Ähtärin kaupunki Elinkeino-ohjelman 2010 perustelut ja liitteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ähtärin kaupunki Elinkeino-ohjelman 2010 perustelut ja liitteet"

Transkriptio

1 Ähtärin kaupunki Elinkeino-ohjelman 2010 perustelut ja liitteet 1 Johdanto Suomalainen yhteiskunta ja kuntasektori ovat kasvavien haasteiden edessä. Taloudellinen taantuma, sitä seuraava työttömyys, väestön ikääntyminen ja kiristyvä kilpailu ovat haasteita, joiden vuoksi yrittäjyyttä tarvitaan yhä enemmän. Kunnan päätöksillä voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen, miten yrittäjyys kehittyy omassa kunnassa, seutukunnassa ja koko maassa. Pienten yritysten toiminnan vaikutus kuntatalouksille ja työllisyydelle on tärkeä. Pk-yritysten osuus maan koko yksityisen sektorin työvoimasta on jo yli 60 prosenttia. Yritysten mukanaan tuomat työpaikat ja palvelut houkuttelevat uusia asukkaita ja tuovat näin verotuloja. Elinvoimainen ja kilpailukykyinen yritystoiminta turvaa työllisyyden ja rahoituksen riittävyyden. Tämä kehitys on välttämätöntä kunnan menestystarinan luomisessa. Kunnallista elinkeinopolitiikkaa tehdään nyt oleellisesti erilaisessa toimintaympäristössä kuin vielä muutama vuosi sitten. Kunta- ja palvelurakenteet ovat muuttuneet merkittävästi, ja muutos jatkuu edelleen. Näin kirjoittaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus Kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman työkirjan esipuheessa. Tätä työkirjaa mukaillen on tehty tämä elinkeino-ohjelman tarkistus. Kunta onkin nykyisin itse asiassa ainoa oman alueensa aktiivinen kehittäjä ja alueensa elinvoiman säilyttäjä. Mikäli kuntakenttä Suomessa tulevaisuudessa olennaisesti harventuu, on pelättävissä, että etenkin reuna-alueiden elinvoima heikkenee nopeasti. Ähtärin kaupunki kuuluu myöskin näihin reuna-alueisiin. Ähtärissä on tarkistettu elinkeino-ohjelma vuosina 2001 ja Kesäkuussa 2001 hyväksytyssä elinkeino-ohjelmassa todettiin: Elinkeinojen edistäminen on yksi kaupungin toimialaan kuuluvista tehtävistä. Se eroaa muista kaupungin toiminnoista siten, että siinä vapaudet ovat suuremmat kuin lakisääteisissä tehtävissä. Elinkeinojen edistäminen ei ole irrallaan mistään kaupungin toiminnasta, vaan siinä tarvitaan kaikkia osa-alueita: sivistys-, sosiaali-, terveys-, teknistä ja taloustointa. Aikaisempien ohjelmatarkistusten tavoitteet eivät ole muuttuneet vuosien saatossa ja ovat yhä ajankohtaisia: Ähtärin elinkeinojen edistämisen tavoitteena on: 1. kaupunki vaikutettavissa olevin keinoin turvaa nykyisten yritysten toimintaedellytykset niin, että ne pystyvät säilyttämään olemassa olevat työpaikat ja luomaan niitä lisää. 2. elinkeinojen edistämisen keinoin edesautetaan uusien yritysten perustamista ja yritysten saamista kaupunkiin. 3. kaupunki on aloitteellinen ja aktiivinen yritysten ja kaupungin sekä yrittäjien välisen yhteistyön ja tiedonkulun varmistamiseksi sekä parantamiseksi. 4. kaupunki on aktiivinen ja aloitteellinen kaikessa ulkopuolisessa elinkeinoja edistävässä sidosryhmäyhteistyössä. Erityistavoitteena on Ähtärin säilyttäminen ja kehittäminen maan suosituimpana perhematkailupaikkakuntana. Uutena alueena panostetaan terveys- ja hyvinvointimatkailuun. Numeerinen tavoiteasetanta on elinkeino-ohjelmassa ongelmallista, koska on paljon asioita, joihin kaupungin ja yrittäjien toimenpitein ei voida vaikuttaa.

2 Mitä on tapahtunut edellisen elinkeino-ohjelman tarkistuksen jälkeen? 2 Edellisen elinkeino-ohjelman tarkistuksen jälkeen väkiluku on vähentynyt noin 300 henkilöllä. Yrittäjien ja yritystoimipaikkojen lukumäärä ei ole vähentynyt, mutta työpaikkoja on menetetty noin 200 teollisuuden rakennemuutoksen ja maailmanlaajuisen laman johdosta. Tilastot osoittavat ähtäriläisen teollisuuden menestymisen ja merkityksen Ähtärille ja koko Etelä- Pohjanmaalle: vuonna 2007 Ähtäri oli maakunnan ykkönen sekä teollisuuden jalostusasteella (jalostusarvon osuus bruttoarvosta) että vientiasteella (viennin osuus teollisuustuotannon bruttoarvosta) mitattuna. Kevättalvella 2008 Inhan Tehtaat Oy Ab ilmoitti lopettavansa saranatuotannon ja alkukesästä kysynnän hiipuminen yllätti veneenvalmistajat. Työpaikkoja hävisi ja työttömyys kasvoi. Jotkut yritykset joutuivat kysynnän loppuessa lopettamaan tai sopeuttamaan toimintansa kysyntää vastaavaksi. Elokuussa 2008 kaupunginvaltuusto sitoutui Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 9 :n mukaiseen talouden tasapainottamisohjelmaan vuosille Ähtäriläiset yritykset ovat saaneet merkittävästi investointiavustuksia sekä ELY-keskukselta että Kuusiokuntien kehittämisyhdistykseltä. Kaupunki ei ole enää lainoittanut yritysten tilainvestointeja vaan on antanut takauksia yritysten toimitilainvestointilainoihin elinkeino-ohjelman mukaisesti. Ähtärin matkailun kehittämiseksi käynnistettiin loppuvuodesta 2008 Ähtärin MasterPlan hanke, jonka tuotoksena valmistui tämän vuoden helmikuussa matkailun kehittämisohjelma Ähtäri MasterPlan. Ähtärin matkailun MasterPlanissa on visioitu, että Ähtäri on vuonna 2020 Suomen johtava, ympärivuotinen perhematkailukeskus. Ähtäri on myös kansainvälisyyteen suuntautunut valtakunnallisesti merkittävä hyvinvointi- ja terveysmatkailun sekä luonto-, elämys- ja tapahtumamatkailun keskittymä. Tavoitteena on kasvattaa matkailijamäärät noin :sta :een vuoteen 2020 mennessä. Kasvavasta kävijämäärästä hyötyy koko Ähtärin matkailutoimiala. 1. Kaupunki elinkeinopolitiikan edistäjänä 1.1 Toiminta-ajatus 1.2 Visio Ähtäri on matkailustaan ja hyvistä palveluistaan sekä monipuolisesta elinkeinorakenteestaan tunnettu väljän asumismukavuuden tarjoava luonnonläheinen Suomenselän palvelukeskus, joka tarjoaa vakinaisille ja loma-asukkaille laadukkaat ja monipuoliset koulutus-, sosiaali-, terveydenhuolto- ja vapaa-ajan palvelut. Ähtäri luo edellytykset yhdessä koulutuksen järjestäjien kautta kehittämiselle, yrittäjyyden edistymiselle sekä turvallisille ja viihtyisille elinolosuhteille. Ähtärin kaupunki on yrittäjälle ja yrityksille luotettava kumppani yrityksen elämänkaaren kaikissa vaiheissa.

3 1.3 Toiminta-ajatuksen toteuttaminen 3 Keskeisenä tavoitteena on edistää yrittäjyyttä luomalla ja ylläpitämällä toimintaedellytykset kaikenlaiselle yritystoiminnalle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjyyttä edistetään ja elinkeinoelämän tarpeet tunnistetaan yritysilmapiiri pidetään avoimena ja luottamuksellisena yrityksiä hyödynnetään julkisen sektorin vastuulla olevien palvelujen tuotannossa yrityksiä kohdellaan tasapuolisesti esim. hankinnoissa yhteistyö yrittäjien kanssa on tiivistä ja säännöllistä myötäeletään yritysten menestyksessä ja vaikeuksissa kuntalaisille järjestetään hyvät, taloudellisen liikkumavaran mukaiset peruspalvelut ja harrastusmahdollisuudet 2. Nykytilan kuvaus 2.1 Elinkeino- ja väestörakenne Elinkeinot, yritykset Ähtärin työllinen työvoima toimialan (TOL 2002) ja ammattiaseman mukaan Työlliset Palkansaajat Yrittäjät Kaikki toimialat yhteensä A Maatalous, riistatalous ja metsätalous B Kalatalous C Kaivostoiminta ja louhinta D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriaj, henk.kohtja kotital.esineid. korjaus H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J Rahoitustoiminta K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liikeelämän palvelut L Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut O Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut X Toimiala tuntematon Yllä oleva taulukko esittelee Ähtärin elinkeinojakauman (Maa- ja metsätalous 9,6 %, jalostus 30,1 % ja palvelut 59,1 %). Vuoteen 2003 verrattuna maatalouden osuus on pysynyt samana, jalostuksen osuus on noussut noin kolme prosenttia ja palveluiden vastaavasti vähentynyt.

4 Ähtärissä työssä käyvät muuttujina Toimiala (TOL 2002), Ammattiasema/työnantajasektori 4 Valtioenemm. Työlliset Palkansaajat Valtio Kunta Oy Yksityinen Yrittäjät Kaikki toimialat yhteensä (A-B) Maa- ja metsätalous C Kaivostoiminta ja louhinta D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav. toiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (J-K) Rahoitus-, vakuutus-, ym. toiminta (L-Q) Yhteiskunnalliset ja henk.koht palvelut Toimiala tuntematon Taulukko kertoo Ähtärin työpaikkarakenteen: työpaikoista maa- ja metsätaloudessa on noin 9 %, jalostuksessa 31 % ja palveluissa 58 %. Jalostuksen työpaikat alkoivat vähentyä laman myötä vuonna 2008 ja 2009.

5 5 Väestö Väestömäärän kehitys vuosina Väestö ikäryhmittäin ,5 % ,6 % 65-21,9 %

6 Tulotaso 6 Asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo vuonna 2008 oli Ähtärissä euroa. Ähtäriläisasuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo kasvoi vuosina ,2 % ; vain Töysässä ja Evijärvellä kasvu oli vähäisempää. Työvoima Työvoiman saatavuus Ähtärissä ja koko Suomessa ollaan tilanteessa, missä työmarkkinoilta poistuvat ikäluokat ovat suurempia kuin työmarkkinoille tulevat ikäluokat. Ähtärissä on työvoiman määrä vähentynyt vuosina ,5 %:lla. Koulutettua työvoimaa on tällä hetkellä saatavissa. Suuret ikäkuokat ovat tulleet eläkeikään ja eläkepoistuman kasvaessa, työvoiman saatavuus heikkenee varsinkin, jos taloudellinen kasvu alkaa ennen Ähtäriä eteläisessä Suomessa. Koulutusrakenne Vuoden 2008 tilaston mukaan 15 vuotta täyttäneistä ähtäriläisistä 61 %:lla oli perusasteen jälkeisiä tutkintoja (keskiasteen tutkinto 42 % ja korkea-asteen tutkinto19 %). Korkeaa koulutusta painottavan indeksin mukaan Ähtärin indeksiluku oli tuoreimman tilaston mukaan 256 ja se sijoittui sillä Etelä-Pohjanmaan tilastossa viidenneksi. Työttömyysaste 800 Ähtärin työttömien lukumäärä Enimmillään Ähtärissä on ollut työttömiä vuonna 2004 (työttömyysprosentti oli yli 21) ja vähiten vuonna 2006 (7,9 %). Tämän vuoden syyskuussa työttömyysprosentti oli 10,1. Viime vuoden (2009) lopussa työttömyysprosentti oli 13,3.

7 Työpaikkaomavaraisuus 7 Ähtärin työpaikkaomavaraisuus vuonna 2007 tilaston mukaan oli 99,8 %. Vuosina työpaikkaomavaraisuus oli hieman yli 100 % 2.2 Infrastruktuuri Liikenneyhteydet Ähtäri on liikenteellisesti Vaasa - Jyväskylä -valtatien (VT 18) ja Virrat - Pietarsaari -kantatien (kt 68) risteyksessä. Haapamäki-Seinäjoki -radalla on Ähtärissä kolme pysähdyspaikkaa ja radan sähköistämistä on pyritty edistämään. VT 18 odottaa rakentamista Myllymäen ja Multian välille. Keski-Suomen liitto on hakemassa rahoitusta TEM:stä osallistuakseen North East Cargo Link II hankkeeseen. Hankkeessa on määrä tuottaa mm. Ähtäri-Multia välille suunnittelumateriaalia, jota voidaan hyödyntää yleiskaavoituksessa ja ELYkeskukset tiensuunnittelussa. Lähin reittiliikenteen lentokenttä on Seinäjoella (100 km) ja lähin merisatama Vaasassa (165 km). Tietoverkot Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti viime tammikuussa selvityksen kotitalouksien telepalveluiden alueellisesta saatavuudesta Selvityksen mukaan Ähtärissä DSL-liittymiä tarjosi kaksi operaattoria ja palvelua tarjottiin noin puolelle kunnan kotitalouksista. Langaton laajakaista oli kaikkien kotitalouksien saatavilla. Kuituliittymä on mahdollinen vain pienelle osalle kotitalouksista. UMTS/3G- mahdollisuutta tarjosi kolme operaattoria selvästi yli puolelle kunnan kotitalouksista. Julkishallinnon toimipisteet yhdistää 6Net -verkko. Tontti- ja toimitilatarjonta Teollisuus-, liike- ja asuntotontteja on riittävästi tarjolla. Käynnissä on keskustaalueen yleiskaavoitus, jolla luodaan Ouluveden rantaan rajoittuva uusi, houkutteleva asuinalue Ähtärinsalmi Välivesi alueen loma-asunto- ja omakotitontit tulevat myyntiin keväällä Tonttien myyjänä toimii Metsähallitus. Kaupungin omistuksessa olevat kaksi teollisuushallia ovat vuokrattuina. Yksityisten omistamien hallien kohdalla tilanne vaihtelee. Tällä hetkellä tarjonta on suurempi kuin kysyntä. Ähtärin kotisivulta on linkki karttapalveluun ja tonttipörssiin, mistä löytyvät kaupungin omistamat ja myynnissä olevat omakoti-, loma-asunto- ja teollisuustontit. Kunnallistekniikka, energia Myynnissä olevilla tonteilla on kunnallistekniikka valmiina tai valmius sen rakentamiseen. Ähtärin Energia ja Vesi Oy on laajentanut verkostoaan viime vuosina ja pystyy tarjoamaan kaukolämmön myös laajentuvalle teollisuusalueelle.

8 8 Energiaosuuskunta toimittaa lämmön Tuomarniemelle ja Varikolle. Sähkön jakeluverkon omistaa Ähtärissä pääsääntöisesti Koillis-Satakunnan Sähkö Oy. Ähtärinreitin vesistöä hyödyntää sähköntuotannossa Koskienergia Oy, joka tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon. Asuntotarjonta Ähtärissä on myynnissä runsaasti asuntoja, joten omistusasuntoa etsivälle tilanne on hyvä. Myös uutta tuotantoa on tulossa. Vuokra-asuntotarjonta ja -kysyntä ovat kohtuullisessa tasapainossa. KOy Ähtärin Vuokratalot huolehtii kaupungin omistamista vuokra-asunnoista ja sillä on valmius uusien vuokra-asuntojen rakentamiseen. Yhtiön talous on kunnossa ja kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa. Kaavoitustilanne vs. kaavoitustarve Tällä hetkellä tekeillä on vanhentuneiden osayleiskaavojen tarkistus, ensimmäisessä vaiheessa Ukonvuoren Halkoniemenalue ja keskustaajama, seuraavaksi Moksunniemi, Myllymäki, Vääräkoski. Ähtärin kaupunki suunnittelee uutta asuntoaluetta Ouluveden rantaan. Suunnitelmat ovat osa Ukonvuoren-Halkoniemen alueen osayleiskaavan laatimista. Kohteesta on tekeillä korkeatasoinen asumisalue, jonka energiaratkaisuissa aiotaan huomioida ilmastonmuutoksen tuomat haasteet. Kaavoitustarvetta saattavat aiheuttaa uusitut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, sillä ne velvoittavat tiivistämään yhdyskuntarakennetta, suosimaan joukkoliikennettä ja edistämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Koulutuspalvelut 2.3 Palvelurakenne Peruskoulun jälkeen oppilaat voivat jatkaa joko lukiossa tai ammattikoulussa. Ammatillista koulutusta antavat Koulutuskeskus Sedu, Ähtäri, Koulutie ja Tuomarniementie. Tuomarniemellä sijaitsee myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun maa- ja metsätalouden yksikkö, mikä mahdollistaa korkea-asteen opinnot Ähtärissä. Muusta koulutustarjonnasta huolehtivat Lakeudenportin kansalaisopisto ja Merikanto opisto.

9 Sosiaali- ja terveyspalvelut 9 Ikärakenteen muutoshaasteet sosiaalitoimelle Ikärakenne yhteensä Ikärakenteen muutos ei ole kovin suuri ja siihen on jo varauduttu sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaisesti. Ennaltaehkäisevän työn aloittaminen on suurin haaste, jolla voimme vähentää laitoshoidon tarvetta. Tähän sosiaalitoimi on panostanut ennaltaehkäisevillä kotihoidon käynneillä, Veljeskodin kuntouttavalla päivätoiminnalla sekä Fysiokeskuksen kuntokurssilla. Tarkoitus on laajentaa toimintaa enemmän ikäihmisten omaehtoiseen toimintamalliin. Tosiasiassa ihmiset huolehtivat omasta kunnostaan nykyisin paljon enemmän kuin aikaisemmin on ollut tapana. Asenteet ovat muuttumassa ja raihnainen vanhuus ei enää ole itsestään selvyys, vaan ihmiset eivät suostu enää vanhoiksi ja toisten avustettaviksi. Vajaa 10% yli 75-vuotiasta tulee jatkossakin tarvitsemaan jonkin asteen hoivapaikan, mutta terveyskeskuksen pitkäaikaisosasto on historiaa. Työttömyyden vaikutukset sosiaalitoimen eurojen/palvelujen tarpeeseen Vuoden 2010 talousarvioon on varattu euron määräraha kaupungin erilaisiin työllistämistoimenpiteisiin. Summa on moninkertainen aiempaan verrattuna. Työllistämiskeinot ovat kaupungin suora työllistäminen, palkkatukityöllistäminen ja kuntouttava työtoiminta. Työttömyys vaikuttaa toimeentulotukimenoja lisäävästi. Vuodesta 2008 vuoteen 2009 toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä kasvoi n. 30 kotitaloudella. Mikäli taantuma jatkuu, mm. ansiosidonnaisten päivärahaoikeuksien päättyminen vaikuttaa perheiden ja henkilöiden tulotasoon alenevasti, jolloin toimeentulotuen tarve saattaa lisääntyä viiveellä. Palvelujen tuottaminen Kehitysvammapalveluja järjestetään seuraavina palveluina: Avopalvelut (Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä) Asumispalvelut/hoitokoti Raikula/Asuntola Punatulkku (Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä) Laitospalvelut/Seinäjoki/Eskoon palvelukeskus (Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä) Perhehoito (kaupunki) Työ- ja päivätoimintakeskus Tilikkutupa (kaupunki) Työtoiminta (Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä) Neuvolatoiminta (Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä)

10 Toimela ry toteuttaa Päiväkeskus Toimelan mielenterveys- ja päihdehuollon asiakkaiden kuntoutustoimintaa verkostotyönä ja päivätoimintana 10 Perusturvalautakunta on keväällä 2009 hyväksynyt mielenterveyskuntoutujien palvelusuunnitelman Suunnitelman keskeiset lähtökohdat ovat itsenäiseen asumiseen tarkoitettujen tuki- ja palveluasuntojen määrän lisääminen ja päivätoiminnan kehittäminen. Tänä vuonna tehdään selvitys tukiasuntojen määrän lisäämisestä. Vanhuspalvelut Avopalvelut Avopalvelut sisältävät kotihoidon, tukipalvelut, omaishoidontuen ja kotihoidon ostopalvelut. Kotipalvelu ja kotisairaanhoito muodostavat yhdessä tiimijohtoisen kotihoitoyksikön, joka tarjoaa asiakkaalle laadukkaan ja turvallisen elän omassa kodissa. Kotihoidon lisäresurssit ostetaan yksityiseltä palvelutuottajalta Perusterveydenhuolto Asumispalvelut Asumispalveluilla tarkoitetaan tehostettua, ympärivuorokautista palveluasumista, jota tarjotaan Hoivakoti Hopeaharjun eri osastoilla sekä ostopalveluna Palvelutalo Mäntyrinteellä. Palvelut tuottaa Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä, jonka kanssa kaupunki tekee palvelusopimuksen. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidosta kaupunki laatii sopimusohjaukseen perustuvan tilauksen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä, toteutus pääsääntöisesti Ähtärin sairaalassa. Yksityisen sektorin osuus julkisessa palvelumarkkinassa Ähtärin kaupungin vanhuspalveluissa ostetaan h/vuosi yksityistä kotihoitoa. Myös siivous- ja muita vastaavia tukipalveluja tarjotaan kotiin palvelusetelijärjestelmän kautta (palveluseteliyrittäjät). Palveluseteli ei koske siis säännöllistä kotihoitoa (kotipalvelu + kotisairaanhoito). Jatkossa palveluseteli kotisairaanhoitoon on mahdollista. Lähinnä ikäihmisiä ja vammaisia koskeva palveluliikenne ostetaan Liikenne Mäkelä Oy:ltä. Eriasteista kuntouttavaa toimintaa ostetaan Ähtärin Veljeskodilta ja Ähtärin Fysiokeskus Oy:ltä. Tehostettua palveluasumista ikäihmisille ostetaan Mäntyrinne ry:ltä sekä muutama paikka Kihniöstä ja Virroilta. Intervallihoitoa omaishoitajien vapaapäiviksi ostetaan Veljeskodilta. Lisäksi Ähtärissä on kolme lääkäriasemaa ja lukuisa joukko terveys- ja hyvinvointipalveluita tarjoavia yrityksiä. Mitkä palvelut kunta tuottaa jatkossakin itse, mitkä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja mitkä ostetaan oman organisaation ulkopuolelta? Hallintopalvelut ja perhepalvelut (aikuis- ja perhesosiaalityö) tuotetaan itse

11 sillä poikkeuksella, että lastensuojelun perhehoitoa ja ammatillista perhekotihoitoa ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Kehitysvammapalvelut tuottaa Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä poislukien työ- ja päivätoiminta, jonka tuottaa oma työ- ja päivätoimintakeskus. Vanhuspalvelut järjestetään pääpiirteittäin näillä näkymin edellä esitetyllä tavalla. Terveyspalvelut järjestänee jatkossakin Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. 11 Mitä vaihtoehtoisia palveluntuotantomuotoja, esim. palveluseteleitä kunnassa on/aiotaan ottaa käyttöön lähivuosina? Palvelusetelijärjestelmää ei ole aikomusta laajentaa toistaiseksi. Kotisairaanhoitopalveluiden mahdollisuus tulee ehkä viiden vuoden sisällä ajankohtaiseksi. Uusi terveydenhoitolaki on valmistumassa, saattaa muuttaa perusterveydenhuollon järjestämismuotoa alueellamme. Palvelurakenteen ja palvelumarkkinan kehittämisen vastuutaho Viranhaltijoina perusturvajohtaja, vanhustyönjohtaja ja sosiaalityön päällikkö. Perusturvalautakunnan ja kaupunginvaltuuston linjaukset. Painopiste on vanhuspalveluissa. Palvelurakenteen kehittäminen lähivuosina Varautuminen ikäihmisten suhteellisen osuuden kasvuun ei kuitenkaan dramaattista muutosta Ähtärissä vanhuspalvelut tällä hetkellä mitoitukseltaan oikeat. Jatkossa täsmennystä ja pienehköä volyymin lisäystä. Terveyspalveluissa (perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito) valtakunnalliset linjaukset (uusi terveydenhoitolaki, hallintomallit jne.) saattavat vaikuttaa palveluiden tarjontaan. Vapaa-ajanpalvelut, harrastusmahdollisuudet Ähtärissä on erittäin monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Liikuntapaikoista mainittakoon jäähalli, uimahalli, Ähtäri-halli, golf-kenttä, Mustikkavuoren liikuntakeskus, ratsastushalli sekä hiihtoa, moottorikelkkailua, mönkijäsafareita ja vesistöliikkumista palvelevat reitistöt. Elinkeinotyön resurssit ja verkottuminen Elinkeinotyön resurssit ovat Ähtärissä vuosittain hyväksyttävä talousarvio, kehittämisrahasto, elinkeinopäällikkö ja matkailusihteeri sekä kymmenet seutu- ja maakunnalliset kehityshankkeet. Aloittavan yrittäjän resurssina on Uusyrityskeskus. Käytännössä elinkeinopäällikkö on usein alkavan yrittäjän ensikontakti kuntaan päin sekä yhteyshenkilö kehittämishankkeiden ja yrittäjien välillä.

12 Kuusiokunnissa on sopimuspohjalla toteutetut seudulliset yrityspalvelut. Sopimus uusitaan TEM:n laatiman sopimuspohjan mukaiseksi vuoden 2010 aikana YritysSuomi brändiin nivoutuvaksi Kunta-analyysi Ähtäri swot VAHVUUDET - vahva koulutustaso/ -tulotaso - riittävä tonttitarjonta - matkailukeskuksen kehittyminen - kulttuuri, taiteilijat (musiikki / teatteri) - hyvä palveluvarustus (yksityisiä hyvinvointipalv.) - luonto, järvet ja metsät - asumisolosuhteet - selviämisen tahto - matkailu tunnettuus - teollisuus innovatiivisuus, vahvoja vientituotteita - Varikon kehitys - hyvät koulutusmahdollisuudet - hyvät terveydenhuollon palvelut - monipuoliset harrastusmahdollisuudet - golf - loma-asuntokanta lisääntyy ja taso nousee - julkiset liikenneyhteydet MAHDOLLISUUDET - kaavoitus - matkailun kehittäminen - bioenergia ja sen osaamisen kehittäminen - koulutuksen kehittäminen - kehittyvät maatilat - verkostoituminen - kolmas sektori (4H, eläkeläiset, MLL ym.) - raideliikenne, valtatie 18 - runsaat liiketilat (Ostolantie) - kuntien yhteistyö (uusien suuntien hakeminen) - matkailukeskuksen kehittyminen ja matkailun monipuolistuminen - ammatillisen koulutuksen kehittäminen ja monipuolistaminen - tutkimus- ja kehitystoimintaa - sisäliikuntatila keskustaan - matkailun Masterplan, resort - pysyvät vapaa-ajan asukkaat - pienyrittäjyys (nuoret) - uusien yrittäjien tarve mm hoiva-alalla - vaihtoehtoiset energialähteet (puu, turve, ruokohelpi jne) HEIKKOUDET UHAT - Ähtärin vahvat tuotteet - ei yhdistetä Ähtäriin - yhteen hiileen puhaltamisen henki puuttuu - tonttipula - vaihtoehtoja oltava - valtion palveluiden taso ja saatavuus - työttömyys - terveydenhuollon kustannukset - kuntamarkkinointi, heikkoutena myönteisten uutisten jääminen pimentoon - usein puuttuu asioiden laajempi näkemys sekä virkamiesten että luottamushenkilöiden taholta, esim seutuyhteistyö - tunnettuus lähinnä matkailun varassa - yleisilmeessä kohentamista (siisteys, opasteet) - terveydenhuoltopalveluiden ja koulutuspalveluiden siirtyminen pois - kaupan palveluiden väheneminen - erikoisliikkeet - yrittäjien ikääntyminen - yritysten lopettaminen - oppilasmäärien väheneminen - ei töitä riittävästi korkeasti koulutetuille ammattiryhmille - ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuus - väestön vähentyminen ja ikääntyminen - hallintojen siirtyminen naapurikuntiin - alumiinituotannon keskittyminen liian paljon munia samassa korissa

13 13 3 Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet ja lähtökohdat Ähtärin kaupungin merkittävät teollisuuslaitokset syntyivät 60-luvun lopulla ja 70- luvun alussa. Samoihin aikoihin osui myös Fiskarsin Inhan Tehtaiden uudistaminen paikkakunnan suurimmaksi yritykseksi ja Eläinpuiston ja Hotellin perustaminen. Jo noilta vuosilta periytyy kaupungin halu olla aktiivisesti mukana kehittämässä ja synnyttämässä yritystoimintaa kaupungin käytettävissä olevin keinoin. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kaupunki on antanut lainoja yritysten toimitilojen rakentamiseen tai hankkimiseen. Tämän lainoituksen turvin rakennettiin varsinkin 2000 luvun alkuvuosina tuhansia neliömetrejä uutta toimitilaa. Vuonna 2008 valtuusto päätti, että kaupunki ei myönnä yrityslainoja vaan tapauskohtaisesti voi antaa lainatakauksia. Matkailun merkitys Ähtärin elinkeinoelämälle on tunnustettu ja sen kehittäminen on nostettu elinkeinopolitiikan tärkeimmäksi painopistealueeksi. Nykyisellään Ähtärin tunnettuus ja imago on pitkälti matkailun varassa. Tässä elinkeino-ohjelman tarkistuksessa painopistealueiksi valitaan 1. Matkailu 2. Yritysten toimintaedellytysten luominen ja turvaaminen 3.1. Matkailu Miksi? Ähtärin kaupunki on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana aktiivisesti mukana uusien teollisuustilojen rakentamisessa ja siten mahdollistanut yli 200 uuden työpaikan syntymisen lähinnä metalliteollisuuteen. Metalliteollisuuden rakennemuutos ja maailmanlaajuinen lama saavuttivat Ähtärin vuonna 2008 varsin dramaattisin seurauksin: vuosikymmenen aikana syntyneet työpaikat katosivat ja työttömyys kasvoi jyrkästi. Ähtärin kaupunki voi omilla toimenpiteillään vaikuttaa siihen, että matkailupaikkakunnan vetovoima säilyy ja matkailijan viipymä Ähtärissä kasvaa. Ähtäri on monella tapaa maamme matkailun uranuurtaja. Neljän vuosikymmenen ajan on Ähtäri eläinpuistoineen ollut yksi tunnetummista matkailubrändeistä Suomessa. Matkailu työllistää Ähtärissä kokoaikaisesti lähes 170 henkilöä ja tuo vuosittain välitöntä ja välillistä matkailutuloa noin 18 miljoonaa euroa. Moksunniemen matkailualueella toimii eläinpuiston lisäksi hotelli Mesikämmen, kylpylä, 18-reikäiseksi laajentumassa oleva golfkenttä, leirintä- ja karavaanialue, vanha Moksun tila, keramiikkatalo kahviloineen. Lisäksi vireyttä alueelle tuovat Suomen ensimmäisten loma-asuntomessujen myötä tulleet tasokkaat loma-asunnot, viikko-osakkeet sekä messujen jälkeen nousseet loma- ja omakotitalot.

14 14 Ähtärin matkailun Masterplanissa on visioitu, että Ähtäri on vuonna 2020 Suomen johtava, ympärivuotinen perhematkailukeskus. Ähtäri on myös kansainvälisyyteen suuntautunut valtakunnallisesti merkittävä hyvinvointi- ja terveysmatkailun sekä luonto-, elämys- ja tapahtumamatkailun keskittymä. Tavoitteena on kasvattaa matkailijamäärät :een vuoteen 2020 mennessä. Kasvavasta kävijämäärästä hyötyy koko Ähtärin matkailutoimiala. Lähtökohtana on, että kaupunki luo edellytykset alueen kehittämiselle ja investoinneista vastaavat pääasiassa kotimaiset ja ulkomaiset investoijat ja operaattorit. Miten? Toteutetaan Ähtärin matkailun Masterplan. Resurssit Kaupunki varaa vuosittain talousarvioonsa kaavoitukseen ja infrastruktuurin rakentamiseen tarvittavat määrärahat. Kaupunki varaa vuosittain talousarvioonsa määrärahan, josta maksetaan erilaisten kehittämishankkeiden kuntaosuudet ja tarvittaessa omat erillishankkeet/selvitykset Kaupunki osallistuu tapauskohtaisesti kuntarahan maksuun kolmannen sektorin hankkeisiin, jos niillä edistetään Masterplanin toteuttamista. Kehittämisrahastoa voidaan käyttää Masterplanin toteuttamisen toimenpiteisiin Sedu Koulutie ja Tuomarniementie sekä Seamk Kaikki hallintokunnat ovat edistämässä Masterplanin toteuttamista joustavalla ja nopealla päätöksenteolla. Henkilöresurssina elinkeinotoimen henkilöstö sekä hankevetäjät. Matkailumarkkinointia suunnataan uudelleen yhteistyössä yritysten kanssa 3.2. Yritysten toimintaedellytysten luominen ja turvaaminen Miksi? Ähtärin yritysten lukumäärä on pysytellyt viime vuodet melko stabiilina 350 yrityksen tuntumassa. Tiedossa on, että lähivuosina monet yrittäjät tulevat eläkeikään ja samaan aikaan potentiaaliset yritysten jatkajat vähenevät ikäluokkien pienentyessä. Hyvä puoli ähtäriläisissä yrityksissä on se, että lähes kaikilla merkittävillä teollisuusyrityksillä on oma tuote. Nämä yritykset tarjoavat jo nyt melkoisesti töitä seutukunnan alihankkijoille. On odotettavissa, että nämä yritykset kasvaessaan tarvitsevat alihankintaa tarjoavia kumppaneita enenevässä määrin. Suuret ikäluokat ovat poistumassa työmarkkinoilta ja työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat lähtijöitä pienemmät. Huoli osaavan työvoiman riittävyydestä on kaikille toimialoille yhteinen.

15 Yhteiskunnan kannalta uuden työpaikan luominen olemassa olevaan yritykseen tulee huomattavasti halvemmaksi ja yrittäjän kannalta riskittömämmäksi, kuin työpaikan luominen aivan uuteen yritykseen. 15 Säilyttämällä tuotannolliset työpaikat, luodaan ostovoimaa palvelualan yrityksille. Työvoiman saamisen kannalta on tärkeää, että meillä on tarjota nais- ja miestyöpaikkoja. Näin voidaan mahdollistaa perheiden sijoittuminen asumaan Ähtäriin. Tässä mielessä tuotannolliset ja palvelualojen työpaikat ovat yhtä tärkeitä. Suomi on siirtymässä teollisesta yhteiskunnasta informaatioyhteiskunnan kautta palveluyhteiskuntaan. Tämä näkyy siinä, että suurin osa uusista työpaikoista Etelä- Pohjanmaallakin syntyy palvelualoille. Hyvinvointipalveluiden tarpeen kasvu on tulevaisuudessa kiistaton, sillä ikääntyminen ja elintason nousu kasvattavat palveluiden kysyntää. Toisaalta hyvinvointipalveluiden kasvu tarjoaa mahdollisuuksia myös yksityisille yrittäjille. Palvelurakenneuudistus panee kunnat miettimään, mitä palveluja kunta tuottaa itse, mitä ostetaan ja mitä tuotetaan kuntien yhteisvoimin. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat jo tällä hetkellä kuntien yleisimpiä ostopalveluita. Miten? - Huolehtimalla kaavallisesti, että eri tarkoituksiin soveltuvia tontteja on tarjolla Huolehtimalla kunnallisteknisistä valmiuksista - Huolehtimalla toimitilojen saatavuudesta - Antamalla elinkeino-ohjelman mukaisesti takauksia yritysten teollisuustilojen hankkimista varten ottamille lainoille - Kannustamalla kaikenlaiseen yrittäjyyteen - Kehittämällä yrittäjyyskasvatusta - Osallistumalla EU-rahoitteisiin kehittämishankkeisiin - Toteuttamalla omia yritys- tai yritysryväskohtaisia kehittämishankkeita - Alkavaa yrittäjää tuetaan ostamalla palvelut Uusyrityskeskukselta - Hyödyntämällä Sedua ja SeAMKia - Tiedottamalla ELY-keskuksen tarjoamista avustuksista ja rahoitusmahdollisuuksista - Hyödyntämällä Seinäjoen Teknologiakeskus Oy:n palveluita - Seuraamalla aktiivisesti yritysten tarpeita ja reagoimalla niihin - Huolehtimalla kaupungin tuottamien palveluiden laadusta ja saatavuudesta ja pitämällä siten Ähtäri houkuttelevana asuinpaikkana Resurssit Kaupunki varaa vuosittain talousarvioonsa rahat elinkeinojen kehittämiseen. Tästä rahasta maksetaan erilaisten kehittämishankkeiden kuntaosuudet ja omat hankkeet Kehittämisrahasto Sedu Koulutie ja Tuomarniementie sekä SeAMK Kaikki hallintokunnat ovat edistämässä yrittäjyyttä joustavalla ja nopealla päätöksenteolla. Henkilöresurssina elinkeinotoimen henkilöstö sekä hankevetäjät.

16 16 4 Elinkeinopolitiikan päämäärät 4.1 Yhteistyö ja verkottuminen Kunta- ja seutukuntayhteistyö Kuusiokuntien seutukuntaan kuuluvat Alavus, Ähtäri, Kuortane ja Töysä. Kuusiokuntien alueen kuntien yhteistoiminta on toteutettu valtuustojen hyväksymällä seutusopimuksella. Seutukuntatyön ylin päättävä elin on seutuneuvosto, joka ohjaa seutukuntakohtaista päätöksentekoa. Yritys-Suomi brändin mukainen yhteistyösopimus yrittäjien neuvontapalveluiden tuottamisesta Kuusiokunnissa uusitaan loppuvuodesta Palvelut tuotetaan verkottuneesti. Kuusiokuntien elinkeinovastaavat valmistelevat ja tekevät esityksiä kuntajohtajille yhteisistä, kaikkia koskettavista elinkeinojen kehittämiseen liittyvistä asioista. Tämän ryhmän sihteerinä toimii vetovastuussa olevan kunnan elinkeinovastaava. Seutuyhteistyötä koordinoi kunnallisjohtajien työryhmä, jonka sihteerinä on seutuyhteistyön vetovastuukunnan elinkeinovastaava. Kuusiokunnilla on kehittämisyhdistys, jonka kautta on mahdollista hakea leaderrahoitusta hankkeisiin ja investointeihin, jotka toteuttavat Kuudestaan hyvinvointia vauvasta vaariin ohjelmaa. Kehittämisyhdistyksen toimialueena on Kuusiokuntien lisäksi Soini ja Alajärvi Lehtimäen osalta. Järviseudun kunnat sekä Kuusiokunnista Töysä ja Ähtäri toteuttavat valtakunnallista koheesio- ja kilpailukyky ohjelmaa. (KOKO) ELY-Keskus Käytännössä yhteistyön elinkenoasioissa hoitavat elinkeinopäällikkö ja projektipäälliköt. Ähtäriläiset yritykset ovat saaneet ELY-Keskuksen kautta viime vuosina merkittäviä avustuksia. Kansainvälinen yhteistyö Ähtärin ystävyyskunta Ruotsissa on Lycksele, joka on matkailullisesti Ähtärin kaltainen ja myös muuttotappiokunta. Erilaista hanketyötä Lyckselen kanssa on tehty 80 -luvulta alkaen. Tällä hetkellä hankeyhteistyötä ei ole. Virossa ystäväkuntana on Audru ja se sijaitsee Pärnun vieressä. Myös Audru on kehittänyt matkailuaan. Yhteisiä hankkeita Audrun kanssa ei vielä ole ollut.

17 Yhteydet yrittäjiin, yrittäjävaltuutettuihin ja yrittäjäjärjestöihin 17 Suurin osa yhteydenotoista tapahtuu siten, että yrittäjä soittaa, laittaa sähköpostin tai tulee käymään. Kaupunginjohtaja ja/tai elinkeinopäällikkö vierailevat yrityksissä. Tällaisia vierailuja tehdään erityisesti silloin, kun valmistelussa on kaupungin ja yrityksen välinen asia. Matkailuyrittäjien ryhmä kokoontuu monta kertaa vuodessa. Hankepuolella toimialaryhmät kokoontuvat seutukunnallisesti. Yrittäjävaltuutetuille ei ole vielä kehitetty erillistä yhteydenpitomallia. Muutaman kerran valtuusto on vieraillut yrityksissä ja teollisuusalueella. Vierailuja voidaan järjestää valtuuston puheenjohtajan päättämänä ajankohtana. Yhteydet yrittäjäjärjestöön hoitaa pääsääntöisesti elinkeinopäällikkö. Yrittäjät ovat olleet laatimassa aiempaa elinkeino-ohjelmaa niin kuin tätäkin. Yrittäjäyhdistys on osallistunut tämän ohjelman laatimiseen. Tiedotus Elinkeinoasioista tiedotetaan lehdistön välityksellä, yrityskohtaisilla kirjeillä, sähköisesti sekä yrittäjäjärjestön jäsenkirjeiden mukana. Elinkeino-ohjelma on kaupungin nettisivuilla ja tarvittaessa linkitys ajankohtaiseen asiaan. Sidosryhmäyhteistyö Ähtärillä on kolme yrityskummia: Jorma Kuoppala, Osmo Jalovaara ja Jussi Vierikko. Kummit saavat vuosittain raportin Ähtärin elinkeinoelämän kuulumisista ja vastaavasti kummeilta tulee toimenpide-ehdotuksia ja raportti kummien keskinäisistä neuvonpidoista. Yrityskummien hyödyntäminen on ollut valitettavan vähäistä mutta antoisaa. Pidetään aktiivisesti yhteyttä yrittäjäjärjestöön ja kauppakamariin. Palkitsemiset ja huomioimiset Kaupungilla ei ole varsinaisesti yrittäjien palkitsemisjärjestelmää, mutta erittäin painavin perustein se voi myöntää yrittäjälle Ähtäri -mitalin. Kaupunki pyrkii huomioimaan yritysten merkkipäivät ja uuden yrityksen aloittamisen. Elinkeinopäällikkö osallistuu yrittäjäyhdistyksen palkitsemis- ym. tilaisuuksiin.

18 4.2 Palvelut ja julkiset hankinnat 18 Palvelut Palvelusetelijärjestelmää ei vanhuspalveluissa ole aikomusta laajentaa toistaiseksi. Kotisairaanhoitopalveluiden mahdollisuus tulee ehkä viiden vuoden sisällä ajankohtaiseksi. Julkiset hankinnat Ähtärin kaupunginvaltuuston hyväksymä hankintaohje on tullut voimaan alkaen. Hankintaohjeeseen on siirretty johtosääntöihin sisältyneitä määräyksiä viranhaltijoiden ratkaisuvallasta hankinnoissa. Hankintapolitiikan suuntaviivoista, tavoitteista ja menettelytavoista ei ole keskusteltu paikallisten yrittäjien kanssa. Hankintalain ja erityisalojen hankintalain soveltamisalaan kuuluvista hankinnoista ilmoitetaan HILMAssa osoitteessa Hankinnasta ilmoittamisesta säädetään valtioneuvoston antamalla asetuksella julkisista hankinnoista. Ähtäri tekee hankinnoissa yhteistyötä muiden Kuusiokuntien kuntien ja Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Hankkijoiden markkinatuntemuksessa ja hankintaosaamisessa on parantamisen varaa. Hankintaosaamisen koulutusta olisi tarpeen järjestää yhdessä yrittäjien kanssa, jotta myös heidän tarjouskäytäntönsä parantuisi. Peruspalvelut kaupunki tuottaa pääsääntöisesti itse ; sosiaalitoimen puolella on ostopalveluita ja palveluseteleitä. 4.3 Elinkeinoelämän kehittäminen Yritysilmasto Kaupunki arvioi ja seuraa yritysilmaston kehittymistä yrittäjiltä saadun palautteen perusteella ja pyrkii korjaamaan/selvittämään esiintyvät tiedonkatkokset, väärinymmärrykset, ongelmat ja/tai puutteet. Suomen Yrittäjät kartoitti kuntien yritysystävällisyyttä keväällä 2010 : kyselyn perusteella Ähtäri sijoittui Etelä-Pohjanmaalla neljänneksi. Hanketyö ja projektit Ähtärin kaupunki osallistuu kehittämishankkeisiin, joiden tavoitteena on lisätä tai säilyttää työpaikkoja. Vuosittain on useita kehittämishankkeita, joissa on mukana vain yksi tai muutama ähtäriläisyritys. Yrityksethän lähtevät mukaan kehittämishankkeisiin, jos ne kokevat saavansa tai odottavat saavansa yritystä

19 auttavia tuloksia. Kaupungin osuus tulee kuntarahoituksesta, joka vaihtelee hankkeissa muutamasta sadasta eurosta tuhansiin euroihin. 19 Tämän ohjelmakauden jälkeen EU-rahoituksen on ennustettu vähenevän Suomessa merkittävästi tai jopa loppuvan, jolloin kehittämiseen on todennäköisesti käytettävissä vain kansallista rahaa. Kaupunki panostaa kehittämistyöhön myös Kuusiokuntien Kehittämisyhdistyksen kautta. Kaupunki varaa talousarvioon kaupungin kannalta tärkeisiin kehittämishankkeisiin tarvittavan määrärahan. Tontti- ja toimitilapolitiikka Kaupungilla on tällä hetkellä riittävästi lähivuosiksi yrittäjien tarpeisiin kaavoitettua maata teollisuusalueella. Kaupunki ei aktiivisesti ole rakentamamassa toimitiloja yrityksille, koska yksityinen tarjonta on ollut riittävää. Mikäli yksityinen tarjonta ei riitä tai on yritysten käyttöön sopimatonta, kaupunki harkitsee tapauskohtaisesti uusien vuokratilojen rakentamista joko yksin tai muodostamalla vuokralle tulevan tai muun yrittäjän kanssa kiinteistöosakeyhtiön. Kaupungilla on tällä hetkellä kaksi teollisuushallia (molemmat vuokrattuina) sekä vanhalla meijerillä teollisuustilaa. Tontit löytyvät tonttipörssistä, johon pääsee kaupungin kotisivun kautta. Tonttipörssistä löytyvät vapaat tontit. Vastaavat tiedot saa myös tekniseltä osastolta ja elinkeinopäälliköltä. Tontin voi varata tekniseltä osastolta, joka myös huolehtii kaupanteosta. Yrittäjä saa yrityksen tarvetta vastaavan tontin. Sorvitien ja Yrittäjäntien alkupäässä on alueella olevien yritysten ylläpitämät opastuskyltit. Opastuskylttien tiedot ovat osittain vanhentuneita tai yritykset eivät ole katsoneet tarpeelliseksi laittaa opaskylttiään. Uutena liittymänä myös Ratatie tarvitsisi opaskyltit. Alueen yrittäjien kanssa on selvitettävä kyltityksen toiminta- ja kustannusjakomalli. Infrastruktuuri Kaupunki pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan valtiovaltaan, että VT 18 saataisiin rakennettua valmiiksi. Kunnallistekniikka on järjestetty yrittäjien kannalta niin tehokkaasti, kuin se kaupungin kannalta on mahdollista. Kaupunki pyrkii vaikuttamaan, että mm. Räjähdelaitoksen tarpeita palvelevan Rämäläntien kantavuutta parannettaisiin.

20 Kuntamarkkinointi 20 Kuntamarkkinoinnista vastaa elinkeinopäällikkö apunaan matkailusihteeri. Markkinointivälineinä heillä on nettisivut, lehti-ilmoittelu ja esitteet. Koulutus ja yrittäjyyskasvatus Edellisessä elinkeino-ohjelman päivityksessä päätettiin yrittäjyyskasvatusstrategian laatimisesta Ähtäriin. Yrittäjyyskasvatusstrategia valmistui keväällä 2008 ja sitä oli laatimassa kaikkien kouluasteiden opettajia, yrittäjien, kaupungin ja 4H-järjestön edustajia. Strategian toimenpiteistä on osalle jo tehty jotain, merkittävimpinä opettajien Yrittäjyys- VESO- päivä, uudet yrittäjyyskasvatuksen kerhot ala- ja yläkouluilla ja yrittäjyyskasvatuksen yhdysopettajan saanti Yhteiskoululle ja lukiolle. Sedun toimipisteissä, ja kuluvana lukuvuonna myös Yhteiskoululla, oppilailla on mahdollisuus osallistua NY- Vuosi Yrittäjänä - ohjelmaan. Kuusiokunnissa asti toimiva Nuorten Yrittäjyysverkosto- hanke kattaa osan yrittäjyyden edistämisestä ja toteuttamisesta käytännössä. Osa yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteistä Ähtärissä vaatii toteutuakseen ja jatkuakseen lisää resursseja. Miten oppilaitos toteuttaa yrittäjyyskasvatusta? Yrittäjyyskasvatusta toteutetaan Koulutuskeskus Sedu Ähtäri Koulutien opinnoissa seuraavasti: Yrittäjyysopintoja sisältyy kaikkien alojen opintoihin pakollisina ja valinnaisina tutkinnon osina. Yrittäjyysopintojen osuus on lisääntynyt oleellisesti uusissa parhaillaan käyttöön otettavissa opetussuunnitelmissa. Perustutkintojen opetussuunnitelmiin sisältyy seuraavat laajuudet (opintoviikot) yrittäjyysopintoja Yrittäjyys ammatillisissa perustutkinnoissa - yrittäjyys 5 ov ( tutkinnon osissa tai erikseen ) - yrittäjyys 10 v ( valinnainen tutkinnon osa ) - yritystoiminta 10 ov ( syventävä tutkinnon osa, valinnainen ) ATTO -opinnot (= ammattitutkintoa täydentävät tutkinnon osat ) - yhteiskunta-, yritys-, ja työelämätieto 1 ov - yritystoiminta 0-4 ov ( valinnainen ) Lisäksi opiskelijat voivat perustaa NY yrityksiä ja oppilaitosyrityksiä Ähtärin lukiossa yrittäjyyskasvatusta annetaan kaikille pakollisella taloustiedon kurssilla, esim. yritysmuodot, yrityksen perustaminen, ryhmätyöt eri elinkeinohaaroista. Jokavuotiset Wanhaintanssit ovat näkyvin yritystoiminnan muoto, jolla oppilaskunta kerää pääsylipputuloina (yleisöä ) huomattavan rahasumman toimintansa (mm. kulttuurimatkat) pyörittämiseksi. Tansseja harjoitellaan etukäteen tuntia. Kioskitoiminta on myös säännöllinen tulonlähde oppilaskunnalle. Poikkitaiteellinen teatterikurssi järjestää joka tammikuussa koululaisesitysten lisäksi myös kaksi maksullista yleisöesitystä.

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

UURAISTEN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA 2013-16

UURAISTEN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA 2013-16 UURAISTEN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA 2013-16 hyväksytty kh 7.10. 2013 kv 28.10. 2013 UURAISTEN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA 2013-16 UURAISTEN KUNNAN VISIO 2016 Luonnollisen kasvun Uurainen - Aktiivisten ihmisten

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Lapuan elinkeinostrategian 2014 2017 toimintasuunnitelma (tarkistetaan vuosittain lokakuussa)

Lapuan elinkeinostrategian 2014 2017 toimintasuunnitelma (tarkistetaan vuosittain lokakuussa) Lapuan elinkeinostrategian 2014 toimintasuunnitelma (tarkistetaan vuosittain lokakuussa) Kaikissa hallintokunnissa otetaan käyttöön yritysvaikutusten arviointilomakkeet, punaisella tärkeimmiksi arvioidut

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Rautavaaran kunta Elinkeinopoliittinen ohjelma

Rautavaaran kunta Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma 27.8.2009 Toiminta-ajatus Rautavaaran kunta, Rautavaaran Yrittäjät Ry ja MTK Rautavaara Visio edistävät ja tukevat paikallista yrittäjyyttä. Kunnan alueella kehitetään aktiivisesti

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla Yleisö- ja keskustelutilaisuus Lentosotakoulun lakkauttamisesta Kauhava 20.2.2013 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Strategiayksikkö Pekka Rinta-Jouppi

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Sisältö. Elinkeino-ohjelman 2015-2020 liite. 1. Kaupungin elinkeinopolitiikan pelisäännöt vuosille 2015-2020

Sisältö. Elinkeino-ohjelman 2015-2020 liite. 1. Kaupungin elinkeinopolitiikan pelisäännöt vuosille 2015-2020 Elinkeino-ohjelman 2015-2020 liite Sisältö 1. Kaupungin elinkeinopolitiikan pelisäännöt v 2015-2020 1.1 Kaupungin Visio 2. Toimintaympäristö ja sen kehittäminen 2.1 Liikenneyhteydet ja sijainti 2.2 Tontti-

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Savon Yrittäjät. Savon Yrittäjät Eino Fagerlund

Savon Yrittäjät. Savon Yrittäjät Eino Fagerlund Savon Yrittäjät Eino Fagerlund 1 Savon Yrittäjät omistajina Pohjois-Savon kuntien yrittäjäyhdistykset yritysjäseniä yhdistyksissä 4200 Suomen Yrittäjien aluejärjestö Tavoite: Parantaa Pohjois-Savon yritysten

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 1 Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 Kommentti teemaan Timo Mäkitalo tutkimuspäällikkö Oulun kaupunki 2 Keinoja työllisyyden hoitoon Kinnula Perustettu 1914 Asukkaita n.2.000

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Jyväskylän palvelusetelitoiminta

Jyväskylän palvelusetelitoiminta Jyväskylän palvelusetelitoiminta 31.3.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Elinkeinostrategia 2015. Kunnanvaltuusto 27.1.2011 / Kunnanhallitus 11.1.2011 / 5

Elinkeinostrategia 2015. Kunnanvaltuusto 27.1.2011 / Kunnanhallitus 11.1.2011 / 5 Elinkeinostrategia 2015 Kunnanvaltuusto 27.1.2011 / Kunnanhallitus 11.1.2011 / 5 Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 16.12.2010 MUHOKSEN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA 2015 1 Kunnan tehtävä elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Perustietoja Ähtäristä

Perustietoja Ähtäristä Perustietoja Ähtäristä asukasluku 6182 pinta-ala 906 km² 169 järveä elinkeinorakenne: alkutuotanto 10 %, jalostus 26 %, palvelut 64 % valtakunnallisesti tunnettu matkailusta 200 000 kävijää/v E-P:n toiseksi

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot

Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Yhteenveto Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Tunnistetaan entistä enemmän kunnassa jo toimivien yritysten tarpeet. Tonttien luovutuksessa pyritään

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli. Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen

Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli. Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen VISIO 2025 Vakavarainen Vantaa on kansainvälinen kestävän kasvun keskus, jossa

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso Kh 01.09.2014 200 Kv 06.10.2014 31 1 VISIO 2020 Toholampi on olemassa joko itsenäisenä kuntana tai isomman kunnan osana. Kuntatalous on vahva ja kilpailukykyiset peruspalvelut

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Lohja - forum 29.4.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu - hanke Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin kehittämisen ensimmäinen vaihe

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä 30.11.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu hanke (Asiakas-tuottajamalli) riitta.pylvanen@jykes.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot