Rovaniemen keskitettyjen somaattisten sairaansijojen analysointi ja simulointi
|
|
- Kirsi Halttunen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rovaniemen keskitettyjen somaattisten sairaansijojen analysointi ja simulointi Loppuraportti Jyväskylä
2 Raportti 2(53) Sisällys 1 Hankkeen taustaa Menetelmät Projektin toteutus Lähtöaineisto Tietojen yhdistäminen sekä validointi Nykytilan analysointi Erikoissairaanhoidon osastojaksotieto Rovaniemen terveyskeskuksen vuodeosastojaksot Ensihoito Lapin kuntoutus Simulointimallien kehittäminen Simulointimääritykset - AVH Simulointimääritykset - ensihoito Simulointimääritykset - kotisairaala Simulointimääritykset - päivystysosasto Simulointimääritykset - valvontaosasto Simulointimääritykset päivä-/iltasairaala ja hoidollinen potilashotelli Simulointimääritykset vuodeosasto Uusien toimintatapojen kehittäminen ja simulointioajojen suorittaminen Tulokset Jyväskylä
3 Raportti 3(53) Hankkeen taustaa Kohti maakunnallista sotea mentäessä on mahdollista tuottaa palveluja uusilla konsepteilla nykyiset organisaatiorajat ylittäen. Tässä projektissa tavoitteena oli tarkastella mikä on tarpeenmukainen sairaansijamäärä Rovaniemellä ja miten olisi mahdollista ja/tai tarkoituksenmukaista toiminnallisesti yhdistää Lapin sairaanhoitopiirin somaattiset vuodeosastot, Rovaniemen kaupungin akuuttiosastot ja kuntoutusosasto sekä Lapin kuntoutuksen laitoskuntoutus. Päämääränä oli selvittää saataisiinko toiminnallisella yhdistämisellä hyötyjä. Kokonaisuuteen kuuluivat Rovaniemen kaupungin vuodeosastot A1 (25 sairaansijaa), A2 (25 sairaansijaa ja K3 (27 sairaansijaa) sekä Rovaniemen kotisairaalatoiminta. Osaston A2 yhteydessä toimii myös viisipaikkainen vaikeista käytösoireista kärsivien muistisairaiden yksikkö. Lapin sairaanhoitopiirin osalta tarkasteluun sisällytettiin vuodeosastot 3A (14 sairaansijaa), 3B (19 sairaansijaa), 4 (62 sairaansijaa), 5A (34 sairaansijaa), 5B (32 sairaansijaa), 6 A ja B (29 sairaansijaa). Tämän lisäksi osana selvitystä analysoitiin myös Lapin kuntoutuksen toimintaa. Simuloinnissa sairaansijakokonaisuutta on tarkasteltu palvelujärjestelmän osana ja siten tarkasteltavaksi tulivat myös kaikki rajapintapalvelut. Sairaalahoidon rajapintana ovat Rovaniemen ns. odottelupaikat hoivaosastolla H3 sekä palveluasumisen ja kotihoidon, kotikuntoutuksen ja avohoidon palvelut. 2 Menetelmät Työssä hyödynnettiin useita erilaisia tilastomatemaattisia menetelmiä. Toiminnan kehittämiseksi tarvittiin aluksi hyvä ymmärrys ja näkemys asiakkaiden palvelujen käytöstä, palveluketjuista sekä ohjautuvuudesta palveluverkostossa. Nämä analyysit tehtiin perinteisiä tilastotyökaluja (Excel, R, jne.) sekä prosessienlouhintaa hyödyntämällä. Perinteisillä tilastotyökaluilla saatiin määritettyä tarvittavat perustilastot. Prosessienlouhinta puolestaan mahdollisti hoitoketjujen visuaalisen sekä tilastollisen tarkastelun samanaikaisesti. Prosessienlouhinnan osalta käytimme analyyseissa itse kehittämäämme työkalua, 472 Jyväskylä
4 Raportti 4(53) ReMasteria. ReMaster saa syötteenään tutkittavaa prosessia koskevaa tietojärjestelmien tallentamaa sekä erikseen toiminnasta kerättyä tietoa, jonka jälkeen toiminnasta muodostetaan prosessimainen esitys tuettuna monipuolisilla tilastoilla. Kokonaisten hoitoketjujen tarkastelusta voidaan porautua aina yksittäisten hoitotapahtumien tasolle käyttämällä työkalun erinäisiä tiedon suodatusvaihtoehtoja. Prosessienlouhinnan tuottamat hoitoketjukuvaukset sekä tilastomenetelmin tehdyt analyysit toimivat pohjana mitä-jos - analytiikalle (tapahtumapohjainen simulointi). Tapahtumapohjainen simulointi on toiminnan kehittämisen menetelmä, joka mahdollistaa erilaisten kehitysideoiden arvioimisen ennen päätöksentekoa. Kyseessä on laskennalliseen mallintamiseen perustuva matemaattinen menetelmä, jonka pohjana toimii saatavilla oleva data sekä kuvaus nykytilasta. Tapahtumapohjaista simulointia voidaan käyttää kokonaan uuden toimintamallin kehittelyyn tai testaamaan muutosten vaikutusta vanhaan toimintamalliin. Menetelmän vahvuutena on hyvinkin tarkkojen toiminnallisten määritteiden teko aina tilojen sekä resurssien kautta yksityiskohtaisiin potilasohjautuvuuden periaatteisiin saakka. Simuloinnilla pyritään testaamaan erilaisia ideoita sekä ajatuksia jo ennalta ja eliminoimaan tällä tavoin ylimääräisiä pilotointeja. Vaikutuksia voidaan arvioida eri toiminnallisin sekä taloudellisin mittarein. 3 Projektin toteutus Toteutustapa oli interaktiivinen ja henkilökuntaa osallistava, yhdistettynä laskennallisen analytiikan (tiedon- ja prosessienlouhinta ja simulointi) ja prosessien kuvauksen vaiheisiin. Tehtävänannon toteutuksessa hyödynnettiin kuusiportaista vaiheistusta, joka on sekä tieteellisesti että käytännön työn kautta hyväksi havaittu. Vaiheet 1-2 keskittyivät asiakasprofilointiin sekä vuodeosastotoiminnan (keskitetyt sairaansijat) ja niiden rajapintojen analysointiin. Vaiheiden 3-6 painopiste on puolestaan erilaisten, uusien toimintatapojen ja - mallien kehittämisessä sekä niiden laskennallisessa arvioinnissa ja validoinnissa. 472 Jyväskylä
5 Raportti 5(53) Projektin käynnitys ja tiedon keruu 2. Tietojen yhdistäminen, validointi ja nykytilan analysointi 3. Simulointimallien kehittäminen 4. Vaihtoehtoisten toimintatapojen kehittäminen 5. Vaihtoehtoisten toimintatapojen simulointi ja analysointi 6. Tulosten raportointi 3.1 Lähtöaineisto Analysoinnin lähtöaineistoksi kerättiin kattava otos perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vuodeosastojaksoista sekä käynneistä. Erikoissairaanhoidon osalta tietopoiminta suoritettiin Lappi DW:stä ja perusterveydenhuollon osalta tarvittava ainaisto saatiin Rovaniemen kaupungilta. Tätä tietopohjaa laajennettiin vielä lisäksi Lapin kuntoutuksen, ensihoidon, kotihoidon ja palveluasumisen asiakkuuksien sekä Ranuan ja Muonio-Enontekiön osastojaksotiedoilla. Lapin kuntoutus toimitti datan omasta toiminnastaan, ensihoidon data saatiin Lapin sairaanhoitopiirin omasta tietovarannosta ja tiedot kotihoidon ja palveluasumisen asiakkuuksista saatiin Rovaniemeltä ja Ranualta. 3.2 Tietojen yhdistäminen sekä validointi Kerätty tieto yhdistettiin yhdeksi tietokokonaisuudeksi ja eri käynti- ja osastojaksotiedot liitettiin aina yhteen ja samaan henkilöön. Koostetusta tietomassasta tehtiin erilaisin luokitteluin poimintoja tarkempiin analyyseihin, jotka kuvataan myöhemmin tarkemmin. Esimerkiksi kotihoidon ja palveluasumisen asiakkaiden osalta tarkasteltiin muun muassa ensihoidon käyttöä, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osastojaksoja sekä ensihoidon käyntejä, jotka ovat johtaneet osastojaksoon. Tämän lisäksi aineiston pohjalta tehtiin erilaisia tarkempia prosessimääritteitä, joiden perusteella laskettiin tarvittavia tilastomuuttujia toiminnan kehittämisen ja simulointimallien pohjaksi. Tietojen validointi suoritettiin yhteistyössä toiminnan suunnitteluun osallistuneiden asiantuntijoiden kanssa. Aineistoa validoitiin sekä rakenteen että sisällön osalta. Rakenteen osalta tarkistettiin tietokenttien yhtenäisyys ja eheys ja sisällön osalta varmistettiin, että data 472 Jyväskylä
6 Raportti 6(53) kuvasi toimintaa eikä suurempia puutteita datassa ollut. Jos virheitä löytyi, ne korjattiin ja puutteet täydennettiin yhdessä eri palvelujen vastuuhenkilöiden kanssa. 3.3 Nykytilan analysointi Nykytoiminnan analysointi toimi kehittämisen lähtökohtana. Kattava ja mahdollisimman tarkka ymmärrys nykyisestä toiminnasta loi validin vertailupohjan muutosten tarkastelulle sekä mahdollisti ongelma-/kehittämiskohteiden identofioinnin. Tämä oli erityisen oleellista erityisesti simuloinnin avulla tehtävällä laskennalliselle vaikutusten arvioinnille, jossa tilastollisten määritteiden lisäksi huomioon otetaan vaikutukset tarkemmin koko toimintaan ja palveluverkostoon. Jokaisen palvelukokonaisuuden osalta tehtiin siis aluksi toiminnan peruskuvaus. Näitä kuvauksia käytettiin keskustelun ja kehittämisen pohjana projektin aikana järjestetyissä työpajoissa (kolme työpajaa) Erikoissairaanhoidon osastojaksotieto Erikoissairaanhoidosta poimittu aineisto oli huomattavasti laajempi kuin projektin lähtökohta edellytti. Aineisto sisälsi muun muassa psykiatriset sekä lasten osastot, somaattisten lisäksi. Nämä rajattiin toimeksiannon mukaisen tarkastelun toteuttamiksi kuitenkin pois ja keskityttiin tarkastelemaan ainoastaan aikuisten somaattisia sairaansijoja. Aineisto kerättiin alunperin vuosilta mutta ensihoidon datan ollessa puutteellista, tehtiin linjaus kaiken aineiston rajaamisesta pelkästään vuoteen 215. Tämä tarjosi kuitenkin kattavan ja viimeisimmän tiedon vuodeosastojen käytöstä, huomioiden myös vuoden aikana tapahtuvan tilastollisen vaihtelun. Osastojaksoja vuonna 215 oli yhteensä Näistä päivystyalkuisia oli 939 (57,5%) ja elektiivisiä 6679 (42,5%). Päivytysalkuiset on datasta identifioitu tulotapaan kirjatun päivystysmerkinnä perusteella. Elektiivisiksi on puolestana määritelty jaksot, joissa tulotapamerkintänä on ollut erikoisalasiirto samassa sairaalassa, osastosiirto samalle erikoisalalle, hoidonvaraus, sairaalasiirto, siirto av.pkl os.hoit. tai muu tapa. Hoitopäiviä tarkasteluajanjaksolla oli Alle vuorokauden tai yhden vuorokauden kestoisia jaksoja oli Keskimääräinen osastojakson kesto oli 3,86 päivää. 472 Jyväskylä
7 Raportti 7(53) Suurin osa vuodeosastojaksoista sekä vuodeosastopäivistä sijoittui osastoille 4A-B sekä 5A-B. Vuodeosastojaksojen jakautuminen eri vuodeosastoille on esitetty kuvassa 1 ja hoitopäivien jakautuminen eri vuodeosastoille kuvassa 2. Kuva 1: Osastojaksojen jakautuminen eri vuodeosastoille Kuva 2: Hoitopäivät vuodeosastoittain 472 Jyväskylä
8 Raportti 8(53) Taustatiedoksi määritettiin myös potilaiden kotikunnat sekä hoitopäivien jakautuminen eri kuntiin. Suurin osa potilaista (lähes puolet, ~47%) oli Rovaniemeltä mutta jonkin verran myös ympäristökunnista sekä ympäri maata. Hoitojaksojen sekä hoitopäivien jakautuminen kunnittain on esitetty kuvissa 3 ja Kuva 3: Hoitojaksojen jakautuminen kunnittain Kuva 4: Hoitopäivien jakautuminen kunnittain Päivä-/illtasairaalan sekä potilashotellin osalta simulointimääritteiden tekemiseksi toteutettiin tarkempi analyysi ei-päivystysalkuisista osastojaksoista (elektiiviset jaksot). Elektiivisiä, ei-päivystysalkuisia osastojaksoja oli yhteensä Näistä osastoille 3-6 A,B sijoittui Hoitopäiviä ko. osastoille kertyi tarkasteuajanjakson aikana Alle vuorokauden tai yhden vuorokauden jaksoja löytyi Jaksot sekä hoitopäivät osastoittain on esitetty kuvissa 5 ja Jyväskylä
9 Raportti 9(53) KIR.OS. 4 OS. 3B OS. 6A OS.3A OS.3B OS.4A OS.4B OS.5A OS.5B OS.6A OS.6B Kuva 5: Elektiivisten potilaiden osastojaksot osastoittain OS.3A OS.3B OS.4A OS.4B OS.5A OS.5B OS.6A OS.6B Kuva 6: Elektiivisten potiilaiden hoitopäivät osastoittain Hoitopäivien perusteella tehtiin myös arvio sen vaikutuksista tarvittavien sairaansijojen määrään. Tarvittava sairaansijamäärä osastoittain 1% käyttöasteella on esitettynä kuvassa Jyväskylä
10 Raportti 1(53) OS.3A OS.3B OS.4A OS.4B OS.5A OS.5B OS.6A OS.6B Kuva 7: Elektiivisten potilaiden sairaansijojen tarve osastoittain Yleisen tarkastelun lisäksi selvitettiin vielä jokaisen vuodeosaston osalta erikseen seuraavat asiakokonaisuudet: Alle yhden tai yhden vuorokauden kestoiset osastojaksot Diagnoosit Ikäjakauma Kotikunta Osasto 3A Alle yhden tai yhden vuorokauden kestoja osaston 3A osalta löytyi yhteensä 81. Diagnooseja tarkasteltaessa havattiin, että suurimmat ryhmät olivat osastolla G tai I diagnoosilla. Osastoon 3A kaikki diagnoosit ovat esitetty kuvassa Jyväskylä
11 Raportti 11(53) A49 C71 C9 D43 E87 G4 G12 G35 G41 G45 G61 G7 G83 H81 I46 I6 I62 I65 I7 J96 NUL R6 R29 R44 R55 Z3 Kuva 8: Diagnoosit osastolla 3A Suurin osa potilaista oli yli 55 -vuotiaita. Potilaiden iän jakautuminen ko. osastolla on esitetty kuvassa Kuva 9: Potilaiden ikäjakauma osastolla 3A Suurin osa osastolla olevista potilaista oli Rovaniemeläisiä mutta potilaita oli keskussairaalaan saapunut myös muista ympäristökunnista. Osaston 3A potilaiden kotikunnat on esitetty kuvassa Jyväskylä
12 Raportti 12(53) Kuva 1: Potilaiden kotikunnat osastolla 3A Osasto 3B Alle yhden tai yhden vuorokauden kestoja osaston 3B osalta löytyi yhteensä 98. Diagnooseja tarkasteltaessa havattiin, että suurimmat ryhmät olivat osastolla C tai J diagnoosilla. Osastoon 3B kaikki diagnoosit ovat esitetty kuvassa Kuva 11: Diagnoosit osastolla 3B 472 Jyväskylä
13 Raportti 13(53) Suurin osa potilaista oli yli 6 -vuotiaita. Potilaiden iän jakautuminen ko. osastolla on esitetty kuvassa Kuva 12: Potilaiden ikäjakauma osastolla 3B Suurin osa osastolla olevista potilaista oli Rovaniemeläisiä mutta potilaita oli keskussairaalaan saapunut myös muista ympäristökunnista. Osaston 3B potilaiden kotikunnat on esitetty kuvassa ENONTEKIÃ ESPOO HUMPPILA INARI KEMIJÃ RVI KITTILÃ KOLARI KOUVOLA MUONIO OULU PARKANO PELLO POSIO RANUA ROVANIEMI SALLA SALO SAVUKOSKI SEINÃ JOKI SODANKYLÃ SUOMUSSALMI TERVOLA TUUSULA ULKOMAAT UTSJOKI YLITORNIO YLIVIESKA Kuva 13: Potilaiden kotikunnat osastolla 3B 472 Jyväskylä
14 Raportti 14(53) Osasto 4A Alle yhden tai yhden vuorokauden kestoja osaston 4A osalta löytyi yhteensä 622. Diagnooseja tarkasteltaessa havattiin, että suurimmat ryhmät olivat osastolla K tai C diagnoosilla. Osastoon 4A kaikki diagnoosit ovat esitetty kuvassa A C D E G H I J K L M N Q R S T Z Kuva 14: Diagnoosit osastolla 4A Suurin osa potilaista oli yli 55 -vuotiaita. Potilaiden iän jakautuminen ko. osastolla on esitetty kuvassa Kuva 15: Potilaiden ikäjakauma osastolla 4A 472 Jyväskylä
15 Raportti 15(53) Suurin osa osastolla olevista potilaista oli Rovaniemeläisiä mutta potilaita oli keskussairaalaan saapunut myös muista ympäristökunnista. Osaston 4A potilaiden kotikunnat on esitetty kuvassa Kuva 16: Potilaiden kotikunnat osastolla 4A Osasto 4B Alle yhden tai yhden vuorokauden kestoja osaston 4B osalta löytyi yhteensä 41. Diagnooseja tarkasteltaessa havattiin, että suurimmat ryhmät olivat osastolla M tai I diagnoosilla. Osastoon 4B kaikki diagnoosit ovat esitetty kuvassa A C D E G I J K L M N Q R S T Z Kuva 17: Diagnoosit osastolla 4B 472 Jyväskylä
16 Raportti 16(53) Suurin osa potilaista oli yli 55 -vuotiaita. Potilaiden iän jakautuminen ko. osastolla on esitetty kuvassa Kuva 18: Potilaiden ikäjakauma osastolla 4B Suurin osa osastolla olevista potilaista oli Rovaniemeläisiä mutta potilaita oli keskussairaalaan saapunut myös muista ympäristökunnista. Osaston 4B potilaiden kotikunnat on esitetty kuvassa Kuva 19: Potilaiden kotikunnat osastolla 4B 472 Jyväskylä
17 Raportti 17(53) Osasto 5A Alle yhden tai yhden vuorokauden kestoja osaston 5A osalta löytyi yhteensä 245. Diagnooseja tarkasteltaessa havattiin, että suurimmat ryhmät olivat osastolla G tai I diagnoosilla. Osastoon 5A kaikki diagnoosit ovat esitetty kuvassa A B C D E F G I J K L M N R S T Z Kuva 2: Diagnoosit osastolla 5A Suurin osa potilaista oli yli 55 -vuotiaita. Potilaiden iän jakautuminen ko. osastolla on esitetty kuvassa Kuva 21: Potilaiden ikäjakauma osastolla 5A 472 Jyväskylä
18 Raportti 18(53) Suurin osa osastolla olevista potilaista oli Rovaniemeläisiä mutta potilaita oli keskussairaalaan saapunut myös muista ympäristökunnista. Osaston 5A potilaiden kotikunnat on esitetty kuvassa ENONTEKIÃ HYVINKÃ Ã IMATRA INARI KEMIJÃ RVI KITTILÃ KOLARI KOUVOLA LAHTI MUONIO NURMIJÃ RVI OULU PELKOSENNIEMI PELLO PORI POSIO PUNKALAIDUN RANUA ROVANIEMI SALLA SAVUKOSKI SEINÃ JOKI SODANKYLÃ UTSJOKI YLITORNIO Kuva 22: Potilaiden kotikunnat osastolla 5A Osasto 5B Alle yhden tai yhden vuorokauden kestoja osaston 5B osalta löytyi yhteensä 37. Diagnooseja tarkasteltaessa havattiin, että suurimmat ryhmät olivat osastolla I diagnoosilla. Osastoon 5B kaikki diagnoosit ovat esitetty kuvassa Jyväskylä
19 Raportti 19(53) A C D E F G H I J K L M N O Q R S T Z Kuva 23: Diagnoosit osastolla 5B Suurin osa potilaista oli yli 55 -vuotiaita. Potilaiden iän jakautuminen ko. osastolla on esitetty kuvassa Kuva 24: Potilaiden ikäjakauma osastolla 5B Suurin osa osastolla olevista potilaista oli Rovaniemeläisiä mutta potilaita oli keskussairaalaan saapunut myös muista ympäristökunnista. Osaston 5B potilaiden kotikunnat on esitetty kuvassa Jyväskylä
20 Raportti 2(53) ENONTEKIÃ HÃ MEENLINNA HELSINKI INARI JOENSUU JYVÃ SKYLÃ KALAJOKI KEMIJÃ RVI KEMPELE KERAVA KITTILÃ KOLARI KRUUNUPYY LAHTI MIKKELI MUONIO OULU PELKOSENNIEMI PELLO PIRKKALA POSIO RANUA ROVANIEMI SALLA SAVONLINNA SAVUKOSKI SODANKYLÃ UTSJOKI YLITORNIO YLIVIESKA Kuva 25: Potilaiden kotikunnat osastolla 5B Osasto 6A Alle yhden tai yhden vuorokauden kestoja osaston 6A osalta löytyi yhteensä 478. Diagnooseja tarkasteltaessa havattiin, että suurimmat ryhmät olivat osastolla N, C tai Z diagnoosilla. Osastoon 6A kaikki diagnoosit ovat esitetty kuvassa A C D E F H I J K N O Q R S T Z Kuva 26: Diagnoosit osastolla 6A 472 Jyväskylä
21 Raportti 21(53) Ikärakenne oli huomattavasti tasaisempip kuin muilla osastoilla. Potilaiden iän jakautuminen ko. osastolla on esitetty kuvassa Kuva 27: Potilaiden ikäjakauma osastolla 6A Suurin osa osastolla olevista potilaista oli Rovaniemeläisiä mutta potilaita oli keskussairaalaan saapunut myös muista ympäristökunnista. Osaston 6A potilaiden kotikunnat on esitetty kuvassa ENONTEKIÃ HELSINKI HYRYNSALMI II INARI JYVÃ SKYLÃ KANGASALA KEMIJÃ RVI KEMINMAA KITTILÃ KOLARI KUOPIO KUUSAMO MUONIO OULU PELKOSENNIEMI PELLO PIEKSÃ MÃ KI POSIO PUDASJÃ RVI RANUA ROVANIEMI SALLA SAVUKOSKI SODANKYLÃ TERVOLA ULKOMAAT UTSJOKI YLITORNIO Kuva 28: Potilaiden kotikunnat osastolla 6A 472 Jyväskylä
22 Raportti 22(53) Osasto 6B Alle yhden tai yhden vuorokauden kestoja osaston 6B osalta löytyi yhteensä 12. Diagnooseja tarkasteltaessa havattiin, että suurimmat ryhmät olivat osastolla O diagnoosilla. Osastoon 6B kaikki diagnoosit ovat esitetty kuvassa I O R Z Kuva 29: Diagnoosit osastolla 6B Suurin osa potilaista oli 2-4 -vuotiaita. Potilaiden iän jakautuminen ko. osastolla on esitetty kuvassa Kuva 3: Potilaiden ikäjakauma osastolla 6B 472 Jyväskylä
23 Raportti 23(53) Suurin osa osastolla olevista potilaista oli Rovaniemeläisiä mutta potilaita oli keskussairaalaan saapunut myös muista ympäristökunnista. Osaston 6B potilaiden kotikunnat on esitetty kuvassa Kuva 31: Potilaiden kotikunnat osastolla 6B Rovaniemen terveyskeskuksen vuodeosastojaksot Rovaniemen tk-v vuodeosastotarkasteluun otettiin mukaan akuuttiosastot A1 ja A2 sekä kuntoutusosasto K3. Tarkasteluajanjaksoksi valittiin vuosi 215, aivan kuten erikoissairaanhoidon somaattisten vuodeosastojenkin osalta. Osastojaksoja tarkastelulajanjaksolle oli kirjattu yhteensä Näisstä alle yhden vuorokauden kestoisia jaksoja oli 27. Keskimääräinen osastojakson pituus oli 9,28 päivää. Hoitopäiviä tarkasteluajanjaksolle kertyi yhteensä Hoitojaksojen jakautuminen eri osastoille on kuvattu kuvassa 32. Hoitopäivät osastoittain on esitetty puolestaan kuvassa Jyväskylä
24 Raportti 24(53) osa1 osa2 osk3 Kuva 32: Hoitojaksot osastoittain vuonna osa1 osa2 osk3 Kuva 33: Hoitopäivät osastoittain vuonna 215 Kokonaisuuden hahmottamiseksi ja erityisesti perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon vuodeosastojen yhdistämisen näkökulmasta oli tärkeää ymmärtää myös kuinka paljon osastojaksoja ja hoitopäiviä kertyi sekä terveyskeskuksen että keskussairaalan 472 Jyväskylä
25 Raportti 25(53) vuodeosastoilla tarkasteluajanjaksolla 215. Hoitojaksojen jakautuminen sekä tkvuodeosastoille että erikoissairaanhoidon vuodeosastoille on esitetty kuvassa 34. Hoitopäivien jakautuminen eri vuodeosastoille on kuvattu puolestaan kuvassa Kuva 34: Hoitojaksot sekä terveyskeskuksen että erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla Kuva 35: Hoitopäivät terveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla 472 Jyväskylä
26 Raportti 26(53) Ensihoito Ensihoidon data oli kattavaa ja validia ainoastaan vuoden 215 osalta ja tämä valittiin lähtöaineistoksi ensihoidon toiminnan analysoinnille. Tämän perusteellla myös muiden aineistojen tarkasteluajanjaksoksi valikoitui vuosi 215. Ensihoidon käyntejä tarkasteluajanjaksolle sijoittui yhteensä Näistä 1649 sisälsi koodin X-8 tietokentässä transportation code, tarkoittaen hoidon tapahtuneen kohteessa. Kaikista käynneistä kohteessa hoidettiin 8,7% potilaista. Ensihoidon datassa oli tieto myös kiireellisyydestä ajon alkaessa sekä perillä. Hieman runsaassa 2%:ssa käynneistä hälytyksen kiireellisyys oli muuttunut akuutista (A tai B) kiireettömään (C tai D). Kuvassa 36 on kuvattuna kiireellisyys ajon alkaessa ja kuvassa 37 kiireellisyys perillä. 6,% 5,% 4,% 36,95% 3,% 24,75% 29,98% 2,% 1,% 8,32%,% A B C D Kuva 36: Kiireellisyys ajon alkaessa 472 Jyväskylä
27 Raportti 27(53) ,% 5,% 48,31% 4,% 38,56% 3,% 2,% 1,%,% 2,25% 1,88% A B C D Kuva 37: Kiireellisyys perillä Ensihoidon osalta keskityttiin tarkastelemaan erityisesti erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden joukkoa. Erityisen tuen tarpeessa oleviin asiakkaisiin luokiteltiin kuuluviksi Palveluasumisen asiakkaat Kotihoidon asiakkaat Muistisairaat Yli 8 -vuotiaat Erityisen tuen tarpeessa oleville asiakkaille haettiin kaikki ensihoidon käynnit vuonna 215. Ensihoidon käynnin lisäksi määritettiin myös osastojaksot, jotka ovat alkaneet ensihoidon käynnillä. Tämä tehtiin tarkastelemalla sekä ensihoidon käynnin että osastojakson alkamisen ajanhetkeä. Jos ensihoidon käynti ja osastojakson alkamispäivä oli kirjattu samalle päivälle, oletettiin osastojakson alkaneen ensihoidon käynnillä. Erityisen tuen tarpeessa olevia, ensihoidon kohtaamia, asiakkaita oli tarkasteluajanjaksolla Ensihoidon käyntejä näille asiakkaille kertyi hieman vajaa 4 (3959). Kohteessa hoidettuja näistä asiakkaista ei ollut yhtään. Tähän asiakasryhmään kuului pääsääntöisesti Rovaniemeläiset mutta yli 8 -vuotiaiden ikäihmisten osalta mukana olivat myös ne muiden kuntien henkilöt, joilla oli ollut osastojakso keskussairaalalla. Tarkasteltaessa ainoastaan sitä 472 Jyväskylä
28 Raportti 28(53) erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden joukkoa, joilla kotinkuntana oli Rovaniemi, oli asiakkaita ko. ryhmässä yhteensä 11 ja ensihoidon käyntejä Ensihoidon kohtaamista erityisen tuen tarpeessa olevista asiakkaista kotihoidon piirissä oli 485, palveluasumisen piirissä 21, muistisairaita 348 sekä yli 8 -vuotiaita Osa asiakkaista kuuluivat useampaan kuin yhteen ryhmään. Ensihoidon käyntejä eri asiakasryhmillä oli seuraavasti: kotihoidon asiakkaat: 1255 käyntiä palveluasumisen asiakkaat: 469 käyntiä muistisairaat: 881 käyntiä Yli 8 -vuotiaat: 286 käyntiä Jokaisella erityisen tuen asiakasryhmällä ensihoidon käynnit olivat pääsääntöisesti kiireettömiä. Kotihoidon asiakkaiden ensihoidon käynnin kiireellisyys on esitetty kuvassa 38, palveluasumisen asikkaiden käynnin kiireellisyys kuvassa 39, muistisairaiden käynnin kiireellisyys kuvassa 4 ja yli 8 -vuotiaiden käynnin kiireellisyys kuvassa 41 1,34% 5,58% A 57,48% 35,6% B C D Kuva 38: Ensihoidon käynnin kiireellisyys kotihoidon asiakkailla 472 Jyväskylä
29 Raportti 29(53) ,52% 5,5% 64,14% 29,84% A B C D Kuva 39: Ensihoidon käynnin kiireellisyys palveluasumisen asiakkailla,43% 5,74% 61,12% 32,71% A B C D Kuva 4: Ensihoidon kiireellisyys muistisairailla asiakkailla 472 Jyväskylä
30 Raportti 3(53) ,6% 7,95% 47,1% A B C D 43,34% Kuva 41: Ensihoidon kiireellisyys yli 8 -vuotiailla ikäihmisillä Kaikista ensihoidon käynneistä (3959) noin 37,4% (1479) oli johtanut sairaalajaksoon. Erikoissairaanhoidon vuodeosastojaksoja näistä oli 876 (59,2%) ja terveyskeskuksen vuodeosastojaksoja 63 (4,8%). Jaksot sekä hoitopäivät jaoteltuina eri hoitokokonaisuuksiin on esitetty kuvissa 42 sekä Medisiiniset Kirurgiset AVH Teho Kuva 42: Hoitojaksot jaoteltuina eri hoitokokonaisuuksiin 472 Jyväskylä
31 Raportti 31(53) Medisiiniset Kirurgiset AVH Teho Kuva 43: Hoitopäivät jaoteltuina eri hoitokokonaisuuksiin Hoitokokonaisuuksien lisäksi tarkasteltiin vielä osastojaksojen ja hoitopäivien jakautumista eri terveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon vuodeosastoille (kuvat 44 ja 45) OS. 3B OS. 6A OS.3A OS.3B OS.4A OS.4B OS.5A OS.5B OS.6A osa1 osa2 osk3 TEHO Kuva 44: Osastojaksojen jakautuminen eri vuodeosastoille 472 Jyväskylä
32 Raportti 32(53) OS. 3B OS. 6A OS.3A OS.3B OS.4A OS.4B OS.5A OS.5B OS.6A osa1 osa2 osk3 TEHO Kuva 45: Hoitopäivät osastoittain Lapin kuntoutus Lapin kuntoutuksen osalta otettiin ainoastaan kuntien ja sairaanhoitopiirien ostamat palvelut. Kelan maksamat hoitojaksot ja veteraanikuntoutus jäivät tarkastelun ulkopuolelle. Kaiken kaikkiaan osastojaksoja tarkasteluajanjaksolla vuonna 215 oli 173. Hoitopäiviä kertyi yhteensä Keskimääräinen kuntoutusjakso kesto oli 12,65 päivää. Kuntoutusjaksojen kestojakauma on kuvattuna tarkemmin kuvassa 46. 4,% 35,% 3,% 25,% 2,% 15,% 1,% 5,%,% Kuva 46: Osastojaksojen keston vaihtelul tarkasteluajanjaksolla (vuosi 215) 472 Jyväskylä
33 Raportti 33(53) Simulointimallien kehittäminen Simulointimalli kehitettiin Simul8 -simulointityökalulla. Malliin kuvattiin eri palvelukokonaisuudet sekä asiakkaiden ohjautuvuus eri palvelukokonaisuuksiin. Palvelukokonaisuuksista mukaan otettiin seuraavat: Päivystysosasto Valvontaosasto Muu vuodeosasto (aikuisten akuutti somatiikka, geriatrinen akuuttiosasto, lääkinnällinen kuntoutusosasto ja geriatrinen kuntoutusosasto) Kotisairaala Päivä-/iltasairaala sekä potilashotelli Jokaisen palvelukokonaisuuden osalta määritettiin seuraavat asiakokonaisuudet: Kuinka usein asiakkaita palveluun saapuu Mihin palveluun he saapuvat Kuinka kauan hoito kestää ko. palvelussa Mihin potilaat palvelusta ohjautuvat Lähtökohdaksi edellä mainittujen määritteiden tekemiseksi otettiin kerätty osastojaksodata sekä tk-vuodeosastojen että erikoissairaanhoidon vuodeosastojen osalta. Päätavoitteena oli selvittää kuinka paljon nykyisin sairaalajaksolla olevia potilaita olisi mahdollista hoitaa muiden palvelujen piirissä. Määritystyö tehtiin systemaattisesti eriyttämällä aluksi AVH potilaat omaksi kokonaisuudekseen. Tämän jälkeen identifioitiin ne jaksot, jotka voitaisiin jatkossa hoitaa kokonaan muussa palveluympäristössä kuin sairaalassa. Tällä tarkoitettiin ensihoidon toimesta sekä kotisairaalatoimintana toteutettavaa hoitoa, jolloin potilasta ei tarvitsisi kuljettaa lainkaan sairaalaan. Jäljelle jäävät määritettiin sairaalaympäristössä toteutettaviksi ja myös tämä asiakasjoukko segmentoitiin systemaattisesti eri sairaalan sisällä tapahtuviin hoitokokonaisuuksiin. Ensimmäisinä määritettiin päivystysosastolle ohjautuvat potilaat. Tämän jälkeen tehtiin määritykset valvontaosastolle sijoitettavista potilaista ja lopuksi 472 Jyväskylä
34 Raportti 34(53) määritettiin päiväsairaalassa toteutettavat hoitotoiminnat. Loput jäljelle jäävät määritettiin hoidettaviksi muilla vuodeosastoilla (aikuisten akuutti somatiikka, geriatrinen akuuttiosasto, lääkinnällinen kuntoutusosasto ja geriatrinen kuntoutusosasto). Jokaisen palvelun osalta tarkasteltiin samanaikaisesti kyseisessä palvelussa hoidettavana olevien määrää. Tämä toimi mittarina etsittäessä vastausta projektin pääkysymykseen: Mikä on tarvittava sairaansijojen määrä Rovaniemellä tulevaisuudessa?. Simulointiaika oli yksi vuosi, joka toistettiin 3 kertaa tilastollisen vaihtelevuuden mahdollisimman tarkaksi huomioimiseksi. Mallin visuaalinen rakenne on esitetty kuvassa 47. Kuva 47: Esimerkkikuva simulointimallin visuaalisesta ja toiminnallisesta rakenteesta Nykyisen toimintakulttuurin ja toimintatapojen muutos vaikuttaa myös toiminnan tehokkuuteen. Nämä tekijät otettiin myös huomioon simuloinnissa, kun nykyisiä jaksoja lähdettiin määrittämään toteutettaviksi uusissa palveluympäristöissä. Tällaisia tekijöitä olivat mun muassa hoitoajan lyhentyminen sekä terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon 472 Jyväskylä
35 Raportti 35(53) vuodeosastojaksojen integroituminen yhteisiksi jaksoiksi. Palvelukohtaiset simulointimääritykset ovat kuvattuna seuraavaksi tarkemmalla tasolla Simulointimääritykset - AVH Alun perin AVH potilaiksi poimittiin aineistosta ne henkilöt, joilla löytyy vähintään yksi hoitotapahtuma päädiagnooseilla G45, tai I6-I68. Poiminta tehtiin ko. päädiagnooseilla sekä Rovaniemen PTH- että ESH:n kontakti- ja osastoaineistoista. Potilaita näillä määrotysehdoilla löytyi yhteensä 178. Myöhemmässä vaiheessa asiakasjoukkoa täydennettiin vielä niiden AVH-diagnoosien perusteella, jotka löytyivät Ranuan ja Muonio-Enontekiön omista datoista. Tämän jälkeen potilaiden kokonaismääräksi muodostui 174. Tämä osajoukko eriytettiin omaksi kokonaisuudekseen. Loppuvaiheessa tehtiin vielä linjaus, että AVH-diagnooseihin sisällytetään vain aivoverenvuodot ja aivohalvaukset (I6 I64). Näin saatiin rajattua pois TIA:t ja aivoinfarktia aiheuttamattomat diagnoosit Simulointimääritykset - ensihoito Lähtökohtana tarkastelulle oli vuoden 215 käynnit. Käyntejä oli tarkasteluajanjaksolla yhteensä Näitä 37,4% (1479) oli johtanut sairaalajaksoon. Erikoissairaanhoidon vuodeosastojaksoja sairaalajaksoista oli 876 (59,2%) ja terveyskeskuksen vuodeosastojaksoja 63 (4,8%). Simulointimääritteiden tekemisessä käynnit jaoteltiin aluksi eri hoitokokonaisuuksiin. Nämä hoitokokonaisuudet olivat seuraavat: Medisiininen hoito Kirurginen hoito AVH Teho 472 Jyväskylä
36 Raportti 36(53) Osastojaksot jakautuivat eri hoitokokonaisuuksiin kuvan 48 mukaisesti Medisiiniset Kirurgiset AVH Teho Kuva 48: Osastojaksojen jakautuminen eri hoitokokonaisuuksiin Medisiinisen hoidon osalta määritys siitä kuljetetaanko potilas sairaalaan vai ei tehtiin kiireellisyysluokituksen perusteella. Kiireellisyys jakautui erityisen tuen tarpeessa olevilla ikäihmisillä kuvan 49 mukaisesti. 6,% 5,% 5,61% 4,% 4,86% 3,% 2,% 1,%,% 1,38% 7,15% A B C D Kuva 49: Kiireellisyys luokittain erityisen tuen tarpeessa olevilla ikäihmisillä 472 Jyväskylä
37 Raportti 37(53) Kiireellisyysluokitukseen perustuvat määritteet olivat seuraavanlaiset: A-kiireellisyysluokitus hoidetaan nykykäytännön mukaan B-kiireellisyys (7,12%) kuljetetaan päivystykseen ja hoito toteutetaan pääsääntöisesti akuuttigeriatrian osastolla. Tämän määrityksen perusteella 77 asiakasta kuljetetaan akuuttigeriatrian osastolle C ja D kiireellisyys (91,42%), medisiininen hoito annetaan kotona/ palveluasumisyksikössä kotisairaalan tuella (8% tapauksista) ja lopuille (2%) hoito toteutetaan akuuttigeriatrian osastolla. Tämän perusteella 791 voidaan hoitaa kohteessa, ei kuljeteta sairaalaan ja 198 akuuttigeriatrian osastolla Kirurginen hoidon osalta potilaat kuljetetaan sairaalaan hoito toteutetaan akuuttigeriatrian osastolla. Akuuttigeriatrian osastolle kirurgisia jaksoja kertyi 277. Tehohoito toteutetaan edelleen teholla. Tehohoidon jaksoja oli kaiken kaikkiaan 49. AVH -potilaat puolestaan hoidetaan yleisen AVH prosessin mukaan (neurologian osasto->aikuisten kuntoutusosasto). AVH jaksoja erityisen tuen tarpeessa olevilla ikäihmisillä oli yhteensä Simulointimääritykset - kotisairaala Kotisairaalassa on erilaisia potilasryhmiä, joista neljä keskeistä ovat: 1. Palveluasumisyksiköiden potilaat 2. Kotihoidon potilaat 3. Iv-hoitoa tarvitsevat omatoimiset potilaat 4. Kotisaattohoito Analyysi kotisairaalaan ohjautuvista potilaista aloitettiin hakemalla jokaiselle koti- ja palveluasumisen asiakkaalle kaikki osastojaksotapahtumat sekä terveyskeskus- että erikoisairaanhoidon osalta. Kotisairaalassa määritettiin toteutettaviksi akuutit jaksot, jolloin lyhytaikainen, lääketieteellinen hoito voidaan tarjota asiakkaalle suoraan kotiympäristössä ja vältytään näin kuljetukselta sairaalaan. 472 Jyväskylä
38 Raportti 38(53) Palveluasumisen asiakkaita oli ollut päivystysalkuisella erikoissairaanhoidon jaksolla 14 vuonna 215. Näillä asiakkailla päivystysalkuisia erikoissairaanhoidon sairaalajaksoja oli yhteensä 137. Hoitopäiviä kertyi jaksojen osalta yhteensä 548. Elektiivisellä erikoissairaanhoidon jaksolla oli ollut puolestaan 2 asiakasta. Jaksoja heille oli kertynyt yhteensä 25. Hoitopäiviä jaksoista kertyi yhteensä 1. Palveluasumisen asiakkaiden kaikki esh -jaksot sekä hoitopäivät ovat kuvattu osastoittain kuvissa 5 ja OS. 3B OS.3A OS.3B OS.4A OS.4B OS.5A OS.5B OS.6A TEHO Kuva 5: Erikoisairaanhoidon osastojaksot osastoittain OS. 3B OS.3A OS.3B OS.4A OS.4B OS.5A OS.5B OS.6A TEHO Kuva 51: Hoitopäivien jakautuminen eri erikoissairaanhoidon vuodeosastoille 472 Jyväskylä
39 Raportti 39(53) Palveluasumisen asiakkaiden hoitopäivien siirtymisen vaikutuksia sairaansijamäärän näkökulmasta on tarkasteltu taulukossa 1. Taulukko 1 Sairaansijatarve palveluasumisen asiakkailla erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla vuoden aikana hoitopäivien mukaan laskettuna osastokohtaisesti Osasto Hoitopäivät Sairaansijatarve OS.3A OS.3B OS.4A OS.4B OS.5A OS.5B OS.6A 2.5 TEHO 4.11 Erikoissairaanhoidon vuodeosastojaksojen lisäksi tarkasteltiin myös tk-vuodeosastojaksoja. Päivystykselliset jaksot määritettiin tapahtuviksi akuuteilla osastoilla A1 ja A2. Palveluasumisen asiakkaita oli ollut terveyskeskuksen akuuteilla vuodeosastoilla 135. Akuutteja terveyskeskusvuodeosastojaksoja asiakkaille kertyi yhteensä 191. Hoitopäiviä osastojaksoista kertyi Osastojaksojen sekä hoitopäivien jakautuminen akuuttiosastojen A1 ja A2 välillä on esitetty kuvissa 52 ja akuuttiosasto A1 akuuttiosasto A2 Kuva 52: Osastojaksojen jakautuminen akuuttiosastojen A1 ja A2 välillä 472 Jyväskylä
40 Raportti 4(53) akuuttiosasto A1 akuuttiosasto A2 Kuva 53: Hoitopäivien jakautuminen akuuttiosastojen A1 ja A2 välillä Palveluasumisen asiakkaita oli tämän lisäksi ollut osastojaksolla kuntoutusosastolla K3 yhteensä 41. Jaksoja näille asiakkaille kertyi 45 ja hoitopäiviä yhteensä 436. Palveluasumisen asiakkaiden hoitopäivien siirtymisen vaikutuksia sairaansijamäärän näkökulmasta on tarkasteltu taulukossa 2. Taulukko 2 Sairaansijatarve palveluasumisen asiakkailla Rovaniemen terveyskeskuksen akuuttiosastoilla vuoden aikana hoitopäivien mukaan laskettuna osastokohtaisesti Osasto Hoitopäivät Sairaansijatarve akuuttiosasto A akuuttiosasto A Toisena kohderyhmänä kotisairaalan osalta olivat kotihoidon asiakkaat. Kotihoidon asiakkaita oli ollut päivystysalkuisella erikoissairaanhoidon jaksolla 342. Näillä asiakkailla päivystysalkuisia jaksoja oli yhteensä 53. Hoitopäiviä kertyi kokonaisuudessaan Päivystysalkuisen hoitojaksojen sekä hoitopäivien jakautuminen eri osastoille on esitetty kuvissa 54 ja Jyväskylä
41 Raportti 41(53) OS. 3B OS.3A OS.3B OS.4A OS.4B OS.5A OS.5B TEHO Kuva 54: Päivystysalkuiset hoitojaksot osastoittain OS. 3B OS.3A OS.3B OS.4A OS.4B OS.5A OS.5B TEHO Kuva 55: Hoitopäivät osastoittain Kotihoidon asiakkaiden hoitopäivien siirtymisen vaikutuksia sairaansijamäärän näkökulmasta on tarkasteltu taulukossa Jyväskylä
42 Raportti 42(53) Taulukko 3 Sairaansijatarve kotihoidon asiakkailla erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla vuoden aikana hoitopäivien mukaan laskettuna osastokohtaisesti Osasto Hoitopäivät Sairaansijatarve OS.3A OS.3B OS.4A OS.4B OS.5A OS.5B TEHO Erikoissairaanhoidon jaksojen lisäksi kotihoidon asiakkailla oli osastojaksoja myös terveyskeskuksen vuodeosastolla. Asiakkaita, joilla oli osastojakso Rovaniemen terveyskeskuksen akuutilla osastolla A1 tai A2, oli 488. Akuuttijaksoja näille asiakkaille kertyi yhteensä 99. Hoitopäiviä kertyi puolestaan Hoitojaksojen sekä hoitopäivien jaukautuminen akuuttiosastoille A1 ja A2 on esitetty kuvissa 56 ja akuuttiosasto A1 akuuttiosasto A2 Kuva 56: Kotihoidon asiakkaiden akuutit hoitojaksot osastoilla A1 ja A2 472 Jyväskylä
43 Raportti 43(53) akuuttiosasto A1 akuuttiosasto A2 Kuva 57: Kotihoidon asiakkaiden hoitopäivät akuuteilla osastoilla A1 ja A2 Kotihoidon asiakkaiden akuuttien hoitopäivien siirtymisen vaikutuksia sairaansijamäärän näkökulmasta on tarkasteltu taulukossa 4. Taulukko 4 Sairaansijatarve kotihoidon asiakkailla Rovaniemen terveyskeskuksen akuuteilla vuodeosastoilla vuoden aikana hoitopäivien mukaan laskettuna osastokohtaisesti Osasto Hoitopäivät Sairaansijatarve akuuttiosasto A akuuttiosasto A Palveluasumisen ja kotihoidon asiakkaiden lisäksi kotisairaalassa voidaan hoitaa muun muassa iv-hoitoa tarvitsevat omatoimiset potilaat (esimerkiksi hyväkuntoiset keuhkokuumepotilaat, ihoinfektiopotilaat, pitkäkestoinen iv-antibioottihoito sairaalassa aloitetun jatkona syvissä infektioissa yms.). Nämä potilaat on poimittu aineistosta diagnoosin sekä hoidon tarpeen mukaan seuraavasti: Etsitty potilaat, joilla diagnoosiselitteessä ollut luokitteluna keuhkokuume sekä ihoon liittyvä infektio Keuhkokuumepotilaan osalta määritetty myös hoidon tarpeen olevan joko kokonaan tai lähes omatoiminen 472 Jyväskylä
44 Raportti 44(53) Määrityksen mukaisia jaksoja löytyi yhteensä 328. Hoitopäiviä näille potilaille kertyi yhteensä Hoitopäivät osastoittain on esitetty kuvassa OS. 3B OS.3A OS.3B OS.4A OS.4B OS.5A OS.5B OS.6A Kuva 58: Hyväkuntoisten keuhkokuume- sekä ihoinfektiopotilaiden hoitopäivät osastoittain Hyväkuntoisten keuhkokuume- sekä ihoinfektiopotilaiden hoitopäivien siirtymistä sairaalasta kotiympäristöön ja siirtymisten vaikutuksia sairaansijoina on tarkasteltu taulukossa 5. Taulukko 5 Sairaansijatarve hyväkuntoisilla keuhkokuume sekä ihoinfektiopotilailla erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla vuoden aikana hoitopäivien mukaan laskettuna osastokohtaisesti Osasto Hoitopäivät Sairaansijatarve OS.3A 2.1 OS.3B OS.4A 5.1 OS.4B 3.8 OS.5A OS.5B Simulointimääritykset - päivystysosasto Ensimmäiset luokittelut päivystysosaston osalta tehtiin diagnoosiperusteisesti. Tämän jälkeen dataa analysoitiin määritetysten perusteella tarkemmin ja tehtiin uudet luokittelut enemmän toiminnallisesta näkökulmasta. Päivystysosastolle ohjatuvien potilaiden osalta mukaan poimittiin kaikki maksimissaan 3 vuorokautta kestäneet, päivystysalkuiset 472 Jyväskylä
45 Raportti 45(53) vuodeosastojaksot. Tällaisia hoitojaksoja oli yhteensä vuonna 215. Ensihoidon ja kotisairaalan tarkastelun jälkeen jäljelle jäi noin 4 päivystysosastojaksoa. Luokittelun mukaiset lyhyet hoitojaksot ja jaksoista kertyneet hoitopäivät ovat esitetty kuvissa 59 ja Kuva 59: Päivystysosastolle ohjautuvien potilaiden hoitojaksojen sijoittuminen nykyisille osastoille OS. 3B OS.3A OS.3B OS.4A OS.4B OS.5A OS.5B TEHO Kuva 6: Päivystysosastolle ohjautuvien potilaiden hoitopäivät nykyisillä osastoilla Luokittelun mukaisten hoitopäivien siirtymistä vuodeosastoilta päivystysosastolle ja siirtymisen vaikutuksia on tarkasteltu taulukossa Jyväskylä
46 Raportti 46(53) Taulukko 6 Sairaansijatarve päivystysosastolle ohjautuvilla potilailla erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla vuoden aikana hoitopäivien mukaan laskettuna osastokohtaisesti Osasto Hoitopäivät Sairaansijatarve OS.3A OS.3B OS.4A OS.4B OS.5A OS.5B TEHO Toiminnallisten määritteiden osalta simulointia varten tehtiin kaksi erilaista skenaariota. Skenaario 1 Nykyisistä, päivystysalkuisista, enintään 3 vrk hoitojaksoista osastoilla 3A, 3B, 4A, 4B, 5A, 5B 2% korvautuu avohoidolla, 6% korvautuu 2 vrk jaksolla päivystysosastolla ja loput 2% 3 vrk pituisella jaksolla päivystysosastolla. Lukuina esitettynä tiastot näyttävät seuraavilta: 8 korvautuu avohoidolla 2 4 korvautuu 2 vrk jaksolla 8 hoitojakson kesto max. 3vrk Viidesosa jaksoista korvautuu avohoidolla, joten kaiken kaikkiaan päivystysosastolle saapuu 3 2 potilasta vuoden aikana. Skenaario 2 Kaikki edellä mainittujen osastojen potilaat tulevat sairaalaan päivystysosaston kautta ja hoitojakson kesto lyhenee keskimäärin 1 vrk. Päivystysjakson kesto on keskimäärin 1,5 vrk. Tämä tarkoittaa, että jaksoja päivystysosastolla tulee vuoden aikana Jyväskylä
47 Raportti 47(53) Simulointimääritykset - valvontaosasto Päivystysosaston määritysten jälkeen määriteettiin vavontaosastolle ohjautuvat potilaat. Lähtökohtana jatkossa valvontaan sijoittuvilla jaksoilla oli, että ne olivat alkaneet päivytyksestä. Tämän jälkeen määrittelyjä jatkettiin diagnoosiperusteisesti seuraavasti: Hoitojakson kesto on pitkä (kolmas kvartaali 75%, raja-arvo 8 vrk). Tämän kriteerin perusteella mukaan poimittiin seuraavat diagnoosit, jotka ovat valvonnassa ensin 2 vuorokautta ja siirretään sen jälkeen vuodeosastolle J1-J18, J21-J22, J43-J47, J68-J69, J7, J8-J84, J85-J86, J96, I5-I9, I11., I12., I13., I13.1, I13.2, I15 I2-I Näiden osalta määritettiin seuraava: jos jaksot ovat pitkiä, niin hoitojakso lyhenee kokonaisuudessaan 1,5 vuorokautta. Ovat samoin kuin edelläkin olevat valvonnassa ensin 2 vuorokautta ja siirtyvät sen jälkeen vuodeosastolle I21 (I21.4-I21.9, näistä puolet valvonnassa), I22, I23, I24, I26-I28, I3-I52. Samoin kuin aiemmat eli ovat valvonnassa aluksi 2 vrk ja siirtyvät sitten vuodeosastolle) J46 (kaikenpituiset jaksot) Intoksikaatiot (A5, F1-F19, T36, X44, X69, X85, Y19, T51, T58-T65) Määrityksen mukaisia jaksoja oli yhteensä 1 6. Keskimääräinen valvontajakson kesto oli hieman yli 5 päivää (5,2 päivää). Osastojaksojen sekä hoitopäivien jakautuminen eri osastoille ovat esitetty kuvissa 61 ja Jyväskylä
48 Raportti 48(53) OS. 3B OS.3A OS.3B OS.4A OS.4B OS.5A OS.5B OS.6A osa1 osa2 TEHO Kuva 61: Valvontaosastolle sijoittuvien jaksojen jakautuminen nykyisille osastoille OS. 3B OS.3A OS.3B OS.4A OS.4B OS.5A OS.5B OS.6A osa1 osa2 TEHO Kuva 62: Valvontaosastolle sijottuvien hoitopäivät nykyisillä osastoilla Valvontaosastolle siirtyvien hoitopäivien vaikutusta sairaansijamäärän näkökulmasta on tarkasteltu taulukossa Jyväskylä
49 Raportti 49(53) Taulukko 7 Sairaansijatarve valvontaosastolle ohjautuville potilaille erikoissairaanhoidon sekä terveyskeskuksen vuodeosastoilla vuoden aikana hoitopäivien mukaan laskettuna osastokohtaisesti Osasto Hoitopäivät Sairaansijatarve OS.3A 32.9 OS.3B OS.4A 25.7 OS.4B 23.6 OS.5A OS.5B OS.6A 3.1 osa osa TEHO Simulointimääritykset päivä-/iltasairaala ja hoidollinen potilashotelli Päivä- ja iltasairaalan luokitteluja tehtiin aluksi diagnoosiperusteisesti mutta myöhemmin tehtiin yksinkertaiset toiminnalliset määritteet. Mukaan valittiin elektiiviset, alle 2 vuorokauden hoitojaksot (alle 1 tai 1 vuorokausi). Jaksoja näillä poimintakriteereillä löytyi hieman vajaa 3 (2959). Hoitopäiviä oli yhteensä Myöhemmässä vaiheessa vuodeosastoilla tehtiin myös poikkileikkausdatan keruu kahtena erillisenä päivänä. Poikkileikkaustarkastelussa selvitettiin kuinka moni sen hetkisistä potilaista olisi hoidettavissa päiväsairaalassa. Suuruusluokaltaan volyymit olivat melko tarkkaan yhtenevät näiden määrittelyjen kanssa Simulointimääritykset vuodeosasto Varsinaisille vuodeosastoille jäljelle jäi edellisten palvelu- ja hoitokokonaisuusluokittelujen jälkeen 7536 osastojaksoa. Hoitopäiviä näiltä kertyi yhteensä Hoitopäivien jakautuminen eri osastoille on esitetty kuvassa Jyväskylä
50 Raportti 5(53) Kuva 63: hoitopäivien jakautuminen jäljelle jääneille vuodeosastojaksoille Vuodeosastomääritteiden osalta tehtiin ennen varsinaista simulointia vielä lisämääritys, jossa otettiin huomioon mahdolliset yhteiset tk-vuodeosasto- sekä erikoissairaanhoidon jaksot. Jaksojen yhdistyessä myös hoitojakson koko kesto lyhenee (arviona käytettiin 1,5 vuorokautta keskimääräistä lyhenemisaikaa). Yhteiset jaksot määritettiin seuraavalla tavalla: Hoitojaksossa on vähintään yksi Rovaniemen osastojakso ja vähintään yksi osastojakso tarkastelun alla olevissa sairaalan osastoilla. Sallituksi siirtymäajaksi jaksojen välillä määritettiin alle 1 vuorokausi Edellä kuvatun määritysehdon täyttämiä jaksoja, joissa vähintään yksi tk-vuodeosastojakso että erikosisairaanhoidon osastojakso, oli vuonna 215 ollut 797. Hoitopäiviä näiden osalta kertyi 1866 ja keskimääräinen jakson kesto oli 23 päivää. Muiden vuodeosastojaksojen osalta käytettiin alkuperäistä tietoa osastojakson kestosta määritteenä. 472 Jyväskylä
51 Raportti 51(53) Uusien toimintatapojen kehittäminen ja simulointioajojen suorittaminen Yksittäisten palvelujen ja prosessien sekä kokonaisvaltaisten palvelurakenteeseen liittyvien asiakokonaisuuksien suunnittelu ja kehittäminen toteutettiin tiiviissä yhteistyössä toiminnasta vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Toteutustapana oli työpajatyöskentely. Hankkeen aikana toteutettiin kolme työpajaa, joista ensimmäinen pidettiin huhtikuussa, toinen työpaja toukokuussa ja viimeinen yhteinen työpaja kesäkuussa. Jokaisesta työpajaa varten valmisteltiin tietoa nykyisestä toiminnasta eri palvelukokonaisuuksien määrittämistä varten. Tämä nykytilan aineisto on kuvattu luvussa 2. Tarkastelu aloitettiin ensimmäisessä työpajassa eri palvelukokonaisuuksien sekä asiakasprosessien kuvaamisella. Tällä tavoin pyrittiin luomaan tarkempi ymmärrys siitä miten ja minkälaisia potilaita tällä hetkellä hoidetaan eri yksiköissä ja palveluissa ja miten tiettyjen, merkittävien asiakasryhmien hoito on tällä hetkellä toteutettu. Tarkasteltavia kokonaisuuksia olivat muun muassa kotisairaala, potilashotelli, pth ja esh jaksot, yhteiset jaksot, jne. Eri asiakasryhmien osalta käytiin läpi erityisesti muistisairaat, lonkkamurtuma- ja tekonivelpotilaat sekä AVH -potilaat. Näiden analyysien pohjalta asiantuntijat tekivät määrityksiä sekä nykyisten prosessien että kokonaan uusien, syntyvien palvelukokonaisuuksien osalta. Työpajoissa saatu tieto analysoitiin ja jalostettiin simulointimalliin sopivaksi tilasto- ja toimintatiedoksi. Toisessa työpajassa lähdettiin tarkentamaan ensimmäisessä työpajassa tehtyjä määritteitä sekä esiteltiin ensimmäinen versio simulointimallista ja simuloinnin periaatteista. Työpajassa painopiste oli erityisesti sairaalan sisäisessä toiminnassa ja vuodeosastohoidon tarkemassa organisoinnissa. Kolmannessa työpajassa mukana oli palveluohjaaja ja käytiin tarkemmin läpi resursointiin liittyviä asioita ja moniammatillista tiimitoimintaa. Työpajassa käytiin myös palvelukokonaisuuskohtaisesti läpi tehtyjä määritteitä sekä vielä avoinna olevia kysymyksiä. Tämä palveli erityisesti simulointia ja malliin saatiin taas lisää tarkenteita. Työpajojen jälkeen palvelukokonaisuuksien määritystä jatkettiin vielä usemapaan otteeseen pienimuotoisemmin ja tietoa sekä määritteitä kerättiin sairaanhoitopiirin omissa työryhmissä. Nämä tarkensivat mallia entisestään. 472 Jyväskylä
52 Raportti 52(53) Jokaisen työpajan sekä myöhemmässä vaiheessa tehtujen tarkennusten jälkeen suoritettiin simulointiajot ja kuvattiin määritysten pohjalta syntyvät huonemäärän tarvearviot. Tuloksia validoitiin ja simulointiajot suoritettiin useita kertoja ennen lopullisten tulosten saavuttamista. Simulointiaikana oli yksi vuosi ja malli ajettiin läpi 3 kertaa tilastollisen luotettavuuden saavuttamiseksi. Simulointiajojen lopuksi kerättiin tilastot samanaikaisesti eri palveluissa olevien potilaiden määrästä, joka toimi samalla myös huonetarpeen määrittäjänä. Jokaisen palvelukokonaisuuden osalta kerättiin tietoa keskimääräisestä huone-/paikkatarpeesta sekä maksimi huone-/paikkatarpeesta. Näin saatiin selville myös suurimman kysynnän huiput. Tulokset on esitetty seuraavassa luvussa. 4 Tulokset Jokaisen palvelukokonaisuuden osalta kerättiin tietoa keskimääräisestä huone- /paikkatarpeesta sekä maksimi huone-/paikkatarpeesta. Näin saatiin selville myös suurimman kysynnän huiput. Tulokset on esitetty palvelukokonaisuuskohtaisesti kuvassa 64. Kuva 64: Tarvittavat sairaansijat ja paikat palvelukokonaisuuksittain 472 Jyväskylä
Keskitetyt palvelut. Taustamateriaalia työpaja 2
Keskitetyt palvelut Taustamateriaalia 10.5.2016 - työpaja 2 Aineisto Tarkastelujakso 2014-2015 Rovaniemi PTH Kontaktit & osastojaksot (A1,A2,K3) LKS Kontaktit & osastojaksot Kontaktit sisältävät kaikki
LisätiedotTerveyskeskusten vuodeosastojen sekä kuntoutuksen toimintojen uudelleen järjestäminen
Terveyskeskusten vuodeosastojen sekä kuntoutuksen toimintojen uudelleen järjestäminen Länsi-Pohjan tulokset 11.5.2016 Lapin liiton Lapin Sote-Savotta hanke Synesa Solutions Oy Hankkeen tavoite Lapin Sote
LisätiedotTerveyskeskusten vuodeosastojen sekä kuntoutuksen toimintojen uudelleen järjestäminen
Terveyskeskusten vuodeosastojen sekä kuntoutuksen toimintojen uudelleen järjestäminen Länsi-Pohjan tulokset 8.4.2016 Lapin liiton Lapin Sote-Savotta hanke Synesa Solutions Oy Sisällys Taulukot... 2 1 Toimeksiannon
LisätiedotEnsihoidon palvelutason toteutuma 1. ½/2015
Ensihoidon palvelutason toteutuma 1. ½/2015 Antti Saari Päivystyksen ja ensihoidon tulosaluejohtaja, LSHP Mika Orrensuo Ensihoitopäällikkö, LSHP Kuntakohtaisten taulukoiden tulkinta Ylin taulukko on Lapin
LisätiedotKunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin
Johanna Lohtander Muutosagentti, I & O- kärkihanke, Maakunta- sote valmistelu Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin Lapin maakunnan Ikäihmisten sosiaalihuoltolain
LisätiedotLapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020
Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero
LisätiedotIkäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013
Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010
Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja
Lapin maahanmuuttotilastoja Meri-Lapin MAKO-verkosto Tornio 16.5.2017 Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014
Lapin liitto 27.1.2015 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013
LisätiedotSote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja
Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014
Lapin liitto 25.6..2014 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013
LisätiedotHämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen
Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Selvitystyön loppuraportti 19.02.2015 Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeenlinnassa - hanke Johdon
LisätiedotIKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN
IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on
LisätiedotV u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011
LisätiedotVäkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)
indeksin kehitys Lapin seutukunnissa 1994-30.6.2014(e) 110,0 105,0 indeksi v. 1994 = 100 indeksi 30.6.2014 Rovaniemen seutu; 104,6 100,0 95,0 90,0 85,0 Tunturi-Lappi; 90,6 Kemi-Tornio; 90,3 LAPPI; 89,8
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013
Lapin liitto 25.3.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012
LisätiedotValtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys:
11.5.215 Selvitys 1 (54) Yhtymähallinto / Pohjoinen sote ja tuottamisen rakenteet -hanke 3.1.215 Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys: Päihdeasiakkaiden avo-, laitos- ja asumispalvelut
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013
Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012
LisätiedotHoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto
Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus
Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015
Lapin liitto 6.11.2015 LÄHDE: Tilastokeskus Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 24.1.2017 Liisa Niiranen 10,1 % 9 % 7,5 % 11,3 % Timo Aro 2016 Lapin väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020
LisätiedotKäsiteltävät muuttujat
Käsiteltävät muuttujat Lapset ja nuoret Lastensuojelun laitos- ja perhehoito ( / 0-17 v as.) Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Kodin ulkopuolelle
LisätiedotMarika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1
Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa
LisätiedotVuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala
Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS
LisätiedotRovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS
Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Tammikuu 2008 Työttömyys Rovaniemellä laskee edelleen vuositasolla Tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Rovaniemen työvoimatoimiston alueella (Rovaniemi
LisätiedotLastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa
Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun suunnitelmat tukiprosessi Työkokous 9.12.29 Avohuollon piirissä olevien osuus kaikista -17-vuotiaista 18 16 14 12 12,8 12,2 1,9 % 1 8 6
LisätiedotPoliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1
Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos
LisätiedotN:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)
N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010
Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12
Lisätiedot1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP
N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58
LisätiedotIäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander
Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus
Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015
LisätiedotMAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA
MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA Vuosittain: 1999-2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2015 MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA 2000-2015 2000-2001 2002-2010
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotArviointi- ja kuntoutusosasto
Arviointi- ja kuntoutusosasto ARVO 1 Kotihoidon asiakkuus jatkuu Arvossa Arviointi- ja kuntoutusosaston palvelut on tarkoitettu Tampereen kaupungin säännöllisen kotihoidon asiakkaille. ARVO on perusterveydenhuollon
LisätiedotLAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas
LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas Sisältö: Käyttötalous yhteensä Sosiaali- ja terveydenhuolto Opetus- ja kulttuuritoimi Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito
LisätiedotKeski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys
Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotKuntakohtaista tietoa laitoshoidosta. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2006
Kuntakohtaista tietoa laitoshoidosta Psykiatrian potilaat ja hoitojaksot/ 1000 asukasta v. Utsjoki Savukoski Pelkosenniemi Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot / 1000 asukasta Psykiatrian laitoshoidon
LisätiedotV u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011
LisätiedotPalveluverkon löydöksiä Lapin alueella
Palveluverkon löydöksiä Lapin alueella 7.2.2014 Sari Kujala Ympäristösi parhaat tekijät 2 Taustatietoihin liittyviä löydöksiä 2012 2023 Väestöllisen huoltosuhteen muutos (ei-työikäisten ja työikäisten
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013
LisätiedotEnontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi
LAPIN LUKIOT, AMMATILLISET OPPILAITOKSET JA KANSANOPISTOT, JOISSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA LUKUVUONNA 2011-2012 Utsjoki Inari Enontekiö Lukioita 23 Kittilä Ammatillisia oppilaitoksia tai niiden sivuopetuspisteitä
LisätiedotTerveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne Lapin shp:n valtuustoseminaari 27.11.2012 Tapio Kekki 1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1072/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotKotihoito 24/7- akuuttitilanteet/liikkuvat tiimit ja moniammatillisuus Ritva Kanervo, avohoidon tulosyksikköjohtaja RASHKY
Kotihoito 24/7- akuuttitilanteet/liikkuvat tiimit ja moniammatillisuus 13.11.2018 Ritva Kanervo, avohoidon tulosyksikköjohtaja RASHKY Sisältö Akuuttitilanteet kotihoidossa Moniammatillisuus Kotipäivystys
LisätiedotI Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus
I Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus Nykytila-analyysien yhteenvetoa ja työryhmien mietteitä jatkostyöskentelyyn Rauni Räty 3.3.2016 Miten Sote etenee-info Lähteet: Nykytila-analyysit ja työryhmien
LisätiedotLääkehuoltokysely LSHP:n jäsenkunnille. Laura Huotari Proviisori LKS sairaala-apteekki
Lääkehuoltokysely LSHP:n jäsenkunnille Laura Huotari Proviisori LKS sairaala-apteekki Kyselyn toteuttaminen Webpropol-kysely touko-kesäkuussa johtaville lääkäreille Vastauksia saatiin 12:sta kunnasta/kuntayhtymästä
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
19.5.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
LisätiedotTanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa?
Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? Miia Palo Projektinjohtaja Pohtimo 26.5.2016 Investoinnin projektinjohtaja Toiminnan muutoksen projektinjohtaja Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? 3 Inhimillisesti
LisätiedotAvoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa
Avoterapiahankinta 2015-2018 Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Infotilaisuuden ohjelma Avaus Avoterapiapalvelujen tarjouskilpailun järjestäminen ja hankintalain mukainen menettely Tarjouspyyntö, Kelan vaikeavammaisten
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
11.8.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
2.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1.
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin AVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 7.3.217 1 Sisältö Terveydenedistämisaktiivisuus Lapin maakunnassa
LisätiedotJukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki
Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki 18.10.2018 MEILLE SYNTYY UUSI LAPPI Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta. UUSI LAPPI -kuntakierroksella kuunneltiin asukkaiden ja henkilöstön ajatuksia
LisätiedotLAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus
LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus 2005 2004 Pelkosenniemi 5 770 5 159 Enontekiö 5 188 4 708 Utsjoki 4 955 5 244 Muonio 4 873 4 279 Sodankylä
LisätiedotOnko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot
Onko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot Sote - Tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Joensuu 17.11.2017 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen, THL 17.11.2017 Sairaaloiden tuottavuus
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
24.3.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2015-29.2.2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen 29.3.2017 1 Teknologia-avusteiset kotihoidon palvelut Teknologiapilotit ovat liikkeellä (Inari, Kolari, Kittilä, Ranua, Sodankylä, Tervola)
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015
27.1.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1. 28.2. 31.3.
LisätiedotAlueelliset vastuumuseot 2020
Alueelliset vastuumuseot 2020 Nelimarkka-museo Porvoon museo HAM Helsingin taidemuseo Helsingin kaupunginmuseo Hämeenlinnan kaupunginmuseo Hämeenlinnan taidemuseo Joensuun museot Jyväskylän museot Kainuun
LisätiedotPALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa Työpaja 1 17.4.2018 13.4.2018 Etelä-Pohjanmaa/Penninkangas/Saukko 1 ETELÄ-POHJANMAA 13.4.2018 Esityksen
LisätiedotAlkava ARA-tuotanto kunnittain
5 Alajärvi 0 31 16 Asikkala 0 28 18 Askola 16 0 0 18 20 Akaa 0 33 0 7 49 Espoo 297 190 202 198 42 92 108 191 157 283 185 220 500 241 369 50 Eura 0 8 0 26 31 8 51 Eurajoki 0 15 61 Forssa 0 62 75 Hamina
LisätiedotTyöpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan
1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen
LisätiedotOYS-ERVA ERVA-KPP HANKE
OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
27.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
LisätiedotRadio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet
Radio 2020-toimilupakierros Taajuuskokonaisuudet Taajuuskokonaisuudet 2020 (M74) Seuraavilla kalvoilla on kuvattu määräysluonnoksen M74 taajuuskokonaisuudet (paikkakunta, taajuus) Kokonaisuuksiin tehdyt
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen 7.4.2017 1 Toimenpiteet Kotiin vietävien palvelujen kehittäminen Laajan kotikuntoutuksen mallin käyttöön ottaminen ja kehittäminen Yhteinen
LisätiedotKeskitetyt palvelut. Työpaja
Keskitetyt palvelut Työpaja 3 8.6.2016 Palvelukokonaisuuksien simulointi Simulointi Mallissa kuvattu eri palvelukokonaisuudet Palvelut muodostettu palvelurakennedokumentin mukaisesti Pohjatietona toimii
LisätiedotTehyn valtuustovaalin äänestysprosentit ammattiosastoittain
Tehyn valtuustovaalin äänestysprosentit ammattiosastoittain 2.10.2017 HELSINKI Äänestys % 102 Tehyn Hyksin Naistensairaalan ammattiosasto ry 34,4 104 Tehyn HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalan ammattiosasto
LisätiedotLSHP:n alueen terveyskeskusten lääkehuolto. Tulevaisuuden lääkehuolto -työseminaari Laura Huotari
LSHP:n alueen terveyskeskusten lääkehuolto Lapin shp:n alueen etäisyydet: LKS Ranua tk 80 km LKS Posio tk 130 km LKS Salla tk 150 km LKS Muonio tk 230 km LKS Utsjoki tk 450 km LKS sairaala-apteekki 1/2
LisätiedotUusia tuulia : K sairaala Tarja Nylund
Uusia tuulia : K sairaala 7.9.2017 Tarja Nylund PALVELUIDEN KÄYTÖN JAKAUTUMINEN 2016 PERUSTERVEYDENHUOLTO ERIKOISSAIRAANHOITO Avokäynnit 718 000 Lääkärillä (32%) Avokäynnit 240 000 Lääkärillä (57 %) MTP
LisätiedotTilinpäätös Valtuustoseminaari Talousjohtaja Elisa Kusmin
Valtuustoseminaari 13. 14.6.2018 Talousjohtaja Elisa Kusmin MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito Tilinpäätös 2017 TA 2017 TA muutos Muutettu TA 2017 TP 2017 Ero Toteuma% kuntalask.käynnit, omat * 223 815-6 526 217
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotJukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki
Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki 18.10.2018 MEILLE SYNTYY UUSI LAPPI Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta. UUSI LAPPI -kuntakierroksella kuunneltiin asukkaiden ja henkilöstön ajatuksia
LisätiedotSelvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella
Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat 1.11.201430.3.2015
LisätiedotPOHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA
POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA AIDOLLA YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUDELLA TEHOA, LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA 1 EVA SALOMAAN SEMINAARI 14.6.2016 SISÄLTÖ OYS-ERVA Yhteistyön välineet Mitä odotuksia meillä
LisätiedotSENIORIKASTE LAPIN TOIMINNALLINEN OSAKOKONAISUUS JOHTAJIEN TYÖKOKOUS Projektipäällikkö Leila Mukkala
SENIORIKASTE LAPIN TOIMINNALLINEN OSAKOKONAISUUS JOHTAJIEN TYÖKOKOUS 14.10.2015 Projektipäällikkö Leila Mukkala Hankkeen tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen palveluprosessimallin luominen, jossa
LisätiedotSanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto , Kemijärvi
Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto 23.3.2017, Kemijärvi Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361
LisätiedotTilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?
Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki
LisätiedotHoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa
Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa Ylilää ääkäri Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Hoidon tarpeen arviointi ja
LisätiedotPilottityö Terveydenhuollon analytiikan koulutusohjelma
Pilottityö Terveydenhuollon analytiikan koulutusohjelma Päivystysosaston potilasvirrat 16.4.- 29.4.2018 Hanna-Kaisa Knihti YLEISTÄ Kysely toteutettiin Satakunnan ammattikorkeakoulussa järjestetyn terveydenhuollon
LisätiedotSeksuaali- ja lisääntymisterveys
Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky
LisätiedotHannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT
Sote- seminaari: Integraatiolla puhtia sote- palveluihin Kuntamarkkinat 11.9.2014 Palveluintegraation johtaminen ja talouden hallinta Erva- alueen näkökulma Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
Lisätiedot2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw)
382 Liite TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus (MHz) ERP (kw) Anjalankoski,
LisätiedotIkääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä
Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä III Valvanne Symposium Marko Hiekkanen ja Pirjo Orre Ikääntyneiden päivystyspalvelut Päijät-Hämeessä Alueellinen yhteispäivystys Akuutti24 avattiin
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013. 695/2013 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013 695/2013 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2013 maksettavasta lihan ja vuodelta 2012 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden
LisätiedotOPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT
TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826
LisätiedotLiite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta
Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI
LisätiedotPotilaskohtainen kustannuslaskenta TERE-hankkeen tuloksia
Potilaskohtainen kustannuslaskenta TERE-hankkeen tuloksia Keski-Suomen SOTE 2020 Peurunka II 15.4.2015 Talousjohtaja Aija Suntioinen, Ksshp TERE-järjestelmä Taustaa ja perustietoa mikä ihmeen TERE? Hankkeen
LisätiedotSelkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl
Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää ääkäri, OYS, lääl ääkinnällinen kuntoutus 18.10.2012 Keskittämisen perusteet
LisätiedotYhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön
Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet
Lisätiedot20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Mittarit-kärkihankkeen sote tiedonkeruun tuloksia 2012. Kuntamarkkinat 2012
20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Mittarit-kärkihankkeen sote tiedonkeruun tuloksia 2012 Kuntamarkkinat 2012 Sisällys Yleistä Tiedonkeruun tulokset» Lasten päivähoito» Vanhainkotihoito» Tk pitkäaikaishoito»
Lisätiedot