News. Rödl & Partner laajenee Suomessa 2/2014. Tarkkana siirtohinnoittelussa. Perustajaosakkaan vastuut ja vaihtoehdot

Transkriptio

1 News Asianajotoimisto Rödl & Partnerin asiakas- ja sidosryhmälehti 2/2014 Rödl & Partner laajenee Suomessa Tarkkana siirtohinnoittelussa Perustajaosakkaan vastuut ja vaihtoehdot Sukupolvenvaihdos ottaa usein koville

2 PÄÄKIRJOITUS Suuntana Saksa ja Eurooppa SUOMI ELÄÄ viennistä. Tämä vanha iskulause on tänään todempi kuin koskaan. Pienelle kansakunnalle vienti on välttämättömyys, elämän ehto. Vienti suuntautuu entistä enemmän länteen. Jo ennen Venäjän pakotteita on vientimme Saksaan noussut ykköseksi. Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla vienti on kasvanut sinne jopa 35 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kauppakumppaneita on niin lähellä kuin kaukana. Tässä lehdessä valotamme lähinaapureiden Ruotsin ja Norjan tarjoamia mahdollisuuksia. Molemmissa maissa on suuria hankkeita, kaivoksia ja infrarakentamista. Poliittiset riskit ovat vähäiset, olemattomat. Vientiyritysten apuna toiminut Finnpro on suuren muutoksen alla ja järjestelee uudelleen toimintojaan. Osa niistä siirtyy kokonaan pois uusille kaupallisin ehdoin toimiville osaajille. Pienten ja keskisuurten yritysten tietotaito on meillä lukuisilla aloilla huippuluokkaa. Erikoisosaamisella on kysyntää, ja suomalaisilla on hyvä maine kaikessa muussa paitsi myyntimiehinä. Me juristeina haluamme oppia tuntemaan asiakkaamme, jotta pystymme auttamaan heitä niin liiketoimintansa kehittämisessä kuin kansainvälistymisessä. Olemme osa Rödl & Partner -perhettä sen vuoksi, jotta voimme palvella suuria mutta myös pieniä yrityksiä ja auttaa niitä niin Suomessa kuin sadassa maassa ympäri maailman. ARI MERTALA Managing Partner 2

3 28 TÄSSÄ NUMEROSSA: 6 Lakimies Anna Bernitz kirjoittaa tässä lehdessä siirtohinnoittelun monimutkaisuudesta ja siitä, kuinka siirtohinnoittelun merkitys osana kansainvälistä verotusta on kasvanut jatkuvasti viime vuosina. Verottaja on myös kiinnittänyt asiaan entistä enemmän huomiota verotarkastusten yhteydessä. Sivut Asianajaja Mikko Piirtolan kirjoitus koskee joukkorahoitusta, jolla on monta muotoa ja roolia. Joukkorahoitusta suunniteltaessa on myös ymmärrettävä voimassa oleva lainsäädäntö ja sen erot suhteessa rahankeräykseen ja arvopaperimarkkinoihin. Sivut Asianajaja Juha Unkurin artikkeli käsittelee yritysten saneerausmenettelyä. Olannaista on, että siihen ryhdytään riittävän ajoissa. Saneerausmenettelyn läpivienti ei kuitenkaan onnistu ilman todellista tahtoa yrityksen kehittämiseen ja valmiutta sitoutua siihen vuoksiksi eteenpäin. Sivut Ajankohtaista Verottaja tarkkana kun rajat ylitetään Joukkorahoitus taipuu moneksi Vain kasvu kelpaa Armelle Pohjoiset markkinat vetävät Edessä sukupolvenvaihdos Täyden palvelun talo Sopeutumistoimiin ryhdyttävä ajoissa Riskivakuutus osaksi osakassopimusta Perustajaosakkaan monitahoinen rooli Golfia Hirsalassa News Asianajotoimisto Rödl & Partnerin asiakas- ja sidosryhmälehti 2/2014 Päätoimittaja: Ari Mertala Julkaisija: Rödl & Partner Toimitus: Tiina Ruulio Taitto: Elias Kapiainen Tilaukset ja osoitteenmuutokset: kirsi.podduikin@roedl.pro 3

4 AJANKOHTAISTA Verotarkastusmenettely muuttuu UUDISTUKSEN MYÖTÄ tarkastusmenettelyssä luovutaan verovelvollisen toisesta kuulemisesta. Jatkossa verotarkastuskertomus vastinepyyntöineen lähetetään verovelvolliselle vain kertaalleen. Verovelvollista ei siten kuulla enää maksuunpano- ja verotuspäätöksen valmistelun yhteydessä, vaan kuuleminen toteutetaan verotarkastuksen suorittaneessa yksikössä. Erityisestä syystä voidaan tosin menetellä toisin. Menettelyn yksinkertaistamisella tavoitellaan Verohallinnon tiedotteen mukaan tarkastus- ja verotusprosessin sujuvoittamista sekä päällekkäisen työn välttämistä. Vero.fi-sivustolle tulee syksyllä 2014 Hyvä verotarkastustapa -ohje, jossa uudistettu kuulemismenettely on otettu huomioon. Palkka.fi:n käyttö helpottuu HALLITUS ESITTÄÄ muutettavaksi pientyönantajan maksuja ilmoituspalvelujärjestelmästä annettua lakia sekä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia. Pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmään (Palkka.fi) ehdotetaan lisättäväksi työntekijäliittymä, jonka avulla työnantaja ja hänen suostumuksellaan palvelujärjestelmää käyttävä työntekijä voisivat antaa toisilleen laissa määriteltyjä työsuhteeseen liittyviä tietoja. Muutoksen myötä Verohallinto voisi salassapitosäännösten estämättä siirtää palvelujärjestelmään palkan sekä työ- ja käyttökorvausten ennakonpidätysten muutosta koskevat tiedot eli muutosverokorttitiedot. Jatkossa työntekijä voisi esimerkiksi ilmoittaa muuttuneesta verokortista Palkka.fi:ssä työntekijäliittymän kautta, eikä paperista verokorttia tarvitse enää toimittaa työnantajalle. Työntekijäliittymän kautta työntekijä voisi myös hallinnoida omia tietojaan, kuten tuntikirjauksia ja muita työajan seurantaan liittyviä asioita. Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan 1. joulukuuta Muutoksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran verovuotta 2015 koskevien muutosverokorttien tietoihin. Sähköisten palveluiden alv selkeytyy TELEVIESTINTÄÄ, lähetystoimintaa ja sähköisesti suoritettavia palveluja muille kuin elinkeinonharjoittajille myyvät yrittäjät kuuluvat ensi vuoden alusta alkaen arvonlisäverotuksessa erityisjärjestelmän (mini One Stop Shop) piiriin. Myyntimaasäännökset, joiden mukaan määritellään, minkä valtion arvonlisävero myynnistä suoritetaan, määräytyvät jatkossa näissä palveluissa ostajan sijoittautumis-, koti- tai asuinpaikan mukaan. Erityisjärjestelmässä myyjä hoitaa myyntiin liittyvät ilmoitusja maksuvelvollisuutensa kaikkiin EU-valtioihin kuitenkin vain yhden jäsenvaltion kautta. Järjestelmää varten luodaan sähköinen asiointipalvelu. Veronumerorekisterissä jo miltei nimeä VEROHALLINNON elokuun lopulla julkistaman tiedon mukaan veronumerorekisteriin on merkitty jo henkilöä, joista :llä on jonkin muun maan kuin Suomen kansalaisuus tai heillä on kaksoiskansalaisuus. Kotikunta ulkomailla on :llä rekisteriin merkityllä. Veronumerorekisteriin merkitään rakennustyömaalla työskentelevän henkilön etu- ja sukunimi sekä työntekijän veronumero. Tiedot julkisesta rekisteristä voi tarkistaa kuka tahansa. Vaikka työntekijällä olisi veronumero, tietoja ei kuitenkaan automaattisesti kirjata veronumerorekisteriin, vaan merkintää on pyydettävä erikseen. Pyynnön voi esittää puhelimitse tai asioimalla verotoimistossa henkilökohtaisesti. Veronumerorekisterissä olemisen voi tarkistaa osoitteesta vero.fi/veronumero. 4

5 AJANKOHTAISTA Vuosilomien siirto vaikutti pk-yrityksiin Ryhmärakennuttamismietintö saa tukea OIKEUSMINISTERIÖ on pyytänyt ryhmärakennuttamistyöryhmän mietinnöstä lausuntoa viranomaisilta ja yhteisöiltä. Työryhmän mukaan ryhmärakennuttamisesta tulisi säätää oma laki, jonka tarkoituksena olisi edistää ryhmärakennuttamista turvaamalla hankkeisiin osallistuvien oikeudet sekä auttaa hankkeiden rahoitusta. Ehdotuksen mukaan lain soveltamisalan piirissä olisivat sekä asuntoyhteisömuotoiset että kiinteistömuotoiset ryhmärakennuttamishankkeet. Yhtä lukuun ottamatta lausunnonantajat suhtautuivat työryhmän ehdotuksiin myönteisesti. Ryhmärakennuttamisella tarkoitetaan omatoimisen ja rakennusliikevetoisen asunto- rakennuttamisen välimuotoa, jossa ryhmä tulevia asukkaita organisoituu ja ryhtyy rakennuttamaan asuntoja yhdessä. Usein hankkeissa on mukana rakennuttajakonsultti, joka huolehtii muun muassa urakoiden kilpailuttamisesta. Hankkeeseen osallistuvat kantavat itse riskin hankkeen teknisestä ja taloudellisesta onnistumisesta. MENNYT KESÄLOMAKAUSI oli ensimmäinen, jolloin työntekijällä oli mahdollisuus siirtää vuosilomaansa sairastumisensa vuoksi. PK-yrittäjät ovat ilmoittaneet useiden työntekijöiden käyttäneen tätä siirtomahdollisuutta. Vaikka yrityskohtaisesti kyse on saattanut olla vain yhdestä työntekijästä, lisäävät vuosilomien siirrot yritysten hallinnollista taakkaa ja aiheuttavat kustannuksia. Yhdenkin työntekijän merkitys yritykselle on sitä suurempi, mitä pienemmästä yrityksestä on kyse. Muutos perustuu voimaan tulleeseen vuosilomalain muutokseen, jonka mukaan työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaa ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien, jos hän on vuosiloman alkaessa tai sen aikana työkyvytön sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi. Työntekijän tulee esittää työnantajalle viivytyksettä pyyntö loman siirtämisestä sekä luotettava selvitys työkyvyttömyydestä. KHO tyrmäsi verottajan aggressiivisen laintulkinnan KORKEIN HALLINTO-OIKEUS antoi heinäkuun alussa kaivatun ratkaisun (KHO 2014:119) siirtohinnoittelua koskevan säännöksen tulkinnasta ja sovellettavien OECD:n ohjeiden merkityksestä. Kyseisessä tapauksessa tytäryhtiön emoyhtiöltään saamaa lainaa oli osapuolten välisessä sopimuksessa käsitelty vieraan pääoman ehtoisena rahoituksena, jolloin lainan korot olivat vähennyskelpoisia. Veron- saaja kuitenkin sivuutti osapuolten sopimat liiketoimen ehdot ja käsitteli lainaa verotuksessa oman pääoman ehtoisena sijoituksena, jolloin korot eivät enää olleet vähennyskelpoisia. KHO:n mukaan kotimainen lainsäädäntömme ei anna veronsaajalle nimenomaista valtuutusta sivuuttaa osapuolten solmimia liiketoimia ja luonnehtia niitä uudelleen. Veronsaajan todettiin siten venyttäneen kotimaisen lainsäädännön tulkintaa yli sallitun ja lisäksi ylitulkinneen OECD:n siirtohinnoitteluohjeita. Verohallinnon tiedotteen mukaan konserniverokeskuksessa on vireillä joitakin samantyyppisiä tapauksia, joiden käsittelyssä annettu linjaus otetaan huomioon. 5

6 Verottaja tarkkana kun rajat ylitetään Ulkomaisen emoyhtiön suomalaiseen sivuliikkeeseen tehtiin verotarkastus. Lopputuloksena esitettiin sivuliikkeen verotettavaan tuloon lähes miljoonan euron lisäystä. Kysymys kuuluu, miten tässä näin kävi. TEKSTI: ANNA BERNITZ SIIRTOHINNOITTELUSSA ON kyse läheisyhtiöiden välisten transaktioiden hinnoittelusta ja hinnoittelun markkinaehtoisuudesta. Siirtohinnoittelun keinoin pyritään jakamaan kansainvälisesti toi- 6

7 Siirtohinnoittelun merkitys kansainvälisessä verotuksessa kasvaa koko ajan. mivien yhtiöiden verotettavaa tuloa eri maiden kesken. Verottaja on tarkkana Siirtohinnoittelu on monimutkainen ja monitahoinen ongelmakenttä, jonka merkitys osana kansainvälistä verotusta on kasvanut jatkuvasti viime vuosina. Verohallinnon vuonna 2012 aloittaman siirtohinnoitteluhankkeen myötä asiaan on kiinnitetty entistä enemmän huomiota nimenomaan verotarkastusten yhteydessä. Kyseessä ei tarvitse olla globaalin konsernin miljoonaluokan hanke, vaan jo pienemmätkin liiketoimet esimerkiksi suomalaisen sivuliikkeen ja Virossa sijaitsevan pääyhtiön välillä ovat herättäneet verottajan mielenkiinnon. Seuraava case-pohjainen esimerkki havainnollistaa sen, millaisiin siirtohinnoittelua koskeviin asioihin verotarkastuksessa voidaan kiinnittää huomiota, millaista selvitystä on mahdollista esittää ja minkälaisia seurauksia yhtiölle voi tulla. Tositteellinen selvitys oltava Esimerkkitapauksessa ulkomaisella emoyhtiöllä oli Suomessa sivuliike, jossa tehtiin verotarkastus. Tarkastuksessa kiinnitettiin huomiota erityisesti sivuliikkeelle kohdistettuihin hallintokustannuksiin ja kiinteisiin menoihin. Tarkastuksen lopputuloksena sivuliikkeen verotettavaan tuloon esitettiin yli euron lisäystä. Organisaatiorakenteesta johtuen ulkomaisessa emoyhtiössä syntyneet kustannukset oli jaettu yleisiin hallintokustannuksiin ja kiinteisiin kustannuksiin. Tarkastushavaintojen mukaan osan kuluista väitettiin olevan päällekkäisiä, eikä varsinkaan kiinteiden kulujen katsottu liittyneen sivuliikkeen liiketoimintaan. Kyse ei siis ollut siirtohinnoittelussa tavanomaisemmin esiin nousevasta hinnoittelun markkinaehtoisuuden kyseenalaistamisesta, vaan siitä, miten määritellään sivuliikkeelle kohdistettavat menot. Ratkaisevaksi muodostui konsernin organisaatiorakenteen ja kulujen allokoinnin tositteellinen selvittäminen. Loppu hyvin, kaikki hyvin Yleiset hallintokustannukset eivät olleet verottajan näkemyksen mukaan ongelma. Sen sijaan kiinteissä kuluissa oli kyettävä osoittamaan, että kulut ovat yleisistä hallintokustannuksista erillisiä ja että ne liittyvät sivuliikkeen toimintaan. Ratkaisevaa oli, että kiinteitä kuluja olisi syntynyt siinäkin tapauk sessa, että sivuliike olisi itsenäinen, konsernista riippumaton yhteisö. Tämä osoitettiin esittämällä tositteellinen selvitys kuhunkin kiinteän kustannusten alaluokkaan (kuten posti- ja pankkikulut tai materiaalikustannukset) kirjatuista kuluista. Selvitys koostui laskukopioista, sisäisistä muistiotositteista ja muista tämänkaltaisista menoista, esimerkiksi työntekijöitä, työtehtäviä ja niiden liityntää Suomen sivuliikkeeseen koskevista listauksista. Annetun selvityksen jälkeen kaikki sivuliikkeelle allokoidut hallintokustannukset ja kiinteät kustannukset hyväksyttiin, eikä verotettavaan tuloon esitetty lisäyksiä. Tel (0) Mobile +358 (0) ANNA BERNITZ Ajoissa liikkeelle Tapauksesta voi ottaa opiksi ja ojennukseksi useassakin yksityiskohdassa. Ensinnäkin, konsernin sisäiset liiketoimet on dokumentoitava huolellisesti. Toiseksi, asian selostaminen mahdollisimman yksinkertaisesti ja tositteellisin esimerkein on paras ja tehokkain tapa kommunikoida verottajan suuntaan. Lopuksi, mikäli verotarkastuksen tuloksiin perustuvaan verotusesitykseen on tarkoitus saada muutosta, oikaistaan esitys heti alustavaan tarkastuskertomukseen annetun vastineen jälkeen. Sen sijaan maksuunpanovaiheessa ei verovelvollisen kannata enää odottaa muutoksia. Onko verotarkastus kohdistunut sinunkin yritykseesi onko siirtohinnoittelupuoli kunnossa? Rödl & Partnerilla on vankka kokemus siirtohinnoittelukysymyksistä. Rajat ylittävissä tilanteissa globaali asiantuntijaverkostomme on ehdoton valtti. Ota yhteyttä. Sen jälkeen verotarkastusta ei tarvitse enää jännittää. 7

8 Joukkorahoitus taipuu moneksi Joukkorahoitus on uusi termi rahoitusrintamalla. Sillä on monia muotoja ja rooleja. Vielä on hieman täsmentymättä, miten se käytännössä vaikuttaa pienen ja keskisuuren yrityksen rahoitukseen. TEKSTI: MIKKO PIIRTOLA JOUKKORAHOITUKSELLA TARKOITETAAN erilaisia vastikkeellisia rahoitustapoja, joissa yleisöltä kerätään rahaa yrityksen tai yksittäisen hankkeen rahoitukseen. Joukkorahoitus voi olla muun muassa osakkuuteen, tuotteiden ennakkotilaamiseen tai toiminnan tukemiseen liittyvää rahankeruuta. Ideana on, että pienille hankkeille unelmille kerätään rahoitus, luodaan yhdessä tekemisen tunnetta ja toteutetaan hanke yhdessä isolla joukolla. Rödl & Partner on mukana joukkorahoitusten toteutuksissa sekä Suomessa että kansainvälisillä markkinoilla. Muotoja etsitään vielä Joukkorahoitus on toistaiseksi säätelemätöntä toimintaa, joka etsii muotojaan ja määrityksiä. 8

9 Toimintatapana joukkorahoitus on helppo ja kätevä tapa kerätä rahoitusta varsinkin verkkoympäristössä. Joukkorahoitusta suunniteltaessa on ymmärrettävä voimassa oleva lainsäädäntö ja sen erot suhteessa rahankeräykseen ja arvopaperimarkkinoihin. Virallinen rahankeräys on luvanvaraista ja edellyttää toiminnalta yleishyödyllisyyttä. Joukkorahoitusta suunniteltaessa täytyykin olla tarkkana tähän suuntaan. Samalla on muistettava, että joukkorahoitus voi olla myös vaikkapa kuluttajansuojalain, luottolaitoslain tai arvopaperimarkkinalain mukaista toimintaa, jolloin pitää noudattaa kyseisiä säädöksiä. Toimii varsinkin verkossa Joukkorahoitusta varten on perustettu erilaisia verkkopohjaisia alustoja eli markkinapaikkoja, joiden kautta yritykset voivat kätevästi hakeutua markkinoille. Alustojen tarkoituksena on yhdistää rahan tarvitsijat ja sijoittajat. Alustat ovat suuntautuneita eri toimialoille tai tietynlaisille sijoittajille esimerkiksi sijoituspanosten, alueen tai riskin mukaan. Toimintatapana joukkorahoitus on helppo ja kätevä tapa kerätä rahoitusta varsinkin verkkoympäristössä. Viestin saa nopeasti leviämään verkossa, ja sijoittajien on helppo tarttua rahoi- Muoto 1: Osakepohja Osakepohjainen joukkorahoitus tuo yrittäjälle joustavan ja uuden tavan oman pääoman hankintaan. Sijoittaja voi merkitä yhtiön osakkeita muutamasta tuhannesta eurosta jopa miljoonaan. Silloin lähestytään usein ns. enkelisijoittajien tai venture capital -tyyppisiä rahoitusmuotoja. Joukkorahoituksessa sijoittaja ei kuitenkaan pääsääntöisesti osallistu yrityksen toimintaan eikä hallitustyöhön vaan on puhdas pääomasijoittaja. Joukkorahoitus eroaa pääosin pääomasijoittamisesta siinä, että joukkorahoituksessa sijoitettavat summat ovat pienempiä ja prosessi on sijoittajalle kevyempi ilman laajoja yritysanalyyseja, sijoittajasopimuksia ja raportteja. Osakepohjaisessa joukkorahoituksessa on otettava huomioon mahdollinen luvanvaraisuus ja esimerkiksi arvopaperimarkkinalain edellytykset. Siksi joukkorahoitus tässä muodossa kannattaa aina suunnitella ehtoineen asiantuntijan kanssa. Muoto 2: Lainapohja Lainapohjainen joukkorahoitus on yksinkertaistettu muoto yritystodistusten rahoituksesta. Joukkorahoituksessa iso joukko sijoittajia lainaa rahaa yritykselle, joka sitoutuu maksamaan saamansa summan takaisin sovituin ehdoin. Joukkorahoituksessa summat ovat pieniä, ja siten riski jakaantuu usealle taholle pieninä palasina eikä aiheuta merkittäviä riskikeskittymiä. Joukkorahoituksen verkossa toimiva alusta mahdollistaa nopean ja kustannustehokkaan toimintatavan. osake laina 9

10 markkinointi Lainamuotoinen joukkorahoitus tulee varmasti olemaan eräs tulevaisuuden rahoitusmuoto. Käytännössä lainaa kerätään yleisöltä verkossa kohdeyrityksen määrittämään tarpeeseen rajoitettuna ajanjaksona. Tämä mahdollistaa lainansaannin entistä pienemmille yrityksille nopeasti ja kohtuullisin kustannuksin. Nähtäväksi jää, tuleeko joukkorahoitus instrumenttina olemaan pankkien yksi yritysrahoituksen muoto vai hoidetaanko rahoitus jatkossakin markkinoilla olevilla erillisillä alustoilla. Muoto 3: Markkinointipohja Markkinointikampanjana joukkorahoitus toimii silloin, kun yritys haluaa tuoda uuden tuotteen tai idean markkinoille ja myydä tuotteen etukäteen saamalla sijoittajilta pääomaa tuotteen valmistamiseksi. Tällöin tarkoitetaan varsinaista vastikkeellista joukkorahoitusta, jossa sijoittaja saa tulevan tuotteen maksamallaan sijoitusosuudella. Tästä hyvänä esimerkkinä on Oy Plastex Ab:n markkinoille tuoma Hookie-amppelin joukkorahoituskampanja vuonna 2014 tai pienpanimoiden investointipääoman kerääminen. Markkinointikampanjan muotoon tehty joukkorahoitus on uusi ja merkittävä markkinointitapa tuoda esille yritystä, sen tuotteita ja tuotekehitystä. Kuluttajille tämä on loistava tapa näyttää, mihin suuntaan tuotteita tulee kehittää esimerkiksi eettisistä näkökulmista. Toimintatapana joukkorahoitus on helppo ja kätevä tapa kerätä rahoitusta varsinkin verkkoympäristössä. Viestin saa nopeasti leviämään verkossa, ja sijoittajien on helppo tarttua rahoitukseen pienelläkin summalla. tukseen pienelläkin summalla. Riskit hajautuvat, ja sijoittajan ei tarvitse tehdä laajoja analyyseja rahoituskohteesta. Kyse on monesti fiilispohjalta tapahtuvasta merkinnästä. Oikein toteutettu joukkorahoitus ei ole luvanvaraista eikä valvonnan alaista toimintaa eikä vaadi raskaita velvoitteita rahoituksen hakijalle. Täsmennyksiä tulossa Joukkorahoituksen periaatteita ei voi siirtää kansainvälisiltä markkinoilta suoraan Suomeen. Lainsäädännön erot ovat ainakin toistaiseksi esteenä. Siksi on oltava varovainen, millaisia malleja ja hankkeita kehitetään ja miten ne toteutetaan. Suomessa on työn alla rahankeräyslain uudistaminen, jossa joukkorahoituksen ja rahankeräyksen rajanvetoa ja valvontaa tullaan varmasti täsmentämään. 10

11 Joukkorahoitus on vaihtoehto yritykselle, jos yrityksen tavoitteena on saada kasaan pääomaa konkreettisen tuotteen tai idean kehittämiseen ja jos yritys on valmis jakamaan idean sijoittajien kanssa jo ennen varsinaista tuotantoa. Joukkorahoitus ei ole vaihtoehto perinteisille rahoituslaitosten palveluille, mutta se on hyvä tapa kehittää liiketoimintaa ja luoda uusia ideoita tuotantoon ja markkinoille entistä nopeam min. Tulevaisuus näyttää hyvältä Joukkorahoitus on otettava vakavasti varteenotettavana rahoitusinstrumenttina jo nyt. Toiminta edellyttää jatkossa uutta lainsäädäntöä ja viranomaisvalvontaa sekä kehittyviä markkinapaikkoja. Lainsäädäntötyössä ja toimintamallien luomisessa on otettava huomioon, että verkkopohjaiset ratkaisut ovat kansainvälisiä. Sijoitukset ja rahankeruu toimivat yli rajojen nopeasti. Pk-yritysten rahoitustilanteen piristykseksi olisi toivottavaa, jos pankit kehittäisivät markkinoille entistä enemmän lainapohjaisia joukkorahoitusmuotoja asiakasyrityksilleen ja sijoittajaasiakkailleen. Mikko Piirtola vastaa Helsingin toimiston rahoituspalveluista ja auttaa mm. joukkorahoituksen suunnittelussa ja toteutuksessa pk-yrityksiä, yrittäjiä, sijoittajia ja rahoittajia. Muoto 4: Tukipohja Tukimuotoisena joukkorahoitus toimii silloin, kun yleisöltä haetaan rahoitustukea hyvälle projektille, idealle tai vaikkapa suojelulle. Ideana on, että sijoittamalla joukkorahoitukseen voi osallistua suoraan konkreettiseen suojelutai tukityöhön. Hyvänä esimerkkinä ovat luonnonsuojelukohteet tai urheiluseurat. Verkkoympäristössä toteutettu tukimuotoinen toiminta varmasti lisääntyy ja toimii globaalisti hyvinkin nopein liikkein. Muoto 5: Sijoituspohja Sijoitusmuotona joukkorahoitus ei ole vielä kehittynyt kaikilta osin sellaiseksi, että sijoittaja voisi arvioida rahoituskohteiden riskejä ja tuottoja analyyttisesti. Sijoitus arvioidaan yleensä nopeasti, ja sen riskit ovat rajallisia ja tuotot vaihtelevia. Toistaiseksi joukkorahoitukseen sijoittaminen vaatii enemmän fiilistä kuin faktaa ja on usein lähempänä tavallista arkea kuin moni muu sijoitusvaihtoehto. Sijoittaja voi konkreettisesti nähdä ja kokea, miten sijoitus vaikuttaa hankkeen etenemiseen. Mikäli kyse on isommista sijoitussummista tai jos hanke muuten edellyttää perehtymistä, kannattaa asiantuntijalta kysyä hankkeen yksityiskohtia ja ylipäätään tutustua perusteellisesti toimintamalliin. tuki sijoitus MIKKO PIIRTOLA Tel (0) Mobile +358 (0)

12 12 Vain kasvu kelpaa Armelle

13 TEKSTI: TIINA RUULIO KUVAT: ARME RAKENNUSTELINEIDEN MYYMINEN, vuokraaminen ja asennus on Armen vankkaa perusliiketoimintaa. Siitä on laajennettu erityisesti öljynjalostamoiden, voimalaitosten, telakoiden ja paperitehtaiden eristys- ja telineurakointiin. Arme Oy on vuonna 1974 perustettu suomalainen yritys, joka on kansainvälistynyt valtavasti viime kymmenen vuoden aikana. Samalla yrityksen liikevaihto on tuplaantunut runsaan viiden vuoden aikana lähelle 30 miljoonaa euroa. Arme on saanut kotimaan toimintojensa lisäksi jalansijaa myös Euroopan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan markkinoilla. Sen on mahdollistanut osaltaan pääomasijoittaja Sentica Partners, josta tuli Armen omistaja kuusi vuotta sitten. Yhtiön koko on tässä liiketoiminnassa määräävä kilpailutekijä, jotta voi päästä mukaan markkinoihin, joissa projektit liikkuvat ja urakkasopimuksia tehdään, kertoo Arme Oy:n myyntijohtaja Timo Makkonen. Lisääntyvän liikevaihdon lisäksi Arme Oy:n tavoitteena on luoda yhtiölle toimintaedellytykset kilpailla tasavertaisesti suurimpien eristys- ja telineprojektien toteuttamisesta Euroopassa ja Venäjällä. Suomalainen Arme Oy on tunnettu yritys, sillä sen nimi näkyy tälläkin hetkellä ympäri maata julkisivu- ja siltaremonttien rakennustelineissä. Yhtiörakenne mukautuu kasvuun Arme on päässyt kansainvälistymään muun muassa Neste Oilin, Metson, Andritzin tai Pöyryn kaltaisten yritysten vanavedessä. Yksi suomalainen yritys ottaa mukaan projekteihin mielellään toisenkin suomalaisen. Yhteistyö tuo projekteihin samanlaista sitoutumista tekemiseen ja vaikkapa aikatauluihin. Kansainvälistyminen ja sen mukanaan tuoma kasvu vaativat yritykseltä paljon muutakin kuin tuloksentekokykyä. Yhtiörakenteen on pitänyt muuttua ja esimerkiksi järjestelmällisen doku- 13

14 Miten menee, suomalainen insinööritaito? mentoinnin kehittyä valtavasti. Projekteissa tarvittavat tietomassat ovat laajoja: oikea tieto pitää löytyä, ja sen siirtämisen täytyy onnistua nopeasti. Erilaisten aineistojen tietotekninen yhteensopivuus on meille jatkuvasti iso pala purtavaksi. On ensiarvoisen tärkeää, että ulkopuolinen juristi tuntee yrityksen tavat ja henkilöt. Perinteiset urakointiyritykset ovat olleet hyvin kevyitä organisaatioltaan. Koko bisnes on perustunut konkreettiseen urakointiin. Kansainvälistymisen myötä yritykseen tarvitaan uudentyyppistä asiantuntijuutta: turvallisuusasiantuntijoita, aikataulujen suunnittelijoita, telinerakenteiden mallintajia ja niin edelleen. Kiinteät kustannukset kasvavat väistämättä. Juridinen tuki on tärkeää Myös suurimpien asiakkaiden kansainvälistyminen on tuonut Armelle vaatimuksia. Meidän täytyy seurata, toteuttaa ja parantaa jatkuvasti maailmanlaajuista laatu- ja turvallisuustasoa. Öljyteollisuuden yritykset ovat hyvin valveutuneita nykyään näissä asioissa. Suurien investointiprojektien tarjousajat kestävät 3 6 kuukauteen, ja itse projekti saattaa kestää vuoden. Kakkostila on kallein urakkakilpailussa. Silti häviämiseenkin täytyy tottua, Makkonen myöntää. Armen liiketoimet vaativat myös monenlaista juridista osaamista. Pitkissä projekteissa on mukana paljon lakiasioita. Teemme myös hankintoja ja taloudellisia sopimuksia joka päivä. Ennen juristiin otettiin yhteyttä vasta sitten kun vahinko oli tapahtunut. Nyt yhteistyö on jatkuvaa, ja moniin asioihin pyritään varautumaan ennalta. Arme Oy on tehnytkin pitkään yhteistyötä muun muassa Rödl & Partnerin kanssa. On ensiarvoisen tärkeää, että ulkopuolinenkin juristi tuntee yrityksen tavat ja henkilöt. Asioihin voidaan silloin reagoida nopeasti, koska perusasiat ovat molemmille tuttuja. Entä mistä Arme Oy on löytänyt sisäisen palonsa? Yrityksen punainen lanka on löytynyt oikeastaan melko yksinkertaisella tavalla eli asiakkaita kuuntelemalla ja seuraamalla, kertoo Timo Makkonen. Parhaat kasvumahdollisuudet odottavat tällä hetkellä Venäjällä, Kiinassa ja Intiassa. Venäjän kauppapakotteet eivät ainakaan toistaiseksi ole koskeneet meitä. Vaikka ongelmia nyt olisikin, on Venäjä valtavien mahdollisuuksien maa suomalaisille. Makkonen uskoo lujasti suomalaiseen insinööritaitoon. Insinöörit ovat toki muuttuneet. Projekteissa joudutaan ajattelemaan nykyään monia kauppasuhteeseen liittyviä asioita, myymistä tai jo seuraavia projekteja. Olennaista on lopulta oikean tekotavan löytäminen: ei tehdä yli eikä ali, vaan se, mistä on sovittu. Suomalaisia insinöörejä pidettiin aiemmin itseriittoisina kaiken tietävinä. Nykyään osataan jo keskustella ja kuunnella asiakkaan toiveita. Timo Makkonen on viihtynyt Armella hyvin. Meillä on hyvin avoin keskustelukulttuuri yrityksessä. Niin sanottuja tyhmiä ideoita ei olekaan, vaan asioista voi puhua vapaasti ja rohkeasti. Uusien ratkaisujen innovointi on täällä jatkuvaa ja tavoitteisiin pyritään sinnikkäästi. 14

15 Pohjoiset markkinat vetävät TEKSTI: MARTTI HAHL Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan markkinat vetävät nyt hyvin. Esimerkiksi Kiirunan ja Kirkkoniemen kaupungit kasvavat tällä hetkellä kohisten, kun alueelle virtaa investointeja. > 15 FREDRIC ALM / LKAB

16 FREDRIC ALM / LKAB LKAB investoi miljardi euroa kolmeen uuteen avolouhokseen Svappavaarassa. MARKKINOILLE PÄÄSYN ensimmäinen edellytys on, että suomalaiset pk-yritykset täyttävät kansainväliset laatustandardit. Sitä ne eivät tänään tee. Toinen tärkeä kehittämiskohde on myynti ja markkinointi. Ruotsalaiset ja norjalaiset yritykset eivät tule hakemaan ainoatakaan suomalaista yritystä toimittajakseen. Meidän tulee markkinoida ja myydä itsemme näille arktisille vetureille. Pohjoisille markkinoille kannattaa pyrkiä monestakin syystä: Jätti-investointien rahoitus on yleensä kunnossa. Ruotsin ja Norjan kulttuuri ja toimintatavat ovat myös suomalaisille tuttuja. Ruotsi ja Norja ovat myös kaikilla mittareilla rikkaita ja poliittisesti vakaita. Hyvä esimerkki Svappavaarasta Eräs hyvä esimerkki pohjoisen investoinneista on Ruotsin valtion omistama kaivosyhtiö LKAB, joka investoi miljardi euroa kolmeen uuteen avolouhokseen Svappavaarassa. Tämä 16

17 lisää yhtiön tuotantoa 35 prosenttia. Se on Euroopan suurin rautamalmiprojekti ja vaatii uutta kaivosalan työntekijää. Päätös nostaa Kiiruna-Narvik -radan ja Narvikin sataman käyttöasteen kattoon vuoteen 2020 mennessä, vaikka radan ja sataman jo päätetyt ja aloitetut laajennukset toteutetaan. LKAB tuottaa 95 prosenttia Euroopan rautamalmista. Sen liikevaihto on 3,4 miljardia euroa ja liikevoitto 1,6 miljardia. Kiirunan kaupungin ja Jällivaaran Malmbergetin kaupunginosan muuttaminen ovat käynnissä. Molemmissa on suunnitteilla tuhannen asunnon rakennusurakat. Ne sisältävät kerrostaloja, omakotitaloja, rivitaloja ja oppilasasuntoloita. LKAB maksaa. Ruotsi investoi teihin, rautateihin sekä laivaväyliin 60,5 miljardia euroa vuosina Meidän tulee markkinoida ja myydä itsemme näille arktisille vetureille. Barentskeskus Finland Oy:n toimitusjohtaja Martti Hahl on perustanut Pietariin muun muassa edelleen toimivan strategisen markkinoinnin ja viestinnän toimiston. Kuva otettutromssan Suomi-talon avajaisista tammikuussa Norjassa sama juttu Pohjois-Norjan Kirkkoniemessä työllistää Sydvaranger Gruve -rautakaivos 450 ihmistä. Se tuplaa kapasiteettinsa vuoteen 2016 mennessä. Kirkkoniemeen tulee kolme uutta satamaaluetta. Yhteen niistä rakennetaan myös öljynpuhdistamo. Kolmen satamainvestoinnin arvo lähenee miljardia euroa. Hammerfestissä on LNG:n tuotantolaitos. Se saa maakaasunsa Lumikin kaasukentältä, ensimmäiseltä kaikkiaan kymmenestä, jotka tulevat käyttöön vuoteen 2030 mennessä. Kvalsundissa, 30 kilometriä Hammerfestistä etelään, avataan uusi kuparikaivos vuoteen 2016 mennessä. Grötsundiin, jättömaalle, rakennetaan Hammerfestin uusi lentokenttä. Tarjouspyynnöt julkistetaan syksyllä Tromssaan, Norjan pohjoisimpaan yliopistokaupunkiin, tulee uusi iso satama-alue. Suunnittelutyöt ovat käynnistyneet, ja ensimmäiset tarjouspyynnöt on julkistettu. 17 ILKKA JAAKOLA

18 Edessä sukupolvenvaihdos Suomessa on tällä hetkellä jopa yritystä, jotka olisivat kypsiä sukupolvenvaihdokseen. Se jää kuitenkin usein tekemättä tai tehdään liian myöhään. TEKSTI: TOMMI KOPONEN YRITYKSEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEN voi toteuttaa monella tapaa: lahjoittamalla, kaupalla, yritysjärjestelyin, rahalla tai ilman. Sukupolvenvaihdokseen voi myös varautua monin keinoin etukäteen. Sukupolvenvaihdosten ydinkysymyksiä ovat luopujan oman taloudellisen tilanteen turvaaminen luovutuksen 18

19 Uusi yrittäjä saattaa tuoda vanhaan yritykseen uutta virtaa. jälkeen, kaupan rahoitus, saajan mahdollisuudet jatkaa yrityksen toimintaa sekä erilaiset veroseuraamukset, joita pelätään etukäteen usein turhaan. Verotuksellisesti sukupolvenvaihdos on parhaimmillaan toteutettavissa pelkällä varainsiirtoverolla. Lahjaveroon voidaan puolestaan saada merkittävä huojennus ja maksuajan pidennys. Näivettyminen huonoin vaihtoehto Kaikkein huonoin tilanne on se, että yritys näivettyy vähitellen pois tai tuottava yritys siirtyy kokonaisuudessaan kuolinpesän haltuun. Usein vain yksi kuolinpesän osakkaista jatkaa tässä tapauksessa yritystoimintaa, mutta silloin kaikki toisetkin hyötyvät yhden osakkaan työn hedelmistä. Tilanne herättää varmasti närää perillisten välillä. Monesti suurin ongelma sukupolvenvaihdokselle on se, että jatkajaa ei löydy. Ehkä liiketoiminta onkin henkilöitynyt luopuvaan yrittäjään. Usein luopuja kokee myös kohtelevansa perillisiään epätasapuolisesti siirtäessään yrityksen vain yhdelle tai joillekin lapsistaan. Kaikkiin edellä mainittuihin haasteisiin on olemassa useita ratkaisuvaihtoehtoja. Käyn tässä läpi näistä eräitä. Sukupolvenvaihdosten osalta on hyvä huomata, että kaikki perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennukset eivät edellytä, että jatkaja on perheenjäsen. Lahjaveron huojennus ei edellytä mitään sukulaisuussuhdetta. Olemme toteuttaneet sukupolvenvaihdoksia myös ystävien välillä ja saaneet näihin täydet verohuojennukset. Tulossa ehkä uutta virtaa Yritystoiminnan henkilöitymisen ongelma ratkeaa puolestaan yleensä sillä, että yrittäjä luopuu omistuksestaan ja vastuistaan vähitellen ja jää siirtymäkaudeksi yhtiön hallitukseen tai vaikka toimitusjohtajaksi. Joissain tapauksissa uusi yrittäjä saattaa tuoda vanhaan yritykseen uutta virtaa ja ideoita. Eräässä tapauksessa uusi yrittäjä lähti laajentamaan yhtiön toimistokalusteliiketoimintaa myös toimistojen tilaratkaisupuolelle, josta tuli maan laajuinen menestystarina. Perillisten tasavertainen kohtelu voidaan varmistaa lahjoittamalla muuta omaisuutta toisille perillisille tai tekemällä testamentti, jossa perillisten puntit tasataan. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tässä punttien tasauksessa tulee ottaa huomioon jatkajan yritysomaisuuteen liittyvä yritysriski. Muiden perillisten saaman hyvityksen ei tarvitse siis olla sentilleen vastikkeetta tai alihintaan luovutetun yrityksen arvon mukainen. Tuunaaminen kannattaa Joissain tapauksissa yrityksen korkea arvo voi muodostaa esteen sukupolvenvaihdoksen toteuttamiselle niin verotuksen kuin rahoituksen näkökulmasta. Ongelmaksi saattaa muodostua myös luopujan oman taloudellisen tilanteen turvaaminen. Usein yrityksiä valmistellaan sukupolvenvaihdoksiin tasetta keventämällä. Tyypilliset toteutustavat ovat osinkojen jakaminen, omien osakkeiden hankkiminen sekä jakautuminen. Kaikilla Tel (0) Mobile +358 (0) TOMMI KOPONEN edellä mainituilla toimilla saadaan yrityksen arvo ja samalla veroseuraamukset pienemmiksi. Vastaavasti luopujalle saadaan siirretyksi varallisuutta eläkepäiviä varten. Usein tehdään niin, että esimerkiksi kiinteistö- tai sijoitusvarallisuus siirretään jakautumisella uuteen yhtiöön ennen sukupolvenvaihdosta. Tämän jälkeen jatkajalle siirretään vain jakautumisessa syntyneen liiketoimintayhtiön osakkeita. Hinta ongelma vain harvoin Kauppahinnan maksamiseen ja rahoitukseen on useita ratkaisuja. Ensinnäkin sukupolvenvaihdoskaupassa voidaan käyttää miltei 50 prosentin alihintaa ilman lahjaveroseuraamuksia. Kauppahinta voi jäädä velaksi eikä perheensisäiselle velalle tarvitse sopia maksettavaksi korkoa. Usein jatkaja lyhentää kauppahintavelkaa yrityksestä saamillaan osinkotuloilla. Suunnittelu ja varautuminen kannattaa aina Yrittäjien kannattaa pohtia riittävän hyvissä ajoin sukupolvenvaihdosasioita. Usein asia unohtuu kiireen alla, ja järjestelyt aloitetaan liian myöhään. Riittävän ajoissa aloitettu sukupolvenvaihdos on usein onnistunein niin yrityksen jatkon kuin verotuksenkin kannalta. Sukupolvenvaihdoksessa kannattaa turvautua ammattilaisen apuun ja neuvoihin. Tieto eri ratkaisuvaihtoehdoista auttaa myös luopumispäätöksen tekemisessä. 19

20 SATAKERTA RÖDL & PARTNER Rödl & Partner hoitaa kirjanpidon, laki- ja veroasiat Täyden palvelun talo Satakerta on suomalainen tilitoimisto ja nyt myös osa saksalaista Rödl & Partner -konsernia. Asianajotoimisto Rödl & Partner ja Satakerta tekevät samalla läheistä yhteistyötä. TEKSTI: TIINA RUULIO KUVAT: NOORA LEHTOVUORI PERHEYRITYS SATAKERRAN perusti nykyisen toimitusjohtajan äiti vuonna Kati Jalojärvi ja hänen sisarensa tulivat jo pieninä tyttöinä osakkaiksi äidin tilitoimistoon yhdellä osakkeella. Tulin töihin tilitoimistoon ylioppilasvuonna. Olen ollut koko työurani töissä Satakerrassa. Tässä on ollut oma vapaus ja vastuu ja samalla töitä on pitänyt tehdä paljon. Yrittäjähenkeä täytyy löytyä! Muuttua pitää koko ajan Kati Jalojärvi. Alun perin Kati Jalojärvi oli päättänyt, että kirjanpitäjää hänestä ei tule, mutta toisin kävi. Kati on satsannut nimenomaan uusimman tietotekniikan ja ohjelmistojen käyttöön tilitoimistossa. Asiakkaita hyödyttävät muun muassa tehon saaminen tilitoimistorutiineihin sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen. Tällä alalla ei saa jämähtää, vaan muuttua pitää ja seurata kehitystä koko ajan. Itse siirryimme paperittomaan kirjanpitoon vuonna 2005, Kati toteaa. Satakerta hoitaa asiakkaidensa palkka-, talous- ja yhtiöhallintoa sekä juoksevia veroasioita yli 20 työntekijän voimin. Asiakaskunta on hyvin moni- 20