Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Aloitusaika Lopetusaika Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö - Enontekis 0 49 Espoo - Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki - Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto - Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina - Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko - Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki - Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää - Hyvinge 0

2 283 Hämeenkoski Hämeenkyrö - Tavastkyro Hämeenlinna - Tavastehus Ii Iisalmi - Idensalmi Iitti Ikaalinen - Ikalis Ilmajoki Ilomantsi - Ilomants Imatra Inari - Enare Inkoo - Ingå Isojoki - Storå Isokyrö - Storkyro Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen - Jockis Joroinen - Jorois Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää - Träskända Kaarina - S:t Karins Kaavi Kajaani - Kajana Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki - Bötom Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Karstula Karvia Kaskinen - Kaskö Kauhajoki Kauhava Kauniainen - Grankulla Kaustinen - Kaustby Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa 0

3 322 Kemiönsaari - Kimitoön Kempele Kerava - Kervo Kerimäki Kesälahti Keuruu Kihniö Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi - Kyrkslätt Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki - Kumo Kokkola - Karleby Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki - Kristinestad Kruunupyy - Kronoby Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi - Gustavs Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Köyliö - Kjulo Lahti - Lahtis Laihia - Laihela Laitila Lapinjärvi - Lappträsk Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta - Villmanstrand Lapua - Lappo Laukaa Lavia Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärvi 0

4 422 Lieksa Lieto - Lundo Liminka - Limingo Liperi Lohja - Lojo Loimaa Loppi Loviisa - Lovisa Luhanka Lumijoki Luoto - Larsmo Luumäki Luvia Maalahti - Malax Maaninka Marttila Masku Merijärvi Merikarvia - Sastmola Miehikkälä Mikkeli - S:t Michel Muhos Multia Muonio Mustasaari - Korsholm Muurame Mynämäki Myrskylä - Mörskom Mäntsälä Mänttä-Vilppula Mäntyharju Naantali - Nådendal Nakkila Nastola Nilsiä Nivala Nokia Nousiainen - Nousis Nummi-Pusula Nurmes Nurmijärvi Närpiö - Närpes Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu - Uleåborg Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio - Pemar 0

5 445 Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta - Pedersöre Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari - Jakobstad Pihtipudas Pirkkala - Birkala Polvijärvi Pomarkku - Påmark Pori - Björneborg Pornainen - Borgnäs Porvoo - Borgå Posio Pudasjärvi Pukkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää - Pyttis Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe - Brahestad Raasepori - Raseborg Raisio - Reso Rantasalmi Ranua Rauma - Raumo Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristiina Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko 0

6 707 Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Sastamala Sauvo - Sagu Savitaipale Savonlinna - Nyslott Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo - Sibbo Siuntio - Sjundeå Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomenniemi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo - Tövsala Tammela Tampere - Tammerfors Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva - Östermark Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio - Torneå Turku - Åbo Tuusniemi Tuusula - Tusby Tyrnävä Töysä Ulvila - Ulvsby Urjala Utajärvi Utsjoki 0

7 892 Uurainen Uusikaarlepyy - Nykarleby Uusikaupunki - Nystad Vaala Vaasa - Vasa Valkeakoski Valtimo 0 92 Vantaa - Vanda Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli - Vetil Vieremä Vihanti Vihti - Vichtis Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat - Virdois Vähäkyrö - Lillkyro Vöyri - Vörå Yli-Ii Ylitornio - Övertorneå Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri - Etseri Äänekoski 0

8 2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne - Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Österbotten - Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland

9 3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli - Kaupunginjohtaja Nimi - Vesa Haapamäki Sähköposti - vesa.haapamaki@virrat.fi Puhelin Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli - Hallintojohtaja Nimi - Henna Vuorenmaa Sähköposti - henna.vuorenmaa@virrat.fi Puhelin Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? - Kuntarakenneraportti perustelee kuntaliitosten hyötyjä pääosin tilastollisesta näkökulmasta siten, että kuntarajat poistamalla syntyisi elinvoimaisempi kunta, vaikka asukasrakenteessa, alueen tulonmuodostuksessa, työmatkaliikenteessä, työpaikkojen määrässä tai palvelurakenteessa ei tule muutoksia. Raportissa esitettyyn kuntaliitosajatteluun sisältyy logiikka, jossa keskuskaupungin kukoistus turvataan ja reuna-alueilla tapahtuu kuihtumista. Suomen väestö vanhenee kuntarajoista riippumatta. Valtionosuus on henkilöperusteinen, joten se seuraa muuttajaa. Täten kunnan väestörakenne ei ole peruste muuttaa kuntajaotusta. Sen sijaan on ensisijaisen tärkeää on arvioida 1) mitkä peruspalvelut kunnan tulee järjestää, 2) mitkä palvelut ovat valtion järjestämisvastuulla, 3) mitkä kuuluvat yksilön oman vastuun piiriin ja 4) mikä on kohtuullinen omavastuuosuus eri palveluista. Kuntarakennetta ei pidä uudistaa painottuen vain yhdyskuntarakenne perusteisiin, vaan keskeisin tarkastelunäkökulma on oltava valtakunnallisesti kohtuullisen tasapuolinen peruspalveluiden saavutettavuus kuntalaisten näkökulmasta.

10 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? - Väestökehityksen osalta tarkastelussa ei ole huomioitu kaupungin linjausta vastaanottaa maahanmuuttajia. Tämä tekijä vaikuttaa väestörakenteeseen pitkällä aikavälillä. Syntyvyys on kuvattu historiatiedon varassa oikein. Vanhusväestön osalta tilannekuvaus on paikkansa pitävä. Virtain kaupungin vanhusväestön suhteellinen osuus on suuri, mutta väestön sairastavuus on kansantautien suhteen on alle keskiarvon jo vuosia jatkuneen ennalta ehkäisevän terveydenhuoltotyön ansiosta. - Tilastollisen tarkastelun ulkopuolella kunnan elinvoimaisuuteen vaikuttaa myös merkittävä vapaa-ajan asutus ja vapaa-ajan asukkaiden tarvitsemien palveluiden määrä. Julkisten palveluiden osalta suuri vapaaajanasukkaiden määrä on huomioitava myös kunnan julkisten palveluiden mitoituksessa. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Raportti ei tarkastele palveluiden järjestämisen kustannuksia. Kaupunkien henkilöstömääriä, hallinnon kustannuksia tai ostopalveluita ei ole selvitetty. Palveluiden tehokkuustarkastelu jää täysin yleistysten varaan. Raportti ei pysty perustelemaan selvitysalueen taloudellista tehokkuutta. Virtain kaupungin strategiassa on käyttömenot rajattu korkeintaan maaseutumaisten kuntien keskiarvoon. Virtain kaupungin käyttötalouden nettomenot olivat vuonna 2010 asukasta kohden 37 euroa pienemmät, kuin maaseutumaisissa kunnissa keskimäärin. Kaupungin lainamäärä on noin 683 / asukas, mikä on huomattavasti alle kansallisen keskitason. Tase on ylijäämäinen 1740 / asukas. Haasteena on alhainen kunnallisverokertymä, mutta toisaalta kiinteistöverotulot ovat kohtuulliset. Kunnallisveroprosentti on seudun alhaisempien joukossa eli 19,75 %. - Virtain kaupungilla on laaja maa- ja metsäomaisuus, sekä vahva omistus paikalliseen sähköyhtiöön ja oma lämpölaitos kaukolämpöverkostoineen. Tämä merkittävä omaisuus antaa taloudellista vakautta myös palveluiden tuottamiseen. Kaupungin investoinnit ovat olleet vuosien ajan selvästi keskimääräistä korkeammalla tasolla, joka näkyy infrastruktuurin ja rakenteiden hyvänä kuntona. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta arvio on oikea. On hyvä, että arviossa on huomioitu maakunnan erilaisuus. Ristiriitaista sen sijaan on se, että yhdyskuntarakennetarkastelun osalta kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on asutuksen ja palveluiden keskittäminen keskusseudulle ja tämä keskittäminen puolestaan lisää entisestään haasteita yhdyskuntarakenteen kehittämisen osalta nimenomaan keskusseuduilla ja niiden kehyskunnissa. - Virroilla, kuten muissakin maaseutukunnissa väljä, maaseutumainen asuminen ovat suurimpia kilpailutekijöitä, jotka houkuttelevat uusia asukkaita kuntaan. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ei saa olla itsetarkoitus, vaan jatkossakin Suomessa tulee sallia monipuolinen, monimuotoinen asumien ja asumismuodon ja asumispaikan valinnanvapaus. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Raportissa todetaan, että Virrat kuuluu Seinäjoen päämarkkina-alueeseen ja Töysän paikallismarkkinaalueeseen. Virtain kaupunki katsoo, että työryhmän päättely perustuu tältä osin vanhoihin tietoihin. Vuoden 2011 vaikutusaluetutkimuksessa oman kunnan jälkeen Virtolaisten tärkein erikoistavarakaupan asiointisuunta on Tampere. Asiointi painottuu Pirkanmaalle.

11 Raportissa kuvattu asiointikäsite on suppea, sillä se ei huomioi lainkaan liike-elämän, hallinnon eri osa-alueiden sekä valtion viranomaisasioinnin suuntaa, joka painottuu voimakkaasti Tampereelle ja Pirkanmaalle. - Alueen joukkoliikenne painottuu kaukoliikenteeseen. Joidenkin kylien ja keskustan välillä toimii asiointiliikenneyhteys. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan tällä hetkellä erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta omana palvelutuotantona. Virtain kaupunki ja Ruoveden kunnat neuvottelevat sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen muodostamisesta kuntien valtuustoissa hyväksytyn aiesopimuksen valmistelua jatketaan sillä pohjalla, että Virrat toimii vastuukuntana ja että toiminta voidaan käynnistää Yhteistyötä Ruoveden kanssa tehdään kanssa myös ympäristötoimen, sivistystoimen sekä eräiden muiden palveluiden osalta. Virtain kaupunki kuuluu ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen, jonka isäntäkuntana toimii Keuruun kaupunki. Pitkät etäisyydet kaupunkikeskuksiin edellyttää, että jatkossakin palvelut on saatavissa lähipalveluina. Virtain kaupungilla on hyvät edellytykset tuottaa laadukkaita peruspalveluita kustannustehokkaasti jatkossakin. Perusturvan järjestämisen ja palveluiden käyttäjien näkökulmasta on erityisesti huomioitava nykyinen voimakas ja yksiselitteinen kaupungin suuntautuminen Pirkanmaalle kaikissa perusturvan palveluissa. Niin erikoissairaanhoito kuin sosiaalipuolen laaja yhteistyöverkko suuntautuu voimakkaasti Tampereelle. Kiireetöntä erikoissairaanhoitoa ostetaan myös Ähtäristä, koska se on samaa ERVA-aluetta kuin TAYS. Pirkanmaalla Ruoveden lisäksi yhteistyötä varsinkin terveydenhuollossa on Kihniön suuntaan. - Huomattavaa on myöskin PSHP:n ensihoidon palvelutasosuunnitelmat, joiden mukaan Virrat on hoitota-son yksikön asemapaikka hetilähtövalmiudessa toimivalle ensihoitoyksikölle. Kuntarakenteen muutos työryhmän esityksen mukaisessa muodossa heikentäisi niin päivystyksen kuin ensihoidon laatua ja saatavuutta olennaisesti nykyisestään. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Virtain kaupunki on osallisena Yritys-Suomi sopimuksessa yhdessä Ruoveden ja Juupajoen kuntien sekä Mänttä-Vilppulan kaupungin kanssa. Virtain kaupunki toteuttaa myös useita kehittämishankkeita yhteistyössä Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:n kanssa. Lisäksi Virrat kuuluu paikalliseen toimintaryhmään PoKo ry:n. Oppilaitosyhteistyö, maakuntakorkeakoulutoiminta ja erityisesti alueen oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö ja tuotekehitys ovat tärkeä osa kunnan elinkeinopolitiikkaa. Virtain kaupunki on ollut jäsenkuntana Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymässä (PIRKO) vuodesta 2007 alkaen. Virtain kaupunginvaltuusto teki päätöksen, jossa se hyväksyi Tampereen kaupungin aiesopimuksen ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-alueesta. Täten Virrat jatkaa jo vuosikymmeniä jatkunutta koulutusyhteistyötä. Virtain kaupunki on osakkaana myös Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:ssä. Lisäksi Virrat on jäsenkuntana myös Seinäjoen koulutuskuntayhtymässä. - Elinkeinojen kehittämisessä paikallistuntemus on tärkeää. Tämän vuoksi myös kunnan oma elinkeinotoiminta on ensiarvoisen tärkeää. Virtain kaupunki tekee jatkossakin yhteistyötä tarvittavin osin niin muiden kuntien kuin muiden toimijoiden kanssa, mutta tällä hetkellä tarkoituksenmukaista on, että keskeiset kunnan elinkeinopalvelut toteutetaan omana tuotantona. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Raportti ei huomioi olemassa olevia yhteistyörakenteita, siihen tehtyä työtä ja pääomasijoituksia. Virtain kaupunki on syvästi pirkanmaalaisen toiminnan piirissä. Virrat on osakkaana Pirkanmaan sairaanhoitopiiris-sä. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tarjoaa yliopistosairaalan palveluita kohtuuetäisyydellä Virtain näkökulmasta. Virrat kuuluu Pirkanmaan palo- ja pelastustoimen alaisuuteen ja myös jätehuollon osalta Virrat on osakkaana

12 Pirkanmaan jätehuolto Oy:ssä. Maankäytön suunnittelussa ja mitoituksessa olemme osa Pirkanmaata. Myös ELY:n, verottajan, poliisin sekä usean muun valtion palvelun osalta sekä järjestötoiminnassa keskuspaikka on Tampere ja maakunta Pirkanmaa. Virrat myös toimii isäntäkuntana alueellisessa musiikkiopistossa, jonka muut sopimuskunnat ovat pääosin Pirkanmaalta. Tarkastelu on tehty ylätasolta ja suuria kokonaisuuksia yksinkertaistaen. Selvityksessä on sivuutettu se, että kunnat ovat keskenään hyvin erilaisia. Koko hyvinvointijärjestelmämme perustuu ajatukselle, että kunnat toimivat paikallisissa olosuhteissa, kukin omalla tavallaan. Juuri paikallisiin olosuhteisiin sopeutuen, päästään parhaaseen taloudelliseenkin tulokseen. Yleiset perusteet hankkeelle ovat koskeneet julkistalouden kestävyysvajeen kasvua. Tästä syystä raportin olisi pitänyt paneutua vieläkin syvällisemmin kuntatalouden rakenteisiin. Nykyiset laskelmat ja arvioit perustuvat tilastollisiin lukuihin selittämättä kunnan sisällä tapahtunutta ja osittain meneillään olevaa maa-seudun elinkeinojen muutosta ja sen vaikutuksia. Julkistalouden kestävyysvajetta ei voida ratkaista rajoja siirtämällä, jos samat valtionosuusperusteet pätevät kaikilla kunnilla. Sama vanhusväestö on ja pysyy, sijaitsivat rajat missä tahansa ja maksajakin on sama Suomen kansalainen paikkakunnasta riippumatta Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä

13 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? - Virtain kaupungin osalta voidaan todeta, että merkittävin yhteistyösuuntamme, Pirkanmaa, on jäänyt huomioimatta selvityksessä. Raportin talousosiossa ei ole huomioitu pääomia, jotka on sijoitettu Tampereen sekä Pirkanmaan kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tämän lisäksi erkautuminen osakeyhtiöistä ja kuntayhtymistä jättäisi jo tekemämme investointien rahoitukset ko. emoyhtiöön tai yhteisöön. Investointien purkaminen kuntayhtymistä on mahdotonta ja lisäksi kohtuutonta muille osapuolille. Lisäksi kunnan omat rakenteelliset muutokset ja sopeuttamistoimet muiden kuntien kanssa tehtävän yhteistyön tuloksena on jätetty laskelmien ulkopuolelle. Virtain kaupungilla on laaja omaisuusmassa takanaan ja vain vähän velkaa. Jokaisen erillisen EIvastauskohdan perusteet löytyvät tarkemmin kysymyksen 1. vastauksista. Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö Ruoveden kunnan kanssa etenee vauhdilla. On luontevaa syventää yhteistyötä Ruoveden kanssa tulevaisuudessa myös muilla osa-alueilla Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? - Koska kuntamme ei sijoitu selkeästi mihinkään muuhun työssäkäynti- tai asiointialueeseen, on tärkeää säilyttää itsenäisyys ja oman kunnan keskus. Julkinen liikenne ei myöskään tue palveluiden siirtämistä muihin mahdollisiin kuntakeskuksiin eli yhdyskuntarakenteemme on haastava tästä näkökulmasta katsottuna Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei

14 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia.

15 Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys - Tämä on paras lähestymistapa kuntaliitoksiin. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys - EI Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen - EI Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi - EI Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) - EI Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella - EI Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä - EI Muu, mikä? - Kuntaliitoksia tulee toteuttaa vain kuntien oman tahtotilan ja päätöksenteon perusteella. Kaikki pakkokeinot kuten valtionosuusjärjestelmää, yksittäisten kuntien veropohjaa tai palvelujen järjestämiskriteerejä muuttamalla ei kuulu oikeusvaltion toimintatapoihin. Tämän suuntaiset toimenpiteet asettaisivat lisäksi kuntien asukkaat perusteettomasti eriarvoiseen asemaan. Kuntien ja valtion työnjaon tarkastelu tulee tehdä ensimmäiseksi, minkä yhteydessä on selvitettävä sosiaali- ja terveysalan uudistamistarpeet. Vasta sen jälkeen voidaan rahoitusjärjestelmää tarkastella ja arvioida kuntien osalta Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia Perustelunne aikataululle Ei vastauksia Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? - Valtion muutostuella ei ole vaikutusta kunnan kantaan.

16 Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ei vastauksia Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? - Julkistalouden kestävyysvajeen ratkaisemiseksi ei ole perusteltua tarkastella kuntalakia yksinään. Paineet sosiaali- ja terveydenhuoltolaista ovat niin kovat, ettei kuntalain uudistustarpeista pysty lausumaan luotettavasti ennen sote- kokonaisuuden ratkaisuja. Sote- lainuudistuksessa on selkeästi rajattava uudelleen yksilön, kunnan ja valtion vastuun rajat. Kyse on laajemmasta kokonaisuudesta, jonka tarkastelu on tehtävä laajaalaisesti. Terveydenhuollon korvausjärjestelmä on tarkasteltava myös koko laajuudessaan Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? - Nykyinen kuntajako takaa kuntalaisdemokratian. Suuret kunnat vievät päätöksenteon aina kauemmaksi itse kuntalaisista. Hallinnollisen lisäportaan rakentaminen tämän uudistuksen mahdollisena seurauksena ei ole toivottavaa. Päätöksenteon on oltava läpinäkyvää ja lähellä kuntalaista Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? - Tärkeää ja oikeudenmukaista olisi tulouttaa maa- ja metsätalouden verokertymät niille paikkakunnille, josta kyseiset verot tällä hetkellä kannetaan valtiolle (metsän myyntitulot). Maalaispaikkakunnat laajoine metsäalueineen tuottavat hiilinielua koko maahan. Näiden paikkakuntien kustannuksella muut toimijat käyvät päästökauppaa, jonka tuloja maaseutu ei saa hyödykseen. Uudistuksen tulee mahdollistaa myös reunaalueiden kehittyminen. Pääomatulot pitäisi tulouttaa kunnille. Vapaa-ajan asukkaiden verotuloista 3/12 osaa tuloutettaisiin mökkikunnille palvelujen järjestämisestä aiheutuvien menojen kattamiseksi Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen - Kuntien tehtävien vähentäminen ja byrokratian keventäminen. Valtion sektoriviranomaiset ovat tähän asti kuntasektoria kuulematta lisänneet kuntien tehtäviä ja asettamiensa normien valvontaa. Tämän on loputtava. Valtion viranomaisilla ei ole käsitystä kuntien tulonmuodostuksesta eikä olemassa olevista resursseista. Uutta toimintaa ja velvoittavia säädöksiä ei saa tehdä ilman tietoa resursseista. Myös jatkuva uusi lainsäädäntö, joka lisää byrokratiaa ja tuo ylimääräisiä kustannuksia heikentää kuntien, kuten myös kaikkien muiden toimijoiden mahdollisuuksia pärjätä kiristyvässä kilpailussa. Valtion ja kuntien tehtävänjako Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä

17 Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. - Virrat kuului Vaasan lääniin vuoteen 1969 saakka. Viimeiset vuosikymmenet tuosta ajasta olivat aktiivista ja tuloksellista yhteistyötä Ähtärin kunnan kanssa. Tuolta ajalta on peräisin aluesairaala, enemmistöosakkuus alueellisesta energiayhtiöstä yhdessä Ähtärin kanssa sekä ammatilliset oppilaitokset Ähtärissä ja Virroilla. Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan osasto Ähtärissä ja sen tuottamat erikoissairaanhoidon palvelut ovat virtolaisten suosiossa edelleen. Ähtärin oppilaitos kuuluu Sedun kuntayhtymään, joka on ammatillisen koulutuksen tarjoaja huomattavalle osalle virtolaisista nuorista. Näin ollen naapurikunnista Ähtäristä on vuosien saatossa tullut tärkeä yhteistyökumppani niin taloudellisesti kuin toiminnallisestikin. Yhteistyö kantaa hedelmää virtolaisten parhaaksi tänäkin päivänä. Virrat tunnetaan kahden valtaväylän Vt 23 ja Kt 66 risteyspaikkakuntana. Virtain kaupunki on panostamassa voimakkaasti ohikulkuteiden luomiin mahdollisuuksiin yritystoiminnan kehittämiseksi hankkimalla maa-alueita ja kaavoittamalla niitä elinkeinoelämän tarpeisiin. Itsenäinen Virrat voi kehittyä ja toimia tarpeen mukaan yhteistyössä kaikkiin suuntiin ja kaikilla sektoreilla asukkaidensa ja ympäristönsä parhaaksi. Virrat kuuluu Pirkanmaahan, mutta haluaa säilyttää itsenäisyytensä.