HONDA CB350 KORJAAMOKÄSIKIRJA MOOTTORIN KORJAUS- JA HUOLTOTOIMENPITEET. Nokka-akseli

Transkriptio

1 HONDA CB350 KORJAAMOKÄSIKIRJA MOOTTORIN KORJAUS- JA HUOLTOTOIMENPITEET Nokka-akseli Sylinterin puristuspaineet Mikäli nokka-akselin päittäisvälys on yli 1.0 mm, se korjataan välilevyillä normaaliarvoon mm. Liian suuri päittäisvälys aiheuttaa kilinää kierroslukualueella rpm. Nokka-akselin nokan läpimitan tulee olla välillä mm. Jos läpimitta on alle mm, on nokka-akseli uusittava. HUOM! Nokka-akselin nokan pienet vauriot voidaan korjata öljykivellä hiomalla. Nokka-akselin laakerointipäiden halkaisijan normaaliarvo on 21, mm. Halkaisija ei saa alittaa arvoa mm. Venttiilin keinuvivun akselin halkaisijan normaaliarvo on mm. Halkaisija ei saa olla arvoa mm pienempi. Nokka-akselin laakerien (laakeripukkien) läpimitta mitataan kahteen toisiaan vastaan kohtisuorassa olevaan suuntaan. Halkaisijan normaaliarvo on mm. Halkaisija ei saa ylittää arvoa kumpaankaan mittaussuuntaan. Asennettaessa nokka-akselia paikoilleen suoritetaan venttiilien ajoitus seuraavasti: kierretään vasen sylinteri yläkuolokohtaan (laturin LT-merkki) ja asennetaan nokkaakseli paikalleen siten, että nokkarattaan kumivaimentimen suora sivu tulee sylinterinkannen suuntaiseksi ja rattaassa oleva L-merkki ylimpään asentoon. Nokkarattaan kiinnityksessä vasemmalla puolella käytettävät kaksi pulttia ovat erikoispultteja, ja niitä ei pidä sekoittaa tavallisiin pultteihin. Pultit eivät ole keskenään vaihdettavissa! Sylinterin puristuspaineen mittaus suoritetaan moottorin käyttölämpötilassa. Painemittari asetetaan tiiviisti sytytystulpan reikään ja kaasu avataan täysin auki. Käynnistinpolkimesta polkaistaan nopeasti ja voimakkaasti niin monta kertaa, että painemittarin lukema ei enää kohoa. Normaalipaine on 12 kp/cm 2. Mikäli puristuspaine on suurempi kuin 12 kp/cm 2, se johtuu luultavasti palotilan ja/tai männän laen karstoittumisesta, ja ne täytyy puhdistaa. Puhdistuksen yhteydessä on varottava palotilan ja männän pään naarmuttamista. Palotilojen puhdistus on paras tehdä teräsharjalla venttiilien ollessa paikoillaan. Jos puristuspaine on alle 10.5 kp/cm 2, suoritetaan seuraavat toimenpiteet: - tarkastetaan mäntä ja männänrenkaat - tarkastetaan, että venttiilit eivät vuoda - tarkastetaan sylinterinkannen tiiviste ja kannen tiivistyspinnan suoruus

2 Venttiilien välysten säätö Venttiilien hionta Sylinterinkannen tiivistyspinnan tarkastus tehdään suoraa tasoa ja rakomittaa apuna käyttäen. Jos kannen ja tason väliin jää jossain kohdassa yli 0.05 mm rako, on kannen tiivistyspinta hiottava suoraksi. VINKKI: Pinnan suoruuden tarkastamiseen voidaan käyttää myös valoa. HUOM! Ruiskuttamalla sylinteriin hieman moottoriöljyä ja mittaamalla sen jälkeen paineet uudelleen voidaan todeta, johtuuko liian pieni paine kuluneesta sylinteristä, vioittuneesta männästä tai männänrenkaista tai jostain muusta syystä. Venttiilien välysten säätämistä varten avataan säätöaukkojen kupit ja laturin pyöreä kansi. Pyörä tulee olla keskituella, muuten moottoriöljyä pääsee valumaan ulos. Laturin roottorissa oleva LT-merkki kierretään kohdalleen ja varmistetaan, että molemmat vasemman sylinterin keinuvivut ovat vapaat. Elleivät keinuvivut ole vapaat, kierretään moottoria 360 astetta vastapäivään LT-merkkiin saakka. Pakoventtiilin välys on 0.1 mm ja imuventtiilin välys 0.05 mm. Mikäli välys ei ole oikea, avataan venttiilien säätöruuvin lukkomutteri ja kierretään säätöruuvia kohtaan, jossa välys on oikea. Vasemman sylinterin venttiilivälyksien säätämisen jälkeen kierretään laturin roottoria 180 astetta L-merkin kohdalle ja tehdään samat toimenpiteet oikean sylinterin venttiileille. Lukkomutteria kiristettäessä pidetään säätöruuvia paikallaan esim. ruuvimeisselillä. Lukkomutterin kiristämisen jälkeen välys tarkastetaan vielä uudelleen sen varmistamiseksi, että säätöruuvi ei ole päässyt liikkumaan kiristämisen aikana. HUOM! Venttiileitä säädettäessä pitää varmistaa, että säätöruuvin päässä oleva merkki osoittaa nokka-akselista poispäin. Ennen venttiilien hiomista tarkastetaan venttiilin ja istukan kosketuspinnan leveys, jonka tulisi olla mm. Mikäli pinnan leveys on alle 1.0 mm, jyrsitään pinta normaaliarvoon 90 asteen jyrsimellä. Jos leveys on yli 2.0 mm, pienennetään se oikeaan arvoon käyttämällä ensin 120 asteen jyrsintä (eri kokoiset imu- ja pakoventtiileille) ja sen jälkeen imuventtiilille 45 asteen ja pakoventtiilille 28 asteen jyrsintä. Kun kaikkien venttiilien istukat on jyrsitty oikeaan arvoon, hiotaan venttiilit huolellisesti ohuella venttiilinhiontaseoksella. Hionnan jälkeen sylinterinkansi pestään huolellisesti ja tarkastetaan, että venttiilit eivät vuoda. Vuodon voi tarkastaa esim. täyttämällä palotilat petrolilla ja tarkastamalla, ettei se vuoda venttiilien kautta pois. Toinen vaihtoehto on värittää venttiilien istukkapinnat ja pyöräyttää venttiiliä istukassa. Mikäli väriä jää näkyviin, venttiili vuotaa.

3 Venttiilin varsi ja ohjain Venttiilijouset Mäntä ja sylinteri Venttiilin varren ja ohjaimen välys mitataan mittakellolla venttiilin varren päästä. Imuventtiilin heiluma ei saa ylittää 0.08 mm:ä eikä pakoventtiilin heiluma 0.09 mm:ä. Normaaliarvo on imuventtiilille mm ja pakoventtiilille mm. Mikäli imuventtiilin varren halkaisija on alle mm ja pakoventtiilin halkaisija alle mm, on venttiili uusittava. Venttiilin uusimisen yhteydessä on suositeltavaa, että venttiilin ohjain uusitaan samalla. Ohjaimen irrotukseen ja paikalleen asentamiseen tulee käyttää tarkoitukseen kuuluvia erikoistyökaluja. Kun uusi venttiilin ohjain on asennettu paikalleen, se on varovasti jyrsittävä 7 mm:n jyrsimellä käyttäen jyrsintään runsaasti öljyä. Venttiilijousien pituus mitataan, kun ne ovat jännityksettömässä tilassa. Ulomman jousen normaalipituus on 49.0 mm ja se on vaihdettava, kun pituus on alle 47.8 mm. Sisemmän jousen normaalipituus on 39.8 mm ja se on vaihdettava, kun pituus on alle 39.3 mm. Ulomman jousen puristusvoiman tulee olla kp jousen ollessa puristettuna 31 mm:iin ja sisemmän jousen puristusvoiman kp puristettuna 26 mm:iin. HUOM! Venttiilijouset on niiden progressiivisesta toiminnasta johtuen asennettava paikoilleen niin, että jousen tiheämpikierteinen pää tulee sylinterinkantta vasten. Asennettaessa sylinterinkantta ja venttiilikoneistoa paikalleen on kiinnityspultit kiristettävä seuraavasti: - kannen kaksi 6 mm pulttia Nm - venttiilikoneiston kotelon neljä ristipääpulttia Nm - kannen kahdeksan 8 mm pulttia Nm Sylinterin soikeus ja halkaisija mitataan yläpäästä, alapäästä ja keskeltä. Mittaus suoritetaan kahteen toisiaan vastaan kohtisuorassa olevaan suuntaan. Sylinterin halkaisija on normaalisti mm. Jos halkaisija on yli mm, on porattava seuraavaan ylikokoon. Eri kohdista saadut mittaustulokset eivät saa poiketa toisistaan yli 0.05 mm eikä sylinterin soikeus saa ylittää arvoa 0.05 mm. Männän halkaisija mitataan männän helmasta kohtisuoraan männäntappiin nähden. Standardimännän halkaisijan normaaliarvo on mm. Mikäli halkaisija on alle mm, mäntä on uusittava. HUOM! Mitattaessa mäntä männäntapin suuntaisesti on halkaisija mm pienempi kuin kohtisuoraan männäntappiin nähden mitattaessa.

4 Männänrenkaiden uran ja renkaan välys mitataan neljästä kohdasta, jotka ovat 90 asteen päässä toisistaan. - ylin rengas mm, uusitaan jos yli 0.18 mm - keskimmäinen rengas mm, uusitaan jos yli mm - alin rengas mm, uusitaan jos yli mm Männänrenkaan päiden välinen rako mitataan asettamalla rengas sylinteriin samaan asentoon, missä se on männän ollessa paikoillaan. Normaali välys on mm. Rengas on uusittava, jos välys on yli 0.8 mm. Männänrenkaiden paksuus (korkeus): - ylin rengas , uusitaan jos alle keskimmäinen rengas , uusitaan jos alle alin rengas , uusitaan jos alle Männäntapin reiän halkaisija mitataan männän molemmilta puolilta. Mittaus tehdään kahteen toisiaan vastaan kohtisuorassa olevaan suuntaan. Halkaisijan normaaliarvo on mm. Mikäli halkaisija on yli mm, mäntä on uusittava. Männäntapin halkaisija mitataan molemmista päistä ja keskeltä. Halkaisijan normaaliarvo on mm. Mikäli halkaisija on alle mm, tappi on uusittava. Männänrenkaat asennetaan paikoilleen niin, että niiden päät tulevat keskenään 120 asteen kulmaan. HUOM! Uutta männänrengasta asennettaessa tulee varmistua siitä, että rengas liikkuu vapaasti urassaan. Tämä tapahtuu parhaiten pyörittämällä rengasta urassa. Ylintä ja keskimmäistä rengasta ei pidä sekoittaa keskenään. Männänrenkaiden yläpinnassa on valmistajan merkintä. Männäntapin lukitsemiseen pitää aina käyttää uutta lukkorengasta. Lukkorenkaan avoimen kohdan tulee olla joko suoraan ylöspäin tai alaspäin. Kytkin Kytkimen säätö tehdään kytkinvaijeri täysin vapaana. Moottorin kyljessä oleva kytkimen säätöruuvin lukkomutteri avataan ja sen jälkeen kierretään säätöruuvista vastapäivään, kunnes ruuvin päässä tuntuu pieni vastus. Sen jälkeen säätöruuvia kierretään ¼ kierrosta myötäpäivään ja kiristetään lukitusmutteri. Sen jälkeen kytkinvivun vapaaliike säädetään oikeaksi vaijerin säädöistä. Kytkinvivun päästä mitattuna vapaaliike on n. mm. Moottorin käydessä ja vaihdettaessa vapaalta vaihteelle moottorin käynti ei saa hidastua, mikäli kytkinvipu on painettuna täysin loppuun. Kytkinlevyjen normaalipaksuus on mm. Levy(t) on uusittava, jos paksuus on alle 2.3 mm. Kytkimen metallilevyjen suoruus tarkastetaan suoraa tasoa ja rakomittaa apuna käyttäen. Tason ja levyn väliin ei saa missään kohdassa jäädä yli 0.3 mm suurempaa rakoa.

5 Kytkinjousien normaalipituus on Pituuden ollessa alle 30.5 mm on jousi (jouset) uusittava. Kampiakseli Vaihteensiirtäjät Nokkaketjun kiristin Vääntymisen tarkistamiseksi kampiakseli tuetaan keskilaakereistaan ja akselia pyörittäen mitataan heitto neljästä kohdasta. Heitto mitataan akselin molemmista päistä ja vastapainoista. Heitto ei saa akselin päissä ylittää arvoa 0.15 mm ja vastapainojen heitto ei saa olla arvoa 0.30 mm suurempi. Petilaakereiden normaaliväljyys on mm ja uusimisraja on 0.05 mm. Kiertokangen alapään laakerin normaaliväljyys on mm ja uusimisraja on 0.05 mm. Kiertokangen alapään sivuttaisvälys on normaalisti mm. Välyksen korjausraja on 0.60 mm. Kiertokangen yläpään läpimitan normaaliarvo on ja uusimisraja on mm. HUOM! Asennettaessa kampiakselia paikoilleen pitää varmistaa, että laakereiden ulkokehillä olevat lukitustapit tulevat uriinsa. Keskilaakeripetin neljä pulttia kiristetään ristiin arvoon Nm. Laturin roottorin kiinnityspultti kiristetään arvoon Nm. Vaihteensiirtäjähaarukan paksuuden normaaliarvo on keskimmäisellä vaihteensiirtäjällä mm alarajan ollessa 5.6 mm. Reunimmaisilla vaihteensiirtäjillä normaaliarvo on mm alarajan ollessa 4.6 mm. Vaihteensiirtäjähaarukan reiän läpimitta saa olla enintään mm. Vaihteensiirtäjärummun läpimitta ei saa olla alle 39.9 mm. Asennettaessa vaihteensiirtäjähaarukoita paikoilleen on varmistettava, että ohjaintappien lukkosokat on huolellisesti kiinnitetty. Nokkaketjun kiristin säädetään venttiilien säädön yhteydessä. Säätö tapahtuu nokkaakselin ollessa sellaisessa asennossa, jossa kaikki venttiilit ovat kiinni. Tämä kohta on vasemman sylinterin puristustahdin yläkuolokohdan jälkeen. Laturin roottoria kierretään vastapäivään kunnes roottorin LT-merkki on 90 astetta edellä staattorissa olevaa kohdistusmerkkiä. Mikäli kaikki venttiilit eivät ole kiinni, kierretään roottoria vielä täysi kierros (360 astetta) vastapäivään.

6 Nokkaketju kiristetään löysäämällä kiristyspultti ja kiertämällä se sen jälkeen kiinni. Kaasuttimet Pakokaasujen paine säädetään samaksi kummankin kaasuttimen kaasuläpän säätöruuvista niin, että tyhjäkäynti on rpm. Samalla tarkistetaan, että molemmat kaasuläpät alkavat aueta samanaikaisesti. Se voidaan tehdä mm. niin, että peukalot asetetaan vasten kaasuläppien akselien varsia ja toinen henkilö kääntää kaasukahvasta. Oikea tyhjäkäyntiseos säädetään tyhjäkäynnin seosruuvista. Säätö tehdään erikseen kummallekin kaasuttimelle. Säätöä tehtäessä haetaan säätöruuvilla asento, jossa moottorin tyhjäkäynti on korkeimmillaan. Tämän asennon tulisi löytyä kohdasta, jossa ruuvia on kierretty auki n. ¾ kierrosta täysin kiinni kierretystä asennosta. Täysin kiinni kierrettäessä moottorin tulisi sammua. Mikäli ruuvin kiertämisellä ei ole vaikutusta moottorin käyntiin, on kaasuttimessa mahdollisesti tukos. Tyhjäkäynnin seosruuvien säädön jälkeen kokeillaan, että pakokaasujen paine on sama molemmissa pakoputkissa ja tarvittaessa säädetään se samaksi kaasuläppien säätöruuveilla. Pakokaasujen paineen avulla tehtävä säätö ei toimi, jos sylinteripaineet eivät ole samat. Edellä kerrotut toimenpiteet tulee tehdä useita kertoja peräkkäin jotta sekä tyhjäkäyntisuuttimien että kaasuläppien asennot olisivat parhaat mahdolliset. Kohokammion nestepinta on tarkistettava ja säädettävä 4500 kilometrin välein. Säätö tehdään poistamalla kohokammio ja nostamalla kohoa sen verran, että kohon varsi alkaa painaa sulkijaventtiilin jousta kiinni. Tässä vaiheessa kohon alapinnan ja kaasuttimen rungon välisen mitan tulee olla kaasutintyypin ohjearvon mukainen. Mikäli säätö tehdään irrotettuihin kaasuttimiin, kallistetaan kaasutinta asentoon, jossa kohon varsi alkaa koskettaa sulkijaventtiiliä. Honda CB350 kaasuttimien säätöarvoja: kaasutinmalli 350A uimuritaso19 mm Std main jet #60 primary #115 secondary Std slow jet #38 tyhjäkäynnin seosruuvin lähtöarvo 3/4 kierrosta auki tyhjäkäynti 1200 rpm. kaasutinmalli 3B & 3C uimuritaso 21 mm Std main jet #70 primary #110 secondary Std slow jet #35 tyhjäkäynnin seosruuvin lähtöarvo 1 kierros auki tyhjäkäynti 1200 rpm kaasutinmallit 3D, 722A, 726A, 728A uimuritaso 26 mm

7 Std main jet #68 primary (722A,726A) #70 primary (3D,728A) Secondary #70 (3D,728A), #105 (3D, 722A, 726A) Std slow jet#35 tyhjäkäynnin seosruuvin lähtöarvot: 3/4 kierrosta auki (3D) 1 1/8 kierrosta auki (722A, 726A, 728A) tyhjäkäynti 1200 rpm. Sytytyspuola Sytytysennakon säädin Sytytyksen säätö Sytytyspuola muodostuu rautasydämen ympärille käämitystä ensiökäämistä, jossa on kierosta 0.6 mm emaloitua kuparilankaa ja ensiökäämin ympärille käämitystä toisiokäämistä, jossa on kierrosta emaloitua 0.08 mm kuparilankaa. Koko puola on valettu keinohartsiin. Puolan kunto tarkastetaan mittaamalla sen antama kipinä kipinävälimittarilla. Kipinävälimittari kytketään tulpan korkeajännitejohdon ja rungon väliin. Kipinävälin mittaus tehdään pyörittäen moottoria sytytysvirta päällä käynnistinpolkimesta tai käynnistinmoottorilla. Normaalikuntoisen puolan antama kipinä on vähintään 7 mm kierroslukualueella rpm. Sytytysennakon säätimen toiminta perustuu poikittaiskiihtyvyyteen. Moottorin kierrosnopeuden kasvaessa säätimen painoihin vaikuttava poikittaiskiihtyvyys ylittää painoihin vaikuttavien jousien voiman ja painot alkavat liikkua nokka-akselista ulospäin siirtäen samalla katkojan nokkaa nokka-akselin pyörimissuuntaan ja muuttaen sytytyshetkeä aikaisemmaksi. Ennakkosäätimen painojen tulee liikkua vapaasti ilman takertelua. Ennakkosäädin on syytä aika ajoin puhdistaa ja voidella kevyesti notkealla vaseliinilla. Säätimen toiminnan tulisi alkaa moottorin kierrosalueella rpm ja sytytysennakon tulisi olla suurimmillaan alkaen kierroslukualueesta rpm. Säätimen säätämä ennakko on suurimmillaan astetta. Jos sytytysennakon siirtymä on väärä, on syy kiinnijuuttuneissa säätimen painoissa tai viallisissa säätimen jousissa. Ennakon suuruuden ja säätimen toiminnan saa parhaiten tarkastettua ajoituslampun avulla moottorin käydessä. Kampiakselia kierretään, kunnes vasemman sylinterin katkojan kärkien väli on suurimmillaan. Kärkiväli säädetään arvoon mm. Tämän jälkeen kiinnitetään ajoituslamppu kärkien +johtimeen ja maahan ja sytytysvirta kytketään päälle. Kampiakselia kierretään uudelleen kohtaan, jossa vasemman sylinterin kärjet alkavat avautua. Kärkien tulee avautua merkin LF (=left fire) kohdalla.

8 Kondensaattori Sytytystulpat Laturi Mikäli kärjet avautuvat ennen LF-merkkiä, kierretään kärkien pohjalevyä vastapäivään. Jos kärjet alkavat avautua vasta LF-merkin jälkeen, kierretään kärkien pohjalevyä myötäpäivään. Säätöä tehtäessä on tärkeää, että kampiakselia kierretään ainoastaan vastapäivään. Sytytysvirran tulee olla puolien vaurioitumisen välttämiseksi päällä ainoastaan sillä hetkellä, kun sytytyksen kohtaa tarkastetaan. Oikean sylinterin sytytyksen ajoitus säädetään F-merkkiin. Säätö tehdään katkojan kärkiväliä muuttamalla. Ajoituksen oikeellisuus tarkastetaan ajoituslampun avulla moottorin käydessä. Sytytyksen säädön yhteydessä on aina tarkastettava myös katkojan kärkien kunto. Kärkien kosketuspinnan pitää olla täysin suora ja vapaa öljystä tai vedestä. Mikäli kärkien kunto ei ole hyvä, ne pestään ensin puhtaaksi rasvattomalla aineella ja hiotaan sen jälkeen suoriksi joko kärkiviilalla tai hiontapaperilla. Mikäli kärkiin on palanut koloja, ne uusitaan. Vasemman kondensaattorin johdin on keltainen ja oikean sininen. Kondensaattorien toinen pää on kytketty kondensaattorien runkoon. Kondensaattorien kapasitanssi mitataan rungon ja johtimen välistä. Kapasitanssin arvon pitää olla välillä mikrofaradia. Kondensaattorin eristysvastuksen arvon ollessa alle 5 megaohmia on kondensaattori vaihdettava. Mittauksen jälkeen kondensaattorit pitää oikosulkea runkoonsa, jotta niihin varastoitunut lataus purkautuu! CB350:n sytytystulppana käytetään NGK B-8ES tulppaa. Tulpan kärkiväli on mm. Laturi on kuusinapainen vaihtovirtalaturi, jonka suurin teho on 0.1 kw/5000 rpm. Laturin normaali kierroslukualue on rpm ja suurin toimintakierrosluku rpm. Laturin kuormitus koostuu ilman ajovaloja 12V-12Ah akusta ja kahdesta sytytyspuolasta. Ajovaloja käytettäessä lisäkuormana on ajovalo 35 w + 7 W ja mittarivalot 3 * 3 W. Latausvirran suuruus on sekä ilman ajovaloja että ajovalot päälle kytkettynä A / 5000 rpm. Laturin latausvirtaa mitattaessa tehdään sekä ajovalot kytkettynä että ilman ajovaloja. Ajovalot kytkettynä latausvirta siirtyy valkoista johdinta pitkin ja ilman valoja keltaista johdinta pitkin. Vaaleanpunainen johdin on yhteinen. Latausvirran mittaus tehdään kytkemällä ampeerimittari tasasuuntaajan ja akun plusnavan väliin. Mittarin plusnapa kytketään tasasuuntaajaan ja miinusnapa akun plusnapaan. Kun moottorin kierrosluku on n rpm, latausvirran voimakkuus on 0 A.

9 Jännitteensäädin Tasasuuntaaja Akku Kun kierroksia kasvatetaan 3000 kierrokseen, nousee virran voimakkuus yhteen ampeeriin, missä arvossa se pysyy kierroslukualueen loppuun saakka. Jos latausvirta on liian pieni, on syy laturissa, tasasuuntaajassa tai väärissä kytkennöissä. Mikäli latausvirtaa nousee huomattavasti yli yhden ampeerin, on syy viallisessa jännitteensäätimessä. Jos laturin käämeissä epäillään olevan oikosulkuja tai katkoksia, voidaan käämit mitata vastusmitatrilla. Keltaisen ja vaaleanpunaisen johtimen välisen vastuksen tulee olla n. 1.1 Ω ja valkoisen ja vaaleanpunaisen johtimen välisen vastuksen 0.55 Ω. HUOM! Laturin roottorin irrottamiseen kampiakselin päästä tulee käyttää tarkoitukseen kuuluvaa erikoistyökalua. Ennen roottorin takaisin asentamista on sekä roottori että staattori puhdistettava huolellisesti. CB350:ssä käytettävää jännitteensäädintä (tyyppi ZR V) ei voida sen toimintatavasta johtuen millään tavalla säätää. Akun jännitteen ollessa alhainen säädin ei ole toiminnassa. Kun akku on täydessä latauksessa tai lähestymässä täyttä latausta, alkaa säädin toimia maadoittaen ylimääräisen virran, jotta akkuun ei synny ylilatausta. HUOM! Säädintä paikalleen asennettaessa on varmistettava johtojen oikea kytkentä. Väärin kytkettynä sekä akku että jännitteensäädin vaurioituvat. CB350:ssä käytetään seleenityyppistä tasasuuntaajaa. Koska tasasuuntaaja ei päästä virtaa kunnolla läpi kuin toiseen suuntaan, on vastuksen oltava toiseen suuntaan huomattavasti suurempi. Ei-vastustava suunta mitataan niin, että vastusmittarin plusnapa kytketään keltaiseen johtimeen ja miinusnapa punavalkoiseen johtimeen. Vastuksen pitää olla 5 40 Ω samoin kuin mitattaessa väleillä vaaleanpunainen (+) ja punavalkoinen (-), vihreä (+) ja keltainen (-) sekä vihreä (+) ja vaaleanpunainen (-). Vastustava suunta mitataan niin, että mitataan em. mittaukset käänteisellä napaisuudella. Tällöin vastuksen pitää olla suurempi kuin 600 Ω. Tasasuuntaajan kunto voidaan tarkastaa myös pelkkää akkua ja 12 voltin lamppua apuna käyttäen. Kytketään akun plus- ja miinusnapa em. napaisuutta noudattaen ja toisen akkujohdon väliin kytketään lamppu. Vastustavaan suuntaan lamppu ei saa palaa kun taas toiseen suuntaan kytkettynä sen täytyy palaa. HUOM! Mitattaessa tasasuuntaaja vastustavaan suuntaan sen tasasuuntauskyky voi kärsiä. Tämän vuoksi vastustavaan suuntaan tehdyt mittaukset pitää suorittaa mahdollisimman ripeästi. Akku on tyypiltään 12N12A-4A. Elektrolyytin suositeltu tiheys on 20 asteen lämpötilassa mitattuna Akun tilavuus on 0.72 litraa. Akkua ladattaessa tulee ottaa huomioon seuraavat asiat:

10 Öljynvaihto ja tarkastus Moottorin pulttien kiristys Muita kireyksiä - jos elektrolyytin lämpötila nousee yli 45 asteen, lataaminen pitää keskeyttää joksikin aikaa - jos akun nestepinta laskee latauksen aikana, täydennetään vajaus tislatulla vedellä - kennojen korkit pitää avata latauksen ajaksi - avotulen käyttö ladattavan akun läheisyydessä ei ole sallittua - akkua takaisin asennettaessa pitää varmistaa, että ylivuotoletku ei ole tukkeutunut eikä se jää mutkalle tai litistyksiin Jos akulle halutaan suorittaa pikalataus, on huomattava, että täysin purettua akkua ei saa koskaan pikaladata. Kun suoritetaan pikalatausta 12 ampeeritunnin akulle, käytetään 12 ampeerin virtaa. Jos on akku on n. 50 % purettu, sitä ladataan n. puoli tuntia 12 ampeerin virralla. Mikäli elektrolyytin lämpötila nousee latauksen aikana yli 50 asteen, on lataus keskeytettävä joksikin aikaa tai pienennettävä latausvirtaa. Asia puuttuu kokonaan venttiilikopan kiristys kanteen (4 kpl ristipääruuveja) 6 7 Nm kansipultit 8 mm Nm kansipultit (sytytystulppien vieressä) Nm öljynpuhdistajan kiinnitysmutteri Nm kampiakselin laakerien kiinnitys Nm laturin roottori Nm etuakseli ohjausputken mutteri yläkolmion 8 mm pultit moottorin kiinnityspultit takahaarukan akselin pultin mutteri taka-akselin mutteri etujarrun jarrurauta (jarrukilven puoli) etujarrun jarrurauta (iskunvaimentimen puoli) iskunvaimentimen öljyntäyttöpultti etuhaarukan alakappaleiden 8 mm mutterit ohjaustangon 8 mm kiinnityspultit takaiskunvaimentimen (yläpään?) mutteri Nm Nm Nm Nm Nm Nm Nm Nm Nm Nm Nm Nm