Ammattikorkeakoulujen kiinteistöja toimitilakysely

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattikorkeakoulujen kiinteistöja toimitilakysely"

Transkriptio

1 Johanna Selkee, Jarno Parviainen, Esko Korhonen & Hannele Salminen Ammattikorkeakoulujen kiinteistöja toimitilakysely Yhteenveto kyselyn tuloksista Helsinki 2014

2 Sisältö 1 Tiivistelmä Ammattikorkeakoulu-uudistuksen vaiheet ja tavoitteet Tilat ja rakennukset ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisessä ja toimilupahakemuksissa Ammattikorkeakoulutuksen rahoitus ja siihen tulevat muutokset AMMATTIKORKEAKOULUJEN TILOJA KOSKEVAN KYSELYN KESKEISET TULOKSET Kyselyyn vastanneet ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulujen käytössä olevien tilojen ja kiinteistöjen nykytilanne Ammattikorkeakoulujen käytössä olevan kiinteistömassan arvo Ylläpitokustannukset ja rakennusten rahoituspohja Rakennuskohtaisia tietoja käyttötarkoituksesta sekä yhteiskäytöstä Ammattikorkeakoulujen käytössä olevat rakennukset ja tontit Ammattikorkeakoulujen käytössä olevien tilojen käyttöön liittyviä muutoksia Mikä muuttuu toimilupahakemuksien ja osakeyhtiöittämisen jälkeen? Miltä tulevaisuus näyttää - kyselyn keskeiset tulokset Liite: Kyselyn saatekirjelmä

3 Ammattikorkeakoulujen kiinteistö- ja toimitilakysely 1 Tiivistelmä Suomen Kuntaliitto selvitti ammattikorkeakoulujen osakeyhtiöittämisen ja toimilupakierroksen yhteydessä ammattikorkeakoulujen kiinteistöjen ja toimitilojen nykytilanteen ja vastaajien arviot siitä, miten kiinteistöihin liittyvä omistus- ja hallintatilanne tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa mm. koulutustehtävien ja toimipisteverkostojen kokoamisen myötä. Kysely ammattikorkeakoulujen kiinteistöistä kohdennettiin ammattikorkeakoulujen talous- ja/tai hallintojohtajille elokuussa Ammattikorkeakouluja oli opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla yhteensä 25 vuonna Kuntaliiton ammattikorkeakouluille kohdistamaan kiinteistökyselyyn vastasi 15 ammattikorkeakoulua. Kyselyn vastasi 60 % ammattikorkeakouluista. Vastanneiden ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärä edustaa yhteensä 65 % kaikkien ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärästä. Kyselyn tulokset koskevat pääosin vuoden 2012 tilinpäätöstietoja. Kuntien rooli Kunnat ovat merkittävällä tavalla olleet mukana rahoittamassa ja hankkimassa tiloja ammattikorkeakoulujen käyttöön. Ammattikorkeakoulutoimintaa ollaan kokoamassa suurempiin yksiköihin ja muun muassa opetuspisteitä vähennetään. Tulevina vuosina ammattikorkeakoulujen käytöstä vapautuu tiloja muuhun käyttöön. Osa ammattikorkeakoulujen käytössä olevista tiloista on varta vasten rakennettu tai kunnostettu valtionavustusrahoituksella ammattikorkeakoulutoimintaa varten. Kiinteistöjen omistusvaihdokset ovat pitkälti riippuvaisia paikallisesta tahtotilasta, mikä on nykyinen ja tuleva tilatarve sekä millaisia luovutus-, myynti- tai vuokra-sopimuksia paikallisesti on tehty ja tehdään jatkossa. Tilojen ikä Ammattikorkeakoulutoimintaa järjestetään hyvin eri-ikäisissä tiloissa. Osassa ammattikorkeakouluja tiloja on peruskorjattu opetustiloiksi hyödyntämällä alueella jo olevaa rakennuskantaa, jonka alkuperäinen käyttö on voinut olla esimerkiksi vanha teollisuuslaitos. Osassa taas on voimakkaasti investoitu uudiskohteisiin. Käytössä olevien rakennusten ikähaitari ulottuu uusista 2000-luvun rakennuksista 1700-luvun 2

4 lopulla rakennettuihin kiinteistöihin. Vastausten perusteella 55 % käytössä olevista rakennuksista on alun perinkin suunniteltu ammattikorkeakoulutoimintaa varten. Vuokratilat Kaikilla kyselyyn vastanneilla oli vuokrattuja tiloja käytössään. Vastanneista ammattikorkeakouluista on 9 toimijalla pelkästään vuokratiloja käytössään. Tämä oli 61 % vastaajien kokonaisbruttometrimäärästä. Vastaajista 6 ammattikorkeakoululla on sekä omia että vuokratiloja. Näiden osuus oli 39 % vastaajien kokonaisbruttoneliömetrimäärästä. Ammattikorkeakoulujen käyttöön vuokraavat kunnat eniten tiloja. Vastaajien kesken oli kuntaomistuksen osuus 34 % ammattikorkeakoulujen vuonna 2013 vuokraamista tiloista. Myös kuntayhtymät vuokraavat paljon tiloja, ja näiden osuus vastaajista oli yli 25 %. Näiden lisäksi lähes 14 % tiloista on kunnallisten osakeyhtiöiden omistamia tiloja. Yhteensä siis kuntapohjaisten tilojen osuus on lähes 78 %. Ammattikorkeakoulupohjaisten kiinteistöosakeyhtiöiden osuus oli vajaat 5 %. Yli 22 % ammattikorkeakoulujen vuokraamista tiloista on jokin muun kuin em. omistamia tiloja. Ammattikorkeakoulut vuokraavat tiloja useammalta taholta ja syynä tähän lienee paikallinen ja alueellinen tarve sekä sopivien tilojen saatavuus. Tulosten perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä siitä, miten lisääntymässä määrin tiloja ollaan siirtämässä kunnallisiin tai ammattikorkeakoulujen omistamiin kiinteistöosakeyhtiöihin. Mikä tulee muuttumaan osakeyhtiöittämisen jälkeen? Kyselyyn vastanneilla 15 ammattikorkeakouluilla oli käytössään 190 rakennusta. Vastaajat arvioivat, että nykyisistä rakennuksista on ammattikorkeakoulujen käytössä viiden vuoden kuluttua vajaat 49 %. Lukumääräisesti kyse on 91 rakennuksesta nykyisten 190 rakennuksen sijaan. Käytössä oleva bruttoneliömäärä laskee nykyisestä vajaasta bruttoneliöstä runsaaseen bruttoneliöön. Käytössä oleva bruttoneliömäärä laskee lähes 38 % viiden vuoden sisällä. Ammattikorkeakoulujen tilanteet vaihtelevat. Vastaajista 7 ammattikorkeakoulun rakennusten määrä laskee alle puoleen nykyisestä. Yhdellä ei ole muutoksia näköpiirissä ja 7 vastaajalla rakennusten määrässä ja käytössä olevien bruttoneliöiden määrässä tapahtuu joitain muutoksia. Suhteellisesti eniten vähenee kunnallisten sekä kunnallisten osakeyhtiöiden omistamien rakennusten käyttö tulevina vuosina. 3

5 Ammattikorkeakoulujen kiinteistö- ja toimitilakysely 2 Ammattikorkeakouluuudistuksen vaiheet ja tavoitteet Ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistettiin vuoden 2014 alusta. Toimiluvissa säädetään ammattikorkeakoulujen koulutusvastuista ja muista toiminnan edellytyksistä. Ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien tuli toimittaa toimilupahakemukset opetus- ja kulttuuriministeriölle mennessä (Kirje OKM/1/533/2013). Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan ammattikorkeakoulu-uudistuksen tavoitteena on ammattikorkeakoulu, joka on kansainvälisesti arvostettu, itsenäinen ja vastuullinen osaajien kouluttaja, alueellisen kilpailukyvyn rakentaja, työelämän uudistaja ja innovaatioiden kehittäjä. kirje ylläpitäjille (OKM/1/533/2013). Ammattikorkeakouluista muodostetaan uudistuksen toisessa vaiheessa itsenäisiä oikeushenkilöitä, joiden oikeushenkilömuoto on osakeyhtiö. Uudistuksen toisen vaiheen hallituksen esitys on tarkoitus antaa helmikuussa Valtionosuuksien kokonaisuudistuksen yhteydessä ammattikorkeakoulutuksen rahoitusvastuu siirtyy kokonaan valtiolle. 2.1 Tilat ja rakennukset ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisessä ja toimilupahakemuksissa Ammattikorkeakoulu-uudistuksen eräänä keskeisenä muutoksena on rahoitusvastuun siirtyminen tulevaisuudessa valtiolle. Rahoituksen siirto valtiolle vuonna 2015 koskee ainoastaan ammattikorkeakoulutuksen käyttötaloutta. Rahoitusvastuun siirtyminen valtiolle ei sisällä ammattikorkeakoulujen käytössä olevia ja sitä varten rakennettuja tiloja. Ammattikorkeakoulujen tuli toimilupahakemuksessaan selvittää muun muassa paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa tullaan järjestämään sekä tähän liittyen ammattikorkeakoulun toimintaan käytettävissä olevat tilat sekä tukipalvelut ja niihin liittyvät strategiset suunnitelmat. 4

6 Kunnat ovat merkittävällä tavalla olleet mukana rahoittamassa ja hankkimassa tiloja ammattikorkeakoulujen käyttöön. Ammattikorkeakoulutoimintaa kootaan suurempiin yksiköihin ja muun muassa opetuspisteitä vähennetään. Tulevina vuosina ammattikorkeakoulujen käytöstä vapautuu tiloja muuhun käyttöön. 5

7 Ammattikorkeakoulujen kiinteistö- ja toimitilakysely 3 Ammattikorkeakoulutuksen rahoitus ja siihen tulevat muutokset Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä rahoitus ammattikorkeakouluille koostui vuoden 2013 loppuun asti perusrahoituksesta, hanke- ja tuloksellisuusrahoituksesta sekä ammattikorkeakoulujen yhteisten menojen rahoituksesta. Vuoden 2013 loppuun asti voimassa olleessa rahoitusjärjestelmässä perusrahoitusta on myönnetty ammattikorkeakoulujen käyttökustannusten rahoittamiseen. Ammattikorkeakoululle on määrätty opiskelijaa kohti yksikköhinta, jonka suuruuteen ovat vaikuttaneet sen eri koulutusaloilla oleva opiskelijamäärä sekä ammattikorkeakoulussa kahden vuoden aikana suoritettujen tutkintojen määrä. Opiskelijamäärä on laskennallinen ja se on perustunut sopimuksessa sovittuihin opiskelijamääriin. Yksikköhinnat on laskettu joka neljäs vuosi todellisten kustannusten perusteella. Vuodesta 2006 alkaen ammattikorkeakoulujen investointeja ei enää ole rahoitettu erikseen. Käyttökustannuksia ja investointeja on käsitelty samanarvoisesti sisällyttämällä kirjanpidon mukaiset poistot yksikköhinnan laskentaperusteeseen rahoitusperusteet ovat muuttuneet toiminnan tuloksellisuuteen perustuviksi. Rahoituksesta 85 % tulee määräytymään koulutukseen liittyvien tulosten (tutkintojen määrä, yli 55 opintopistettä suorittaneet jne.) perusteella ja 15 % tutkimus- ja kehitystyöhön perustuviin tuloksiin. Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus on toistaiseksi osa kuntien valtionosuusjärjestelmää, mikä on merkinnyt sitä, että kunnat osallistuvat kustannuksiin asukasta kohden lasketulla rahoitusosuudella. Vuosina 2013 kuntien rahoitusosuus ammattikorkeakouluihin on noin 93 /asukas. Kunnat maksavat nykyisessä järjestelmässä 58,11 % ammattikorkeakoulujen rahoituksesta. Vuonna 2015 tapahtuvassa kokonaisvaltionosuusuudistuksessa ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuu siirtyy valtiolle. Muutos tullaan tekemään neutraalisti kunta-valtio - rahoitussuhteessa. Kunnan omarahoitusosuus ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin poistetaan ja vastaavasti omarahoitusosuutta muiden toimintojen käyttökustannuksiin korotetaan. 6

8 4 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TILOJA KOSKEVAN KYSELYN KESKEISET TULOKSET Kyselyn tarkoituksena oli selventää kuvaa ammattikorkeakoulujen käytössä olevien tilojen tulevien vuosien muutoksista sekä näihin liittyvistä investointi- ja ylläpitokustannuksista. Tästä syystä kartoitettiin ammattikorkeakoulujen näkemyksiä siitä, miten tilanne tulee muuttumaan lähivuosina ammattikorkeakoulujen käytössä olevien tilojen osalta. Kyselyllä saatiin lisätietoja ammattikorkeakoulujen käytössä olevan kiinteistömassan laajuudesta ja omistussuhteista, korjaus- ja investointitarpeesta sekä kiinteistöjen hoitoon liittyvistä kustannuksista. Kiinteistöjen omistusvaihdokset ovatkin pitkälti riippuvaisia paikallisesta tahtotilasta, mikä on nykyinen ja tuleva tilatarve sekä millaisia luovutus-, myynti- tai vuokrasopimuksia paikallisesti tehdään. Kiinteistöjen tilanteen selvittäminen on kuntien kannalta merkityksellistä, sillä moni kunta vuokraa suoraan tai omistamansa kiinteistöosakeyhtiönsä kautta tiloja ammattikorkeakouluille. Kyselyn avulla saatiin karkeasti arvioiden selville nykyisen käytössä olevan kiinteistömassan laajuus ja omistuspohja sekä tilojen käyttöön liittyvä muutos seuraavien 5 vuoden aikana. 4.1 Kyselyyn vastanneet ammattikorkeakoulut Kysely ammattikorkeakoulujen kiinteistöistä kohdennettiin ammattikorkeakoulujen talous- ja/tai hallintojohtajalle elokuussa Ammattikorkeakouluja oli vuonna 2013 yhteensä 25 sekä sisäasianministeriön hallinnoima poliisiammattikorkeakoulu ja Ahvenanmaalla toimiva Högskolan på Åland. Ammattikorkeakoulujen omistuspohja oli kyselyn toteutusaikana seuraava: kunnallisia ammattikorkeakouluja oli 3 kuntayhtymän omistamia ammattikorkeakouluja oli 7 yksityisiä ammattikorkeakouluja oli 15. Vuonna 2014 tilanne on muuttunut oleellisesti. Ammattikorkeakouluja on 24 ja niistä valtaosa, 19 on pääosin kuntien omistamia osakeyhtiöitä, neljä muiden tahojen 7

9 Ammattikorkeakoulujen kiinteistö- ja toimitilakysely omistamia osakeyhtiöitä; yksi AMK on koulutuskuntayhtymän vielä vuoteen 2015 asti, jolloin sekin muuttuu kuntapohjaiseksi osakeyhtiöksi. Ammattikorkeakoulukyselyyn vastasi perusjoukosta 15 ammattikorkeakoulua eli 60 % ammattikorkeakouluista. Ammattikorkeakouluissa opiskelee vuosittain noin opiskelijaa ja kyselyn peitto oli yli opiskelijaa. Vastanneiden ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärä edustaa yhteensä 65 % koko ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärästä kaikki opiskelijat huomioiden. Alueellisesti tarkasteltuna kyselyn 15 ammattikorkeakoulua sijoittuvat 12 maakunnan alueelle. Alueellinen peitto on 67 % Manner-Suomen 18 maakunnasta. Ammattikorkeakoulujen yhdistyminen on jo luonut vahvoja maakunnallisia korkeakouluja. Selvästi suurin osa vastanneista ammattikorkeakouluista oli osakeyhtiömuotoisia jo kyselyn toteutusaikana. Näitä oli 60 % vastanneista. Täysin kunnallisia oli vastaajien joukossa 33 % kunnalliset ja kuntayhtymät mukaan lukien sekä yksi säätiöpohjainen yksityinen (13 %) vastaajista). Osakeyhtiömuotoisten kohdalla suurin osa on kuntapohjaisia osakeyhtiöitä. Esimerkiksi ylläpitäjän omistuspohja voi jakaantua kuntien, kuntayhtymän sekä yksityisen yhdistyksen tai muun tahon muodostamaan osakeyhtiöön. Taulukko 1. Vastaajien omistuspohja Omistajarakenne Vastaajien lkm % Kunnallisia 2 13,3 Kuntayhtymäpohjaisia 3 20,0 Osakeyhtiömuotoisia 9 60,0 Yksityisiä 2 13,3 YHTEENSÄ ,0 4.2 Ammattikorkeakoulujen käytössä olevien tilojen ja kiinteistöjen nykytilanne Kyselyn tiedot perustuvat pääosin vuoden 2012 tilinpäätös- ja toimintatietoihin. Osa vastaajista oli lisäksi huomioinut vastauksissaan jo päätetyn ja vuonna 2014 voimaan astuvan organisaatiomuutoksen. Vastaajilla on tällä hetkellä käytössään yhteensä 190 rakennusta. Ammattikorkeakoulujen käytössä olevien tilojen bruttoneliömäärä yhteensä on 818 8

10 265 brm2. Vastaajien antamien tietojen perusteella kesimäärin 75 % nykyisin käytössä olevista rakennuksista on opetustiloja joko kokonaan tai osin. Vastaajista osa on ilmoittanut rakennusten kokonaisneliömäärän ja eritellyt siitä ammattikorkeakoulujen käytössä olevan osuuden. Kyselyn analyysissä on huomioitu ammattikorkeakoulujen käytössä olevat bruttoneliömäärät. Mikäli vastauksissa on ilmoitettu huoneistoneliömäärät, on tämä luku muutettu 1.4 kertoimella bruttoneliömääriksi (brm2). Analyysivaiheessa tuloksia on tarkasteltu joko suhteutettuina bruttoneliöihin tai vastaajien ilmoittamien rakennusten määriin Ammattikorkeakoulujen käytössä olevan kiinteistömassan arvo Kyselyllä kerättiin tietoa ammattikorkeakoulujen käytössä olevien rakennusten ja tilojen kokonaismassasta. Kiinteistömassan rahallista arvoa kartoitettiin tase-arvon ja teknisen nykyarvon avulla. Valitettavasti kaikki vastaajat eivät eritelleet kaikkien käytössään olevien rakennusten tase-arvoa tai teknistä nykyarvoa. Ongelmana tietojen saamiselle näyttää olevan ammattikorkeakoulun käytössä olevien rakennusten omistajuuden jakautuminen monen toimijan kesken. Parhaiten saatiin tietoa ammattikorkeakoulun omistamista rakennuksista. Tase-arvoista saatiin tietoja 9 vastaajalta ja teknisestä nykyarvosta 6 vastaajalta. Vastaajien käytössä olevista rakennuksista tase-arvo ilmoitettiin 24 %:sta (45 kpl) käytössä olevia rakennuksia. Tekninen nykyarvo ilmoitettiin 22 %:sta (41 kpl) käytössä olevia rakennuksia. Vastanneiden 9 ammattikorkeakoulun tase-arvo oli yhteensä euroa ja 6 ammattikorkeakoulun teknisen nykyarvon määrä ilmoitettujen rakennusten osalta yhteensä euroa. Alla olevaan taulukkoon 2 on tase-arvo ja tekninen nykyarvo suhteutettu vastaajien lukumäärään, rakennusten lukumäärään ja käytössä olevien bruttoneliöiden määrään. Taulukko 2. Tase-arvot ja tekninen nykyarvo yhteensä 9

11 Ammattikorkeakoulujen kiinteistö- ja toimitilakysely Tase-arvot Tekninen nykyarvo Tase-arvo euroa Rakennusten lkm brm2 Arvo euroa Rakennusten lkm brm2 Vastaajakohtainen arvo Rakennuskohtainen arvo Arvo per bruttoneliö YHTEENSÄ Vastaajamäärän suhteutettuna oli vastaajakohtainen tase-arvo keskimäärin yli euroa ja tekninen nykyarvo keskimäärin lähes euroa. Rakennuskohtaiseksi tase-arvo saatiin suhteuttamalla ilmoitettujen rakennusten määrä tase-arvoihin jolloin rakennuskohtaiseksi tase-arvoksi saatiin euroa ja tekniseksi nykyarvo euroa. Yhden bruttoneliömetrin tase-arvoksi tuli saaduilla tiedoilla 670 euroa ja tekniseksi nykyarvoksi reilu euroa. 4.4 Ylläpitokustannukset ja rakennusten rahoituspohja Kiinteistöjen ylläpidon kustannuksina pyydettiin ilmoittamaan kiinteistöhenkilökunnan palkat ynnä muut menot, materiaalin ja palvelujen ostot, kunnossapitomenot, muut kiinteistön hoitoon ja ylläpitoon liittyvät menot sekä kiinteistövero ja kiinteistöjä palvelevan tontin ja kadun kunnossapitomenot sekä maa-alueiden vuokrat. Vuokratiloista pyydettiin ilmoittamaan maksetut vuokrat (sisäinen ja ulkoinen vuokra) sekä siivous-, lämpö-, sähkö- ja muut kiinteistöjen ylläpitokustannukset pääomakustannuksineen. Kiinteistöjen ylläpitokustannuksissa on suuria ammattikorkeakoulukohtaisia eroja. Keskimäärin kustannukset ovat 118 /brm2/vuosi, eli yhteensä yli 96 miljoonaa euroa vuositasolla. Vastaajia ei pyydetty erittelemään ylläpitokustannuksia rakennuskohtaisesti, joten tuloksista ei suoraan selviä, miten suuri ero on vuokratun tai itse omistetun kiinteistön ylläpitokustannuksilla. Kustannustiedot on yhteensä/vastaaja. Alla olevaan taulukkoon 3 kustannustiedot on jaoteltu kahteen osaan: keskimääräiset kustannukset yhteensä niillä ammattikorkeakouluilla joilla ei ole omia kiinteistöjä, vaan kaikki tilat vuokrataan sekä keskimääräiset kustannukset yhteensä ammattikorkeakouluille, joilla on sekä omia kiinteistöjä että ulkopuolisilta vuorattuja tiloja. Taulukko 3. Kiinteistöjen hoitokustannukset /vuosi 10

12 bruttoneliöt yhteensä kustannukset yhteensä /brm2/vuosi Pelkästään vuokratiloissa toimivien hoitokustannukset (n=9) ,0 Omissa tiloissa ja osin vuokratiloissa toimivien hoitokustannukset (n=6) ,7 YHTEENSÄ ,8 Keskimäärin kiinteistöjen hoitokustannukset ovat korkeammat pelkästään vuokratiloissa olevilla ammattikorkeakouluilla, joilla kustannus/brm2/vuosi oli keskimäärin 133 euroa ja vaihteli euron välillä/brm2/vuosi. Ammattikorkeakouluilla, joilla on sekä omia että vuokratiloja, oli kustannus/brm2/vuosi keskimäärin 94 euroa ja kustannusten vaihteluväli euron välillä/brm2/vuosi. Rakennettujen rakennusten rahoituspohja Kyselyllä ei saatu selville ammattikorkeakoulujen käytössä tällä hetkellä olevien ja ammattikorkeakoulutoimintaan rakennettujen rakennusten rahoitustapoja. Kyselyn tuloksista selviää, että ammattikorkeakoulutoimintaa järjestetään hyvin eri-ikäisissä tiloissa. Osassa ammattikorkeakouluja tiloja on peruskorjattu opetustiloiksi hyödyntämällä alueella jo olevaa rakennuskantaa, jonka alkuperäinen käyttö on voinut olla esimerkiksi vanha teollisuuslaitos. Osassa taas on voimakkaasti investoitu uudiskohteisiin. Käytössä olevien rakennusten ikähaitari ulottuu uusista 2000-luvun rakennuksista 1700-luvun lopulla rakennettuihin kiinteistöihin, jotka on peruskorjattu opetuskäyttöön. 4.5 Rakennuskohtaisia tietoja käyttötarkoituksesta sekä yhteiskäytöstä Alla olevaan taulukkoon 4 on koottu tietoa nykyisin käytössä olevista rakennuksista. Vastaajat eivät toimittaneet kaikkia tietoja kaikista käytössään olevista rakennuksista, siksi rakennusten määrä (n=) vaihtelee kysymyksittäin. Tiedot ovat prosenttiosuuksia kyllä-vastauksista. Taulukosta näkyy, että 55 % nykyisin käytössä olevista 11

13 Ammattikorkeakoulujen kiinteistö- ja toimitilakysely rakennuksista on alun perin suunniteltu ammattikorkeakoulutoimintaa varten. Suuri osa, keskimäärin 75 % ilmoitetuista ammattikorkeakoulujen käytössä olevista rakennuksista on tällä hetkellä opetuskäytössä. Tiloja on myös paljon yhteiskäytössä. Pääosa yhteiskäytöstä koskee yhteistyötä toisen asteen tai muun koulutusorganisaation kanssa. Taulukko 4. Rakennusten käyttötarkoitus, alkuperäinen toiminta sekä yhteiskäyttö, kyllä-vastaukset (% ilmoitetuista määristä) Rakennusten ensisijaisena käyttötarkoituksena opetustoiminta, % -osuus keskimäärin käytössä olevista rakennuksista (n=167 rakennusta) 75 % Alunperin amk-toimintaa varten suunniteltujen %- osuus keskimäärin käytössä olevista rakennuksista (n=168 rakennusta) 55 % Käytössä olevien rakennusten yhteiskäyttö, % - osuus keskimäärin (n= 179 rakennusta) 56 % Tonttien omistus jakaantui kuntien, kuntayhtymien, ammattikorkeakoulun, kunnallisen kiinteistöosakeyhtiön, yliopiston kiinteistöosakeyhtiön, eläkeyhtiöiden, säätiöiden ja muiden yksityisen toimijoiden omistuksiin. 4.6 Ammattikorkeakoulujen käytössä olevat rakennukset ja tontit Ammattikorkeakoulujen käytössä olevien rakennusten ikä ja korjaustarve vaihtelevat. Monella toimijalla on käytössää vanhaa rakennuskantaa kuten vanhoja teollisuuskiinteistöjä viime vuosisadalta. Lähes kaikilla on tehty viime vuosina peruskorjauksia. Investointi- ja korjaustarvetta oli seuraavien 5 vuoden sisällä 7 vastaajalla yhteensä lähes euroa, mutta tässäkään ei ole huomioitu kaikkia tulevia rakennuskohtaisia investointeja. Muita enemmän investointi- ja korjaustarvetta on niillä toimijoilla, joilla on tällä hetkellä sekä omia että vuokratiloja. Rakennustonttien pinta-alat ja omistajuus Kyselyllä kartoitettiin ammattikorkeakoulujen käytössä olevien rakennustonttien pintaala- ja omistuspohjatietoja. Kaikkien käytössä olevien rakennusten tonttiomistuksista on erittäin vaikeaa saada tietoja, koska rakennuksen omistaja ja tonkin omistaja 12

14 voivat olla eri tahoja ja ammattikorkeakouluilla ei ole selvää tietoa vuokraamiensa rakennusten tonttijärjestelyistä. Tontteja koskevat tiedot perustuvat pääosin ammattikorkeakoulujen omistamien rakennusten tietoihin. Vastaajista 9 antoi tonttien pinta-aloihin liittyviä tietoja. Näiden perusteella tonttien pinta-ala oli yhteensä näillä 9 vastaajalla m2. Ammattikorkeakouluista osalla on omia kiinteistöjä, osalla ei. Ammattikorkeakoulu on voinut saada kuntaylläpitäjiltä kiinteistöjä osana perussopimuksen kuntaosuutta/peruspääomaa. Vastaavasti on moni ammattikorkeakoulu siirtänyt tai siirtämässä omistamiaan kiinteistöjä kiinteistöosakeyhtiöön. Vastaajista oli 3 ammattikorkeakoululla osa kiinteistöistä ammattikorkeakoulun osin tai kokonaan omistaman osakeyhtiön hallinnassa. Vastaavien kunnallisten osakeyhtiöiden omistamia tiloja oli käytössään 6 vastaajalla. Tällä hetkellä käytössä olevat tilat ja rakennukset Pyysimme vastaajia erittelemään rakennuskohtaisesti, onko omistaja: - kunta - kuntayhtymä - ammattikorkeakoulu - kunnallinen osakeyhtiö tai - muu Selvästi eniten käytössä olevista bruttoneliöistä oli kuntien omistamia tiloja, lähes 27 %. Seuraavaksi eniten on kuntayhtymien omistamia tiloja, lähes 25 %. Kohdan muut osuus on kolmanneksi suurin, 20 % käytössä olevista neliöistä. Tähän ryhmään kuuluvat monet yksityiset tiloja vuokraavat tahot. Ammattikorkeakoulut omistavat käytössä olevasta kokonaisuudesta vajaat 18 % ja kunnalliset osakeyhtiöt vajaat 11 %. Kyselyssä kysyimme käytössä olevien tilojen bruttoneliömäärät, josta pyysimme erittelemään ammattikorkeakoulun omistamien tilojen neliömäärään ja vuokrattujen tilojen neliömäärän. Kyselyyn vastanneiden ammattikorkeakoulujen bruttoneliömäärä oli yhteensä Näistä vuokratilojen bruttoneliömäärä oli ja ammattikorkeakoulujen omien tilojen bruttoneliömäärä Kaikilla kyselyyn vastanneilla oli vuokrattuja tiloja käytössään. Vuokratilojen omistuspohja Ammattikorkeakouluista oli 9 toimijalla pelkästään vuokratiloja käytössään. Tämä on 61 % vastaajien bruttometrimäärästä. Vastaajista 6 ammattikorkeakoululla on sekä omia että vuokratiloja. Näiden osuus oli 39 % vastaajien bruttoneliömäärästä. Bruttoneliöiden määrän perusteella suurin osa tiloista on vuokrattuja. Ammattikorkeakoulut omistamat käyttämistään tiloista brm2 eli 22 % 13

15 Ammattikorkeakoulujen kiinteistö- ja toimitilakysely käytössä olevasta neliömäärästä. Suurin osa käytössä olevista tiloista oli vuokrattuja tiloja. Vuokratiloja oli lähes 78 % käytössä olevista bruttoneliömäärästä. Alla olevassa taulukossa 5 kuvataan vuokrattujen tilojen omistustaustaa. Vuokrattujen tilojen omistustaustoja pyydettiin erittelemään seuraavalla jaottelulla: - kunnan omistamia tiloja - kuntayhtymän omistamia tiloja - kunnallisten osakeyhtiöiden omistamia tiloja - osakeyhtiön, jossa ammattikorkeakoulu osakkaana - muu Taulukko 5. Vuokratilojen omistuspohja (brm2) brm2 % Kunnan omistamia tiloja ,1 Kuntayhtymän omistamia tiloja ,0 Kunnallisen osakeyhtiön omistamia tiloja ,8 Osakeyhtiön, jossa ammattikorkeakoulu osakkaana, omistamia tiloja ,9 Muu ,3 YHTEENSÄ ,0 Eniten ammattikorkeakoulujen käyttöön tilojaan vuokraavat kunnat. Vastaajien tietojen pohjalta kuntaomistuksen osuus on 34 % ammattikorkeakoulujen tällä hetkellä vuokraamista tiloista. Myös kuntayhtymät vuokraavat paljon tiloja, näiden osuus on yli 25 %. Näiden lisäksi lähes 14 % tiloista on kunnallisten osakeyhtiöiden omistamia tiloja. Yhteensä siis kuntapohjaisten tilojen osuus on lähes 78 %. Ammattikorkeakoulupohjaisten kiinteistöosakeyhtiöiden osuus on vielä verraten pieni, vajaat 5 prosenttia. Yli 22 % ammattikorkeakoulujen vuokraamista tiloista on jokin muun kuin kunnan, kuntayhtymän tai kunnallisen osakeyhtiön omistamia tiloja. Muilla 14

16 tahoilla tarkoitetaan yksityisiä vuokratiloja, mitkä ovat esimerkiksi säätiöiden, yliopistojen, eläkeyhtiöiden ym. omistamia. Ammattikorkeakoulut vuokraavat tiloja useammalta taholta. Tätä selittää paikallinen ja alueellinen tarve sekä sopivien tilojen saatavuus. Kyselyn perusteella ei selvinnyt, missä määrin tiloja ollaan siirtämässä kunnallisiin tai ammattikorkeakoulujen omistamiin kiinteistöosakeyhtiöihin. Vuokratuloja vuokratuista tiloista Ammattikorkeakoulut saavat myös vuokratuloja tiloista, joita ne vuokraavat muille toimijoille. Vastaajista 6 vuokraa tiloja muille toimijoille, usein toiselle asteelle. Sekä tiloja vuokraavat ammattikorkeakoulut että tiloja omistavat ammattikorkeakoulut vuokraavat tiloja edelleen muille. Vuokratuloja vastaajat saavat yhteensä euroa. Vuokrattuja tiloja on yhteensä brm2. 5 Ammattikorkeakoulujen käytössä olevien tilojen käyttöön liittyviä muutoksia 5.1 Mikä muuttuu toimilupahakemuksien ja osakeyhtiöittämisen jälkeen? Tällä hetkellä 15 ammattikorkeakouluilla on käytössään 190 rakennusta. Vastaajat arvioviat, että nykyisistä rakennuksista on ammattikorkeakoulujen käytössä 5 vuoden kuluttua vajaat 49 prosenttia nykyisistä rakennuksista. Lukumääräisesti kyse on 91 rakennuksesta nykyisten 190 rakennuksen sijaan. Käytössä oleva bruttoneliömäärä laskee nykyisestä vajaasta bruttoneliöstä runsaaseen bruttoneliöön. Käytössä oleva bruttoneliömäärä laskee melkein 38 % viiden vuoden sisällä (vähennystä lähes brm2). Alla olevaan taulukkoon 6 on koottu tämän hetkinen tilanne sekä muutos 5 vuoden päästä (kyllä -vastausten määrä ja osuus). 15

17 Ammattikorkeakoulujen kiinteistö- ja toimitilakysely Taulukko 6. Ammattikorkeakoulujen käytössä olevien rakennusten määrän muutos vuoteen 2017 AMK:n käytössä olevat rakannukset 2013 AMK:n käytössä 5 v. päästä * Amk:n käytössä olevat bruttoneliöt 5 v. päästä omistuksen mukaan AMK:n käytössä olevat rakannukset brm2 Rakennu sten lkm kyllä kyllä %- osuudet YHTEENSÄ , , , , , , , , , , , , , , , YHTEENSÄ , Ammattikorkeakoulukohtaiset erot ovat melko suuret. Rakennusten määrä laskee 7 vastaajalla alle puoleen nykyisestä. Vastaajista 7:llä tapahtuu maltillisempia muutoksia rakennusten ja käytössä olevien bruttoneliöiden määrässä. Vain yhdellä toimijalla ei ole muutoksia näköpiirissä. Suurin vähennys kohdistuu kunnallisten toimijoiden omistamiin rakennusneliöihin. Ammattikorkeakoulujen käytössä nykyisin olevien kuntaomisteisten (kunnat, kuntayhtymät ja kunnalliset osakeyhtiöt) neliöiden määrä vähenee 5 vuoden kuluessa vajaasta bruttoneliöstä vajaaseen bruttoneliöön. Se tarkoittaa 49 % vähennystä nykytilaan. Ammattikorkeakouluilla näyttäisi säilyvän jatkossakin nykyisellä tasolla omistamiensa rakennusten ja bruttoneliöiden määrä. 16

18 Alla olevassa taulukossa 7 on kuvattu käytössä olevien bruttoneliöiden omistuksen jakautuminen tällä hetkellä sekä tilanne 5 vuoden kuluttua. Muutosta kuvataan bruttoneliöiden määrän sekä prosentuaalisen osuuden muutoksena nykytilanteeseen. Taulukko 7. Käytössä olevien rakennusten omistuspohja nyt ja 5 vuoden kuluttua (brm2) kunnat ky amk kunnallinen oy muu YHTEENSÄ Amk:n käytössä olevat bruttoneliöt tällä hetkellä brm Amk:n käytössä olevat bruttoneliöt 5 v. päästä omistuksen mukaan brm erotus % -59,1-37,1-9,9-50,9-26,2-37,5 Investointi- ja korjaustarpeet seuraavien 5 vuoden sisällä Pyysimme ammattikorkeakouluja erittelemään rakennuskohtaisesti millaisia investointi- ja korjaustarpeita niillä on seuraavien 5 vuoden sisällä. Vastauksia tuli vaihtelevasti. Investointi- ja korjaustarpeiden kustannusarvio on saatujen vastausten perusteella yhteensä euroa. Korjauksia koskevaan kysymykseen saatiin vastauksia 7 ammattikorkeakoululta. Keskimääräinen korjaustarve on 5,6 miljoonaa euroa/vastaaja. Valmisteilla tai suunnitteilla olevat rakennukset vuoteen 2017 Ammattikorkeakouluilla on menossa mittaviakin rakennussuunnitelmia vuoteen 2017 mennessä. Vastausten perusteella kyse on 10 rakennuksen rakentamissuunnitelmista, jotka koskevat 7 ammattikorkeakoulua. Vastausten perusteella tarkoituksena on rakentaa yhteensä bruttoneliötä arviolta eurolla. Valmisteilla tai suunnitteilla olevien rakennusten omistajana on ammattikorkeakoulu, kaupunki, kunnallinen osakeyhtiö tai jokin muu. Rakennukset valmistuvat vuonna

19 Ammattikorkeakoulujen kiinteistö- ja toimitilakysely 6 Miltä tulevaisuus näyttää - kyselyn keskeiset tulokset Ammattikorkeakouluille suunnatulla kyselyllä saatiin tietoja ammattikorkeakoulujen käytössä tällä hetkellä olevan kiinteistömassan laajuudesta ja omistussuhteista, korjaus- ja investointitarpeesta sekä kiinteistöjen hoitoon liittyvistä kustannuksista. Lisäksi kyselyllä saatiin tietoa lähivuosien tulevista muutoksista, miten ammattikorkeakoulujen käytössä olevien tilojen tilanne tulee muuttumaan lähivuosina. Kiinteistöjen omistusvaihdokset ovatkin pitkälti riippuvaisia paikallisesta tahtotilasta, mikä on nykyinen ja tuleva tilatarve sekä millaisia luovutus-, myynti- tai vuokrasopimuksia paikallisesti tehdään. Kiinteistöjen tilanteen selvittäminen on kuntien kannalta merkityksellistä, sillä moni kunta vuokraa suoraan tai omistamansa kiinteistöosakeyhtiönsä kautta tiloja ammattikorkea-kouluille. Kyselyn avulla saatiin karkeasti arvioiden selville nykyisen käytössä olevan kiinteistömassan laajuus ja omistuspohja sekä tilojen käyttöön liittyvä muutos seuraavien 5 vuoden aikana. Kysely ammattikorkeakoulujen kiinteistöistä kohdennettiin ammattikorkeakoulujen talous- ja/tai hallintojohtajalle elokuussa 2013 ja vastaajien antamat tiedot perustuivat pääosin 2012 tilinpäätöstietoihin. Ammattikorkeakoulut ovat jo tiivistäneet toimintaansa, mutta myös lähivuosina tapahtuu merkittäviä muutoksia. Vastaajien arvio on, että 5 vuoden kuluttua ammattikorkeakoulujen käytössä olevien rakennusten määrä on vähentynyt 52 % nykyiseen rakennuskantaan verrattuna. Rakennusten määrän arvioidaan vähenevän kyselyyn vastanneilla 91 rakennukseen. Myös ammattikorkeakoulujen käytössä oleva neliömäärä tulee olemaan nykyistä paljon pienempi. Bruttoneliömäärä vähenee 5 vuoden kuluessa 38 % nykyiseen tasoon verrattuna. Ammattikorkeakoulujen käytössä olevan bruttoneliömäärän arvioidaan vähenevän bruttoneliöön. Suurin vähennys kohdistuu kunnallisten toimijoiden omistamiin bruttoneliöihin. Ammattikorkeakoulujen käytössä olevien kuntaomisteisten (kunnat, kuntayhtymät ja kunnalliset osakeyhtiöt) neliöiden määrä vähenee 5 vuoden kuluessa 49 % vajaaseen neliöön. 18

20 Ammattikorkeakoulujen toiminnasta suurin osa on jo vuokratiloissa, sillä ammattikorkeakoulut omistavat tällä hetkellä vain vajaat 18 % nykyisin käytössään olevista neliöistä. Lähes kaikilla vastaajilla tapahtuu muutoksia ammattikorkeakoulutoimintaa varten suunniteltujen tilojen käyttötarkoituksessa. Osa vastaajista oli jo selvittänyt valtionosuusrahoituksella rakennettujen tilojen tilannetta opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa ja ministeriö totesi mm. eräälle ammattikorkeakoululle antamassaan vastauksessaan, että osakeyhtiön perustamisen yhteydessä kiinteistöjen käyttötarkoitus ei muutu ja valtiovallan taholta on ilmoitettu että oy:n hallinnassa jatkuvien kiinteistöjen osalta ei tule valtionosuuden takaisinperintää. Ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen on johtanut siihen, että moni ammattikorkeakoulu toimii jatkossa koulutuskuntayhtymän omistamissa tiloissa vuokralaisena. Myös monet muutkin kuin kuntayhtymistä irrotetut ammattikorkeakoulut toimivat jo pelkästään vuokratiloissa. Muutosta on myös siirtyminen arvonlisäverolliseen aikaan, sillä aiemmin ei tiloista ole maksettu arvonlisäveroa. Osa ammattikorkeakoulujen luopumista tiloista on annettu toisen asteen tai kunnan virastojen käyttöön. 19

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Juvan kunta 10.2.2016 12.2.2016 Page 1 Toimeksiantona määritellä toimitilojen tarve Kunnanjohtaja perusti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta lukujen valossa. Jarkko Lahtinen Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Varhaiskasvatusta lukujen valossa. Jarkko Lahtinen Erityisasiantuntija Kuntaliitto Varhaiskasvatusta lukujen valossa Erityisasiantuntija Kuntaliitto Varhaiskasvatuksen hallinto kunnissa 2016: 2014: 2012:» opetustoimi 228 kunnassa (89 %), sosiaalitoimi 10 (4 %) ja muu tapa 18 (7 %)» opetustoimi

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Mitä sairaalan laajennus maksaa ja miten se rahoitetaan? Seminaaripäivä kuntapäättäjille

Mitä sairaalan laajennus maksaa ja miten se rahoitetaan? Seminaaripäivä kuntapäättäjille Mitä sairaalan laajennus maksaa ja miten se rahoitetaan? Seminaaripäivä kuntapäättäjille 27.3.2014 Talousjohtaja Elisa Kusmin Perustamiskustannukset Laajennusosan kustannukset Investoinnin suunnittelukustannukset

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset. Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät

Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset. Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.-3.10.2014 Muutama poiminta suuntaviivoista Lukio- ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän taloudelliset edellytykset

Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän taloudelliset edellytykset LOMAKE 1. Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän taloudelliset edellytykset Taulukko 1. Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän perustiedot

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu 25.4.2013 Päivitetty 19.6.2013 Päivitetty 6.9.2013 Päivitetty 10.12.2013 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien

Lisätiedot

Toimilupaohjeistuksen kokonaisuus ja lupahakemusten käsittelyprosessi. Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Toimilupaohjeistuksen kokonaisuus ja lupahakemusten käsittelyprosessi. Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriö Toimilupaohjeistuksen kokonaisuus ja lupahakemusten käsittelyprosessi Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriö 3.4.2013 Toimilupien uudistamisen tavoitteista Korkeakoulujen nykyistä toimipisteverkkoa

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUS YHTEISTOIMINTA- ALUEELLA JA LEMPÄÄLÄSSÄ TREDU-CAMPUKSEN MYÖTÄ Lempäälän kunta 2016 / NL

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUS YHTEISTOIMINTA- ALUEELLA JA LEMPÄÄLÄSSÄ TREDU-CAMPUKSEN MYÖTÄ Lempäälän kunta 2016 / NL AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUS YHTEISTOIMINTA- ALUEELLA JA LEMPÄÄLÄSSÄ TREDU-CAMPUKSEN MYÖTÄ 2017 Lempäälän kunta 2016 / NL Lähtökohdat Pirkanmaan koulutuskonsernin koulutustoiminta siirtyi omistajakuntien

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt

Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 31.3.2016 31.3.2016 1 Uudistuksessa valmisteltava lainsäädäntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki järjestämislain

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja koulutustarjonnan mitoitus sopimuksissa Johtaja Hannu Sirén Opetusministeriö Koulutus-

Lisätiedot

Maakuntauudistus ja kiinteistö. Uudet työn tekemisen tavat, prosessit ja digitalisaatio kiinteistöistä palveluihin 3L Education, Helsinki 12.1.

Maakuntauudistus ja kiinteistö. Uudet työn tekemisen tavat, prosessit ja digitalisaatio kiinteistöistä palveluihin 3L Education, Helsinki 12.1. Maakuntauudistus ja kiinteistö Uudet työn tekemisen tavat, prosessit ja digitalisaatio kiinteistöistä palveluihin 3L Education, Helsinki 12.1.2017 Maakuntauudistus pähkinänkuoressa Rakennusneuvos Matti

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Olavi Holmijoki Sisäilmastoseminaari 2015 Lähtökohta Taloudellisen kokonaisuuden hallinta tilanteessa,

Lisätiedot

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa?

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus -seminaari Helsinki 15.09.2010 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen

Lisätiedot

HE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön

HE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle päätetyt opetustoimen

Lisätiedot

SOPIMUS SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA

SOPIMUS SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA SOPIMUS SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA [pp.kk.2016] 1. Osapuolet Tämän sopimuksen Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän purkamisesta (jäljempänä Sopimus ) ovat laatineet jäljempänä

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön lakimuutokset astuvat voimaan - mikä muuttuu?

Vapaan sivistystyön lakimuutokset astuvat voimaan - mikä muuttuu? Opintokeskuspäivä Kulttuuritalo Vapaan sivistystyön lakimuutokset astuvat voimaan - mikä muuttuu? Opetusneuvos Kirsi Lähde 18.11.2015 LAKI VAPAASTA SIVISTYSTYÖSTÄ (632/1998) OPINTOKESKUKSIA KOSKEVAT MUUTOKSET

Lisätiedot

Kunnan kulttuuritoiminnan hallinto- ja palvelurakenne: (Kuvaus hallinnosta, palvelurakenteesta ja palveluvalinnoista.)

Kunnan kulttuuritoiminnan hallinto- ja palvelurakenne: (Kuvaus hallinnosta, palvelurakenteesta ja palveluvalinnoista.) Tehhään yhessä hanke / Kuntien kulttuurin talous Hankkeen tavoite Selvitetään kuntien kulttuuritoiminnan ja talouden nykytilanne vertailukelpoisella tavalla, otetaan käyttöön ja vakiinnutetaan yhteinen

Lisätiedot

Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007

Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN KYSELY 8/2008 Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007 Oppilaitosten

Lisätiedot

Miten ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus tulisi Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3 Arvo Jäppinen

Miten ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus tulisi Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3 Arvo Jäppinen Miten ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus tulisi järjestää? 15.9.2010 Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3 Arvo Jäppinen Ylläpito, omistus, hallinto Ammattikorkeakoulujen monipuolinen omistajarakenne säilytetään

Lisätiedot

Hallitus LIITE 4b

Hallitus LIITE 4b KIINTEISTÖLUOVUTUSSOPIMUS (luonnos 12.11.2013) Hallitus 20.11.2013 LIITE 4b 1. SOPIJAPUOLET a) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Y-tunnus 0973110-9 Osoite: Toripuistikko 5-7, 96200 Rovaniemi (jäljempänä "luovuttaja")

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta

Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kuntatalo Jarkko Lahtinen Varhaiskasvatus palveluna Varhaiskasvatuslaki 1 1 momentti:» Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan ROIHUVUOREN ALA-ASTE VUORENPEIKONTIE 7 00820 HELSINKI PERUSPARANNUS HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI 12.4.2013 Liittyy hankesuunnitelmaan 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Roihuvuoren ala-aste, perusparannushankkeen

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6215/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6215/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (1) 350 Asianro 6215/10.03.02.04/2015 Kuopion Tilakeskuksen hallinnassa olevien rakennusten jakaminen tilasalkkuihin Konserniohjausjohtaja Janne Airaksinen Omistajaohjaus

Lisätiedot

Tarkennuksia toimitettaville tiedoille

Tarkennuksia toimitettaville tiedoille Tarkennuksia toimitettaville tiedoille Laskennalliseen perusteen laskeminen talous- ja toimintatilastosta (peruspalvelujen vos) Valtionosuuksien perustana käytettävät perushinnat saadaan kustannustenjaon

Lisätiedot

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016:

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016: TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016 OPINTOKESKUKSET Muutoksia opintokeskusten kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 tiedonkeruuseen: Kevään 2018 tiedonkeruuseen Kustannukset,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1 2651/00.04.01/2014 Kaupunginhallitus 185 16.6.2014 93 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh. 09 816 52204 Riikka Kiljander-Kiiskinen,

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.214 KLO 16: KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 213 - Liikevaihto oli 662 (647) tuhatta euroa. - Liikevoitto 11 (58) tuhatta euroa -

Lisätiedot

1. Kaupungilta / kiinteistövirastolta vuokratut koulurakennukset

1. Kaupungilta / kiinteistövirastolta vuokratut koulurakennukset SOPIMUSKOULUJEN TILAVUOKRIEN LASKENTAPERIAATTEET 1(5) Korvauksella, tarkoitetaan koulujen ja kaupungin välisen sopimuksen mukaista sopimuskorvauslaskentaa. Hyväksyttävän vuokran kokonaismäärällä tarkoitetaan

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Maakuntien tilakeskus

Maakuntien tilakeskus Maakuntien tilakeskus Esitys Kiinteistöt-teemaryhmässä Pirkanmaalla 21.12.2016 Selvityshenkilö Olavi Hiekka SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS Palvelukeskuksen taustaa Palvelukeskuksen tehtävä on tukea ja tuottaa

Lisätiedot

Tutkimuslaitosseminaari

Tutkimuslaitosseminaari Tutkimuslaitosseminaari Valtion toimitilastrategia Tutkimusympäristöjen tehokkuusmittaus - mitä tulisi mitata 17.11.2014 Juha Lemström Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Valtion sisäisen vuokrajärjestelmän

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

Kuntaliitto ammatillisen koulutuksen edistäjänä. Suomen Kuntaliitto, varatoimitusjohtaja Kari- Pekka Mäki-Lohiluoma Kajaani 25.11.

Kuntaliitto ammatillisen koulutuksen edistäjänä. Suomen Kuntaliitto, varatoimitusjohtaja Kari- Pekka Mäki-Lohiluoma Kajaani 25.11. Kuntaliitto ammatillisen koulutuksen edistäjänä Suomen Kuntaliitto, varatoimitusjohtaja Kari- Pekka Mäki-Lohiluoma Kajaani 25.11.2009 Väestöllinen huoltosuhde 1865-2026 Lähde: tilastokeskus 30.11.2009

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Osastopäällikkö Juha Sarkio Valtiovarainministeriö Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien informaatiotilaisuus 23.2.2016

Lisätiedot

SOPIMUS ESPER-HANKKEEN RAHOITUKSESTA

SOPIMUS ESPER-HANKKEEN RAHOITUKSESTA Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 Liite 1 SOPIMUS ESPER-HANKKEEN RAHOITUKSESTA 1. Sopimuksen osapuolet Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä Sairaanhoitopiiri) L Mikkelin kaupunki (jäljempänä

Lisätiedot

Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuudet 6 ja 7 huhtikuuta 2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen, Suomen

Lisätiedot

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta LIITE 1: HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN ylläpitäjän toimintamuoto osakeyhtiö, säätiö, kunta tai kuntayhtymä 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi

Lisätiedot

Kysely Yhteystiedot Kansalaisopisto Kansalaisopiston numero Yhteyshenkilön nimi. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukainen koulutus

Kysely Yhteystiedot Kansalaisopisto Kansalaisopiston numero Yhteyshenkilön nimi. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukainen koulutus OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Kansalaisopisto Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Kysely 2013 1. Yhteystiedot Kansalaisopisto Kansalaisopiston numero Yhteyshenkilön nimi Puhelinnumero

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet

Yhteistoiminta-alueet Yhteistoiminta-alueet Talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto kuntatalous Yleistä Yhteistoiminta-alue on kunnallisessa palvelutuotannossa runsaasti yleistynyt palvelujen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään 0 Sisällysluettelo KPMG:n yhteyshenkilö toimeksiantoon liittyen: Antti-Pekka Keränen Tax and Legal Services Senior Manager Tel: +358

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö Hakaniemenranta 6 00530 HELSINKI 040 348 7766. Puhelin. Sähköposti

OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö Hakaniemenranta 6 00530 HELSINKI 040 348 7766. Puhelin. Sähköposti KUSTANNUKSET, TULOT JA SUORITTEET VUONNA 2008 Musiikkioppilaitokset ja muun taiteenalan oppilaitokset OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö Hakaniemenranta 6 Faksi 00530 HELSINKI 040 348 7766 Taiteenala

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Kuntayhtymähallitus 26.02.2016. 2/2016 Sivu 5 23 LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKKEIDEN MYYNTI.

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Kuntayhtymähallitus 26.02.2016. 2/2016 Sivu 5 23 LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKKEIDEN MYYNTI. OTE PÖYTÄKIRJASTA Kuntayhtymähallitus 26.02.2016 2/2016 Sivu 5 23 LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKKEIDEN MYYNTI Kehitysjohtaja: Lapin yliopisto on syksyn 2015 aikana lähestynyt Lapin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2005

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2005 RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi Sähköverkonhaltijoille (jakelu-, alue- ja kantaverkko) lähetettiin keväällä 2006 kysely,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

ARTTU2 KUNTASEMINAARI Kuntatalo Pentti Meklin, Emeritusprofessori

ARTTU2 KUNTASEMINAARI Kuntatalo Pentti Meklin, Emeritusprofessori ARTTU2 KUNTASEMINAARI Kuntatalo 25.5.2016 Pentti Meklin, Emeritusprofessori 1. Nykyinen tilanne yleensä kunnissa ja erityisesti ARTTU2-kunnissa 2. Mitä tulevaisuus näyttäisi tuovan tullessaan? Kuvio 1.

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen

Lisätiedot

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta 22.9.2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Lausuntoluonnoksen tarkoitus Tukea kuntia niiden valmistellessa omia lausuntojaan Antaa kunnille

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN KUSTANNUSRAPORTTI 2012, 2013, 2014 ja 2015 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUSTANNUSTEN JÄRJESTÄJÄKOHTAISIA TIETOJA.

OPETUSHALLITUKSEN KUSTANNUSRAPORTTI 2012, 2013, 2014 ja 2015 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUSTANNUSTEN JÄRJESTÄJÄKOHTAISIA TIETOJA. OPETUSHALLITUKSEN KUSTANNUSRAPORTTI 2012, 2013, 2014 ja 2015 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUSTANNUSTEN JÄRJESTÄJÄKOHTAISIA TIETOJA Etelä- Koulutus TOIMINNAN VOLYYMIT Opiskelijamäärä: nuorten ja aikuisten peruskoulutus

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho 1 Hulevesikysely 2016 teki jäsenlaitoksilleen elokuussa 2015 kyselyn, jolla kartoitettiin hulevesien järjestämisen tilannetta kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Koska syksyn 2015 aikana julkaistiin

Lisätiedot

Kuntatalous neljännesvuosittain

Kuntatalous neljännesvuosittain Julkinen talous Kuntatalous neljännesvuosittain, 1. vuosineljännes Kuntien toimintakulut olivat 9,0 miljardia euroa tammi-maaliskuussa Vuoden tammi-maaliskuussa kuntien ulkoiset toimintakulut olivat 9,0

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 102 18.11.2014. 102 Asianro 7308/10.03.02.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 102 18.11.2014. 102 Asianro 7308/10.03.02.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) 102 Asianro 7308/10.03.02.01/2014 Kuopion kaupungin uimahalli- ja jäähallipalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas Konsernipalvelu

Lisätiedot

Mahdollinen kiinteistövaihto kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen välillä 13.1.2016

Mahdollinen kiinteistövaihto kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen välillä 13.1.2016 Mahdollinen kiinteistövaihto kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen välillä 13.1.2016 18.1.2016 1 Taustaa Valtionhallinnon toimintojen tiivistäminen jatkuu Kouvolassa Selvitystyö koskee tällä hetkellä mm.

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodisto. Seminaari

Ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodisto. Seminaari Ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodisto Seminaari 5.11.2012 Kysely ammattikorkeakoulujen käytännöistä ja näkemyksistä taloushallinnon koodiston linjauksiin Vastanneita oli 20; edustivat kaikkia

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI Sivu 1 / 6 Tekninen toimiala Toimitilapalvelut

SAVONLINNAN KAUPUNKI Sivu 1 / 6 Tekninen toimiala Toimitilapalvelut SAVONLINNAN KAUPUNKI Sivu 1 / 6 9.8.2016 OKL kiinteistöistä ja Juvan virastotalosta Senaatin tekemä kauppa Royl House Oy:n kanssa ja Savonlinnan kaupungin mahdollinen etuostooikeuden käyttö ko. kaupassa

Lisätiedot

KIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm

KIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm MAKSUHAKEMUS TEEMAHANKE Lnro 3318 1(5) ROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Uusi maksuhakemus Korjaus/täydennys vireillä olevaan maksuhakemukseen

Lisätiedot

Talousarvioinfo

Talousarvioinfo Talousarvioinfo 2016 16.10.2015 16.10.2015 1 Kaupunginjohtajan katsaus Referaatti vuoden 2016 talousarvio- ja suunnitelma 2017-2018 on valmisteltu maltillisen menokehityksen pohjalta palvelut turvaava

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS

KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS 1 KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS 1. Sopijaosapuolet Tikkamäen Palvelut Oy (jäljempänä vuokranantaja) ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, (jäljempänä vuokralainen) ovat sopineet

Lisätiedot

Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan. Kuntamarkkinat Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri

Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan. Kuntamarkkinat Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan Kuntamarkkinat 14.9.2016 Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Kansallinen koulutuspolitiikka luo vision ja suunnan tasaarvolle.

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN KUSTANNUSRAPORTTI 2011, 2012, 2013 ja 2014 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUSTANNUSTEN JÄRJESTÄJÄKOHTAISIA TIETOJA

OPETUSHALLITUKSEN KUSTANNUSRAPORTTI 2011, 2012, 2013 ja 2014 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUSTANNUSTEN JÄRJESTÄJÄKOHTAISIA TIETOJA OPETUSHALLITUKSEN KUSTANNUSRAPORTTI 2011, 2012, 2013 ja 2014 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUSTANNUSTEN JÄRJESTÄJÄKOHTAISIA TIETOJA 27.10.2011 Tuomo Hurskainen 3.12.2013 Tuija Hiltunen 21.11.2014 Tuija Hiltunen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Suopursunmutkan varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot