Syksyllä 2012 alkavat syventävien opintojen projektit

Transkriptio

1 Syksyllä 2012 alkavat syventävien opintojen projektit Projekteihin ilmoittaudutaan lomakkeella, jota saa Porthanian 3. krs:n lomakehyllyköstä, tiedekunnan verkkosivuilta ( ) sekä opintoneuvojalta. Lomake palautetaan tentti-ilmoittautumislaatikkoon tai opintoneuvojalle. Viimeinen ilmoittautumispäivä on ma Alla olevasta luettelosta ilmenevät syksyllä alkavien projektien teemat, johtaja/johtajat, sekä esittelytilaisuuksien ajankohdat ja paikat, mikäli esittelytilaisuus järjestetään. Viimeisimpänä luettelossa on esitelty syksyllä Vaasassa alkava syventävien opintojen projekti. Projekti on tarkoitettu ensisijaisesti Vaasan yksikössä opiskeleville, joilla on myös etuoikeus päästä projektiin. Jos projektiin jää vapaita paikkoja, voivat myös Helsingissä opiskelevat hakeutua projektiin. Yhteyshenkilö Vaasassa on amanuenssi Marja-Riitta Hakala (marja-riitta.hakala@helsinki.fi, puh ). Helsingin yksikön opintoneuvojalta saa tarvittaessa hakulomakkeen Vaasan projektiin. Ilmoittautumisaika päättyy vappuaattona, jolloin Porthania suljetaan normaalia aikaisemmin; kerrosten ovet lukitaan klo Projektien hakuilmoitus on sikäli ehdollinen, että kaikkia luettelossa mainittuja projekteja ei ole vielä käsitelty tiedekunnan opintoasiaintoimikunnassa. Tiedekuntaneuvosto vahvistaa lukuvuoden opetusohjelman ja tutkintovaatimukset Eurooppaoikeus Projektin teema: Euroopan unioni ja sisämarkkinat Projektin johtaja: prof. Juha Raitio, vierailuluennoitsijoista ilmoitetaan myöhemmin erikseen. Alkamisajankohta syyslukukausi Projektin esittelytilaisuus on 17.4 klo tiedekuntahuoneessa P 545. Tavoite: Projektissa pyritään kartoittamaan kaikkea sitä, mikä on Euroopan unionissa tällä hetkellä oikeuden, talouden ja politiikan alalla ajankohtaista ja muutoksien kohteena. Projektin teema on valittu tarkoituksellisen laajaksi, jotta kaikki eurooppaoikeuden eri osa-alueista kiinnostuneet voisivat löytää projektin puitteissa oman tutkimusaiheensa. Projektissa on ns. yleiseen eurooppaoikeuteen sekä sisämarkkina- ja kilpailuoikeuteen liittyviä aiheita. Yleisen eurooppaoikeuden osalta etenkin EU-normiston ja keskeisten periaatteiden tutkimus ansaitsee huomiota. Erityisesti viime aikoina oikeusvoiman merkitys eurooppaoikeuden valtionsisäisten vaikutusten rajaajana on noussut esiin sisämarkkinayhteyksissä. Niinpä eurooppaoikeuden tavoitteita, periaatteita, rakenteita sekä prosessuaalisia kysymyksiä ohjataan tutkimaan tutkielmien aiheina. Tästä huolimatta projektissa sivutaan myös perinteisiä sisämarkkinaoikeuden aloja, kuten esimerkiksi perusvapauksien nykykehitystä. Perusvapauksien osalta erityisesti palveluiden vapaan liikkuvuuden ja vapaan sijoittautumisoikeuden edistäminen on keskeinen ajankohtainen kehityslinja sisämarkkinaoikeuden alalla. Henkilöiden vapaan liikkuvuuden alalla erityistä huomiota voidaan kiinnittää ns. kolmannen maan kansalaisten oikeudelliseen asemaan esim. turvapaikanhakijana tai vuokratyövoimana. Kilpailuoikeudellisina teemoina korostuvat etenkin valtiontukia, yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä ns. SGEI-palveluja ja julkisia hankintoja koskevat aiheet. Myös SEUT 106(1) artiklan yhteys SEUT 102 ja SEUT 34 artiklaan on tutkimuskohteena. Kilpailuoikeuden osalta tutkielmalla tulee olla liityntä EU:n kilpailuoikeuden kehitykseen. Kilpailuoikeudellisten tutkielma-aiheiden osalta toisena opettajana toimii OTT, VT Olli Wikberg. Rakenne: sl. 2012, johdantoluennot (Raitio), mahdolliset asiantuntijaluennot ja vierailut, harjoituskirjoitusten laadinta ja purku ns. virka-aikana klo välillä pidettävissä istunnoissa loka- marraskuussa 2012, projektitentti, toisten harjoitustöiden laadinta ja purku istunnoissa helmi-maaliskuussa 2013, tutkielman kirjoitus. Projekti on mahdollista suorittaa myös nopeammin. ELMC: Projektin osallistujille suositellaan hakeutumista syyslukukaudella 2012 European Law Moot Court kilpailuun, josta on opinto-oppaassa ja kilpailun www-sivuilla osoitteessa tarkempaa informaatiota. Osallistumisesta kilpailuun vähintään alkukarsintoihin saakka saa lukea hyväkseen 16 opintopistettä eurooppaoikeuden opinnoissa. Opiskelija voi sisällyttää nämä esimerkiksi syventävien opintojen tutkintovaatimuksiin korvaten projektitentin. Opiskelija voi myös hajauttaa tämän 16 opintopisteen kokonaisuuden siten, että hän hakee korvaavuutta 6 opintopisteen laajuisesta harjoitusseminaarista.

2 Projektitentti (10 op). Tentti koostuu yleisestä ja erityisestä osasta, jotka on mahdollista tenttiä erikseen. Projektitenttejä on mahdollista suorittaa eurooppaoikeuden tenttien yhteydessä. Projektitentti on mahdollista suorittaa myös kesätenttinä. Projektitentit olisi mieluiten suoritettava ennen toisen seminaarityön esittämistä, eli viimeistään aivan syyslukukauden alussa. Olisi opintojen etenemisen kannalta tarkoituksenmukaista, että tutkielman kirjoitus tapahtuisi hyväksikäyttäen niitä tietoja, joita projektitenteissä on omaksuttu. Projektitentin ensimmäinen osa on mahdollista ja suositeltavaa suorittaa tenttiakvaariossa, jolloin suorituksen ajankohta ei ole opinto-oppaassa mainittuihin tenttipäiviin sidottu. I osa 1. Raitio, J., The Principle of Legal Certainty in EC Law, Dordrecht: Kluwer, 2003, s tai vuoden 2001 painos (Gummerus, Saarijärvi 2001), s Pesonen, T. Lissabonin sopimus kootusti, Defensor Legis, 1/2010, s Hartley, T. C., The Foundations of European Union Law, Seventh edition, Oxford 2010,osat III-IV, s Barnard, C.: The Substantive Law of the EU, The Four Freedoms, Third edition, Oxford 2010, s II osa Tentittävä kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin. Erityisen osan kirjallisuuden valinnassa painotetaan opiskelijan omia kiinnostuksen kohteita ja tutkielman aihetta. Lisätietoja: Juha.Raitio@Helsinki.Fi. Finanssioikeus Prof. Esko Linnakangas pitää koko lukuvuoden kestävän projektin Vero-oikeuden vanhat, uudet ja uusvanhat ongelmat Projektin esittelytilaisuus on ti 17:00-18:00 P444 Projektin aikataulu: ke 5.9. klo (P518), ke klo (P518), ke klo (P518), ke klo (P518), ke klo (P518), ke klo (P518), ke klo (P518), ke klo (P669), to klo (P669), ke klo (P669), ke 8.5. klo (P518), ke klo (P518), ke klo (P417). Lisäksi tilaisuuksia järjestetään erikseen ilmoitettavina ajankohtana tilintarkastustoimistoissa, Verohallinnossa yms. Tentin tutkintovaatimukset: 1. Esko Linnakangas, Verojen synty, kuolema, ylösnousemus ja paratiisi, Verotus 1-2/ Leila Juanto, Valmisteverotus (1998) s Verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportti VM 35/2010 ja loppuraportti VM 51/ Hugh J. Ault and Brian J. Arnold (principal Authors), Comparative Income Taxation (2010) s Timo Torkkel, Tuloveron laskeminen (2011) s ja Seppo Iivonen, Verohallinnon muuttuva normianto (2010) Hallinto-oikeus Projektin teema: Yleishallinto-oikeus Projektin johtaja: Prof. Outi Suviranta Projektin kesto: sl 2012 kl 2013 Projektin esittelytilaisuus on perjantaina 13.4 klo 13. P669 Projektin aihepiirinä on hallinto-oikeuden ydin, yleishallinto-oikeus. Yleishallinto-oikeus on hallinnon eri sektoreille ja hallinto-oikeuden erityisaloille yhteistä oikeutta. Yleishallinto-oikeus käsittää ne oikeudelliset sääntelykokonaisuudet, yleiset oikeusperiaatteet ja yleiset opit, jotka liittyvät ensiasteen hallinnolliseen päätöksentekoon ja toimintaan sekä sitä koskevaan valvonta-,

3 oikaisu- ja muutoksenhakujärjestelmään. Yleishallinto-oikeuteen kuuluvat myös hallinnon organisaatioon ja ohjausjärjestelmiin liittyvät kysymykset. Yleishallinto-oikeuden yhteydet valtiosääntöoikeuteen, eurooppaoikeuteen ja teoreettiseen lainoppiin ovat kiinteitä. Yleishallintooikeudellisia kysymyksiä on mahdollista lähestyä myös esimerkiksi vertailemalla toisiinsa lainsäädäntöä hallinnon eri aloilla. Projektissa paneudutaan monipuolisesti ja syventävästi julkisen hallinnon ja yksityisten henkilöiden ja yritysten välisiin oikeudellisiin suhteisiin, julkisen hallinnon toiminnan eri muotoihin, julkisen hallinnon organisaatioon ja rakenteisiin. Tutkielmien teemat voivat liittyä esimerkiksi hallintooikeuden oikeusperiaatteisiin, hallinto-oikeudellisiin käsitteisiin, julkisen ja yksityisen toiminnan suhteeseen, hallinnon organisaatioon tai ohjaus- ja valvontasuhteisiin hallinnossa. Projektin alustava ohjelma: - Alkuluennot: 6.9. klo sekä 7., 10., 11., 14., 18. ja klo salissa P projektiseminaari klo 9-12 salissa P projektiseminaari klo 9-12 salissa P Graduseminaari tarpeen mukaan huhti - toukokuussa. Projektitentin vaatimukset: 1) Seppo Laakso Outi Suviranta Veijo Tarukannel: Yleishallinto-oikeus. Tampereen yliopisto, oikeustieteiden laitos 2006, s ) Leena Halila Janne Aer: Oikaisumenettely hallinnossa. WSOYpro, Helsinki 2011, s , 3) Marietta Keravuori-Rusanen: Yksityinen julkisen vallan käyttäjänä. Edita 2008, s ) Erikseen ilmoitettavat suomen-, ruotsin- ja englanninkieliset artikkelit. Projektitentin laajuus yhteensä n s. Professori Mäenpää aloittaa hallinto-oikeuden projektin uudistuvasta hallintoprosessista syksyllä Kansainvälinen oikeus Projektin teema: Sääntöjä ja seuraamuksia: kansainvälinen oikeus oikeusjärjestyksenä Projektin johtaja: Yliopistonlehtori Jarna Petman Projekti alkaa: Projektin esittelytilaisuus pidetään torstaina 19.4 klo 14-> seminaarihuoneessa P518. Projektin järjestäytymiskokous pidetään torstaina 6.9. klo Johdantoluennot projektin tematiikkaan ja tieteelliseen kirjoittamiseen pidetään to klo 14-16, to klo ja to klo Opiskelijat palauttavat alustavan tutkimussuunnitelman lokakuun loppuun mennessä. Jo tässä vaiheessa voi toki palauttaa myös tutkielman käsikirjoituksen osia. - Marraskuusta alkaen projekti kokoontuu seminaari-istuntoihin, joissa käsitellään tutkimussuunnitelmien (tai tutkielman) laadinnassa esille tulleita metodologisia, teoreettisia, sisällöllisiä ja käytännöllisiä kysymyksiä. Seminaareihin kokoonnutaan torstaisin klo seuraavasti: 1.11., ja On suositeltavaa, että opiskelijat, jotka eivät ole suorittaneet projektitentin yleistä osaa ennen järjestäytymiskokousta, suorittavat tentin mahdollisimman pian; joka tapauksessa projektitentin yleinen osa tulee suorittaa syyslukukauden 2012 aikana. - Sekä syys- että kevätlukukaudella järjestetään asiantuntijaluentoja ja vierailuja erikseen sovittavan aikataulun mukaan. - Kevätlukukaudella 2013 projekti käynnistyy to klo Projekti kokoontuu tutkielmaseminaarina käsittelemään käsikirjoituksia tutkielmien keskeisistä luvuista/jaksoista ja/tai valmiita tutkielmia huhti-toukokuussa seuraavasti: to klo 14-17, to klo 14-17, to 2.5. klo ja to 9.5. klo Projektitentin tutkintovaatimukset

4 Projektitentti on jaettu kahteen osaan (yleinen ja erityinen osa). Kummatkin tentit suoritetaan tenttiakvaariossa opiskelijan valitsemana ajankohtana. 1) Yleinen osa: Evans, Malcolm D. (ed.), International Law, 3. painos (Oxford University Press 2010), 847 sivua; 2) Erityinen osa. Tenttiin luettavat kirjat sovitaan erikseen projektin vetäjän kanssa. Erityiseen osaan luettavan kirjallisuuden tulee olla laajuudeltaan noin 650 sivua. Kansainvälinen yksityisoikeus ja oikeusvertailu Projektin teema: Kansainvälisen yksityisoikeuden integraatio ja kansallisten sääntelyjen diversiteetti Projektin johtaja: Professori Ulla Liukkunen Projekti alkaa: sl 2012 Aihepiiri: Projektin aihepiirinä ovat kansainvälinen yksityisoikeus ja oikeusvertailu laajasti ymmärrettyinä. Projektissa tarkastellaan monipuolisesti kansainvälisen yksityisoikeuden, eli lainvalintaa sekä tuomioistuimen toimivaltaa, tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevien oikeuskysymysten, ja vertailevan oikeustieteen ajankohtaisia kehityssuuntia ja oikeuden eurooppalaistumisen vaikutuksia näillä aloilla. Euroopan integraatioon ja kansallisten sääntelyiden eroihin liittyvät kysymyksenasettelut avaavat tutkimuksellisesti moninaisia lähestymistapoja pro gradu -töiden aiheiden valintaan. Eurooppalaistuneella kansainvälisellä yksityisoikeudella on vaikutusta myös EU:n ulkopuolisista kolmansista valtioista peräisin olevien toimijoiden, kuten yritysten, työntekijöiden ja kuluttajien, oikeusasemaan. Kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjen merkitystä korostavat rajat ylittävän normiaineksen kasvu ja kollisiot erilaisten sääntelyjärjestelmien välillä. Projektin aihepiiri mahdollistaa erilaisia näkökulmia kansainväliseen yksityisoikeuteen ja oikeusvertailuun. Projekti antaa opiskelijoille mahdollisuuden valintansa mukaan suuntautua joko kansainväliseen yksityisoikeuteen tai oikeusvertailuun tai tehdä tutkielman, jossa nämä alat yhdistyvät. Projekti rakentuu johdantoluentojen, asiantuntijaluentojen, seminaari-istuntojen, tutustumiskäyntien sekä tutkielman tekoa välittömästi palvelevien seminaaritöiden laadinnan varaan. Projektitentin yleinen osa: 1) Liukkunen, U., Sopimussuhteita koskeva lainvalinta (2012) 2) Jänterä-Jareborg, M., Foreign law in national courts A comparative perspective, Recueil des cours, Vol. 304 (2003), s ) Legrand, P., European Legal Systems are not Converging, International and Comparative Law Quarterly, Vol. 45 (1996) 4) Liukkunen, U., Globalisaatio, EU ja henkilöstön osallistuminen. Tutkimus eurooppaoikeudesta ja globalisaatiojuridiikasta erityisesti rajat ylittävissä yritysjärjestelyissä (2005) Projektitentin erityisen osan sisältö räätälöidään opiskelijan suuntautumisen mukaan. Osa projektitentistä voidaan suorittaa esseekirjoituksilla. Projektitentti suositellaan suoritettavaksi syyslukukauden 2012 kuluessa. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa projektin opinnot myös normaalia nopeammassa aikataulussa erikseen sovittavalla tavalla. Projektin alustava ohjelma: Alkukokous klo 10-12, Pxxx Johdantoluennot projektin teemoista, opastusta tieteelliseen kirjoittamiseen ja klo 10-12, Pxxx Asiantuntijaluentoja ja vierailuja loka-marraskuussa erikseen sovittavan aikataulun mukaan. Projektiseminaari klo 10-14, klo ja klo 10-14, Pxxx Seminaaritöiden aiheet pyritään valitsemaan siten, että ne palvelevat tulevaa tutkielman tekoa. Seminaariistunnoissa käsitellään erityisesti mm. tutkielman laadintaan liittyviä metodologisia kysymyksiä. Seurantakokous klo 10-14, Pxxx Tutkielmaseminaari klo ja klo 10-14, Pxxx

5 Kauppaoikeus Projektin teema: Immateriaalioikeuksien täytäntöönpano Projektin johtajat: Professori Oesch ja professori Niklas Bruun Projekti alkaa syyslukukaudella Projektiin osallistuminen edellyttää käytännössä, että immateriaalioikeuden valinnaiset opinnot on suoritettu. Yleiskuvaus: Immateriaalioikeuksien suojan sisältö ja teho on paljolti riippuvainen siitä, miten suoja voidaan tarvittaessa toteuttaa. Asia on ollut jo jonkin aikaa niin kansainvälisen kuin kansallisen lainsäätäjän kiinnostuksen kohteena. Edellisestä voidaan mainita paitsi TRIPS-sopimus myös ns. ACTAsopimus sekä EU:n toimenpiteet. Kansallisessa laissamme on useita määräyksiä, jotka liittyvät suojaan pääsemiseen alkaen väliaikaisesta kiellosta ja päättyen lain mukaisiin sanktioihin, kieltoihin, vahingonkorvaukseen, rangaistuksiin, tavaroiden hävittämiseen ja kelpaamattomaksi tekemiseen. Suojan kansainvälinen, rajat ylittävä, toteuttaminen on myös saanut kasvavaa huomiota viime aikoina. Tavoitteet: Projektin tavoitteena on kartoittaa ja analysoida immateriaalioikeuden suojaan pääsemistä koskevia sääntöjä ja periaatteita. Osallistujat joutuvat perehtymään immateriaalioikeuteen laaja-alaisesti ja syvällisesti: erityiskohteena on suojan saatavuus yleensä (mitä suojataan), ja se ketä tai keitä suojataan samoin (ketkä voivat esittää vaatimuksia mahdollisen loukkauksen johdosta?) kuin siihen mitä materiaalisesta suojasta voi seurata (immateriaalioikeuksien suojan sisältö ja laajuus). Suojan toteuttamiseen liittyy useita immateriaalioikeuden aineellisia tulkintakysymyksiä ja yleisempiä luonteeltaan prosessuaalisia kysymyksiä sekä kansainvälisyksityisoikeudellisia kysymyksiä. Sisältö: Projektissa käsiteltäviä asiakokonaisuuksia muun muassa ovat: - immateriaalioikeuksien täytäntöönpano kansallisessa oikeudessa - immateriaalioikeuksien täytäntöönpanoa koskevat vaatimukset EU:n oikeudessa - immateriaalioikeuksien täytäntöönpanoa koskevat vaatimukset kansainvälisissä sopimuksissa - seuraamukset (vahingonkorvaus, rangaistukset, tavaran hävittäminen ja kelpaamattomaksi tekeminen jne.), - väliaikaisen suojan muodot (tullipysäytys, takavarikko jne.), jne. Opetusmuodot: Projekti koostuu seuraavista osasuorituksista: - alkutentti - johdantoluennot - vierailut - harjoitusaineen kirjoittaminen - projektiseminaarit - tutkielma Omakohtaisella opiskelulla ja tutkimuksella sekä päätoimisella sitoutumisella projektiin on ratkaiseva merkitys. Mikäli opiskelija ei tee määrätyssä ajassa vaadittua hyväksyttävää tutkimussuunnitelmaa, voidaan opiskelijan jatkaminen projektissa evätä. Projekti edellyttää täyspäiväistä opiskelua kotimaassa sille varattuna aikana. Tavoitteena on, että jokainen opiskelija saa tutkielmansa valmiiksi projektille varatun lukuvuoden kuluessa. Projektiin otetaan enintään 15 opiskelijaa HY:sta. Projekti toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Projektiin osallistuminen: Projektiin voi osallistua siihen normaalin hakemusmenettelyn jälkeen tähän projektiin hyväksytty opiskelija. Ajankohta: sl kl 2013.

6 Alkutentti: Alkutentti pidetään syyskuussa, uusintamahdollisuus. Alkutenttin kirjallisuus 1) Sorvari, Katariina, Tekijänoikeuden loukkaus. WSOY ) Norrgård, Marcus, Interimistiska förbud i immaterialrätten. Kauppakaari ) Bronckers Verkade Mc.Nelis, TRIPs Agreement, Enforcement of Intellectual Property Rights. Luxembourg ) Pertegás Sender, CrossBorder Enforcement of Patent Rights. Oxford Taikka: Copyright and Piracy. An Interdisciplinary Critique.(Toim:t Bentley Davis Ginsburg). Cambridge ) KTM 7/2000. ja Teollis- ja tekijänoikeusasioiden keskittämienn markkinaoikeuteen. OM 28/ ) Seuraavat artikkelit: a) Peter K. Yu, Six Secret (and Now Open) Fears of ACTA. Drake University. Löytyy Googlen kautta. b) Manta, Irina D., The Puzzle of Criminal Sanctions for Intellectual Property Infringement. Harvard Journal of Law & Technology Volume 24, Number 2 Spring Artikkeli löytyy HY:n tietokannoista ja Google Scholarista. Alustava ohjelma: Alkukokous Aika: ti klo Paikka: P417 Johdantoluennot: Aihe Professori Rainer Oesch, Helsingin yliopisto, Yleiskatsaus suojan toteuttamista koskeviin sääntöihin ja periaatteisiin. Ke klo 10 12, P417 Aihe Professori Niklas Bruun, Helsingin yliopisto Ke klo 12 14, P417 Aihe, Turun yliopisto Ke klo 14 16, P417 Immateriaalioikeuksien täytäntöönpano kilpailuoikeuden näkökulmasta Tutkija Juha Vesala, Helsingin yliopisto Ke klo 14 16, P417 ma- ti : ryhmätyöseminaari, Tvärminne Muun opetuksen tiedot ja vierailujen kohteet sekä ajankohdat vahvistetaan myöhemmin. Projektin teema: Kuluttajaoikeus kohti uusi haasteita Projektin johtaja: yliopistonlehtori Klaus Viitanen Ajankohta: sl kl Projektin tavoitteet: Projektin tavoitteena on perehdyttää sen osanottajat keskeisiin kuluttajaoikeudellisiin kysymyksiin. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään kuluttaja-oikeudellisen sääntelyn taustalla vallitseviin yhteiskunnallisiin jännitteisiin, lainsäätäjän valittavina oleviin erilaisiin sääntelykeinoihin sekä voimassa olevaan kotimaiseen ja EU-oikeudelliseen kuluttajalainsäädäntöön. Tarkastelun kohteena on myös EU:ssa käynnistynyt pyrkimys jäsenvaltioiden kuluttajalainsäädäntöjen täysharmonisointiin ja sen vaikutukset perinteiseen suomalaiseen ja pohjoismaiseen kuluttajansuojaan. Valintakriteerit: Osanottajien (enintään 16 opiskelijaa) valinnassa kiinnitetään erityistä huomiota heidän kokonaisopintopistemääräänsä hakemuksen jättöhetkellä sekä aiemmin suoritettuihin kuluttajaoikeuden opintoihin (valinnaisten aineopintojen kirjallinen kuulustelu, kuluttajaoikeuden harjoitusseminaari ja käytännön kurssi). Käsiteltäviä asioita (esimerkkejä):

7 1)Kuluttajansuojalainsäädännön soveltamisala ja sen laajentamistarpeet mm. erilaisten julkisen vallan tuottamien hyödykkeiden osalta 2)Hyvän tavan vastainen ja sopimaton markkinointi vuoden 2005 markkinointidirektiivin implementoinnin jälkeen 3)Kuluttajansuoja verkkokaupassa ja digitaalisten hyödykkeiden hankinnassa 4)Ehdotus eurooppalaisesta kauppalaista ja sen vaikutukset kuluttajan asemaan 5)Kuluttajien oikeuksia koskevan vuoden 2011 direktiivin vaikutukset koti- ja etämyyntiä koskevaan sääntelyyn 6)Kuluttajansuoja rahoitus- ja vakuutuspalveluissa 7)Vastuu vaarallisista kulutuspalveluista 8)Kuluttajansuoja kaupallisesti järjestettävissä ns. extreme -harrastuslajeissa 9)Kuluttajariitojen ratkaiseminen tuomioistuimissa ja niiden ulkopuolella 10)Yli rajojen tapahtuva kulutushyödykkeiden tarjonta ja hankkiminen sekä sen kuluttajaoikeudelliselle sääntelylle asettamat haasteet 11)Kuluttajaviranomaisten kansainvälinen yhteistyö Projektin ohjelma Projektin alkukokous Ma klo P 417 Johdantoluennot (englanninkieliset) Ma-pe klo P IV Luentokuulustelut Ma klo ja klo P IV Käytäntöön perehdyttäminen Ma-ke Tutkielmaseminaarit -tutkimussuunnitelman laatimisopastus Ma klo P 417 -oikeuslähteiden etsimisopastus Joulukuun alku 2012 (2-4h) -tutkimussuunnitelmien käsitteleminen Ma-pe klo P 417 -seurantaseminaari Ma-pe klo P 417 Projektitentti: Tentti voidaan haluttaessa suorittaa kahdessa eri osassa myöhemmin tarkemmin ilmoitettavalla tavalla. Osasuoritusten hyväksymisen edellytyksenä on kuitenkin se, että opiskelija saa molemmista osasuorituksista vähintään puolet maksimipisteistä. Suorituspäiviä ovat kauppaoikeuden yleiset tenttipäivät. Syyslukukaudella 2012 järjestetään lisäksi yksi ylimääräinen tenttimahdollisuus. Tutkintovaatimukset (yhteensä alle 1500 sivua): 1)Viitanen, Klaus: Nuoret ja markkinointi. Teoksessa Nuoren oikeudet (toim. Marjukka Litmala ja Mirva Lohiniva-Kerkelä), Jyväskylä 2005, s )Paloranta, Paula Markkinointioikeus käytännössä, Tampere 2008, s , ja )Sisula-Tulokas, Leena Luukkonen, Irene Sirén, Erik Raulos, Ville (toim.) Vakuutus- ja rahoitusneuvonta 40 vuotta, Helsinki )Micklitz,Hans Reich,Norbert Rott,Peter Understanding EU Consumer Law, Oxford )Howells, Geraint Ramsay, Iain Wilhelmsson, Thomas Handbook of Research on International Consumer Law, Cheltenham tai Svensson, Carl Anders Stenlund, Anders Brink, Torsten Ström, Lars-Erik Carlen- Wendels, Thomas Maa-, vesi- ja ympäristöoikeus Projektin teema: Ympäristöoikeus käytännössä (empriirinen tieto ja käytännön ongelmat) Projektin johtaja: Prof. Ari Ekroos Muut opettajat: ympäristöoikeuden tohtorikoulutettavat Inga-Liisa Paavola Ajankohta: sl kl 2013 Projektin esittelytilaisuus: klo 14, P444 Tavoitteet:

8 Projektin tavoitteena on selvittää ympäristöoikeudellista sääntelyä käytännön ratkaisutoimintaa painottaen. Tarkastelun eräänlaisena lähtökohtana on kansallinen ja ylikansallinen ympäristölainsäädäntö ja -politiikka. Eräänä tavoitteena on hahmottaa missä määrin uudet instrumentit ja kysymyksenasettelut ovat vaikuttaneet käytännön toiminnan tasolla. Lisäksi pyritään hahmottamaan perinteisen sääntelyn mahdollisia ristiriitoja sekä tuottamaan käytäntöön perustuvia sääntelyinnovaatioita. Teoreettisesta näkökulmasta kysymys on myös oikeustieteellisen tiedon tuottamista hallinto- ja oikeuskäytäntöä painottaen. Sisältö: Teeman lähestymistapa: Kansallinen, ylikansallinen sekä vertaileva näkökulma. Erityisteemoja: (esimerkkejä) - Energiatehokkuuden parantamisen sääntely ja sääntelyongelmat (teollisuus/rakentaminen) - Yhdyskuntasuunnittelu (kaavoitus) ja ilmasto-oikeudelliset haasteet - Ympäristölupajärjestelmän kehittäminen ja hallintokäytäntö - Uudistettu jätesääntely käytännön näkökulmasta - Vesioikeudelliset käytännöt (esimerkiksi ruoppaaminen ja pohjaveden suojelu) - Uusiutuvat energialähteet (tuuli- ja vesivoima sekä bioenergia) ja sääntely - Pienvoimatuotantoon liittyvät oikeudelliset kysymykset (ympäristö- ja energiaoikeuden näkökulmasta) - Taloudelliset ohjauskeinot oikeudellisesta näkökulmasta (verot, tukimuodot tuet ja syöttötariffit) Opetusmuodot: Projekti koostuu seuraavista osasuorituksista: - projektitentti (10 op) - projektiseminaarit ryhmätöineen ja harjoitusaineen kirjoittaminen (10 op) - metodiseminaari (5 op) - tutkielma (40 op) Toteutustavat: Syyslukukaudella alkaa projektiseminaari, joka jatkuu kevätlukukauden alussa. Projektiseminaari aloitetaan ryhmätyöllä, jossa kirjoitetaan vaihtoehtoisesti joko aineellisoikeudelliseen ongelmaan paneutuva seminaarityö. Projektiseminaariin kuuluu tammikuussa 2013 esiteltävä opiskelijan laatima harjoitusaine asiakokonaisuuteen liittyvästä aiheesta. Kevätlukukauden aikana opiskelijat esittelevät vastaavalle opettajalle tutkimussuunnitelmansa. Graduseminaari, jossa opiskelijat esittelevät tutkielmansa aihepiiriä pidetään maaliskuussa Alkukokous: klo 14-16, P444. Projektiseminaari, aloitus, ke klo 14-17, P444 Projektiseminaari I vaihe: ti, to klo 14-17, P444 Projektiseminaari II vaihe: ti, to klo 14-17, P444 Graduseminaari: ti, to klo 14-17, P444 Yritys- ja organisaatiokäyntejä projektin alueelta erikseen ilmoitettavina aikoina Projektin kotisivut: Suoritustavat: Projektitentti (10 op) Projektiseminaarit (10 op) Tutkielma (40 op) Arvostelu: Kirjatentti: numeerinen asteikko 0-5 Harjoitusaine: hyväksytty hylätty Tutkielma: pysyväismääräysten mukaisesti Projektitentti: - vaatimukset ilmoitetaan myöhemmin Kuulustelijat: Ekroos, Paavola, Puheloinen Tenttiaineisto: - ilmoitetaan myöhemmin

9 Oikeushistoria Projektin teema: Oikeudellisen muutoksen käännekohtia ja kehityslinjoja Projektin johtaja: prof. Jukka Kekkonen Projekti alkaa sl Projektin esittelytilaisuudet ovat 18.4 ja 24.4 klo Porthanian 5. kerroksen kahvihuoneessa. Tuolloin jaetaan esimerkkiluettelo gradujen aiheista. Projektin sisältö: Projektin aihealue on tarkoituksellisen laaja, jotka kaikki oikeushistorian kiinnostuneet saisivat omat teemansa mahtumaan mukaan. Olennaista projektissa on etsiä osallistujia kiinnostavia teemoja oikeudellisen muutoksen alueelta. Tavoitteena on analysoida oikeudellista muutosta eri aikakausina oikeushistorian tarjoamin metodisin välinein. Olennaista on oikeudellisen muutoksen olipa kyse lainsäädännöstä, oikeuskäytännöstä tai oikeudellisesta ajattelusta selittäminen ja kontekstualisoiminen. Vertaileva ja tarvittaessa tieteiden rajalinjoja ylittävä analyysi tulee olemaan keskeisessä asemassa opetuksessa. Projektin alusta alkaen haetaan mielekkäitä tutkimuskysymyksiä, joihin pyritään etsimään perusteltuja ratkaisuja. Projekti antaa valmiuksia tutkimukselliseen kirjoittamiseen ja ongelmanratkaisuun. Projektitentin tutkintovaatimukset 1) Metodinen kirjallisuus (esim. Kalela: Historiantutkimus ja historia; Kekkonen: Muutos ja jatkuvuus - näköaloja oikeushistoriaan; Ylikangas: Oikeushistoriasta ja sen tutkimisesta; Heikkinen: Historiantutkimuksen menetelmät ja tavoitteet; Burke: History and Social Theory) 2) Gradun tekijän aihealueen mukaan määräytyvää, erikseen sovittavaa kirjallisuutta Perhe- ja jäämistöoikeus Projektin teema: Jäämistön laajuus Projektin johtaja: siviilioikeuden professori Urpo Kangas. Projektin muut opettajat siviilioikeuden dosentti, yliopistonlehtori Tapani Lohi, assistentti Pekka Tuunainen ja tohtorikoulutettava Sanna Koulu Projektin esittelytilaisuus: Tiistaina alkaen kello salissa P 417. Projektin sisältö: Perhe- ja perintöoikeuden syventävien opintojen projektissa lukuvuonna keskitytään tarkastelemaan jäämistön laajuuden ympärille kietoutuvaa problematiikkaa. Aiheen valinta on perusteltua monestakin syystä. Nopeasti muuttuva varallisuusympäristö asettaa uusia haasteita kuolinpesän selvityksessä ja perinnönjaossa. Perittävältä voi jäädä huomattava määrä erilaista digitaalista aineistoa, sähköpostiviestejä, verkkoyhteyksiä, blogeja, liitetiedostoja, sähköisiä sopimuksia ja -laskuja, liikekirjanpitoa ja perittävän omistaman yrityksen yritystietoja. Nämä sähköiset aineistot muodostavat uuden ongelmakokonaisuuden pesänselvityksessä ja perinnönjaossa. Jos perittävä ei ole määrännyt siitä, kenellä on hänen kuolemansa jälkeen oikeus tutustua tähän aineistoon ja määrätä siitä, periaatteessa aineiston omistusoikeus siirtyy perillisille perintönä. Tällöin erilaista varallisuusmaailmaa varten suunniteltu pesänselvitysjärjestelmä joutuu koetteelle. Miten esimerkiksi perillisten suorittamassa yksityisessä pesänselvityksessä tätä aineistoa tulisi hallinnoida. Jos taas pesä on luovutettu tuomioistuimen päätöksen nojalla pesänselvittäjän hallintoon, nousee esille kysymys siitä, mikä oikeus pesänselvittäjällä on määrätä tällaisesta aineistosta. Kysymys on monimutkainen ja sillä on myös perusoikeusulottuvuus. Perinteisen näkemyksen mukaan perusoikeudet päättyvät perittävän kuollessa, joten sähköpostit eivät ole tästä näkökulmasta eri asemassa kuin tulostetut kirjeet. Toisaalta myös viestin luottamuksellisuus nauttii perustuslain suojaa ja jos viestiketjun osapuolia on useampi kuin yksi, on otettava kantaa siihen, mikä merkitys yhden viestiketjun osallisen kuolemalla on muiden viestiketjun osapuolten kannalta. Vaikka perilliset saavatkin periaatteessa omistusoikeuden perittävälle kuuluneeseen aineistoon, erityislainsäädännöstä johtuen osa perittävän hallussa olevasta aineistosta on edelleen salassa pidettävää. Miten nämä seikat tulee ottaa huomioon selvitettäessä esimerkiksi lääkärin, tuomarin tai asianajajan kuolinpesää, jos pesässä on perittävälle kuulunutta sähköistä materiaalia. Tähän ongelmakokonaisuuteen kietoutuu myös tekijänoikeus. Perittävällä voi olla sähköisessä muodossa julkistamaton käsikirjoitus, joka on tekijänoikeudellisesti suojattu. Oman erityiskysymyksensä muodostavat ne palvelimet, jotka tarjoavat tilaa perittävän valokuvien säilyttämiseen. Tekijänoikeuslain mukaan näiden valokuvien suoja-aika on kymmenen vuotta. Miten tämä otetaan huomioon kuolinpesää selvitettäessä. Perittävän sähköinen jäämistö sijaitsee usein palvelimille, jotka voivat fyysisesti olla muualla kuin Suomessa.

10 Tällöin perittävän ja palveluntarjoajan väliseen sopimukseen saattaa tulla sovellettavaksi vieraan valtion laki, joka vaikeuttaa pesänselvitystä. Kuolinpesän selvitys ja jäämistön jakokuntoon saattaminen edellyttävät usein omaisuuden osituksen toimittamista. Miten digitaalisessa muodossa oleva aineisto käyttäytyy perinteistä varallisuusympäristöä varten suunnitellussa aviovarallisuusjärjestelmässä. Voiko esimerkiksi vainajan sähköposteilla olla jokin varallisuusarvo, josta ne on otettava huomioon osituksessa. Ainakin silloin, kun perittävällä on digitaalista varallisuutta (Paypal, ebay), kysymys on vain siitä, että tuo varallisuus on vain eri muodossa kuin säästöpossun kolikot. Projektin kuluessa on tarkoitus pohtia lähemmin koko varallisuusympäristön muutosta ja näin tuoda uusia kysymyksenasetteluja perinteiseen kontekstiin. Vastaavanlaisia ongelmia liittyy esimerkiksi edunvalvontaoikeuteen silloin, kun päämies on tullut kykenemättömäksi itse käyttämään omia verkkoliittymiään. Missä laajuudessa määrätty edunvalvoja tai edunvalvontavaltuutettu on kirjesalaisuuden estämättä oikeutettu tutustumaan tähän aineistoon. Sama ongelma liittyy alaikäisten lasten sähköposteihin ja lakimääräisten edunvalvojien oikeuteen kontrolloida lasten internet käyttöä. Projektin teema laajenee siten puhtaasta perintöoikeudesta aviovarallisuusoikeuteen, edunvalvontaoikeuteen ja lapsioikeuteen. Projektin teema Jäämistön laajuus antaa mahdollisuuden kirjoittaa tutkielma miltei mistä tahansa aiheesta perhe- ja jäämistöoikeuden alueella. Perinteisesti perhe- ja jäämistöoikeuden projektissa on voinut laatia tutkielman aiheesta, joka sivuaa projektin pääteemaa. Jäämistön laajuus projekti edellyttää täydellistä sitoutumista alusta loppuun projektiin. Kaikki muut ylimääräiset työt, tentit ja harrastukset saavat odottaa niin kauan kunnes gradu on valmis. Projektin työskentelykieli on jokaisen oma äidinkieli ja luonnollisesti gradun voi kirjoittaa sillä kielellä, jota itse luulee osaavansa. Projekti muodostaa osan pakollisesta opetuksesta. Luennoilla ja seminaareissa on läsnäolopakko. Projektin tentin voi suorittaa jo kesällä. Toivottavaa on, että jokainen suorittaa tentin joulukuuhun mennessä. Projektin opetus ja seminaarityöskentely a) Syyslukukaudella (40-50) tuntia - Urpo Kankaan johdantoluennoissa (16 tuntia) luodaan yleiskatsaus projektin teemaan. - Luennot pidetään ma pe 8-12 oikeustieteellisen tiedekunnan seminaarisalissa 417 Porthaniassa. Syventävien opintojen seminaari järjestetään seuraavasti samassa paikassa: ti - pe Seminaarialustusten aiheet valitaan painottaen tasapuolisesti projektin eri osa-alueita. Esitelmien avulla pyritään saamaan alustava kokonaiskuva projektin erityiskysymyksistä. Seminaari-aiheet pyritään alusta alkaen liittämään osaksi tutkielmaa. Sen vuoksi niihin on suhtauduttava äärimmäisellä vakavuudella. Tavoitteena on ajan säästäminen ja gradun valmistuminen määräajassa. Olennaisena osana projektin työskentelyyn liittyy projektilaisille nimettävä omaopettaja, joka seuraa tutkielman valmistumista kiinteästi. Omaopettajien yksilöllinen ja henkilökohtainen työnohjaus opiskelijoille järjestetään (ma - ti) myöhemmin ilmoitettavina kellonaikoina. b) Kevätlukukaudella (20-30 tuntia) - Intensiiviseminaari (2 vrk) järjestetään Tvärminnen eläintieteellisessä koeasemalla (to - pe). Seminaari on pakollinen. - Tutkielmaseminaari, jossa jokainen osanottaja esittelee tutkielmansa disposition, työn edistymisen ja vähintään yhtä tutkielman lukua vastaavan sisällöllisen osan tutkielmasta. Seminaari pidetään ma-to 8-12 seminaarisalissa 417, Porthaniassa. Projektitentti on aineistotentti. Tentissä opiskelijalla saa olla mukanaan kaikki tenttivaatimuksiin kuuluvat artikkelit, teokset sekä lakikirjat. 1. Aulis Aarnio Urpo Kangas: Suomen jäämistöoikeus I. Perintöoikeus. Helsinki 2009, 1411 sivua 2. Aulis Aarnio Urpo Kangas: Suomen jäämistöoikeus II. Testamenttioikeus. Helsinki 2008, 979 sivua. Syventävien opintojen aineistotentin laajuus noin 2400 sivua.

11 Prosessi- ja insolvenssioikeus Projektin teema: Rajat ylittävä maksukyvyttömyys Projektin johtaja: Risto Koulu Projekti alkaa: syyskuussa 2012 Projektin kieli: suomi Aihepiiri Maksukyvyttömyys on muun kanssakäymisen tapaan muuttunut kansainväliseksi. Yhä useammin suomalainen lainkäyttäjä joutuu miettimään, miten ulkomainen insolvenssimenettely (esim. Espanjassa alkanut konkurssi) vaikuttaa Suomessa. Samoin suomalaisessa insolvenssimenettelyssä esiintyy enenevästi kansainvälisliitynnäisiä kysymyksiä, velallisella on esimerkiksi omaisuutta ulkomailla tai menettelyyn ottaa osaa ulkomaisia velkojia. Näitä ja vastaavia kysymyksiä tutkitaan kansainvälisessä insolvenssioikeudessa, joka on prosessi- ja insolvenssioikeuden uusi osa-alue. Velkavastuun toteutus yli rajojen on Euroopan unionin painoalueita. Unioni yhtäältä on ulottanut yhdessä jäsenvaltiossa alkaneen konkurssin vaikutukset muihin jäsenvaltioiden, toisaalta se on helpottanut ulosottoa toisessa jäsenvaltiossa. Projekti keskittyy tähän niin sanottuun eurooppalaiseen insolvenssioikeuteen, mutta projektissa käsitellään myös ulkoeurooppalaisia menettelyjä sekä ulkoeurooppalaisten tuomioiden vaikutuksiin liittyviä ongelmia. Kysymys sovellettavasta laista eli lainvalinta aktualisoituu säännönmukaisesti pohdittaessa insolvenssimenettelyn rajat ylittäviä vaikutuksia. Tältä osin projekti liittyy osaksi kansainväliseen yksityisoikeuteen, joka on lainvalinnan problematiikkaan erikoistunut oikeudenala. Käsiteltävät osateemat - kansainvälistyminen ilmiönä ja ongelmana - kansainvälisen insolvenssioikeuden järjestelmä ja oikeuslähteet - tuomioistuinten kansainvälinen toimivalta - lainvalinta insolvenssimenettelyissä - insolvenssimenettelyn rajat ylittävät vaikutukset - kansainvälinen yhteistyö velkavastuun toteutuksessa Aikataulu Projekti koostuu asiantuntijaluennoista, seminaareista, projektitentistä, harjoitusaineista sekä tutkielmasta. Muun työskentelyn tarkoituksena on antaa valmiuksia ja tukea tutkielman laatimiseen, mikä siis on projektin pääsuoritus. Projekti rakentuu tiiviille periodityöskentelylle. Periodien ulkopuolella opiskelijalla on käytännössä vapaus järjestää oma työskentelynsä. Projektin aikataulu on ohjeellinen; siitä voidaan poiketa projektin edistymisen myötä kumpaankin suuntaan. - alkuluennot (viikko 37) - ryhmätyö- eli alkuseminaari (viikko 42) - projektitentti (viikko 46, suositus) - tutkielmaseminaari (viikko 50) - seurantatapaamiset (viikot 3, 8, 15, 17) - loppuseminaari (viikko 19) - tutkielman jättäminen (viikko 20, suositus) - jälkitapaamiset (viikot 38, 42) Tukevat valinnaiset opinnot Jos projektin osanottaja haluaa suorittaa projektia tukevia prosessi- ja insolvenssioikeuden valinnaisia opintoja, hänelle suositellaan seuraavia kursseja: - kansainvälisen konkurssioikeuden kurssi (ei järjestetä lukuvuonna ) - kansainvälisen prosessioikeuden kurssi (Peterzens-Nysten) - ulosotto-oikeuden kurssi (Lindfors) Projektitentin tutkintovaatimukset: Koulu, Risto : Konkurssi Euroopan unionissa. Helsinki Koulu, Risto : Lainvalinta eurooppalaisessa konkurssissa. Helsinki Lindfors, Heidi : Eurooppalaiset ulosottoperusteet. Helsinki Virgos, Miguel - Carcimartin, Francisco : The European Insolvency Regulation: Law and Practice. Kluwer Law SOU 1992:78. Utredningen om vissa internationella insolvensfrågor. Stockholm 1992.

12 Rikosoikeus ja kriminologia Projektin teema: Kohti 2020-luvun rikosoikeutta Projektin johtaja: prof. Raimo Lahti Projektin kesto: sl 2012 kl 2013 Projektin esittelytilaisuus , P417:ssä Projektin aloituskokous: to P669:ssä Projektin aihepiiri: Projektin aihepiirinä on rikosoikeus laajasti ymmärrettynä. Aihepiiri mahdollistaa niin hyvin rikosoikeuden yleisten oppien, rikosoikeuden erityisen osan ja rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän kuin eurooppalaisen ja kansainvälisen rikosoikeuden sekä oikeusvertailun näkökulmia pro gradu -töiden aiheiden valintaan. Projektin teema Kohti 2020-luvun rikosoikeutta korostaa rikosoikeuden kehityssuuntien arvioinnin ja oikeuspoliittisten näkökohtien huomioon ottamisen merkitystä. Esimerkiksi johtaako kehityssuunta eurooppalaistuvasta ja kansainvälistyvästä rikosoikeudesta tämän oikeudenalan jonkinasteiseen eriytymiseen, jolloin on tärkeää selvittää, missä määrin näin erilaistuvan rikosoikeuden osa-alueilla (eurooppalainen ja kansainvälinen rikosoikeus) tapahtuu oikeusjärjestelmien lähentymistä? Mikä on tässä kehityksessä perus- ja ihmisoikeuksien merkitys ja mitkä ovat sellaisia rikosoikeuden perusperiaatteita, joista tulisi pitää kansallisista tai pohjoismaisen oikeuden lähtökohdista kiinni? Erilaisille tutkimus- ja lähestymistavoille on projektissa tilaa. Projektin alussa kartoitetaan ja esitellään erilaisia mahdollisia tutkimustapoja, jotta jokainen projektilainen pääsisi suuntautumaan sellaiseen tematiikkaan ja tutkimustapaan, joka erityisesti sopii hänelle. Projektin työskentely pääpiirteittäin: Työskentelyn runkona on koko projektivuoden jatkuva seminaarityyppinen työskentely. Etenkin syyslukukaudella erilaita projektiin kuuluvaa ohjelmaa, kun taas kevätlukukausi painottuu enemmän tutkielman tekoon. Syyslukukauden seminaarityyppinen työskentely alkaa johdannolla projektin aihepiiriin ja tematiikkaan (jolloin voidaan osoittaa jonkin verran pakollista luentoopetusta). Sl:n alkupuolella sovitaan ensimmäisten projektitöiden (harjoitusaineiden) aiheet ja pidetään näitä töitä koskeva tiivis seminaari. Tämän jälkeen sovitaan toisten projektitöiden (tutkielmasuunnitelmien) aiheet ja toteutustapa ja pidetään niitä koskeva tiivis seminaari syyslukukauden lopulla mahdollisesti Tvärminnen asemalla. Projektilaisille räätälöity metodiseminaari järjestetään joulu-tammikuussa. Tavoitteena on, että sl suoritetaan projektitentti. Kl projektilaiset jatkavat metoditöiden käsittelyn jälkeen tutkielmatyöskentelyä opettajan ohjauksessa ja kevätlukukauden loppupuolella tekevät kolmannet projektityöt eli loppuseminaarityöt tutkielmiensa pohjalta. Myös muita tapaamisia ja mahdollisia vierailuja viranomaiskohteisiin pyritään sovittavalla tavalla järjestämään. Projektitentin tutkintovaatimukset: 1. Ulkomainen rikosoikeuden perusesitys: Asp, P. Ulväng, M. Jareborg, N., Kriminalrättens grunder, Iustus Förlag 2010 (535 s.) tai Duff, R.A.: Answering for Crime: Responsibility and Liability in the Criminal Law, Hart Publishing 2007 (299 s.) ja Bohlander, M., Principles of German Criminal Law, Hart Publishing 2008 (242 s.) taikka opettajan kanssa sovittava muu vastaava kirjallisuus. 2. Eurooppalaisen ja kansainvälisen rikosoikeuden yleisesitys: Satzger, H., International and European Criminal Law, Hart Publishing 2012 (308 s.). Lisäksi kansainvälisen rikosoikeuden yleisten oppien kehitystä koskeva Darcy, S. Powderly, J. (eds.), Judicial Creativity at the International Criminal Tribunals (Oxford University Press 2010), luvut 1 2 ja 7 10 (n. 160 s.). Näille teoksille vaihtoehtoisesta kirjallisuudesta voidaan sopia opettajan kanssa (mukaan lukien Melander, S., EUrikosoikeus, 2010, jollei sitä tai sen pääosaa ole suoritettu aineopintotentin yhteydessä). 3. Rikosoikeuden kehityssuuntia arvioiva teos, esim. Klip, A. (ed.), Substantive Criminal Law of the European Union (Maklu 2011). McSherry, B. et al. (eds.), Regulating Deviance (Hart Publishing 2009), Sullivan, G. R. Dennis, I. (eds.), Seeking Security (Hart Publishing 2012), Tanguay-Renaud, R. Stribopoulos, J. (eds.), Rethinking Criminal Law Theory (Hart Publishing 2012) tai muu vastaava opettajan kanssa sovittava teos. Myös jokin uusista suomenkielisistä rikosoikeuden väitöskirjoista tulee opettajan kanssa sovittavalla tavalla kysymykseen. Tämän kohdan suorittamista kotiesseen (kirja-arvostelun) muodossa suositellaan; tarkempi ohjeistus opettajalta. Tentit rikosoikeuden tenttipäivinä, ja niihin ilmoittaudutaan Oodissa. Lisäksi opettajan kanssa voidaan sopia ylimääräisistä tentin tai sen osan suoritusmahdollisuuksista.

13 Työoikeus Projektin teema: Sosiaaliturvan oikeudenmukaisuus Projektin johtajat prof. Pentti Arajärvi ja tutkija Jussi Syrjänen Projekti alkaa sl Projektin esittelytilaisuus ma klo Tavoitteet ja sisältö. Tarkoitus on eri näkökulmista arvioida sosiaaliturvaa erityisesti oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Oikeudenmukaisuus on jo itsessään moniulotteinen ja monella tavalla problemaattinenkin käsite. Perinteinen sosiaaliturvan kysymys on katettavat riskit. Näihin voidaan vastata toimeentuloturvalla tai palveluilla. Näiltä osin oikeudenmukaisuuden kysymys on saamisperusteet (mitkä riskit katetaan) ja saamisedellytykset (miten määritellään saamisperuste). Palveluissa saatavuuden ulottuvuuksia ovat esimerkiksi alueellinen saatavuus, ajallinen jonotusaika ja tasoltaan riittävän korkean saavuttaminen. Toimeentuloetuuksien kriittinen kysymys on usein puolestaan niiden tason riittävyys ja sen arviointi. Sosiaaliturvan rahoitusjärjestelmän muodostavat verotus, käyttäjämaksut ja veroluonteiset sosiaaliturvamaksut, joiden oikeudenmukaisuus on tärkeä kysymys. Tavoitteena on tarkastella sosiaaliturvan oikeudenmukaisuutta eri näkökulmista ja luoda edellytyksiä ymmärtää sosiaaliturvan yhteiskunnallisia tehtäviä. Opetus. Projektin luennot (10 tuntia Opiskelija ilmoittaa projektin käynnistyttyä pro gradu tutkielmansa aiheen, jonka tulee olla seminaarin alalta tai vähintään liittyä väljästi projektin aiheeseen ja näkökulmaan. Projektiin liittyy kaksi harjoitusainetta, joista ensimmäinen tulee kirjoittaa sl aikana ja toinen kl helmikuun loppuun mennessä. Ensimmäisestä harjoitusaineesta ja luentokuulustelusta opiskelijan tulee yhteensä saada vähintään 14/20 pistettä. Molemmissa on uusinnan mahdollisuus. Toinen harjoitusaine tukee pro gradun suorittamista ja voi sellaisenaan tai muutettuna olla osa pro gradua. Projekti tekee ainakin yhden vierailun johonkin sosiaalioikeuden kannalta merkittävään laitokseen tai instituutioon. Projektin aloitusta ja harjoitusaineiden arviointia varten järjestetään tarpeellinen määrä seminaarin kokouksia. Kokouksen ajoittuvat pääosin sl mutta myös kl Seminaarin tarkoituksena on pro gradu tutkielman aikaansaaminen kl aikana. Projektiin otetaan enintään 10 opiskelijaa. Opiskelijalla tulee olla työoikeuden aineopinnot suoritettuna. Suoritustapa. Luentokuulustelu on suoritettava viimeistään tammikuun 2012 työoikeuden tenttikierroksella. Tentti voidaan suorittaa työoikeuden pakollisten aineopintojen tenttipäivinä. Harjoitusaineiden, vierailun ja seminaarin kokousten ajankohdat ilmoitetaan seminaarin alettua. Alkutentin vaatimuksina ovat: 1) Saari, Juho ja Anne Birgitta Yeung (toim.): Oikeudenmukaisuus hyvinvointivaltiossa. Helsinki; Gaudeamus, (325 s.) 2) Rothstein, Bo: Vad bör staten göra. Om välfärdsstatens moraliska och politiska logik. SNS Förlag 1994 tai myöhempi. (270 s.) 3) Kotkas, Toomas: Sosiaalioikeudellisesta kohtuusperiaatteesta - tarvitaanko sellaista. Lakimies 2009:5, s ) Koivisto, Ida: Hyvän hallinnon muunnelmat: julkisoikeudellinen tutkimus. Helsinki: Suomalainen lakimiesyhdistys, (324 s.) Osanottajille suositellaan vahvasti osallistumista tiedekunnan järjestämään metodiopetukseen tai professori (emeritus) Aulis Aarnion ja professori Matti Mikkola kurssilla: Siviilioikeudellinen ajattelu ja tutkimus, joka järjestetään Lammin biologisella asemalla marraskuun 14. ja 15. päivinä Ilmoittautumisia seminaariin ottaa vastaan seminaarin vastaava, professori Urpo Kangas (ks. Aineiden väliset valinnaiset opinnot). Valtiosääntöoikeus Projektin teema: Perus- ja ihmisoikeuksien pluralismi Projektin johtaja: Professori Tuomas Ojanen

14 Projektin esittely pidetään ke klo salissa P668. Aika: Projektissa on kaksi osaa, joista ensimmäinen sijoittuu syyslukukaudelle 2012, toinen kevätlukukaudelle Projekti on mahdollista suorittaa nopeammassa aikataulussa, esimerkiksi syyslukukauden aikana. Tähän liittyvistä järjestelyistä sovitaan erikseen professorin kanssa. Sisältö: Perus- ja ihmisoikeuksia turvaavat kotimaisen perus- ja ihmisoikeuksien suojajärjestelmän ohella ihmisoikeuksien alueelliset ja yleismaailmalliset suojajärjestelmät sekä Euroopan unionin perusoikeusjärjestelmä. Yksi ajankohtaisimmista ja tärkeimmistä kysymyksistä onkin yhtä hyvin yksilöiden kuin kotimaisen lainsäätäjän, tuomioistuinten ja viranomaisten kannalta seuraava: mikä on kotimaisen perusoikeusjärjestelmän suhde perus- ja ihmisoikeuksien ylikansallisiin ja kansainvälisiin suojajärjestelmiin? Projektissa tarkastellaan perustuslain perusoikeuksien ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten asemaa ja merkitystä Suomen oikeusjärjestyksessä ja Euroopan unionin oikeudessa. Tarkastelun kohteena on perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien merkitys sekä lainsäädännössä että oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa tuomioistuimissa ja hallintoviranomaisissa. Yksi tärkeä projektin teema liittyy ajankohtaiseen ja tärkeään keskusteluun valtiosääntöpluralismista (constitutional pluralism), jossa on olennaista kansallisten ja ylikansallisten valtiosääntöjen limittäisyys, vuorovaikutus ja ylipäätään valtiosääntöjen moninaisuus. Samoin projektin teema linkittyy keskusteluihin eurooppalaisesta konstitutionalismista (European constitutionalism) ja Suomen oikeuden valtiosääntöistymisestä. Tavoitteet: Tavoitteena on antaa osallistujille syvällinen kuva perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien suojajärjestelmistä, merkityksestä, keskinäissuhteista ja vaikutustavoista lakien säätämisessä ja soveltamisessa. Opetusmuodot: Opetusmuodot koostuvat johdantoluennoista, seminaari-istunnoista sekä kirjallisten töiden laadinnasta. Lisäksi projektissa pyritään järjestämään ekskursio ainakin eduskunnan perustuslakivaliokuntaan ja suureen valiokuntaan. Opiskelijoille pyritään mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan myös vierailijaluentoja sekä tilaisuuksia osallistua erilaisiin projektin teeman kannalta kiinnostaviin tieteellisiin seminaaritilaisuuksiin, luentosarjoihin tms. tilaisuuksiin. Ohjelma: Projektin järjestäytymisistunto johdantoluentoineen on ma klo salissa P668, jolloin päätetään projektin tarkasta aikataulusta ja ohjelmasta ottaen mahdollisuuksien mukaan huomioon myös opiskelijoiden toiveet. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa projektin opinnot nopeammassa aikataulussa, esimerkiksi syyslukukauden aikana. Tähän liittyvistä järjestelyistä sovitaan erikseen professorin kanssa. Syyslukukausi Järjestäytymisistunto johdantoluentoineen ma klo salissa P668. Istunnossa kartoitetaan tutkielmien aihepiirejä. - Lokakuun loppuun mennessä palautetaan tutkielmasuunnitelma. Jo tässä vaiheessa voi palauttaa myös tutkielman käsikirjoituksen osia. - Seminaari-istunnot, joissa käsitellään tutkielmasuunnitelmien tai tutkielman laadinnassa esille tulleita metodologisia, teoreettisia, sisällöllisiä tai käytännöllisiä kysymyksiä (marraskuu). Kevätlukukausi Seminaari-istunnot, joissa keskustellaan projektiopintojen nykytilasta sekä käydään läpi tutkielmien laadinnassa esille tulleita teoreettisia, sisällöllisiä ja käytännön kysymyksiä ja joissa käydään läpi sellaisten opiskelijoiden tutkielmasuunnitelmat, joita ei ole käsitelty jo syyslukukaudella (tammikuu). - Seminaari-istunnot, joissa käydään läpi joko käsikirjoituksia tutkielmien keskeisistä luvuista/jaksoista tai valmiita tutkielmia (maalis huhtikuu). Projektitentti: (10 op) Projektitentti, yhteensä n sivua, joka koostuu kaikille yhteisestä yleisestä osasta ja erityisestä osasta, jonka tutkintovaatimukset määräytyvät opiskelijan suuntautumisen mukaan. Yleinen osa (kaikille yhteinen) 1) Ojanen, T., Perusoikeuspluralismi kotimaisessa tuomioistuimessa. Defensor Legis 4/2011, s (14 s.) 2) Lavapuro, J., Uusi perustuslakikontrolli, (291 s.) 3) Tuori, K., The Many Constitutions of Europe. Teoksessa Tuori, K. & Sankari, S. (eds.), The Many Constitutions of Europe, 2010, s (28 s.)

15 4) Menéndez, A. J., From Constitutional Pluralism to a Pluralistic Constitution? Constitutional Synthesis as a MacCormickian Constitutional Theory of European Integration. RECON Online Working Paper 2011/02. Saatavilla osoitteesta (29 s.) 5) Walker, N., Constitutionalism and Pluralism in a Global Context. RECON Online Working Paper 2010/03. Saatavilla osoitteesta (20 s.) 6) Anderson Q.C., D. & Murphy, Cian C., The Charter of Fundamental Rights: History and Prospects in Post- Lisbon Europe, EUI LAW, 2011/08. Saatavilla osoitteesta (22 s.) 7) Fabbrini, F., The European Multilevel System for the Protection of Fundamental Rights: A neo-federalist perspective. Jean Monnet Working Paper 2010/15. Saatavilla osoitteesta (61 s.) 8) Ojanen, T., From Constitutional Periphery Toward the Center: Transformations of Judicial Review in Finland. Nordic Journal of Human Rights, Vol. 27, 2:2009, p (14 s.) 9) Pernice, U., The Treaty of Lisbon. Multilevel Constitutionalism in Action, Columbia Journal of European Law, Vol. 15, 3:2009, p (59 s.) 10) De Schutter, O., International Human Rights Law, 2010, s (192 s.) (Yhteensä 730 s.) Tentin yleinen osa suositellaan suoritettavaksi tenttiakvaariossa. Katso tenttiakvaariosta tarkemmin opintooppaan yleisen osan tenttimistä koskevasta kohdasta sekä Internetistä osoitteesta Tentin suorittamisesta muutoin kuin tenttiakvaariossa on sovittava erikseen professorin kanssa. Erityinen osa Opiskelijan suuntautumisen perusteella määräytyvistä tutkintovaatimuksista sovitaan erikseen professorin kanssa. Kirjallisuutta erityisessä osassa tulee olla noin 750 sivua. Erityisen osan tutkintovaatimuksia on mahdollista korvata myös kirjallisilla töillä (essee, kirja-arviointi tms.) professorin kanssa erikseen sovittavasta aiheesta. Valtiosääntöoikeuden syventäviin opintoihin voi sisällyttää enintään 16 opintopistettä osallistumisesta valtiosääntöoikeuden alaan kuuluviin kansainvälisiin oikeustapauskilpailuihin (erityisesti Den Nordiska Rättegångstävlingen om de Mänskliga Rättigheterna, ks. lisää opinto-oppaan Kansainväliset oikeustapauskilpailut -kohdasta) sikäli kun niitä ei ole sisällytetty valtiosääntöoikeuden valinnaisiin opintoihin tai osaksi muita opintoja. Oikeustapauskilpailuista saaduilla opintopisteillä voi esimerkiksi korvata osan projektitentistä. Asiasta on sovittava erikseen oppiaineen vastuuopettajan kanssa. Velvoiteoikeus Sopimusoikeus Projektets tema: Köp av lös egendom i ett nordiskt, internationellt och europeiskt perspektiv / Irtaimen kauppa pohjoismaisesta, kansainvälisestä ja eurooppalaisesta näkökulmasta Projektledare: Prof. Björn Sandvik Språk: Den egentliga undervisningen sker på svenska men projektet i övrigt är tvåspråkigt. / Varsinainen opetuskieli on ruotsi, muutoin projekti on kaksikielinen. Projektet börjar: september Deltagarantal: Maximalt 15 deltagare antas i anmälningsordning. Anmälningar mottas i WebOodi. Projektin esittelytilaisuus on klo P668. Projektets tema och målsättning: Projektet behandlar köp av lös egendom med särskild hänsyn till den internationella regleringen (bland annat CISG) och förslaget till sameuropeisk köplag. Dessa regler behandlas parallellt med motsvarande nationella och nordiska regler för att lyfta fram både likheter och olikheter mellan dessa. Syftet är att härigenom fördjupa förståelsen av såväl den nordiska rättsgemenskapen på bland annat köprättens område som motsvarande internationella och europeiska normer. Också olika avtalslösningar beaktas. Deltagarna förväntas härigenom även uppnå förmåga att självständigt identifiera, förutse, analysera och hantera köprättsliga risker samt avgöra konkreta problemsituationer. Målsättningen är att varje deltagare har sin avhandling klar innan sommaren Avsikten är vidare att deltagarna med hjälp av de introducerande föreläsningarna själva skall kunna komma fram till en relevant, genomförbar och intressant rubrik för avhandlingen. Projektets tidtabell:

16 September 2012: inledning kl P668, introducerande föreläsningar och kl P 669, fastställande av avhandlingsrubriker kl P668. Oktober 2012: presentation av forskningsplaner kl P668. November 2012: uppföljningstillfälle. December 2012: presentation av seminarieuppsatser och kl P668. Januari 2013: uppföljningstillfälle. Februari 2013: uppföljningstillfälle. Mars 2013: uppföljningstillfälle. April-maj 2013: slutseminarier. Därutöver sammanträder projektgruppen för olika ändamål såsom särskilt meddelas. Fordringar för projekttentamen: 1. 1) Kröll Mistelis Perales Viscasillas (eds): UN Convention on Contracts for the International Sale of Goods (CISG). Commentary, 2011 (1221 s.) 2. 2) Kleineman Madell: Avtalsslutande vid internationella köp av varor, TemaNord 2009:507 (71 s.) 3. 3) RP 16/2011 rd eller HE 16/2011 vp om återtagande av en förklaring till konventionen angående avtal om internationella köp av varor och om godkännande av en ny förklaring (13 s.) 4. 4) KOM(2011) 635 slutlig eller KOM(2011) 635 lopullinen: Förslag till europaparlamentets och rådets förordning om en gemensam europeisk köplag s ) Beale: From Draft Common Frame of Reference to Optional Instrument, JFT 2009 s (10 s.) 6. 6) Lando: Comments and Questions Relating to the European Commission s Proposal for a Regulation on a Common European Sales Law, European Review of Private Law 2011 s (12 s.) 7. 7) Feltkamp Vanbossele: The Optional Common European Sales Law: Better Buyer s Remedies for Seller s Non-performance in Sales of Goods?, European Review of Private Law 2011 s (33 s.) Vaasan projekti Siviilioikeuden, rikosoikeuden ja prosessioikeuden rajapinnat Kuvaus Projektissa perehdytään nyky-yhteiskunnan oikeudelliselle sääntelylle ja käytännölle asettamiin uusiin tai muuttuneisiin vaatimuksiin. Nykypäivän oikeudelliset ongelmat ovat enää harvoin yhden oikeudenalan ongelmia, minkä vuoksi projektissa tarkastellaankin ns. oikeudellisia rajapintoja siviilioikeuden, rikosoikeuden ja prosessioikeuden välillä. Projektin yleisteema antaa erityisesti mahdollisuuden tehdä ns. poikkitieteellinen tutkielma, jossa yhdistetään eri oikeudenaloja, esimerkiksi immateriaali- ja prosessioikeus, immateriaali- ja rikosoikeus, immateriaali- ja sopimusoikeus sekä sopimus- ja prosessioikeus. Projektin teema mahdollistaa siis tutkielmia monelta eri oikeudenalalta monesta eri näkökulmasta. Vasas projekt Gränsytorna mellan civilrätten, straffrätten och processrätten Beskrivning Projektets fokus ligger på de nya eller förändrade krav som dagens samhälle ställer på den rättsliga regleringen och på juridisk praxis. I dag är rättsliga problem sällan isolerade i den bemärkelsen att de berörs av endast ett rättsområde. Av denna orsak ligger fokus i projektet på gränsytorna mellan civilrätten, straffrätten och processrätten. Projektets tema möjliggör i synnerhet sk. tvärvetenskapliga pro gradu -avhandlingar som binder samman olika rättsområden, t.ex. immaterial- och processrätt, immaterial- och straffrätt, immaterial- och avtalsrätt samt avtalsoch processrätt. Projektets tema möjliggör m.a.o. pro gradu -avhandlingar från många olika rättsområden ur många olika synvinklar.

17 Kirjallisuusesimerkkejä (lopullinen lista vahvistetaan myöhemmin yhdessä opiskelijoiden kanssa) / Litteraturexempel (slutgiltig förteckning fastställs senare tillsammans med studenterna): Frände, Dan: Finsk straffprocessrätt, 2009 Lainpelto, Karin: Stödbevisning i brottmål, 2012 Norrgård, Marcus: Interimistiska förbud i immaterialrätten, 2002 Norrgård, Marcus: Avtalsingrepp. Om otillbörliga ingripanden i kommersiella avtalsförhållanden, 2006 Norros, Olli: Vastuu sopimusketjussa, 2007 Pohjonen, Soile (toim.): Sovittelu ja muut konfliktiratkaisumenetelmät, 2001 Sorvari, Katariina: Tekijänoikeuden loukkaus, 2007 Sund-Norrgård, Petra: Lojalitet i licensavtal, 2011 Tapani, Jussi Tolvanen, Matti: Rikosoikeus, 2011 Projektin vetäjinä toimivat ainakin/ som dragare av projektet fungerar åtminstone: professor Dan Frände och universitetslektor Petra Sund-Norrgård