KeUla. Keravan Urheilijat 2-3/2011. Jäsenlehti

Transkriptio

1 KeUla Keravan Urheilijat 2-3/2011 Jäsenlehti Kesäkuussa 2012 suunnistettava Valio-Jukola on Keravan Urheilijoiden ja Vantaan Pihkaniskojen taidonnäyte. Tässä lehdessä asiaa Jukolasta ja paljon muusta!

2 2 KeUla 2-3/2011 Puheenjohtajan tervehdys Mikko Kyyrö otti Kalevan kisoista Suomen mestaruuden tuloksella 61,11 m. Tulos toistaa kesän tasaista sarjaa, mutta MM-tulosraja 63 m jää vielä tavoitteeksi Lappeenrannan eliittikisoihin. Huomiona Mikon haastattelu Kalevan kisojen jälkeen; Mikko ei hakenut vikaa olosuhteista, vaan totesi tyylinsä mukaisesti tilanteen. Esimerkillinen urheilija. Muutakin menestystä on toki tullut, viimeisimpinä Juha-Matti Valkaman SM-kulta yksinsoudussa 40-vuotiaiden sarjassa. Suorituksellaan Juha-Matti olisi sijoittunut yleisessä sarjassakin kakkoseksi. Kelit ovat hellineet kesälajien harrastajia, miksei myös talvilajien peruskuntoharjoittelua. Suunnistuksen Hippokoulussa on ollut tohinaa, kuten myös yleisurheilukentällä. Painopiste näissä lajeissa on tällä hetkellä vahvasti nuorisotoiminnassa. Myös painissa on kypsymässä nuoria tiukkoihin kisakoitoksiin. Kilpailullisesti paras tilanne on tällä hetkellä hiihdossa, jossa menestystä on muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen tullut taas mukavasti. Olennaista myös, että kovia kilpa- ja harjoituskumppaneita löytyy myös seuran sisältä. Seuran tilanteen tunnistaen tärkeää on nyt katsoa, millaisella toimintamallilla parhaiten pystymme varmistamaan, että 5-7 vuoden tähtäimellä KeUssa on taas kaikissa lajeissa useampia kansallisen tason urheilijoita sarjoissa 18 ja ylöspäin. Seuratuella pystytetty valmennus- ja nuorisokoordinaattoritoiminta loi mallia muun muassa valmentajien ja ohjaajien osaamisen kehittämiseen sekä kaikkia lajeja hyödyntävään yhteistoimintaan. Tämän kesän ajan on Tero Turunen toiminut Sportti työllistää -tuen avulla seuratyöntekijänä, painotuksena enemmän käytännön ohjaus- ja valmennustoiminnan tukeminen. Juhlapuhetasolla tuodaan usein esille, että parhaat valmentajat tulisi osoittaa pienimpien urheilija-alkujen opastajiksi. Ehkä tätä linjaa tulisi KeUssakin nyt entisestään vahvistaa.

3 KeUla 2-3/ Urheiluseurassa toimiminen vaatii ennen kaikkea innostusta. KeUn piirissä on kaikki edellytykset loistavaan nuoriso- ja kilpatoimintaan. Tärkeää on tunnistaa, millaiselle toiminnalle on tilausta, ja miten asiat tulisi organisoida. Omalta osaltani on selvää, että en jatka seuran puheenjohtajan tehtävässä vuodenvaihteen jälkeen. Seuran toimintamalli pohjautuu vahvaan lajitoimintaan. Se on hyvä malli jatkossakin, mutta tässä yhteydessä on tietysti mahdollista myös miettiä kaikkineen seuran toiminnan järjestämistä ja tekemisiä. meitä kaikkia. Ja toisaalta ei kannata missata mahdollisuutta osallistua tämän mittaluokan tapahtuman järjestämiseen. Kaikkien kannalta hyväksi olisi, jos kukin kävisi omaehtoisesti ilmoittautumassa toimitsijaksi osoitteessa Jos ei tänään, niin huomenna. Kukaan meistä ei tiedä missä on vuoden päästä, mutta katsotaan sitä sitten aikanaan. Pertti Syrjälä Vielä Valio-Jukolasta. Hommahan on niin, että ensi kesän Jukolassa tarvitaan KeUla 2-3/2011 Kirjoittivat: Markus Airila, Elisa Aunola, Heidi Ikonen, Merja Juutilainen, Harri Koski, Fatou Mbove, Kaisa Mäkelä, Sampo Mälkiä, Ulla Saarnio, Risto Sirola, Pertti Syrjälä, Tuomas Turunen. Toimitti ja taittoi: Elisa Aunola Painoi: Savion kirjapaino Painosmäärä: 700 kpl Lehti on tuplanumero, sillä suunnistusjaoston kesä-keula jäi julkaisematta.

4 4 KeUla 2-3/2011 TV- ja areenatuotanto Valio- Jukolassa 2012 Yleisradio (YLE) lähettää lähes kymmenen tuntia televisio-ohjelmaa ensi vuonna Valio-Jukolasta. Jukolan viesti on saavuttanut viime vuosina niin hyvät katsojaluvut, että suviöinen tapahtuma halutaan näyttää YLEn toimesta ainakin kolmena seuraavana vuonna. KeUn ja Pihkaniskojen isännöimä Valio-Jukola suunnistetaan Hakunilan urheilukeskuksen tuntumassa, Sipoon kansallispuiston maisemissa. Pääkaupungin läheisyys luo kisajärjestelyihin oman sävynsä. Televisioinnin lisäksi on lupa odottaa myös paikan päälle ennätysmäärä Jukolan maineekkaasta tapahtumasta kiinnostuneita katsojia. TV-tuotanto ja siihen läheisesti liittyvät sähköiset tulostaulut (screenit), tilannetietoisuutta ja tunnelmaa välittävä kuulutus sekä kaikki näiden kanavien takana oleva tekninen tai asiantuntijuutta vaativa osaaminen ovat viime vuosina näytelleet yhä suurempaa roolia tapahtuman järjestelyissä. TV-kuvaa hyödynnetään paitsi TV-lähetyksessä myös tapahtumapaikalla olevan yleisön palveluun mahdollisimman sulavasti monet asiaan vaikuttavat tekijät huomioiden. Suosion takana perinteet Valio-Jukola juostaan ensimmäisen Jukolan viestin maisemissa. Vuoden 1949 tapahtumaan osallistuneet eivät varmasti voineet kuvitellakkaan millaisiin mittasuhteisiin tapahtuma paisuu. Harri Koski kuulutushommissa Valio- Jukolassa. Kuva: Jarmo Karvinen Perinteet ovat kuitenkin se joka Jukolasta tekee laajemminkin urheilutapahtumien joukossa ainutlaatuisen. On hienoa olla mukana vaalimassa Aleksis Kiven Seitsemän Veljeksen tarinan pohjalle luotua ainutlaatuista tapahtumaa vuosi toisensa jälkeen. Olen ollut itse mukana vuoden 2003 Sulkavan Jukolasta lähtien aina jollain lailla kuulutuksen ja TV-tuotannon kautta. Kuulutuksen kommentaattorihommissa on vierähtänyt suurin osa. Salon ja Tampreen Jukolat käväisin katsomassa metsän puolelta itse juosten työpaikkajoukkueessa. Viime vuonna haukottelin pääkuuluttajan roolissa Kytäjällä. Kokemusta on siis kertynyt ja jonkin verran myös näkemystä. Yritän nyt jeesata omaa seuraa parhaani mukaan järjestelyissä täysin talkoomeiningillä.

5 KeUla 2-3/ Käytännössä TV- ja areenatuotannon voidaan todeta koskevan lähes jokaista Jukolan järjestelyiden osa-aluetta. Tärkeimpänä yhteistyötahona on tietysti ratamestaritoiminta. Suunnistuksen ja erityisesti Jukolan ainutlaatuisen luonteen ja tunnelman välittäminen kotisohville on ykkösjuttu. Ratamestareiden kanssa on jo vuosi sitten aloitettu sujuva yhteistyö kuvauksellisten TV-kamerapaikkojen ja viestin aikautuksen suunnittelulla. Roolini on ollut lähinnä saattaa asiantuntijat kohtaamaan toisensa ja saada jutut luistamaan lutvikkaasti. Kisakeskuksen rakenteiden sijoittelu ja mitoitus liittyy oleellisesti tapahtumapaikan tunnelman luontiin. Lähtö, viitoitukset, vaihtopaikat, yleisön sijoittuminen, kisalava, TV-studio, screenit, seurateltat, TV-kameroiden sijoittaminen, mainosten sijainti sekä monet muut kenttätoimintoihin ja markkinointiin liittyvät ennakkovalmistelut kuuluvat TV- ja areenatuotannon rajapintaan. Esimerkkinä moninaisesta toimenkuvasta tuli tässä muutama viikko sitten keikuttua iltayön tunnit tulevassa kisamaastossa lamppu päässä mainosvideokuvauksissa. Tuotos on ilmeisesti tätä lukiessanne nähtävissä YouTubessa ja Valio-Jukolan kisasivuilla. Kisatapahtuman aikainen kuulutus ja tulospalvelun julkituonti äänen muodossa ovat perinteisin osa TV-ja areenatuotannon pakettia. Perinteisen ja arvokkaan kuulutuksen rinnalle on noussut myös viihdyttäminen sekä erilaiset musiikkipainotteiset showt, jotka joidenkin mielestä kuuluvat asiaan. Kaikille siis hyvällä maulla jotain on ollut tähän asti yksi Jukolan viestin tapahtuman suosion tae. Kisalavan perinteisiin pohjautuvat kisa-avaukset, palkintojen jaot ja muut eri vastuutahojen suunnittelemat ohjelmat nivotaan osaksi toimivaa Areenatuotantoa kunhan sen aika on. Metsän siimeksestä todellinen tunnelma TV-tuotanto on tuonut perinteisen rastikuvausten lisäksi mahdollisuuden esittää kisapaikalla reaaliaikaista tai tilannetta metsän siimeksessä selventävää GPS-seurantaa. Monikanavaisesti erilaisia kohdeyleisöjä palvelee myös reaaliaikainen nettiseuranta, jossa hyödynnetään sähköisen leimauksen antamaa mahdollisuus esimerkiksi pysyä omasta suosikkijoukkueestaan tietoisena koko tapahtuman ajan. Parhaimmillaan se onnistuu nykyään jopa omalla kännykällä. GPS-seurannasta on tullut TV-yleisön hittituote. Tavoitteenamme on tuoda se vielä aikaisempaakin informatiivisemmin esille. Harkinnassa on täydentää siimapallukoiden liikettä kartalla valittujen suunnistajien sykeseurannalla, mikäli viimeisen vuoden aikana saadan kohtuullisin kustannuksin asia hoitumaan. Jotta homma ei olisi järjestäjille liian helppoa,avoimessa informaation jaossa pitää tietysti huomioida lajin luonteeseen kuuluva yllätyksellisyys. Tulevia hajontoja ja suunnistustehtäviä varjellaan salassa niin kauan kuin se ainakin kärkijoukkueiden etenemisen kannalta on tarkoituksenmukaista. Siksi TV- ja areenatuotannon tekijäjoukko koostuu mahdollisimman pitkälle lajin syvimmätkin salat tuntevista asiantuntijoista, sitoutuneista ja luotettavista tekijöistä.

6 6 KeUla 2-3/2011 Venlojen startti Valio-Jukolassa. Kuva: Jarmo Karvinen Mukaan mahtuu kuitenkin vielä sellaisiakin, jotka eivät ihan niin syvälle ole lajiin vihkiytyneet, mutta osaavat jotain edellä kuvatuilta osa-alueilta. Auttavat suunnistustaidot omaaville löytyy rakentaja- ja avustajatehtäviä kisan aluspäiville sekä muun muassa kisa-aikaiseen TV-varoittajien porukkaan. Kaikkiaan koko TV-ja areenatuotannon henkilöstöä on noin henkeä. Tekijöille on siis vielä tilaa Valio-Jukolan järjestelyissä. Miksei myös näkijöille! Joukkoon on jo nyt kiinnitetty osaavia ja innovatiivisia avainpelaajia. Joukkueessa on vielä kuitenkin tilaa, jos olet kiinnostunut kokemaan Jukolan järjestelyt ehkä jopa aikaisempaa poikkeavalla tavalla. Tällä hetkellä avaintiimissä on mukana seuraavat henkilöt: Harri Koski (kokonaisvastuu ja koordinointi), Timo Sirola (Radio- ja TVtuotannon avustajat, TV-varoittajat), Jyrki Virtanen (kuulutustekniikka), Ville Virtanen (yleiskuulutus), Eero Svanberg (kuulutusavustaja/screeniohjaus), Pasi Ylirisku (kuvatuotannon avustaja), Esko Lehtomäki (GPS ja sykeseuranta). Lisäksi em. toimintojen alle on jo alustavasti lupautunut muutamia tapahtuman aikaan käytettävissä olevia henkilöitä kuten TV-haastattelijoiden avustajia. Tilaa on erityisesti TV-varoittajien runsaslukuisessa joukossa. Homma, joka on Jukolan luonne huomioiden ehkä myös niistä eksoottisimmista hommista, joita kisoissa voi hoidettavakseen saada. Avainhenkilöstö tutustuu tänä vuonna Vehkalahdella Salpa-Jukolan järjestelyihin, jotta omasta hommasta olisi mahdollisimman hyvä kuva omiin järjestelyihimme. Jos kiinnostuksesi heräsi tulla mukaan järjestämään Suomen suurinta urheilutapahtumaa, käy antamassa tietosi Valio-Jukolan talkoorekisteriin: -sivulla. Merkitse valiokunnaksi VIESTINTÄ ja osa-alueeksi TV- ja areenatuotanto. Jukola-hengessä, Harri Koski

7 KeUla 2-3/ Ohjelmat ja seremoniat - tule luomaan Jukola-tunnelmaa Jukola-tapahtumissa olennainen osa perinteikästä tunnelmaa ovat juhlavat seremoniat: avajaiset, Jukolan juhla ja palkintojenjaot. Suuri kilpailu ansaitsee arvoisensa perinteiset juhlallisuudet. Jukolan juhlallisuuksista vastaa Viestintävaliokuntaan kuuluva ohjelmaryhmä. Ohjelmaryhmä vastaa myös lasten ohjelmasta ja metsäkirkosta. Ohjelmien päävastuuhenkilö on Mirja Olin. Juhlaohjelmien suunnittelu on jo hyvässä vauhdissa, mutta lisää suunnittelijoita ja tekijöitä kaivataan, erityisesti KeUn väestä. Juhlaohjelmien, seremonioiden ja lasten ohjelmien parissa on tarjolla tekemistä, joka ei vaadi suunnistuksen tuntemista. Myös muut kuin seuramme jäsenet voivat mainiosti osallistua ohjelmaryhmän toimintaan, joten kutsu mukaan ihmisiä tuttavapiiristäsi, jos arvelet heillä olevan kiinnostusta tai osaamista tällä alueella. Jukolan kävijöille on tuttua vuosien varrelta avajaiset, Jukolan juhla, palkintojen jaot ja lipun luovutukset. Jukolan järjestäjät yhdessä paikallisten seurakuntien kanssa ovat myös jo vuosia tarjonneet metsäkirkon kilpailijoiden ja muun Jukola-väen hiljentymiseen. Lasten ohjelmat ovat tärkeä osa perheiden viihtyvyyttä. Jukolassa ei perinteisesti ole ollut tarjolla muksulaa, koska on ajateltu että perheet voivat järjestää lasten hoidon itse, kun Venlat ja Jukolan jussit ovat maastossa eri aikoihin. Lapsille on kuitenkin järjestetty monipuolista ohjelmaa, seikkailurataa ja muuta puuhaa. Myös meidän Jukolassamme lasten ohjelma on tarkoitus järjestää samaan tapaan. Seremonioihin osallistuvat toimitsijat ehtivät huoletta seuraamaan kilpailuakin, sillä ohjelmalavalla tapahtuu silloin, kun metsässä on hiljaista. Venlojen palkintojenjako on illalla ennen miesten lähtöä, ja Jukolan viestin palkinnot jaetaan kirkkaassa päivänvalossa sunnuntaiaamuna. Palkintojenjakoon haetaan avustajiksi erityisesti vuotiaita nuoria, yhteensä peräti parikymmentä. Palkintojenjakoon osallistuvien toimitsijoiden pieni lisäbonus on päästä näkemään maailman huippusuunnistajat hyvinkin läheltä! Ilmoittaudu ohjelmaryhmään Jukolan talkoosivuilla, tai ota yhteyttä ohjelmaryhmän vetäjään Mirjaan, jos haluat lisätietoja: mirja.olin@kolumbus.fi Merja Juutilainen

8 8 KeUla 2-3/2011 Esi-Jukola Sipoon Viirilässä Kansallinen suunnistuskilpailu Sipoon Viirilässä antaa Valio-Jukolan naapurimaastoon. Kilpailu on Jukola-nimestä huolimatta henkilökohtainen, sarjat kuten normaaleissa kansallisissa kilpailuissa. Kilpailussa on harjoitellaan järjestelytoimintoja. Samalla keulaisilla Jukola-toimitsijoilla on erittäin tärkeä tilaisuus tutustua Pihkaniska-väkeen ja päin vastoin. Rakennustalkoot alkavat Viirilän kentällä (Sipoo, Palokalliontie) maanantaina Lue lisää suunnistusjaoston nettisivulta linkistä Esi-Jukola. Venlojen lähtörynnistys Salpa-Jukolassa. Kuva: Jarmo Karvinen.

9 Sarjat ja matkat: IV Keinukallion sauvamaraton Sauvakävely- ja juoksutapahtuma Keravan Keinukalliolla lauantaina M/N maraton, puolimaraton ja varttimaraton Tapahtumassa kierretään merkittyä ¼ maratonin mittaista lenkkiä, joka kulkee hyväkuntoisia ulkoilureittejä pitkin. Ilmoittautumis- ja tapahtuman ohjeet, Aikataulu: 9.00 Maratonin lähtö ½- ja ¼maraton lähtö Huolto: Reitin varrella ja maalissa Pesumahdollisuus Maali suljetaan Osallistumismaksu: Juoksija-kortilla 25% alennus osallistumismaksusta. 20 (maraton, ½ maraton) JK- alennushinta (¼ maraton) JK- alennushinta 8 Jälki-ilmoittautuminen tapahtumapaikalla viimeistään 1 h ennen lähtöä (25/15 ) Ohjeet ja lisätiedot: hiihto@keravanurheilijat.fi - Liikunnan riemulla - Kilpailumielellä - Kuntoilun kannalta Keravan Urheilijat, hiihtojaosto

10 10 KeUla 2-3/2011 Tietoisku: Millaista liikuntaa alakouluikäiselle? Monipuolisessa seuratoiminnassa kaiken ikäisille lapsille on tarjolla heidän kehitystasoaan vastaavaa liikuntaa. Seuraavassa valotetaan hieman sitä, millaisia asioita tulisi huomioida alle 12-vuotiaiden liikunnassa. 5-6-vuotiaalle monipuolisia leikkejä ja pelejä Alle kouluikäiset viihtyvät hyvin erilaisten leikkien ja pelien parissa. Mitä vanhemmasta lapsesta on kysymys, sitä enemmän peleissä ja leikeissä voi olla sääntöjä. Leikkien ja pelien kautta lapselle on hyvä opettaa oikean ja väärän eroa, sekä oikeaa suhtautumista häviämiseen ja epäonnistumiseen, asioihin, joiden käsittely voi tässä iässä vielä olla melko puutteellista ja vaikeaa. Lasten mielestä hauskimpia liikuntamuotoja ovat erilaiset tanssi- ja jumppaleikit, joissa lapsi saa liikkua (musiikin tahdissa tai ilman) omalla tyylillään. On syytä pitää mielessä, että lapsen kiinnostuksen kohteet vaihtelevat tässä iässä hyvinkin tiheästi, joten liikunnan tulee olla monipuolista. Kuningasvuodet vuoden ikään sijoittuvaa varhaislapsuuden huipentumaa kutsutaan myös kuningasvuosiksi. Tässä ikävaiheessa lapsi alkaa harjoitella itsenäistä toimintaa. Tämän vuoksi hän saattaa hyvinkin määrätietoisesti uhmata aikuisten asettamia rajoja. Vaikka yhteisesti sovituista säännöistä tuleekin edelleen pitää tiukasti kiinni, tulee lapselle silti antaa mahdollisuuksien mukaan hieman päätösvaltaa häntä koskevissa asioissa. Tässä iässä lapsen ajattelu kehittyy nopeasti. Hän alkaa verrata kykyjään muihin lapsiin ja epäillä niitä. Lapsi saattaa myös epäillä omia kykyjään ja pelätä epäonnistumista, etenkin kun tähän ikäkauteen saattaa liittyä kasvupyrähdyksen aiheuttamaa kömpelyyttä. Tämän vuoksi lapsi tarvitsee paljon kannustusta ja positiivista palautetta onnistuneista suorituksista. 6-7-vuotiaalle lapselle ei ole vielä syytä asettaa liikaa urheilullisia tai liikunnallisia tavoitteita, vaan liikunnan tulee olla hauskaa ja monipuolista. Sopivia lajeja ovat juoksua, hyppäämistä, tanssia, voimistelua, kiipeilyä, hiihtoa ja luistelua sisältävät perusliikuntamuodot. Kouluikäinen 7-8-vuotias Koulutaipaleensa aloittanut lapsi harjoittelee mielellään oma-aloitteista oppimista ja työn tekemistä. Lapselle tulee tarjota sopivia haasteita tukemaan liikunnallisen luovuuden kehittymistä. Tässä iässä on hyvä alkaa harjoitella myös epäonnistumisten sietämistä, sekä aikaisempaa tiukempaa yhteisten sääntöjen noudattamista. Tiukkojen sääntöjen ja ohjattujen harjoitusten lisäksi alakouluikäinen tarvitsee vielä runsaasti omaehtoista leikkimistä ja touhuilua, vastapainoksi koulutyölle. Omatoimisesti leikkien ja kokeillen lapsi myös oppii, joko virheiden (ja kolhujen) kautta tai oikeita suo-

11 KeUla 2-3/ rituksia toistaen. Onnistuneet suoritukset ja niistä saatu palaute harjoitusten ohjaajalta vahvistavat lapsen itsetuntoa ja tuovat iloa harjoituksiin. On syytä muistaa, että valmentaja on opettajan tavoin erittäin suuri auktoriteetti 7-8-vuotiaalle. Lapsi ei juurikaan kyseenalaista annettuja ohjeita ja on taas toisaalta herkkä kritiikille tai vähättelylle. Lisäksi lapsi ei vielä osaa itse arvioida omaa jaksamistaan, minkä vuoksi vanhempien ja valmentajan merkitys etenkin useampaa lajia harrastavien lasten harjoitusmäärien hallinnassa korostuu. Mihinkään tiettyyn lajiin ei vielä tässä ikävaiheessa ole syytä erikoistua vaan lapsen tulee antaa kokeilla erilaisia liikuntamuotoja yli seura- ja lajirajojen. Alakoulun viimeiset vuodet, 9-12 vuotta Yhdeksänvuotiaana lapsi saattaa alkaa kyseenalaa vanhempien ja valmentajien neuvoja. Samalla kavereiden ja heidän mielipiteidensä merkitys kasvaa huomattavasti. Kavereiden merkityksen kasvaessa lapselle tulee yhä tärkeämmäksi olla hyväksytty ja pidetty omassa harjoitusryhmässään. Tämän vuoksi ohjaajan tulee ajoissa puuttua mahdolliseen kiusaamiseen. Tässä iässä lapsen kanssa tulisi pohtia monipuolisesti erilaisia sääntöjä ja samalla opettaa heitä paitsi perustelemaan omat mielipiteensä, myös kuuntelemaan toisia. Yhteisiä pelisääntöjä muodostettaessa on syytä pitää mielessä, että lapsen on helpompi noudattaa sääntöjä, joiden suunnittelussa hän itse on ollut mukana. Lapsen lähestyessä murrosikää alkaa hänen fyysinen olemuksensa pikkuhiljaa muuttua. Luusto ja lihaksisto vahvistuvat ja tuovat sitä kautta lapselle edellytyksiä aikaisempaa monipuolisempiin, voimaa ja ketteryyttä vaativiin liikuntasuorituksiin. Etenkin tyttöjen murrosiän alku osuu usein juuri näille vuosille, mikä useimmiten johtaa ajoittain suuriinkin eroihin pituudessa, ketteryydessä ja voimatasoissa. Vaikka lapsen liikunnalliset kiinnostukset saattavat tässäkin iässä vaihdella huomattavasti, on lapsen hyvinvoinnin kannalta tärkeää, että hän saa paitsi onnistumisen elämyksiä harjoituksissa, niin myös muun perheen tukea ja kannustusta niiden ulkopuolella. Summa summarum Lapselle tarjottavan liikunnan tulee siis olla: - lapsen ehdoilla tapahtuvaa, - kehittävää (ikäkausi huomioon ottaen), - riittävän monipuolista. Lisää tietoa aiheesta muun muassa lähteenä käytetystä kirjasta Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet (Hakkarainen ym. 2009). Sampo Mälkiä Kirjoittaja on liikuntatieteiden maisteri ja KeUn entinen valmennus- ja nuorisokoordinaattori.

12 12 KeUla 2-3/2011 Tietoisku: Voimaharjoittelu eri ikäkausina Nuorten urheilijoiden voimaharjoitteluun liittyy jostain syystä valtava määrä erilaisia uskomuksia. Aika ajoin näkee esitettävän erilaista faktatietoa siitä, milloin on oikea aika aloittaa voimaharjoittelu. Tämän artikkelin tarkoituksena on avata voimaharjoittelun käsitettä sitä millaista voimaharjoittelua eri ikäkausina tulisi suosia. Voimaharjoitteluksi mielletään usein yksinomaan raskaan raudan kanssa kuntosalilla tehtävät levytankoharjoitteet. Todellisuudessa kuntosalilla tapahtuva harjoittelu on vain yksi, joskaan ei vähäisin osa voimaharjoittelua. Voimaharjoitteluksi voidaan yhtä lailla mieltää erilaiset (nopeusvoimaa kehittävät) loikat tai monet kehon painoilla tehtävät (kestovoima)harjoitteet. Tätä taustaa vasten voimaharjoittelu voidaan siis aivan hyvin aloittaa jo ennen murrosikää, toisin kuin yleisesti uskotaan. Voimaharjoittelu ennen murrosikää Murrosikä alkaa pojilla usein ja tytöillä 8-10 vuoden iässä. Ennen tätä ikävaihetta olisi syytä aloittaa määrätietoinen, leikin varjolla tapahtuva voimaharjoittelu. Harjoitusvälineenä tulisi tässä vaiheessa käyttää vain ja ainoastaan omaa kehoa ja harjoittelun tarkoituksena vahvistaa lihaskudosta ja lihaksen aineenvaihduntaa. Vielä ei siis kasvateta isoja muskeleita. Sopivia voimaharjoitteluliikkeitä alakouluikäisille ovat esimerkiksi erilaiset eläinkävelyt (karhu-, rapu-, krokotiilikävelyt, jne.) tai vaikka puissa kiipeily. Ennen murrosikää ja sen aikana tehdyt toistot luovat vankan pohjan myöhemmin alkavaa levytankoharjoittelua varten. Tämän vuoksi lapsia tulisi näissä yhteyksissä valistaa aina tilaisuuden tullen oikeasta nostotekniikasta, eli esimerkiksi siitä, että selkä pysyy nostettaessa (tai kaveria kottikärrykävelyssä kannatellessa) suorana. Tässä ikävaiheessa voimaharjoittelulle ei ole syytä osoittaa erillisiä harjoituksia, vaan voimaharjoittelu tapahtuu vaivihkaa muun harjoittelun ohessa esimerkiksi alkuverryttelyn yhteydessä. Tekniikka kuntoon murrosiässä Koska varsinainen levytankoharjoittelu astuu kuvioihin murrosiän loppuvaiheessa, tulee elimistöä valmistaa siihen hyvissä ajoin. Levytankoliikkeiden tekniikkaa tulisi opetella kevyillä painoilla (alkuvaiheessa pelkkä harjanvarsi riittää vallan hyvin), samalla kun keskivartalon lihaksistoa tulisi muistaa vahvistaa lähes päivittäin. Myös erilaisia kimmoisuusharjoitteita voidaan sisällyttää harjoitusohjelmaan, kunhan kiinnitetään erityistä huomioita harjoitteiden laatuun ja määrään, sekä harjoitusalustaan (= vältettävä kovaa alustaa). Murrosiän edetessä voidaan vastuksissa pikkuhiljaa siirtyä keskiraskai-

13 KeUla 2-3/ siin painotankoihin (2-8 kg), joskin nopeimman kasvupyrähdyksen aikana tulisi kiinnittää erityistä huomioita liikesuoritusten tekniikkaan. Painotankojen lisäksi monipuolinen kuntopalloharjoittelu tuo oman tärkeän lisänsä murrosiän voimaharjoitteluun. Mikäli jonkin liikkeen tekniikka tuntuu kasvupyrähdyksen vuoksi olevan kovasti hakusessa, tulisi yhdessä valmentajan kanssa pohtia sopivia korvaavia liikkeitä. Vaiheittainen harjoitusvastuksen lisääminen on suotavaa paitsi harjoitusärsykkeen kasvattamiseksi, niin myös siksi, että muuten murrosiän jälkeen tapahtuva hyppäys muutama sata grammaa painavasta harjanvarresta suoraan 20 kilon levytangon alle saattaa tulla vastaan liian suurena. Oikea aika aloittaa levytankoharjoittelu Murrosiän loppuvaiheessa (pojilla noin 15 ja tytöillä 13,5 vuoden iässä) voidaan pikkuhiljaa tuoda mukaan aikuismaisen voimaharjoittelun muotoja, eli toisin sanoen nousujohteista levytankoharjoittelua. Optimaalisin aika lihaksen kasvatukselle on puolesta kahteen vuotta kasvupyrähdyksen huippuvaiheen jälkeen. Toisaalta voimaharjoittelussa, kuten kaikessa muussakin harjoittelussa kannattaa muistaa, että maltti on valttia ja liian aikaisin ja hätäilemällä harvoin saa hyviä tuloksia. Vaikka painotus myöhempinä harjoitusvuosina onkin voimaharjoittelun suhteen selvästi enemmän levytankoharjoittelussa, tulisi erilaiset keppijumpat ja oman kehon painolla tehtävät harjoitteet pitää mukana läpi koko urheilija-uran (ja mielellään vielä sen jälkeenkin). Mielikuvitusta käyttämällä saa esimerkiksi pelkällä oman kehon painolla tehdyistä harjoituksista äärimmäisen raskaita. Jos et usko, niin kokeile punnertaa käsillä seisten. Lisää tietoa lasten ja nuorten voimaharjoittelusta esimerkiksi lähteenä käytetystä kirjasta Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet (Hakkarainen ym. 2009). Sampo Mälkiä Kirjoittaja on liikuntatieteiden maisteri ja KeUn entinen valmennus- ja nuorisokoordinaattori.

14 14 KeUla 2-3/2011 Purkillinen kesämuistoja Kareliasoudusta Jos kesän kohokohtia voisi purkittaa talvella nautittavaksi, suurin ja maukkain purkkini sisältäisi annoksen Karelia-soutua. Sen voit varmasti uskoa, vaikkei soutu lajisi olisikaan. Mieti nyt: pala Suomen parasta järvimaisemaa; kauniin kesäinen, jopa helteinen sää; hauska porukka ympärillä; ammattimaisesti organisoitu tapahtuma; majoitukset viimeisen päälle valittu ja mikä parasta (ainakin pienten lasten vanhemmille) aikaa itselle ja omalle harrastukselle! Näistä mauista ja tuoksuista on Karelia-soutumuistoni leivottu. Karelia-soutu on neljän päivän mittainen retkisoutu, jonka aikana soudettiin Pielistä ja Pielisjokea pitkin Lieksasta Joensuuhun yhteensä noin 150 km. Heinäkuun viimeisellä viikolla järjestettyyn soututapahtumaan osallistui 29 kirkkovenettä ja 35 pienvenettä. Me, siis Keravan Urheilijat, osallistuimme Auringon lasku Haapalahdessa. Aah.. Kuva: Aija Rosimo. tapahtumaan kirkkovenejoukkueella, joka koostui niin kokeneista (jopa yli kaksikymmentä kertaa Kareliassa soutaneista) kuin ensikertalaisistakin. Itse edustin tuota jälkimmäistä neljän muun joukkuetoverini kanssa. KeUn porukka oli yksi harvoista kirkkovenejoukkueista, joka souti koko matkan samalla kokoonpanolla. Muissa veneissä miehistö vaihtui jopa päivittäin. Vaikka kyse olikin retkisoudusta, pidimme yllä hyvää vauhtia ja saavuimme maaliin aina ensimmäisten joukossa, vaikka olimmekin lähteneet matkaan viimeisenä. Olisimme varmaan soutaneet vieläkin kovempaa, mutta veneletkan edellä kulki johtovene, jota ei saanut ohittaa. Se oli oikeastaan ihan hyväkin - vauhti pysyi aisoissa ja saimme pitää pieniä lepuutushetkiä taukopaikkojen välilläkin. Päivät kuluivat soutaessa. Aamulla soutamaan lähdettiin vasta 10 tienoilla ja päivän aikana oli pari kahvi- ja ruokataukoa idyllisissä lahdissa ja saarissa. Rantautumiset ja matkaan lähdöt ottivat oman aikansa, mutta onneksi kenelläkään ei ollut kiire. Yöpymispaikan rannassa odotti aina ruoat, saunat ja uintimahdollisuus. Olipahan monessa paikkaa järjestetty oheisohjelmaakin, kuten Vuonislahdessa, jossa saimme nauttia Heikki Turusen Simpauttajasta hauskana kesäteatteriversiona.

15 KeUla 2-3/ Karelia-soutu oli myös kansainvälinen kokemus. Mukana oli nimittäin kaksi saksalaista venekuntaa sekä useita yksittäisiä soutajia mm. Liettuasta. Karelia-soutu oli saanut liikkeelle myös saksalaisen TV-yhtiön ARD:n, joka kuvasi tapahtumaa osaksi Saksassa esitettävää Saimaan vesistöistä kertovaa dokumenttia. Minä ja Pyykkösen Kati valikoiduimme Karelia-soudun mannekiineiksi, joten kuvausryhmä seurasi venettämme yhden päivän ajan ja haastatteli meitä kokemuksistamme. Ohjelma esitetään Saksan tv:ssä syyskuussa. Mielenkiintoista nähdä, millaista materiaalia he saivat kasaan! Soutuviikon päätteeksi KeUn Tapani Mäkelä kutsuttiin Karelia-soudun soutuneuvokseksi, sillä hänelle tuli täyteen kymmenes kerta Karelia-soudussa. Soutuneuvos sai arvokkaan kunniakirjan ja hienon Soutuneuvos-liivin. Keravan joukkueessa arvonimen on aiempina vuosina saanut jo lähes kymmenen soutajaa. Meikäläisellä on arvonimen saamiseen vielä hieman matkaa, mutta ehkä jonain päivänä.. Jos mietit, kannattaako Kareliaan lähteä ensi vuonna, suosittelen sitä lämpimästi! Elisa Aunola tiedottaja, KeU soutujaosto Saksalainen toimittaja (vas.) teki Saksan televisioon juttua Karelia-soudusta. Tapahtuman organisaattori, Jaana Pitkänen (keskellä) pyysi KeUn Elisa Aunolan ja Kati Pyykkösen Karelia-soudun mannekiineiksi. Kuva: Hannu Seitsonen.

16 16 KeUla 2-3/2011 Sukellus sirkuksen saloihin Kolmenkymmenenyhden koululaisen kesäloma alkoi mukavasti KeUn järjestämän kesäleirin merkeissä. Heti kesäloman ensimmäisellä viikolla, , järjestetty Sirkusleiri tarjosi monenlaista ohjelmaa niin sirkuksen parissa jo ennestään taituroineille kuin sen saloihin vasta tällä leirillä tutustuneillekin 1 6 -luokkalaisille lapsille. Leiriohjelma koostui joka päivä akrobatia-, jongleeraus- ja tasapainoiluosuuksista, joissa kukin sai edetä taitonsa mukaan. Akrobatiassa siirryttiin viikon aikana tavallisista kärrinpyöristä vaikeampiin liikkeisiin ja ihmispyramideihin ja jongleerauksessa sekä tasapainoiluissa erilaisista välineistä toisiin. Lisäksi joka päivä oli ohjelmassa jotain erikoisempaa, kuten ilmapalloeläinten ja narutaikatemppujen tekoa. Aamut aloitettiin ja iltapäivällä lopetettiin yhteisten leikkien tiimellyksessä. Lajina sirkus on monipuolisesti erilaisia ominaisuuksia kehittävä ja vaativa harrastus, eikä tämä leiri ollut poikkeus. Tasapainon, voiman ja kehonhallinnan käyttämisen lisäksi osallistujat pääsivät käyttämään luovuuttaan suunnitellessaan itse omien, parin kanssa ja ryhmässä tehtyjen temppunumeroidensa koreografiat. Yhdessä harjoitellut akrobatialiikkeet ja leiriesityksen temppunumerot vaativat jokaiselta osallistujalta todellisia ryhmätyötaitoja, kun seurana ei ollutkaan aina se paras kaveri. Leirin viimeisenä iltapäivän tuntina vanhemmat pääsivät sitten osallistumaan yleisönä tähän Grande Finale -esitykseen. Myös leiriohjaajat Heikki Leppävuori, Heidi Ikonen ja Hilda Mäkelä olivat tyytyväisiä vilkkaaseen mutta hyvin sujuneeseen leiriviikkoon. Teksti ja kuvat: Heidi eli Tintti Ikonen Leiriläisten mietteitä Sini Soini harrastaa muun muassa Keravan Urheilijoissa ergosoutua ja tuli leirille äitinsä työkaverin kysymänä. Mitä tiesit etukäteen sirkuksesta? Et siel tehdään temppuja ja et siel on kaikkii ykspyöräsiä, puujalkoja.

17 KeUla 2-3/ Sini Soini Mikä on ollut kivointa? Rolabolalla (kuvassa) meneminen. Mitä haluaisit oppia vielä? Kun jossain sirkuksissa on niitä läpisahaustemppuja, että miten ne tehdään. Onko joku yllättänyt leirillä? Se, että tääl on näin paljon ihmisiä. Varmaan moni tykkää sirkuksesta. Veeti Puttosesta oli kiva tulla leirille. Hän harrastaa painia Korson Vedossa. Mitä ajattelit, että leirillä tehdään? Että heitellään sellasia tulikeppejä. Veeti Puttonen Mitä olet tehnyt leirillä? Ajanut yksipyöräisellä, jongleerannut, tasapainoillut rolabolalla. Mikä on mennyt kaikista parhaiten? Taaksepäin mato (lattialla tehtävä mittarimadon liikkumista matkiva liike). Mikä on ollut kaikkein kivointa? Ryhmäakrobatia. Mitä haluaisit vielä oppia? En mitään. Aiotko mennä katsomaan sirkusta? Ehkä sahaustemppua.

18 18 KeUla 2-3/2011 Kerttu Komulainen oli nyt kolmatta kertaa sirkusleirillä ja harrastaa myös telinevoimistelua sekä partiota. Mitä odotit leiriltä tällä kertaa? Että jongleeraa paremmin ja että oppii vähän devilstickillä (Veeti Puttosella käsissään edellisessä kuvassa). Oliko jotain erityistä, joka on jäänyt mieleen? Loppuesitys, koska viime vuonna esitys oli eri tavalla toisessa päässä salia. Aiotteko mennä katsomaan sirkusta? Iskä aina järjestää teatterireissuja mulle ja mun siskolle. Olen käynyt oikeassa sirkusteltassa katsomassa sirkusta. Kerttu Komulainen Ronja Jartelan mielestä leirillä parasta oli uusien kavereiden saaminen!

19 KeUla 2-3/ Mitähän sitä syksyllä tekisi...? Yleisurheilua Syyskauden urheilukoulut lokakuun alusta alkaen 7-9-vuotiaille sekä vuotiaille. Painia Painijoiden harjoitukset alkavat 6.8. Ryhmiä eri-ikäisille, alkaen 3-vuotiaille. Suunnistusta Hippo-suunnistuskoulut jatkuvat elokuussa ja uudet ryhmät alkavat keväällä Alkaen 6-vuotiaille. Aikuisten Jukola 12 suunnistuskoulu alkaa syyskuussa Hiihtoa Lasten ja aikuisten hiihtokoulut taas talvella Taso- ja ikäryhmät, alkaen 5-vuotiaille. Soutua Soutukoulut aikuisille jälleen kesällä Lisätietoa harjoitusajoista ym. netistä Liikunnan riemulla, kilpailumielellä, kuntoilun kannalta Lisätietoa netistä ja jaostojen toimihenkilöiltä. Katso yhteystiedot tämän lehden viimeiseltä sisäsivulta! Vinkkaa myös kaverille!

20 Syksy 2011 Keravan Urheilijat aloittaa kaikkien jaostojen jäsenille yhteisten harjoitusten järjestämisen. Harjoitukset sopivat kaiken ikäisille urheilijoille ja kuntoilijoille kuntotasosta riippumatta: harjoitussisältöjä eriytetään tarpeen mukaan. Kaikki viisi viikkoharjoitusta palvelevat niin juoksijan, suunnistajan, hiihtäjän kuin soutajan kunnon rakentumista. Jokaisessa harjoituksessa on vastuuvetäjä, joka vastaa harjoituksen järjestelyistä ja ohjaamisesta. Eri harjoitusten tarkat alkamispäivät on merkitty alla olevaan listaan. Mahdollisista ohjelman muutoksista ja esim. salivuorojen peruuntumisesta tiedotetaan seuran verkkosivuilla. Tervetuloa mukaan urheilemaan! Keravan Urheilijoiden yhteiset harjoitukset syyskuu - joulukuu, 2011 Ma klo Juoksutekniikka & koordinaatio, Jäähalli (juoksusuora) Teema: juoksutekniikkaharjoittelu ja lyhyt saliosio (3.10 alkaen) Varusteet: lenkkarit, juomapullo Yhteyshenkilö: Jorma Hyttinen, p

21 Ti klo Lihaskuntoharjoitus, Ahjon koulu (liikuntasali) Teema: lihaskunto ja voimantuotto oma keho painona (30.8 alkaen) Varusteet: sisäpelikengät (ei välttämätön), juomapullo Yhteyshenkilö: Tuomas Turunen, p To klo Mäkijuoksuharjoitus, Keinukallio (huoltorakennus) Teema: lihaskestävyys, vauhtikestävyys, nopeusvoima (1.9 alkaen) Varusteet: lenkkarit, juomapullo, sykemittari (ei vältt.) Yhteyshenkilö: Rainer Holappa, p Pe klo Sähly ja keskivartalojumppa, Sompion koulu (palloiluhalli) Teema: peliharjoittelu ja tukilihasten vahvistaminen (2.9 alkaen) Varusteet: sisäpelikengät, sählymaila, juomapullo Yhteyshenkilö: Jarmo Launonen, p Su klo Pitkä peruskestävyysharjoitus, Keupirtti Teema: peruskestävyys juosten, sauvakävellen, vaeltaen (4.9 alkaen) Varusteet: sauvakävelysauvat, kannettava juomapullo Yhteyshenkilö: Perttu Ilmarinen, p Irrota keskiaukeama ja kiinnitä se jääkaappisi oveen!

22 22 KeUla 2-3/2011 Jesse Owensin viestikapulan tarina elää Urheilumuseossa Berliinissä avattiin 11. kesäolympialaiset Näiden kilpailuiden tuli osaltaan osoittaa koko maailmalle kansallissosialistien johtaman Saksan ja arjalaisen rodun ylivertaisuus. Mitalitaulukon ylivoimainen ykkönen olikin isäntämaa Saksa 89 mitalin turvin, joista 33 oli kultaisia. Kilpailujen yksi suurista sankareista oli kuitenkin afroamerikkalainen yleisurheilija James Cleveland Jesse Owens, joka voitti neljä olympiakultaa. Owens voitti pituushypyn sekä juoksulajeissa 100 m, 200 m ja USA:n viestijoukkueen ankkurina 4x100 m viestin. Ajan hengen ja kilpailujen sijainnin vuoksi afroamerikkalaisen oli hyvin vaikea liikkua olympiakylässä ja kilpailupaikoilla normaalisti rasismin ja syrjinnän vuoksi. Tarinan mukaan Jesse Owens sai kuitenkin tukea ja turvaa ystävystyttyään keravalaisen olympiaedustaja Toivo Tope Sariolan ja muiden Suomen joukkueen urheilijoiden kanssa. Ystävyyden merkiksi Owens luovutti Sariolalle USA:n kultamitalijoukkueen viestikapulan. Vuosikymmenten jälkeen viestikapula kulkeutui Tope Sariolan kasvattajaseuralle. Keravan Urheilijat tunsi kapulan ja siihen liittyvän tarinan arvon olympiahistoriasta kiinnostuneiden ihmisten keskuudessa ja halusi luovuttaa esineen paikkaan, jossa se pääsisi kunnialleen sopivalle paikalle. Jesse Owensin ja USA:n pikaviestijoukkueen käyttämän viestikapula luovutettiin hyväntahtoisuuden ja ystävyyden symbolina Urheilumuseoon keväällä Tuomas Turunen KeUn Timo Sirola ja Tuomas Turunen (kuvaamassa) luovuttivat Jesse Owensin Tope Sariolan ojentaman viestikapulan Urheilumuseon haltuun toukokuussa 2011.

23 KeUla 2-3/ Toivo Tope Sariola oli KeUn kasvatti. Hyväntahtoisuuden symboli, Jesse Owensin Tope Sariolalle lahjoittama viestikapula..

24 24 KeUla 2-3/2011 Nollasta noustaan Suunnistuskoulu Jukola 11 teki ihmeitä Kyllä taisivat olla Sirolan Timo ja Virsun Antti ihmeissään, kun suunnistuskoulu Jukola 11 ensimmäinen suunnistusharjoitus oli takana. En ollut päässyt lähtöpaikalta edes metsään, kun olin jo mennyt vikaan. Pari ensimmäistä rastia löytyi Antin opastuksella, mutta sitten minun oli jo pakko lähteä seuraavaan tapaamiseen. Olin luullut selviäväni ensimmäisestä luennosta ja suunnistusharjoituksesta kahdessa tunnissa, mutta kahdeksan rastin radasta jäi reilusti yli puolet löytämättä. Alku oli huono ja olin jo heittämässä kompassia narikkaan, mutta päätin kuitenkin vielä yrittää. En minä ihan niin helpolla luovuttaisi. Muutaman viikon päästä suunnistimme tutummissa maisemissa Keupirtin ja Keinukallion maastoissa. Melkein kaikki rastit löytyivät ja se loi hieman uskoa uuden lajin harjoitteluun. Sitten tulikin yllätystalvi ja siirryimme harjoittelemaan korttelirasteille. Kortteleissa suunnistaminen kävi minulta jo hieman paremmin, vaikkei kartoissa harmikseni ollutkaan katujen nimiä kuten olin toivonut. Täytyy kyllä myöntää, että kuukauden tauot harjoitusten välissä vieraannuttivat hommasta ja lähdin harkkaamaan yleensä hieman pitkin hampain. Takaisin kotiin palasin yleensä kuitenkin ihan hyvillä mielin. Kun talvi v a i h t u i k e v ä ä k s i ja pääsin Tuusulaan ensimmäisille Keski- Uusimaarasteilleni, jännitti hieman. Pelko oli kuitenkin turhaa, sillä seurakseni metsään lähti konkarisuunnistaja Lauri Lepistö, joka neuvoi minua parhaansa mukaan ja selvitti kokoajan kartan ja luonnon yhteyttä toisiinsa. Sainkin häneltä monta hyvää vinkkiä. Rastit löytyivät ja ehdin kotiin ennen pimeää, kuten olin miehelleni luvannut. Seuraavilla K-U-rasteilla Keinukalliolla painelin metsään yksin selässäni gps-laite, joka toi turvaa: Kyllä ne minut löytävät, jos minua ei kuulu takaisin.., pohdiskelin. Löysin tieni maaliin ja vasta kotimatkalla tajusin: Olin löytänyt kaikki 3 km:n radan rastit itse pienestä harhailusta huolimatta. Siis itse ja yksin!! Tätä en olisi uskonut ensimmäisen rastireissuni jälkeen lokakuussa. Salpa-Jukolan Venlojen viestiinkin osallistuin, kuten suunnistuskoulun tavoitteisiin kuului. Läpäisin koitoksen, vaikken ihan täydellisyyteen yltänytkään. Tapahtuma oli kyllä kokemisen arvoinen ja nyt tiedän, miten hienosta tapahtumasta ensi kesän Valio-Jukolassakin on kyse!

25 KeUla 2-3/ En ole aiemmin ihmeemmin välittänyt suunnistamisesta, sillä en ole sitä osannut. Ysin liikunnan oppilaana muut lajit sujuivat kouluaikana, mutta suunnistus oli aina kompastuskiveni. Riippui kaverista, löytyikö edes osa rasteista vai myöhästyinkö seuraavalta tunnilta. Se jätti tuskan syytöntä lajia kohtaan. Viime syksynä päätin taltuttaa mörön. Päätökseni oli lujempi kuin epäusko, joka kieltämättä kalvoi tuon tuosta. Suunnistustaitoni on kehittynyt ison harppauksen lokakuusta Nollasta (tai oikeastaan miinuksen puolelta) kouluun lähteneenä, suunta oli vain ylöspäin. Matkaa ja opeteltavaa riittää vielä paljon, mutta alkuun on päästy. Kyllä ihminen oppii, kun päättää oppivansa! Elisa Aunola Suunnistuskoululainen ja Keravan Urheilijoiden tiedottaja Suunnistuskonkari Lauri Lepistö opasti aloittelijoita suunnistuskoulussa keväällä Kuva: Merja Juutilainen Suunnistuskoulu Jukola 12 Suunnistusjaosto aloittaa jälleen, jo kolmatta vuotta peräkkäin, aikuisten Jukolan viestiin tähtäävän suunnistuskoulun. Koska ensi kesän Jukola on oma Jukolamme, myös alueemme päämedia Keski-Uusimaa on kiinnostunut aiheesta ja mukana suunnistuskoulun järjestelyissä. Suunnistuskoulu pyörii kuten viime vuosina eli koulu alkaa syksyllä ja siihen kuuluu noin 15 yhteistapaamista. Talvikaudella luentoja ja suunnistusharjoituksia on noin kuukauden välein ja kesää kohti harjoitustahti tiivistyy. Päätavoitteena on suorittaa Valio-Jukolan Jukolan viesti ja Venlojen viesti hyväksytysti. Suunnistuskoulun rehtorina toimii jälleen Timo Sirola, joka odottaa suunnistuskouluun pariakymmentä aikuista osallistujaa. Lisätietoa Timo Sirolalta: tai

26 26 KeUla 2-3/2011 Hyvä Suomi -juoksu jälleen Jo 26. kerran järjestetään Hyvä Suomi! -juoksu itsenäisyyspäivänä Keravan Keupirtiltä klo Matkat ovat 5 km ja 10 km. Sarjoja on molemmille matkoille N, N50 ja M, M50. Osallistua voi myös 5 km:n retkisarjaan ilman ajanottoa ja sarjajakoa. Osallistumismaksu on 15e (juoksijakortilla 12e) kaikkiin sarjoihin ja se maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä kisapakalla klo Jokaisen sarjan 3 parasta palkitaan ja arvontapalkintojakin on runsaasti. Lisäksi jokainen maaliin tullut saa kauniin, juuri tätä tilaisuutta varten suunnitellun sinivalkoisen kynttilän mitaliksi. Mehutarjoilu myös maalin jälkeen. Saunan jälkeen odottaa pullakahvit kaikkia paikalla olijoita. Viime vuonna osallistujia oli 84 huolimatta lumisista olosuhteista. Keravan kaupunki oli kiitettävästi mukana auraten tiet juoksukuntoon. Hyvä Suomi-juoksun edustavat emännät Ella Sivula, Oili Pietilä ja Taija Reponen. Kuva: Ulla Saarnio. Tämän talvisen, tunnelmallisen tapahtuman haasteellisuus piileekin juuri siinä, ettei koskaan voi tietää, tuleeko taivaalta vettä, räntää vai lunta vai paistaako kenties aurinko täydeltä terältään; otetaan se haaste taas vastaan! Ulla Saarnio

27 KeUla 2-3/ Naisten 10 km n kärkeä Hyvä Suomi -juoksuun lähdössä: Sanna Kullberg (236), Milla Toivonen (246) ja Tiina Puranen (247). Kuva: Ulla Saarnio. Tieto kulkee sähköisesti Tiesithän, että pääosa Keravan Urheilijoiden viesteistä kulkee sähköisesti? Seuraathan aktiivisesti uudistettuja nettisivujamme Olethan myös ilmoittanut sähköpostiosoitteesi jaostosi tiedottajalle? Sähköpostilla saat nopeimmin tietoosi lajisi ajankohtaiset asiat. Tiedottajan yhteystiedot löytyvät KeUn nettisivuilta ja tämän lehden viimeiseltä sisäsivulta. Jäsentietomuutoksista ja jäsenyyteen liittyvistä asioista voi ilmoittaa sähköpostitse jasenasiat@keravanurhelijat.fi

28 28 KeUla 2-3/2011 Hiihdon kesäkuulumisia Tuskin oli keväällä myönnetty Nuori Suomi -sinetti ehditty ripustaa seinälle, kun kilpahiihtäjämme jo suuntasivat ensimmäiselle leirille Solvallaan seuran muiden urheilijoiden kanssa. Sen jälkeen ohjelmassa on ollut liiton Pohjola-ryhmän, alueen ja hiihtäjien omia leirejä kotimaassa, Norjassa ja Virossa. Kotimaisemissa yhteistä harjoittelua ovat ohjanneet juoksu-, lihaskunto- ja tasotestit sekä Keinukallion kesäkuntopiirit ja tekniikkaharjoittelu rullilla. Tahti tiivistyy syksyä kohti mentäessä, ja esimerkiksi Turusen Teron ohjelmaan kuuluu syysleiri Espanjassa. Yleisen sarjan hiihtäjillä kilpailukauden ensimmäinen tärkeä jakso onkin sitten edessä jo loka-joulukuussa. Hiihtäjät kunnostautuivat Salpa-Jukolassa Hiihtäjät olivat mukana Salpa-Jukolassa ja kuljettivat KeUn viitosjoukkueen viestin läpi tunnelmallisen yön. Sijoitukseksi saatiin kunniakas 681. Joukkueen kovinta vauhtia esitteli Säterin Ville pimeällä toisella osuudella, jolla ohituksia kertyi reilut 250. Jaoston oman joukkueen lisäksi suunnistuksen kykyjenetsijä löysi hiihtojaoston johtoryhmästä edustajat KeUn ykkösjoukkueisiin molempiin viesteihin. Tyytyväisistä ilmeistä päätellen hiihtojoukkue tulee esiintymään tulevissakin Jukolan viesteissä ja varmasti entistä kovemman uhon kera. Sauvamaratonilta kohti talvea Urheilijoiden jo hikoillessa tulevan talven koitokset mielessään on toppatakkiosastolla ollut hiljaisempaa. Lomakausi kuitenkin päättyy elokuun 20. päivänä, jolloin järjestämme neljättä kertaa Keinukallion Sauvamaratonin (ks. ilmoitus tämän lehden sivulta 9). Sauvamaratonin myötä katse kääntyy vähitellen kohti talven kisoja, harjoituksia ja hiihtokouluja. Keinukalliolla hiihdetään jälleen Tykkihiihdot viikkoa ennen joulua. Pakkasten tultua Keravan kaupunki tekee tarvittaessa tekolumiladun, ja silloin KeUn vapaaehtoisten valvottavana on kaupungin hankkima uusi tehokas lumitykki. Kahtena viime talvena lasten hiihtokoulu on kasvanut vahvasti ja olosuhteiden suosiessa sama meno tullee jatkumaan. Vähitellen hiihtokoululaisista kasvaa uusia suksitaitureita nuorten sarjoihin, joissa viime vuosille osunut aallonpohja on toivottavasti takanapäin. Näkymiä parantaa sekin, että olemme saaneet liiton järjestämään koulutukseen kaksi uutta II-tason hiihtovalmentajaa. Markus Airila KeU hiihtojaoston tiedottaja

29 KeUla 2-3/ Veljekset Turunen maajoukkue hiihtäjien jäljillä Norjan Sognessa. Neljän tunnin vaelluksella vuoristossa jäätävässä vesisateessa 1800 metrin korkeudessa.kuvassa Pasi Pelttari (Keuruun Urheilijat) sekä KeUn Tero Turunen, Meri Sipilä ja Tuomas Turunen.

30 30 KeUla 2-3/2011 Painin alkava kausi näyttää lupaavalta Painijoiden syyskausi on lähtenyt käyntiin mallikkaasti. Temppu- ja Nassikkaryhmät tayttävät maton ahtaaksi uusista harrastajista, ja muutamat vapaat paikat viedään käsistä. Kadettiryhmäläiset tekevät pikkuhiljaa paluuta kesälaitumilta takaisin molskille, joka tarjoaa mukavaa vastapainoa koulun penkille. Monella on jopa pitkän kesän jälkeen vielä muistissaan vapaapaini liikkeitä, joten vapaan kausi näyttää lupaavalta. Vanhempien olisikin jo syytä aloittaa kisapäivien merkitseminen kalentereihinsa. Kisamatkoja odottelevat innolla myös kilparyhmäläiset, jotka kovin jo tahtoisivat maistaa hyvän kesätreenin tuottamaa hedelmää. Painijaoston jatkuva kasvu ja kehitys on huomattavaa, ja jatkunee myös syksyn myötä. Odotettavissa on harjoitusten kannalta vilkas ja kisojen myötä lupaava kausi. Fatou Mbove

31 Kesän yleisurheilusta KeUla 2-3/ Yleisurheilun kesäkausi alkoi jo keväällä neljän Nappulamaasto-osakilpailun merkeissä. Toukokuun puolivälissä alkoivat myös kesän yleisurheilukoulut Kalevan urheilukentällä. Harjoituksia on ollut kaksi kertaa viikossa ja ryhmät on jaettu 7-9 ja vuotiaisiin. Ohjaajina ovat toimineet Niina Mäyry, Heidi Viita, Mirka Kasper, Tero Turunen ja Mirva Lopez. Yli 13-vuotiaiden valmennusryhmää on vetänyt Jorma Hyttinen. Kesäharjoitukset jatkuvat vielä elokuun loppuun asti. Vielä ehtii kisaamaan! Yleisurheiluharjoituksissa käydään monipuolisesti läpi eri lajeja ja tehdään harjoitteita liittyen lihaskuntoon, kimmoisuuteen ja liikkuvuuteen. Harjoitukset ovat monipuolisia ja osa niistä tehdään leikin tai kilpailun muodossa. Omia ennätyksiä yleisurheilukoululaiset ovat päässeet kokeilemaan Viikkokisoissa, joita järjestetään kesällä neljä kertaa. Niissä on ollut monipuolisesti juoksu-, heitto- ja hyppylajeja ja jokainen osallistuja saa palkinnon. Viikkokisoihin voi tulla mukaan vielä elokuussa Kisat alkavat klo 18 ja ilmoittautuminen on paikan päällä klo alkaen. Valmennusryhmäläisistä ovat ahkerimmin kilpailuihin osallistuneet Sandra Riihola, Juulianna Leskinen, Alma-Sofia Mäkelä ja Iina-Kaisa Mäkelä. Alma-Sofia Mäkelä on myös osallistumassa 15-vuotiaiden SMkisoihin Varkaudessa elokuun puolivälissä. Pituuden A-raja 490 rikkoutui hienosti Veikkolan Nuorisokansallisissa ja kolmiloikassa kesän ennätys on 10,81. Huippu-urheilijamme Mikko Kyyrö puolestaan tavoittelee kiekonheitossa Etelä-Korean MM-kisojen B-rajaa, joka on 63 metriä. Mikko on ylittänyt 60 metriä lähes kaikissa kesän kisoissa ja B-raja on vain 26 sentin päässä hänen kauden parhaastaan, 62,74, joka syntyi Ikaalisissa 7.6. Mikolla on vielä hyvät mahdollisuudet saavuttaa tavoitteensa loppukesän kilpailuissa ja menestyä loistavasti elokuussa järjestettävissä Kalevan Kisoissa. Kaisa Mäkelä tiedottaja, KeU yleisurheilu Kuva: Sampo Mälkiä

32 32 KeUla 2-3/2011 KeUsta Nuori Suomi -sinettiseura Keravan Urheilijoiden painijaosto pokkasi itselleen Nuori Suomi -sinetin marraskuussa Hiihtojaosto ei jäänyt huonommaksi, vaan teki saman tempun alkuvuodesta Nuori Suomi -sinettiseurastatuksen saavuttamiseksi seuran on täytettävä viereisellä sivulla mainitut harjoituksen laatuun, seuraorganisaatioon ja kasvatuksellisiin periaatteisiin liittyvää laatukriteeriä. Kriteerien tehtävänä on varmistaa, että seuratoiminta on myös lasten ja nuorten näkökulmasta sataprosenttisen laadukasta. Sinettiseurastatuksen myötä sinetin saaneiden jaostojen toiminta ei konkreettisesti ole muuttunut. Erona aiempaan on se, että tietyt seuratoimintaan liittyvät asiat on nyt kirjattu paperille. Näin niiden noudattaminen on myös entistä helpompaa ja samalla kaikki toiminnassa mukana olevat tahot ovat perillä yhteisistä pelisäännöistä. Ulospäin sinetti viestii laadukkaasta seuratyöstä houkutellen uusia harrastajia mukaan toimintaan. Seuraava päämäärä KeUssa on ansaita samainen laatuleima myös suunnistusjaostolle. Sen ei pitäisi olla vaikea homma, sillä toiminta on jo nykyisellään sinetin arvoista. - Sinetin hakeminen tarkoittaa meille lähinnä asioiden kirjaamista ja tiettyjen nimitysten tekemistä Hippo-koulussa. Sinettiseuran hakemiseen liittyy sen verran byrokratiaa, että pitää ottaa itseään niskasta kiinni ja viedä tavoite päätökseen. Se tulee tapahtumaan meidän osaltamme aivan lähivuosina, lupailee suunnistusjaoston puheenjohtaja Timo Sirola. Hän myöntää, että Nuori Suomi -sinetillä on suuri imagomerkitys. Pitäkää siis, suunnistusjaoston aktiivit, kompasseistanne kiinni. Kohta alkaa byrokratian selätys! Elisa Aunola

33 KeUla 2-3/ Sinettiseurojen yhdeksän yhteistä laatukriteeriä 1. Seura pitää huolta jokaisesta mukana olevasta lapsesta ja nuoresta. 2. Seuran toiminta on kasvatuksellista 3. Seurassa on nuorisotoiminnasta vastaava henkilö 4. Seuralla on kirjallinen toimintalinja seuran toimintaperiaatteista 5. Seura informoi ja aktivoi jäsenistöään sitoutumaan seuran toimintalinjaan ja sopimaan pelisäännöistä 6. Seurassa kiitetään kaikkia seuratoimihenkilöitä heidän tekemästään arvokkaasta työstä. 7. Seura aktivoi monipuoliseen ja määrällisesti riittävään liikuntaan 8. Seuran ohjaajat ovat käyneet lasten ja nuorten ohjaamiseen tarkoitetun koulutuksen 9. Seurassa huolehditaan suunnitelmallisesti ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittämisestä. (lähde:

34 34 KeUla 2-3/2011 Ilmoittautumiset hoitaa: Ville Laukka Yksi tärkeimmistä palveluista suunnistuskisoissa, miksei muidenkin lajien kisoissa, on ilmoittautumispalvelu. Tämän palvelun suunnistusjaostossa on hoitanut luotettavasti ja vähäeleisesti jo parinkymmenen vuoden ajan Laukan Ville. - Perin tämän homman Hirsimäen Reijolta 90-luvun alussa. Siihen aikaan homma toimi niin, että Keupirtin eteisessä oli ilmoittautumislista, johon jokainen kisoihin lähtijä kävi hyvissä ajoin ennen ilmoittautumisajan päättymistä kirjoittamassa nimensä, muistelee Ville. Tämän jälkeen Ville kirjoitti listan käsin ja lähetti sen postitse kisajärjestäjille poimittuaan siihen ensin lisenssinumerot, jotka jo olivat siihen aikaan tietokoneella. Faksilla lähettäminen oli seuraava askel eteenpäin. Keupirtin vihkossa olivat vain jaoston valitsemat kisat, ei siis kaikkia maassa järjestettäviä kisoja kuten nykyään. Seuraava kehitysvaihe oli exceltaulukon hyödyntäminen, josta löytyi kaikkien suunnistajien nimet, joten ei enää tarvinnut kirjoitella käsin. Samalla sai listan lähetettyä rahastonhoitajalle, joka hoiti osallistumismaksut järjestävälle seuralle. Emit ja ns. Pirilä-formaatti aloitti uuden aikakauden vuonna 1998 ja 2000-luvun alussa tuli käyttöön vihdoin verkkovihko, josta saadaan lähetettyä ilmoittautumiset suoraan järjestävälle seuralle sähköpostina tai online ja vastaus tulee saman tien. Ville Laukka tai muu aiheeseen sopiva kuva Merjalta. - Vaikka verkkovihkon ilmoittautumisten perusrutiini menee helposti niin lisätyötä aiheuttavat kisalistan täydennykset Hippo-, AOV- ym. kisatiedoilla sekä sarja- ja osanottomaksujen tarkistukset. Myös joitain mattimyöhäisiä on joskus liikkeellä. - Käyttäjälistan ylläpito vie oman aikansa. Loma-ajat eivät enää ole ongelma kuten aikaisemmin, sillä mokkulan avulla ilmoittautumiset tulee hoidettua lomareissussakin, toteaa Ville. Kysyttäessä toivomuksia Ville tuo esille muutaman asian: - Jokaiseen kisaan voi ilmoittautua niin kauan kun lista on auki, viimeistään ilmoittautumispäivää edeltävänä iltana.