Ähtärin kaupunki Elinkeino-ohjelman 2010 perustelut ja liitteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ähtärin kaupunki Elinkeino-ohjelman 2010 perustelut ja liitteet"

Transkriptio

1 Ähtärin kaupunki Elinkeino-ohjelman 2010 perustelut ja liitteet 1 Johdanto Suomalainen yhteiskunta ja kuntasektori ovat kasvavien haasteiden edessä. Taloudellinen taantuma, sitä seuraava työttömyys, väestön ikääntyminen ja kiristyvä kilpailu ovat haasteita, joiden vuoksi yrittäjyyttä tarvitaan yhä enemmän. Kunnan päätöksillä voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen, miten yrittäjyys kehittyy omassa kunnassa, seutukunnassa ja koko maassa. Pienten yritysten toiminnan vaikutus kuntatalouksille ja työllisyydelle on tärkeä. Pk-yritysten osuus maan koko yksityisen sektorin työvoimasta on jo yli 60 prosenttia. Yritysten mukanaan tuomat työpaikat ja palvelut houkuttelevat uusia asukkaita ja tuovat näin verotuloja. Elinvoimainen ja kilpailukykyinen yritystoiminta turvaa työllisyyden ja rahoituksen riittävyyden. Tämä kehitys on välttämätöntä kunnan menestystarinan luomisessa. Kunnallista elinkeinopolitiikkaa tehdään nyt oleellisesti erilaisessa toimintaympäristössä kuin vielä muutama vuosi sitten. Kunta- ja palvelurakenteet ovat muuttuneet merkittävästi, ja muutos jatkuu edelleen. Näin kirjoittaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus Kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman työkirjan esipuheessa. Tätä työkirjaa mukaillen on tehty tämä elinkeino-ohjelman tarkistus. Kunta onkin nykyisin itse asiassa ainoa oman alueensa aktiivinen kehittäjä ja alueensa elinvoiman säilyttäjä. Mikäli kuntakenttä Suomessa tulevaisuudessa olennaisesti harventuu, on pelättävissä, että etenkin reuna-alueiden elinvoima heikkenee nopeasti. Ähtärin kaupunki kuuluu myöskin näihin reuna-alueisiin. Ähtärissä on tarkistettu elinkeino-ohjelma vuosina 2001 ja Kesäkuussa 2001 hyväksytyssä elinkeino-ohjelmassa todettiin: Elinkeinojen edistäminen on yksi kaupungin toimialaan kuuluvista tehtävistä. Se eroaa muista kaupungin toiminnoista siten, että siinä vapaudet ovat suuremmat kuin lakisääteisissä tehtävissä. Elinkeinojen edistäminen ei ole irrallaan mistään kaupungin toiminnasta, vaan siinä tarvitaan kaikkia osa-alueita: sivistys-, sosiaali-, terveys-, teknistä ja taloustointa. Aikaisempien ohjelmatarkistusten tavoitteet eivät ole muuttuneet vuosien saatossa ja ovat yhä ajankohtaisia: Ähtärin elinkeinojen edistämisen tavoitteena on: 1. kaupunki vaikutettavissa olevin keinoin turvaa nykyisten yritysten toimintaedellytykset niin, että ne pystyvät säilyttämään olemassa olevat työpaikat ja luomaan niitä lisää. 2. elinkeinojen edistämisen keinoin edesautetaan uusien yritysten perustamista ja yritysten saamista kaupunkiin. 3. kaupunki on aloitteellinen ja aktiivinen yritysten ja kaupungin sekä yrittäjien välisen yhteistyön ja tiedonkulun varmistamiseksi sekä parantamiseksi. 4. kaupunki on aktiivinen ja aloitteellinen kaikessa ulkopuolisessa elinkeinoja edistävässä sidosryhmäyhteistyössä. Erityistavoitteena on Ähtärin säilyttäminen ja kehittäminen maan suosituimpana perhematkailupaikkakuntana. Uutena alueena panostetaan terveys- ja hyvinvointimatkailuun. Numeerinen tavoiteasetanta on elinkeino-ohjelmassa ongelmallista, koska on paljon asioita, joihin kaupungin ja yrittäjien toimenpitein ei voida vaikuttaa.

2 Mitä on tapahtunut edellisen elinkeino-ohjelman tarkistuksen jälkeen? 2 Edellisen elinkeino-ohjelman tarkistuksen jälkeen väkiluku on vähentynyt noin 300 henkilöllä. Yrittäjien ja yritystoimipaikkojen lukumäärä ei ole vähentynyt, mutta työpaikkoja on menetetty noin 200 teollisuuden rakennemuutoksen ja maailmanlaajuisen laman johdosta. Tilastot osoittavat ähtäriläisen teollisuuden menestymisen ja merkityksen Ähtärille ja koko Etelä- Pohjanmaalle: vuonna 2007 Ähtäri oli maakunnan ykkönen sekä teollisuuden jalostusasteella (jalostusarvon osuus bruttoarvosta) että vientiasteella (viennin osuus teollisuustuotannon bruttoarvosta) mitattuna. Kevättalvella 2008 Inhan Tehtaat Oy Ab ilmoitti lopettavansa saranatuotannon ja alkukesästä kysynnän hiipuminen yllätti veneenvalmistajat. Työpaikkoja hävisi ja työttömyys kasvoi. Jotkut yritykset joutuivat kysynnän loppuessa lopettamaan tai sopeuttamaan toimintansa kysyntää vastaavaksi. Elokuussa 2008 kaupunginvaltuusto sitoutui Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 9 :n mukaiseen talouden tasapainottamisohjelmaan vuosille Ähtäriläiset yritykset ovat saaneet merkittävästi investointiavustuksia sekä ELY-keskukselta että Kuusiokuntien kehittämisyhdistykseltä. Kaupunki ei ole enää lainoittanut yritysten tilainvestointeja vaan on antanut takauksia yritysten toimitilainvestointilainoihin elinkeino-ohjelman mukaisesti. Ähtärin matkailun kehittämiseksi käynnistettiin loppuvuodesta 2008 Ähtärin MasterPlan hanke, jonka tuotoksena valmistui tämän vuoden helmikuussa matkailun kehittämisohjelma Ähtäri MasterPlan. Ähtärin matkailun MasterPlanissa on visioitu, että Ähtäri on vuonna 2020 Suomen johtava, ympärivuotinen perhematkailukeskus. Ähtäri on myös kansainvälisyyteen suuntautunut valtakunnallisesti merkittävä hyvinvointi- ja terveysmatkailun sekä luonto-, elämys- ja tapahtumamatkailun keskittymä. Tavoitteena on kasvattaa matkailijamäärät noin :sta :een vuoteen 2020 mennessä. Kasvavasta kävijämäärästä hyötyy koko Ähtärin matkailutoimiala. 1. Kaupunki elinkeinopolitiikan edistäjänä 1.1 Toiminta-ajatus 1.2 Visio Ähtäri on matkailustaan ja hyvistä palveluistaan sekä monipuolisesta elinkeinorakenteestaan tunnettu väljän asumismukavuuden tarjoava luonnonläheinen Suomenselän palvelukeskus, joka tarjoaa vakinaisille ja loma-asukkaille laadukkaat ja monipuoliset koulutus-, sosiaali-, terveydenhuolto- ja vapaa-ajan palvelut. Ähtäri luo edellytykset yhdessä koulutuksen järjestäjien kautta kehittämiselle, yrittäjyyden edistymiselle sekä turvallisille ja viihtyisille elinolosuhteille. Ähtärin kaupunki on yrittäjälle ja yrityksille luotettava kumppani yrityksen elämänkaaren kaikissa vaiheissa.

3 1.3 Toiminta-ajatuksen toteuttaminen 3 Keskeisenä tavoitteena on edistää yrittäjyyttä luomalla ja ylläpitämällä toimintaedellytykset kaikenlaiselle yritystoiminnalle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjyyttä edistetään ja elinkeinoelämän tarpeet tunnistetaan yritysilmapiiri pidetään avoimena ja luottamuksellisena yrityksiä hyödynnetään julkisen sektorin vastuulla olevien palvelujen tuotannossa yrityksiä kohdellaan tasapuolisesti esim. hankinnoissa yhteistyö yrittäjien kanssa on tiivistä ja säännöllistä myötäeletään yritysten menestyksessä ja vaikeuksissa kuntalaisille järjestetään hyvät, taloudellisen liikkumavaran mukaiset peruspalvelut ja harrastusmahdollisuudet 2. Nykytilan kuvaus 2.1 Elinkeino- ja väestörakenne Elinkeinot, yritykset Ähtärin työllinen työvoima toimialan (TOL 2002) ja ammattiaseman mukaan Työlliset Palkansaajat Yrittäjät Kaikki toimialat yhteensä A Maatalous, riistatalous ja metsätalous B Kalatalous C Kaivostoiminta ja louhinta D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriaj, henk.kohtja kotital.esineid. korjaus H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J Rahoitustoiminta K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liikeelämän palvelut L Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut O Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut X Toimiala tuntematon Yllä oleva taulukko esittelee Ähtärin elinkeinojakauman (Maa- ja metsätalous 9,6 %, jalostus 30,1 % ja palvelut 59,1 %). Vuoteen 2003 verrattuna maatalouden osuus on pysynyt samana, jalostuksen osuus on noussut noin kolme prosenttia ja palveluiden vastaavasti vähentynyt.

4 Ähtärissä työssä käyvät muuttujina Toimiala (TOL 2002), Ammattiasema/työnantajasektori 4 Valtioenemm. Työlliset Palkansaajat Valtio Kunta Oy Yksityinen Yrittäjät Kaikki toimialat yhteensä (A-B) Maa- ja metsätalous C Kaivostoiminta ja louhinta D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav. toiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (J-K) Rahoitus-, vakuutus-, ym. toiminta (L-Q) Yhteiskunnalliset ja henk.koht palvelut Toimiala tuntematon Taulukko kertoo Ähtärin työpaikkarakenteen: työpaikoista maa- ja metsätaloudessa on noin 9 %, jalostuksessa 31 % ja palveluissa 58 %. Jalostuksen työpaikat alkoivat vähentyä laman myötä vuonna 2008 ja 2009.

5 5 Väestö Väestömäärän kehitys vuosina Väestö ikäryhmittäin ,5 % ,6 % 65-21,9 %

6 Tulotaso 6 Asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo vuonna 2008 oli Ähtärissä euroa. Ähtäriläisasuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo kasvoi vuosina ,2 % ; vain Töysässä ja Evijärvellä kasvu oli vähäisempää. Työvoima Työvoiman saatavuus Ähtärissä ja koko Suomessa ollaan tilanteessa, missä työmarkkinoilta poistuvat ikäluokat ovat suurempia kuin työmarkkinoille tulevat ikäluokat. Ähtärissä on työvoiman määrä vähentynyt vuosina ,5 %:lla. Koulutettua työvoimaa on tällä hetkellä saatavissa. Suuret ikäkuokat ovat tulleet eläkeikään ja eläkepoistuman kasvaessa, työvoiman saatavuus heikkenee varsinkin, jos taloudellinen kasvu alkaa ennen Ähtäriä eteläisessä Suomessa. Koulutusrakenne Vuoden 2008 tilaston mukaan 15 vuotta täyttäneistä ähtäriläisistä 61 %:lla oli perusasteen jälkeisiä tutkintoja (keskiasteen tutkinto 42 % ja korkea-asteen tutkinto19 %). Korkeaa koulutusta painottavan indeksin mukaan Ähtärin indeksiluku oli tuoreimman tilaston mukaan 256 ja se sijoittui sillä Etelä-Pohjanmaan tilastossa viidenneksi. Työttömyysaste 800 Ähtärin työttömien lukumäärä Enimmillään Ähtärissä on ollut työttömiä vuonna 2004 (työttömyysprosentti oli yli 21) ja vähiten vuonna 2006 (7,9 %). Tämän vuoden syyskuussa työttömyysprosentti oli 10,1. Viime vuoden (2009) lopussa työttömyysprosentti oli 13,3.

7 Työpaikkaomavaraisuus 7 Ähtärin työpaikkaomavaraisuus vuonna 2007 tilaston mukaan oli 99,8 %. Vuosina työpaikkaomavaraisuus oli hieman yli 100 % 2.2 Infrastruktuuri Liikenneyhteydet Ähtäri on liikenteellisesti Vaasa - Jyväskylä -valtatien (VT 18) ja Virrat - Pietarsaari -kantatien (kt 68) risteyksessä. Haapamäki-Seinäjoki -radalla on Ähtärissä kolme pysähdyspaikkaa ja radan sähköistämistä on pyritty edistämään. VT 18 odottaa rakentamista Myllymäen ja Multian välille. Keski-Suomen liitto on hakemassa rahoitusta TEM:stä osallistuakseen North East Cargo Link II hankkeeseen. Hankkeessa on määrä tuottaa mm. Ähtäri-Multia välille suunnittelumateriaalia, jota voidaan hyödyntää yleiskaavoituksessa ja ELYkeskukset tiensuunnittelussa. Lähin reittiliikenteen lentokenttä on Seinäjoella (100 km) ja lähin merisatama Vaasassa (165 km). Tietoverkot Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti viime tammikuussa selvityksen kotitalouksien telepalveluiden alueellisesta saatavuudesta Selvityksen mukaan Ähtärissä DSL-liittymiä tarjosi kaksi operaattoria ja palvelua tarjottiin noin puolelle kunnan kotitalouksista. Langaton laajakaista oli kaikkien kotitalouksien saatavilla. Kuituliittymä on mahdollinen vain pienelle osalle kotitalouksista. UMTS/3G- mahdollisuutta tarjosi kolme operaattoria selvästi yli puolelle kunnan kotitalouksista. Julkishallinnon toimipisteet yhdistää 6Net -verkko. Tontti- ja toimitilatarjonta Teollisuus-, liike- ja asuntotontteja on riittävästi tarjolla. Käynnissä on keskustaalueen yleiskaavoitus, jolla luodaan Ouluveden rantaan rajoittuva uusi, houkutteleva asuinalue Ähtärinsalmi Välivesi alueen loma-asunto- ja omakotitontit tulevat myyntiin keväällä Tonttien myyjänä toimii Metsähallitus. Kaupungin omistuksessa olevat kaksi teollisuushallia ovat vuokrattuina. Yksityisten omistamien hallien kohdalla tilanne vaihtelee. Tällä hetkellä tarjonta on suurempi kuin kysyntä. Ähtärin kotisivulta on linkki karttapalveluun ja tonttipörssiin, mistä löytyvät kaupungin omistamat ja myynnissä olevat omakoti-, loma-asunto- ja teollisuustontit. Kunnallistekniikka, energia Myynnissä olevilla tonteilla on kunnallistekniikka valmiina tai valmius sen rakentamiseen. Ähtärin Energia ja Vesi Oy on laajentanut verkostoaan viime vuosina ja pystyy tarjoamaan kaukolämmön myös laajentuvalle teollisuusalueelle.

8 8 Energiaosuuskunta toimittaa lämmön Tuomarniemelle ja Varikolle. Sähkön jakeluverkon omistaa Ähtärissä pääsääntöisesti Koillis-Satakunnan Sähkö Oy. Ähtärinreitin vesistöä hyödyntää sähköntuotannossa Koskienergia Oy, joka tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon. Asuntotarjonta Ähtärissä on myynnissä runsaasti asuntoja, joten omistusasuntoa etsivälle tilanne on hyvä. Myös uutta tuotantoa on tulossa. Vuokra-asuntotarjonta ja -kysyntä ovat kohtuullisessa tasapainossa. KOy Ähtärin Vuokratalot huolehtii kaupungin omistamista vuokra-asunnoista ja sillä on valmius uusien vuokra-asuntojen rakentamiseen. Yhtiön talous on kunnossa ja kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa. Kaavoitustilanne vs. kaavoitustarve Tällä hetkellä tekeillä on vanhentuneiden osayleiskaavojen tarkistus, ensimmäisessä vaiheessa Ukonvuoren Halkoniemenalue ja keskustaajama, seuraavaksi Moksunniemi, Myllymäki, Vääräkoski. Ähtärin kaupunki suunnittelee uutta asuntoaluetta Ouluveden rantaan. Suunnitelmat ovat osa Ukonvuoren-Halkoniemen alueen osayleiskaavan laatimista. Kohteesta on tekeillä korkeatasoinen asumisalue, jonka energiaratkaisuissa aiotaan huomioida ilmastonmuutoksen tuomat haasteet. Kaavoitustarvetta saattavat aiheuttaa uusitut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, sillä ne velvoittavat tiivistämään yhdyskuntarakennetta, suosimaan joukkoliikennettä ja edistämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Koulutuspalvelut 2.3 Palvelurakenne Peruskoulun jälkeen oppilaat voivat jatkaa joko lukiossa tai ammattikoulussa. Ammatillista koulutusta antavat Koulutuskeskus Sedu, Ähtäri, Koulutie ja Tuomarniementie. Tuomarniemellä sijaitsee myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun maa- ja metsätalouden yksikkö, mikä mahdollistaa korkea-asteen opinnot Ähtärissä. Muusta koulutustarjonnasta huolehtivat Lakeudenportin kansalaisopisto ja Merikanto opisto.

9 Sosiaali- ja terveyspalvelut 9 Ikärakenteen muutoshaasteet sosiaalitoimelle Ikärakenne yhteensä Ikärakenteen muutos ei ole kovin suuri ja siihen on jo varauduttu sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaisesti. Ennaltaehkäisevän työn aloittaminen on suurin haaste, jolla voimme vähentää laitoshoidon tarvetta. Tähän sosiaalitoimi on panostanut ennaltaehkäisevillä kotihoidon käynneillä, Veljeskodin kuntouttavalla päivätoiminnalla sekä Fysiokeskuksen kuntokurssilla. Tarkoitus on laajentaa toimintaa enemmän ikäihmisten omaehtoiseen toimintamalliin. Tosiasiassa ihmiset huolehtivat omasta kunnostaan nykyisin paljon enemmän kuin aikaisemmin on ollut tapana. Asenteet ovat muuttumassa ja raihnainen vanhuus ei enää ole itsestään selvyys, vaan ihmiset eivät suostu enää vanhoiksi ja toisten avustettaviksi. Vajaa 10% yli 75-vuotiasta tulee jatkossakin tarvitsemaan jonkin asteen hoivapaikan, mutta terveyskeskuksen pitkäaikaisosasto on historiaa. Työttömyyden vaikutukset sosiaalitoimen eurojen/palvelujen tarpeeseen Vuoden 2010 talousarvioon on varattu euron määräraha kaupungin erilaisiin työllistämistoimenpiteisiin. Summa on moninkertainen aiempaan verrattuna. Työllistämiskeinot ovat kaupungin suora työllistäminen, palkkatukityöllistäminen ja kuntouttava työtoiminta. Työttömyys vaikuttaa toimeentulotukimenoja lisäävästi. Vuodesta 2008 vuoteen 2009 toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä kasvoi n. 30 kotitaloudella. Mikäli taantuma jatkuu, mm. ansiosidonnaisten päivärahaoikeuksien päättyminen vaikuttaa perheiden ja henkilöiden tulotasoon alenevasti, jolloin toimeentulotuen tarve saattaa lisääntyä viiveellä. Palvelujen tuottaminen Kehitysvammapalveluja järjestetään seuraavina palveluina: Avopalvelut (Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä) Asumispalvelut/hoitokoti Raikula/Asuntola Punatulkku (Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä) Laitospalvelut/Seinäjoki/Eskoon palvelukeskus (Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä) Perhehoito (kaupunki) Työ- ja päivätoimintakeskus Tilikkutupa (kaupunki) Työtoiminta (Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä) Neuvolatoiminta (Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä)

10 Toimela ry toteuttaa Päiväkeskus Toimelan mielenterveys- ja päihdehuollon asiakkaiden kuntoutustoimintaa verkostotyönä ja päivätoimintana 10 Perusturvalautakunta on keväällä 2009 hyväksynyt mielenterveyskuntoutujien palvelusuunnitelman Suunnitelman keskeiset lähtökohdat ovat itsenäiseen asumiseen tarkoitettujen tuki- ja palveluasuntojen määrän lisääminen ja päivätoiminnan kehittäminen. Tänä vuonna tehdään selvitys tukiasuntojen määrän lisäämisestä. Vanhuspalvelut Avopalvelut Avopalvelut sisältävät kotihoidon, tukipalvelut, omaishoidontuen ja kotihoidon ostopalvelut. Kotipalvelu ja kotisairaanhoito muodostavat yhdessä tiimijohtoisen kotihoitoyksikön, joka tarjoaa asiakkaalle laadukkaan ja turvallisen elän omassa kodissa. Kotihoidon lisäresurssit ostetaan yksityiseltä palvelutuottajalta Perusterveydenhuolto Asumispalvelut Asumispalveluilla tarkoitetaan tehostettua, ympärivuorokautista palveluasumista, jota tarjotaan Hoivakoti Hopeaharjun eri osastoilla sekä ostopalveluna Palvelutalo Mäntyrinteellä. Palvelut tuottaa Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä, jonka kanssa kaupunki tekee palvelusopimuksen. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidosta kaupunki laatii sopimusohjaukseen perustuvan tilauksen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä, toteutus pääsääntöisesti Ähtärin sairaalassa. Yksityisen sektorin osuus julkisessa palvelumarkkinassa Ähtärin kaupungin vanhuspalveluissa ostetaan h/vuosi yksityistä kotihoitoa. Myös siivous- ja muita vastaavia tukipalveluja tarjotaan kotiin palvelusetelijärjestelmän kautta (palveluseteliyrittäjät). Palveluseteli ei koske siis säännöllistä kotihoitoa (kotipalvelu + kotisairaanhoito). Jatkossa palveluseteli kotisairaanhoitoon on mahdollista. Lähinnä ikäihmisiä ja vammaisia koskeva palveluliikenne ostetaan Liikenne Mäkelä Oy:ltä. Eriasteista kuntouttavaa toimintaa ostetaan Ähtärin Veljeskodilta ja Ähtärin Fysiokeskus Oy:ltä. Tehostettua palveluasumista ikäihmisille ostetaan Mäntyrinne ry:ltä sekä muutama paikka Kihniöstä ja Virroilta. Intervallihoitoa omaishoitajien vapaapäiviksi ostetaan Veljeskodilta. Lisäksi Ähtärissä on kolme lääkäriasemaa ja lukuisa joukko terveys- ja hyvinvointipalveluita tarjoavia yrityksiä. Mitkä palvelut kunta tuottaa jatkossakin itse, mitkä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja mitkä ostetaan oman organisaation ulkopuolelta? Hallintopalvelut ja perhepalvelut (aikuis- ja perhesosiaalityö) tuotetaan itse

11 sillä poikkeuksella, että lastensuojelun perhehoitoa ja ammatillista perhekotihoitoa ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Kehitysvammapalvelut tuottaa Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä poislukien työ- ja päivätoiminta, jonka tuottaa oma työ- ja päivätoimintakeskus. Vanhuspalvelut järjestetään pääpiirteittäin näillä näkymin edellä esitetyllä tavalla. Terveyspalvelut järjestänee jatkossakin Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. 11 Mitä vaihtoehtoisia palveluntuotantomuotoja, esim. palveluseteleitä kunnassa on/aiotaan ottaa käyttöön lähivuosina? Palvelusetelijärjestelmää ei ole aikomusta laajentaa toistaiseksi. Kotisairaanhoitopalveluiden mahdollisuus tulee ehkä viiden vuoden sisällä ajankohtaiseksi. Uusi terveydenhoitolaki on valmistumassa, saattaa muuttaa perusterveydenhuollon järjestämismuotoa alueellamme. Palvelurakenteen ja palvelumarkkinan kehittämisen vastuutaho Viranhaltijoina perusturvajohtaja, vanhustyönjohtaja ja sosiaalityön päällikkö. Perusturvalautakunnan ja kaupunginvaltuuston linjaukset. Painopiste on vanhuspalveluissa. Palvelurakenteen kehittäminen lähivuosina Varautuminen ikäihmisten suhteellisen osuuden kasvuun ei kuitenkaan dramaattista muutosta Ähtärissä vanhuspalvelut tällä hetkellä mitoitukseltaan oikeat. Jatkossa täsmennystä ja pienehköä volyymin lisäystä. Terveyspalveluissa (perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito) valtakunnalliset linjaukset (uusi terveydenhoitolaki, hallintomallit jne.) saattavat vaikuttaa palveluiden tarjontaan. Vapaa-ajanpalvelut, harrastusmahdollisuudet Ähtärissä on erittäin monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Liikuntapaikoista mainittakoon jäähalli, uimahalli, Ähtäri-halli, golf-kenttä, Mustikkavuoren liikuntakeskus, ratsastushalli sekä hiihtoa, moottorikelkkailua, mönkijäsafareita ja vesistöliikkumista palvelevat reitistöt. Elinkeinotyön resurssit ja verkottuminen Elinkeinotyön resurssit ovat Ähtärissä vuosittain hyväksyttävä talousarvio, kehittämisrahasto, elinkeinopäällikkö ja matkailusihteeri sekä kymmenet seutu- ja maakunnalliset kehityshankkeet. Aloittavan yrittäjän resurssina on Uusyrityskeskus. Käytännössä elinkeinopäällikkö on usein alkavan yrittäjän ensikontakti kuntaan päin sekä yhteyshenkilö kehittämishankkeiden ja yrittäjien välillä.

12 Kuusiokunnissa on sopimuspohjalla toteutetut seudulliset yrityspalvelut. Sopimus uusitaan TEM:n laatiman sopimuspohjan mukaiseksi vuoden 2010 aikana YritysSuomi brändiin nivoutuvaksi Kunta-analyysi Ähtäri swot VAHVUUDET - vahva koulutustaso/ -tulotaso - riittävä tonttitarjonta - matkailukeskuksen kehittyminen - kulttuuri, taiteilijat (musiikki / teatteri) - hyvä palveluvarustus (yksityisiä hyvinvointipalv.) - luonto, järvet ja metsät - asumisolosuhteet - selviämisen tahto - matkailu tunnettuus - teollisuus innovatiivisuus, vahvoja vientituotteita - Varikon kehitys - hyvät koulutusmahdollisuudet - hyvät terveydenhuollon palvelut - monipuoliset harrastusmahdollisuudet - golf - loma-asuntokanta lisääntyy ja taso nousee - julkiset liikenneyhteydet MAHDOLLISUUDET - kaavoitus - matkailun kehittäminen - bioenergia ja sen osaamisen kehittäminen - koulutuksen kehittäminen - kehittyvät maatilat - verkostoituminen - kolmas sektori (4H, eläkeläiset, MLL ym.) - raideliikenne, valtatie 18 - runsaat liiketilat (Ostolantie) - kuntien yhteistyö (uusien suuntien hakeminen) - matkailukeskuksen kehittyminen ja matkailun monipuolistuminen - ammatillisen koulutuksen kehittäminen ja monipuolistaminen - tutkimus- ja kehitystoimintaa - sisäliikuntatila keskustaan - matkailun Masterplan, resort - pysyvät vapaa-ajan asukkaat - pienyrittäjyys (nuoret) - uusien yrittäjien tarve mm hoiva-alalla - vaihtoehtoiset energialähteet (puu, turve, ruokohelpi jne) HEIKKOUDET UHAT - Ähtärin vahvat tuotteet - ei yhdistetä Ähtäriin - yhteen hiileen puhaltamisen henki puuttuu - tonttipula - vaihtoehtoja oltava - valtion palveluiden taso ja saatavuus - työttömyys - terveydenhuollon kustannukset - kuntamarkkinointi, heikkoutena myönteisten uutisten jääminen pimentoon - usein puuttuu asioiden laajempi näkemys sekä virkamiesten että luottamushenkilöiden taholta, esim seutuyhteistyö - tunnettuus lähinnä matkailun varassa - yleisilmeessä kohentamista (siisteys, opasteet) - terveydenhuoltopalveluiden ja koulutuspalveluiden siirtyminen pois - kaupan palveluiden väheneminen - erikoisliikkeet - yrittäjien ikääntyminen - yritysten lopettaminen - oppilasmäärien väheneminen - ei töitä riittävästi korkeasti koulutetuille ammattiryhmille - ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuus - väestön vähentyminen ja ikääntyminen - hallintojen siirtyminen naapurikuntiin - alumiinituotannon keskittyminen liian paljon munia samassa korissa

13 13 3 Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet ja lähtökohdat Ähtärin kaupungin merkittävät teollisuuslaitokset syntyivät 60-luvun lopulla ja 70- luvun alussa. Samoihin aikoihin osui myös Fiskarsin Inhan Tehtaiden uudistaminen paikkakunnan suurimmaksi yritykseksi ja Eläinpuiston ja Hotellin perustaminen. Jo noilta vuosilta periytyy kaupungin halu olla aktiivisesti mukana kehittämässä ja synnyttämässä yritystoimintaa kaupungin käytettävissä olevin keinoin. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kaupunki on antanut lainoja yritysten toimitilojen rakentamiseen tai hankkimiseen. Tämän lainoituksen turvin rakennettiin varsinkin 2000 luvun alkuvuosina tuhansia neliömetrejä uutta toimitilaa. Vuonna 2008 valtuusto päätti, että kaupunki ei myönnä yrityslainoja vaan tapauskohtaisesti voi antaa lainatakauksia. Matkailun merkitys Ähtärin elinkeinoelämälle on tunnustettu ja sen kehittäminen on nostettu elinkeinopolitiikan tärkeimmäksi painopistealueeksi. Nykyisellään Ähtärin tunnettuus ja imago on pitkälti matkailun varassa. Tässä elinkeino-ohjelman tarkistuksessa painopistealueiksi valitaan 1. Matkailu 2. Yritysten toimintaedellytysten luominen ja turvaaminen 3.1. Matkailu Miksi? Ähtärin kaupunki on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana aktiivisesti mukana uusien teollisuustilojen rakentamisessa ja siten mahdollistanut yli 200 uuden työpaikan syntymisen lähinnä metalliteollisuuteen. Metalliteollisuuden rakennemuutos ja maailmanlaajuinen lama saavuttivat Ähtärin vuonna 2008 varsin dramaattisin seurauksin: vuosikymmenen aikana syntyneet työpaikat katosivat ja työttömyys kasvoi jyrkästi. Ähtärin kaupunki voi omilla toimenpiteillään vaikuttaa siihen, että matkailupaikkakunnan vetovoima säilyy ja matkailijan viipymä Ähtärissä kasvaa. Ähtäri on monella tapaa maamme matkailun uranuurtaja. Neljän vuosikymmenen ajan on Ähtäri eläinpuistoineen ollut yksi tunnetummista matkailubrändeistä Suomessa. Matkailu työllistää Ähtärissä kokoaikaisesti lähes 170 henkilöä ja tuo vuosittain välitöntä ja välillistä matkailutuloa noin 18 miljoonaa euroa. Moksunniemen matkailualueella toimii eläinpuiston lisäksi hotelli Mesikämmen, kylpylä, 18-reikäiseksi laajentumassa oleva golfkenttä, leirintä- ja karavaanialue, vanha Moksun tila, keramiikkatalo kahviloineen. Lisäksi vireyttä alueelle tuovat Suomen ensimmäisten loma-asuntomessujen myötä tulleet tasokkaat loma-asunnot, viikko-osakkeet sekä messujen jälkeen nousseet loma- ja omakotitalot.

14 14 Ähtärin matkailun Masterplanissa on visioitu, että Ähtäri on vuonna 2020 Suomen johtava, ympärivuotinen perhematkailukeskus. Ähtäri on myös kansainvälisyyteen suuntautunut valtakunnallisesti merkittävä hyvinvointi- ja terveysmatkailun sekä luonto-, elämys- ja tapahtumamatkailun keskittymä. Tavoitteena on kasvattaa matkailijamäärät :een vuoteen 2020 mennessä. Kasvavasta kävijämäärästä hyötyy koko Ähtärin matkailutoimiala. Lähtökohtana on, että kaupunki luo edellytykset alueen kehittämiselle ja investoinneista vastaavat pääasiassa kotimaiset ja ulkomaiset investoijat ja operaattorit. Miten? Toteutetaan Ähtärin matkailun Masterplan. Resurssit Kaupunki varaa vuosittain talousarvioonsa kaavoitukseen ja infrastruktuurin rakentamiseen tarvittavat määrärahat. Kaupunki varaa vuosittain talousarvioonsa määrärahan, josta maksetaan erilaisten kehittämishankkeiden kuntaosuudet ja tarvittaessa omat erillishankkeet/selvitykset Kaupunki osallistuu tapauskohtaisesti kuntarahan maksuun kolmannen sektorin hankkeisiin, jos niillä edistetään Masterplanin toteuttamista. Kehittämisrahastoa voidaan käyttää Masterplanin toteuttamisen toimenpiteisiin Sedu Koulutie ja Tuomarniementie sekä Seamk Kaikki hallintokunnat ovat edistämässä Masterplanin toteuttamista joustavalla ja nopealla päätöksenteolla. Henkilöresurssina elinkeinotoimen henkilöstö sekä hankevetäjät. Matkailumarkkinointia suunnataan uudelleen yhteistyössä yritysten kanssa 3.2. Yritysten toimintaedellytysten luominen ja turvaaminen Miksi? Ähtärin yritysten lukumäärä on pysytellyt viime vuodet melko stabiilina 350 yrityksen tuntumassa. Tiedossa on, että lähivuosina monet yrittäjät tulevat eläkeikään ja samaan aikaan potentiaaliset yritysten jatkajat vähenevät ikäluokkien pienentyessä. Hyvä puoli ähtäriläisissä yrityksissä on se, että lähes kaikilla merkittävillä teollisuusyrityksillä on oma tuote. Nämä yritykset tarjoavat jo nyt melkoisesti töitä seutukunnan alihankkijoille. On odotettavissa, että nämä yritykset kasvaessaan tarvitsevat alihankintaa tarjoavia kumppaneita enenevässä määrin. Suuret ikäluokat ovat poistumassa työmarkkinoilta ja työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat lähtijöitä pienemmät. Huoli osaavan työvoiman riittävyydestä on kaikille toimialoille yhteinen.

15 Yhteiskunnan kannalta uuden työpaikan luominen olemassa olevaan yritykseen tulee huomattavasti halvemmaksi ja yrittäjän kannalta riskittömämmäksi, kuin työpaikan luominen aivan uuteen yritykseen. 15 Säilyttämällä tuotannolliset työpaikat, luodaan ostovoimaa palvelualan yrityksille. Työvoiman saamisen kannalta on tärkeää, että meillä on tarjota nais- ja miestyöpaikkoja. Näin voidaan mahdollistaa perheiden sijoittuminen asumaan Ähtäriin. Tässä mielessä tuotannolliset ja palvelualojen työpaikat ovat yhtä tärkeitä. Suomi on siirtymässä teollisesta yhteiskunnasta informaatioyhteiskunnan kautta palveluyhteiskuntaan. Tämä näkyy siinä, että suurin osa uusista työpaikoista Etelä- Pohjanmaallakin syntyy palvelualoille. Hyvinvointipalveluiden tarpeen kasvu on tulevaisuudessa kiistaton, sillä ikääntyminen ja elintason nousu kasvattavat palveluiden kysyntää. Toisaalta hyvinvointipalveluiden kasvu tarjoaa mahdollisuuksia myös yksityisille yrittäjille. Palvelurakenneuudistus panee kunnat miettimään, mitä palveluja kunta tuottaa itse, mitä ostetaan ja mitä tuotetaan kuntien yhteisvoimin. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat jo tällä hetkellä kuntien yleisimpiä ostopalveluita. Miten? - Huolehtimalla kaavallisesti, että eri tarkoituksiin soveltuvia tontteja on tarjolla Huolehtimalla kunnallisteknisistä valmiuksista - Huolehtimalla toimitilojen saatavuudesta - Antamalla elinkeino-ohjelman mukaisesti takauksia yritysten teollisuustilojen hankkimista varten ottamille lainoille - Kannustamalla kaikenlaiseen yrittäjyyteen - Kehittämällä yrittäjyyskasvatusta - Osallistumalla EU-rahoitteisiin kehittämishankkeisiin - Toteuttamalla omia yritys- tai yritysryväskohtaisia kehittämishankkeita - Alkavaa yrittäjää tuetaan ostamalla palvelut Uusyrityskeskukselta - Hyödyntämällä Sedua ja SeAMKia - Tiedottamalla ELY-keskuksen tarjoamista avustuksista ja rahoitusmahdollisuuksista - Hyödyntämällä Seinäjoen Teknologiakeskus Oy:n palveluita - Seuraamalla aktiivisesti yritysten tarpeita ja reagoimalla niihin - Huolehtimalla kaupungin tuottamien palveluiden laadusta ja saatavuudesta ja pitämällä siten Ähtäri houkuttelevana asuinpaikkana Resurssit Kaupunki varaa vuosittain talousarvioonsa rahat elinkeinojen kehittämiseen. Tästä rahasta maksetaan erilaisten kehittämishankkeiden kuntaosuudet ja omat hankkeet Kehittämisrahasto Sedu Koulutie ja Tuomarniementie sekä SeAMK Kaikki hallintokunnat ovat edistämässä yrittäjyyttä joustavalla ja nopealla päätöksenteolla. Henkilöresurssina elinkeinotoimen henkilöstö sekä hankevetäjät.

16 16 4 Elinkeinopolitiikan päämäärät 4.1 Yhteistyö ja verkottuminen Kunta- ja seutukuntayhteistyö Kuusiokuntien seutukuntaan kuuluvat Alavus, Ähtäri, Kuortane ja Töysä. Kuusiokuntien alueen kuntien yhteistoiminta on toteutettu valtuustojen hyväksymällä seutusopimuksella. Seutukuntatyön ylin päättävä elin on seutuneuvosto, joka ohjaa seutukuntakohtaista päätöksentekoa. Yritys-Suomi brändin mukainen yhteistyösopimus yrittäjien neuvontapalveluiden tuottamisesta Kuusiokunnissa uusitaan loppuvuodesta Palvelut tuotetaan verkottuneesti. Kuusiokuntien elinkeinovastaavat valmistelevat ja tekevät esityksiä kuntajohtajille yhteisistä, kaikkia koskettavista elinkeinojen kehittämiseen liittyvistä asioista. Tämän ryhmän sihteerinä toimii vetovastuussa olevan kunnan elinkeinovastaava. Seutuyhteistyötä koordinoi kunnallisjohtajien työryhmä, jonka sihteerinä on seutuyhteistyön vetovastuukunnan elinkeinovastaava. Kuusiokunnilla on kehittämisyhdistys, jonka kautta on mahdollista hakea leaderrahoitusta hankkeisiin ja investointeihin, jotka toteuttavat Kuudestaan hyvinvointia vauvasta vaariin ohjelmaa. Kehittämisyhdistyksen toimialueena on Kuusiokuntien lisäksi Soini ja Alajärvi Lehtimäen osalta. Järviseudun kunnat sekä Kuusiokunnista Töysä ja Ähtäri toteuttavat valtakunnallista koheesio- ja kilpailukyky ohjelmaa. (KOKO) ELY-Keskus Käytännössä yhteistyön elinkenoasioissa hoitavat elinkeinopäällikkö ja projektipäälliköt. Ähtäriläiset yritykset ovat saaneet ELY-Keskuksen kautta viime vuosina merkittäviä avustuksia. Kansainvälinen yhteistyö Ähtärin ystävyyskunta Ruotsissa on Lycksele, joka on matkailullisesti Ähtärin kaltainen ja myös muuttotappiokunta. Erilaista hanketyötä Lyckselen kanssa on tehty 80 -luvulta alkaen. Tällä hetkellä hankeyhteistyötä ei ole. Virossa ystäväkuntana on Audru ja se sijaitsee Pärnun vieressä. Myös Audru on kehittänyt matkailuaan. Yhteisiä hankkeita Audrun kanssa ei vielä ole ollut.

17 Yhteydet yrittäjiin, yrittäjävaltuutettuihin ja yrittäjäjärjestöihin 17 Suurin osa yhteydenotoista tapahtuu siten, että yrittäjä soittaa, laittaa sähköpostin tai tulee käymään. Kaupunginjohtaja ja/tai elinkeinopäällikkö vierailevat yrityksissä. Tällaisia vierailuja tehdään erityisesti silloin, kun valmistelussa on kaupungin ja yrityksen välinen asia. Matkailuyrittäjien ryhmä kokoontuu monta kertaa vuodessa. Hankepuolella toimialaryhmät kokoontuvat seutukunnallisesti. Yrittäjävaltuutetuille ei ole vielä kehitetty erillistä yhteydenpitomallia. Muutaman kerran valtuusto on vieraillut yrityksissä ja teollisuusalueella. Vierailuja voidaan järjestää valtuuston puheenjohtajan päättämänä ajankohtana. Yhteydet yrittäjäjärjestöön hoitaa pääsääntöisesti elinkeinopäällikkö. Yrittäjät ovat olleet laatimassa aiempaa elinkeino-ohjelmaa niin kuin tätäkin. Yrittäjäyhdistys on osallistunut tämän ohjelman laatimiseen. Tiedotus Elinkeinoasioista tiedotetaan lehdistön välityksellä, yrityskohtaisilla kirjeillä, sähköisesti sekä yrittäjäjärjestön jäsenkirjeiden mukana. Elinkeino-ohjelma on kaupungin nettisivuilla ja tarvittaessa linkitys ajankohtaiseen asiaan. Sidosryhmäyhteistyö Ähtärillä on kolme yrityskummia: Jorma Kuoppala, Osmo Jalovaara ja Jussi Vierikko. Kummit saavat vuosittain raportin Ähtärin elinkeinoelämän kuulumisista ja vastaavasti kummeilta tulee toimenpide-ehdotuksia ja raportti kummien keskinäisistä neuvonpidoista. Yrityskummien hyödyntäminen on ollut valitettavan vähäistä mutta antoisaa. Pidetään aktiivisesti yhteyttä yrittäjäjärjestöön ja kauppakamariin. Palkitsemiset ja huomioimiset Kaupungilla ei ole varsinaisesti yrittäjien palkitsemisjärjestelmää, mutta erittäin painavin perustein se voi myöntää yrittäjälle Ähtäri -mitalin. Kaupunki pyrkii huomioimaan yritysten merkkipäivät ja uuden yrityksen aloittamisen. Elinkeinopäällikkö osallistuu yrittäjäyhdistyksen palkitsemis- ym. tilaisuuksiin.

18 4.2 Palvelut ja julkiset hankinnat 18 Palvelut Palvelusetelijärjestelmää ei vanhuspalveluissa ole aikomusta laajentaa toistaiseksi. Kotisairaanhoitopalveluiden mahdollisuus tulee ehkä viiden vuoden sisällä ajankohtaiseksi. Julkiset hankinnat Ähtärin kaupunginvaltuuston hyväksymä hankintaohje on tullut voimaan alkaen. Hankintaohjeeseen on siirretty johtosääntöihin sisältyneitä määräyksiä viranhaltijoiden ratkaisuvallasta hankinnoissa. Hankintapolitiikan suuntaviivoista, tavoitteista ja menettelytavoista ei ole keskusteltu paikallisten yrittäjien kanssa. Hankintalain ja erityisalojen hankintalain soveltamisalaan kuuluvista hankinnoista ilmoitetaan HILMAssa osoitteessa Hankinnasta ilmoittamisesta säädetään valtioneuvoston antamalla asetuksella julkisista hankinnoista. Ähtäri tekee hankinnoissa yhteistyötä muiden Kuusiokuntien kuntien ja Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Hankkijoiden markkinatuntemuksessa ja hankintaosaamisessa on parantamisen varaa. Hankintaosaamisen koulutusta olisi tarpeen järjestää yhdessä yrittäjien kanssa, jotta myös heidän tarjouskäytäntönsä parantuisi. Peruspalvelut kaupunki tuottaa pääsääntöisesti itse ; sosiaalitoimen puolella on ostopalveluita ja palveluseteleitä. 4.3 Elinkeinoelämän kehittäminen Yritysilmasto Kaupunki arvioi ja seuraa yritysilmaston kehittymistä yrittäjiltä saadun palautteen perusteella ja pyrkii korjaamaan/selvittämään esiintyvät tiedonkatkokset, väärinymmärrykset, ongelmat ja/tai puutteet. Suomen Yrittäjät kartoitti kuntien yritysystävällisyyttä keväällä 2010 : kyselyn perusteella Ähtäri sijoittui Etelä-Pohjanmaalla neljänneksi. Hanketyö ja projektit Ähtärin kaupunki osallistuu kehittämishankkeisiin, joiden tavoitteena on lisätä tai säilyttää työpaikkoja. Vuosittain on useita kehittämishankkeita, joissa on mukana vain yksi tai muutama ähtäriläisyritys. Yrityksethän lähtevät mukaan kehittämishankkeisiin, jos ne kokevat saavansa tai odottavat saavansa yritystä

19 auttavia tuloksia. Kaupungin osuus tulee kuntarahoituksesta, joka vaihtelee hankkeissa muutamasta sadasta eurosta tuhansiin euroihin. 19 Tämän ohjelmakauden jälkeen EU-rahoituksen on ennustettu vähenevän Suomessa merkittävästi tai jopa loppuvan, jolloin kehittämiseen on todennäköisesti käytettävissä vain kansallista rahaa. Kaupunki panostaa kehittämistyöhön myös Kuusiokuntien Kehittämisyhdistyksen kautta. Kaupunki varaa talousarvioon kaupungin kannalta tärkeisiin kehittämishankkeisiin tarvittavan määrärahan. Tontti- ja toimitilapolitiikka Kaupungilla on tällä hetkellä riittävästi lähivuosiksi yrittäjien tarpeisiin kaavoitettua maata teollisuusalueella. Kaupunki ei aktiivisesti ole rakentamamassa toimitiloja yrityksille, koska yksityinen tarjonta on ollut riittävää. Mikäli yksityinen tarjonta ei riitä tai on yritysten käyttöön sopimatonta, kaupunki harkitsee tapauskohtaisesti uusien vuokratilojen rakentamista joko yksin tai muodostamalla vuokralle tulevan tai muun yrittäjän kanssa kiinteistöosakeyhtiön. Kaupungilla on tällä hetkellä kaksi teollisuushallia (molemmat vuokrattuina) sekä vanhalla meijerillä teollisuustilaa. Tontit löytyvät tonttipörssistä, johon pääsee kaupungin kotisivun kautta. Tonttipörssistä löytyvät vapaat tontit. Vastaavat tiedot saa myös tekniseltä osastolta ja elinkeinopäälliköltä. Tontin voi varata tekniseltä osastolta, joka myös huolehtii kaupanteosta. Yrittäjä saa yrityksen tarvetta vastaavan tontin. Sorvitien ja Yrittäjäntien alkupäässä on alueella olevien yritysten ylläpitämät opastuskyltit. Opastuskylttien tiedot ovat osittain vanhentuneita tai yritykset eivät ole katsoneet tarpeelliseksi laittaa opaskylttiään. Uutena liittymänä myös Ratatie tarvitsisi opaskyltit. Alueen yrittäjien kanssa on selvitettävä kyltityksen toiminta- ja kustannusjakomalli. Infrastruktuuri Kaupunki pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan valtiovaltaan, että VT 18 saataisiin rakennettua valmiiksi. Kunnallistekniikka on järjestetty yrittäjien kannalta niin tehokkaasti, kuin se kaupungin kannalta on mahdollista. Kaupunki pyrkii vaikuttamaan, että mm. Räjähdelaitoksen tarpeita palvelevan Rämäläntien kantavuutta parannettaisiin.

20 Kuntamarkkinointi 20 Kuntamarkkinoinnista vastaa elinkeinopäällikkö apunaan matkailusihteeri. Markkinointivälineinä heillä on nettisivut, lehti-ilmoittelu ja esitteet. Koulutus ja yrittäjyyskasvatus Edellisessä elinkeino-ohjelman päivityksessä päätettiin yrittäjyyskasvatusstrategian laatimisesta Ähtäriin. Yrittäjyyskasvatusstrategia valmistui keväällä 2008 ja sitä oli laatimassa kaikkien kouluasteiden opettajia, yrittäjien, kaupungin ja 4H-järjestön edustajia. Strategian toimenpiteistä on osalle jo tehty jotain, merkittävimpinä opettajien Yrittäjyys- VESO- päivä, uudet yrittäjyyskasvatuksen kerhot ala- ja yläkouluilla ja yrittäjyyskasvatuksen yhdysopettajan saanti Yhteiskoululle ja lukiolle. Sedun toimipisteissä, ja kuluvana lukuvuonna myös Yhteiskoululla, oppilailla on mahdollisuus osallistua NY- Vuosi Yrittäjänä - ohjelmaan. Kuusiokunnissa asti toimiva Nuorten Yrittäjyysverkosto- hanke kattaa osan yrittäjyyden edistämisestä ja toteuttamisesta käytännössä. Osa yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteistä Ähtärissä vaatii toteutuakseen ja jatkuakseen lisää resursseja. Miten oppilaitos toteuttaa yrittäjyyskasvatusta? Yrittäjyyskasvatusta toteutetaan Koulutuskeskus Sedu Ähtäri Koulutien opinnoissa seuraavasti: Yrittäjyysopintoja sisältyy kaikkien alojen opintoihin pakollisina ja valinnaisina tutkinnon osina. Yrittäjyysopintojen osuus on lisääntynyt oleellisesti uusissa parhaillaan käyttöön otettavissa opetussuunnitelmissa. Perustutkintojen opetussuunnitelmiin sisältyy seuraavat laajuudet (opintoviikot) yrittäjyysopintoja Yrittäjyys ammatillisissa perustutkinnoissa - yrittäjyys 5 ov ( tutkinnon osissa tai erikseen ) - yrittäjyys 10 v ( valinnainen tutkinnon osa ) - yritystoiminta 10 ov ( syventävä tutkinnon osa, valinnainen ) ATTO -opinnot (= ammattitutkintoa täydentävät tutkinnon osat ) - yhteiskunta-, yritys-, ja työelämätieto 1 ov - yritystoiminta 0-4 ov ( valinnainen ) Lisäksi opiskelijat voivat perustaa NY yrityksiä ja oppilaitosyrityksiä Ähtärin lukiossa yrittäjyyskasvatusta annetaan kaikille pakollisella taloustiedon kurssilla, esim. yritysmuodot, yrityksen perustaminen, ryhmätyöt eri elinkeinohaaroista. Jokavuotiset Wanhaintanssit ovat näkyvin yritystoiminnan muoto, jolla oppilaskunta kerää pääsylipputuloina (yleisöä ) huomattavan rahasumman toimintansa (mm. kulttuurimatkat) pyörittämiseksi. Tansseja harjoitellaan etukäteen tuntia. Kioskitoiminta on myös säännöllinen tulonlähde oppilaskunnalle. Poikkitaiteellinen teatterikurssi järjestää joka tammikuussa koululaisesitysten lisäksi myös kaksi maksullista yleisöesitystä.

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI Tavoitteenamme on laadukkaat ja monipuoliset kunnalliset lähipalvelut, jotka ovat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. Lähtökohtana on asukkaiden hyvä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Savon Yrittäjät. Savon Yrittäjät Eino Fagerlund

Savon Yrittäjät. Savon Yrittäjät Eino Fagerlund Savon Yrittäjät Eino Fagerlund 1 Savon Yrittäjät omistajina Pohjois-Savon kuntien yrittäjäyhdistykset yritysjäseniä yhdistyksissä 4200 Suomen Yrittäjien aluejärjestö Tavoite: Parantaa Pohjois-Savon yritysten

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kunnan elinkeinopoiitinen kysely

Kunnan elinkeinopoiitinen kysely Kunnan elinkeinopoiitinen kysely 1. Minkä kouluarvosanan annat Hankasalmen kunnan elinkeinopolitiikalle yrittäjän näkökulmasta? Vastaajien määrä: 28 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 4 5 6 7 8 9 10 2. Minkä arvosanan

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Seinäjoki. Kuntaraportti

Seinäjoki. Kuntaraportti Seinäjoki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kauhava. Kuntaraportti

Kauhava. Kuntaraportti Kauhava Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Isokyrö. Kuntaraportti

Isokyrö. Kuntaraportti Isokyrö Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Vimpeli. Kuntaraportti

Vimpeli. Kuntaraportti Vimpeli Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

VISIO 2010: Kiteellä on hyvä yrittää

VISIO 2010: Kiteellä on hyvä yrittää Kiteen elinkeino-ohjelma VISIO 2010: Kiteellä on hyvä yrittää Hyväksytty KV 28.5.2007 26 ja Kiteen Yrittäjien hallituksen kokouksessa 24.04.2007 Kiteen elinkeino-ohjelma on laadittu yhteistyössä Kiteen

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 6.4.215] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Helmikuu 216 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009. (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi

LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009. (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN P KEHITTÄMINEN OSANA PÄIHDETYP IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009 Tunturi-Lappi (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi Tausta Eduskunta

Lisätiedot

Janakkalan elinvoimaohjelma 2016-2020. xx.03.2016

Janakkalan elinvoimaohjelma 2016-2020. xx.03.2016 Janakkalan elinvoimaohjelma 2016-2020 xx.03.2016 7.6.2016 1 Elinvoiman tavoitteet (2020) Kunnassa toimivilla yrityksillä on hyvät toimintaolosuhteet ja kasvuedellytykset Uusia yrityksiä ja asukkaita sijoittuu

Lisätiedot

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Perusoikeudet/ ihmisoikeus Yhdenvertaisuus direktiivi (syrjimättömyys) STM vastaa toimivuudesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Vanhuspalvelulaki (luonnoskierrosvaiheessa

Lisätiedot