ABB:n sormenjälki prosessiteollisuuden energiatehokkuudessa
|
|
- Riikka Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ABB:n sormenjälki prosessiteollisuuden energiatehokkuudessa
2 Fossiilisen energian riittävyys, jatkuva energiankulutuksen kasvu sekä ilmastonmuutokseen havahtuminen muokkaavat ajatteluamme nykypäivänä. Raaka-aineista loppukuluttajalle ulottuvan energiaketjun hallinta ja ohjaus ovat tärkeimpiä toimenpiteitä nykyaikaisiin energiatehokkaisiin ratkaisuihin ja optimaaliseen energiankäyttöön pyrittäessä. Nyt vain ominaisuuksiin perustuva laitteiden ostaminen ei riitä, laite pitää mieltää osaksi kokonaisjärjestelmää ja huomioida laitteen koko elinkaari. Laitteen vaikutus koko järjestelmään on siis huomioitava investointipäätöksen perustaksi. Jatkossa tarvitaan huomattavasti parempi järjestelmän älykkyys, jotta koko systeemin toimintatila ja tehokkuus olisi hetkellisesti tiedossa. Uusi teknologia älykkäine sovelluksineen ja laitteineen mahdollistavat järjestelmän käytön optimaalisella tehokkuudella ja ympäristöä säästävästi. Yleinen mielipide on muuttunut, se pitää epäeettisenä käyttää vain huonon hyötysuhteen ja suuria päästöjä aiheuttavia halvempia laitteita, kun myös selvästi parempia laitteita on saatavilla. Pelkän rahan tai hankintakustannuksen ei tulisi olla määräävä, koska koko elinkaarikustannusten (jossa myös ympäristövaikutukset ovat yhä merkityksellisempiä) perusteella jälkimmäinen vaihtoehto on usein kannattavampi. Viranomaisohjaus ja säätely Ilmastomuutoksen vastainen taistelu jatkuu. Hiilidioksidipäästöjä pyritään pienentämään siirtymällä yhä lisääntyvässä määrin fossiilisista energialähteistä uusiutuvan energian käyttöön. Päästökauppa yhdessä sähkö- ja muiden energiamuotojen kasvavien kustannustasojen kanssa tekevät energiatehokkuuden lisäämisestä ja energian säästöratkaisuista houkuttelevimpia keinoja päästöjen ja energiakustannusten hillitsemiseksi. Kansallisten viranomaisten nykyiset ja tulossa olevat ohjeet ja määräykset kehittyvien EU direktiivien kanssa ohjaavat meitä myös huomioimaan nämä asiat investointi- ja kehityspäätöksiä tehdessämme. Loppuasiakas maksaa viime kädessä päästökaupan tuoman lisälaskun. Nykyiset ja suunnitteilla olevat verotusratkaisut (haittavero) rasittavat myös ei toivottua energiantuotantoa tekemällä uusiutuvasta energiantuotannosta ja energiansäästöratkaisuista yhä kiinnostavampia. Biomassapohjaisen uusiutuvan sähköenergian tuotannon kilpailukyvyn paraneminen on metsäteollilisuuden kasvava mahdollisuus. Kokonaisuudessaan suurempi oman energiantuotannon määrä lisää joustavuutta ja ennustettavuutta kasvavien energiakustannusten oloissa. EU on toteuttanut ja suunnitellut lukuisia energiaa kuluttavia tuotteita, rakentamista ja palveluita koskevia määräyksiä sekä vaatimuksia. Uudet sitovat sähkölämmitystä ja jäähdytystä sekä hyviä toiminta- ja ohjausmalleja koskevat tehokkuusvaatimukset ovat työn alla. Niillä haetaan korkeampaa energiantuotannon hyötysuhdetta (nykyinen 40%, tavoite 60%) sekä alhaisempia sähkön siirto- ja jakeluhäviöitä (alle nykyisen 10%) [1]. Työt muuntajien enegiatehokkuusvaatimusten määrittämiseksi ovat käynnissä sekä EU- että IEC-tasolla. Sähkömoottoreihin on kiinnitetty erityistä huomiota. EU direktiivi 2005/32/EC määrittelee pienjännitemoottoreille kw kokoluokissa nykyiset pakolliset teholuokat kiristämällä vaatimuksia toisessa vaiheessa vuoden 2015 alusta lähtien (ks. enemmän kohdasta AC moottorit ) [2]. Säästöpotentiaali Nykyisin käytetystä sähköenergiasta jopa 80% kuluu energialähteestä kuluttajalle tapahtuvassa energiaketjussa erilaisissa tuotannon, siirron ja muuntotoiminnoissa. Siksi näihin häviöihin tulisi puuttua tehokkaampaan energiankäyttöön pyrittäessä. Eri osa-tekijät huomioiden uusien modernien teknologisten ratkaisujen käyttö on välttämätöntä. Energiatehokkuus on osa älykästä energiankäyttöä, jossa primäärienergia pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti älykkäitä energiansäästöratkaisuja, helppokäyttöisyyttä ja kestäviä kustannussäästötoimenpiteitä yhdistämällä [3] Kuva 1. Nykyisin täysin uudet teollisuuslaitokset suunnitellaan ja rakennetaan nykyaikaisimpia tekniikoita ja ratkaisuja hyödyntäen. Olemassaolevissa teollisuuslaitoksissa sitä vastoin on suuret energiankäytön tehostamismahdollisuudet. Laitokset ja niiden prosessien energiankulutukset poikkeavat kuitenkin toisistaan erittäin merkittävästi. Kuva 2. Energiatehokkuuden parantamismahdollisuudet. Useat tekijät kuten itse prosessi, raaka-aine sekä valittu toteutusteknologia vaikuttavat energiankulutukseen. Kanadalaisissa sanomalehtipaperitehtaissa energiankulutus vaihteli välillä kw/adt. Siksi energiankulutuksen kannalta ei ole yhdentekevää, minkä prosessin, raaka-aineen ja modernin teknologian valitsee uutta laitosta toteuttaessaan. (Kuva 3. [4]) 2 ABB I Energian säästö
3 Kuva 5. Kaavio laitoksen energian ohjautumisesta eri kulutukseen Prosessiteollisuuslaitoksen sähköenergian käytössä esiintyviä säästökohteita voidaan nähdä kuvassa 5. Itse prosessi käyttää pääosan energiasta jossa nykyaikaiset prosessinohjaus ja prosessivalinnat voivat aikaansaada säästöjä. Sen lisäksi myös muut esitetyt energiavirrat ovat minimoitavissa. Sähköenergian häviöt voidaan jakaa karkeasti kuvan 6 mukaisesti. Kuva 3. Prosessihöyryn ja sähkön kulutus / sanomalehtipaperitehdas. Energiaketjusta löytyy useita energiansäästökohteita. Kuvassa 4 nähdään, missä energiaketjun kohdassa energiaa kuluu ja mitkä ovat sen osan säästömahdollisuudet. Kuva 6. Sähköiset häviöt teollisuuden energiaketjun eri osissa. energiansäästö Energiatehokas ratkaisu on usein perinteistä kalliimpi investointi, mutta koko elinkaaren ja sen kustannusten huomiointi puoltavat kuitenkin sen valitsemista jopa tämän päivän alhaisen korkokannankin aikana. Vanhat laitokset ovat yksilöllisiä, joten niissä ensivaiheessa tarvitaan energiatehokkuusarvio suurimpien ja tehokkaimpien säästöpotentiaalien paikantamiseksi. Arviossa huomioidaan lämpö, höyry, paineilma ja sähkö koko prosessissa käsittäen energiantuotannon (muuntamisen), siirron, jakelun sekä prosessienergian käytön. ABB sitoumus ABB:n ratkaisut ja teknologia voivat energiankulutuksen ja häviöiden pienentämisellä, tuottavuuden lisäämisellä ja sähkölaitteiden tehokkaalla hallinnalla pienentää energian tuhlausta sekä yli kaksinkertaistaa nykyisen energiaketjun tuottavuuden. Sähköenergian osalta voidaan todeta 40 % koko energiasta kuluvan teollisuusprosessissa, eli prosessissa sisäisesti, sulatussuuneissa ja pyörivissä moottoreissa. Tässä useat toiminnot lämmitys, sulatus, materiaalin kuljetus, muokkaaminen sekä aliprosessit paineilma, ilmastointi, jäähdytys, pumppaus, leikkaus, kuivatus tarvitsevat oman osuutensa energiasta. Itse teollisuuden prosessienergiaketju, jokainen aliprosessi sekä niihin liittyvät laitteet alistetaan CE turvallisuusmerkinnän tarkastusprosessin kaltaisen energiatehokkuuden arviointimenettelyyn. Tällaisen arvioinnin tulosten ja siinä havaittujen paranparannuskohteiden lisäksi myös muilla energiatehokkuuden parantamistoimenpiteillä varmistetaan, että kaikki nykytiedolla käsiteltävät energiankäytön tehostamiskohteet ja -mahdollisuudet on huomioitu ja toimenpidesuunnitelmat tehty. Kuva 4. Nykyaikaisilla tehokkailla laitteilla ja ratkaisuilla saavutettavissa oleva ABB I Energian säästö 3
4 Toimintamalli kattaa mm. polttoaineet, lämmön ja sähkön tuotantopolitiikan, laitoksen jakeluverkkojen rakenteet, jänniteportaiden valinnan, laitemitoitukset, muuntajat, kiskostot, kaapelit, kojeistot, mittarit ja mittausmenetelmät, ohjaus- ja valvontajärjestelmän, yksittäis- AC käytöt, linjakäytöt yms. Jokaisessa yksittäisessä kohdassa yksinkertaisia ja tehokkaita menetelmäratkaisuja, pienhäviöisiä sekä korkean hyötysuhteen laitteita pyritään käyttämään. Kuva 7 erittelee kohteina olevia aliprosesseja. ABB tukee voimakkaasti EU:n pyrkimyksiä tehostaa energian käyttöä lisäämällä taajuusmuuttajakäyttöjä. Nykyisin taajuusmuuttajalla syötetään arviolta vain Liquid% teollisuudessa käytetyistä moottoreista, joten energiansäästömahdollisuudet ovat valtaisat. Muita kannatettavia suuntauksia ovat elinkaarikustannusten ymmärryksen lisääminen (hankintahinta ja energiankulutus sekä ympäristölle aiheutuvat rasitukset huomioiden) ja järjestelmä tasoisen ajattelun esilletuominen, missä laitteet nähdään koko järjestelmän toiminnan energiatehokkuutta parantavana ja kustannuksia alentavana osatekijänä. Energiatehokkuuden parannuskeinoja Sähkönjakelukonsepti Hyvin suunniteltu sähkönjakelu- ja prosessisähköjärjestelmä ovat energiatehokkuuden kannalta keskeiset perustekijät. Jakeluverkon rakenne, laitetyypit ja niiden tarvittava määrä sekä elinkaarikustannukset (hankinta- ja käyttökustannukset) ovat riippuvaisia jänniteportaitten valinnoista. Nykyään 690 V on yleisin jakelujännitetaso suurimmissa teollisuuslaitoksissa. Toimilaitteissa esiin tulevien etujen lisäksi 690V jännitetasolla on yhteys myös edistykselliseen verkostorakenteeseen. Nykyaikaiset älykkäät moottorikeskukset ovat osa kehittynyttä teollisuuslaitoksen sähkö- ja jakeluverkkoa. Älykkäät moottorilähdöt suoriutuvat perinteisiä ratkaisuja paremmin moottoreiden käyttöön liittyvistä vaativistakin ohjaus-, kunnonvalvonta- ja suojaustoiminnoista sekä mitattujen ajantasaisten tietojen välittämisestä myös järjestelmätasoista prosessinhallintaa varten. Jokaisesta moottorista saadaan tieto käytetystä energiamäärästä ja kun ne käyttävät suurimman osan sähköenergiasta tätä tietoa voidaan hyödyntää prosessinohjauksessa. Uusien tuoteratkaisujen ansiosta suurempia ja hyötysuhteelteeltaan parempia taloudellisia moottorikäyttöjä voidaan hyödyntää. Aiemmat järjestelmät koostuivat usein yhdistelmästä jännitteen alennusmuuntaja pienjännitetaajuusmuuttaja jännitteennostomuuntaja, koska keskijänniteinvertterit olivat hinnaltaan kalliita ja suurihäviöisiä. Nyt uudet keskijänniteinvertterit ovat täysin vertailukelpoisia ominaisuuksiltaan pienjännitelaitteiden kanssa, näin täysin keskijännitelaitteilla ilman muuntajia toteutettu ratkaisu on kilpailukykyinen. Tämän ratkaisun etuna on myös yhä suurempia moottoreita käyttävien prosessiosien suora käynnistys ilman häiritseviä syöttöverkon häiriöitä. Kuva 7. Energiatehokkuuden arvoketjun kehittämiskohteita Teollisuuden energian optimointiin liittyvät esimerkiksi Taloudelliset tavoitteet/kohteet (sähköntuotannon hyötysuhde, höyryn lämpötilat, turpiiniparametrit, kuormanjako yms.) Höyryntuotannon hyötysuhteen parantaminen ja polttoainekustannusten pienentäminen (polttoaineen hintaoptimointi, yhdistelmätuotanto, kattilanoptimointi yms.) Oman energiantuotannon ja energian oston optimointi (oman energiantuotannon sopeuttaminen vallitsevan markkinan ja hintatason suhteen) Sähkönjakelun ohjaus- ja energianhallintajärjestelmät Teollisuuden jakeluverkon älykkyys lisääntyy nopeasti. Yhä yleisemmin toteutuksessa käytetään mm. älykkäitä moottorilähtöjä. Koko järjestelmä on tilannekohtaisesti paremmin hallinnassa prosessiin ja syöttävään jakeluverkkoon lisättyjen antureiden ja mittalaitteiden sekä muista älykkäistä laitteista saatavan tiedon ansiosta. Laitosten käyttöastetta sekä käytävyyttä voidaan näiden ajantasaisten lisätietojen perusteella nostaa. Myös kunnossapitotietoja voidaan hyödyntää kunnossapitojärjestelmissä. Ajantasainen prosessinohjaus ja analysointi sekä mahdollinen häiriötilanteiden selvitys on mahdollista saatujen mittaustulosten avulla. Energiatehokkuus arviointi menettelyssä suoritetaan arviointi ja toteutetaan parannusehdotuksia kuten Asiantuntevat suunnittelupalvelut Laitoksen hallinta- ja optimointiohjelmistot Turpiinisäätäjien modernisointi Ohjaus-, valvonta- ja mittausjärjestelmien uusinnat Nykyaikaiset älykkäät moottorikäytöt ja moottorit Sähkön, lämmön- ja höyryntuotanto sekä oman sähköntuotannon osuus, verkkoon takaisin syötetyn energian määrä Jos käytössä on kaksisuuntainen tiedonsiirtoyhteys (esim. IEC61850), palvelee se myös älykkään järjestelmän toimintoja ja ohjausta. Monikriteeriset useaan tietoon perustuvat suojaus- ja ohjaustoiminnot ovat olennainen osa älykästä ja tehokasta sähkönjakelujärjestelmää. 4 ABB I Energian säästö
5 Nopea hätäkuormanerotus on erittäin tärkeä toiminto silloin, kun teollisuuslaitoksella on merkittävästi omaa energiantuotantokapasiteettia. Jos ulkopuolinen syöttöyhteys (esim. valtakunnan verkko) häiriintyy tai menetetään äkillisesti, koko laitos täytyy muuttaa toimimaan väliaikaisesti täysin itsenäisesti saarekkeena. Saarekekäyttöön siirtyminen on välttämätöntä, jotta laitoksen prosessin kannalta elintärkeät toiminnot voidaan säilyttää. Energiatasapainon säilyttämiseksi sekä saarekekäytön onnistumiseksi kaikki vähemmän kriittiset kuormitukset ja toiminnot kytketään tilapäisesti pois nopeasti. Kriittisten toimintojen säilyttäminen ja saarekekäyttö mahdollistaa prosessin nopean toipumisen heti häiriötilanteen loputtua, vähentää häiriöstä johtuvaa tuotannonmenetystä, säilyttää energiatehokkuuden sekä mahdollisimman hyvän sähkön laadun poikkeavassa tilanteessa. Normaali kuormanerotustoiminto vähentää tarvittaessa kuormitusta, kun energiansaannin niukkuus tai uhkaava ylikuormitustilanne voidaan etukäteen ennustaa. Tällöin prosessivalvoja voi valvomosta kytkeä vähemmän tärkeitä prosesseja pois ennalta määritellyn matriisi ohjeen mukaan tai manuaalisesti yksitellen. Tyypillisesti voidaan saavuttaa noin 30% energiansäästö. Silloin investoinnilla on alle vuoden takaisinmaksuaika. Vielä parempi energiatehokkuus saavutetaan, kun käytetään korkean hyötysuhteen moottoreita. Energiansäästö syntyy nopeasti, sillä moottorin elinaikana kuluttaman energian arvo on tyypillisesti satakertainen investointikustannuksiin nähden. Pumppauksen ja puhalluksen energiantarvetta voidaan kokonaisuudessaan pienentää mekaanisten komponenttien tehokkuutta parantamalla sekä korvaamalla kuristussäädöt taajuusmuuttajakäytöillä. Taajuusmuuttajakäyttöjen yhteydessä vältytään myös prosessessilaitteiden turhalta ylimitoitukselta, koska käytöt ylläpitävät hyvää energiatehokkuutta ja toimintavarmuutta myös poikkeuksellisissa käyttötilanteissa. Kuluneiden pumppujen vaihtamisella, ylimitoituksesta luopumisella ja yli 50 kw moottoreiden taajuusmuuttajasyötöllä metsäteollisuuslaitoksessa (paperi ja sellutehtaissa) voidaan saavuttaa jopa 30% alhaisempi energiankulutus. Kuormitushuippujen tasaustoiminto auttaa laitosta pitämään tehonkulutuksen sallitun huipputehon rajoissa. Jos kulutus laitoksella kasvaa liian suureksi, leikkaustoiminto pienentää kuormitusta sallittuihin arvoihin. Edellä esitettyjä toimintoja tarvitaan tulevaisuuden älyverkkoja (Smart Grid) rakennettaessa. Ne vaikuttavat osaltaan huomattavasti sähkön laadunohjaukseen, syöttövarmuuteen ja luotettavuuteen sekä myös energiatehokkuuteen. Loistehonsäädöllä voidaan pienentää ja säätää jakeluverkossa esiintyvää loistehon siirto- ja käyttötarvetta. Säätö on siis eräs tärkeimmistä keinoista parantaa verkon energiatehokkuutta. Lisäksi säätöä tarvitaan pitämään loistehon otto/syöttö syöttöverkon rajapinnassa sovitussa rajoissa, sillä energiayhtiöt rankaisevat rajojen ylityksistä merkittävästi. Loistehojärjestelmä valvoo ja pitää loistehon ennalta määritellyllä tasolla laitoksen jakeluverkon eri puolilla määritetyissä kohdissa. Jokaisella loisteholähteillä (tahtimoottorit yms.) on omat, sen loistehon tuotantokyvystä riippuvat asetteluarvonsa. Energianhallinta perustuu mitatun ajantasaisen prosessidatan valvontaan ja ohjaukseen ja niiden vertailuun laitoksen tuotantojärjestelmästa saataviin arvoihin. Energianhallinta käsittää energian tuotannon ja käytön optimointiin käytettävät työkalut, energiatasapainon reaaliaikaista ohjausta ja valvontaa varten, sekä energiankulutuksen, kustannusten, tehokkuuden ja muiden energiankäyttöön liittyvien tietojen raportointityökalut. Taajuusmuuttajakäytöt Nykyaikaisilla taajuusmuuttajakäytöillä saavutetaan merkittäviä energiansäästöjä erityisesti perinteisissä pumppu- ja puhallinsovelluksissa. Vain tarpeellinen energia käytetään taajuusmuuttajilla syötetyissä moottoreissa. Kuva 8. Taajuusmuuttajakäyttöjen edut pumppu- ja puhallinsovelluksissa vakionopeuskäyttöihin verrattuna Nykyaikaisen tehoelektroniikkatekniikan ansiosta keskijännitetaajuusmuuttajien energiatehokkuus (tyypillinen hyötysuhde 97,5%) on vastaavien pienjännitelaitteiden tasolla. Siksi keskijännitetaajuusmuuttajat ovat varsin soveliaita erityisesti suurten moottoriyksiköiden yhteydessä. ABB I Energian säästö 5
6 Vaihtovirtamoottorit Moottorit kuluttavat karkeasti ottaen 65% teollisuuden käyttämästä sähköenergiasta. Siksi moottoreiden hyötysuhteella on suuri merkitys. Jo pienikin ero hyötysuhteessa voi lisätä tai vähentää kustannuksia merkittävästi. Moottorin elinaikanaan kuluttaman energian arvo voi nousta satakertaiseksi moottorin hankintahintaan nähden. Korkean hyötysuhteen moottoreiden hinta on vakiomoottoreita korkeampi, mutta hankintahinta edustaa vain noin 1% sen elinikäisistä kustannuksista. Tämä on huomioitava hankinnan elinkaarikustannuksia arvioitaessa, vaikka voimassa ei olisikaan erityisiä asiaan liittyviä velvoittavia määräyksiä. Muuntajien optimointi Muuntajien elinkaarikustannukset muodostuvat myös hankintahinnasta ja käytön energiahäviöistä. Hankinnassa häviöt yleensä kapitalisoidaan. Suurmuuntaja (päämuuntaja, generaattorimuuntaja yms.) on yleensä räätälöity käyttötilanteeseen koska näin tarjouskyselyssä esitettyjen vaatimuksiin perustuvalla optimoinnilla saadaan aikaan isommat energiansäästöt. Käytössä olevien ikääntyneiden suurmuuntajien energiatehokkuutta voidaan myös parantaa aktiiviosien (sydän ja käämitykset) nykyaikaistamisella tai pienentämällä lisähäviöitä säiliön magneettisella vuorauksella. Molemmilla keinoilla energiansäästöt elinkaaren aikana ylittävät selvästi korjauskustannukset. Kuva 9. Faktatietoja LV moottoreiden energiatehokkuudesta. Pienjännitemoottoreiden Eurooppalaisia markkinoita ohjataan kuitenkin virallisilla määräyksillä. EU direktiivin 2005/32/EC mukaisesti teholuokkaan IE1 kuuluvia vakiomoottoreita ei tulisi enää olla EU markkinoilla. Uusien moottoreiden tulee täyttää korkeamman hyötysuhteen IE2 vaatimukset. Vuoden 2015 alusta täytyy kw moottoreiden täyttää vielä korkeammat IE3 luokan hyötysuhdevaatimukset, tai taajuusmuuttajakäytöissä voidaan käyttää edelleen IE2 luokan moottoreita. Julkaistut selvitykset osoittavat teollisuuden jakelumuuntajissa piilevän merkittävän energiansäästöpotentiaalin. Uusien muuntajatilausten yhteydessä teollisuuslaitosten on syytä kiinnittää huomiota häviöihin, koska muuntajan elinkaaren aikana voi säästää huomattavasti rahaa, energiaa ja hiilidioksidipäästöjä. Nämä säästöt ylittävät selvästi energiatehokkaamman muuntajan valinnasta aiheutuvat lisäkustannukset [5]. Nykyisin metsäteollisuuden laitoksissa on sekä pienihäviöisiä että vakiojakelumuuntajia. Pienihäviöisen 3150 kva jakelumuuntajan takaisinmaksuaika vakiomuuntajaan verrattuna on luokkaa 3 vuotta. Mikäli kaikki esimerkkilaitoksen jakelumuuntajat olisivat pienihäviöisiä vakiomuuntajien sijaan, laitoksen energian kokonaiskulutuksessa saavutettaisiin selvä säästö. Lisäksi tulisi CO 2 päästöissä saatava hyöty. Pienihäviöisen jakelumuuntajan 15:sta vuodelle lasketut elinkaarikustannukset ovat noin 30% pienemmät kuin vakiomuuntajan kustannukset [6]. Varsinaisten rahallisten hyötyjen lisäksi parempi hyötysuhde johtaa alhaisempiin käyttölämpötiloihin ja sitä kautta käyttövarmuuden lisääntymiseen. Nykyisin voimassa olevassa moottoriluokituksessa (kuva 10) jaetaan moottorit kolmeen luokkaan, IE1, IE2 ja IE3. Kaapeleiden optimointi Tähän asti investointikustannukset ovat pääasiallisesti teknisten reuna- ja suoritusehtojen puitteissa ohjanneet käytettyjen kaapeleiden mitoitusta ja valintaa. Uudemmille XLPE eristeisille kaapeleille sallitaan entistä suurempi kuormitus/ lämpeneminen ja virrantiheys, joten huomio kiinnittyy kaapelijärjestelmän kokonaishäviöihin ja niiden ilmeisiin pienentämismahdollisuuksiin varsinkin isommilla virtakuormituksilla. Virtateiden osalta on myös syytä tarkastella investointia elinkaarikustannusten pohjalta. Tällainen tarkastelu johtaa yleensä suurempiin kaapelipoikkipintoihin kuin pelkkä juuri tekniset reunaehdot jännitteenalenema, lämpeneminen, vikavirtakestoisuus - täyttävä investointi. Kuva 10. Pienjännitemoottoreiden (hyötysuhde) tehokkuusluokat Vaikka moottorit kokonaisuudessaan edustavat perinteistä tekniikkaa, markkinoille on tullut uusia merkittävä hyötysuhdetta edelleen parantavia teknologisia innovaatioita. ABB:n kehittämä reluktanssimoottori on yksi näistä innovaatioista. Prosessisähköistyksen pienjännitekaapelointi perustuu yleensä ennalta valittuihin vakiopoikkipintoihin, minkä lisäksi varmuuden vuoksi valitaan tehoporrasta isomman moottorin syöttökaapeli. Tämä valinta mahdollistaa jatkossa prosessitarpeiden muuttuessa moottorin korvaamisen suuremmalla tai syöttömatkan kasvattamisen jännitteenaleneman puitteissa sillä isompi poikkipinta johtaa yleensä myös parempaan energiatehokkuuteen. 6 ABB I Energian säästö
7 Sähkölaitteiden tuuletus ja jäähdytys Jäähdytys ja tuuletus ovat paljon energiaa vaativia alaprosesseja. Niissä käytetään yleensä ilmajäähdytteisiä laitteita puhaltimineen ja paineilmajärjestelmineen. Jäähdytykseen tarvitaan yleensä suuritehoisia moottoreita (> 250 kw) joiden yhteisteho voi nousta kymmeniin megawatteihin, kokonaisuudessaan se edustaa huomattavaa osaa kokonaisenergian käytöstä. Järjestelmän tehohäviötkin voivat olla jopa 10% kokonaisenergiankulutuksesta ja vastaavista kustannuksista (kuva 5.) Suurin osa (60%) näistä häviöistä syntyy moottoreissa, loput syntyvät muissa jakeluverkon osissa (kaapelit, kojeistot yms.) ja toiminnoissa. Nämä häviöt osaltaan lisäävät kokonaishäviöitä. Nestejäähdytys voi paremman lämmönsiirtokykynsä ansiosta olla kertaa ilmajäähdytystä tehokkaampi. Kun kaikki merkittävät kustannustekijät (pumppujen ja puhaltimien energiantarve, jäähdytysaineet, nestejäähdytyksen rakentamiskuskustannukset yms.) huomioidaan, energiansäästömahdollisuudet ovat ilmeiset. Erityisesti suurten yksiköiden ja sähkötilojen nestejäähdytyksellä voidaan saavuttaa energiansäästöjä ilmajäähdytykseen verrattuna. Nykyisin suurten moottoreiden taajuusmuuttajakäyttöjen jäähdytys voidaan toteuttaa myös vesijäähdytyksenä. Energiansäästön lisäksi kokonaisjärjestelmän melutaso pienenee merkittävästi. Onnistuneita ratkaisuja Eräässä uudessa Skandinaavisessa tuotannon maailmanennätykseen yltäneessä SC paperitehtaassa koko henkilöstöstä aistii voimakkaan energiatehokkuuden kehittämisilmapiirin. Asiakkaan ja ABB:n yhteistyönä on toteutettu useita energiansäästöratkaisuja, viimeisenä suurten pumppujen energiatehokkuuden parantaminen juuri sopivilla pumpun siivillä. Laitoksen analysointi, resurssisuunnittelu, uusimmat tekniset ratkaisut yhdessä onnistuneen projektin toteutuksen ja laitoshenkilöstön koulutuksen kanssa johtavat onnistuneeseen lopputulokseen. Sähkönjakelujärjestelmän optimointi, vesijäähdytteiset, tilaa säästävät ja matalamman melutason taajuusmuuttajakäytöt yhdessä modernin linjakäyttöratkaissun kanssa myös energiansäästöt on saavutettavissa. Jopa prosenttiluokan säästöt ovat merkittäviä, koska tehdas käyttää karkeasti arvioiden 2% valtakunnan verkon kapasiteetista [7]. Energiatehokkuuden ja energian säästöjen lisäksi saadaan muita laadullisia ja ympäristöön liittyviä etuja. Puunkäsittelylaitoksen kehittäminen Sellutehtaan kuorimarummussa pöllien kuorintatulos oli epätyydyttävä, koska rummun pyörimisnopeutta ei voitu säätää eri tyyppisten pöllien kuoriutumisen edellyttämällä tavalla. Tehdas osti kuorimarummun moottoriin pyörimisnopeuden säätämiseksi taajuusmuuttajakäytön, jolloin kuorintatulos parani ja energiakustannukset leikkaantuivat. Vaativa asiakas korvaa vanhan puhallinkäytön Eräs vaativa asiakkaamme korvasi poistopuhallinta säätävän kaskadimuuntimen keskijännitetaajuusmuuttajakäytöllä. Korkea käyttöaste, alhaiset ylläpitokustannukset, nopea asennus ja käyttöönotto, pienentynyt energiankulutus (arviolta -20 %) ja laajempi säätöalue ( rpm) olivat ratkaisun ehdottomia etuja. Yhteenveto Uusien velvoittavien viranomaismääräysten takia tulevaisuudessa on käytettävä yhä energiatehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä prosesseja ja laitteita laitoksen energiaratkaisuja toteutettaessa. Siksi sähkölaitevalmistajien, järjestelmätoimittajien ja prosessiteollisuusasiakkaiden on jatkossa suosittava korkean hyötysuhteen älykkäitä tuotteita uusissa investointikohteissa. Suurimmat häviöt ja myös säästöt syntyvät prosessia käytettäessä. Prosessin taloudellisuuden kannalta toimintatila ja tasapaino ovat tärkeimmät tekijät. Siksi kokenut prosessinvalvoja voi säästää runsaasti energiaa ja rahaa. Energiatehokkuuden arviointi sitä seuraavine suunniteltuine toimenpiteineen on osa pyrkimyksestä keskittyä tärkeimpiin energiansäästöön tähtääviin parannuskohteisiin prosessissa. Kirjoittaja Ilmari Lepistö CoE EICP Development Manager ABB Pulp and Paper ABB Oy Process Industry Strömbergin Puistotie 4A Vaasa Puhelin: Taustoja [1] Communication from the commission (EC): Action Plan for Energy Efficiency: Realising the Potential, COM(2006)545 [2] COMMISSION REGULATION (EC) No 640/2009 of 22 July 2009]: Directive 2005/32/EC of the European Parliament and of the Council with regard to ecodesign requirements for electric motors [3] Seibel Felix.: High-tech environmental and climate protection: The versatile contribution of process automation to improving energy efficiency. German Electrical and Electronic. Manufacturers Association ZVEI, 2009 [4] Francis, D.W. Towers, M.T, and Browne, T.C.: Energy Cost Reduction in the Pulp and Paper Industry An Energy Benchmarking Perspective. CIPEC, Canada, 2002 [5] Hulsthorst, W.T.J., Groeman, J.F.: Energy Saving in industrial Distribution Transformers. KEMA,May 2002 [6] Best Practice manual. Transformers. Bureau of Energy Efficiency, (under Ministry of Power, Government of India).2006 [7] Lars J. Nilsson, Eric D. Larson, Kenneth Gilbreath, and Ashok Gupta: Energy Efficiency and the Pulp and Paper Industry. ACEEE Summer Study on Energy Efficiency on August 1-4, 1995] ABB I Energian säästö 7
8 Contact Us ABB Oy Process Industry Strömbergintie 1 P.O.Box 94 FIN Helsinki, FINLAND Tel +358 (0) Fax +358 (0) Copyright 2010 ABB.Kaikki oikeudet pidätetään, Teknisiä tietoja voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. 3AFA / ABB Oy Process Industry Strömbergin Puistotie 4 A P.O.Box 644 FIN Vaasa, FINLAND Tel +358 (0) Fax +358 (0)
Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?
Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen
LisätiedotAntti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana
Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014 Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Sisällys Moottoreiden hyötysuhde Oikosulkumoottori Tahtireluktanssimoottori
LisätiedotEnergiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy
Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen
LisätiedotAEL Energy Manager koulutusohjelma. Käytännön energiatehokkuusosaajia yrityksiin
AEL Energy Manager koulutusohjelma. Käytännön energiatehokkuusosaajia yrityksiin Markku Harmaala, AEL 2018 Tuloksia Ohjelmaan osallistuneiden projektitöillä keskiarvoina säästynyt/yritys: 232 897 1620
LisätiedotEcoDesign-muuntajat uudet vaatimukset
Energia- ja liikennepäivä,4.12.2014, Olli Lehtonen EcoDesign-muuntajat uudet vaatimukset www.siemens.fi EcoDesign-direktiivi ETA-alueelle Euroopan komission EcoDesign-direktiivi 2009 Astuu voimaan muuntajille
LisätiedotÄlykäs kiinteistö on energiatehokas
Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013
ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 Energia?! Kiinteistön käyttäjät sekä tekniset laitteistot käyttävät ja kuluttavat energiaa Jokin laite säätää ja ohjaa tätä kulutusta. Ohjauslaitteet keskitetty
LisätiedotJarno Kinnunen, ABB Oy, 2014. Moottoreiden hyötysuhteet
Jarno Kinnunen, ABB Oy, 2014 Moottoreiden hyötysuhteet HISTORIAA Eurooppalainen hyötysuhdeluokitus (EFF luokat) Voimaan vuodesta 1998 Sopimuksen osapuolet Euroopan komissio CEMEP, European Committee of
LisätiedotEnergiatehokkaat moottorikäytöt KOULUTUSMATERIAALI
Energiatehokkaat moottorikäytöt KOULUTUSMATERIAALI Moottorit teollisuudessa Sähkömoottorit ovat teollisuuden suurin yksittäinen sähkön kuluttaja. Keskimäärin Suomen teollisuuden käyttämästä sähköstä 60-70
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen talousveden jakelussa
Energiatehokkuuden parantaminen talousveden jakelussa DI Mika Kuronen 20.5.2015 Sisältö Pohjana samanniminen diplomityö, Aalto-yliopisto Tilaaja Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä, mukana myös VVY,
LisätiedotAlfa Laval. Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella. 04.05.2009/Jarmo Rissanen
Alfa Laval Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella 04.05.2009/Jarmo Rissanen Alfa Laval konserni Alfa Laval on johtava maailmanlaajuinen erikoistuotteiden ja teknisten ratkaisujen
LisätiedotENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS Energiatehokkuuden huomioiminen suunnittelussa, saneerauksissa ja hankinnoissa 4/2018
ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS Energiatehokkuuden huomioiminen suunnittelussa, 4/2018 Energiatehokkuus suunnittelussa, Julkisilla toimijoilla, kuten vesilaitoksilla tärkeä rooli Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa.
LisätiedotKoja. SMARTAiR. Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa. Tulevaisuuden ilmankäsittelykone
Koja Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa Tulevaisuuden ilmankäsittelykone Koja Säästää syödessäänkin Hyvän sisäilman kustannukset saadaan jo etukäteen selville. Ennakointi, käytön optimointi ja tiedot todellisista
LisätiedotJäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.
Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa
LisätiedotBroilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi
Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön
LisätiedotTEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen
TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET 13.12.2011, Arttu Peltonen ENERGIAKATSELMUS Tavoite on vähentää kohteen energian- ja vedenkulutusta, kustannuksia sekä hiilidioksidipäästöjä ja näin toteuttaa kansallista
LisätiedotSmart Generation Solutions
Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)
LisätiedotInteraktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa
Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta
LisätiedotDemand Response of Heating and Ventilation Within Educational Office Buildings
Demand Response of Heating and Ventilation Within Educational Office Buildings Toinen sija kilpailussa: HVAC World Student Competition Kiinteistöjen ja energiajärjestelmien uudet rajapinnat Energiajohtaminen
LisätiedotMatalaenergiarakentaminen
Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen
LisätiedotHajautetun energiatuotannon edistäminen
Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu
LisätiedotSkanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!
Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotUusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy
Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö
LisätiedotVaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
LisätiedotUusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella
Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
LisätiedotENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT
CASE: HSY Viikinmäki BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos 10/2018 1 HSY tähtää energiaomavaraisuuteen Energiatehokas toiminta on yksi HSY:n strategian selkeä tavoite.
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen
LisätiedotIlmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi
Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009
LisätiedotUusiutuva energia energiakatselmuksissa
Uusiutuva energia energiakatselmuksissa 24.1.2017 Juha Toivanen, Energiavirasto Energiakatselmustoiminta Suomessa Suuren yrityksen energiakatselmus Vapaaehtoinen katselmustoiminta 2 Suuren yrityksen energiakatselmukset
LisätiedotMetropolia AMK BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU
BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU 1. Konsepti Nykyisestä penkistä päivitetty versio, 315 kw käyttöteholla. Avoimen ja suljetun piirin pumput sekä hydraulimootorit testataan samassa asemassa.
LisätiedotTeollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 30.3.2012 2011/0274(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta aluekehitysvaliokunnalle ehdotuksesta
LisätiedotHELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio
HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ 12.12.2013 Atte Kallio ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ Helsingin energiaratkaisu Energiatehokas yhteistuotanto Kaukojäähdytys Hukkaenergiat hyötykäyttöön Kalasataman älykkäät
LisätiedotKorotetun tehon tahtireluktanssimoottori ja taajuusmuuttaja -paketti Optimoidut kokonaiskustannukset pumppu- ja puhallinsovelluksille
Korotetun tehon tahtireluktanssimoottori ja taajuusmuuttaja -paketti Optimoidut kokonaiskustannukset pumppu- ja puhallinsovelluksille ABB Title Lorem Ipsum dolor sit Possible Subtitle Uudet pumppu- ja
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotKokemuksia kaukolämpökatselmuksista. Tatu Pahkala 10.11.2010. Muutoksen mahdollistaja osaamisen yhdistäjä
Kokemuksia kaukolämpökatselmuksista Tatu Pahkala 10.11.2010 Muutoksen mahdollistaja osaamisen yhdistäjä Empower lyhyesti Empower on monikansallinen palveluyritys, joka toimittaa rakentamis-, ylläpito-
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotUUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia
UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto
LisätiedotNollaenergiakorjauksen tiekartta
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Nollaenergiakorjauksen tiekartta Rakennusfoorumi 13.12.2016 Korjaamalla nollaenergiatasolle? Riikka Holopainen, TkT, tiimipäällikkö Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Taustaa
LisätiedotSäätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle. Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sähkönjakelu muutoksessa Sähköä käytetään uusilla tavoilla mm. lämpöpumpuissa ja
LisätiedotEnergiansäästömoottoreiden uudet tuulet
M/aux Ingeborg CMS Colombo Express (kuva Hapag-Lloyd) Windlift I (kuva Bard-Gruppe) Energiansäästömoottoreiden uudet tuulet Sami Kujala Mistä sähköä tulee? 25% ydinvoimaa 15% vesivoima 12% tuonti Tuulen
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotClick to edit Master title style
GRUNDFOS PUMPPUAKATEMIA Click to edit Master title style Pumppujen energiankäyttö. Suomen sähköstä 13 % eli reilut 10 000 GWh kulutetaan pumppaukseen Suurin kuluttaja on teollisuus noin 8 500 GWh:llaan,
LisätiedotKappale 5. Kuinka Puhdas tuotanto auttaa vähentämään jätteiden määrää ja kasvattamaan yrityksen voittoa: Case-esimerkki
Kappale 5 Kuinka Puhdas tuotanto auttaa vähentämään jätteiden määrää ja kasvattamaan yrityksen voittoa: Case-esimerkki Case esimerkki* Reaktiivisten kemikaalien valmistus PROFIILI Sektori: Kemianteollisuus
LisätiedotJäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili
Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet
LisätiedotVoiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni
Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö
LisätiedotBIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation
BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat
Lisätiedottuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen energiankulutuksen jakautumisesta paikallistaa energian ja veden käytön
tuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen energiankulutuksen jakautumisesta paikallistaa energian ja veden käytön tehostamismahdollisuudet esittää toimenpide-ehdotukset ja selkeät laskelmat
LisätiedotKilpailukykyä ympäristömyötäisestä tuotesuunnittelusta
Timo J Miettinen Sustainability Controller ABB Oy,Drives Kilpailukykyä ympäristömyötäisestä tuotesuunnittelusta ABB Group -1- ABB lyhyesti Pääkonttori: Zürich, Sveitsi Henkilöstöä n. 120.000 noin 100 maassa
LisätiedotEnergiatehokas pumppausjärjestelmä KOULUTUSMATERIAALI
Energiatehokas pumppausjärjestelmä KOULUTUSMATERIAALI Pumput Pumput voi jakaa kolmeen ryhmään: Turbopumput Keskipako-, puoliaksiaali- ja aksiaalipumput Syrjäytyspumput Mäntä- ja kiertopumput Muut pumput
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotLämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010
Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät
LisätiedotVacon puhtaan teknologian puolesta
Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.
LisätiedotEnergiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli
Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus
LisätiedotErillisen energiatodistuksen antajan näkökulmat. Jan Mattsson 18.03.2010
Erillisen energiatodistuksen antajan näkökulmat Jan Mattsson 18.03.2010 on nyt Samat ihmiset, samat palvelut, samat arvot Maailmanlaajuinen energianhallinnan asiantuntija 120 000 työntekijää sekä toimipaikkoja
LisätiedotUudista käsityksesi puhtaasta energiasta
Uudista käsityksesi puhtaasta energiasta QHeat-konseptin mukainen syvälämpö on edullinen, päästötön, ja myös tuleville sukupolville turvallinen energiamuoto. 1 PUHDAS TULEVAISUUS ON JALKOJESI ALLA. Missiomme:
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotEnergiatehokkuustyö kampuksilla. Juha Viholainen, Granlund Consulting Oy
Energiatehokkuustyö kampuksilla Juha Viholainen, Granlund Consulting Oy Energia- ja kestävyystavoitteet muokkaavat toimintaympäristöä 2 Kestävän kehityksen visio Energian rooli on merkittävä kestävän kehityksen
LisätiedotEnergiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET
ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Energiantuotannon toimenpideohjelma 8.5.2017 Sirpa Leino, Energiateollisuus ry Energia-ala lähtenyt heti vakuuttavasti mukaan Energia-alan sopimuksen kattavuus erittäin
LisätiedotUusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi
Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä
LisätiedotNeste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari
Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari 22.8.2013 Agenda 1. Neste Oil Oyj ja Porvoon jalostamo 2. Neste Oilin energian käyttö ja energian käyttö
LisätiedotEkologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset
Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää
LisätiedotEnergiatehokas pumppausjärjestelmä. Koulutusmateriaali
Energiatehokas pumppausjärjestelmä Koulutusmateriaali 1 Pumput Pumpulla tarkoitetaan mekaanista nesteiden siirtämiseen ja paineen nostoon tarkoitettua laitetta. Pumppausjärjestelmä koostuu paitsi pumpuista
LisätiedotEXP. Hybridilämpöpumppujärjestelmä. Yksi tekee kahden työt
Hybridilämpöpumppujärjestelmä Yksi tekee kahden työt Etevä ja energiatehokas 4. polven lämpöpumppu Kylmää ja lämmintä. Yhtä aikaa tai erikseen. Energian tarve jopa 34 % pienempi! Viimeisen kymmenen vuoden
LisätiedotPORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen
PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti
LisätiedotONKO ENERGIATEHOKKUUS HYVÄ SIJOITUS?
ONKO ENERGIATEHOKKUUS HYVÄ SIJOITUS? FInZEB 2015 Askelmerkit lähes nollaenergiarakennuksiin - seminaari Marko Juhokas, Kiinteistökehitys- ja vastuullisuusjohtaja, Citycon Oyj Citycon lyhyesti Citycon omistaa
LisätiedotECOFITTM. Päivitä asennuksesi Masterpact M -mallista Masterpact NW -malliin ja avaa ovi energianhallintaan
PE90458 Sähkönjakelu pienjänniteverkossa Sähkökeskuksen uudistaminen ECOFITTM Päivitä asennuksesi Masterpact M -mallista Masterpact NW -malliin ja avaa ovi energianhallintaan Tehokasta energian hyödyntämistä
LisätiedotDI Energia ja informaa/otekniikan tutkinto ohjelma Kimmo Kauhaniemi Teknillinen /edekunta
DI Energia ja informaa/otekniikan tutkinto ohjelma 29.8.2015 Kimmo Kauhaniemi Teknillinen /edekunta DI opinnoista Arvostettu ja vaativa koulutus Avaa mahdollisuuden moniin eri tehtäviin Vaasan yliopistossa
LisätiedotSäästöjen kannalta parhaat energiatehokkuus toimenpiteet kunnissa. Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke 2017
Säästöjen kannalta parhaat energiatehokkuus toimenpiteet kunnissa Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke 2017 SISÄLTÖ 1. Kuntien säästöt 2008-2015 (energiatehokkuussopimukset) 2.
LisätiedotEU ja energiatehokkuus
EU ja energiatehokkuus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen EU lainsäädäntö? Energiatehokkuusdirektiivi Voimaan 4.12.2012 Kattaa energian tuotannon ja käytön, yksityisellä ja julkisella sektorilla
LisätiedotSähkönkulutus on kasvussa
Sähkönkulutus on kasvussa Palvelu- ja julkisen sektorin osuus sähkön kokonaiskulutuksesta Suomessa on 19 %. Yksittäisen toimistorakennuksen sähkön kulutus voi jakautua esimerkiksi näin. Palvelu- ja toimistorakennuksessa
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma
ENEGIATEHOKKUUSsopimukset 2017 2025 Autoalan toimenpideohjelma 1 Sisällys AUTOALAN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Johdanto Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden energiankäyttö Energiatehokkuustoimenpiteet
LisätiedotCASE: TURUN SEUDUN PUHDISTAMO ENERGIATEHOKKAAMMAT MOOTTORIT
CASE: TURUN SEUDUN PUHDISTAMO ENERGIATEHOKKAAMMAT MOOTTORIT Energiatehokas vesihuoltolaitos 2/2018 1 Kestomagneettimoottorin edut Moottorit vaihtuivat energiatehokkaampiin Turun seudun puhdistamo Oy korvasi
LisätiedotOnko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotKohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa
Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat
LisätiedotCase Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.
Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.2014 Kauppakeskus Sello Asiakaskäynnit 2013 22,6 miljoonaa Kokonaismyynti 2013
LisätiedotVARAAJAT JATKAVAT MATKAA
HAWKER MODULAARISET VARAAJAT JATKAVAT MATKAA VAIKKA OSA JOUKKUEESTA PUUTTUISIKIN... MODULAR: ASETTAA UUDEN STANDARDIN HUIPPUTEHOKAS JA LUOTETTAVA Varaajan algoritmi hallinnoi moduuleja, jotka tarvitsee
LisätiedotEnergiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino
Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 19.11.2015 Maija Leino Kuka? Maija Leino, Nuorempi tutkija, maija.leino@lut.fi Ympäristötekniikan DI Sivuaineena LVI-talotekniikka ja Kestävä yhdyskunta
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus 2.0
Rakennusten energiatehokkuus 2.0 Rakennusten energiaseminaari 4.10.2017 Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen, VTT Johtava tutkija, Pekka Tuomaala, VTT Rakennukset ovat keskeisessä roolissa Ihmiset viettävät
LisätiedotSundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa
Sundom Smart Grid Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Kimmo Kauhaniemi, Vaasan Yliopisto, professori Luotettavaa sähkönjakeula kustannustehokkaasti Jari
LisätiedotKiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch
Kiertotalouden nykytila energia-alalla Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019, IROResearch Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019 Nykytilakartoituksen mukaan kiertotalous näkyy nykyisin
LisätiedotModerni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj
Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Kunnonhallinnan strategia Muuntajan kunnossapito ja kunnonhallinta tulee
LisätiedotLÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13
LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää
LisätiedotKoja EXP. Yksi tekee kahden työt. Hybridilämpöpumppujärjestelmä
Yksi tekee kahden työt Hybridilämpöpumppujärjestelmä Etevä ja energiatehokas 4. polven lämpöpumppu Viimeisen kymmenen vuoden aikana satoihin kohteisiin ympäri maailman on asennettu Rhoss -järjestelmä ENERGIATEHOKKUUS
LisätiedotEtelä Suomen ja Viron Interreg III A ohjelma:
Etelä Suomen ja Viron Interreg III A ohjelma: "Internetpalvelusta apua ilmastokamppailuun (e3portaali)" Kuresaari 14.9.2007 Jorma Pietiläinen Copyright VTT Lähtökohta: 2 3 4 IPCC:n skenaatiot: 5 6 Tulevaisuus?
LisätiedotÄlykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö
Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen Smart grid mahdollistaa tulevaisuuden vision toteutumisen Strateginen suunnittelu Mistä aloittaa? Mihin investoida? Mitä teknologioita valita?
LisätiedotUusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011
Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa
LisätiedotEnergiatehokkaat moottorikäytöt. Koulutusmateriaali
Energiatehokkaat moottorikäytöt Koulutusmateriaali Moottorit teollisuudessa Sähkömoottorit ovat teollisuuden suurin yksittäinen sähkön kuluttaja. Vuonna 2006 Suomen teollisuuden sähkömoottorit kuluttivat
LisätiedotSuomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotRealgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu
Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja
LisätiedotTavoitteet ja toimenpiteet
Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet vuodelle 2013 Spondan kiinteistöjen ympäristökuormitus Suomessa: Sähkön, lämmön, jäähdytyksen ja veden vertailukelpoinen laskee Suomen kiinteistöissä Mittarointistrategian
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
Lisätiedot