Manifesti. Alkupuhe. Muutos versio versio 1.1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Manifesti. Alkupuhe. Muutos. 6.7.2014 versio 1.0 6.7.2014 versio 1.1"

Transkriptio

1 Manifesti versio versio 1.1 Alkupuhe Tämän vaaliohjelman kirjoittaminen on ollut hankalaa. Olen törmännyt perustavan laatuisiin ongelmiin populismin ja henkilökohtaisen moraalini välillä. Mitä haluan ja voin äänestäjilleni tarjota. Kuun taivaalta äänien toivossa? Vaiko realistisia lupauksia, jotta voisin nukkua yöni paremmin? Kirjoitanko helppoja sutkautuksia vai pohdinko asioita syvällisesti sivukaupalla. Loppujen lopuksi dilemmani tiivistyy tähän: Olenko rehellinen itselleni ja äänestäjille? Ja totta kai olen rehellinen itselleni. Niin suomalainen tekee. Sanotaan, että samurailla on kolme sydäntä: yhden hän näyttää kaikille, yhden perheelleen ja yhden säästää itselleen. En ole samurai, enkä haluakaan olla. Jätän kognitiivisessa dissonanssissa pyöriskelyn niille populistipoliitikoille, jotka siihen kykenevät. Minä en siihen pysty. Mutta mitä sitten lupaan. Radiossa jokunen vuosi sitten puhuttiin siitä, että ehdokkaan ei tulisi puhua arvoista ja suuremmista linjauksista, vaan ehdokkaan tulisi antaa konkreettisia lupauksia. En ole samaa mieltä, vaan aion puhua sekä arvoista, että antaa konkreettisia lupauksia. Aion kertoa mitkä ovat arvoni, kerron mitkä ovat lupaukseni ja kerron kuinka lupaukset liittyvät arvoihini. Ilman arvoja poliitikko latistuu yksinkertaiseksi psykopaatiksi. Ilman konkreettisia lupauksia poliitikosta tulee helppoheikkimäinen populisti. En halua olla kumpaakaan näistä. Lopuksi manifestissa on pohdintaan eri asioista, joita olen jo käsitellyt blogissanikin. Manifestin kirjoittaminen on myös hankalaa siinä mielessä, että minulla ei ole luonnollisesti tarpeeksi tietoa monistakaan asioista. Mikäli olisin suuressa hallituspuolueessa, saisin paljon enemmän tietoa ja varsinkin jos olisin ministeriasemassa, voisin käyttää virkamieskoneistoa hyväkseni. Toisaalta jos olisin suuressa puolueessa hallituspuolueessa, en todennäköisesti voisi olla rehellinen itselleni tai äänestäjille. Perinteisten puolueiden vitsaus on, ja on oleva, puoluekuri. Yritän kirjoittaa manifestini mahdollisimman selkeästi, mutta tiedän, että en aina siihen pysty. Siksi kannattaa ottaa reippaasti yhteyttä, jos jokin asia jää vaivaamaan. Yhteydenotto on helpointa facebook-sivuni kautta tai sähköpostitse. Vastuuvapautus: Tämä manifesti on minun ja yksinomaan minun. Manifestissa esitetyt asiat eivät välttämättä edusta kenenkään muun linjaa. Muutos Kaikki asiat lähtevät muutoksesta ja Muutoksesta. Muutos lähtee tyytymättömyydestä. Muutos 2011 lähtee siitä, että ihmisille annetaan ainakin mahdollisuus vaikuttaa tyytymättömyyteensä. Demokratia on kansanvaltaa, jossa jokaisella on yksi, saman arvoinen ääni. Edustuksellisessa demokratiassa tuo

2 ääni on vaiennettu ja pelkistetty vuoden, kahden välein tapahtuviin vaaleihin, joissa kansa saa päättää ketkä edustajat painavat niitä nappeja, joita puoluejohto käskee painaa. Tämä ei riitä! Suorassa demokratiassa kansa saa päättää. Sinä ja minä saamme vaatia asioita päätettäväksemme. Käytännössä suora demokratia palauttaa kansalle sen vallan, mikä kansalla jo perustuslain ja demokratian hengessä tulisi olla. Käytännössä tämä tarkottaisi sitä, että kun tietty määrä ihmisiä (esimerkiksi äänioikeutettua) vaatii järjestettäväksi kansanäänestyksen asiasta, valtiovallan tulee sellaiset järjestää. Kansanäänestyksen enemmistöpäätös tulee sitovaksi, eikä sitä voi enää eduskunta, valiokunnat tai hallitus muuttaa; ei edes presidentti. Mutta koska jokaisesta asiasta ei voida päättää kansanäänestyksin jo ihan käytännön syistä, suora demokratia tulisi tuoda edustuksellista demokratiaa täydentäväksi. Kansanedustajat ja ministerit ovat erehtyväisiä ihmisiä siinä missä muutkin, joten kansalla tulisi olla jokin mekanismi, jolla heidän erehdyksiään voitaisiin korjata. Muutos 2011 ajaa suoran demokratian lisäksi sananvapautta ja Suomen etua. Suomen etu on toki monitulkintainen käsite, joten sitä kannattaakin lähestyä negaation kautta. Onko jostain asiasta haittaa Suomelle? Jos on, se ei ole Suomen etu. Ilman sananvapautta meillä taas ei voi olla demokratiaa, eikä Suomen etua. Demokratia vaatii vapaat vaalit ja vapaan keskustelun. Suomen etu vaatii nämä kaikki tai ajaudumme yhä syvemmälle puoluekratian syliin. Sananvapautta ei saa uhrata virkamiesten ja monikulttuurin alttarille. Arvot Arvot ovat määritelmän mukaan faktoista vapaita tahtotiloja, siinä missä faktat ovat taas vapaita arvoista. Arvot ovat toimintaa ohjaavia tekijöitä ja arvoja vastaan toimiminen johtaa ihmisessä kognitiiviseen dissonanssiin (ihminen tietää tehneensä väärin, mutta yrittää uskotella itselleen tehneensä oikein). Eduskunta on (ainakin tällä hetkellä) Suomen ylin yhteisiä arvoja määrittävä elin. Lait ovat heijasteita niistä arvoista, joita itsellemme määritämme yhteiskunnassa. Tästä syystä lainsäädäntö tulee pitää mahdollisimman lähellä kansalaisia. Vapaus Ensimmäinen arvo mielestäni jokaisella tulisi olla vapaus. Vapaus elämään, vapaus mielipiteeseen, vapaus äänestää, vapaus mennä ja tulla mielen mukaan. Vapaus ei voi olla kuitenkaan absoluuttinen, sillä toisen vapauden rajoittaminen ei ole vapautta. Jälleen asiaa kannattaakin lähestyä negaation kautta. Palveleeko jonkin asian kieltäminen yksilöä tai yhteiskuntaa? Jos ei, sitä ei pidä kieltää. Lainsäädäntömme on kuitenkin pullollaan lakeja ja asetuksia, joiden tehtävä on rajoittaa toimintaamme ja usein tarpeettomasti. Pienempinä ja konkreettisimpina esimerkkeinä hehkulamppukielto ja pullien myyntikielto elintarviketilassa. Laajempana esimerkkinä sananvapauden heikko tila, jossa ihminen joutuu itsesensuurin keinoin rajoittamaan itse omia vapauksiaan. Tasa-arvo Tasa-arvo on arvolistallani myös kärjessä. Tunnustan, että tasa-arvovaatimukseni lähentelevät joskus jopa naiiviutta, mutta en näe mitään syytä asettaa ihmisiä eriarvoisiin asemiin keksityin perustein. Esimerkkinä monikulttuurismi, joka asettaa maahanmuuttajan korkeampaan asemaan kantaväestöön

3 nähden tai sukupuolikiintiöt, jotka asettavat henkilön parempaan asemaan sukupuolen mukaan. Kummassakaan tapauksessa ei ole kyse sellaisesta positiivisesta syrjinnästä, jossa korjattaisiin jotain todennettavaa ja mitattavaa ongelmaa. Nationalismi ja suomalaisuus Nationalistisuus ja suomalaisuus ovat sellaisia arvoja, joita voisi pitää myös itsestään selvyytenä. Nationalisti arvostaa kaikkien valtioiden suvereenisuutta eli oikeutta päättää omista asioistaan toisten siihen puuttumatta. Suomalaisuus, joka on toki sosiaalinen abstraktio, tarkoittaa arvostusta omaa, varsin vapaata ja rentoa, elämäntapaamme ja siihen liittyvien asioiden arvostamista. Näiden vastakohta on monikulttuurin antinationalistisuus ja EU:n federalismi. Oikeistolaisuus Talouspolitiikassa arvostan oikeistolaisia piirteitä, vapaata kilpailua ja markkinataloutta. Suomen poliittisessa kentässä oikeistolaisia poliitikkoja on verrattain vähän. Suomen keskusta (ei se puolue) on hyvin paljon vasemmalla ja sitä kutsutaan nimellä "hyvinvointiyhteiskunta". Varsin jalo aate, mutta (tällä hetkellä) 46% kokonaisveroasteella myös hyvin sosialistinen aate. Oikeisto-vasemmistoakseli ei keskitykään enää tuotantovälineiden omistukseen, vaan nyt paradigma on suunnattu verotukseen. Kokonaisveroasteemme sotii jo vapauttamme vastaan samalla kun se köyhdyttää keskiluokkaa. Verotusta tulisi reilusti laskea ja antaa ihmisille enemmän vapautta omaan talouteensa. Konkretia Lienee sanomattakin selvää, että jatkaisin eduskunnassa sitä työtä, jonka muutoksen James Hirvisaari on aloittanut suoran demokratian osalta. Tarvitsemme sitovat kansanäänestykset ja sitä varten tarvitsemme muutoksen perustuslakiin. EU ja euro Suomen etu ei tule mielestäni esille EU:ssa ja eurossa. EU on vienyt lainsäädäntömme Brysseliin, josta se jakelee meille direktiivejä toteutettavaksi kansallisessa lainsäädännössämme. EU havittelee itselleen myös oikeutta päättää budjetistamme, ulkopolitiikastamme ja monista muista asioista, jotka tekevät EU:sta liittovaltion. Tämä ei ole Suomen etu, sillä suomalaiset arvot eivät ole samoja, kuin eteläisessä Euroopassa tai edes Brysselissä. EU:n arvot nähdäänkin siinä, kuinka Euroopan komissio toimii. Komissio täyttää jo kaikki fasismin tuntomerkit suojellessaan omaa valtaansa. Eurosta on taas kirjoitettu jo niin paljon, että kaikille pitäisi olla selvää sen olevan suuri ongelma meille, samalla kun se on suuri siunaus Saksalle. Molemmista, EU:sta ja eurosta, on luovuttava. Eroaminen näistä tapahtuu yksinkertaisesti eduskunnan lainsäädännöllä. Yksilönvapaudet ja ihmisoikeudet

4 Yksilönvapauksia rajoittavia tekijöitä tulisi purkaa. Yksi ongelma on rikoslakimme, jossa on epämääräisiä pykäliä, joita viranomaiset käyttävät, tai joutuvat käyttämään, poliittisesti hyväksi. Rikoslain pykälät kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, uskonrauhan rikkominen ja kunnianloukkaus tulisi ainakin poistaa. Rikoslaissa on jo kriminalisoitu rikokseen yllyttäminen, joten epämääräistä kiihotuspykälää ei tarvita. Mielipiteenvapauden hengessä ihmisen tulee olla mahdollista kritisoida myös uskontoja, kirkkoja ja muita "pyhiä asioita". Kunnianloukkauksen käsitettä taas en ole koskaan ymmärtänyt. Määritelmän mukaan "kunnia tarkoittaa yksilön saamaa arvonantoa, jota jokainen kansalainen on oikeutettu toisten puolelta vaatimaan". Ei kenelläkään ole oikeutta vaatia toiselta mitään tällaista. Tasa-arvo ja ihmisoikeudet Tasa-arvon nimissä monikulttuurisuuden ihannointi tulee lopettaa ja jokainen maassa oleva on laitettava samalle viivalle. Positiivinen syrjintä työhönotossa on rikollista ja moraalitonta. Se tulee eksplisiittisesti kieltää laissa. Tasa-arvon nimissä myös kieliryhmät tulee saattaa samalle viivalle. Konkreettisesti muuttaisin Lakia Yleisradio Oy:sta niin, että 7 pykälän neljännessä kohdassa otettaisiin huomioon kieliryhmien suhteellinen koko. Samasta laista poistaisin myös monikulttuurisuutta tukevat kohdat. Maahanmuutto Suomalaisuuden nimissä rajoittaisin voimakkaasti nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa. Nykyinen maahanmuutto ei voi millään mittarilla olla Suomen etu. Maahanmuuttajien työttömyys- ja rikostilastot ovat sitä luokkaa, että niitä yritetään peitellä ja niistä puhujat leimataan armotta rasisteiksi. Maahanmuutto tulisi muuttaa Suomea hyödyttäväksi. Sitä ei tule missään nimessä kokonaan lakkauttaa. Konkreettisesti laskisin turvapaikkakiintiön nollaan ja lopettaisin toissijaisten ja humanitaaristen hakijoiden vastaanottamisen. Ulkomaalaisille opiskelijoille laittaisin lukukausimaksun. Työperäisissä noudatettaisiin tarveharkintaa. Rajavalvonta palautettaisiin ja valvomaton liikkuvuus lakkautettaisiin. Maahan saisi edelleen tulla asumaan ja oleskelemaan, mutta tulijan tulisi pystyä elättämään itsensä muullakin kuin tulonsiirroin veronmaksajilta. Pohdintaa Alla on pohdintaa erilaisista asioista. Pohdinnat ovat hyvin yksinkertaistavia tilan säästämiseksi. Blogistani saattaa löytyä tarkempaa tietoa. Nämä ovat ongelmia, jotka viime vuosien ja vuosikymmenien aikana on lainsäädännöllä luotu. Näihin haluaisin muutosta. Demokratia Demokratia Suomessa on lähinnä valju irvikuva siitä, mitä demokratia voisi olla. Euroopan maista Sveitsi on sellainen, jota kohti mielestäni demokratian tulisi kulkea. Sveitsissä järjestetään sitovia

5 kansanäänestyksiä, joissa kansalla on mahdollisuus päättää omista asioistaan. Suomessa saamme äänestää neljän vuoden välein kansanedustajat, jotka torppaavat kansalaisaloitteita valiokunnissa. Demokratia on sanansa mukaisesti kansan valtaa. Demokratia on enemmistön suojaa vähemmistöiltä. Ranskan vallankumouksesta alkaneet nationaliset ja demokraattiset suuntaukset ovat johtaneet siihen, että enää meitä ei orjuuta kuninkaan ja papisto. Sen sijaan tällä hetkel lä meitä vie puolueet ja puolueiden taustavaikuttajat. Sveitsiläiset menivät demokratiassaan vielä pidemmälle, eikä heitä sumuta enää edes puolueet. Suomessa olemme edelleen pienen vähemmistön vallan alla. Saamme toki valita neljän vuoden välein edustajamme eduskuntaan, mutta käytännössä eduskunnan voisi supistaa murto-osaan nykyisestään. Eduskuntaan ei tarvittaisi kuin hallituspuolueiden puheenjohtajat. Puolue - ja ryhmäkuri on ajanut eduskunnan tähän pisteeseen. Edustuksellisen demokratian rinnalle tarvitsemme suoran demokratian. Kokonaan järjestelmää ei pidä, eikä voi, mennä muuttamaan. Tarvitsemme varaventtiilin, keinon korjata virheitä, jos ja kun eduskunta on päättänyt meitä vastaan. Pitää kuitenkin muistaa, että ei jokainen kansanäänestys mene läpi. Itseasiassa pieni osa kansanäänestyksistä menee läpi Sveitsissäkin. Tämä todistaakin sitä pointtia, että suora demokratia toimii suurempien virheiden korjaajana. Nationalismi Nationalismille on tarkoituksella annettu huono maine Suomessa ja muissa vahvan kansallisen identiteetin omaavissa maissa. Valtaeliitti on antanut nationalismille natsismiin verrattavan leiman ja on demonisoinut sitä, samalla kun eliitti on pyrkinyt hajottamaan kansallista itsetuntoamme. Tämä on kuitenkin vaarallinen tie eliitille kuljettavaksi. Sen historia on opettanut. Nationalismi kehittyi myös Ranskan vallankumouksen aikoina. Tokihan valtioita on ollut aiemminkin (jo Mesopotamiassa 8000 vuotta sitten oli ns. kaupunkivaltioita), mutta noihin aikoihin idea omasta maasta kehittyi nykymuotoonsa. Aiemmin valtiot olivat olleet kuningaskuntia tai muita vastaavia, joilla vaikkakin oli määritellyt rajansa, niillä ei välttämättä ollut sisäistä yhteisöllisyyttä. Nationalismin noustua alettiin ajattelemaan, että tarpeeksi homogeeniset ryhmät voisivat muodostaa valtioita, joissa he saisivat päättää omista asioistaan. Huom! Nationalismiin ei kuulu ksenofobiset piirteet, ei natsit, fasistit tai kommunistit. Ne ovat aivan eri käsitteitä. Euroopan Unioni on nationalismin vastakohta ja perivihollinen. EU pyrkii yhtenäistämään Euroopan valtiot, jolloin valtioiden sisäinen koheesio hajoaa jälleen. Kansalaisilta pyritään hävittämään kansallista itsetuntoa mm. maahanmuuton avulla. Tällä tavoin kansalaisia valmistellaan tulevaa EU:n liittovaltiota varten. Historia kuitenkin osoittaa, että pakotetut liittovaltiot tahtovat tuhoutua väkivaltaisesti (ks. Jugoslavia). Etnisyys

6 Etnisyys on, kuten "suvaitsevat" piirit tapaavat sanoa, sosiaalinen konstruktio. Sinällään etnisyydellä ei ole minulle mitään merkitystä, mutta koska se on oleellinen tekijä tässä kontekstissa, otan sen pikaisesti esille. Suomalaiset voidaan ajatella yhtenä etnisenä ryhmänä. Asumme valtiossa nimeltä Suomi, puhumme kieltä nimeltä suomi ja ymmärrämme kaikin puolin hyvin pitkälle toisiamme. Kaikkein tärkein määräävä tekijä on, että me tunnemme olevamme suomalaisia. Tämä tunne on se, jonka EU-eliitti haluaa meiltä tuhota. Etnisyys on siinä mielessä tärkeä tekijä, että ilman tarpeeksi homogeenista ryhmää, yhteistyö maan sisällä olisi mahdotonta. Liian erilaiset ja suunnilleen tasavahvat ryhmät ajautuvat väistämättä konflikteihin keskenään. Tasa-arvo Etnisistä ryhmistä ja ryhmien välisistä konflikteista on hyvä siirtyä tasa-arvon käsitteeseen. Jokainen ymmärtää mitä tasa-arvo on: kaikilla on samat mahdollisuudet, esteet, oikeudet ja velvollisuudet elämässään. Etnisten ryhmien välisien konfliktien selvittämisessä ja ehkäisyssä on olemassa kaksi mallia. Toinen malli, jota Suomessa käytetään, on että ryhmät tunnistetaan ja ryhmiin kohdistetaan erityistoimia. Tämä malli sotii tasa-arvoa vastaan asettamalla ryhmiä eriarvoisiin asemiin ns. tosiasiallisen tasaarvon ja positiivisen syrjinnän nimissä. Paradoksaalisesti tämä malli johtaa kuitenkin etnisiin konflikteihin. Suomalainen yleensä ottae n on tasa-arvoinen ja oikeudentuntoinen ihminen. Suomalaisen pirtaan ei käy se, että jollekin ryhmälle annetaan enemmän kuin toiselle. Kun yksi ryhmä asetetaan enemmistön edelle, pitäisi kaikille ol la päivän selvää, että asiassa päädytään konfliktiin näiden ryhmien välillä. Suomessa on monia täl laisia konfliktipesäkkeitä, jotka kytevät hiljalleen, mutta leimahtavat liekkeihin aina silloin tällöin. Tarvitseeko minun mainitakaan kaupunkia nimeltä Lieksa tässä? Työn tekeminen ja teettäminen Suomalaiset ovat perinteisesti olleet sisukasta kansaa ja sisukkaita työmiehiä. Johan sananlaskussakin puhutaan suosta, kuokasta ja Jussista. Sananlaskuista monesti kuitenkin puuttuu käsite työn teettäminen. Täysin poissaolollaan loistaa yrittäminen, jos maatalousyrittämistä (suon kuokkimista) ei lasketa. Tilanne on kuitenkin huono. Euron myötä kilpailukykymme maailmalla ja Euroopassa on naurettavan heikkoa. Jotkut yrittävät sumuttaa puhumalla työn korkeasta hinnasta tai innovaatioiden puutteesta tai siitä ettemme osaa myydä. Nämä ovat kuitenkin sumutusta. Ongelma on eurossa ja siinä, että euro hyödyttää lähes yksinomaan Saksaa. Työn teettäminen tulisi olla halvempaa. Työntekijästä työnantajalle johtuvat kulut ovat järkyttäviä. On täysin ymmärrettävää, että työnantajat ovat varovaisia rekrytoinnissaan, sillä virherekrytointi saattaa huomattavan kalliiksi.

7 Työn tekeminen taas tulisi olla työntekijälle hyödyllistä. Meillä on työttömiä, joiden ei kannata missään nimessä mennä töihin, koska työstä saatava nettopalkka työstä aiheutuvien kulujen jälkeen on pienempi, kuin yhteiskunnan maksamat tuet. Meillä on myös työntekijöitä, jotka joutuvat työnteon lisäksi nostamaan yhteiskunnan tukia, koska palkka on niin heikko. Meillä on tällä hetkellä melkein puoli miljoonaa työtöntä ja viitisenkymmentä tuhatta työpaikkaa. Näistäkin työpaikoista neljä viidesosaa menee työn vaihtajille. Lopuille paikoille taas on hankala saada työntekijöitä yllä mainitsemastani syystä. Ihmettelen kovasti, kuinka jotkut kehtaavat tässä tilanteessa puhua "laiskoista työttömistä" joille ei "p***aduunit maistu". Yrittäminen on sellainen suo, että siihen en osaa edes puuttua. Yrittäjän riskit ovat valtavat. Vaikka perustaisi osakeyhtiön, ei uusi yritys saa lainaa tuotannon käynnistämistä varten ilman vakuuksia. Yrittäjiä ei myöskään arvosteta, vaan heidät nähdään paradoksaalisesti riistäjinä yhteiskunnassa. Ongelmamme ovat siis (jälleen kerran) euro ja verotus, mutta myös yleinen ilmapiiri yrittämistä kohtaan. Ilman yrittämistä ei ole työpaikkoja. Ilman työpaikkoja ei ole työntekijöitä. Ilman maltillista verotusta ei ole mitään näistä. Ilman kelluvaa valuuttaa, joka heijastelee taloutemme yleistilaa, ei ole ulkomaankauppaa. Nämä kaikki pitäisi korjata ja se työ olisi valtava. Loppusanat Yllä on mainittuna kaikenlaista, johon haluaisin tehdä muutoksia. Jotkin asiat haluaisin hävittää tästä maasta kokonaan. Jotkin asiat haluaisin korjata. Ensimmäisenä kuitenkin pitäisi saada suora demokratia käyttöön. Silloin me suomalaiset voisimme itse korjata asiamme. Muut asiat ovat toissijaisia, vaikkakin todennäköisesti näihin muihin asioihin saamme muutosta ensimmäisenä. Yllä on suuria sanoja ja asioita, joita yhden kansanedustajan on mahdotonta ajaa. Varsinkin oppositioon jäädessä kansanedustaja on hyvin pitkälle kädetön. Hallitus, hallituskuri ja ryhmäkuri takaavat tämän. Siispä en lupaa, että kansanedustajakaudellani saisin korjattua välttämättä ensimmäistäkään näi stä asioista. Sen sijaan lupaan, että minä puhu "puolimielekkäästä" eurosta. En myöskään pyörrä päätöksiäni eurotukipaketeissa, kuten muutama nykyinen (ja yksi pois hypännyt) hallituspuolue. Minua ei voi uhkailla, lahjoa, kiristää ja kaikkein vähiten syyllistää.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti Muutos 2011:n ensisijainen tavoite on Suomen kansalaisten etu ja keinot sen ajamiseksi ovat suora demokratia sekä sananvapaus. Muutos 2011 nostaa esimerkeiksi

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Muutos 2011:n tavoitteet ja keinot perustuvat pääasiassa Suomen perustuslain nykyistä tiukempaan noudattamiseen.

Muutos 2011:n tavoitteet ja keinot perustuvat pääasiassa Suomen perustuslain nykyistä tiukempaan noudattamiseen. 1 Muutos 2011 ry / Förändring 2011 rf Muutos 2011 syntyi halusta muuttaa maassamme vallitsevaa poliittista käytäntöä, jossa päätöksentekijöiden vastuu päättyy samaan aikaan, kun vaalihuoneiden ovet sulkeutuvat.

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SUOMI ON OIKEUSVALTIO

SUOMI ON OIKEUSVALTIO SUOMI ON OIKEUSVALTIO - Johtosäännöt ja järjestyssäännöt pohjaavat yllä oleviin säädöksiin = MUODOSTAVAT OIKEUSJÄRJESTYKSEN, JOKA MÄÄRÄÄ IHMISTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET KIRJOITETUT KIRJOITTAMATTOMAT

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Tasavallan presidentin vaali

Tasavallan presidentin vaali Tasavallan presidentin vaali 2012 Selkoesite Presidentinvaali Tämä esite kertoo presidentinvaalista, joka järjestetään Suomessa vuonna 2012. Presidentin tehtävät Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin? A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa EDUCA 2014 Heini Paavola, PkO, EO, KT Kasvatuksen ja koulutuksen keskeinen tavoite on pyrkimys hyvään kasvatukseen ja opetukseen. Millaista on hyvä kasvatus

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Ohjeet eduskuntavaaliehdokkaiden yhteydenottoihin

Ohjeet eduskuntavaaliehdokkaiden yhteydenottoihin Ohjeet eduskuntavaaliehdokkaiden yhteydenottoihin Ennen puhelua - Opettele argumentit huolella niin, että osaat kertoa opintotuen indeksiin sitomisesta, maksuttomasta koulutuksesta ja opintotuen huoltajakorotuksesta

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 3: SANANVAPAUS

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 3: SANANVAPAUS JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 3: SANANVAPAUS Kuvitus: Miina Pohjolainen Tämän osion sisällöt Sananvapaus oikeutena Sananvapauden rajat ja rajoittaminen Sotapropagandan kielto Kiihottaminen

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

ZA6652. Flash Eurobarometer 430 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6652. Flash Eurobarometer 430 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA66 Flash Eurobarometer 0 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL0 European Union CitizenshipFIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

EU:n mallin mukainen ilmoitus oikeuksista rikoksesta epäillyille ja syytteeseen asetetuille rikosoikeudenkäynneissä

EU:n mallin mukainen ilmoitus oikeuksista rikoksesta epäillyille ja syytteeseen asetetuille rikosoikeudenkäynneissä Suomi EU:n mallin mukainen ilmoitus oikeuksista rikoksesta epäillyille ja syytteeseen asetetuille rikosoikeudenkäynneissä Sinulla on oikeus säilyttää itselläsi tämä ilmoitus oikeuksistasi pidätyksesi ajan.

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Mediaetiikka Luento 4 Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Suoritus Luennot: 20 t keskiviikkoisin klo 13 16 ajalla 30.10. 11.12.2013 Lyhyt ideapaperi esseeaiheesta, pituus 800-1200 sanaa, palautus

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Marko Ekqvist Perussuomalaiset 1 / 14 27.9.2012 9:45 Yle logo Hae Uutiset Areena TV Radio Svenska Yle Helsinki Vastausten esikatselu Marko Ekqvist Perussuomalaiset Tietoja minusta Nimi: Puolue: Ikä: Ammatti: Kaupunginosa/kylä: Marko

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

SISÄLLYS I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15

SISÄLLYS I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15 7 I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15 2 VIHAPUHE SUOMEN RIKOSOIKEUDESSA 19 2.1 Vihapuheen sääntelyn perusta 19 2.2 Vihapuheen määritelmä 21 2.3 Rangaistava vihapuhe 23 2.4 Vihapuhe ja sananvapaus 24 2.4.1 Sananvapaus

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Parlamentti: Poliittinen (äänestäjien) intressi: - 754 jäsentä + kroaatit 12 vaaleissa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta osallisuuden kanavana

Vapaaehtoistoiminta osallisuuden kanavana Vapaaehtoistoiminta osallisuuden kanavana Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden syysseminaari 29. - 30.10.2014 Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Vapaaehtoistyön nostaminen politiikkaan

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015 MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015 KUKA TOI TYYPPI ON? Erilaisissa viestintä- ja markkinointitehtävissä, sekä palveluiden ja tuotteiden myynnin tehtävissä vuodesta 1989. Nykyisin eurooppalaisen ohjelmistotalon

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä Etnisten suhteiden neuvottelukunta * Keitä me olemme? Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä - verkosto - jäsenten tuoma laaja asiantuntemus - jäsenten laajat verkostot - mukana keskeiset

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

T Yritysturvallisuuden

T Yritysturvallisuuden T-110.260 Yritysturvallisuuden perusteet Henkilöstöturvallisuus 11.2.2004 Ronja Addams-Moring Teknillinen korkeakoulu Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedialaboratorio http://www.tml.hut.fi/opinnot/t-110.260/

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 Määrittelyjoukoista Tarkastellaan funktiota, jonka määrittelevä yhtälö on f(x) = x. Jos funktion lähtöjoukoksi määrittelee vaikkapa suljetun välin [0, 1], on funktio

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Näin toimii kansanvalta

Näin toimii kansanvalta Näin toimii kansanvalta 1 Sisällys Suomi on kansanvalta... 3 Suomalaiset arvot... 5 Perustuslaki... 7 Perusoikeudet koskevat kaikkia... 8 Valtiovalta kuuluu kansalle...12 Suomi on oikeusvaltio...17 Kansalainen

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

EUROOPAN OMATUNTO -KONFERENSSI

EUROOPAN OMATUNTO -KONFERENSSI KONFERENSSIOHJELMA Ohjelman muutokset mahdollisia EUROOPAN OMATUNTO -KONFERENSSI Eduskunnan Pikkuparlamentti, auditorio Helsinki 18. 19.3.2014 TI 18.3.2014 09.00 Rekisteröityminen konferenssiin 10.00 Tervetuliaissanat

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

Minkälainen on rasisminvastainen työote? Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Seksityö ja maahanmuutto Suomessa. Elani Nassif

Seksityö ja maahanmuutto Suomessa. Elani Nassif Seksityö ja maahanmuutto Suomessa Elani Nassif Tutkimuksen tavoite Ymmärtää miksi ja miten seksityöntekijät ja erityisesti maahanmuuttajat /ulkomaalaiset seksityöntekijät jäävät systeemin ulkopuolelle

Lisätiedot

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon KA1-kurssi on ehkä mahdollista läpäistä, vaikkei osaisikaan piirtää suoraa yhtälön perusteella. Mutta muut kansiksen kurssit, no

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, joka koskee tietojärjestelmien välityksellä tehtyjen luonteeltaan

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 28.1.2004: Henkilöstöturvallisuus yleisesti Henkilöstöturvallisuus Henkilöstöturvallisuus on osa yritysturvallisuutta

Lisätiedot

Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013. Minerva Krohn

Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013. Minerva Krohn Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013 Minerva Krohn 1 Sidonnaisuudet Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri (HL) Kaupunginvaltuutettu, Helsinki, Vihreät v 1997- Kouluttajana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia ja mielipiteiden vaihtoa, toivoo Yrjö Määttänen 1 Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti

Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti Asenteiden ja tarpeiden uudelleentarkastelua Tarvitaan lisää innovatiivisuutta miettiä sitä, kuinka paljon

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot