Rikollisuuden riskitekijöiden taustaa ja syntymekanismeja

Transkriptio

1 Rikollisuuden riskitekijöiden taustaa ja syntymekanismeja Tekemällä oppii seminaari Hämeenlinna., psykologi/psykoterapeutti, Helsingin vankila

2 Miten rikolliseksi tullaan?

3 Finkelhornin malli rikokseen etenemisestä 1. Halu tehdä rikos 2. Lupa rikoksen tekemiseen (tekosyyt/ajatusvääristymät, sisäisten esteiden poistamien) 3. Tilaisuuden järjestäminen rikoksen tekemiselle 4. Mahdollisen uhrin vastarinnan murtaminen Ø rikokset eivät tapahdu tai satu, niitä tehdään

4 (seksuaali)rikosten teoriapohjaa - Marshall & Barbaree (1990): Integroitu teoria Biologinen tausta Kehitystekijät Altistavat tekijät aikuisiässä Rikosprosessi Seksuaalivietin ja aggression samankaltaisuus Impulsiivisuus ja sen kontrollointi Alttius riippuvuuteen Murrosiän ratkaiseva vaihe, jolloin hormonituotanto erittäin voimakasta + Huono kiintymyssuhde lapsen ja vanhempien välillä Ruumiillinen väkivalta Seksuaalinen väkivalta Vanhempien rikolliset / väkivaltaiset asenteet Keskeiset seksuaaliset kokemukset + Poikkeavat (seksuaalisen) kiinnostuksen kohteet Huonot ihmissuhteet Dysfunktionaaliset ajattelutavat Yhteiskunnanvastaiset elämän tavoitteet Poikkeava suhtautuminen tunneelämän vaikeuksiin Impulsiivinen elämäntapa + Laukaiseva tapahtuma Estoja poistavat vaikutteet Emotionaalinen ja seksuaalinen kiihottuminen Tilaisuus tehdä rikos Sosiokulttuuriset seksuaalista väkivaltaa tukevat viestit (SEKSUAALI)RIKOS RIKOKSEN JÄLKEINEN EHDOLLISTUMINEN

5 Rikosten teoriapohjaa - Ward & Beech (2006) Neuropsykologiset funktiot Motivationaalinen/ Emotionaalinen Toiminnan valinta ja kontrolli Kliiniset oireet: Emotionaaliset ongelmat Sosiaaliset ongelmat kognitiiviset vääristymät Havaitseminen ja muisti biolog inen toiminta Aivojen kehitys genetiikka evoluutio sosiaaline n oppimine n Ekologinen lokero: proksimaalinen ja distaalinen sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö yksilölliset olosuhteet fyysinen ympäristö YLLÄPITO JA ESKALOITU- MINEN rikokset TOIMINTA

6 ITSO-teorian kokonaiskuva " Kolme jatkuvasti toisiinsa vaikuttavaa kokonaisuutta: " Aivojen kehitykseen liittyvät tekijät " Ekologiseen lokeroon/ympäristöön liittyvät tekijät " Neuropsykologinen toiminta " Biologiset lähtökohdat, sosiaalinen oppiminen ja neuropsykologiset toiminnot yhdessä tuottavat niitä ongelmallisia oirekokonaisuuksia, joita kohtaamme rikoksen tekijöissä. " Näitä oirekokonaisuuksia eli tunne-elämän vaikeuksia, sosiaalisia vaikeuksia, ajattelun vääristymiä ja toiminnan jäykkyyttä me myös arvioimme ja kuntoutamme.

7 Aivojen kehitystä ja muuta biologiaa " Evoluution myötä tietyntyyppiset aivot yleistyvät, tietty genetiikka tulee vallitsevaksi. Tässä myös vallitsevalla kulttuurilla on osansa mikä on milloinkin suosittua. " Yksilön aivot kehittyvät perimän antamista lähtökohdista, mutta ympäröivässä kulttuurissa ja yksilöllisissä olosuhteissa. " Joissakin asioissa aivojen kehityksen rajoitukset tai synnynnäiset taipumukset ovat ulkoisen ympäristön muuttamattomissa. Esimerkiksi alttius alkoholisoitua tai impulsiivisuus voi olla geneettistä.

8 Ympäristön vaikutus kehitykseen " Yksilön aivot kehittyvät perimän antamista lähtökohdista, mutta ympäröivässä kulttuurissa ja yksilöllisissä olosuhteissa. Ympäristö siis muokkaa myös biologiaa. " Yksilön oppimiseen vaikuttavat sekä (laajempi) kulttuuri että (lähi)kasvuympäristö. " Hän voi esimerkiksi oppia toimimaan vastoin (synnynnäistä) lapsiin kohdistuvaa seksuaalista kiinnostustaan kun omaksuu kulttuurista viestin aikuisten ja lasten välisen seksin vahingollisuudesta ja oppii lähiympäristössään kykyjä huomioida muita. Tämä oppiminen voi osin näkyä myös aivotasolla. " Poikkeusympäristö ja sen viestit (esim. sota ja propaganda) saattavat myös johtaa seksuaalirikoksiin ilman yksilön alttiutta niille. Tällainen kokemus saattaa lähteä ohjaamaan tulevaa kehitystä (vrt. traumat).

9 Neuropsykologiset toiminnot " Biologinen perimä ja ympäristön vaikutus yhdessä ohjaavat sitä, millaiseksi yksilön aivot ja niiden neuropsykologit toiminnot kehittyvät. " Motivationaalinen/Emotionaalinen systeemi " Toiminnan valinnan ja kontrollin systeemi " Havaitsemisen ja muistamisen systeemi " Nämä neuropsykologiset toimintokokonaisuudet ohjaavat psykologista ja ulkoista toimintaa. Ongelmat näiden systeemien toiminnassa voivat tuottaa arvioitavia ja kuntoutettavia ilmiongelmia.

10 Näitä teorioita yhdistää " Kliininen oirekuva ja sen muotoutuminen pitkän kehityksen tuloksena " Jossain määrin ajatus biologian, ympäristön ja kognitioiden yhdistelmästä " Mahdollisuus ajattelun kautta tapahtuvasta kuntoutuksesta

11 Miten rikollisena pysytään?

12 Mitä ym. kehitys tuottaa? " Tapoja nähdä maailma, muut ihmiset ja tapahtumat. " Minulle vain tapahtuu asioita enkä voi muuta kuin yrittää reagoida niihin. -> passiivisuus, epäusko omaan toimijuuteen " Vahvin määrää miten kuuluu olla. Muilla ei ole väliä. -> vastakkainasettelu " Tapoja ajatella ja toimia. Uskomuksia ja periaatteita siitä millainen maailma on ja miten maailmassa pärjää. " Tunteita hallitaan vain toimimalla. -> päihteet yms. " Jos suostun johonkin josta en pidä, niin sitten minua alistetaan aina. -> katastrofiodotukset " Jokainen pitää huolta vain itsestään. Muut haluavat joko pahaa tai eivät välitä. -> itsekkyys " jne!

13 Oirekuvaa " Tunne-elämän vaikeudet " impulsiiviset teot, tunteiden rakentavan käsittelyn ongelmat jne. " Sosiaaliset vaikeudet " kiintymyssuhdeongelmat, emotionaalinen yksinäisyys, epäluuloisuus yms. " Kognitiiviset vääristymät " mm. havainnoidaan maailmaa, muita ihmisiä ja kommunikaatiota vääristyneesti. " Sallivuus/esteettömyys rikoksiin " Asenteet, totutut toimintatavat (esim. päihteet ja väkivalta ratkaisuina)

14 Yhteenvetoa Kriminogeeniset tekijät: Ylläpito Esiharkinta Tehokas työskentely: Tarveperiaate Asenteet Riskin periaate Sosiaaliset suhteet ja elämäntapa Päihteiden käyttö Toiminta Harkinta Vastaanottavuude n periaate Ammatillinen harkinta Ongelmanratkais utaidot Toimeentulon edellytykset Valmistautuminen Toiminnan toteutuksen johdonmukaisuus

15 Yhteenvetoa " Rikoksiin johtaville ajattelu- ja käyttäytymismalleille voidaan löytää biologista ja oppimiskokemuksiin liittyvää syntyhistoriaa. " Nykyhetkinen alttius/taipumus näihin ajattelun ja käyttäytymisen malleihin voidaan palauttaa myös neuropsykologisten systeemien tasolle. " Käyttäytymistä arvioidaan ja kuntoutetaan tietoisen ajattelun ja käyttäytymisen tasolla sopeutumisvalmennuksena. Pitkällä aikavälillä kuntoutus voi kuitenkin muuttaa myös neuropsykologisten systeemien automatiikkaa. Tämä vaatii systemaattista harjoittelua ja aikaa, eikä ole mahdollista kaikille.

16 Miten voi muuttua?

17 Keskeinen johtopäätös " Koska Rikollisuutta ylläpitävät ajattelun, toiminnan ja ongelmanratkaisun tavat syntyvät pitkällä aikavälillä, ne myös muuttuvat hitaasti. " Jotta muutos on mahdollinen on sekä asiakkaan että meidän oltava toistamatta ja siten vahvistamatta vanhoja tapoja. " Me voimme lisätä turvallisuutta ja tukea muutosta toimimalla tietoisesti toisin. Sekä puhumalla siitä? " Esim. ei vastakkainasettelua vaan yhteistyötä " Ei itsekkyyttä ja alistamista vaan vastuullisuutta ja luotettavuutta. " Näin toimimme sekä mallina että peilinä kun asiakas Pertti kokeilee Hakkarainen uutta.

18 Motivaation vaihemalli (mm. DiClemente & Procahska, 1998 ja Miller & Rollnick, 1991) Muutan elämäntapaani ja säilytän muutoksen. Ylläpito Esiharkinta Minulla ei ole ongelmaa. Toimin toisin! Toiminta Harkinta Onkohan minulla ongelma? Valmistautuminen Aion yrittää muutosta ja teen sen näin.

19 Muutoksen vaiheiden spiraalimalli Päättyminen Ylläpito Esiharkinta Harkinta Valmistautuminen toiminta Esiharkinta Harkinta Valmistautuminen toiminta

20 Yhteenvetoa Kriminogeeniset tekijät: Ylläpito Esiharkinta Tehokas työskentely: Tarveperiaate Asenteet Riskin periaate Sosiaaliset suhteet ja elämäntapa Päihteiden käyttö Toiminta Harkinta Vastaanottavuude n periaate Ammatillinen harkinta Ongelmanratkais utaidot Toimeentulon edellytykset Valmistautuminen Toiminnan toteutuksen johdonmukaisuus