Ammattikorkeakoulujen kiinteistöja toimitilakysely

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattikorkeakoulujen kiinteistöja toimitilakysely"

Transkriptio

1 Johanna Selkee, Jarno Parviainen, Esko Korhonen & Hannele Salminen Ammattikorkeakoulujen kiinteistöja toimitilakysely Yhteenveto kyselyn tuloksista Helsinki 2014

2 Sisältö 1 Tiivistelmä Ammattikorkeakoulu-uudistuksen vaiheet ja tavoitteet Tilat ja rakennukset ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisessä ja toimilupahakemuksissa Ammattikorkeakoulutuksen rahoitus ja siihen tulevat muutokset AMMATTIKORKEAKOULUJEN TILOJA KOSKEVAN KYSELYN KESKEISET TULOKSET Kyselyyn vastanneet ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulujen käytössä olevien tilojen ja kiinteistöjen nykytilanne Ammattikorkeakoulujen käytössä olevan kiinteistömassan arvo Ylläpitokustannukset ja rakennusten rahoituspohja Rakennuskohtaisia tietoja käyttötarkoituksesta sekä yhteiskäytöstä Ammattikorkeakoulujen käytössä olevat rakennukset ja tontit Ammattikorkeakoulujen käytössä olevien tilojen käyttöön liittyviä muutoksia Mikä muuttuu toimilupahakemuksien ja osakeyhtiöittämisen jälkeen? Miltä tulevaisuus näyttää - kyselyn keskeiset tulokset Liite: Kyselyn saatekirjelmä

3 Ammattikorkeakoulujen kiinteistö- ja toimitilakysely 1 Tiivistelmä Suomen Kuntaliitto selvitti ammattikorkeakoulujen osakeyhtiöittämisen ja toimilupakierroksen yhteydessä ammattikorkeakoulujen kiinteistöjen ja toimitilojen nykytilanteen ja vastaajien arviot siitä, miten kiinteistöihin liittyvä omistus- ja hallintatilanne tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa mm. koulutustehtävien ja toimipisteverkostojen kokoamisen myötä. Kysely ammattikorkeakoulujen kiinteistöistä kohdennettiin ammattikorkeakoulujen talous- ja/tai hallintojohtajille elokuussa Ammattikorkeakouluja oli opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla yhteensä 25 vuonna Kuntaliiton ammattikorkeakouluille kohdistamaan kiinteistökyselyyn vastasi 15 ammattikorkeakoulua. Kyselyn vastasi 60 % ammattikorkeakouluista. Vastanneiden ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärä edustaa yhteensä 65 % kaikkien ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärästä. Kyselyn tulokset koskevat pääosin vuoden 2012 tilinpäätöstietoja. Kuntien rooli Kunnat ovat merkittävällä tavalla olleet mukana rahoittamassa ja hankkimassa tiloja ammattikorkeakoulujen käyttöön. Ammattikorkeakoulutoimintaa ollaan kokoamassa suurempiin yksiköihin ja muun muassa opetuspisteitä vähennetään. Tulevina vuosina ammattikorkeakoulujen käytöstä vapautuu tiloja muuhun käyttöön. Osa ammattikorkeakoulujen käytössä olevista tiloista on varta vasten rakennettu tai kunnostettu valtionavustusrahoituksella ammattikorkeakoulutoimintaa varten. Kiinteistöjen omistusvaihdokset ovat pitkälti riippuvaisia paikallisesta tahtotilasta, mikä on nykyinen ja tuleva tilatarve sekä millaisia luovutus-, myynti- tai vuokra-sopimuksia paikallisesti on tehty ja tehdään jatkossa. Tilojen ikä Ammattikorkeakoulutoimintaa järjestetään hyvin eri-ikäisissä tiloissa. Osassa ammattikorkeakouluja tiloja on peruskorjattu opetustiloiksi hyödyntämällä alueella jo olevaa rakennuskantaa, jonka alkuperäinen käyttö on voinut olla esimerkiksi vanha teollisuuslaitos. Osassa taas on voimakkaasti investoitu uudiskohteisiin. Käytössä olevien rakennusten ikähaitari ulottuu uusista 2000-luvun rakennuksista 1700-luvun 2

4 lopulla rakennettuihin kiinteistöihin. Vastausten perusteella 55 % käytössä olevista rakennuksista on alun perinkin suunniteltu ammattikorkeakoulutoimintaa varten. Vuokratilat Kaikilla kyselyyn vastanneilla oli vuokrattuja tiloja käytössään. Vastanneista ammattikorkeakouluista on 9 toimijalla pelkästään vuokratiloja käytössään. Tämä oli 61 % vastaajien kokonaisbruttometrimäärästä. Vastaajista 6 ammattikorkeakoululla on sekä omia että vuokratiloja. Näiden osuus oli 39 % vastaajien kokonaisbruttoneliömetrimäärästä. Ammattikorkeakoulujen käyttöön vuokraavat kunnat eniten tiloja. Vastaajien kesken oli kuntaomistuksen osuus 34 % ammattikorkeakoulujen vuonna 2013 vuokraamista tiloista. Myös kuntayhtymät vuokraavat paljon tiloja, ja näiden osuus vastaajista oli yli 25 %. Näiden lisäksi lähes 14 % tiloista on kunnallisten osakeyhtiöiden omistamia tiloja. Yhteensä siis kuntapohjaisten tilojen osuus on lähes 78 %. Ammattikorkeakoulupohjaisten kiinteistöosakeyhtiöiden osuus oli vajaat 5 %. Yli 22 % ammattikorkeakoulujen vuokraamista tiloista on jokin muun kuin em. omistamia tiloja. Ammattikorkeakoulut vuokraavat tiloja useammalta taholta ja syynä tähän lienee paikallinen ja alueellinen tarve sekä sopivien tilojen saatavuus. Tulosten perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä siitä, miten lisääntymässä määrin tiloja ollaan siirtämässä kunnallisiin tai ammattikorkeakoulujen omistamiin kiinteistöosakeyhtiöihin. Mikä tulee muuttumaan osakeyhtiöittämisen jälkeen? Kyselyyn vastanneilla 15 ammattikorkeakouluilla oli käytössään 190 rakennusta. Vastaajat arvioivat, että nykyisistä rakennuksista on ammattikorkeakoulujen käytössä viiden vuoden kuluttua vajaat 49 %. Lukumääräisesti kyse on 91 rakennuksesta nykyisten 190 rakennuksen sijaan. Käytössä oleva bruttoneliömäärä laskee nykyisestä vajaasta bruttoneliöstä runsaaseen bruttoneliöön. Käytössä oleva bruttoneliömäärä laskee lähes 38 % viiden vuoden sisällä. Ammattikorkeakoulujen tilanteet vaihtelevat. Vastaajista 7 ammattikorkeakoulun rakennusten määrä laskee alle puoleen nykyisestä. Yhdellä ei ole muutoksia näköpiirissä ja 7 vastaajalla rakennusten määrässä ja käytössä olevien bruttoneliöiden määrässä tapahtuu joitain muutoksia. Suhteellisesti eniten vähenee kunnallisten sekä kunnallisten osakeyhtiöiden omistamien rakennusten käyttö tulevina vuosina. 3

5 Ammattikorkeakoulujen kiinteistö- ja toimitilakysely 2 Ammattikorkeakouluuudistuksen vaiheet ja tavoitteet Ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistettiin vuoden 2014 alusta. Toimiluvissa säädetään ammattikorkeakoulujen koulutusvastuista ja muista toiminnan edellytyksistä. Ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien tuli toimittaa toimilupahakemukset opetus- ja kulttuuriministeriölle mennessä (Kirje OKM/1/533/2013). Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan ammattikorkeakoulu-uudistuksen tavoitteena on ammattikorkeakoulu, joka on kansainvälisesti arvostettu, itsenäinen ja vastuullinen osaajien kouluttaja, alueellisen kilpailukyvyn rakentaja, työelämän uudistaja ja innovaatioiden kehittäjä. kirje ylläpitäjille (OKM/1/533/2013). Ammattikorkeakouluista muodostetaan uudistuksen toisessa vaiheessa itsenäisiä oikeushenkilöitä, joiden oikeushenkilömuoto on osakeyhtiö. Uudistuksen toisen vaiheen hallituksen esitys on tarkoitus antaa helmikuussa Valtionosuuksien kokonaisuudistuksen yhteydessä ammattikorkeakoulutuksen rahoitusvastuu siirtyy kokonaan valtiolle. 2.1 Tilat ja rakennukset ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisessä ja toimilupahakemuksissa Ammattikorkeakoulu-uudistuksen eräänä keskeisenä muutoksena on rahoitusvastuun siirtyminen tulevaisuudessa valtiolle. Rahoituksen siirto valtiolle vuonna 2015 koskee ainoastaan ammattikorkeakoulutuksen käyttötaloutta. Rahoitusvastuun siirtyminen valtiolle ei sisällä ammattikorkeakoulujen käytössä olevia ja sitä varten rakennettuja tiloja. Ammattikorkeakoulujen tuli toimilupahakemuksessaan selvittää muun muassa paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa tullaan järjestämään sekä tähän liittyen ammattikorkeakoulun toimintaan käytettävissä olevat tilat sekä tukipalvelut ja niihin liittyvät strategiset suunnitelmat. 4

6 Kunnat ovat merkittävällä tavalla olleet mukana rahoittamassa ja hankkimassa tiloja ammattikorkeakoulujen käyttöön. Ammattikorkeakoulutoimintaa kootaan suurempiin yksiköihin ja muun muassa opetuspisteitä vähennetään. Tulevina vuosina ammattikorkeakoulujen käytöstä vapautuu tiloja muuhun käyttöön. 5

7 Ammattikorkeakoulujen kiinteistö- ja toimitilakysely 3 Ammattikorkeakoulutuksen rahoitus ja siihen tulevat muutokset Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä rahoitus ammattikorkeakouluille koostui vuoden 2013 loppuun asti perusrahoituksesta, hanke- ja tuloksellisuusrahoituksesta sekä ammattikorkeakoulujen yhteisten menojen rahoituksesta. Vuoden 2013 loppuun asti voimassa olleessa rahoitusjärjestelmässä perusrahoitusta on myönnetty ammattikorkeakoulujen käyttökustannusten rahoittamiseen. Ammattikorkeakoululle on määrätty opiskelijaa kohti yksikköhinta, jonka suuruuteen ovat vaikuttaneet sen eri koulutusaloilla oleva opiskelijamäärä sekä ammattikorkeakoulussa kahden vuoden aikana suoritettujen tutkintojen määrä. Opiskelijamäärä on laskennallinen ja se on perustunut sopimuksessa sovittuihin opiskelijamääriin. Yksikköhinnat on laskettu joka neljäs vuosi todellisten kustannusten perusteella. Vuodesta 2006 alkaen ammattikorkeakoulujen investointeja ei enää ole rahoitettu erikseen. Käyttökustannuksia ja investointeja on käsitelty samanarvoisesti sisällyttämällä kirjanpidon mukaiset poistot yksikköhinnan laskentaperusteeseen rahoitusperusteet ovat muuttuneet toiminnan tuloksellisuuteen perustuviksi. Rahoituksesta 85 % tulee määräytymään koulutukseen liittyvien tulosten (tutkintojen määrä, yli 55 opintopistettä suorittaneet jne.) perusteella ja 15 % tutkimus- ja kehitystyöhön perustuviin tuloksiin. Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus on toistaiseksi osa kuntien valtionosuusjärjestelmää, mikä on merkinnyt sitä, että kunnat osallistuvat kustannuksiin asukasta kohden lasketulla rahoitusosuudella. Vuosina 2013 kuntien rahoitusosuus ammattikorkeakouluihin on noin 93 /asukas. Kunnat maksavat nykyisessä järjestelmässä 58,11 % ammattikorkeakoulujen rahoituksesta. Vuonna 2015 tapahtuvassa kokonaisvaltionosuusuudistuksessa ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuu siirtyy valtiolle. Muutos tullaan tekemään neutraalisti kunta-valtio - rahoitussuhteessa. Kunnan omarahoitusosuus ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin poistetaan ja vastaavasti omarahoitusosuutta muiden toimintojen käyttökustannuksiin korotetaan. 6

8 4 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TILOJA KOSKEVAN KYSELYN KESKEISET TULOKSET Kyselyn tarkoituksena oli selventää kuvaa ammattikorkeakoulujen käytössä olevien tilojen tulevien vuosien muutoksista sekä näihin liittyvistä investointi- ja ylläpitokustannuksista. Tästä syystä kartoitettiin ammattikorkeakoulujen näkemyksiä siitä, miten tilanne tulee muuttumaan lähivuosina ammattikorkeakoulujen käytössä olevien tilojen osalta. Kyselyllä saatiin lisätietoja ammattikorkeakoulujen käytössä olevan kiinteistömassan laajuudesta ja omistussuhteista, korjaus- ja investointitarpeesta sekä kiinteistöjen hoitoon liittyvistä kustannuksista. Kiinteistöjen omistusvaihdokset ovatkin pitkälti riippuvaisia paikallisesta tahtotilasta, mikä on nykyinen ja tuleva tilatarve sekä millaisia luovutus-, myynti- tai vuokrasopimuksia paikallisesti tehdään. Kiinteistöjen tilanteen selvittäminen on kuntien kannalta merkityksellistä, sillä moni kunta vuokraa suoraan tai omistamansa kiinteistöosakeyhtiönsä kautta tiloja ammattikorkeakouluille. Kyselyn avulla saatiin karkeasti arvioiden selville nykyisen käytössä olevan kiinteistömassan laajuus ja omistuspohja sekä tilojen käyttöön liittyvä muutos seuraavien 5 vuoden aikana. 4.1 Kyselyyn vastanneet ammattikorkeakoulut Kysely ammattikorkeakoulujen kiinteistöistä kohdennettiin ammattikorkeakoulujen talous- ja/tai hallintojohtajalle elokuussa Ammattikorkeakouluja oli vuonna 2013 yhteensä 25 sekä sisäasianministeriön hallinnoima poliisiammattikorkeakoulu ja Ahvenanmaalla toimiva Högskolan på Åland. Ammattikorkeakoulujen omistuspohja oli kyselyn toteutusaikana seuraava: kunnallisia ammattikorkeakouluja oli 3 kuntayhtymän omistamia ammattikorkeakouluja oli 7 yksityisiä ammattikorkeakouluja oli 15. Vuonna 2014 tilanne on muuttunut oleellisesti. Ammattikorkeakouluja on 24 ja niistä valtaosa, 19 on pääosin kuntien omistamia osakeyhtiöitä, neljä muiden tahojen 7

9 Ammattikorkeakoulujen kiinteistö- ja toimitilakysely omistamia osakeyhtiöitä; yksi AMK on koulutuskuntayhtymän vielä vuoteen 2015 asti, jolloin sekin muuttuu kuntapohjaiseksi osakeyhtiöksi. Ammattikorkeakoulukyselyyn vastasi perusjoukosta 15 ammattikorkeakoulua eli 60 % ammattikorkeakouluista. Ammattikorkeakouluissa opiskelee vuosittain noin opiskelijaa ja kyselyn peitto oli yli opiskelijaa. Vastanneiden ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärä edustaa yhteensä 65 % koko ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärästä kaikki opiskelijat huomioiden. Alueellisesti tarkasteltuna kyselyn 15 ammattikorkeakoulua sijoittuvat 12 maakunnan alueelle. Alueellinen peitto on 67 % Manner-Suomen 18 maakunnasta. Ammattikorkeakoulujen yhdistyminen on jo luonut vahvoja maakunnallisia korkeakouluja. Selvästi suurin osa vastanneista ammattikorkeakouluista oli osakeyhtiömuotoisia jo kyselyn toteutusaikana. Näitä oli 60 % vastanneista. Täysin kunnallisia oli vastaajien joukossa 33 % kunnalliset ja kuntayhtymät mukaan lukien sekä yksi säätiöpohjainen yksityinen (13 %) vastaajista). Osakeyhtiömuotoisten kohdalla suurin osa on kuntapohjaisia osakeyhtiöitä. Esimerkiksi ylläpitäjän omistuspohja voi jakaantua kuntien, kuntayhtymän sekä yksityisen yhdistyksen tai muun tahon muodostamaan osakeyhtiöön. Taulukko 1. Vastaajien omistuspohja Omistajarakenne Vastaajien lkm % Kunnallisia 2 13,3 Kuntayhtymäpohjaisia 3 20,0 Osakeyhtiömuotoisia 9 60,0 Yksityisiä 2 13,3 YHTEENSÄ ,0 4.2 Ammattikorkeakoulujen käytössä olevien tilojen ja kiinteistöjen nykytilanne Kyselyn tiedot perustuvat pääosin vuoden 2012 tilinpäätös- ja toimintatietoihin. Osa vastaajista oli lisäksi huomioinut vastauksissaan jo päätetyn ja vuonna 2014 voimaan astuvan organisaatiomuutoksen. Vastaajilla on tällä hetkellä käytössään yhteensä 190 rakennusta. Ammattikorkeakoulujen käytössä olevien tilojen bruttoneliömäärä yhteensä on 818 8

10 265 brm2. Vastaajien antamien tietojen perusteella kesimäärin 75 % nykyisin käytössä olevista rakennuksista on opetustiloja joko kokonaan tai osin. Vastaajista osa on ilmoittanut rakennusten kokonaisneliömäärän ja eritellyt siitä ammattikorkeakoulujen käytössä olevan osuuden. Kyselyn analyysissä on huomioitu ammattikorkeakoulujen käytössä olevat bruttoneliömäärät. Mikäli vastauksissa on ilmoitettu huoneistoneliömäärät, on tämä luku muutettu 1.4 kertoimella bruttoneliömääriksi (brm2). Analyysivaiheessa tuloksia on tarkasteltu joko suhteutettuina bruttoneliöihin tai vastaajien ilmoittamien rakennusten määriin Ammattikorkeakoulujen käytössä olevan kiinteistömassan arvo Kyselyllä kerättiin tietoa ammattikorkeakoulujen käytössä olevien rakennusten ja tilojen kokonaismassasta. Kiinteistömassan rahallista arvoa kartoitettiin tase-arvon ja teknisen nykyarvon avulla. Valitettavasti kaikki vastaajat eivät eritelleet kaikkien käytössään olevien rakennusten tase-arvoa tai teknistä nykyarvoa. Ongelmana tietojen saamiselle näyttää olevan ammattikorkeakoulun käytössä olevien rakennusten omistajuuden jakautuminen monen toimijan kesken. Parhaiten saatiin tietoa ammattikorkeakoulun omistamista rakennuksista. Tase-arvoista saatiin tietoja 9 vastaajalta ja teknisestä nykyarvosta 6 vastaajalta. Vastaajien käytössä olevista rakennuksista tase-arvo ilmoitettiin 24 %:sta (45 kpl) käytössä olevia rakennuksia. Tekninen nykyarvo ilmoitettiin 22 %:sta (41 kpl) käytössä olevia rakennuksia. Vastanneiden 9 ammattikorkeakoulun tase-arvo oli yhteensä euroa ja 6 ammattikorkeakoulun teknisen nykyarvon määrä ilmoitettujen rakennusten osalta yhteensä euroa. Alla olevaan taulukkoon 2 on tase-arvo ja tekninen nykyarvo suhteutettu vastaajien lukumäärään, rakennusten lukumäärään ja käytössä olevien bruttoneliöiden määrään. Taulukko 2. Tase-arvot ja tekninen nykyarvo yhteensä 9

11 Ammattikorkeakoulujen kiinteistö- ja toimitilakysely Tase-arvot Tekninen nykyarvo Tase-arvo euroa Rakennusten lkm brm2 Arvo euroa Rakennusten lkm brm2 Vastaajakohtainen arvo Rakennuskohtainen arvo Arvo per bruttoneliö YHTEENSÄ Vastaajamäärän suhteutettuna oli vastaajakohtainen tase-arvo keskimäärin yli euroa ja tekninen nykyarvo keskimäärin lähes euroa. Rakennuskohtaiseksi tase-arvo saatiin suhteuttamalla ilmoitettujen rakennusten määrä tase-arvoihin jolloin rakennuskohtaiseksi tase-arvoksi saatiin euroa ja tekniseksi nykyarvo euroa. Yhden bruttoneliömetrin tase-arvoksi tuli saaduilla tiedoilla 670 euroa ja tekniseksi nykyarvoksi reilu euroa. 4.4 Ylläpitokustannukset ja rakennusten rahoituspohja Kiinteistöjen ylläpidon kustannuksina pyydettiin ilmoittamaan kiinteistöhenkilökunnan palkat ynnä muut menot, materiaalin ja palvelujen ostot, kunnossapitomenot, muut kiinteistön hoitoon ja ylläpitoon liittyvät menot sekä kiinteistövero ja kiinteistöjä palvelevan tontin ja kadun kunnossapitomenot sekä maa-alueiden vuokrat. Vuokratiloista pyydettiin ilmoittamaan maksetut vuokrat (sisäinen ja ulkoinen vuokra) sekä siivous-, lämpö-, sähkö- ja muut kiinteistöjen ylläpitokustannukset pääomakustannuksineen. Kiinteistöjen ylläpitokustannuksissa on suuria ammattikorkeakoulukohtaisia eroja. Keskimäärin kustannukset ovat 118 /brm2/vuosi, eli yhteensä yli 96 miljoonaa euroa vuositasolla. Vastaajia ei pyydetty erittelemään ylläpitokustannuksia rakennuskohtaisesti, joten tuloksista ei suoraan selviä, miten suuri ero on vuokratun tai itse omistetun kiinteistön ylläpitokustannuksilla. Kustannustiedot on yhteensä/vastaaja. Alla olevaan taulukkoon 3 kustannustiedot on jaoteltu kahteen osaan: keskimääräiset kustannukset yhteensä niillä ammattikorkeakouluilla joilla ei ole omia kiinteistöjä, vaan kaikki tilat vuokrataan sekä keskimääräiset kustannukset yhteensä ammattikorkeakouluille, joilla on sekä omia kiinteistöjä että ulkopuolisilta vuorattuja tiloja. Taulukko 3. Kiinteistöjen hoitokustannukset /vuosi 10

12 bruttoneliöt yhteensä kustannukset yhteensä /brm2/vuosi Pelkästään vuokratiloissa toimivien hoitokustannukset (n=9) ,0 Omissa tiloissa ja osin vuokratiloissa toimivien hoitokustannukset (n=6) ,7 YHTEENSÄ ,8 Keskimäärin kiinteistöjen hoitokustannukset ovat korkeammat pelkästään vuokratiloissa olevilla ammattikorkeakouluilla, joilla kustannus/brm2/vuosi oli keskimäärin 133 euroa ja vaihteli euron välillä/brm2/vuosi. Ammattikorkeakouluilla, joilla on sekä omia että vuokratiloja, oli kustannus/brm2/vuosi keskimäärin 94 euroa ja kustannusten vaihteluväli euron välillä/brm2/vuosi. Rakennettujen rakennusten rahoituspohja Kyselyllä ei saatu selville ammattikorkeakoulujen käytössä tällä hetkellä olevien ja ammattikorkeakoulutoimintaan rakennettujen rakennusten rahoitustapoja. Kyselyn tuloksista selviää, että ammattikorkeakoulutoimintaa järjestetään hyvin eri-ikäisissä tiloissa. Osassa ammattikorkeakouluja tiloja on peruskorjattu opetustiloiksi hyödyntämällä alueella jo olevaa rakennuskantaa, jonka alkuperäinen käyttö on voinut olla esimerkiksi vanha teollisuuslaitos. Osassa taas on voimakkaasti investoitu uudiskohteisiin. Käytössä olevien rakennusten ikähaitari ulottuu uusista 2000-luvun rakennuksista 1700-luvun lopulla rakennettuihin kiinteistöihin, jotka on peruskorjattu opetuskäyttöön. 4.5 Rakennuskohtaisia tietoja käyttötarkoituksesta sekä yhteiskäytöstä Alla olevaan taulukkoon 4 on koottu tietoa nykyisin käytössä olevista rakennuksista. Vastaajat eivät toimittaneet kaikkia tietoja kaikista käytössään olevista rakennuksista, siksi rakennusten määrä (n=) vaihtelee kysymyksittäin. Tiedot ovat prosenttiosuuksia kyllä-vastauksista. Taulukosta näkyy, että 55 % nykyisin käytössä olevista 11

13 Ammattikorkeakoulujen kiinteistö- ja toimitilakysely rakennuksista on alun perin suunniteltu ammattikorkeakoulutoimintaa varten. Suuri osa, keskimäärin 75 % ilmoitetuista ammattikorkeakoulujen käytössä olevista rakennuksista on tällä hetkellä opetuskäytössä. Tiloja on myös paljon yhteiskäytössä. Pääosa yhteiskäytöstä koskee yhteistyötä toisen asteen tai muun koulutusorganisaation kanssa. Taulukko 4. Rakennusten käyttötarkoitus, alkuperäinen toiminta sekä yhteiskäyttö, kyllä-vastaukset (% ilmoitetuista määristä) Rakennusten ensisijaisena käyttötarkoituksena opetustoiminta, % -osuus keskimäärin käytössä olevista rakennuksista (n=167 rakennusta) 75 % Alunperin amk-toimintaa varten suunniteltujen %- osuus keskimäärin käytössä olevista rakennuksista (n=168 rakennusta) 55 % Käytössä olevien rakennusten yhteiskäyttö, % - osuus keskimäärin (n= 179 rakennusta) 56 % Tonttien omistus jakaantui kuntien, kuntayhtymien, ammattikorkeakoulun, kunnallisen kiinteistöosakeyhtiön, yliopiston kiinteistöosakeyhtiön, eläkeyhtiöiden, säätiöiden ja muiden yksityisen toimijoiden omistuksiin. 4.6 Ammattikorkeakoulujen käytössä olevat rakennukset ja tontit Ammattikorkeakoulujen käytössä olevien rakennusten ikä ja korjaustarve vaihtelevat. Monella toimijalla on käytössää vanhaa rakennuskantaa kuten vanhoja teollisuuskiinteistöjä viime vuosisadalta. Lähes kaikilla on tehty viime vuosina peruskorjauksia. Investointi- ja korjaustarvetta oli seuraavien 5 vuoden sisällä 7 vastaajalla yhteensä lähes euroa, mutta tässäkään ei ole huomioitu kaikkia tulevia rakennuskohtaisia investointeja. Muita enemmän investointi- ja korjaustarvetta on niillä toimijoilla, joilla on tällä hetkellä sekä omia että vuokratiloja. Rakennustonttien pinta-alat ja omistajuus Kyselyllä kartoitettiin ammattikorkeakoulujen käytössä olevien rakennustonttien pintaala- ja omistuspohjatietoja. Kaikkien käytössä olevien rakennusten tonttiomistuksista on erittäin vaikeaa saada tietoja, koska rakennuksen omistaja ja tonkin omistaja 12

14 voivat olla eri tahoja ja ammattikorkeakouluilla ei ole selvää tietoa vuokraamiensa rakennusten tonttijärjestelyistä. Tontteja koskevat tiedot perustuvat pääosin ammattikorkeakoulujen omistamien rakennusten tietoihin. Vastaajista 9 antoi tonttien pinta-aloihin liittyviä tietoja. Näiden perusteella tonttien pinta-ala oli yhteensä näillä 9 vastaajalla m2. Ammattikorkeakouluista osalla on omia kiinteistöjä, osalla ei. Ammattikorkeakoulu on voinut saada kuntaylläpitäjiltä kiinteistöjä osana perussopimuksen kuntaosuutta/peruspääomaa. Vastaavasti on moni ammattikorkeakoulu siirtänyt tai siirtämässä omistamiaan kiinteistöjä kiinteistöosakeyhtiöön. Vastaajista oli 3 ammattikorkeakoululla osa kiinteistöistä ammattikorkeakoulun osin tai kokonaan omistaman osakeyhtiön hallinnassa. Vastaavien kunnallisten osakeyhtiöiden omistamia tiloja oli käytössään 6 vastaajalla. Tällä hetkellä käytössä olevat tilat ja rakennukset Pyysimme vastaajia erittelemään rakennuskohtaisesti, onko omistaja: - kunta - kuntayhtymä - ammattikorkeakoulu - kunnallinen osakeyhtiö tai - muu Selvästi eniten käytössä olevista bruttoneliöistä oli kuntien omistamia tiloja, lähes 27 %. Seuraavaksi eniten on kuntayhtymien omistamia tiloja, lähes 25 %. Kohdan muut osuus on kolmanneksi suurin, 20 % käytössä olevista neliöistä. Tähän ryhmään kuuluvat monet yksityiset tiloja vuokraavat tahot. Ammattikorkeakoulut omistavat käytössä olevasta kokonaisuudesta vajaat 18 % ja kunnalliset osakeyhtiöt vajaat 11 %. Kyselyssä kysyimme käytössä olevien tilojen bruttoneliömäärät, josta pyysimme erittelemään ammattikorkeakoulun omistamien tilojen neliömäärään ja vuokrattujen tilojen neliömäärän. Kyselyyn vastanneiden ammattikorkeakoulujen bruttoneliömäärä oli yhteensä Näistä vuokratilojen bruttoneliömäärä oli ja ammattikorkeakoulujen omien tilojen bruttoneliömäärä Kaikilla kyselyyn vastanneilla oli vuokrattuja tiloja käytössään. Vuokratilojen omistuspohja Ammattikorkeakouluista oli 9 toimijalla pelkästään vuokratiloja käytössään. Tämä on 61 % vastaajien bruttometrimäärästä. Vastaajista 6 ammattikorkeakoululla on sekä omia että vuokratiloja. Näiden osuus oli 39 % vastaajien bruttoneliömäärästä. Bruttoneliöiden määrän perusteella suurin osa tiloista on vuokrattuja. Ammattikorkeakoulut omistamat käyttämistään tiloista brm2 eli 22 % 13

15 Ammattikorkeakoulujen kiinteistö- ja toimitilakysely käytössä olevasta neliömäärästä. Suurin osa käytössä olevista tiloista oli vuokrattuja tiloja. Vuokratiloja oli lähes 78 % käytössä olevista bruttoneliömäärästä. Alla olevassa taulukossa 5 kuvataan vuokrattujen tilojen omistustaustaa. Vuokrattujen tilojen omistustaustoja pyydettiin erittelemään seuraavalla jaottelulla: - kunnan omistamia tiloja - kuntayhtymän omistamia tiloja - kunnallisten osakeyhtiöiden omistamia tiloja - osakeyhtiön, jossa ammattikorkeakoulu osakkaana - muu Taulukko 5. Vuokratilojen omistuspohja (brm2) brm2 % Kunnan omistamia tiloja ,1 Kuntayhtymän omistamia tiloja ,0 Kunnallisen osakeyhtiön omistamia tiloja ,8 Osakeyhtiön, jossa ammattikorkeakoulu osakkaana, omistamia tiloja ,9 Muu ,3 YHTEENSÄ ,0 Eniten ammattikorkeakoulujen käyttöön tilojaan vuokraavat kunnat. Vastaajien tietojen pohjalta kuntaomistuksen osuus on 34 % ammattikorkeakoulujen tällä hetkellä vuokraamista tiloista. Myös kuntayhtymät vuokraavat paljon tiloja, näiden osuus on yli 25 %. Näiden lisäksi lähes 14 % tiloista on kunnallisten osakeyhtiöiden omistamia tiloja. Yhteensä siis kuntapohjaisten tilojen osuus on lähes 78 %. Ammattikorkeakoulupohjaisten kiinteistöosakeyhtiöiden osuus on vielä verraten pieni, vajaat 5 prosenttia. Yli 22 % ammattikorkeakoulujen vuokraamista tiloista on jokin muun kuin kunnan, kuntayhtymän tai kunnallisen osakeyhtiön omistamia tiloja. Muilla 14

16 tahoilla tarkoitetaan yksityisiä vuokratiloja, mitkä ovat esimerkiksi säätiöiden, yliopistojen, eläkeyhtiöiden ym. omistamia. Ammattikorkeakoulut vuokraavat tiloja useammalta taholta. Tätä selittää paikallinen ja alueellinen tarve sekä sopivien tilojen saatavuus. Kyselyn perusteella ei selvinnyt, missä määrin tiloja ollaan siirtämässä kunnallisiin tai ammattikorkeakoulujen omistamiin kiinteistöosakeyhtiöihin. Vuokratuloja vuokratuista tiloista Ammattikorkeakoulut saavat myös vuokratuloja tiloista, joita ne vuokraavat muille toimijoille. Vastaajista 6 vuokraa tiloja muille toimijoille, usein toiselle asteelle. Sekä tiloja vuokraavat ammattikorkeakoulut että tiloja omistavat ammattikorkeakoulut vuokraavat tiloja edelleen muille. Vuokratuloja vastaajat saavat yhteensä euroa. Vuokrattuja tiloja on yhteensä brm2. 5 Ammattikorkeakoulujen käytössä olevien tilojen käyttöön liittyviä muutoksia 5.1 Mikä muuttuu toimilupahakemuksien ja osakeyhtiöittämisen jälkeen? Tällä hetkellä 15 ammattikorkeakouluilla on käytössään 190 rakennusta. Vastaajat arvioviat, että nykyisistä rakennuksista on ammattikorkeakoulujen käytössä 5 vuoden kuluttua vajaat 49 prosenttia nykyisistä rakennuksista. Lukumääräisesti kyse on 91 rakennuksesta nykyisten 190 rakennuksen sijaan. Käytössä oleva bruttoneliömäärä laskee nykyisestä vajaasta bruttoneliöstä runsaaseen bruttoneliöön. Käytössä oleva bruttoneliömäärä laskee melkein 38 % viiden vuoden sisällä (vähennystä lähes brm2). Alla olevaan taulukkoon 6 on koottu tämän hetkinen tilanne sekä muutos 5 vuoden päästä (kyllä -vastausten määrä ja osuus). 15

17 Ammattikorkeakoulujen kiinteistö- ja toimitilakysely Taulukko 6. Ammattikorkeakoulujen käytössä olevien rakennusten määrän muutos vuoteen 2017 AMK:n käytössä olevat rakannukset 2013 AMK:n käytössä 5 v. päästä * Amk:n käytössä olevat bruttoneliöt 5 v. päästä omistuksen mukaan AMK:n käytössä olevat rakannukset brm2 Rakennu sten lkm kyllä kyllä %- osuudet YHTEENSÄ , , , , , , , , , , , , , , , YHTEENSÄ , Ammattikorkeakoulukohtaiset erot ovat melko suuret. Rakennusten määrä laskee 7 vastaajalla alle puoleen nykyisestä. Vastaajista 7:llä tapahtuu maltillisempia muutoksia rakennusten ja käytössä olevien bruttoneliöiden määrässä. Vain yhdellä toimijalla ei ole muutoksia näköpiirissä. Suurin vähennys kohdistuu kunnallisten toimijoiden omistamiin rakennusneliöihin. Ammattikorkeakoulujen käytössä nykyisin olevien kuntaomisteisten (kunnat, kuntayhtymät ja kunnalliset osakeyhtiöt) neliöiden määrä vähenee 5 vuoden kuluessa vajaasta bruttoneliöstä vajaaseen bruttoneliöön. Se tarkoittaa 49 % vähennystä nykytilaan. Ammattikorkeakouluilla näyttäisi säilyvän jatkossakin nykyisellä tasolla omistamiensa rakennusten ja bruttoneliöiden määrä. 16

18 Alla olevassa taulukossa 7 on kuvattu käytössä olevien bruttoneliöiden omistuksen jakautuminen tällä hetkellä sekä tilanne 5 vuoden kuluttua. Muutosta kuvataan bruttoneliöiden määrän sekä prosentuaalisen osuuden muutoksena nykytilanteeseen. Taulukko 7. Käytössä olevien rakennusten omistuspohja nyt ja 5 vuoden kuluttua (brm2) kunnat ky amk kunnallinen oy muu YHTEENSÄ Amk:n käytössä olevat bruttoneliöt tällä hetkellä brm Amk:n käytössä olevat bruttoneliöt 5 v. päästä omistuksen mukaan brm erotus % -59,1-37,1-9,9-50,9-26,2-37,5 Investointi- ja korjaustarpeet seuraavien 5 vuoden sisällä Pyysimme ammattikorkeakouluja erittelemään rakennuskohtaisesti millaisia investointi- ja korjaustarpeita niillä on seuraavien 5 vuoden sisällä. Vastauksia tuli vaihtelevasti. Investointi- ja korjaustarpeiden kustannusarvio on saatujen vastausten perusteella yhteensä euroa. Korjauksia koskevaan kysymykseen saatiin vastauksia 7 ammattikorkeakoululta. Keskimääräinen korjaustarve on 5,6 miljoonaa euroa/vastaaja. Valmisteilla tai suunnitteilla olevat rakennukset vuoteen 2017 Ammattikorkeakouluilla on menossa mittaviakin rakennussuunnitelmia vuoteen 2017 mennessä. Vastausten perusteella kyse on 10 rakennuksen rakentamissuunnitelmista, jotka koskevat 7 ammattikorkeakoulua. Vastausten perusteella tarkoituksena on rakentaa yhteensä bruttoneliötä arviolta eurolla. Valmisteilla tai suunnitteilla olevien rakennusten omistajana on ammattikorkeakoulu, kaupunki, kunnallinen osakeyhtiö tai jokin muu. Rakennukset valmistuvat vuonna

19 Ammattikorkeakoulujen kiinteistö- ja toimitilakysely 6 Miltä tulevaisuus näyttää - kyselyn keskeiset tulokset Ammattikorkeakouluille suunnatulla kyselyllä saatiin tietoja ammattikorkeakoulujen käytössä tällä hetkellä olevan kiinteistömassan laajuudesta ja omistussuhteista, korjaus- ja investointitarpeesta sekä kiinteistöjen hoitoon liittyvistä kustannuksista. Lisäksi kyselyllä saatiin tietoa lähivuosien tulevista muutoksista, miten ammattikorkeakoulujen käytössä olevien tilojen tilanne tulee muuttumaan lähivuosina. Kiinteistöjen omistusvaihdokset ovatkin pitkälti riippuvaisia paikallisesta tahtotilasta, mikä on nykyinen ja tuleva tilatarve sekä millaisia luovutus-, myynti- tai vuokrasopimuksia paikallisesti tehdään. Kiinteistöjen tilanteen selvittäminen on kuntien kannalta merkityksellistä, sillä moni kunta vuokraa suoraan tai omistamansa kiinteistöosakeyhtiönsä kautta tiloja ammattikorkea-kouluille. Kyselyn avulla saatiin karkeasti arvioiden selville nykyisen käytössä olevan kiinteistömassan laajuus ja omistuspohja sekä tilojen käyttöön liittyvä muutos seuraavien 5 vuoden aikana. Kysely ammattikorkeakoulujen kiinteistöistä kohdennettiin ammattikorkeakoulujen talous- ja/tai hallintojohtajalle elokuussa 2013 ja vastaajien antamat tiedot perustuivat pääosin 2012 tilinpäätöstietoihin. Ammattikorkeakoulut ovat jo tiivistäneet toimintaansa, mutta myös lähivuosina tapahtuu merkittäviä muutoksia. Vastaajien arvio on, että 5 vuoden kuluttua ammattikorkeakoulujen käytössä olevien rakennusten määrä on vähentynyt 52 % nykyiseen rakennuskantaan verrattuna. Rakennusten määrän arvioidaan vähenevän kyselyyn vastanneilla 91 rakennukseen. Myös ammattikorkeakoulujen käytössä oleva neliömäärä tulee olemaan nykyistä paljon pienempi. Bruttoneliömäärä vähenee 5 vuoden kuluessa 38 % nykyiseen tasoon verrattuna. Ammattikorkeakoulujen käytössä olevan bruttoneliömäärän arvioidaan vähenevän bruttoneliöön. Suurin vähennys kohdistuu kunnallisten toimijoiden omistamiin bruttoneliöihin. Ammattikorkeakoulujen käytössä olevien kuntaomisteisten (kunnat, kuntayhtymät ja kunnalliset osakeyhtiöt) neliöiden määrä vähenee 5 vuoden kuluessa 49 % vajaaseen neliöön. 18

20 Ammattikorkeakoulujen toiminnasta suurin osa on jo vuokratiloissa, sillä ammattikorkeakoulut omistavat tällä hetkellä vain vajaat 18 % nykyisin käytössään olevista neliöistä. Lähes kaikilla vastaajilla tapahtuu muutoksia ammattikorkeakoulutoimintaa varten suunniteltujen tilojen käyttötarkoituksessa. Osa vastaajista oli jo selvittänyt valtionosuusrahoituksella rakennettujen tilojen tilannetta opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa ja ministeriö totesi mm. eräälle ammattikorkeakoululle antamassaan vastauksessaan, että osakeyhtiön perustamisen yhteydessä kiinteistöjen käyttötarkoitus ei muutu ja valtiovallan taholta on ilmoitettu että oy:n hallinnassa jatkuvien kiinteistöjen osalta ei tule valtionosuuden takaisinperintää. Ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen on johtanut siihen, että moni ammattikorkeakoulu toimii jatkossa koulutuskuntayhtymän omistamissa tiloissa vuokralaisena. Myös monet muutkin kuin kuntayhtymistä irrotetut ammattikorkeakoulut toimivat jo pelkästään vuokratiloissa. Muutosta on myös siirtyminen arvonlisäverolliseen aikaan, sillä aiemmin ei tiloista ole maksettu arvonlisäveroa. Osa ammattikorkeakoulujen luopumista tiloista on annettu toisen asteen tai kunnan virastojen käyttöön. 19

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tilannekatsaus. Alustus AMK-päivillä Lahdessa 13.5.2014 Johtaja Hannu Sirén

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tilannekatsaus. Alustus AMK-päivillä Lahdessa 13.5.2014 Johtaja Hannu Sirén Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tilannekatsaus Alustus AMK-päivillä Lahdessa 13.5.2014 Johtaja Hannu Sirén AMMATTIKORKEAKOULU-UUDISTUKSEN II VAIHE Hallituksen esitys uudeksi ammattikorkeakoululaiksi eduskunnalle

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta

Lisätiedot

Ammatillisten erikoisoppilaitosten kustannukset ja koulutusaloittaiset suoritetiedot vuonna 2010

Ammatillisten erikoisoppilaitosten kustannukset ja koulutusaloittaiset suoritetiedot vuonna 2010 Ammatillisten erikoisoppilaitosten kustannukset ja koulutusaloittaiset suoritetiedot vuonna 2010 OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PL 380 00531 HELSINKI Yhteystiedot Faksi 040 348 7766 Koulutuksen

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULU-UUDISTUKSEN V EROTUKSEEN LIITTYVIÄ PERIAATTEITA

AMMATTIKORKEAKOULU-UUDISTUKSEN V EROTUKSEEN LIITTYVIÄ PERIAATTEITA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 28.9.2012 AMMATTIKORKEAKOULU-UUDISTUKSEN V EROTUKSEEN LIITTYVIÄ PERIAATTEITA Taustaa H allitusohjelmassa on päätetty, että ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa koskeva

Lisätiedot

9. AMMATTIKORKEAKOULUT

9. AMMATTIKORKEAKOULUT 9. AMMATTIKORKEAKOULUT 9.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Valtioneuvosto voi myöntää kunnalle tai kuntayhtymälle tai rekisteröidylle

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2014 Taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 21.11.2013 67 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

Toimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013. Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis

Toimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013. Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis Toimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013 Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis Toimitilavuokran tausta Nykyinen toimitilavuokra ja sen laskentaperiaatteet

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kirje OKM/1/533/2013 05.07.2013. Jakelussa mainituille. Viite. Ammattikorkeakoulujen toimilupahakemukset. Asia

Kirje OKM/1/533/2013 05.07.2013. Jakelussa mainituille. Viite. Ammattikorkeakoulujen toimilupahakemukset. Asia Kirje OKM/1/533/2013 05.07.2013 Jakelussa mainituille Viite Asia Ammattikorkeakoulujen toimilupahakemukset Opetus- ja kulttuuriministeriö on 26.3.2013 ohjeistanut ammattikorkeakoulujen ylläpitäjiä ja ammattikorkeakouluja

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON KAMPUSKIINTEISTÖT Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015, taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-SAVON KAMPUSKIINTEISTÖT Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015, taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 KUNTAYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015, taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 ETELÄ-SAVON KAMPUSKIINTEISTÖT KUNTAYHTYMÄ (aik. Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä) Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen / aiesopimuksen hyväksyminen

Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen / aiesopimuksen hyväksyminen Kunnanhallitus 123 22.04.2013 Valtuusto 55 29.04.2013 Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen / aiesopimuksen hyväksyminen 89/00.04.02/2013 KHALL 123 22.4.2013 Syksyllä 2011 opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Ilmoitus kustannuksista, tuloista ja suoritteista, lomake ja täyttöohje

Ilmoitus kustannuksista, tuloista ja suoritteista, lomake ja täyttöohje OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN KYSELY 5/2007 Suomen ulkomaankoulujen 6.3.2007 ylläpitäjille VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2006 Oppilaitosten ylläpitäjiä pyydetään

Lisätiedot

Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille

Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille Korkeakoulukirjastojen määrä, rakenne, rahoitus ja hallinto Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hankkeen työryhmä 7.10.2008 Vastausten

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 579/2015 Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry KTI Kiinteistötieto Oy Ylläpitokustannusten kehitys kerrostalokiinteistöissä Kaikki kuluerät (ml. korjaukset)

Lisätiedot

Kaikille Hämeenlinnan seutukunnan yhdistyksille suunnattu kokoontumistilojen käyttö- ja tarvekysely

Kaikille Hämeenlinnan seutukunnan yhdistyksille suunnattu kokoontumistilojen käyttö- ja tarvekysely Kaikille Hämeenlinnan seutukunnan yhdistyksille suunnattu kokoontumistilojen käyttö- ja tarvekysely Hattula, Hämeenlinna (sekä kantakaupunki että liitoskunnat), Janakkala Toteutus: Linnaseutu ry / Pitäjärinki-hanke

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän taloudelliset edellytykset

Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän taloudelliset edellytykset LOMAKE 1. Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän taloudelliset edellytykset Taulukko 1. Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän perustiedot

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Korkeakoulurakenteet ja Itä Suomi

Korkeakoulurakenteet ja Itä Suomi Korkeakoulurakenteet ja Itä Suomi Esityksen sisältö Nostoja hallitusohjelmasta Hallitusohjelma Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen kannalta Korkeakoulurakenteet Itä Suomessa Mikkelin ja Kymenlaakson

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa?

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus -seminaari Helsinki 15.09.2010 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta LIITE 1: HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN ylläpitäjän toimintamuoto osakeyhtiö, säätiö, kunta tai kuntayhtymä 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi

Lisätiedot

SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA. 1.4 Kauniaisten kaupunki Kauniaistentie 10, 02700 Kauniainen

SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA. 1.4 Kauniaisten kaupunki Kauniaistentie 10, 02700 Kauniainen SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA 1 Osapuolet 1.1 Helsingin kaupunki PL 1, 00099 Helsingin kaupunki 1.2 Espoon kaupunki PL 5, 02771 Espoo 1.3 Vantaan kaupunki Asematie

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan

Lisätiedot

ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN

ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 13.5.2015 ESKO KORHONEN JOHTAVA KONSULTTI (FT, RI, RTA) FCG KONSULTOINTI OY esko.korhonen@fcg.fi 050 361 1781 4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate,

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt

Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 31.3.2016 31.3.2016 1 Uudistuksessa valmisteltava lainsäädäntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki järjestämislain

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012 Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Kuntaliitto selvitti keväällä 2012, kuinka monessa Manner-Suomen kunnassa

Lisätiedot

Rakennus kunnan omalla tontilla, pihaalue kyläyhteisön tontti. Huomioitava myynnissä. Ostokiinnostusta kiinteistöstä ollut.

Rakennus kunnan omalla tontilla, pihaalue kyläyhteisön tontti. Huomioitava myynnissä. Ostokiinnostusta kiinteistöstä ollut. Hindsbyn ent. koulu salkku Toimenpide Hindsbyntie 301 1903 rakennusvuosi toimenpide Myynti 04130 Sipoo 1973 korjaus vuosi Entinen kyläkoulurakennus jossa erilaista toimintaa ollut vuosien varrella ja talon

Lisätiedot

Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007

Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN KYSELY 8/2008 Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007 Oppilaitosten

Lisätiedot

Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa

Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa Tulot asukkaita/hpv /as/hpv yht. /kk Asukkailta perittävät vuokrat 15 550 8 250 KELA:n enimmäisvuokra Asukkaiden sähkömaksut 15 20 300 voidaan

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA Amkesu Antti Markkanen Opetushallitus Rahoitus-yksikkö - Rahoitustaso ja sen muutokset - Uudet rahoitusperusteet - Kehittämishaasteita/keskustelun

Lisätiedot

Energiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti. 22.05.2012 Jukka Nivala

Energiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti. 22.05.2012 Jukka Nivala Energiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti 22.05.2012 Jukka Nivala Ammattikorkeakoulut - tulevat haasteet Mikä muuttuu Rahoituslakiuudistus 2014 Aloituspaikkapäätökset

Lisätiedot

Tietoaineistoseminaari Rethinking 11.3.2013

Tietoaineistoseminaari Rethinking 11.3.2013 Tietoaineistoseminaari Rethinking 11.3.2013 Ammattikorkeakoulut myllerryksessä - näkökulmia kirjastolaisten arkeen Case TAMK Taina Peltonen Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 107/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvonlisäverolakia siten, että yksityinen

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus Helsingin kaupungin kiinteistöviraston Tilakeskus Tilakeskuksen tehtävät Ammattimainen Helsingin kaupungin toimitilojen hallinta Tilojen osto, myynti ja kiinteistökehitys Vuokraus hallintokunnille ja ulkopuolisille

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaisen musiikkioppilaitoksen ja muun taiteenalan

Taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaisen musiikkioppilaitoksen ja muun taiteenalan Taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaisen musiikkioppilaitoksen ja muun taiteenalan oppilaitoksen toiminnan kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2006 OPETUSHALLITUS Rahoitus- ja kustannustietopalvelut

Lisätiedot

Apporttina Lapin ammattikorkeakoulu Oy:öön sijoitetaan seuraavat kiinteät varallisuuserät:

Apporttina Lapin ammattikorkeakoulu Oy:öön sijoitetaan seuraavat kiinteät varallisuuserät: LUOVUTUSKIRJA (luonnosversio 3.12.2013) 1(6) 1. SOPIJAPUOLET a) Kemin kaupunki (0210427-6) Valtakatu 26, 94100 Kemi ja Tornion kaupunki (0193524-6) Suensaarenkatu 4, 95400 Tornio (yhdessä jäljempänä myös

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus

Lasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus LUKIOVERKKOSELVITYS 2013- Lasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus 1 TAVOITTEET LUKIOVERKON KEHITTÄMISELLE Laadullisesti korkeatasoinen lukiokoulutus Riittävät valinnanmahdollisuudet takaava resurssointi

Lisätiedot

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 1 Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 Ari Sainio/Selkokeskus 2015 Selkokeskus teki keväällä 2015 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa kunnille kyselyn selkokielen tarpeesta. Kyselyllä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus. Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014

Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus. Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014 Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014 Arene ry:n kannanotto (5.3.2014) Yhteiskunnan ja talouselämän muutosten

Lisätiedot

YHTEENVETO AMK-LAKIEHDOTUKSESTA JA SIITÄ ANNETUISTA LAUSUNNOISTA Liittoumakorkeakoulut-seminaari 31.10.2012

YHTEENVETO AMK-LAKIEHDOTUKSESTA JA SIITÄ ANNETUISTA LAUSUNNOISTA Liittoumakorkeakoulut-seminaari 31.10.2012 YHTEENVETO AMK-LAKIEHDOTUKSESTA JA SIITÄ ANNETUISTA LAUSUNNOISTA Liittoumakorkeakoulut-seminaari 31.10.2012 Ylijohtaja Anita Lehikoinen Amk-uudistuksen toteuttaminen Ammattikorkeakoulujen hallintoa ja

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OPETUSMINISTERIÖSTÄ. Korkeakouluneuvos Ari Saarinen 7.11.2012

AJANKOHTAISTA OPETUSMINISTERIÖSTÄ. Korkeakouluneuvos Ari Saarinen 7.11.2012 AJANKOHTAISTA OPETUSMINISTERIÖSTÄ Korkeakouluneuvos Ari Saarinen 7.11.2012 HALLITUKSEN KORKEAKOULUPOLIITTISIA LINJAUKSIA Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta vahvistetaan Oppilaitosverkkoa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 164/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi. Kiinteistön käyttöoikeuden

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013 1 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan ketjujen näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus - esimerkkejä. Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous

Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus - esimerkkejä. Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus - esimerkkejä Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous Esimerkki 1: Kiinteistön luovutus tarkistusoikeus ja velvollisuus siirtyvät Kunta myy omistamansa kiinteistön

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät 27.-28.10.2009, Finlandia-talo, Helsinki. Johtaja Hannu Sirén

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät 27.-28.10.2009, Finlandia-talo, Helsinki. Johtaja Hannu Sirén Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät 27.-28.10.2009, Finlandia-talo, Helsinki Johtaja Hannu Sirén Ajankohtaista korkeakoulupolitiikasta 1. Lainsäädäntö Yliopistolaki Ammattikorkeakoululain muutokset

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset toimialakyselyn 18.-24.11.2008 tuloksia Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Suomen Kauppakeskusyhdistys ry ry Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Olavi Holmijoki Sisäilmastoseminaari 2015 Lähtökohta Taloudellisen kokonaisuuden hallinta tilanteessa,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27 Sisällys Esipuhe.................................................................. 11 Simo Juva Inhimillinen pääoma ja koulutuksen tehokkuus koulutus taloustieteen tutkimuskohteena...................................................

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit (esim.

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään 0 Sisällysluettelo KPMG:n yhteyshenkilö toimeksiantoon liittyen: Antti-Pekka Keränen Tax and Legal Services Senior Manager Tel: +358

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2014 1 (7) Kiinteistölautakunta Tila/1 02.10.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2014 1 (7) Kiinteistölautakunta Tila/1 02.10.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2014 1 (7) 1 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle varastotilan (Turvalaaksontie 1, Vantaa) vuokraamiseksi Suomen Pankilta HEL 2014-011125 T 10 01 04 Esitysehdotus

Lisätiedot

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

Osakas A-osakkeet B-osakkeet 1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460

Lisätiedot

SOPIMUS KÄYTTÖOIKEUKSISTA SEKÄ JOHDOISTA, LAITTEISTA JA RAKENNELMISTA

SOPIMUS KÄYTTÖOIKEUKSISTA SEKÄ JOHDOISTA, LAITTEISTA JA RAKENNELMISTA SOPIMUS KÄYTTÖOIKEUKSISTA SEKÄ JOHDOISTA, LAITTEISTA JA RAKENNELMISTA Sopijapuolet A. Asunto Oy Kauniaisten Klostret Grankulla Bostads Ab (2553398-9), jäljempänä A PL 52, 02701 Kauniainen B. Kauniaisten

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.214 KLO 16: KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 213 - Liikevaihto oli 662 (647) tuhatta euroa. - Liikevoitto 11 (58) tuhatta euroa -

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuuden määräytyminen

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Mahdollinen kiinteistövaihto kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen välillä 13.1.2016

Mahdollinen kiinteistövaihto kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen välillä 13.1.2016 Mahdollinen kiinteistövaihto kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen välillä 13.1.2016 18.1.2016 1 Taustaa Valtionhallinnon toimintojen tiivistäminen jatkuu Kouvolassa Selvitystyö koskee tällä hetkellä mm.

Lisätiedot

Ostaja Lohjan Vuokra-asunnot Oy, Y-tunnus 0864408-9 Kauppakatu 6, 08100 Lohja

Ostaja Lohjan Vuokra-asunnot Oy, Y-tunnus 0864408-9 Kauppakatu 6, 08100 Lohja 1 (4) Luonnos 7.8.2015 SL Liite 5/Tekla 18.8.2015 ASUINRIVITALOJEN KAUPPAKIRJA 1. Osapuolet Myyjä Lohjan kaupunki Karstuntie 4, 08100 Lohja Ostaja Lohjan Vuokra-asunnot Oy, Y-tunnus 0864408-9 Kauppakatu

Lisätiedot

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen

Lisätiedot