Maakuntavaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA Etelä-Savon maakuntaliitto

Transkriptio

1 Maakuntavaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2016 Etelä-Savon maakuntaliitto 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TARKASTUSLAUTAKUNTA 3 2. ARVIO MAAKUNTAHALLITUKSEN LAATIMAN TOIMINTA- 4 KERTOMUKSEN LAADUSTA, LUOTETTAVUUDESTA JA KEHITTÄMISTARPEISTA 3. EDELLISTEN VUOSIEN ARVIOINTIKERTOMUSTEN JOHDOSTA 5 TEHTYJEN TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI 4. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 5 5. YLEINEN JA ALUEEN KEHITYS Väestökehitys Aluetalous 9 6. MAAKUNTALIITON VIRASTO Henkilöstö Sisäinen valvonta TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN YHTEENVETO TARKASTUSLAUTAKUNNAN ESITYS MAAKUNTAVALTUUSTOLLE 12 2

3 1. TARKASTUSLAUTAKUNTA Maakuntavaltuuston toimikaudeksi valitsemaan tarkastuslautakuntaan ovat kuuluneet: Jäsen Varajäsen Ilkka Paatero, puheenjohtaja Rauni Pietarinen Heinävesi Kangasniemi Leena Pekkanen, varapuheenjohtaja Jaakko Väänänen Mäntyharju Mikkeli Hannu Auvinen, jäsen Marketta Auvinen Sulkava Puumala Vesa Himanen, jäsen Jarmo Parkkinen Mikkeli Pertunmaa Anne-Maarit Perälä, jäsen Raili Suomi Pieksämäki Mäntyharju Kokouksiin on osallistunut BDO Audiator Oy:n tilintarkastaja JHTT, HTM Aki Rusanen ja lautakunnan sihteerinä on toiminut vuoden 2015 alusta hallintosihteeri Tiina Hämäläinen. Tarkastuslautakunta on kokoontunut käsittelemään toimintavuoden 2016 asioita neljä (4) kertaa. Lautakunnan jäsenet ovat tutustuneet hallinnon pöytäkirjoihin, edunvalvontamatriiseihin, maakuntaliiton toiminta- ja taloussuunnitelmiin sekä tilinpäätöskertomukseen. Kokouksissa on kuultu maakuntajohtajaa, yksikönjohtajia ja hanketoimijoita. Lautakunta on saanut selonteon tilintarkastajan suorittamista tarkastuksista ja käsitellyt tilintarkastuskertomuksen. Näiden tietojen perusteella tarkastuslautakunta antaa Kuntalain 71 mukaisen arviointikertomuksen. Tarkastuslautakunnan tulee ensisijaisesti arvioida, ovatko valtuuston talousarvioissa maakuntaliitolle asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuneet. Arvioinnissa kiinnitetään huomioita erityisesti niihin tavoitteisiin, jotka eivät ole toteutuneet. Mitä vaikutuksia tavoitteen saavuttamisella oli? Talousarvioissa asetettujen tavoitteiden lisäksi tarkastuslautakunta arvioi harkitsemassaan laajuudessa maakuntastrategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä sitä toteuttavatko talousarvioissa asetetut tavoitteet maakuntastrategiaa. Tavoitteiden toteutumisen arvioinnin lisäksi tarkastuslautakunnan on oikeus arvioida myös maakuntaliiton toiminnan, toimintatapojen ja palveluiden järjestämisen tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Tarkastuslautakunta arvioi myös, antaako toimintakertomuksessa esitetty selvitys riittävät tiedot valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisista ja onko toteuttaminen ollut tuloksellista ja tarkoituksenmukaista. 3

4 Alla olevasta kuviosta käy hyvin selville ne suunnitelmat ja tavoitteet, joita tarkastuslautakunta vertaa tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa annettuun selvitykseen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Kuvio 1. Maakunnan suunnittelun kokonaisuus Selvitys vuoden 2015 arviointikertomuksen käsittelystä Vuoden 2015 arviointikertomus käsiteltiin maakuntavaltuustossa Kokoukselle arviointikertomuksen esitteli tarkastuslautakunnan puheenjohtaja. Maakuntavaltuusto merkitsi arviointikertomuksen tietoon saatetuksi. 2. ARVIO MAAKUNTAHALLITUKSEN LAATIMAN TOIMINTAKERTOMUKSEN LAA- DUSTA, LUOTETTAVUUDESTA JA KEHITTÄMISTARPEISTA Kuntalain mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Maakuntaliitolla itsellään ei ole merkittävästi käytännön täytäntöönpanovaltaa tavoitteiden toteuttamisessa. Liiton toiminta perustuu suurelta osin asioihin vaikuttamiseen. Vaikuttamisen tulokset näkyvät eri organisaatioissa tapahtuvassa päätöksenteossa ja sitä kautta maakunnan kehittymisessä. Maakuntaliiton tehtävää ja siinä onnistumista on tarkasteltava pitemmällä aikavälillä. Yhden vuoden toteutumatieto on yleensä enemmänkin suuntaa antava kuin tyhjentävä ja lopullinen tieto tavoitteen toteutumisesta. Maakuntaliiton tehtävässä onnistumisen arviointiperiodi on paremminkin koko valtuustokausi. Maakuntahallitus on kokouksessaan hyväksynyt vuoden 2016 tilinpäätöksen. Tilinpäätökseen sisältyvässä toimintakertomuksessa annetaan selvitys vuoden 2016 toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Vuoden 2016 talousarvio oli laadittu tavoitteiden asettamisen osalta selkeästi. Täsmällisiä tavoitteita oli määritelty talousarviossa 12. Kaikkiin asetettuihin tavoitteisiin on toimintakertomuksessa annettu kohta kohdalta yksityiskohtainen selvitys tavoitteen saavuttamiseksi tehdyistä toimenpiteistä. 4

5 3. EDELLISTEN VUOSIEN ARVIOINTIKERTOMUSTEN JOHDOSTA TEHTYJEN TOI- MENPITEIDEN ARVIOINTI Vuoden 2015 arviointikertomuksen mukaan: Tarkastuslautakunta esittää, että valtuusto velvoittaisi maakunnan virastoa käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa varaamaan riittävästi resursseja selvitykseen vuonna 2015 päättyneiden hankkeiden vaikutuksesta, jotta tarkastuslautakunta omalta osaltaan voisi antaa niistä tehtäviinsä kuuluvan arvion. Tarkastuslautakunnan kokouksessa ohjelmapäällikkö Teemu Räihä selvitti kattavasti hanketyötä ja vaikuttavuutta. 4. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Maakuntaliiton toiminnan tarkoituksena on luoda edellytykset entistä elinvoimaisemmalle ja vetovoimaisemmalle maakunnalle. Maakuntaliitto pyrkii vauhdittamaan Etelä-Savon aluekehitystä ja vahvistaa sen vetovoimaa keskeisten strategia- ja ohjelmaprosessien sekä maakuntakaavoituksen keinoin. Maakuntaliitto toimii perussopimuksen mukaisesti Etelä-Savon, sen kuntien ja asukkaiden eduksi kehittämis-, suunnittelu-, tutkimus- ja edunvalvontayhtymänä. Liitolla on kaksi lakisääteistä tehtävää: aluesuunnittelu- ja aluekehitysviranomaisen tehtävät. Lisäksi liitto pyrkii vahvistamaan kuntien ja kuntayhtymien yhteistyötä, edistämään maakunnan henkistä ja aineellista vaurastumista sekä toimimaan maakunnallisena yhteistyöelimenä kunnallis-, talous-, sosiaali-, kulttuuri-, koulutus-, elinympäristö- ja muissa maakunnan kehittämisasioissa. Toimintaa ohjaa vuonna 2016 maakuntavaltuuston hyväksymät maakuntastrategia ja maakuntakaava. Tulevalle nelivuotiskaudelle laadittava uusi maakuntaohjelma valmistellaan tuoreen maakuntastrategian linjausten pohjalta. Etelä-Savon voimassa oleva maakuntaohjelma ohjaa maakunnan kehittämistoimia vuoteen 2017 saakka. Aluekehityksen tavoite on toteuttaa Etelä-Savon maakuntastrategiaa ja -ohjelmaa, mikä vision mukaan on seuraava: Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta. Se tarjoaa vahvan osaamisperustan, hyvän toimintaympäristön elinkeinoelämälle ja viihtyisän ja turvallisen ympäristön ja sujuvan arjen asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille. Etelä-Savon väestökehitys on muuttovoittoinen, ja sen aluetalous vahvistuu. Maakuntaliitto vastaa aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta ja siinä tehtävässä mm. ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa. Tätä tehtävää maakuntaliitto edisti kaksivuotisella Tulevaisuusloikka -hankkeella. Tavoite: Laadukkaan ennakointitiedon oikea-aikainen hyödyntäminen Vuonna 2016 maakuntaliitto kokosi, jäsenteli ja analysoi aluekehitystyölle keskeistä ennakointi- ja seurantatietoa yhdessä sidosryhmien kanssa. Liitto varmisti keskeisen ennakointitiedon saatavuuden ja edisti sen käyttöä mm. tilastokatsauksilla. Alueen kehitystä seurattiin ja tilasto- ja aluetietopalvelua tuotettiin ja kehitettiin. Liitto toteutti Tulevaisuusloikka - hanketta ja testasi skenaarion seurantatyökalua. Maakuntaliitto kehitti alueellista ennakointiverkostoa ja -toimintamallia. 5

6 Tavoite: Maakunnalla on ajantasainen strategia, johon maakunnan toimijat ovat sitoutuneet Vuonna 2016 maakuntaliitto laati tavoitevuoteen 2030 tähtäävän maakuntastrategian Etelä-Savo, Saimaan maakunta puhtaasti paras! Työ tehtiin laajassa prosessissa yhdessä sidosryhmien ja kansalaisten kanssa ja maakuntavaltuusto hyväksyi sen joulukuussa Maakuntastrategiatyöhön osallistui noin 1000 eteläsavolaista. Kärkivalinnoiksi hioutuivat vesi, metsä ja ruoka. Kärjet ja niille asetetut strategiset tavoitteet perustuvat Etelä-Savon luontaisiin vahvuuksiin, erityisosaamiseen sekä niistä avautuviin mahdollisuuksiin. Tavoite: Maakuntakaava on ajan tasalla, ohjaa kuntakaavoitusta ja edistää hyvää toimintaympäristön kehitystä. Vuonna 2016 maakuntaliitto valmisteli maakuntakaavan siten, että maakuntavaltuusto hyväksyi voimassa olevaa maakuntakaavaa päivittävän 2. vaihemaakuntakaavan Kaava valmistui keskellä merkittävää maankäyttö- ja rakennuslain muutosta. Lakimuutoksen myötä luovuttiin ympäristöministeriön vahvistusmenettelystä ja maakuntakaavan hyväksyi lopullisesti maakuntavaltuusto. Liitto osallistui myös valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden päivittämisen valmisteluun. Maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkinnät toimivat maakuntastrategian maankäyttöosana. Tavoite: Yritykset ovat kilpailukykyisiä ja maakunnan avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti. Vuonna 2016 maakuntaliitto edisti erityisesti teknologia- ja puutuoteteollisuuden, puurakentamisen, maa- ja metsätalouden sekä matkailun ja palvelujen keskeisiä kehittämiskokonaisuuksia mm. hankerahoituksen ja edunvalvonnan keinoin. Liitto edisti ja tuki mm. biotalouteen, kiertotalouteen ja digitalisaatioon liittyvien hallitusohjelman kärkihankkeiden toteutusta. Maakuntaliitto tuki yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä edisti mm. bioenergiasektorin liiketoimintaa ja Etelä-Savon matkailustrategiaa ja koordinoi Suomi100 - juhlavuoden toimintaa. Tavoite: Koulutus ja tutkimus palvelevat maakunnan elinkeinoelämää Vuonna 2016 maakuntaliitto osallistui aktiivisesti toisen asteen koulutuksen kehittämiseen ja erityisesti ammatillisen koulutuksen reformin valmisteluun maakunnan oppilaitosten kanssa. Maakuntaliitto osallistui edunvalvontatyöhön ja ratkaisujen valmisteluun maakunnan tutkimuslaitosten ja -toimintojen säilyttämiseksi maakunnassa. Liitto edisti osaamistarjonnan ennakointia erityisesti hyvinvointi- ja teknologia-aloilla. Edunvalvonnassa huomiota kiinnitettiin nuorten koulutuspaikkoihin. Maakunnan aleneva väestönkehitys, Suomen sisäisen nettomuuton lisääntyminen ja nuorten muutto maakunnasta pois huolestuttaa. Toisen asteen koulutukseen kohdistuneet säästötoimet ovat tuoneet suuria sopeuttamishaasteita koulutuksenjärjestäjille. Päätös Savonlinnan kampuksen opettajankoulutuksen lopettamisesta on vakava heikennys Savonlinnan seudulle ja koko maakunnalle. Tavoite: Maakunnan kärkiosaamisalat vahvistuvat ja menestyvät Maakuntaliitto vahvisti ja kehitti maakunnan älykkään erikoistumisen strategian mukaisesti TKI- eli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintoja. Liitto tuki ja toteutti kärkiosaamisaloilla hallitusohjelman valtakunnallisia kärkihankkeita ja kokeilutoimia sekä edisti innovaatiorahoituksen saamista maakuntaan. Maakuntaliitto avasi maakunnan toimijoille eurooppalaisen yhteistyön kanavia. 6

7 Tavoite: Etelä-Savo väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunnaksi Vuonna 2016 maakuntaliitto tuki palvelujen laatua ja vaikuttavuutta verkostoyhteistyössä. Maakuntaliitto valmisteli järjestötoimijoiden kanssa toimenpiteitä hyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoite: Maakunta on vetovoimainen ja saavutettavissa Vuonna 2016 maakuntaliitto valvoi liikenteellistä etua kokonaisvaltaisesti. Edunvalvonta tuotti tulosta, sillä Etelä-Savossa on yhteensä yli 200 miljoonan arvosta uusia liikenneinvestointeja. Edunvalvonnan keskeisiä painopisteitä olivat hallituksen liikenneinvestoinnit (VT 5 ja korjausvelkainvestoinnit), rautatieyhteydet, liikennealan murros ja uudet liikennepalvelut. Maakuntaliitto edisti ja koordinoi seudullista, maakunnallista ja ylimaakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua ja osallistui Itä-Suomen liikennejärjestelmätyöhön, avusti kuntia laajakaistahankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä osallistui aktiivisesti Saimaa Geoparkin valmisteluun. Pienten keskusten kehittämiskampanjalla (Pike-kampanja) pyrittiin edistämään maaseutukeskusten elinvoimaisuutta. Tavoite: Luonnonvaroja käytetään kestävästi ja ympäristöä vaalien Maakuntaliitto suunnitteli luonnonvarojen kestävää käyttöä maakuntakaavalla mm. arvioimalla turvetuotannon vesistövaikutuksia ja sovittamalla se yhteen muun maankäytön ja vesien suojelun kanssa. Maakuntaliitto osallistui mm. saimaannorpan suojelusuunnitelman päivittämiseen ja edisti kestävää luonnonvarojen käyttöä ja vähähiilisyyteen ja bioenergiaan liittyviä hankkeita. Tavoite: Maakuntaohjelma on ajan tasalla ja sitä toteutetaan tehokkaasti. Rakennerahastot palvelevat maakuntaohjelman toimeenpanoa. Vuonna 2016 maakuntaliitto edisti ja toteutti maakuntaohjelmaa vuosille Maakuntaliitto toteutti maakuntaohjelman arvioinnin vertaisarviointina viiden maakunnan yhteistyönä. Liitto varautui maakuntaohjelman laadintaan ja laati maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman sekä sen liitteenä rakennerahasto-ohjelman rahoitussuunnitelman vuosille Liitto laati ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) ja alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) suunnitelman. Liitto vastasi rakennerahasto-ohjelman hallinnoinnista sekä osaltaan toimeenpanosta. Liitto varautui Kaakkois-Suomi Venäjä CBCohjelman käynnistämiseen sekä aktivoi sidosryhmiä muiden rahoitusvälineiden käyttöön. Maakuntaliitto osallistui myös aktiivisesti EU:n vuoden 2020 jälkeisen koheesiopolitiikan valmisteluun ja edunvalvontaan. Tavoite: Toimivat kansainväliset yhteydet erityisesti Venäjälle ja Kiinaan Vuonna 2016 maakuntaliitto piti yhteyttä venäläisiin sidosryhmiin. Maakuntaliitto jatkoi yhteistyön kehittämistä kiinalaisten yhteistyötahojen kanssa, erityisesti ystävyyskaupunki Shaoxingin kanssa muun muassa osallistumalla ystävyyskaupunkifoorumiin keväällä Liitto edisti toimivia suhteita Karjalan tasavaltaan Karjalan kehitysmahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja erityisesti Parikkalan rajanylityspaikan kehittämiseksi. Tavoite: Vaikuttaminen ja yhteistyö tuottavat lisäarvoa Vuonna 2016 maakuntaliitto teki yhteistyötä Itä- ja Kaakkois-Suomen maakuntien kanssa. Maakuntaliitto osallistui Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistyöhön EU-politiikan ja kansallisen aluekehityksen toimeenpanossa ja edunvalvonnassa sekä Euroopan pohjoisten alueiden yhteistyöhön EU koheesiopolitiikan valmistelussa. Maakuntaliitto vahvisti myös maakunnan markkinointiviestintää mm. järjestämällä erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia. 7

8 5. YLEINEN JA ALUEEN KEHITYS Maakuntaohjelma ja maakuntakaava tavoittelivat muuttovoittoa ja aluetalouden vahvistumista maakunnassa. Talouden näkymät kääntyivät myönteiseen suuntaan vuonna 2016, mutta maakunnan väestö vähenee edelleen. 5.1 Väestökehitys Väestön kokonaismuutoksen menetys vuonna 2016 oli 1330 henkilöä (-1257 henkilöä vuonna 2015). Tammi-joulukuussa 2016 väestö vähentyi kaikissa Etelä-Savon kunnissa. Menetys on seurausta pääosin luonnollisesta väestömuutoksesta eli Etelä-Savossa ihmisiä kuolee enemmän kuin syntyy. Suomen sisäinen nettomuutto on lisääntynyt ja huolestuttavaa on nuorten muutto pois maakunnasta. Kuvio 2. Väestön kokonaismuutoksen kehitys (vuosittain kumulatiivinen) Etelä-Savossa * Lähde: Tilastokeskus Muuttoliike (maassamuutto + siirtolaisuus) oli Etelä-Savossa 278 henkilön verran negatiivinen tammi-joulukuussa Edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana (tammi-joulukuu 2015) muuttoliike oli 190 henkilön verran negatiivinen. Kuvio 3. Muuttoliikkeen kehitys (vuosittain kumulatiivinen) Etelä-Savossa * Lähde: Tilastokeskus 8

9 Kuten alla oleva taulukko osoittaa, erot väestömuutoksissa niin maakunnan seutukuntien välillä kuin seutukuntien sisällä poikkeavat merkittävästi toisistaan. Taulukko 1. Väestömuutosten ennakkotietoja sekä lopulliset väkiluvut kunnittain ja seutukunnittain Etelä-Savossa Lähde: Tilastokeskus 5.2 Aluetalous Maan heikko talouskehitys vaikutti myös Etelä-Savossa. Kevään 2016 aikana talouden näkymät kääntyivät positiiviseen suuntaan niin elinkeinoelämän kuin työllisyyden osalta. Etelä-Savon työ- ja elinkeinotoimistossa oli joulukuun lopussa yli 1000 työnhakijaa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Julkiset investoinnit vahvistivat Etelä-Savon myönteisiä näkymiä. Itä-Suomen liikennehankkeet ovat pitkäjänteisen työn tulos. Savonlinnan seudun taloutta tulee vaikeuttamaan päätös Savonlinnan kampuksen opettajankoulutuksen lopettamisesta. 9

10 Kuvio 4. Vuosikatteen kehitys Etelä-Savossa ja koko maassa vv * Lähde: Tilastokeskus, Kuntaliitto Kuvio 5. Bruttokansantuote/asukas muutos Lähde: Tilastokeskus Viimeisin bruttokansantuotetieto (BKT) on vuodelta Vuosien BKT/asukas kasvullaan Etelä-Savo on kolmossijalla maakuntien vertailussa. 10

11 6. MAAKUNTALIITON VIRASTO Maakuntaliiton virastolle asetettuja tavoitteita vuonna 2016 olivat johtamisjärjestelmien kehittäminen, henkilöstön osaamisen ja vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen ja toiminnallisten ratkaisujen tehostaminen. Johtamisjärjestelmän kehittämistyötä jatkettiin eri toimijoiden kanssa yhteistyössä. Hallituksen puheenjohtajiston ja viraston johtoryhmän kokoontumisia jatkettiin. Johtoryhmässä on henkilöstön edustus. Maakuntahallitukselle laadittiin vuosityöohjelma ja yksiköiden omia palaverikäytäntöjä kehitettiin. Kehityskeskustelut käytiin syksyllä ja ne ovat osa maakuntaliiton viraston vuosittaista toimintaa. 6.1 Henkilöstö Talousarvioissa oli vuodelle 2016 ennakoitu 28,6 henkilötyövuotta, toteuma oli 29,2. Viraston henkilökunnan määrä jäi talousarviota pienemmäksi ja hanketoiminnan henkilöstön määrä oli talousarviota suurempi. Vuonna 2016 toteutettiin viisi rekrytointia. Määräaikaisia oli kahdeksan henkilöä, joista osa sijaisuuksia ja osa määräaikaisia työsuhteita erilaisissa projekti- ja hanketehtävissä. Vuonna 2016 henkilöstölle toteutettiin Parempi työyhteisö -kysely. Vaikka maakuntauudistuksen valmistelu näkyy myös maakuntaliiton henkilöstön työssä, voidaan vastausten pohjalta todeta, että henkilöstö kokee työyhteisön toimivaksi, kehittyväksi ja hyvinvoivaksi. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä vuonna 2016 oli kohtuullinen. Maakuntaliitto on kannustanut henkilöstöä osaamisen kehittämiseen. Lähtökohtana on, että jokainen voi harkintansa mukaan esittää esimiehelle halukkuutensa osallistua koulutuksiin. Vuosittain järjestetään myös omaa koulutusta virastolla. Toiminnallisten ratkaisujen tehostamista on toteutettu mm. lisäämällä sähköisiä etäkokouksia ja koulutuksiin osallistumista verkon välityksellä. Palkkausjärjestelmän uudistamisprojekti saatiin päätökseen alkuvuonna Sisäinen valvonta Sisäinen valvonta on toiminnan laajuus huomioon ottaen riittävä. Maakuntaliiton sisäinen valvonta perustuu lainsäädäntöön sekä omiin sääntöihin, ohjeisiin ja talousarvion täytäntöönpanomääräyksiin. EU:n rakennerahastotoiminnan osalta on Työ- ja elinkeinoministeriölle laadittu erilliset kutakin rahastoa koskevat hallinto- ja valvontajärjestelmäkuvauksen varojen käytön asianmukaisen hallinnoinnin varmistamiseksi. Maakuntaliiton uusi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje tuli voimaan Sillä ohjeistetaan maakuntaliiton tilivelvollisten viranhaltijoiden, esimiesten ja henkilöstön toimintaa. Ohjeen tavoitteena on edistää maakuntaliiton eri toimijoiden vastuullisuutta sekä tietoisuutta ja ymmärrystä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä osana johtamista ja hyvää hallintotapaa, päätöksentekoa, toiminnan ohjausta, seurantaa ja arviointia. EU-rakennerahastovarojen hallinnointitehtäviin liittyen valmistui vuonna 2015 oma riskien arviointi osana hallinto- ja valvontajärjestelmän hyväksymistä. Syksyllä 2016 virasto laati Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeiden mukaisesti rakennerahasto-ohjelmiin liittyvä petosriskien arvioinnin. Vahinkoihin maakuntaliitossa on varauduttu toimintaan nähden riittävällä vakuutusturvalla, mitä vuosittain tarkistetaan. 11

12 7. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Liiton tulos muodostui budjetoitua paremmaksi. Alkuperäinen talousarvio laadittiin tasapainoiseksi. Valtuusto hyväksyi talousarvion muutoksella euron lisämäärärahan maakuntauudistuksen valmisteluun ja euroa alijäämäisen talousarvion. Uudistuksen toteutuneet kustannukset olivat euroa. EU-rakennerahastojen tekninen tuki väheni ohjelmakaudella Tämä heijastui myös vuoden 2016 talouteen välittävän toimielimen tehtävien aiheuttaessa liitolle euron nettokulut. Jäsenkuntien maksuosuudet olivat euroa ( euroa vuonna 2015). Kuntien jäsenmaksuosuudet kasvoivat 2 %. Toimintakulut alenivat ,70 eurosta ,31 euroon eli 1,89 %. Alenemista selittää erityisesti hanketoiminnan menojen alentuminen. Myös luottamushenkilöhallinnon menot alenivat. Viraston/maakunnan kehittämisen menot puolestaan kasvoivat. Toimintatuottojen muutosten ja rahoituksen tuloerien jälkeen tulokseksi jäi 2.717,95 euroa alijäämää. 8. YHTEENVETO Maakuntaliiton vuoden 2016 talousarviossa toiminnalliset tavoitteet on esitetty riittävän täsmällisesti. Kuten tarkastuslautakunnan arviossa maakuntahallituksen laatiman toimintakertomuksen laadusta, luotettavuudesta ja kehittämistarpeista todetaan, Maakuntaliitolla itsellään ei ole merkittävästi käytännön täytäntöönpanovaltaa tavoitteiden toteuttamisessa. Liiton toiminta perustuu suurelta osin asioihin vaikuttamiseen ja vaikuttamistyön merkitys näkyy viiveellä. Vasta toteutunut kehitys tulee näyttämään sen, miten työssä on onnistuttu. Toimintakertomuksessa on vastattu yksityiskohtaisesti talousarviossa asetettuihin tavoitteisiin. Toimintakertomus antaa riittävät tiedot tavoitteiden toteutumisesta. 10. TARKASTUSLAUTAKUNNAN ESITYS MAAKUNTAVALTUUSTOLLE Tarkastuslautakunnan suorittaman arvioinnin mukaan Maakuntaliiton toiminnassa on noudatettu valtuuston hyväksymää talousarviota. Maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet tehtyjen päätösten mukaisesti ja toteutumatieto on esitetty riittävän täsmällisesti toimintakertomuksessa. Mikkelissä Ilkka Paatero Puheenjohtaja Leena Pekkanen Varapuheenjohtaja Hannu Auvinen Vesa Himanen Anne-Maarit Perälä 12