Maailma kylässä -festivaalin tuotantosuunnitelma 2017

Transkriptio

1 Maailma kylässä -festivaalin tuotantosuunnitelma 2017 Ajankohta: , lauantaina kello ja sunnuntaina kello Paikka: Kaisaniemen puisto ja Rautatientori, Helsinki Järjestäjä: Kepa ry, joka on yli 300 kehitysyhteistyöstä kiinnostuneen suomalaisen kansalaisjärjestön kattojärjestö ja Suomen johtava kehityspolitiikan järjestöasiantuntija. Teemat: Vuoden 2017 festivaalin pääteema on kansalaisyhteiskunta ja alueellinen painotus Latinalainen Amerikka. Lisäksi tuodaan esille pohjoismaista ulottuvuutta. Festivaali on myös mukana Suomi juhlavuodessa tuoden kansalaisjärjestöjen näkökulmaa juhlavuoden ohjelmistoon. Vuosittainen teema ja alueellinen painotus nostetaan voimakkaasti esille festivaalin kulttuuri- ja puheohjelmassa. Erityisesti puheohjelma teemoitetaan kansalaisyhteiskuntateeman alle tai siihen linkittyviin kokonaisuuksiin, jotka avaavat teemaa monipuolisesti eri näkökulmista. Vuosittaisen teeman ja alueellisen painotuksen lisäksi festivaalilla on myös muuta ajankohtaista ohjelmaa. Yleisöodote: Yli henkeä, joista 25% käy festivaalilla ensimmäistä kertaa. Vuonna 2016 tapahtumassa vieraili viikonlopun aikana liki kävijää. Aiempien vuosien tapaan kävijöistä ja näytteilleasettajista haetaan tietoa kävijä- ja näytteilleasettajatutkimuksen avulla. Kohderyhmä: Festivaalin pääkohderyhmää ovat kestävään kehitykseen, kehityskysymyksiin ja maahanmuuttoon myönteisesti tai neutraalisti suhtautuvat, etenkin pääkaupunkiseudulla asuvat ihmiset. Tavoitekävijä ei vielä osallistu aktiivisesti kansalaisjärjestöjen toimintaan, mutta on kiinnostunut maailman kulttuureista sekä vaikuttamismahdollisuuksistaan omassa arjessaan. Tavoitteet tiivistettynä Tuottaa tyylikäs ja toimiva kaupunkifestivaali, joka innostaa kävijöitä toimimaan paremman maailman puolesta kiinnostavan ja ajankohtaisen kulttuuri- ja asiaohjelman kautta. Tarjota yleisölle mahdollisuus tutustua suomalaiseen kansalaisyhteiskuntaan ja sen eri muotoihin. Tarjota alusta järjestöille ja muille toimijoille, jossa ne voivat kampanjoida ja tuoda esille teemojaan mm. näytteilleasettajatoiminnan ja puheohjelman kautta. Tarjota monipuolista ohjelmaa, jonka kautta yleisö tutustuu eri kulttuuri-ilmiöihin, taiteen lajeihin, kehitysmaiden kulttuureihin, kansalaisjärjestötoimintaan sekä globaaliin yhteisvastuuseen. Tarjota helposti lähestyttävää tietoa festivaalin ohjelmasta, näytteilleasettajista ja osallistumismahdollisuuksista. Kehittää tapahtumalle uusia rahoitusmuotoja ja yhteistyökumppanuuksia, joilla turvataan festivaalin toimintaedellytykset laadukkaana ja monimuotoisena tapahtumana. Kehittää festivaalialuetta saavutettavuuden, levähdysalueiden, opasteiden ja kulkuväylien osalta yleisöä ja sidosryhmiä paremmin palveleviksi Kehittää festivaaliorganisaatiota ja työtapoja yhteistyössä työntekijöiden, sidosryhmien ja ohjelmatuottajien kanssa.

2 Festivaalin koko ja merkitys On vuodesta 1995 lähtien tarjonnut kulttuurista moninaisuutta suurelle yleisölle ilmaiseksi Yksi Helsingin ja koko Suomen suurimmista festivaaleista, kävijöitä vuosittain yli Valtakunnallisesti ja kansainvälisesti arvostettu kulttuuritapahtuma Suomen suurin järjestö-, kehitysyhteistyö- ja globaalikasvatustapahtuma Finland Festivalsin jäsen vuodesta 2006 lähtien Vuoden festivaali 2014 (Finland Festivals), Vuoden tuotanto 2015 (TAKU tuotantopalkinto) Keskeiset elementit Noin 100 kulttuuri- ja asiaohjelmanumeroa Useita esiintymislavoja: Savanni-päälava (musiikki), Mekong-lava (keskustelu- ja kulttuuriohjelma), Taiga-lava (keskusteluohjelma), Amazon-lava (keskustelu- ja kirjallisuuslava), Tenava-Timbuktu (lastenohjelma-alue). Tapahtumassa on myös katutaidepiste (musiikki/teatteri/sirkus/tanssi). Lisäksi kartoitetaan oma tilaa dokumenttielokuvanäytöksille, tai niitä tullaan näyttämään osana Taiga-lavan ohjelmistoa. Vuosittain vaihtuvia aluetaideprojekteja Tapahtuman teemoja tukeva puheohjelmakokonaisuus: haastatteluja, paneelikeskusteluja ja tietoiskuja 400 näytteilleasettajaa ja myyjää, joista noin 270 järjestöjä Mahdollisuuksien tori -teltta (noin 160 näytteilleasettajaa) 60 ruokamyyntipistettä, joissa monipuolinen tarjonta eri ruokakulttuureja painottuen kasvis-, luomu- ja lähiruokaan Festivaalin ohjelma Maailma kylässä -festivaali tarjoaa laajan kirjon ilmaista ja saavutettavaa ohjelmaa ikään, sukupuoleen tai syntyperään katsomatta. Festivaalin tavoitteena on innostaa kävijöitä toimimaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta tarjoamalla taide-elämyksiä ja toimintamahdollisuuksia koko perheelle. Vuonna 2017 ohjelmassa painotetaan kansalaisyhteiskuntateemaa ja alueellisesti Latinalaista Amerikkaa. Ohjelmatuotannon kehitystavoitteet vuonna 2017: kulttuuriohjelman monipuolisuuden ja laadun säilyttäminen resurssien puitteissa asiaohjelman sisältöjen kehittäminen sekä korkeatasoisen kansainvälisen key note -tyyppisen asiantuntijavieraan kutsuminen puhujaksi asiaohjelman suosion ja sisältöjen kiinnostavuuden nostaminen aikaisempaa korkeammalle tasolle niin festivaaliyleisön kuin median keskuudessa edelleen kehittää järjestöjen osallistumistapoja ohjelmatuotannossa Ohjelmabudjetti ja ohjelmasisällön taso pyritään pitämään vähintään edellisvuoden vuoden tasolla. Noin puolet ohjelma-ajasta varataan erilaisille kulttuuriesityksille: tarjolla on musiikkia, elokuvia, näyttelyitä, katutaidetta sekä monipuolista lastenohjelmaa. Ohjelmanumeroiden kautta yleisölle tarjoutuu mahdollisuus tutustua eri kulttuuri-ilmiöihin ja taiteen lajeihin.

3 Asiaohjelmaa linjaa aiheiden ajankohtaisuus, yhteiskunnallinen merkitys sekä kansainvälisyys. Ohjelmalinjaukseen vaikuttaa vuosittain vaihtuvat teemat sekä maantieteellinen painotus. Keskusteluiden vetonauloina nähdään kansainvälisiä ja kotimaisia asiantuntijoita, kirjailijoita, taiteilijoita, poliitikkoja sekä muita päättäjiä. Festivaaliohjelman suunnittelussa otetaan huomioon yhteistyökumppaneina toimivien tahojen, kuten kansalaisjärjestöjen sekä kulttuuriyhteisöjen ideat, kampanjat ja kontaktit. Yhtenä osana ohjelmatuotantoa on yhteistyökumppaneille suunnattu tuottajuuskonsepti, jolla tarjotaan eri tahoille mahdollisuutta osallistua aktiivisesti ohjelmiston suunnitteluun ja toteutukseen. Musiikki: Festivaali tarjoaa monipuolisesti kansainvälistä maailmanmusiikkia. Suuri osa kansainvälisistä artisteista esiintyy ensimmäistä kertaa Suomessa; arvostettujen sekä tunnettujen kansainvälisten artistien tuomiseen panostetaan ohjelmabudjetin ja artistien kiertueaikataulujen puitteissa. Maailmanmusiikin lisäksi tarjolla on kotimaisia eturivin artisteja, jotka houkuttelevat tapahtumaan uutta yleisöä, joille festivaali ja sen teemat eivät ole ennestään tuttuja. Asiaohjelma ja kirjallisuus: Ohjelma koostuu syväluotaavista puheenvuoroista yleisökeskusteluineen sekä paneelikeskusteluista, haastatteluista ja lyhyistä tietoiskuista. Ohjelmaa linjaa 2017 kansalaisyhteiskuntateema sekä maantieteellisesti Latinalainen Amerikka. Lisäksi festivaalin ohjelmassa peilataan lukuisia muita ajankohtaisia teemoja, kuten eriarvoisuutta, oikeudenmukaisuutta sekä uusia kestävän kehityksen tavoitteita. Tavoitteena on tuoda festivaalille suurta yleisöä kiinnostavia puhujia, joita nostetaan vahvasti esiin myös festivaalin ohjelmaviestinnässä. Suurten ja pienten kirjakustantamoiden kanssa tuotetaan yhteistyössä kansainvälisiä ja kotimaisia kirjailijahaastatteluita sekä Maailman kirjat - kokonaisuus, mikäli hankkeelle saadaan yhteistyökumppani. Elokuva- ja dokumenttiohjelmisto: Festivaalin ohjelmisto sisältää dokumenttielokuvia, joiden kautta pystytään tarjoamaan toisenlaista näkökulmaa ajankohtaisiin globaaleihin asioihin sekä festivaalin teemoihin. Dokumenttielokuvat on tarkoitus linkittää festivaalin asiasisältöihin ja elokuvien yhteydessä käydään paneelikeskustelutilaisuuksia yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa. Yhteistyötä käynnistellään muun muassa Cinemaissin ja DocPointin kanssa. Dokumenttielokuvia tullaan mahdollisuuksien mukaan näyttämään kokonaan erillisessä tilassa tai vaihtoehtoisesti osana Taiga-lavan ohjelmistoa. Lastenohjelma: Festivaalialueelta löytyy aikaisempien vuosien tapaan lasten keskuudessa suosittu Tenava Timbuktu -lastenalue. Alueelta löytyy esiintymislava sekä tilat työpajoille, teatterille, leikeille, peleille ja muulle lapsille suunnatulle toiminnalle. Lastenohjelma tuotetaan yhteistyössä eri kulttuuriyhdistysten, kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Alueohjelma: Festivaalialueella on lisäksi paljon muuta nähtävää ja koettavaa eri puolilla Kaisaniemen puistoa ja Rautatientoria. Suunnitteilla on yleisöä osallistavia taideinstallaatioita, jotka tuotetaan yhteistyössä eri taiteilijoiden ja taitelijaryhmien kanssa. Katutaidepisteellä pienemmille ryhmille tarjotaan estradi esiintyä. Lisäksi alueelle toteutetaan festivaaliyleisölle suunnattuja toiminnallisia pisteitä muun muassa aamujoogaa ja mahdollisesti muita työpajoja ja aktiviteetteja.

4 Tekninen tuotanto Kaisaniemen hiekkakentälle pystytetään päälavana toimiva Savanni-musiikkilava. Tenava-Timbuktu lastenalue ja esiintymisteltta sijoitetaan edellisvuosien tapaan Kaisaniemen puistoon. Suihkulähteen eteläpuolella oleva nurmialue varataan alueohjelman käyttöön, ja katutaidepiste jatkaa Suihkulähteen päädyssä. Taiga-keskustelulava sijoitetaan toista vuotta peräkkäin Kansallisteatterin Lavaklubille. Elokuvaohjelmistolle kartoitetaan omaa uutta tilaa muun muassa Ateneumista. Aluesuunnittelussa ja alueen teknisessä toteutuksessa otetaan huomioon erityisryhmät, saavutettavuus sekä esteettömyys. Lisäksi ympäristöasioihin tullaan kiinnittämään jälleen erityistä huomiota Ekokompassi - ympäristöjärjestelmän avulla. Festivaalin keskeisiin ympäristötavoitteisiin kuuluu: kierrätyksen ja jätehuollon kehittäminen energiatehokkuuden tehostaminen ja vihreä sähköntuotanto ympäristö- ja sosiaalisten näkökulmien huomioiminen hankinnoissa vastuullisten alihankkijoiden ja palveluntarjoajien suosiminen tuotantoon liittyvien kuljetusten ja matkojen optimointi Yleisölle pyritään tarjoamaan riittävästi levähdys- ja istumapaikkoja ympäri aluetta. Festivaalin turvallisuus taataan kattavalla turvallisuussuunnitelmalla, riskianalyysillä ja kriisiviestintäsuunnitelmalla. Järjestyksenvalvonnasta, yövartioinnista sekä ensiapupalveluista vastaa ulkoistettu yritys. Aikaisempien vuosina toteutetusta teknisen tuotannon suunnittelun ja toteutuksen ulkoistamisesta luovutaan pääosin. Teknisen- ja aluetuotannon keskeiset elementit vuonna 2017: Savanni-päälava Kaisaniemen kentällä Aidattu backstage-alue päälavan takana Pyörätuolikoroke, josta esteetön näkyvyys päälavalle Mahdollisuuksien tori -teltta Kaisaniemen kentällä, jossa Reilun kaupan kahvila 60 ruokapaikkaa, joista noin 40 ruokapaikkaa sijaitsee Kaisaniemen kentällä, loput Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla Noin 50 käsityömyyjille tarkoitettua basaaripaikkaa Mahdollisuuksien tori -teltan ympärillä Noin 30 näytteilleasettajien 3x3m ja 4x4m telttapaikkaa Kaisaniementiellä Näytteilleasettajien isot teltta- ja osastopaikat Kaisaniemen suihkulähteen ympäristössä Lastenalue Kaisaniemen puistossa, jossa oma esiintymislava teltassa Katutaidepiste ja levähdysalue suihkulähteen eteläpäädyssä sekä 4-6 ruokapaikkaa Keskustelulava Kansallisteatterin Lavaklubilla sekä mahdollisuuksien mukaan oma tila elokuvaohjelmistolle Näytteilleasettajien isot osastopaikat Rautatientorilla järjestäjän rakennuttamissa teltoissa Ruokailu- ja levähdysalue Aleksis Kiven patsaan ympärillä, jossa noin 6 ruokapaikkaa Mekong-lava Rautatientorin eteläpäädyssä LED -screenit päälavan yhteydessä sekä Rautatientorilla Ensiapupiste Kaisaniemen puistossa Kaksi infopistettä, Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla Yhteensä 7 kierrätysneuvojilla varustettua kierrätyspistettä Kolme yleisövesipistettä

5 Näytteilleasettajat Maailma kylässä -festivaalilla ovat mukana kehitysyhteistyöjärjestöt, ystävyysseurat, ympäristöjärjestöt, vammaisjärjestöt, liitot, viranomaistahot, kustantajat, oppilaitokset, mediat sekä monet muut yritykset ja toimijat. Festivaalille osallistuu yhteensä noin 400 näytteilleasettajaa, joista noin 270 on järjestöjä. Ilmoittautuminen näytteilleasettajaksi alkaa ja päättyy Neuvottelut isommista osastoja näkyvyyspaketeista käynnistyvät jo aikaisemmin syksyllä. Näytteilleasettajille tarjotaan seuraavia paikkatyyppejä: Peruspaikka Mahdollisuuksien tori -teltassa, (paikan koko: 2x2m tai 2x4m) Telttapaikka (paikan koko: 3x3m tai 4x4m) Ruokapaikka (paikan koko: 4x4m). Lisäksi ruokarekkatoimijoilla on mahdollisuus hakea paikkaa. Basaaripaikka (paikan koko: 2x2m, 3x3m tai 4x4m), ainoastaan kaupallisille käsityömyyjille Isot osasto- ja telttapaikat, joista käydään erilliset neuvottelut sekä laaditaan yhteistyösopimukset Suuren kysynnän ja alueen rajallisuuden vuoksi kaikki paikkaa hakeneet näytteilleasettajat eivät aina mahdu mukaan. Paikat vahvistetaan ilmoittautuneille näytteilleasettajille maaliskuun puoleen väliin mennessä. Ruokamyyjien valinnoissa suositaan kasvis-, luomu-, ja lähiruokaa tarjoavia toimijoita. Jokainen festivaalille osallistuva ruokamyyjä sitoutuu tarjoamaan vähintään yhden kasvisruoka-annoksen ruokalistallaan. Ruokamyyjiä kannustetaan mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan vaihtoehtona isolle ruoka-annokselle myös pienempiä maistiaislautasia edullisempaan hintaan. Kunkin ruokamyyjän tulee osallistua maaliskuussa järjestettävään ruokamyyjien koulutukseen, jossa käydään läpi elintarvikeviranomaisen määrittelemiä keskeisiä ulkomyyntiin liittyviä sääntöjä sekä kannustetaan luomu-, ja lähiruoan tarjoamiseen. Biohajoavien kertakäyttöastioiden on pakollista ja sitä valvotaan. Näytteilleasettajia kannustetaan aiempien vuosien tapaan toteuttamaan teemallisesti yhtenäisiä messukokonaisuuksia ja osastoja sekä tuottamaan osallistavaa sisältöä pisteelleen. Rautatientorille tulee erilaisia osastokokonaisuuksia: muun muassa vastikään suomeen muuttaneille suunnattu Open Finland - osasto sekä muita isompia osastoja. Mahdollisuuksien tori -teltasta varataan kaksi osastopaikkaa teemakylille, jotka ovat järjestöjen tuottamia temaattisia näytteilleasettajakokonaisuuksia. Mahdollisuuksien tori -teltan näytteilleasettajien teemojen mukaista (kehitysyhteistyö-, vapaaehtoistyö- ja yleisosastoihin) jakoa pyritään uudistamaan. Festivaalille osallistuville näytteilleasettajille tarjotaan kattavasti informaatiota osallistumiseen liittyvistä käytännön asioista. Pääsääntöisesti tiedotuskanavana toimii Tietoa näytteilleasettajille -verkkosivu, johon päivitetään kaikki keskeiset ohjeistukset sekä näytteilleasettajille suunnattuja tarjouksia festivaalin yhteistyökumppaneilta. Huhtikuussa näytteilleasettajille postitetaan infokirje ajolupien, passien ja muiden tarvittavien materiaalien kera. Toukokuussa järjestetään infotilaisuus näytteilleasettajille, jota suositellaan etenkin ensimmäistä kertaa festivaalille osallistuville näytteilleasettajille. Viestintä ja markkinointi Markkinointi- ja viestintäkampanjan tavoitteena on laadukkaalla ja selkeällä viestinnällä houkutella alueelle yli kävijää tutustumaan festivaalin monipuoliseen tarjontaan. Tavoitteena on tuottaa helposti lähestyttävää tietoa festivaalin teemoista, ohjelmasta, näytteilleasettajista ja osallistumismahdollisuuksista,

6 ja näin innostaa kävijöitä toimimaan paremman maailman puolesta. Vuonna 2017 jatketaan erityisesti sosiaalisen median viestinnän kehittämistä. Myös asiaohjelmaviestinnän kehittämistyötä jatketaan. Keskeisessä osassa on myös löytää tapoja, joilla festivaaliyleisöä voisi saada aikaisempaa kattavammin tietoa tapahtuman tarjoamista osallistumismahdollisuuksista paremman maailman puolesta. Myös ohjelmasisältöjen verkkostriimausmahdollisuutta kartoitetaan. Festivaalin markkinointiviestintä kohdennetaan varsinkin pääkaupunkiseudun joukkoliikennevälineisiin sekä sosiaaliseen mediaan. Tärkeisiin viestintäkanaviin kuuluvat myös verkkosivut, lehtimainonta ja ulkomainonta. Tavoitteena on, että päämediapartnerina jatkaa Metro-lehti, jonka kanssa toteutetaan laaja lehtimainoskampanja toukokuussa. Lehti- ja verkkomainontaa tuotetaan musiikin aikakausilehtiin (Rumba, Rytmi) sekä muiden mediayhteistyökumppaneiden kanaviin. Myös näytteilleasettajien ja ohjelmatuottajien omat viestintäkanavat ovat tärkeässä asemassa. Huhtikuun lopulla ilmestyy festivaalilehti, jota jaetaan ennakkoon kappaletta. Metro-lehden välissä ilmestyy festivaaliliite, joka tavoittaa kaupunkilaiset. Toukokuussa tehdään myös radiomainontaa Radio Helsingissä sekä puolivaltakunnallisessa Basso Radiossa. Festivaalin verkkosivulle tuotetaan artisteihin ja asiaohjelmaan liittyviä ohjelmaesittelyjä. Maailma kylässä on myös Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa, Youtube-kanavalla sekä Spotify- ja Deezer -soittolistoilla. Tapahtuman teemoista, artisteista ja asiaohjelmasta tuotetaan sisältöjä näihin kanaviin yhteistyössä mediakumppanien ja ohjelmatuottajien kanssa. Kanavia tarjotaan myös soveltuvin osin näytteilleasettajien ja yhteistyökumppaneiden hyödynnettäväksi. Viestintää ideoidaan ohjelmatuottajille suunnatuissa viestintäinfoissa. Mediatiedotusta tehdään pääasiallisesti STT:n tiedotepalvelun kautta, lisäksi toimittajien henkilökohtaiseen yhteydenottoon panostetaan. Osa mediatiedotuksesta ja materiaalin tuottamisesta ulkoistetaan. Tavoitteena on saada eri mediat taustoittamaan festivaalin ohjelmasisältöä, esiintyjiä ja teemaa ja näin tarjota keskeistä tietoa tapahtuman tarjonnasta suurelle yleisölle. Tavoitteena on myös saada ohjelmasisällöistä ja teemoista noin 150 mediaosumaa sekä herättää yleistä kiinnostusta tapahtumasta eri medioissa. Festivaalialueelle tuodaan kaksi led-näyttöä, jotka tarjoavat kävijöille tietoa festivaalin ohjelmasta, teemoista ja näytteilleasettajista. Näytöille myydään myös mainostilaa. Viestinnän osa-alueita ulkoistetaan muun muassa graafisen suunnittelun, tekstituotannon, alueopastuksen ja materiaalin jakelun osalta. Ulkoistettua viestintää uudelleen resurssoidaan tehokkaamman ja laadukkaamman viestinnän saavuttamiseksi. Yksityiskohtaisempi viestintä- ja markkinointisuunnitelma valmistuu alkuvuodesta Talous, varainhankinta ja yhteistyökumppanit Maailma kylässä -festivaalin kokonaiskulut vuonna 2017 ovat euroa. Kepa allokoi euroa Maailma kylässä -festivaalin toimintaan vuonna Loput euroa hankitaan ulkopuolisista lähteistä.

7 Varsinkin kansalaisjärjestöjen ostamat isommat osastopaikat sekä päätasolla toteutetut pääyhteistyökumppanuudet ovat aikaisemmin taanneet tapahtuman rahoituksen riittävän tason, joka on ollut varsin noususuhdanteinen. Vuoden 2016 alussa Suomen hallitus kuitenkin leikkasi kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä 49 miljoonaa euroa. Myös festivaalin pääjärjestäjä Kepan tukiin kohdistui raju, noin 38 % leikkaus, joka johti siihen, että festivaalin vuosittaista toimintatukea piennettiin. Pienenevät resurssit koko kansalaisjärjestökentällä nostavat avustusten ja apurahojen merkitystä festivaalin rahoituksessa, sillä järjestöillä ole aikaisempia mahdollisuuksia osallistua rahallisesti merkittävillä panostuksilla tapahtuman toteutukseen. Uuden tilanteen myötä festivaalille on tärkeää löytää uusia rahoitusmuotoja ja yhteistyökumppanuuksia. Myös osastopaikkamyyntiä ja yhteistyöpakettien sisältöjä joudutaan uudelleen arvioimaan ja kohdentamaan uusille potentiaalisille tahoille perinteisen järjestökentän ulkopuolelta. Uudet rahoituskanavat, innovatiiviset yhteistyömuodot, niiden hankinta ja toteutus tulevatkin olemaan oleellisessa osassa festivaalin tuotantoa. Suurimman ulkopuolisen tuloerän muodostavat edelleen eri näytteilleasettajien paikka- ja osallistumismaksut, osasto- ja näkyvyystilan myynti ja pääyhteistyökumppanuudet. Festivaalin ilmaisuuden turvaamiseksi varainhankinnan laatuun panostetaan edelleen. Lisäksi säätiöiden ja muiden tahojen apurahat ovat aikaisempaa suuremmassa osassa tapahtuman rahoitusta. Myös opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja Helsingin kaupungilta haetaan avustuksia kattamaan varsinkin kulttuuriohjelman tuotannosta aiheutuvia kuluja. Lisäksi lähestytään joitakin tapahtumaan profiiliin sopivia yrityksiä ja viranomaistahoja yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseksi. Tavoitteena on saada neljä toimijaa pääyhteistyökumppaneiksi. Tuoteyhteistyötä tehdään muun muassa painomateriaalien, artistimajoituksen, teknisen tuotannon, opasteiden sekä telttojen osalta. Vaikka festivaali onkin pitkäjänteisen työskentelyn tuloksena saavuttanut erinomaisia ja kustannustehokkaita tuloksia yhteistyökumppanuuksien kautta, on tapahtuman vaikea kilpailla pääsymaksullisten festivaalien kanssa. Tapahtuman ilmaisuus halutaan säilyttää myös tulevaisuudessa, mutta kustannusten jatkuva nousu suhteessa omarahoituksen tasoon asettaa tälle tavoitteelle monia haasteita. Festivaalituotannon haasteena ovat myös etenkin työntekijöiden palkkioiden sekä teknisen tuotannon kulujen kohonneet kustannukset. Palkkioiden kasvuun vaikuttaa kasvava tarve tehdä tuotannon eri osa-alueet mahdollisimman ammattitaitoisesti parhaan mahdollisimman laadun takaamiseksi. Festivaalialueen kehittäminen sekä vuosittaiset peruskorotukset teknisen tuotannon hankinnoissa nostavat osiltaan kustannuksia. Vaikka festivaalin kokonaiskustannuksissa on nousupaineita, kustannuksia pyritään hillitsemään kaikin tavoin. On myös varauduttava siihen, että varsinkin uusien pääyhteistyökumppanien hankinta tulee olemaan entistä haastavampaa heikon taloustilanteen ja kulttuurisponsoroinnin yleisen laskusuhdanteen takia. Festivaalituotannon eri osa-alueilla joudutaan muuttuneen rahoitustilanteen takia väistämättä kutistamaan joitakin toimintoja. varsinkin vuoteen 2015 ja sitä aikaisempiin vuosiin verrattuna. Leikkaustoimenpiteet pyritään kuitenkin tekemään niin, ettei festivaalin merkitys yhtenä Helsingin ja koko Suomen suurimpana festivaalina sekä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti arvostettuna kulttuuritapahtumana vaarannu.

8 Festivaaliorganisaatio ja sidosryhmät Maailma kylässä -festivaalin vakituinen henkilöstö koostuu ohjelmapäälliköstä (kulttuuri- ja asiaohjelmatuotanto), tuotantopäälliköstä (näytteilleasettajat, tekninen tuotanto ja vapaaehtoisorganisaatio) sekä viestintä- ja varainhankintapäälliköstä (varainhankinta, yhteistyökumppanuudet, viestintä ja markkinointi). Festivaaliassistenttina toimiva siviilipalvelusmies avustaa erityisesti näytteilleasettaja- ja yhteistyökumppaniasioissa syksyllä 2016, keväällä 2017 festivaaliassistentin tehtävät painottuvat näytteilleasettajatoiminnan avustaviin tehtäviin. Lisäksi keväällä 2017 tiimissä työskentelee yksi harjoittelija viestintäavustajan tehtävässä. Festivaalin visuaalisesta ulkoasusta vastaa ulkoistettu graafikko. Kepan hallinto avustaa festivaalitiimiä tukipalveluillaan. Tiimin käytettävissä on Kepan taloussuunnittelija, webmaster, it-tuki, henkilöstösuunnittelija ja hallintoassistentti. Kepan hallintotiimi vastaa festivaalin toimistotiloista ja toimistotekniikasta sekä muista festivaalin järjestämiseen tarvittavista työvälineistä. Maailma kylässä -tiimin esimies on Kepan ohjelmajohtaja, joka kuuluu Kepan johtotiimiin. Kevään festivaalituotannon ja festivaalin ajaksi hankitaan noin 40 vastaavaa ja koordinaattoria tuotannon eri osa-alueille. Vastaavien alaisuudessa toimii kaiken kaikkiaan noin 250 vapaaehtoista, jotka saavat korvauksena talkoolounaat, t-paidan sekä talkootodistuksen. Vapaaehtoisille järjestetään festivaalin jälkeen myös karonkka kiitoksena vapaaehtoisten panoksesta. Vastaava- ja vapaaehtoisorganisaatioita joudutaan jonkin verran supistamaan leikkausten johdosta muun muassa karsimalla työntekijöille järjestettävistä oheistapahtumista sekä pienentämällä tai poistamalla joitain vastaavuuksia. Festivaalin tärkeimmän sidosryhmän muodostavat kansalaisjärjestöt. Kepan omia jäsenjärjestöjä on mukana yli 150 ja muita järjestöjä reilut 100. Järjestöillä on monia rooleja: ohjelmatuotannossa, viestinnässä, näytteilleasettajatoiminnassa ja ruokamyynnissä. Muista sidosryhmistä merkittäviä ovat viranomaiset, oppilaitokset, yritykset ja mediat. Maailma kylässä -tiimillä on tiiviit suhteet useisiin kotimaisiin tapahtumajärjestäjiin ja kulttuurivaikuttajiin. Verkostoitumista tehdään osallistumalla alan seminaareihin sekä Finland Festivals -sateenvarjoorganisaation toimintaan taloudellisen tilanteen mukaan. Festivaalille tärkein kansainvälinen verkostoitumistapahtuma on eurooppalainen World Music Expo WOMEX.