinnunen-Kakko pienryhmäohjaaja, Rinnekoti-Säätiö 14 Rinneviesti 1/2014

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 Esim. kokous-, tyky-, tyhy- ja virkistyspäivien ohjelmaan liitettäviä palveluita. Virkisty joogakävelyllä 60min 100 kävelyä hiljaisuudessa hiekkadyyneillä pitkospuita pitkin.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Puhelimen ostaminen Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä

Puhelimen ostaminen Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Puhelimen ostaminen Moi! Mä tarvisin uuden kännykän. Jaahas. Mitähän hintaluokkaa se saisi olla? No ei mikään ihan kauhean kallis, mutta siinä saisi olla hyvä akku, riittävästi muistia ja sellainen toimiva

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun. S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Skenaario 1: Paavo kokouksessa

Skenaario 1: Paavo kokouksessa Vaatimusmäärittely liite A: Skenaariot 1-6 Skenaario 1: kokouksessa Osapuolet Tero Eeva Siirrettävä data Paikkatieto Kalenterimerkinnät Käyttäjän tunnistus Oikeuksien luovutus Käyttäjäprofiilit Tilanne

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Ritva bingo-emäntänä VANA

Ritva bingo-emäntänä VANA VANA JOUNI TENTATTA- Ritva bingo-emäntänä Halusin haastatella Jounia siksi, että hän on ahkerasti kirjoittanut lehteemme vuosien aikana, mutta en muista onko häntä haastateltu lehdessä kertaakaan. Esitin

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa!

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa! Etelä Hesaan Elisa Anttonen Ilona Damski Aura Kajaniemi Antti Kemppainen Vanamo Korell Inka Luhtanen Antton Nuotio Marja Ojala Emmi Pakkanen Ida-Sofia Tuomisto Eija Vehviläinen Sandra Wirtanen Lomamieli

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on rahallinen avustus kunnalta. Palvelusetelillä voi ostaa palveluita, jotka kunnan kuuluu järjestää asukkailleen. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu

1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu AlfaNews AlfaKuntoutus, Kuntoutuspolku ja Kyröskartano 1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu AlfaNews on AlfaKuntoutuksen, Kuntoutuspolun ja Kyröskartanon yhteinen tiedotuslehti AlfaKuntoutus on päihde- ja mielenterveyskuntoutujien

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot