Manifesti. Alkupuhe. Muutos versio versio 1.1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Manifesti. Alkupuhe. Muutos. 6.7.2014 versio 1.0 6.7.2014 versio 1.1"

Transkriptio

1 Manifesti versio versio 1.1 Alkupuhe Tämän vaaliohjelman kirjoittaminen on ollut hankalaa. Olen törmännyt perustavan laatuisiin ongelmiin populismin ja henkilökohtaisen moraalini välillä. Mitä haluan ja voin äänestäjilleni tarjota. Kuun taivaalta äänien toivossa? Vaiko realistisia lupauksia, jotta voisin nukkua yöni paremmin? Kirjoitanko helppoja sutkautuksia vai pohdinko asioita syvällisesti sivukaupalla. Loppujen lopuksi dilemmani tiivistyy tähän: Olenko rehellinen itselleni ja äänestäjille? Ja totta kai olen rehellinen itselleni. Niin suomalainen tekee. Sanotaan, että samurailla on kolme sydäntä: yhden hän näyttää kaikille, yhden perheelleen ja yhden säästää itselleen. En ole samurai, enkä haluakaan olla. Jätän kognitiivisessa dissonanssissa pyöriskelyn niille populistipoliitikoille, jotka siihen kykenevät. Minä en siihen pysty. Mutta mitä sitten lupaan. Radiossa jokunen vuosi sitten puhuttiin siitä, että ehdokkaan ei tulisi puhua arvoista ja suuremmista linjauksista, vaan ehdokkaan tulisi antaa konkreettisia lupauksia. En ole samaa mieltä, vaan aion puhua sekä arvoista, että antaa konkreettisia lupauksia. Aion kertoa mitkä ovat arvoni, kerron mitkä ovat lupaukseni ja kerron kuinka lupaukset liittyvät arvoihini. Ilman arvoja poliitikko latistuu yksinkertaiseksi psykopaatiksi. Ilman konkreettisia lupauksia poliitikosta tulee helppoheikkimäinen populisti. En halua olla kumpaakaan näistä. Lopuksi manifestissa on pohdintaan eri asioista, joita olen jo käsitellyt blogissanikin. Manifestin kirjoittaminen on myös hankalaa siinä mielessä, että minulla ei ole luonnollisesti tarpeeksi tietoa monistakaan asioista. Mikäli olisin suuressa hallituspuolueessa, saisin paljon enemmän tietoa ja varsinkin jos olisin ministeriasemassa, voisin käyttää virkamieskoneistoa hyväkseni. Toisaalta jos olisin suuressa puolueessa hallituspuolueessa, en todennäköisesti voisi olla rehellinen itselleni tai äänestäjille. Perinteisten puolueiden vitsaus on, ja on oleva, puoluekuri. Yritän kirjoittaa manifestini mahdollisimman selkeästi, mutta tiedän, että en aina siihen pysty. Siksi kannattaa ottaa reippaasti yhteyttä, jos jokin asia jää vaivaamaan. Yhteydenotto on helpointa facebook-sivuni kautta tai sähköpostitse. Vastuuvapautus: Tämä manifesti on minun ja yksinomaan minun. Manifestissa esitetyt asiat eivät välttämättä edusta kenenkään muun linjaa. Muutos Kaikki asiat lähtevät muutoksesta ja Muutoksesta. Muutos lähtee tyytymättömyydestä. Muutos 2011 lähtee siitä, että ihmisille annetaan ainakin mahdollisuus vaikuttaa tyytymättömyyteensä. Demokratia on kansanvaltaa, jossa jokaisella on yksi, saman arvoinen ääni. Edustuksellisessa demokratiassa tuo

2 ääni on vaiennettu ja pelkistetty vuoden, kahden välein tapahtuviin vaaleihin, joissa kansa saa päättää ketkä edustajat painavat niitä nappeja, joita puoluejohto käskee painaa. Tämä ei riitä! Suorassa demokratiassa kansa saa päättää. Sinä ja minä saamme vaatia asioita päätettäväksemme. Käytännössä suora demokratia palauttaa kansalle sen vallan, mikä kansalla jo perustuslain ja demokratian hengessä tulisi olla. Käytännössä tämä tarkottaisi sitä, että kun tietty määrä ihmisiä (esimerkiksi äänioikeutettua) vaatii järjestettäväksi kansanäänestyksen asiasta, valtiovallan tulee sellaiset järjestää. Kansanäänestyksen enemmistöpäätös tulee sitovaksi, eikä sitä voi enää eduskunta, valiokunnat tai hallitus muuttaa; ei edes presidentti. Mutta koska jokaisesta asiasta ei voida päättää kansanäänestyksin jo ihan käytännön syistä, suora demokratia tulisi tuoda edustuksellista demokratiaa täydentäväksi. Kansanedustajat ja ministerit ovat erehtyväisiä ihmisiä siinä missä muutkin, joten kansalla tulisi olla jokin mekanismi, jolla heidän erehdyksiään voitaisiin korjata. Muutos 2011 ajaa suoran demokratian lisäksi sananvapautta ja Suomen etua. Suomen etu on toki monitulkintainen käsite, joten sitä kannattaakin lähestyä negaation kautta. Onko jostain asiasta haittaa Suomelle? Jos on, se ei ole Suomen etu. Ilman sananvapautta meillä taas ei voi olla demokratiaa, eikä Suomen etua. Demokratia vaatii vapaat vaalit ja vapaan keskustelun. Suomen etu vaatii nämä kaikki tai ajaudumme yhä syvemmälle puoluekratian syliin. Sananvapautta ei saa uhrata virkamiesten ja monikulttuurin alttarille. Arvot Arvot ovat määritelmän mukaan faktoista vapaita tahtotiloja, siinä missä faktat ovat taas vapaita arvoista. Arvot ovat toimintaa ohjaavia tekijöitä ja arvoja vastaan toimiminen johtaa ihmisessä kognitiiviseen dissonanssiin (ihminen tietää tehneensä väärin, mutta yrittää uskotella itselleen tehneensä oikein). Eduskunta on (ainakin tällä hetkellä) Suomen ylin yhteisiä arvoja määrittävä elin. Lait ovat heijasteita niistä arvoista, joita itsellemme määritämme yhteiskunnassa. Tästä syystä lainsäädäntö tulee pitää mahdollisimman lähellä kansalaisia. Vapaus Ensimmäinen arvo mielestäni jokaisella tulisi olla vapaus. Vapaus elämään, vapaus mielipiteeseen, vapaus äänestää, vapaus mennä ja tulla mielen mukaan. Vapaus ei voi olla kuitenkaan absoluuttinen, sillä toisen vapauden rajoittaminen ei ole vapautta. Jälleen asiaa kannattaakin lähestyä negaation kautta. Palveleeko jonkin asian kieltäminen yksilöä tai yhteiskuntaa? Jos ei, sitä ei pidä kieltää. Lainsäädäntömme on kuitenkin pullollaan lakeja ja asetuksia, joiden tehtävä on rajoittaa toimintaamme ja usein tarpeettomasti. Pienempinä ja konkreettisimpina esimerkkeinä hehkulamppukielto ja pullien myyntikielto elintarviketilassa. Laajempana esimerkkinä sananvapauden heikko tila, jossa ihminen joutuu itsesensuurin keinoin rajoittamaan itse omia vapauksiaan. Tasa-arvo Tasa-arvo on arvolistallani myös kärjessä. Tunnustan, että tasa-arvovaatimukseni lähentelevät joskus jopa naiiviutta, mutta en näe mitään syytä asettaa ihmisiä eriarvoisiin asemiin keksityin perustein. Esimerkkinä monikulttuurismi, joka asettaa maahanmuuttajan korkeampaan asemaan kantaväestöön

3 nähden tai sukupuolikiintiöt, jotka asettavat henkilön parempaan asemaan sukupuolen mukaan. Kummassakaan tapauksessa ei ole kyse sellaisesta positiivisesta syrjinnästä, jossa korjattaisiin jotain todennettavaa ja mitattavaa ongelmaa. Nationalismi ja suomalaisuus Nationalistisuus ja suomalaisuus ovat sellaisia arvoja, joita voisi pitää myös itsestään selvyytenä. Nationalisti arvostaa kaikkien valtioiden suvereenisuutta eli oikeutta päättää omista asioistaan toisten siihen puuttumatta. Suomalaisuus, joka on toki sosiaalinen abstraktio, tarkoittaa arvostusta omaa, varsin vapaata ja rentoa, elämäntapaamme ja siihen liittyvien asioiden arvostamista. Näiden vastakohta on monikulttuurin antinationalistisuus ja EU:n federalismi. Oikeistolaisuus Talouspolitiikassa arvostan oikeistolaisia piirteitä, vapaata kilpailua ja markkinataloutta. Suomen poliittisessa kentässä oikeistolaisia poliitikkoja on verrattain vähän. Suomen keskusta (ei se puolue) on hyvin paljon vasemmalla ja sitä kutsutaan nimellä "hyvinvointiyhteiskunta". Varsin jalo aate, mutta (tällä hetkellä) 46% kokonaisveroasteella myös hyvin sosialistinen aate. Oikeisto-vasemmistoakseli ei keskitykään enää tuotantovälineiden omistukseen, vaan nyt paradigma on suunnattu verotukseen. Kokonaisveroasteemme sotii jo vapauttamme vastaan samalla kun se köyhdyttää keskiluokkaa. Verotusta tulisi reilusti laskea ja antaa ihmisille enemmän vapautta omaan talouteensa. Konkretia Lienee sanomattakin selvää, että jatkaisin eduskunnassa sitä työtä, jonka muutoksen James Hirvisaari on aloittanut suoran demokratian osalta. Tarvitsemme sitovat kansanäänestykset ja sitä varten tarvitsemme muutoksen perustuslakiin. EU ja euro Suomen etu ei tule mielestäni esille EU:ssa ja eurossa. EU on vienyt lainsäädäntömme Brysseliin, josta se jakelee meille direktiivejä toteutettavaksi kansallisessa lainsäädännössämme. EU havittelee itselleen myös oikeutta päättää budjetistamme, ulkopolitiikastamme ja monista muista asioista, jotka tekevät EU:sta liittovaltion. Tämä ei ole Suomen etu, sillä suomalaiset arvot eivät ole samoja, kuin eteläisessä Euroopassa tai edes Brysselissä. EU:n arvot nähdäänkin siinä, kuinka Euroopan komissio toimii. Komissio täyttää jo kaikki fasismin tuntomerkit suojellessaan omaa valtaansa. Eurosta on taas kirjoitettu jo niin paljon, että kaikille pitäisi olla selvää sen olevan suuri ongelma meille, samalla kun se on suuri siunaus Saksalle. Molemmista, EU:sta ja eurosta, on luovuttava. Eroaminen näistä tapahtuu yksinkertaisesti eduskunnan lainsäädännöllä. Yksilönvapaudet ja ihmisoikeudet

4 Yksilönvapauksia rajoittavia tekijöitä tulisi purkaa. Yksi ongelma on rikoslakimme, jossa on epämääräisiä pykäliä, joita viranomaiset käyttävät, tai joutuvat käyttämään, poliittisesti hyväksi. Rikoslain pykälät kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, uskonrauhan rikkominen ja kunnianloukkaus tulisi ainakin poistaa. Rikoslaissa on jo kriminalisoitu rikokseen yllyttäminen, joten epämääräistä kiihotuspykälää ei tarvita. Mielipiteenvapauden hengessä ihmisen tulee olla mahdollista kritisoida myös uskontoja, kirkkoja ja muita "pyhiä asioita". Kunnianloukkauksen käsitettä taas en ole koskaan ymmärtänyt. Määritelmän mukaan "kunnia tarkoittaa yksilön saamaa arvonantoa, jota jokainen kansalainen on oikeutettu toisten puolelta vaatimaan". Ei kenelläkään ole oikeutta vaatia toiselta mitään tällaista. Tasa-arvo ja ihmisoikeudet Tasa-arvon nimissä monikulttuurisuuden ihannointi tulee lopettaa ja jokainen maassa oleva on laitettava samalle viivalle. Positiivinen syrjintä työhönotossa on rikollista ja moraalitonta. Se tulee eksplisiittisesti kieltää laissa. Tasa-arvon nimissä myös kieliryhmät tulee saattaa samalle viivalle. Konkreettisesti muuttaisin Lakia Yleisradio Oy:sta niin, että 7 pykälän neljännessä kohdassa otettaisiin huomioon kieliryhmien suhteellinen koko. Samasta laista poistaisin myös monikulttuurisuutta tukevat kohdat. Maahanmuutto Suomalaisuuden nimissä rajoittaisin voimakkaasti nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa. Nykyinen maahanmuutto ei voi millään mittarilla olla Suomen etu. Maahanmuuttajien työttömyys- ja rikostilastot ovat sitä luokkaa, että niitä yritetään peitellä ja niistä puhujat leimataan armotta rasisteiksi. Maahanmuutto tulisi muuttaa Suomea hyödyttäväksi. Sitä ei tule missään nimessä kokonaan lakkauttaa. Konkreettisesti laskisin turvapaikkakiintiön nollaan ja lopettaisin toissijaisten ja humanitaaristen hakijoiden vastaanottamisen. Ulkomaalaisille opiskelijoille laittaisin lukukausimaksun. Työperäisissä noudatettaisiin tarveharkintaa. Rajavalvonta palautettaisiin ja valvomaton liikkuvuus lakkautettaisiin. Maahan saisi edelleen tulla asumaan ja oleskelemaan, mutta tulijan tulisi pystyä elättämään itsensä muullakin kuin tulonsiirroin veronmaksajilta. Pohdintaa Alla on pohdintaa erilaisista asioista. Pohdinnat ovat hyvin yksinkertaistavia tilan säästämiseksi. Blogistani saattaa löytyä tarkempaa tietoa. Nämä ovat ongelmia, jotka viime vuosien ja vuosikymmenien aikana on lainsäädännöllä luotu. Näihin haluaisin muutosta. Demokratia Demokratia Suomessa on lähinnä valju irvikuva siitä, mitä demokratia voisi olla. Euroopan maista Sveitsi on sellainen, jota kohti mielestäni demokratian tulisi kulkea. Sveitsissä järjestetään sitovia

5 kansanäänestyksiä, joissa kansalla on mahdollisuus päättää omista asioistaan. Suomessa saamme äänestää neljän vuoden välein kansanedustajat, jotka torppaavat kansalaisaloitteita valiokunnissa. Demokratia on sanansa mukaisesti kansan valtaa. Demokratia on enemmistön suojaa vähemmistöiltä. Ranskan vallankumouksesta alkaneet nationaliset ja demokraattiset suuntaukset ovat johtaneet siihen, että enää meitä ei orjuuta kuninkaan ja papisto. Sen sijaan tällä hetkel lä meitä vie puolueet ja puolueiden taustavaikuttajat. Sveitsiläiset menivät demokratiassaan vielä pidemmälle, eikä heitä sumuta enää edes puolueet. Suomessa olemme edelleen pienen vähemmistön vallan alla. Saamme toki valita neljän vuoden välein edustajamme eduskuntaan, mutta käytännössä eduskunnan voisi supistaa murto-osaan nykyisestään. Eduskuntaan ei tarvittaisi kuin hallituspuolueiden puheenjohtajat. Puolue - ja ryhmäkuri on ajanut eduskunnan tähän pisteeseen. Edustuksellisen demokratian rinnalle tarvitsemme suoran demokratian. Kokonaan järjestelmää ei pidä, eikä voi, mennä muuttamaan. Tarvitsemme varaventtiilin, keinon korjata virheitä, jos ja kun eduskunta on päättänyt meitä vastaan. Pitää kuitenkin muistaa, että ei jokainen kansanäänestys mene läpi. Itseasiassa pieni osa kansanäänestyksistä menee läpi Sveitsissäkin. Tämä todistaakin sitä pointtia, että suora demokratia toimii suurempien virheiden korjaajana. Nationalismi Nationalismille on tarkoituksella annettu huono maine Suomessa ja muissa vahvan kansallisen identiteetin omaavissa maissa. Valtaeliitti on antanut nationalismille natsismiin verrattavan leiman ja on demonisoinut sitä, samalla kun eliitti on pyrkinyt hajottamaan kansallista itsetuntoamme. Tämä on kuitenkin vaarallinen tie eliitille kuljettavaksi. Sen historia on opettanut. Nationalismi kehittyi myös Ranskan vallankumouksen aikoina. Tokihan valtioita on ollut aiemminkin (jo Mesopotamiassa 8000 vuotta sitten oli ns. kaupunkivaltioita), mutta noihin aikoihin idea omasta maasta kehittyi nykymuotoonsa. Aiemmin valtiot olivat olleet kuningaskuntia tai muita vastaavia, joilla vaikkakin oli määritellyt rajansa, niillä ei välttämättä ollut sisäistä yhteisöllisyyttä. Nationalismin noustua alettiin ajattelemaan, että tarpeeksi homogeeniset ryhmät voisivat muodostaa valtioita, joissa he saisivat päättää omista asioistaan. Huom! Nationalismiin ei kuulu ksenofobiset piirteet, ei natsit, fasistit tai kommunistit. Ne ovat aivan eri käsitteitä. Euroopan Unioni on nationalismin vastakohta ja perivihollinen. EU pyrkii yhtenäistämään Euroopan valtiot, jolloin valtioiden sisäinen koheesio hajoaa jälleen. Kansalaisilta pyritään hävittämään kansallista itsetuntoa mm. maahanmuuton avulla. Tällä tavoin kansalaisia valmistellaan tulevaa EU:n liittovaltiota varten. Historia kuitenkin osoittaa, että pakotetut liittovaltiot tahtovat tuhoutua väkivaltaisesti (ks. Jugoslavia). Etnisyys

6 Etnisyys on, kuten "suvaitsevat" piirit tapaavat sanoa, sosiaalinen konstruktio. Sinällään etnisyydellä ei ole minulle mitään merkitystä, mutta koska se on oleellinen tekijä tässä kontekstissa, otan sen pikaisesti esille. Suomalaiset voidaan ajatella yhtenä etnisenä ryhmänä. Asumme valtiossa nimeltä Suomi, puhumme kieltä nimeltä suomi ja ymmärrämme kaikin puolin hyvin pitkälle toisiamme. Kaikkein tärkein määräävä tekijä on, että me tunnemme olevamme suomalaisia. Tämä tunne on se, jonka EU-eliitti haluaa meiltä tuhota. Etnisyys on siinä mielessä tärkeä tekijä, että ilman tarpeeksi homogeenista ryhmää, yhteistyö maan sisällä olisi mahdotonta. Liian erilaiset ja suunnilleen tasavahvat ryhmät ajautuvat väistämättä konflikteihin keskenään. Tasa-arvo Etnisistä ryhmistä ja ryhmien välisistä konflikteista on hyvä siirtyä tasa-arvon käsitteeseen. Jokainen ymmärtää mitä tasa-arvo on: kaikilla on samat mahdollisuudet, esteet, oikeudet ja velvollisuudet elämässään. Etnisten ryhmien välisien konfliktien selvittämisessä ja ehkäisyssä on olemassa kaksi mallia. Toinen malli, jota Suomessa käytetään, on että ryhmät tunnistetaan ja ryhmiin kohdistetaan erityistoimia. Tämä malli sotii tasa-arvoa vastaan asettamalla ryhmiä eriarvoisiin asemiin ns. tosiasiallisen tasaarvon ja positiivisen syrjinnän nimissä. Paradoksaalisesti tämä malli johtaa kuitenkin etnisiin konflikteihin. Suomalainen yleensä ottae n on tasa-arvoinen ja oikeudentuntoinen ihminen. Suomalaisen pirtaan ei käy se, että jollekin ryhmälle annetaan enemmän kuin toiselle. Kun yksi ryhmä asetetaan enemmistön edelle, pitäisi kaikille ol la päivän selvää, että asiassa päädytään konfliktiin näiden ryhmien välillä. Suomessa on monia täl laisia konfliktipesäkkeitä, jotka kytevät hiljalleen, mutta leimahtavat liekkeihin aina silloin tällöin. Tarvitseeko minun mainitakaan kaupunkia nimeltä Lieksa tässä? Työn tekeminen ja teettäminen Suomalaiset ovat perinteisesti olleet sisukasta kansaa ja sisukkaita työmiehiä. Johan sananlaskussakin puhutaan suosta, kuokasta ja Jussista. Sananlaskuista monesti kuitenkin puuttuu käsite työn teettäminen. Täysin poissaolollaan loistaa yrittäminen, jos maatalousyrittämistä (suon kuokkimista) ei lasketa. Tilanne on kuitenkin huono. Euron myötä kilpailukykymme maailmalla ja Euroopassa on naurettavan heikkoa. Jotkut yrittävät sumuttaa puhumalla työn korkeasta hinnasta tai innovaatioiden puutteesta tai siitä ettemme osaa myydä. Nämä ovat kuitenkin sumutusta. Ongelma on eurossa ja siinä, että euro hyödyttää lähes yksinomaan Saksaa. Työn teettäminen tulisi olla halvempaa. Työntekijästä työnantajalle johtuvat kulut ovat järkyttäviä. On täysin ymmärrettävää, että työnantajat ovat varovaisia rekrytoinnissaan, sillä virherekrytointi saattaa huomattavan kalliiksi.

7 Työn tekeminen taas tulisi olla työntekijälle hyödyllistä. Meillä on työttömiä, joiden ei kannata missään nimessä mennä töihin, koska työstä saatava nettopalkka työstä aiheutuvien kulujen jälkeen on pienempi, kuin yhteiskunnan maksamat tuet. Meillä on myös työntekijöitä, jotka joutuvat työnteon lisäksi nostamaan yhteiskunnan tukia, koska palkka on niin heikko. Meillä on tällä hetkellä melkein puoli miljoonaa työtöntä ja viitisenkymmentä tuhatta työpaikkaa. Näistäkin työpaikoista neljä viidesosaa menee työn vaihtajille. Lopuille paikoille taas on hankala saada työntekijöitä yllä mainitsemastani syystä. Ihmettelen kovasti, kuinka jotkut kehtaavat tässä tilanteessa puhua "laiskoista työttömistä" joille ei "p***aduunit maistu". Yrittäminen on sellainen suo, että siihen en osaa edes puuttua. Yrittäjän riskit ovat valtavat. Vaikka perustaisi osakeyhtiön, ei uusi yritys saa lainaa tuotannon käynnistämistä varten ilman vakuuksia. Yrittäjiä ei myöskään arvosteta, vaan heidät nähdään paradoksaalisesti riistäjinä yhteiskunnassa. Ongelmamme ovat siis (jälleen kerran) euro ja verotus, mutta myös yleinen ilmapiiri yrittämistä kohtaan. Ilman yrittämistä ei ole työpaikkoja. Ilman työpaikkoja ei ole työntekijöitä. Ilman maltillista verotusta ei ole mitään näistä. Ilman kelluvaa valuuttaa, joka heijastelee taloutemme yleistilaa, ei ole ulkomaankauppaa. Nämä kaikki pitäisi korjata ja se työ olisi valtava. Loppusanat Yllä on mainittuna kaikenlaista, johon haluaisin tehdä muutoksia. Jotkin asiat haluaisin hävittää tästä maasta kokonaan. Jotkin asiat haluaisin korjata. Ensimmäisenä kuitenkin pitäisi saada suora demokratia käyttöön. Silloin me suomalaiset voisimme itse korjata asiamme. Muut asiat ovat toissijaisia, vaikkakin todennäköisesti näihin muihin asioihin saamme muutosta ensimmäisenä. Yllä on suuria sanoja ja asioita, joita yhden kansanedustajan on mahdotonta ajaa. Varsinkin oppositioon jäädessä kansanedustaja on hyvin pitkälle kädetön. Hallitus, hallituskuri ja ryhmäkuri takaavat tämän. Siispä en lupaa, että kansanedustajakaudellani saisin korjattua välttämättä ensimmäistäkään näi stä asioista. Sen sijaan lupaan, että minä puhu "puolimielekkäästä" eurosta. En myöskään pyörrä päätöksiäni eurotukipaketeissa, kuten muutama nykyinen (ja yksi pois hypännyt) hallituspuolue. Minua ei voi uhkailla, lahjoa, kiristää ja kaikkein vähiten syyllistää.

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti Muutos 2011:n ensisijainen tavoite on Suomen kansalaisten etu ja keinot sen ajamiseksi ovat suora demokratia sekä sananvapaus. Muutos 2011 nostaa esimerkeiksi

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

EDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA

EDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA Lämmittely Selitä sana EDUSKUNTA EHDOKAS ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI JAISET KUNNAN- VELVOL- ÄÄNI- POLIITIKKO PUOLUE VALTUUSTO LISUUS OIKEUS Keskustellaan ÄÄNESTYS-

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TURVATTU TYÖ ON KAIKKIEN ETU

TURVATTU TYÖ ON KAIKKIEN ETU TURVATTU TYÖ ON KAIKKIEN ETU JHL:n TAVOITTEITA Euroopan parlamentin vaaleihin JHL:n TAVOITTEITA Euroopan parlamentin vaaleihin EU-VAALIT 26.5.2019 ennakkoäänestys 15.-21.5.2019 MISTÄ EU PÄÄTTÄÄ? Euroopan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%). Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

Muutos 2011:n tavoitteet ja keinot perustuvat pääasiassa Suomen perustuslain nykyistä tiukempaan noudattamiseen.

Muutos 2011:n tavoitteet ja keinot perustuvat pääasiassa Suomen perustuslain nykyistä tiukempaan noudattamiseen. 1 Muutos 2011 ry / Förändring 2011 rf Muutos 2011 syntyi halusta muuttaa maassamme vallitsevaa poliittista käytäntöä, jossa päätöksentekijöiden vastuu päättyy samaan aikaan, kun vaalihuoneiden ovet sulkeutuvat.

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Tasavallan presidentin vaali

Tasavallan presidentin vaali Tasavallan presidentin vaali 2012 Selkoesite Presidentinvaali Tämä esite kertoo presidentinvaalista, joka järjestetään Suomessa vuonna 2012. Presidentin tehtävät Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa?

MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa? MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa? MAAKUNNAT YHTEISKUNTA ENNEN JA NYT Ennen ELÄMÄ SAMASSA PAIKASSA turvallisuus, varmuus identiteetti ja mahdollisuudet määrätty auktoriteettien

Lisätiedot

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono?

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Olli Tammilehto Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? 1990 Megafoni fi.theanarchistlibrary.org

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD3192 SUOMALAISTEN DEMOKRATIAKÄSITYKSIÄ JA YHTEISKUN- NALLISIA MIELIPITEITÄ 2017

KYSELYLOMAKE: FSD3192 SUOMALAISTEN DEMOKRATIAKÄSITYKSIÄ JA YHTEISKUN- NALLISIA MIELIPITEITÄ 2017 KYSELYLOMAKE: FSD3192 SUOMALAISTEN DEMOKRATIAKÄSITYKSIÄ JA YHTEISKUN- NALLISIA MIELIPITEITÄ 2017 QUESTIONNAIRE: FSD3192 FINNISH VIEWS OF DEMOCRACY AND POLITICAL ISSUES 2017 Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Turvallisesti netissä

Turvallisesti netissä Turvallisesti netissä Reilun somen säännöt: 1. Erottele tieto ja mielipide. Esitä tietona vain sellaista, mikä on totta. Erota oma pohdintasi, kantasi ja arvelusi tiedosta. 2. Perustele väitteesi. Tuo

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta

8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta 8. Miten EU toimii? EU:n toimielimet EU:n tärkeimmät toimielimet ovat: 1) Ministerineuvosto eli Euroopan unionin neuvosto 2) Eurooppa-neuvosto eli huippukokous 3) Euroopan parlamentti 4) Euroopan komissio.

Lisätiedot

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin? A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta

Lisätiedot

Sanastoa. Kotopaikka-hanke

Sanastoa. Kotopaikka-hanke Kotopaikka-hanke 16.3.2018 Etnisyys Sanan alkuperä on sanoissa heimo, rotu ja kansa. Etnisyys jaetaan objektiiviseen ja subjektiiviseen etnisyyteen. Objektiivisella etnisyydellä tarkoitetaan ulkoisesti

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Sisältö Politiikkaa 4 Etiikkaa 6 Epistemologiikka 8 2 Kritisoin tässä artikkelissa hierarkioita kolmessa suhteessa: poliittisessa,

Lisätiedot

Vastaväitteiden purku materiaali

Vastaväitteiden purku materiaali Vastaväitteiden purku materiaali Ymmärrä, vastaa, ohjaa Ja kun Kun vastaväitteet on purettu, niin; Odota vastausta viimeiseen kysymykseen ja kun saat vastauksen kyllä, niin silloin voit todeta hienoa!

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus

Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus Eloisa Yhdenvertaisuus -gallupin raportti Juho Rahkonen/Taloustutkimus Oy 28.10.2015 1 Mielipidekyselyn toteutus Henkilökohtainen käyntihaastattelu

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

SUOMI ON OIKEUSVALTIO

SUOMI ON OIKEUSVALTIO SUOMI ON OIKEUSVALTIO - Johtosäännöt ja järjestyssäännöt pohjaavat yllä oleviin säädöksiin = MUODOSTAVAT OIKEUSJÄRJESTYKSEN, JOKA MÄÄRÄÄ IHMISTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET KIRJOITETUT KIRJOITTAMATTOMAT

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Asumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa

Asumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa Asumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa Lainsäädäntöhanke Suomen asumiseen perustuvan sosiaaliturvan tarkoituksenmukaisesta kohdentumisesta rajat ylittävissä tilanteissa Julkaisija

Lisätiedot

TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01

TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01 TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Puolet suomalaisista on allekirjoittanut kansalaisaloitteen, joka viides nettiäänestänyt ja ollut osto- tai maksulakossa Yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutuminen

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Eduskuntatyön erityispiirteistä

Eduskuntatyön erityispiirteistä Eduskuntatyön erityispiirteistä Näin demokratia toimii eduskunta, lainsäädäntö ja kansalaisvaikuttaminen 11.9.2017 johtava tietoasiantuntija Joni Krekola Suomen poliittinen järjestelmä Lainsäädäntövalta:

Lisätiedot

POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto

POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

EU:n mallin mukainen ilmoitus oikeuksista rikoksesta epäillyille ja syytteeseen asetetuille rikosoikeudenkäynneissä

EU:n mallin mukainen ilmoitus oikeuksista rikoksesta epäillyille ja syytteeseen asetetuille rikosoikeudenkäynneissä Suomi EU:n mallin mukainen ilmoitus oikeuksista rikoksesta epäillyille ja syytteeseen asetetuille rikosoikeudenkäynneissä Sinulla on oikeus säilyttää itselläsi tämä ilmoitus oikeuksistasi pidätyksesi ajan.

Lisätiedot

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan Matti Jutila #ihmisoikeudet #nuorisotyö @ihmisoikeus @JutilaMatti Tarjolla tänään o Mitä oikeuksia puolustamme, kun vastustamme vihapuhetta?

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) SUKUPUOLINÄKÖKULMA Tämä miesten ja naisten välisten erojen

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon KA1-kurssi on ehkä mahdollista läpäistä, vaikkei osaisikaan piirtää suoraa yhtälön perusteella. Mutta muut kansiksen kurssit, no

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE NRO 29/2004 Asia: Valiokunnan tiedoksi annetut vetoomukset Liitteenä ovat yhteenvedot kahden vetoomuksen sisällöstä

Lisätiedot

Ohjeet eduskuntavaaliehdokkaiden yhteydenottoihin

Ohjeet eduskuntavaaliehdokkaiden yhteydenottoihin Ohjeet eduskuntavaaliehdokkaiden yhteydenottoihin Ennen puhelua - Opettele argumentit huolella niin, että osaat kertoa opintotuen indeksiin sitomisesta, maksuttomasta koulutuksesta ja opintotuen huoltajakorotuksesta

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa EDUCA 2014 Heini Paavola, PkO, EO, KT Kasvatuksen ja koulutuksen keskeinen tavoite on pyrkimys hyvään kasvatukseen ja opetukseen. Millaista on hyvä kasvatus

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys

Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys Laura Pajunen Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan johtaja Turun aluefoorumi 13.4.2018 Kuurojen Liitto ry Perustuslaki (1999/731) 17 Oikeus omaan kieleen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2006 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa Teitä itseänne. Erittäin paljon

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,

Lisätiedot

Eduskuntatyön erityispiirteistä. Eduskunnan kirjaston koulutuspäivä kirjastoille tutkija Joni Krekola

Eduskuntatyön erityispiirteistä. Eduskunnan kirjaston koulutuspäivä kirjastoille tutkija Joni Krekola Eduskuntatyön erityispiirteistä Eduskunnan kirjaston koulutuspäivä kirjastoille 12.11.2018 tutkija Joni Krekola etunimi.sukunimi@eduskunta.fi Eduskunnan tehtävät lakien säätäminen valtion varojen käytöstä

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat Suomessa tehdä.

Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat Suomessa tehdä. KANSALAISEN OIKEUDET (opettajan tukiaineisto) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat Suomessa tehdä. Suomessa asuvat ulkomaalaiset

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Neljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita

Neljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita TUTKIMUSOSIO Neljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita Suomalaisista vain reilu neljännes ( %) arvioi, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita on erittäin tai melko hyvä,

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa

Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö ( %) suomalaisista arvioi ymmärtävänsä hyvin tärkeitä poliittisia kysymyksiä, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta 2007/0094(COD) 18.3.2008 LAUSUNTOLUONNOS maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta kansalaisvapauksien sekä oikeus-

Lisätiedot

PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ

PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ TIEDOTE PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ Enemmistö ( %) kansalaisista pitää nykyistä järjestelmää, jossa kansanedustajista

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa

Hyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa Hyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa yksi maailman laajimpia Kunnat ja valtio kantavat suurimman

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia ja mielipiteiden vaihtoa, toivoo Yrjö Määttänen 1 Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot