KUNTIEN. Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry JÄSENLEHTI TALVI 2014/2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNTIEN. Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry JÄSENLEHTI TALVI 2014/2015"

Transkriptio

1 KUNTIEN Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry JÄSENLEHTI TALVI 2014/2015

2 PÄÄTOIMITTAJA TÄSSÄ NUMEROSSA LASERINTARKKAA LAATUA. Otamme pakastimesta muutaman paketin valmista pipar- tai joulutorttutaikinaa, nautimme hetken sen kaulimisesta ja edes takaisin taitteluista ja pääsemme jo puolen tunnin kuluttua nauttimaan ensimmäisistä jouluvalmisteluun kuuluvista herkuista. Minusta ja perheeni mielestä tämä leipomismalli lasketaan leipomiseksi, ehkä vähän lintsarin leipomiseksi. Saamani tiedon mukaan miehet mielellään leipoisivat leipiä. Olen kuullut muutaman leipurin kertovan, että sormien upotus leipätaikinaan torjuu stressiä ja uunituoreen leivän tuoksu rentouttaa sekä mielen että miehen. Joulu on kohta ovella. Jos vielä mietit lahjan hankkimista jollekin, muista, että sen ei tarvitse olla mikään perinteinen paketti, ei rahallisesti kallis, se voi olla hyvin jotain itse tehtyä tai kaunis ajatus kortin välityksellä. Jos yliviivaat siivoustarvelistaasi edelleen, voit hyvin siirtää sen pöytälaatikkoon ja kirjoittaa kanteen: vuoden 2015 juhannussiivoukset. Heti tunnet helpotusta, ja jaksat kuunnella perheesi ja ystäviesi jouluajatuksia vielä joulunakin. Jos taas tunnet, että kaikkien luo ja kaikkiin paikkoihin ei joulun aika riitä. Ehdotan, että ilmoitat ajoissa olevasi kotona ja tulevasi sitten ensi vuonna uusin kujein kyläilemään. Saattaahan olla, että myös moottoritien toisessa päässä on suunniteltu vietettävän rauhallista joulua. Ohessa oiva tapa rentoutua joulunpyhinä: ylös,ulos ja lenkille. Kiitos kaikille ystäville ja liiton parissa toimiville yhteistyötahoille vuodesta 2015! Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2015! Vuokko Uusikangas päätoimittaja KRI Puheenjohtajan palsta 4 KRI Hallinto ja yhteystiedot 5 KRI Paikallisyhdistykset yhteystietoineen 6 KRI toimintasuunnitelma Eläke- ja neuvottelu järjestelmät muutosten edessä 8 * * * Opintomatka 2014: HRVATSKA ADRIANMEREN RANNALLA 10 * * * Kotkan kansallinen kaupunkipuisto 16 KRI Seniorikerho tiedottaa 19 Prisma-keskus Hollolan suunnittelusta palveluja ja asumista kuntakeskuksen ytimessä_ 20 Puurakentaminen hyvin esillä Asuntomessuilla Vantaalla 22 Hollolan uusi pelastusasema 24 Jätkäsaaren maanalaiset tilat 28 Liikelalaitokset ja yhtiöittämiset kuntasektorilla kunnan itsehallinnon tuhoajat 32 * * * KRI-lomamajat 36 * * * Yhteistyökumppaneita aasta ööhön 43 Päätoimittaja Vuokko Uusikangas Olemme avanneet Hollolaan uuden betonituotetehtaan. Euroopan nykyaikaisin betonituotetehtaamme tuottaa korkealaatuisia kunnallistekniseen rakentamiseen tarkoitettuja EK-putkia ja kaivoja / KOTIVÄKI KRI-LEHTI Kansikuva Opintomatkalla Adrianmeren rannalla Kuva: Heikki Tuominen Ilmoitukset Olli Lindström, puh Taitto Vitale Ay Painopaikka Foxoffset Oy, Helsinki 3

3 PUHEENJOHTAJA Vuosi 2014 lähes takana Vuosi 2014 oli järjestökentässämme merkittävien muutosten vuosi, kun Tekniikka ja Terveys KTN ry kutistui itsenäisestä pääsopijajärjestöstä suuren Juko ry:n jäsenyhdistykseksi. Olkaamme kuitenkin kukin tahollamme aktiivisia, että paikallinen luottamusmiestoimintamme ja KTN ry:n vireä paikallistoiminta säilyy vähintään nykytasolla kevään 2015 luottamusmiesvaaleissa ja neuvotteluissa kuten on sovittu. Sopimustavoitteita Työllisyys ja kasvusopimuksen toiselle jaksolle kirjataan parhaillaan eri työryhmissä ja palkantarkistus, joka Teknisten sopimuksen osalta tarkoittaa ,29 %:n ja Avainta sopimusalalla ,28 %:n järjestelyvaraerää Työllisyys ja kasvusopimuksen mahdollisesta jatkosta neuvotellaan sitten jälkeen. Palkansaajakeskusjärjestöjen fuusiota kaavaillaan talvella neuvottelupöydässä, jossa mukana ovat SAK ja STTK sekä Akavalaisista Insinööriliitto. Akava ei ole näissä keskusteluissa mukana. Aika näyttää onko korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava oikealla linjalla jättäytyessään pois tuosta pöydästä. Näin vähemmän korkeasti koulutettuna jäsenenä asia hieman huolestuttaa. Kunnallisen Teknisten sopimuksen olemassaoloa pyritään kunnissa kyseenalaistamaan yhä enemmän lähitulevaisuudessa. Myös sopimuksen sisältöä pyritään viemään lähemmäs KVTES-sopimuksen rakennetta. TS on kuitenkin osoittautunut henkilöstölle toimivaksi sopimukseksi, jota paikallisilla sopimuksilla täydennetään. Palkkakehitys on myös ollut muuta kuntakenttää parempi, joten pitäkäämme TS-sopimuksesta kiinni. Useita jäseniämme siirtyy lakisääteisten yhtiöiden myötä jatkossa AVAINTA sopimuksen piiriin, ja toki pyrimme tälläkin sopimusalalla pitämään jäsenistön eduista huolta. Merkkipäiviä 2015 Liittomme täyttää alkavan vuoden aikana 70 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi on hallitus päättänyt järjestää syksyllä juhlamatkan, jossa yhdistyvät sekä opintomatka että vuosittainen piiriedustajien työmarkkinaseminaari. Juhlamatka järjestetään Välimeren risteilynä syyskuussa. Matkan hakuym. ehdot julkaistaan jäsenistölle keväällä, joten tarkkailkaa postianne. Juhlavuoden muistakin tapahtumista, kuten syksyn liittokokouksesta informoidaan myös sivustolla. Yhteistyöyhdistyksemme Rakennusmestarit ja insinöörit RKL ry täyttää 2015 kunnioitettavat 110 vuotta. RKL tiedottaa juhlavuotensa tapahtumista omilla sivuillaan vuoden mittaan. Toivottavasti suuri osa jäsenistöstämme on myös RKL ry:n jäseniä. Liittomme hallituksella on kuntien piirin kautta yksi hallituspaikka sekä puheenjohtajalla yhteistyöyhdistyksen edustuspaikka RKL ry:n hallinnossa. Kuntakentässä eletään edelleen raskaita aikoja Säästöt päivän sana, jossa usein unohtuvat nuo kuntien lakisääteiset velvoitteet ja joskus terve järkikin. Tätä kirjoittaessa on 27 kuntaa jo ilmoittanut vuoden 2015 lomautuksista ja lisää lienee tulossa. Yhtiöittämisiä ja ulkoistamisia suunnitellaan niissäkin kunnissa, joissa vielä palvelut on tuotettu tehokkaasti ja taloudellisesti omana tuotantona. Teknistä sektoria on ilmeisesti helpoin kurittaa. Vaikka koko tekninen sektori lopetettaisiin, säästöt olisivat vain muutaman prosentin luokkaa kuntien kokonaismenoista. Juko/KTN/KTK linja tulee säästöneuvotteluissa muistaa. Lomarahavapaasopimuksiin ei tulisi suostua. Lisäksi tulee huomioida, kuten KTK ry:n edustajakokoustiedotteessa todettiin, että kunnissa tulisi säilyttää oma tuotanto ja osaaminen jo huoltovarmuuden ja teknisen toimivuuden takaamiseksi. Lisäksi tulee huomioida, että henkilötasolla jäsenistömme siirtyminen kunnalta yhtiöiden palvelukseen heikentää todennäköisesti työ- ja vuosilomaehtoja, ja saattaa myös vaikuttaa jäsenkelpoisuuteen liitossamme, koska säännöissä ei tällaiseen ole varauduttu. Ajassa mukana Vaikkakin elämme aktiivista muutosten aikaa, jota kyllä on kestänyt jo vuosia, on vahva ammatti-identiteettimme kuitenkin edelleen voimissaan. Nyt joulukuussa viemme kuntatyönantajalle kannanottoa, jossa edellytetään tulevissa rekrytoinneissa huomioitavan myös ns. vanhan koulutusjärjestelmän tekunkäyneet teknikot ja rakennusmestarit. Meitähän on työmarkkinoilla vielä parinkymmen vuoden ajan. Sekä RKL että KTK ovat päättyvän vuoden aikana aktiivisesti ottaneet kantaa lausunnoillaan rakentamista sääteleviin laki- ja asetusesityksiin ammattikuntamme hyväksi. Me pärjäämme kyllä niin kauan kuin meillä on aktiivisia ihmisiä järjestöissä ottamassa kantta asioihin ja valvomassa etujamme. Pysykäämme ajassa mukana. Toivotan lehtemme lukijoille ja läheisilleen Rauhallista Joulun aikaa sekä Hyvää Uutta Vuotta 2015! Kiitos kaikille tämä lehden toteuttamisen mahdollistaneille tahoille yhteistyöstä. Heikki Tuominen KRI ry, puheenjohtaja p KUNTIEN RAKENNUSMESTARIT JA -INSINÖÖRIT AMK KRI RY HALLINTO JA YHTEYSTIEDOT 2015 Puheenjohtaja Heikki Tuominen Kaikutie 22, PORI k t 1. varapuheenjohtaja Majaisäntä Petri Pucilowski Miilukatu 5, KUOPIO KRI-lomamaja-asiat: Työ/mp Varajäsen: Pirjo Tarvainen 2. varapuheenjohtaja Jouko Valo Muurjoentie 21, HEINOLA Varajäsen: Antero Veteli Sihteeri, tiedottaja Vuokko Uusikangas Myllylä 54, ELIMÄKI kolumbus.fi Varajäsen: Heikki Nieminen Rahastonhoitaja Hallituksen varajäsen Ilkka Parviainen Hovitie 14 B VANTAA t/k Matti Lantta Hirsipolku 16, KOTKA Varajäsen: Hannu Kervinen Tarja Arvonen Tuomarinkatu PORI Varajäsen: Sanna Vestervik Jorma Häkkinen Laurintie VANTAA Varajäsen: Ilkka Parviainen Timo Oksa Meritullinraitti 9 A OULU t k Varajäsen: Jarmo Järvelä Heikki Laristo Ida Ekmanintie 3 U HELSINKI t Varajäsen: Jouni Grön Pekka Hirvonen Paimentie KURIKKA Varajäsen: Mikko Huhtala Hannu Kittelä Itäkatu 2 A LAHTI t/k Varajäsen: Heikki Forsström Jan Viilos Sahra JYVÄSKYLÄ t k Varajäsen: Hannu Kiiveri Jouko Toivonen Tervakukankuja KANGASALA t k Varajäsen: Risto Patala Pauli Volotinen Kuusikallionkuja 3 D ESPOO (09) t Varajäsen: Pentti Isomäki Risto Ruumensaari Norvan-länsitie SAARENKYLÄ Varajäsen: Arto Pudas Raimo Widell Viinamäenkatu TURKU Varajäsen: Pekka Louhi Unto Äijö Lepolankatu LAPPEENRANTA t k Varajäsen: Matti Himmi Teräsputket, sillat ja geotuotteet Holvisilta KASI Rumcor-monilevyt Rumtec teräsrummut ja -sillat Muovirummut Suodatinkankaat Geovahvisteet Kivikorit Pohjaveden suojaus Oy ViaCon Ab MYYNTI VANTAA Puh VIMPELI Puh KUOPIO Puh OULU Puh Hallituksen työryhmät vuodelle 2015 EDUNVALVONTATYÖRYHMÄ: Vuokko Uusikangas pj, Pekka Hirvonen, Jouko Toivonen, Timo Oksa, Jan Viilos, Jorma Häkkinen JÄRJESTÖTYÖRYHMÄ: Petri Pucilowski pj, Heikki Laristo, Risto Ruumensaari, Tarja Arvonen, Pauli Volotinen TALOUSTYÖRYHMÄ: Ilkka Parviainen pj, Raimo Widell, Unto Äijö, Matti Lantta, Jouko Valo, Hannu Kittelä POSTIOSOITE: KRI ry, Heikki Tuominen Kaikutie PORI LASKUTUSOSOITE: KRI ry, Ilkka Parviainen Hovitie 14 B, VANTAA Pankki BIC: NDEAFIHH Nordea IBAN: FI INTERNET: PALAUTTEET: Y-TUNNUS: YHDISTYSREKISTERINUMERO: OSOITTEENMUUTOKSET / JÄSENREKISTERIN YLLÄPITO: puhelin , KTK Jäsenpalvelu, Rautatieläisenkatu 6, HELSINKI 4 5

4 PAIKALLISYHDISTYKSET JA NIIDEN YHTEYSTIEDOT 2015 KUNTIEN RAKENNUSMESTARIT JA -INSINÖÖRIT AMK KRI RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Helsingin Kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry, rno Puheenjohtaja Heikki Laristo, Ida Ekmanintie 3 U 166, HELSINKI gsm , Sihteeri: Seija Mustajärvi, Papinniityntie 39, Hämeenlinna gsm , Espoon Kunnallinen Rakennusmestariyhdistys ry, rno Puheenjohtaja: Pauli Volotinen, Kuusikallionkuja 3 D 56, ESPOO gsm , Sihteeri: Reeta Paukku, Siilikuja 4 A, VANTAA gsm , Vantaan Kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry, rno Puheenjohtaja: Jorma Häkkinen, Laurintie 35, VANTAA gsm , Sihteeri: Kirsi Hirvonen, Ilolanrinne 1 A, VANTAA gsm , Turun Kunnallisrakennusmestarit ry, rno Puheenjohtaja: Raimo Widell, Viinamäenkatu 2, TURKU gsm , Sihteeri: Pekka Louhi, Varkkavuorentie 32 A 29, TURKU gsm , Satakunnan Kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry, rno Puheenjohtaja: Heikki Tuominen, Kaikutie 22, PORI gsm , Sihteeri: Tarja Arvonen, Tuomarinkatu PORI gsm , Lahden Seudun Kunnalliset Rakennusmestarit ry, rno Puheenjohtaja: Päivi Hämäläinen, Lahden satamakonttori, Satamakatu 7, LAHTI gsm , Sihteeri: Kristiina Virolainen, Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, PL 126, LAHTI gsm , Tampereen Kunnallinen Rakennusmestariyhdistys ry, rno Puheenjohtaja: Jouko Toivonen, Tervakukankuja 10, KANGASALA gsm , Sihteeri: PekkaJuhani Anttila, Hämeenpuisto 51 A 20, TAMPERE gsm , Kotkan Kunnallisrakennusmestarit ry, rno Puheenjohtaja: Timo Virtanen, Kämmekkätie 17, KOTKA gsm , Sihteeri: Matti Lantta, Hirsipolku 16, KOTKA gsm , KRI:n Etelä- ja Pohjois-Karjalan paikallisyhdistys ry, rno Puheenjohtaja: Matti Himmi, Orkoniitynkatu 30, LAPPEENRANTA gsm , Sihteeri: Ulla Kiiveri, Yrjönkatu 6-8, LAPPEENRANTA gsm , Etelä-Pohjanmaan Kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry, rno Puheenjohtaja: Mikko Huhtala, Niskalenkki 9, LAPUA gsm , Sihteeri: Raimo Lepistö, Koulutie 6 B 11, HYLLYKALLIO gsm , Jyväskylän seudun kunnalliset rakennusmestarit ry, rno Puheenjohtaja: Jan Viilos, Sahra 6, JYVÄSKYLÄ gsm , Sihteeri: Hannu Kiiveri, Särkiniementie 21, LIEVESTUORE gsm , Kuopion Kunnallisrakennusmestarit ry, rno Puheenjohtaja: Petri Pucilowski, Miilukatu 5, KUOPIO gsm , Sihteeri: Pirjo Tarvainen, Luotsitie 15 F 29, KUOPIO gsm , Mikkelin läänin Kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry, rno Puheenjohtaja: Jouko Valo, Muurjoentie 21, HEINOLA gsm , Sihteeri: Hannu Jäntti, Viertolantie 12, NAARAJÄRVI gsm: , KRI:n Oulun läänin paikallisyhdistys ry, rno Puheenjohtaja: Timo Oksa, Meritullinraitti 9 A 40, OULU gsm , Sihteeri: Eino Rajakangas, Suokukkakuja 4, OULU gsm , Pohjois-Suomen Kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry, rno Puheenjohtaja: Risto Ruumensaari, Norvan-länsitie 1058, SAARENKYLÄ gsm , Sihteeri: Hannu Kumpula, Suokorte 21, ROVANIEMI gsm , JOHDANTO Toimintavuosi 2015 on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry:n 70. toimintavuosi. EDUNVALVONTA JA SOPIMUSTOIMINTA Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso on 22 kuukautta. Toinen jakso on 13 kuukautta. Edunvalvonta- ja sopimustoimintaan liitto osallistuu Juko/KTN TS-sopimusvaliokuntien ja -työryhmien kautta, osallistumalla aktiivisesti KTN ry:n paikallisyhdistyksien toimintaan sekä hankkimalla paikallisesti pääluottamusmiehiksi ja luottamusmiehiksi ammattikuntamme jäseniä. Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:n edunvalvontatyöryhmä paneutuu ajankohtaisiin sopimusasioihin kokouksissaan, ja vaihtaa kokemuksia eri puolita Suomea olevien piirien edustajien kanssa. TALOUS Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:n jäsenmaksu on edelleen 0,18 % palkkasummasta. Varat toimintaan saadaan pääosin jäsenmaksuilla ja loppuosa korko- ja osinkotuotoista sekä lomamajojen ja julkaisutoiminnan tuotoista. Liitto avustaa sääntöjensä ja talousarvion puitteissa jäsenyhdistyksien järjestämiä koulutustilaisuuksia, opinto- ja virkistysmatkoja. JÄRJESTÖTOIMINTA Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry tekee järjestöpoliittista edunvalvontatyötä KTK ry:n, KTN ry:n hallinnossa sekä paikallistasolla. KRI osallistuu yhteistyöyhdistyksenä ja Kuntien Rakennusmestareitten piirinä Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n toimintaan. Hallitus kokoontuu toimintavuotena 2015 vähintään neljä kertaa järjestäytymiskokous mukaan lukien. KRI:n työvaliokunta, johon kuuluvat puheenjohtajien lisäksi sihteeri ja rahastonhoitaja, kokoontuu tarpeen mukaan hoitamaan käytännön asioita ja valmistelemaan hallitukselle esityksiä. Hallitus ja valintapiirien edustajat pitävät toimintavuoden aikana työehtosopimus- ja järjestöpoliittisen seminaarin. Juhlavuoden opintomatka ja järjestöpoliittinen seminaari toteutetaan yhdistettynä. HUOMIONOSOITUKSET Liiton kultainen ja hopeinen ansiomerkki myönnetään hakemuksesta ansiokkaille järjestötyöhön osallistujille. Liiton edustajat käyvät esittämässä onnittelut merkkipäiviään viettäville, liiton hallinnossa toimineille ja toimiville jäsenille. Merkkivuosiaan juhlivia liittoja ja yhdistyksiä muistetaan ja paikallisyhdistyksiä voidaan anomuksesta avustaa tulevana toimintavuonna. HALLINTO Toimii liiton sääntöjen mukaisessa muodossa. TIEDOTUS Liiton toiminta ja hallituksen tiedotus jatkaa pääosin sähköisessä muodossa toimivaa tiedotusta. KRI ry:n (www.kri.fi) jäsensivuille tehdään liiton toiminnasta lisätietoa ja sivuilla myös ilmoitetaan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Koko jäsenkunnalle lähetettävä painettu tiedotuslehti tehdään liittokokouksen jälkeen marras-joulukuussa, ja kesäkuussa toimitetaan jäsenistölle painettu jäsenkirje vuosikokoustietoineen. JÄSENEDUT Liiton lomatoimintaa jatketaan antamalla edelleen jäsenten käyttöön omia lomakohteita, Kuerlomaa, Kotaporttia ja Rukamajaa. Jäsenten aktiivista toimintaa paikallistasolla tuetaan opintomatkastipendeillä, stressilomatoiminnalla sekä virkistysmäärärahoista myönnettävillä avustuksilla. Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry Hallitus KRI ry:n sääntömääräinen liittokokous pidettiin Helsingissä Kokouksen puheenjohtajana toimi Helsingin Kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:n puheenjohtaja Heikki Laristo (oik) ja varapuheenjohtajana liiton puheenjohtaja Heikki Tuominen (vas). Liittokokouspöytäkirja on nähtävillä nettisivullamme sen jälkeen kun se on allekirjoitettu.www.kri.fi 6 7

5 puheenjohtaja KEIJO HOUHALA, TOHTORIOPISKELIJA & INSINÖÖRI (YAMK) KTK Tekniikan Asiantuntijat ry neuvottelujärjestö Tekniikka ja Terveys KTN ry Tässä työssä rakennusmestareilla on suuri rooli tekniikan kovana ytimenä ja vaikuttajina. Eläke- ja neuvottelujärjestelmät muutosten edessä Tänä vuonna on ollut esillä monia isoja yhteiskunnallisia asioita. Kunta- ja sote-uudistukset, yhtiöittämiset, eläkeneuvottelut, kunta-alan pääsopimuksen päivittäminen ja erilaiset kestävyysvajetta hillitsevät esitykset ovat pyörineet otsikoissa koko vuoden. Sote-uudistus muuttaa kuntien toimintaa, koska puolet henkilöstöstä ja noin 60 prosenttia rahoita siirtyvät pois peruskunnista. Miten se vaikuttaa kuntateknisten elämään? Ainakin siten, että kuntatekniikan asema suhteellisesti ottaen korostuu peruskunnissa. Toisaalta heikkoina taloudellisina aikoina se voi tarkoittaa myös investointien siirtymistä, huolto- ja kunnossapidon taantumista. Näitä mahdollisia negatiivisia asioita ei tule hyväksyä. Muuten maksamme infran ja rakennuskannan ongelmista turhia kuluja. Korjaus- ja saneerausvelkaa on jo ihan liikaa. Syksyllä tehdyn eläkeratkaisun heijastukset julkisen sektorin eläkkeisiin on valmistelun alla. Kaikki muutokset eivät ole vielä selvillä, vaan ne vaativat edelleen selvittelyä ja linjauksia. Pieneneekö kestävyysvaje 1,05 prosentista, jää edelleen nähtäväksi. Luottoluokittajat ovat kuitenkin arvostaneet tehtyjä rakenteellisia uudistuksia. Syntynyt eläkeratkaisu määrittelee arviolta vuosikymmenen ajaksi muun muassa eläkeiät, karttumat ja eläkelajit. Ilman työmarkkinajärjestöjä ratkaisut olisivat olleet vain poliitikkojen harkinnan varassa. Kritiikki syntyneelle ratkaisulle on ollut oikeutettua. Maksajiksi joutuivat koulutetut palkansaajat ja erityisesti koulutetut naiset. Ratkaisusta puuttuvat työelämässä jaksamisen ja jatkamisen keinot, joten ratkaisu ei motivoi eläköitymisiän nousemiseen. Yritysten pitää ottaa vastuu yli 50-vuotiaiden jatkamisesta työelämässä, mutta nyt he ovat yt-neuvotteluiden kohteena. KTK Tekniikan Asiantuntijoiden tavoitteena on ollut jo 1970-luvusta saakka yhdistää kaikki koulutetut kuntatekniset yhteistoimintaan. Tämä tavoite toteutui, kun KTN liittyi JUKOn jäseneksi. Nyt kaikki koulutetut kuntatekniset toimivat yhdessä ja samassa pääsopijajärjestössä. Kuntateknisillä on oma teknisten sopimus ja JUKOn kanssa toimien olemme mukana myös kaikissa kuntasopimuksissa. JUKOon kuuluu kahdeksan jäsenyhdistystä, joilla on henkilöjäseniä runsaat Kunnissa 70 %, valtiolla 15 %, yliopistoissa 12 % ja seurakunnissa 3 %. Järjestöllä on luottamusmiehiä noin Tässä työssä rakennusmestareilla on suuri rooli tekniikan kovana ytimenä ja vaikuttajina. Kaikki vaikuttaminen sekä neuvottelu- ja sopimustoiminta edellyttää vahvaa sitoutumista yhteisten tavoitteiden taakse. Tähän yhteistyöhön tarvitaan kaikkia KTK:n jäsenjärjestöjä, jotta edustavuutemme pysyy vahvana. Koulutuspoliittinen vaikuttaminen on myös tärkeätä, jotta työmarkkinoille saadaan riittävästi laadukkaan koulutuksen ja työkokemuksen omaavia osaajia. Tästä yhtenä esimerkkinä on uudelleen käynnistetty rakennusmestarikoulutus. Työmarkkinoiden arjessa vaikuttamista pitää tehdä pätevyys- ja kelpoisuusehtojen osalta. Vakanssien vaatimustasoja ei pidä keinotekoisesti nostaa ja varsinkaan jättää huomioimatta työkokemuksen merkitystä koulutuksen ohella. Ensi vuonna toiminnan painopisteessä tulevat olemaan työllisyysja kasvusopimuksen neuvottelut, sote-uudistuksen eteneminen, yhtiöittämisien jälkihoito ja talouden tuomat heijastusvaikutukset ym. Vuosi on varmasti työntäyteinen, mutta tulevaisuuteen pitäisi pystyä luottamaan. Asiat ympärillämme muuttuvat, mutta muutoksissa voi olla myös uusia mahdollisuuksia. Meidän pitää elää ajassa ja olla proaktiivisia, niin silloin uudet mahdollisuudet ovat ulkotuvillamme. Järjestöjen ajassa eläminen tarkoittaa, että järjestöt muuttavat toimintaansa muuttuneissa tilanteissa. Näin uskon tapahtuvan tulevanakin vuonna. Kohdatessamme uusia asioita ja toimintaympäristömme muuttuessa, meidän on luovuttava jostain vanhoista toimintatavoista ja löydettävä tilalle uusia. Tällä tavalla kohtaamme tulevaisuuden ja muovaamme sitä jäsenille sopivaksi. Pohja huomiselle tehdään tänään. Palkansaajien tulevaisuustyössä tarvitaan ay-liikettä. Yhdessä toimien saamme äänemme kuluviin ja voimme vaikuttaa muutoksiin. Rauhallista Joulun ja Uuden vuoden aikaa! Porraskuja 1, Vantaa Puh. (09) , fax (09) Varastokuja 1, Parainen Puh , fax

6 OPINTOMATKA 2014 HRVATSKA ADRIANMEREN RANNALLA Liiton opintomatkalaiset pääsivät syksyllä tutustumaan aurinkoisen Kroatian, suosiotaan nostavaan turistikohteeseen, Splitin kaupunkiin. Pidennetyn viikonlopun aikana ehdimme tutustua kaupunki- ja rantaelämän lisäksi kahteen maailmanperintökohteeseen ja yhteen kansallispuistoon. Sää ja ilmasto hellivät matkalaisia ja turkoosi, kirkas meri houkutti myös uimaan, vaikka syyskuun viimeisiä päiviä jo elettiinkin. TEKSTI: HEIKKI TUOMINEN, MATKANJOHTAJA, KRI RY KOHDEVALOKUVAT: HEIKKI TUOMINEN JA SANNA VESTERVIK Vuonna 1991 Jugoslaviasta itsenäistyneen, 4.5 miljoonan asukkaan Kroatian tärkein elinkeino on matkailu, eikä ihme km pitkä rannikkoseutu kristallinkirkkaine vesineen, 600 saarta sekä kauniit luonnonpuistot, vuoristoalueet ja historiallinen arkkitehtuuri tarjoavat monipuolista tutustuttavaa kaikenikäisille matkailijoille. Ehkä ei kuitenkaan vielä tivolitunnelmaa etsiville lapsiperheille. Ihmiset ovat ystävällisiä ja rehellisiä, eikä hintataso vielä ole kohonnut muiden Välimeren maiden tasolle. Esimerkiksi purjehduslomat vuokraveneillä ja kesäkauden risteilymatkailu ovat voimakkaassa kasvussa. Splitin kaupungin infrastruktuuri on varsin nykyaikaista, ja kansalaiset kielitaitoisia. Kroatia liittyi EU:n jäseneksi vuonna 2013, mutta ei ole luopunut omasta Kuna-valuutastaan. Ryhmä tarkkana Diocletianuksen palatsissa Maailmanperintökohteita Maailmanperintökohteista tutustuimme englanninkielisen oppaamme johdolla ensin 300-luvulla rakennettuun, antiikin Rooman ajoilta kohtalaisena säilyneeseen Diocletianuksen palatsiin, joka oli melkoinen vastakohta viereiselle, nykyaikaisen upealle Splitin rantabulevardille. Vaikka palatsialue olikin osin tuhoutunut, restaurointia tehtiin hartaasti. Osassa palatsialuetta myös asuttiin edelleen vakituisesti. Paikallinen ildivo viihdytti palatsialueella. Splitin rantabulevardi Upeita autoja Splitissa Palatsialueen aarteita 10 11

7 Kansallispuisto KRKA OPINTOMATKA 2014 St Lawrencen katedraalissa riittää loiste liasta taidetta jopa katossa. Kuunnelkaas nyt hetki viela... Trogirin vihannestorilla Toinen maailmanperintökohde, vieläkin upeampi vierailukohde oli Trogirin kaupunki. Trogirissa on useita palatseja, kirkkoja ja torneja sekä linnoitus pienellä saarella. Trogir on koko Keski-Euroopan parhaiten säilynyt romaanis goottilainen rakennusryhmittymä. Kaupungin muurein ympäröity keskiaikainen keskusta käsittää linnan sekä asumusten ja palatsien sarjan. Trogirin merkittävin rakennus on Pyhän Laurentiuksen kirkko. Asutusta Trogirissa on ollut jo 2300 vuoden ajan, ja pienellä kaupungilla on varsin verinen historia. Kapeat, mukulakivipäällysteiset kujat saivat ajatukset lentämään keski aikaan. Toisen päivän suloinen nuori oppaamme hassulta nimeltään Ana Tomic jaksoi sitkeästi kertoa meille kotikaupunkinsa Trogirin historiasta, vaikka ryhmämme kuullun ymmärtäminen ei ajoittain ollutkaan ihan sataprosenttista. Nimiä, valloittajia ja vuosilukuja kuultiin englanniksi niin paljon, ettei niistä tainnut yhtään jäädä mieleen vaikka kuinka pinnisteli. Anatomic yritti myös kovasti opetella kieltämme ja oli kovin kiinnostunut Suomesta, aikaisemmista matkoistamme ja ammateistamme. Todella upea vierailukokemus oli KRKAkansallispuisto, jossa kiertelimme puoli päivää uskomattomien vesiputousten, harvinaisten kasvien ja historiallisen myllymiljöön keskellä. Vesimylly jauhoi hiljakseen viljaa, kun vieressä vesimassat virtasivat 600 kuution sekuntivauhdilla alas seitsemästä putouksesta, joissa korkeuseroa on yhteensä 242 m. Kansallispuistossa on useita patikkareittejä. Pitkospuita pitkin kuljimmekin pitkän lenkin ihaillen luonnon monimuotoisuutta. Puiston alueella on edustettuna jopa 222 lintulajia sekä harvinaisia kasveja joita ei muualla tavata. Vehreä kansallispuisto ja taustalla näkyvät kirkasvetiset järvet sekä kallioiset vuorenrinteet ovat varsin valokuvauksellinen yhdistelmä. Viimeisen vesiputouksen jälkeen pääsee myös uimaan mutta vierailupäivänämme virtaus oli niin voimakas että uinti oli kielletty. Kaiteet kyllä puuttuivat kansallispuiston kavelypoluilla. Uimaan ei päässyt KRKAssa. Historiallinen pesula hyödynsi virtaavaa vettä KRKAssa. Keskella kuvaa saarikaupunki Trogir Toimiva vesimylly KRKAn kansallispuistossa Valokuvauksellinen kansallispuisto KRKA 12 13

8 Turisteja riittää upeilla vesillä. OPINTOMATKA 2014 Ilta Adrianmerella Lopuksi Opintomatka Kroatiaan oli varsin antoisa, ja historia mielenkiintoista. Muutamalle lisäpäivälle olisi ehdottomasti ollut käyttöä. Hotellin sijainti ja taso olivat sopivat ja hotellin ranta-alue ihan huippuluokkaa, vaikkei ihan hiekkaranta ollutkaan. Hotellin viereinen venesatama miljoonajahteineen oli myös näkemisen arvoinen, kuten itse Splitin kaupunkikin. Paikallisbussilla ajelu oli halpaa ja jopa selkeämpää kuin täällä kotona. Ruoan ja oluen hinnat olivat kohtuulliset, koti-suomen hintataso ei vielä ollut lähelläkään. Paikalliset viinit ja oluet olivat hyviä ruokajuomia ja kaupassa houkuttelevan edullisia. Vesi, jonka kroatialaiset ottavat vuorilta, on puhdasta ja juomakelpoista. Ostosmahdollisuuksia löytyy merkkiliikkeistä torikauppaan. Laventelia, oliiviöljyä, käsitöitä, paikallisia viinejä yms. Kaiken kaikkiaan miellyttävä kohde ja onnistunut matka, voin varauksetta suositella ainakin aikuisille, keväällä tai syksyllä. Elokuussa voi turistikohteissa olla turhan ruuhkaista, ja viikonloppuisin on liikkeellä paljon risteilymatkustajia. Kiitän kaikkia opintomatkalaisia mukana olosta. Fiksussa porukassa on mukava matkustaa ja matkanjohtaja pääsee helpolla. Verkostoiduimme ja toivottavasti pidämme yhteyttä jatkossakin. Josip Broz Titon kesähuvila rannikolla Hoteelimme San Antonion ranta houkutteli uimaan ja oleskeluun. Kroatialainen pienvenesatama 14 15

9 Kotkan kansallinen kaupunkipuisto TEKSTI HANNA TAJAKKA Kotkan kaupunki on pitkäjänteisesti muokannut perinteisestä teollisuus- ja satamakaupungista viihtyisää puistokaupunkia jo parinkymmenen vuoden ajan. Tässä työssä Kotka on ollut innovatiivisten uudispuistojen rakentamisen edelläkävijä ja näyttänyt hyvää esimerkkiä kaupunkikeskustojen kehittäjänä valtakunnallisesti. Kotkan kansallinen kaupunkipuistoalue on rakenteeltaan niin yhtenäinen, että sitä pitkin on mahdollisuus siirtyä paitsi kaupunginosasta myös historian kaudesta toiseen. Kaupunkipuisto toimii myös viherkäytävänä kahden kansallispuiston välillä. Kuvassa oleva rajaus on luonnos, joka tarkentuu vielä myöhemmin. Kuva Kotkan kaupunkisuunnittelu. Puistorakentamisen rinnalla luontokohteet ja ainutlaatuinen merija jokimaisema virkistysarvoineen ovat luoneet vahvan viher-sinirakenteen, jonka sisällä monikerroksinen teollisuus-, ja rakennushistoria on säilynyt näihin päiviin saakka. Kotkalla on myös pitkä historia valtakuntien raja-alueena ja sen mukana tulleiden sodankäyntien näyttämönä. Tästä muistona ovat valtakunnallisesti arvokkaat ja suojellut linnoitusrakenteet eripuolilla Kotkaa. Joen suistossa ja meren äärellä sijainnut rajakaupunki on toiminut myös vilkkaana kaupankäyntipaikkana. Kansainvälinen kauppa ja sen mukana tulleet lännen ja idän kulttuuriset vaikutteet ovat lyöneet leimansa kotkalaiseen kulttuurimaisemaan. Monimuotoinen kaupunkipuisto Kansallinen kaupunkipuisto -hanke kokoaa yhteen Kotkan mielenkiintoisen historian ja nykyisen kulttuurija luontomaiseman huomioiden eri aikakausien rakennukset, teollisuusympäristöt, viihtyisät kaupunkilaisten ulko-olohuoneet ja virkistymiskeitaat sekä uhanalaiset kasvi- ja eläinlajit. Hankkeen työryhmän puheenjohtaja biologi, FL Risto Hamari toteaa, että kansallinen kaupunkipuisto tuo esiin paikallista kulttuurihistoriaa ja auttaa siten ymmärtämään paremmin nykyisyyteen vaikuttavia juuria. Kotkan alue on historiallisesti merkittävää Vanhan Suomen aluetta, jonka merkitys nyky-suomen kehittymiseen on jäänyt unohduksiin. Kaupunkipuisto tekee näkyväksi tätä valtakunnallisesti merkittävää historiaa. Kaupunkistrategiassaan Kotka on sitoutunut edistämään asukkaidensa hyvinvointia parantamalla ihmisten edellytyksiä toimia vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Kansallinen kaupunkipuisto tukee myös tätä kehitystä, arvioi Hamari. Kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksosen mukaan viheralueiden painoarvo asuinympäristön valinnassa on jatkuvassa kasvussa myös Kotkassa. Kansallinen kaupunkipuisto profiloi Kotkan entistä vahvemmin puistojen ja hyvän elinympäristön kaupungiksi. Samalla se tuo kotkalaisille paremmat viheryhteydet halki kaupungin sekä vahvistaa myönteistä käsitystä kotikaupungista. Tavoitteena on jatkaa puistoverkoston kohentamista koko kaupunkipuiston alueella. Keskustan puistot Koskimaisema kuuluu oleellisena osana Kotkan kansalliseen kaupunkipuistoon. Luonnontilainen Siikakoski on yksi jo 1300-luvulla mainituista Kymijoen taloudellisesti tärkeistä siian ja lohen kalastuspaikoista luvun alussa sen kuohuissa kalastivat Valamon luostarin munkit. alkavat olla jo hyvällä mallilla, kun Katariinan Meripuisto alkaa olla lopullisessa muodossaan. Myös Lehmusbulevardin Veistospuistoa täydennetään parilla uudella taideteoksella lähivuosina, toteaa Laaksonen. Uusin puistotulokas on Karhulan-Jumalniemen jokirannoille rakennettu 2,5 kilometrin pituinen Jokipuisto. Siitä on tarkoitus kehittää Sapokan Vesipuiston ja Katariinan Meripuiston kaltainen nähtävyys. Kaupunkipuisto yhdistää kaksi luonnonsuojelualuetta Kotkan kansallisen kaupunkipuiston rajaus on niin laaja, että se toimii ekologisena käytävänä lähiseudun kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden välillä. Kaupunkipuisto yhdistää toisiinsa pohjoisessa sijaitsevan Valkmusan kansallispuiston ja alueen eteläpuolella olevan Itäisen Suomenlahden kansallispuiston. Rajauksen sisälle kuuluu myös jokivarren ja saariston Natura-alueet. Sotahistoria ja merenkulku ovat tuoneet oman lisänsä alueen luonnon monimuotoisuuteen. Säilyneiden Ruotsinsalmen linnoitusrakenteiden kasvillisuudesta tavataan edelleenkin sotatulokaslajistoa eli polemokoreja. Erityisesti pitkä venäläiskausi on ollut kasvillisuushistoriassa keskeinen ja siitä on näkyvissä viitteitä vielä nykyäänkin, kertoo ympäristösuojelupäällikkö Heli Ojala kaupunkipuiston rajauksen sisällä olevista kasvilöydöistä. Vanhojen tulokaslajien kasvuympäristöt ovat käyneet vähiin rakentamisen ja satamakenttien asfaltoinnin seurauksena. Heikkoina kilpailijoina lajit kärsivät lisäksi kasvupaikkojen umpeenkasvusta. Linnoituksista onkin muodostunut tärkeitä alueen luonnon- ja kulttuurihistorian säilyttäjiä ja kertojia sekä tärkeitä suojapaikkoja taantuville lajeille. Suojapaikan linnoituksen muurien koloista ovat löytäneet muun muassa keltakynsimö (Draba nemorosa), nuokkulapiosammal (Desmatodon cernuus), soikkoratamo (Plantago media), valkomesikkä (Melilotus albus), harmio (Berteroa incana) ja hullukaali (Hyoscyamus niger). Toinen arvokas alue uhanalaisten kasvilajien säilymisen kannalta on Huumanpohja, joka on matala, rehevä merenlahti laajoine kasvillisuusvyöhykkeineen. Rantavyöhykkeellä kasvaa valtakunnallisesti uhanalaista hukkariisiä (Leersia oryzoides) ja juurtokaislaa (Scirpus radicans). Huumanpohja on näiden lajien tärkeä esiintymispaikka, sillä niiden kannat ovat keskittyneet juuri eteläiseen Kymenlaaksoon. Rantamatalikolla tavataan lisäksi lietetatarta (Persicaria foliosa) ja paunikkoa (Crassula aquatica), jotka luokitellaan uhanalaistuviin, silmälläpidettäviin lajeihin. Arkkitehtuuria ja teollisuushistoriaa Kotkan kansallisen kaupunkipuiston maisemakuvan näkyvä osa ovat tehtaat ja teollisuuslaitokset. Kustaa Vaasan vierailu seudulle vuonna 1555 tuotti Korkeakoskelle yhden Suomen ensimmäisistä ja suurimmista sahamyllyistä. Laitoksen toiminta alkoi vuonna 1564 ja siitä lähtien paikalla on ollut teollista toimintaa luvun eurooppalainen talousbuumi synnytti muutamassa vuodessa Kotkan ympäristöön kymmenkunta sahaa. Sahojen toimintaa Kotkassa on edelleen, mutta näkyvimmin kansallisen Merikeskus Vellamo ja sen ympärille rakentuva kulttuurisatama tulee lisäämään kotkalaista kulttuuritarjontaa tulevina vuosina. Meren jättilainetta muistuttavan rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy, pääsuunnittelijana a rkkitehti, professori Ilmari Lahdelma

10 kaupunkipuiston maisemaa leimaavat paperi- ja selluloosatehtaiden profiilit, kuten Karhulan tehtaat, Sunilan tehtaat ja Kotkansaarella sijaitseva Enso-Gutzeitin alue. Teollisuushistoriasta kaupunkipuisto sulkee sisäänsä Karhulan tehtaiden valtakunnallisesti arvokkaan, ajallisesti monikerroksisen asuntoalueen ja Alvar Aallon suunnitteleman Sunilan asuntoalueen, lisää kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen. Arvokkaiden teollisuusrakennusten ja -ympäristöjen lisäksi kaupunkipuistossa on nähtävillä runsaasti muitakin rakennuskulttuurin helmiä. Alueella on näyttävä valikoima eri aikakausien ja tyylisuuntien arvorakennuksia. Rinta rinnan ovat puukaupungin villahenkiset talot, jugendin jykevät kivitalot, 1920-luvun klassismin aarteet ja 1930-luvun funktionalismin aikakauden massiiviset kerrostalot. Uusinta arkkitehtuuria edustaa Kulttuurisatamaan vuonna 2008 rakennettu Merikeskus Vellamon rakennus. Langinlaakson, Langinkosken, Korelan ja Metsolan siirtolapuutarhaalueet täydentävät monimuotoista rakennusperintöä, toteaa Hannonen Matkailunedistämistä Kansallinen kaupunkipuisto status parantaa kaupungin imagoa ja lisää Kymijoki on usein erottanut itää ja länttä toisistaan. Itäisen kulttuurin jäljet ovat vahvat, mutta myös läntisestä on nähtävissä merkkejä. alueen kiinnostavuutta myös kunnan rajojen ulkopuolella, uskoo matkailupäällikkö Sanna Nikki. Nikin mukaan hyvin hoidettu, viihtyisä ja monipuolisia palveluja tarjoava kaupunkipuisto tukee matkailua ja päinvastoin. Matkailun avulla voidaan tehdä kaupunkipuiston alueella olevia tuntemattomampia kohteita tunnetuksi laajemmalle matkailijajoukolle, kunhan huolehditaan kohteiden saavutettavuudesta ja riittävästä opastuksesta. Myös muut matkailupalvelurakenteet, kuten WC:t ja kahvilat pitää saada ajan tasalle. Sapokan Vesipuisto, Sibeliuspuisto ja Katariinan Meripuisto houkuttelevat jo nyt runsaasti matkailijoita varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Akvaariotalo Maretarium ja Merikeskus Vellamo kerää kävijöitä ympäri vuoden. Vesillä liikkujille Kotkan edustan saaristo tarjoaa runsaasti viihtyisiä ankkuroitumis-, uima- ja piknikpaikkoja. Kalastus on merkittävä osa kotkalaista virkistäytymistä sekä matkailuelinkeinoa. Uusia palveluja ja tarjontaa kehitetään joen varrelle sijoittuneissa matkailualan yrityksissä. Kalastuksen rinnalle ovat tulleet muun muassa koskimelonta ja koskenlasku. Tiivistäen voikin todeta, että kansallinen kaupunkipuisto tarjoaa Kotkalle runsaasti mahdollisuuksia kehittää viihtyisää kaupunkia edelleen paremmaksi paikaksi elää ja olla. Kansallinen kaupunkipuistoverkosto saa puolestaan Kotkasta monipuolisen lisän täydentämään arvokasta verkostokokonaisuutta. SENIORIKERHO TIEDOTTAA SENIORIKERHON HALLITUS V Puheenjohtaja Juhani Mäntykoski Jäsenet Matti Peltonen Veikko Salminen Matti Mikkonen Varajäsenet Jaakko Koskinen Ahti Kuki Martti Raulus TAPAHTUMIA V Tehtiin perinteinen teatterimatka Tampereelle. Ensilumen aikaan kuntoiltiin Saariselällä viikolla 48. Teatteriesitys Areenateatterissa Helsingissä. Senioreja osallistui RKL:n järjestämään kuntoviikkoon 70+ Pajulahdessa sekä RKL:n seniorien vuosikokoukseen. Lähetettiin kokousedustajat KRI:n vuosikokoukseen. 1. Kerhon nimi on KRI:n SENIORIKERHO. 2. Kerho on KRI:n organisaation osa. 3. Kerhon jäsenyyteen hyväksytään eläkkeelle siirtynyt KRI:n jäsenyyteen kuuluva henkilö. 4. Kerhon tavoitteena on koota KRI:n eläkeläisjäsenet senioritoimintaan. Tukea KRI:n hallitusta eläke-ehtojen kehittämisessä ja niiden turvaamisessa niin, että ne vastaavat jäsenistön sosiaalisia tarpeita. Kerho pyrkii vaikuttamaan myös yhteiskunnallisiin, sosiaalisiin, sivistyksellisiin sekä muihin eläkeläisten elämänlaatua parantaviin toimiin. 5. Kerhon jäsenillä on oikeus KRI:n hallituksen heille tarjoamiin jäsenpalveluihin. 6. Kerho järjestää erilaisia tilaisuuksia toteuttaakseen kohdan 4 tavoitteita, sekä jäsenistön tarpeita virkistys-, valistus ym. toiminnan alueilla. SENIORIKERHO TOIMINTASÄÄNTÖ 7. Kerhon talous perustuu KRI:n hallituksen päättämään vuosimaksuun sekä toimintamäärärahaan, joka kattaa jäsenpalvelut ja kerhon toimintakulut. Jäsenille järjestetyt virkistystilaisuudet katetaan pääosin osallistumismaksuilla. 8. Seniorikerhon toiminta organisaatioltaan tulee olla mahdollisimman kevyt. Esimerkiksi valistus- ja virkistystapahtumista tai niihin verrattavista tilaisuuksista ei tule pitää pöytäkirjaa, vaan päiväkirjamuotoinen osallistumislista tapahtumaluetteloineen riittää. Hallituksen kokouksista laaditaan muistio, jonka sihteeri ja puheenjohtaja allekirjoittavat. Vuosikokouksesta laaditaan pöytäkirja. Kerhon toimintaa ohjaa vuosikokouksessa valittu hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja kolme hallituksen jäsentä sekä hallituksen jäsenten henkilökohtaiset varajäsenet. Varapuheenjohtaja valitaan hallituksen varsinaisista jäsenistä. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kaksi hallituksen jäsentä tai heidän varajäsentään on paikalla. Hallituksen sihteerinä toimii aina joku hallituksen jäsen vuorollaan. Puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten toimikausi on samanpituinen kuin KRI:n hallituksen toimikausi (3 vuotta). Vuosikokouksesta ilmoitetaan KRI:n hallituksen päättämällä tavalla. Kotkan keskusta sijaitsee rakennetun Ruotsinsalmen merilinnoituksen alueella. Kaupunkipuiston aseman vahvistaminen Ympäristöministeri Sanni Grahn- Laasosen ensimmäisiä virkatehtäviä oli allekirjoittaa Kotkan kansallisen kaupunkipuiston perustamisasiakirja Näin kaupunkipuiston asema tuli lopullisesti vahvistetuksi. Kotkan kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitys löytyy verkko-osoitteesta: Lisätietoja kansallisista kaupunkipuistoista löytyy ympäristöministeriön verkkosivuilta: monimuotoisuus/luonnonsuojelualueet/ Kansalliset_kaupunkipuistot Kirjoittaja toimii Kotkan kansallisen kaupunkipuisto -hankkeen työryhmän koordinaattorina. Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Viherympäristö-lehdessä 4/2010. VUODEN 2015 TAPAHTUMISTA TIEDOTETAAN SENIORIKERHON JÄSENILLE ALKUVUODEN AIKANA. Suunnitteilla Teatterimatka Vuosikokous Kuntoviikko Tiedotetaan KRI:n ja RKL:n retkistä ja tapahtumista. KRI:n nettisivuilla on paljon hyödyllistä tietoa ja sieltä löytyy myös seniorikerhon sivu. Surffailepas siellä. Terveisin hallitus Seniorikerhon jäseniä toimintavuonna oli 40. Seniorikerhon vuosimaksu v on 15 euroa. Maksa vuosimaksu tammi helmikuussa J Ä S E N K O R T T I 2015 Jäsenmaksu 15 Sampo-Pankki FI Eräpäivä KUNTIEN RAKENNUSMESTARIT JA -INSINÖÖRIT AMK RY SENIORIKERHO Jäsen: Osoite: Puhelin: Sähköposti: 18 Viite: Seniorikerhon jäsenmaksu + maksajan nimi 19

11 PRISMA-KESKUS HOLLOLAN SUUNNITTELUSTA PALVELUJA JA ASUMISTA KUNTAKESKUKSEN YTIMESSÄ A1-ARKKITEHDIT OY / JANI TALONPOIKA Hollolan Kuntakeskuksen liikekortteleita koskeva asemakaavan muutoshanke käynnistyi vuonna Asemakaavan muutosta alueelle olivat hakeneet Hämeenmaan Kiinteistöt Oy, YIT Rakennus Oy valtakirjalla, MK Finland1 Oy sekä keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Päätös kaavoituksen aloittamisesta ja kaavoitussopimuksen laatimisesta tehtiin alkuvuodesta 2011 ja kesällä 2012 Hollolan kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen. Kaavoitushankkeen tavoitteena oli laatia keskusta-alueelle täydennysrakentamisen mahdollistava asemakaava ja samalla parantaa keskustan palvelutarjontaa. Suunnittelun tavoitteeksi asetettiin keskusta-alueen saattaminen yhtenäiseksi ja houkuttelevaksi kokonaisuudeksi, jossa huomioitaisiin myös taajamakuvalliset, liikenteelliset ja toiminnalliset seikat. Edellä mainittujen tavoitteiden toteutumista valvomaan kunnanhallitus nimesi erillisen viranhaltijoista koostuneen ohjaustoimikunnan. Kohteen suunnittelu jakautui kahteen toisistaan selkeästi eroavaan osioon, toisaalta 1. kerroksessa sijaitseviin liiketiloihin sekä niitä palveleviin kellarin pysäköintitiloihin, toisaalta liiketilojen päälle kaavoitettuihin asuinkerrostaloihin joista OK Hämeenmaan kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen vetovastuun oli jo aiemmassa vaiheessa ottanut YIT Rakennus Oy suunnittelijanaan Lahtelainen Arkkitehtityö Oy. Rakennusoikeutta tontilla oli käytettävissä yhteensä k-m 2 joista kerrostaloille oli osoitettava vähintään 4000 m 2 ja enintään 6000 m 2. Kohteen varsinainen rakennussuunnittelu polkaistiin osaltamme käyntiin keväällä 2013 liiketilojen sekä pysäköintikellarin tilankäyttökaavioiden laatimisella. Tuohon mennessä tilaajan kanssa käydyissä keskusteluissa oli jo varsin hyvin täsmennetty sekä Hämeenmaan omien toimintojen vaatimat pinta-alat että alustavien vuokralaiskartoitusten mukaiset liiketilat karkeine huoneistoaloineen. Pääkäyttäjänä toimivan Prisman kokonaisalaksi haarukoitiin br-m 2. Muita käyttäjiä luonnosvaiheessa oli listattuna vajaat 30 liiketilojen pinta-alojen vaihdellessa 40 m 2 pienliiketilasta aina 1500 m 2 myymälään asti. Lisäksi tilasuunnittelussa oli huomioitava kiinteistöissä jo ennestään toimivat käyttäjät ja heidän sijoittumisensa kokonaisuuteen myös toteutusvaihe silmälläpitäen. Prismalle varatun tilan lisäksi varsinaista ulosvuokrattavaa liiketilaa keskukseen kertyi kaiken kaikkiaan vajaat 8000 m 2. Periaatteet liikerakennuksen pohjaratkaisusta oli tutkittu melko pitkälle jo kaavoitusvaiheessa. Esimerkiksi kauppakäytävien sijoittumiset ja yhteydet suhteessa ympäristöön ja sitä kautta mm. pääsisäänkäyntien paikat oli pitkälti osoitettu jo kaavassa. Liikerakennusta halkoo poikittain itä-länsisuuntainen ja pitkittäin etelä-pohjoissuuntainen kauppakäytävä joiden varrelle liiketilat sijoittuvat. Käytävien risteyskohdassa asemakaavan osoittamassa paikassa käytävät levenevät muodostaen kahviloiden ja ravintoloiden ympäröimän torialueen. Myöskin vanhaan rakennuskantaan ja Hollolan toriin liittyminen saneli omalta osaltaan toimintojen sijoittumisen. Tontin pohjoispäässä sijaitsevan Liikerakennus Kompassin tiloissa toimivan S-Marketin tilat oli saneerattu jo aiemmin. Saneeraus oli toteutettu siten että S-Marketin päivittäistavaraosasto voitaisiin yhdistää vain pienin muutoksin laajennuksessa syntyvään Prismaan, periaatteessa Prisma oli siis jo puoliksi tehty tai ainakin sitä kautta paikalleen naulittu. Myös paikoitukseen varatun kellarin suunnittelu määräytyi pitkälti jo ennalta määritetyin periaattein. Tontin eteläsivulla olevan uuden ajoyhteyden paikka oli kaavassa osoitettu ja laajennuksen pohjoisreunalla liitos vanhaan kiinteistöön ja sen pysäköintijärjestelyyn sanelivat reunaehdot. Kompassin kellariparkissa olemassa olevat yksisuuntaiset ajoväylät ja vinopysäköinti todettiin sinällään toimivaksi ratkaisuksi sekä rakennusrunkoon suhteutettaessa että toiminnallisesti joten laajennus suunniteltiin samoin periaattein. Uusia pysäköintipaikkoja kellarin laajennusalueelle saatiin mahtimaan 323 kpl ruutujen kokonaismäärän noustessa 560:een. Pysäköintiruudun leveydeksi laajennusalueella mitoitettiin 2700 mm. Uudet kulkuyhteydet liikekeskuksen ja kellarin välillä sijoitettiin siten että kerroksesta toiseen siirtyminen on toiminnot huomioiden mahdollisimman luontevaa. Kulku kerrosten välillä tapahtuu sekä hissein, liukukäytävin että liukuportain. Yhteys asuinkerrostaloihin tapahtuu kellaritasolta rakennuksen eteläpäädystä jonne myös asukaspysäköinti sekä asuntoja palvelevat kiinteistövarastot sijoitettiin. Suurimmat ongelmat lupavaiheen rakennussuunnittelussa liittyivät tasoeroihin maanpinnan sekä vanhojen säilytettävien kiinteistöjen välillä. Tulevia lattiakorkoja määritettäessä lähtökohdaksi valikoitui automaattisesti tulevan Prisman lattiapinta, joka haluttiin yhteen tasoon. Tällöin oli sanomattakin selvää, että liikekeskuksen pääasiallinen lattiataso määräytyi S-Marketin olemassa olevan lattiakoron mukaan. Ympäröivän maaston laskiessa tontin eteläreunaa kohti päädyttiin siihen, että Kuntakeskuksen pääkatujen risteyksessä olevalla ns. pääsisäänkäynnillä suunnitellun 1. kerroksen lattiapinnan ja maanpinnan välillä korkoeroa oli lähemmäs 4 metriä. Myös säilytettävien rakennusten lattiapintojen välillä oli noin 700 mm tasoero joka johti rakennuksen sisäisiin luiska- ja porrasjärjestelyihin ko. liitoskohdissa. Rakennuksen sijoittuminen aivan Hollolan kuntakeskuksen ytimeen antoi haastetta arkkitehtonisen yleisilmeen suunnittelulle. Suunnittelun visuaalisena lähtökohtana oli enemmänkin olemassa olevaan maisemaan ja rakennuskantaan sopeuttaminen kuin sitä liiaksi korostaminen. Alusta asti oli selvää, että asuinkerrostalojen sijoittuminen jalustana toimivan liikekeskuksen katolle antaisi rakennuksen yleisilmeelle sen vahvan luonteen ja niiden yhteen sovittelun tulisi olla saumatonta. Julkisivuissa pyrittiin rauhallisen tasapainoiseen sommitteluun siten että vältytään pitkiltä ja tylsiltä yhtenäisiltä julkisivun osuuksilta. Pohjan suunnittelussa haasteena olleet maaston korkoerot antoivat julkisivujen suunnitteluun oikeastaan yhden ulottuvuuden lisää. Kansankadun puolella melko matalaa rakennusmassaa saatiin rikottua sekä 2. kerroksisella konehuonemassalla että korkean oloisella pääsisäänkäynnillä jota Kansankadun puolelle kiertyvät kerrostalot vielä korostavat. Hollolan torille avautuvaa julkisivua on pyritty puolestaan tarkoituksellisesti madaltamaan jolloin inhimillinen mittakaava perinteisessä toriympäristössä on saatu säilymään. Myöskään selkeänä keskustan maamerkkinä toimivaa Hollolan kirjastoa ei ole lähdetty julkisivullisesti millään tavoin haastamaan vaan on haettu pikemminkin hyvin Osuuskauppamaista julkisivun käsittelytapaa. Julkisivuissa on rakennuslupavaiheessa sekä liikerakentamisen että asuinrakentamisen osalla käytetty yhtenäisiä pintamateriaaleja, vaaleaa ja punaruskeaa rappauspintaa sekä kiviaineisia julkisivulevyjä. Puuta on käytetty muutamassa hyvin harkitussa yksityiskohdassa ja kaavassa määritetyt viherseinät rytmittävät kiviainespintoja sekä keventävät rakennuksen luonnetta. Suunnittelua vietiin eteenpäin liikerakentamisen ja asuinkerrostalojen osalta rinta rinnan. Varsinaisten suunnittelukokousten lisäksi pääsuunnitelmien yhteen sovittelua tehtiin pienemmissä lähinnä arkkitehtien ja rakennesuunnittelijan välisissä palavereissa. Liikerakennuksen osalla myös palotekninen suunnittelu näytteli suurta roolia ja vietiin lupavaiheessa jo hyvin pitkälle. Oikeastaan vain lopullisten käyttäjien mukaiset tilajärjestelyjen tarkennukset jäivät puuttumaan. Suunnitelmia esiteltiin syksyn aikana hyvässä yhteistyöhengessä myös kunnan nimeämälle ohjaustoimikunnalle sekä erikseen rakennusvalvontaja pelastusviranomaisille joilta saadun pääasiassa positiivisen palautteen mukaan suunnitelmia edelleen kehitettiin. Varsinaiset rakennuslupa-asiakirjat sekä liikerakentamisen että asuintalojen osalta jätettiin sisään ennalta sovittuna päivämääränä marraskuussa 2013 ja rakennuslupa kohteelle myönnettiin keväällä Tätä artikkelia kirjoitettaessa varsinainen investointipäätös hankkeen osalta odottaa edelleen riittävää määrää eri toimijoiden sitoutumisia eikä rakentamisen aloittamisen tarkkaa ajankohtaa ole vielä lyöty lukkoon. Toiveissa kuitenkin on että taloustilanteen kohentuessa hanketta päästään totuttamaan täydellä höyryllä ja Hollolan kuntakeskuksen palvelutarjonta saadaan jälleen puhallettua monipuoliseksi ja kaikkien tarpeita osaltaan tyydyttäväksi. Prisma-Keskus Hollola, liikerakentaminen: Lupavaiheen suunnittelijat: Arkkitehti: A1 Arkkitehdit, pääsuunnittelija Jani Talonpoika (RA) Rakennesuunnittelu: Päijät-Suunnittelu Oy Palosuunnittelu: PaloÄssät Oy Geosuunnittelu: Taratest Oy LVIS-suunnittelu: SOK-Kiinteistötoiminnot Kohteen laajuustiedot (suluissa laajennusosan tiedot) Kerrosala m2 ( m 2 ) Kokonaisala ( m 2 ) Tilavuus m3 ( m 3 ) 20 21

12 Puurakentaminen hyvin esillä Yli puolet Vantaan asuntomessualueelle rakennettavista pientaloista on puurakenteisia. Tunnelmallinen puu näkyy messuilla myös monissa sisustusratkaisuissa. Puurakentamisen edut tulevat kokonaistaloudellisuudesta ja nopeammasta rakentamisen kokonaisajasta. Kun runkovaihe saadaan nopeasti valmiiksi, päästään aloittamaan sisävalmistustyöt. Perustusrakenteiden säästöt tulevat paalutukseen nähden kevyemmästä perustustavasta; mutta nämä ovat aina tapauskohtaisia riippuen maaperästä, sanoo rakennusmestari Jorma Häkkinen Vantaan kaupungin tilakeskuksesta. Puutalossa tilankäyttö on joustavampaa kuin kivitalossa ja tiloja on helpompi muunnella jälkikäteen. Useissa asuntomessualueen pientaloissa on pyritty huomioimaan tilojen muunneltavuus elämäntilanteiden ja perhekoon muutosten myötä. Talo teltassa säältä suojassa Puurakentaminen on kuivarakentamista, jolloin rakentamisen aikainen kosteudenhallinta on erityisen tärkeää. Vantaan messualueella Rakennusliike Reposen PuuMera-puukerrostalon rakentaminen tapahtuu sääsuojassa hupun alla: valmiit puuelementit tuodaan suoraan tehtaalta asennuspaikalle ja nostetaan talon sisään kuivana. Töitä voidaan tehdä tehokkaasti sääoloista riippumatta ja työskentelyympäristö on työntekijöillekin miellyttävämpi. PuuMera-kokonaiskonseptin lähtökohtana on turvallinen passiivienergiarakentaminen. Asuntomessukohteestamme kiinnostuneet pääsevät seuraamaan hankkeen etenemistä www. puumera.fi-sivustolla, Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela vinkkaa. Rakennustyöt Kivistön messualueella etenevät vauhdikkaasti ja marraskuun alussa työt on aloitettu kaikilla kerrostalotyömailla sekä 26 pientalotontilla, ryhmärakentamiskohteen on tarkoitus aloittaa vielä tämän vuoden puolella. Asuntomessut pidetään Vantaan Kivistössä ensi kesänä Vantaan Kivistö on voimakkaasti kasvava asuinalue, josta tulee lähivuosina useiden tuhansien uusien vantaalaisten kotiseutu. Kehäradan, uuden kaupunkikeskuksen ja palveluiden myötä Kivistössä asutaan ja eletään ajan hermolla, mutta kuitenkin lähellä luontoa ja metsäpolkuja. Euroopan suurin asuinkäyttöön tarkoitettu puukerrostalo PuuMera rakennetaan asuntomessualueelle Vantaan Kivistöön. Sääsuojassa hupun alla rakentaminen sujuu mukavasti eivätkä syksyn sateet ole päässeet kastelemaan rakenteita. Asuntomessuilla Vantaalla TEKSTI: KATI HARKOMA, KUVAT: ANNE HASSINEN ASUNTOMESSUTOIMISTO, VANTAAN KAUPUNKI Vantaan Kivistön messualueelle rakennetaan noin 28 pientaloa ja kolme kerrostaloa. Yli puolet pientaloista on puurakenteisia ja kerrostalokohteista suurin on 186 asunnon puukerrostalo. Asuntomessuilla puu tullaan näkemään taloissa ja asunnoissa hyvin monessa muodossa, sekä talojen runkorakenteissa ja ulkopinnoissa että sisustuksessa luvulla puurakentamisen suosio on kasvanut kaiken aikaa. Vuonna 2011 uudistetut rakennusten paloturvallisuusmääräykset paransivat puun käyttömahdollisuuksia kerrostalorakentamisessa. Nimenomaan korkeiden puukerrostalojen paloteknistä suunnittelua on saatu uusilla määräyksillä yksinkertaistettua. Puu on luonnon oma rakennusmateriaali Puurakentamisen perusteina on usein ympäristö- ja energiasyyt. Mutta kuinka paljon voimistunut ympäristöajattelu on lisännyt puurakentamisen suosiota, sitä on vaikea mitata. Puu on uusiutuva ja kierrätettävä materiaali, jota ei tarvitse lähteä hakemaan kaukaa. Puun etuja rakennusmateriaalina ovat myös keveys, lujuus ja helppo työstettävyys. Vantaan asuntomessualueella talot rakennetaan pääosin savimaalle. Puurakenteinen talo on kivitaloa kevyempi ja tulee edullisemmaksi rakentaa saviselle maaperälle 22 23

13 Hollolan uusi pelastusasema Hollolan kunta muodostaa 11 lähikunnan kanssa Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen, jonka hallinnasta vastaa Päijät-Hämeen liitto. Pelastuslaitoksen toiminta jakautuu hallintoon, operatiiviseen toimintaan, ensihoitoon, riskienhallintaan sekä tekniseen kunnossapitoon ja huoltoon kaluston ja kiinteistöjen osalta. Hollolan nykyinen paloasema on rakennettu vuonna Rakennusta on korjattu ja parannettu useaan otteeseen, mutta tiloja on jouduttu myös sulkemaan korkeiden mikrobipitoisuuksien vuoksi. Henkilökunnalla on ilmennyt pitoisuuksien vuoksi terveydellisiä ongelmia. Osa paloaseman toiminnoista on jouduttu sijoittamaan pihalle rakennettuihin toimistokontteihin. Toiminnallisesti nykyinen paloasema ei täysin vastaa tämän hetkisiä vaatimuksia. Edellä mainituista syistä johtuen käynnistettiin paloaseman rakentamisen tarveselvityksen laatiminen loppusyksyllä Pelastusasemen hankesuunnitelma valmistui kesällä 2013 ja sen pohjalta käynnistettiin toteutusvaiheen suunnittelu syksyllä Suunnittelu on tehty tietomallipohjaisesti kaikkien suunnittelualojen osalta. Uuden pelastusaseman tontti (Paassillantie 5) sijaitsee Riihimäentien varressa, lähellä rakennettavan ohitustien ja Riihimäentien liittymää. Tontin maanpinna taso oli lähtötilanteessa useita metrejä Riihimäentietä alempana ja tontin peruskorkoa on jouduttu tästä syystä nostamaan. Tontilla on tehty kesällä 2014 keskimäärin noin kolmen metrin louhetäyttö. Uusi pelastusasema on kaksikerroksinen rakennus, jossa on kalustohallipaikat yhteensä 12 ajoneuvolle. Asemalle sijoitetaan myös ensihoidon yksiköt. Hallien yhteyteen rakennetaan lisäksi pesu- ja huoltohallit. Maantasokerrokseen sijoitetaan lisäksi operatiiviseen. toimintaan välittömästi liittyvät huolto- ja varastotilat sekä toimisto- ja koulutustilat Valmiustilat eli miehistön majoitushuoneet, sosiaalitilat, kuntosali sekä oleskelutilat sijoitetaan toiseen kerrokseen. Paloaseman operatiivisten tilojen osalta tilat rakennetaan Puhdas paloasema -mallin mukaisesti. Mallin tarkoituksena on vähentää palomiesten altistumista terveydelle haitallisille savu-, noki- ja kemikaalijäämille. Tilojen sijoittelun kannalta tämä tarkoittaa, että likaiset ja puhtaat tilat on selkeästi erotettu toisistaan. Operatiivisista tehtävistä palaavista sammutusajoneuvoista puretaan likaantunut kalusto ja varusteet läpiajettavassa pesuhallissa, jossa suoritetaan myös kaluston esipesu. Ajoneuvokaluston pesu tapahtuu aina ennen ajoneuvon siirtämistä kalustohalliin. Keskeiset huoltoja pesutilat sijaitsevat pesuhallin välittömässä läheisyydessä ja näihin tiloihin on suora kulkuyhteys. Huolletut varusteet siirretään suoraan puhtaiden tilojen puolelle kulkematta pesuhallin kautta. Rakennuksen suunnittelussa on otettu huomioon Terve Talo -kriteerit, joilla pyritään kosteuden, melun, emissioiden ja ilmanvaihdon hyvään hallintaan. Kosteuden hallintaan, rakenteiden toimivuuteen ja huollettavuuteen, ulkovaipan kaasutiiveyteen ja sisäilman pölyttömyyteen on suunnittelussa kiinnitetty erityistä huomiota. Rakennus perustetaan paalujen varaan. Rakennuksen kantava runko on teräsbetonia ja lämmöneristys tehdään pääosin SPU-eristeillä. Lämmönlähteenä rakennuksessa on maalämpö. Julkisivut verhoillaan paloasemien perinteitä kunnioittaen poltetulla tiilellä, joka muurataan paikalla. LAAJUUSTIEDOT: tontin pinta-ala m 2 bruttoala yhteensä 2704 m 2 tilavuus yhteensä m 3 P&R Arkkitehdit OY/ Pekka Salmi Arkkitehti SAFA, Pääsuunnittelija is sy Ulkovarasto I Nurmikivi Riihimäentie Syöksytie Suojakaide (h=700) Puomi nä Kalustopiha Asf Pesuhalli Kalustohalli Asf ap (henkilökunta) +127 Paloasema II porakaivo Lumen läjitys Opastaulu (valaistu) Huolto Varasto Suojakaide Asf porakaivo Asf Bl Pääsisäänkäynti % :3 8 ap (henkilökunta) sv Varavoimakontti Jätevarasto porakaivo LE-AP +127 porakaivo % Suojakaide Pelikenttä 15x (hiekka) ap + 1 LE-ap (vieraat) Lipputanko (10 m) asf ajo/h hv 702 Y-7 Niitty II e=0.40 z : (asemakaavassa esitetty ohjeellinen korko) PAASSILLANTIE 124 Hollolan uuden pelastusaseman rakennuspaikka odottaa rakentajia syksyisessä räntä-/vesisateessa. Alueella suoritetaan mittavat maanrakennustyöt ja louhintoja muutoinkin. Taustalla työt käynnissä. kv jv Hakekattila (varaus) hv EV ET

14

15 Piirustus on generoitu tietomallista. ajo-ovi ajo-ovi V01 Halli_V1 V04 Var-A_V1a V03 Var-B_V1b PPP PPP Ritiläkaivo "kurasieppari" 600x PPP PPP V27 Tulityö kaivo V26 Liik.merk.puhd PPP V13 Käy_Vvb2 V25 Var_penkit V20 Var_pienkone 15 x 173 = V23 Puutyö V06 Ajo_Vva1 V05 Ajo_Vvb1 V24 Maalaus V21 Var_öljyt V22 V28 Var_kemia WC_työ PPP Ritiläkaivo Ritiläkaivo "kurasieppari" 600x1200 V12 Käy_V2bB V81 IV-kh ylätilat päällä suojaverho V60 Autopesu V65 Poistoilmakammio1 PPP PPP Kaiteet +tikasportaat ylätasolla kaivo V02 Halli_V2 haalausaukko V61 Jäte V64 IV-kh jätekontti tasaisella V62 SS V63 Tele Kuivausritilä/ mattosyvennys 800x1400x h30 Ritiläkaivo "kurasieppari" 600x1200 V07 Käy_Vva1-V2a V31 SS2 Nettipiste V58 Varasto1 1,3 m 2 Keittiötila Irtokalusteet erillishankintana, ei RU V30 Tauko taukotila, 92 h EI120 EI120 V32 Käy_henk V33 SPK V40 V59 Henk.tila_1 Varasto2 V44 V48 WC_1a Kuiv.h_1 V45 WC_1b V34 V46 WC_Y1 WC_1c V35 V47 WC_Y2 WC_Urin V41 V36 Pesuh_1 V42 Siiv Suihkut_1 Kaiteet V37 ylätasolla Tekn.porras V51 V38 Pesuh_2 V52 WC_Y3 Pukuh_2 V57 V39 WC_2c WC_Y4 V56 WC_2b V49 V55 Kuiv.h_2 WC_2a PPP V80 Halli M_Tekn.ylätila 13 x 215 = V09 Varikkoramppi V50 Henk.tila_2 103kpl 30cm => 52h 86kpl 30cm => 43h V14 Käy_H V43 Sauna_1 V53 Suihkut_2 V54 Sauna_2 tuuletettu tila lepotasanne PPP V08 Käy_V-P V15 Kuiluh_H V16 Käy_G V19 Porras_G V17 Hissi_G V18 Hissiaula_G Jätkäsaaren maanalaiset tilat Tasokoordinaatisto / Plankoordinatsystem: (pysäköintilaitos ja STARA:n varikko sekä VSS) Mitat tarkistettava paikalta Helsingin kaupungin erilliskoordinaatisto / Helsingfors stads lokala koordinatsystem Korkeusjärjestelmä / Höjdsystem: NN (=N43) Kuilu KUILU H H G JÄTKÄSAARI H1 TEKSTI: VUOKKO UUSIKANGAS VALOKUVAT: SARA MALMBERG PIIRUSTUKSET: INNOVARCH OY / JUHA LAMPI RAKENNUSKOHDE JA SEN SIJAINTI Rakennuspaikka: Helsingin kaupunki Kaupunginosa 20 JÄTKÄSAARI Maanalainen kaava-alue yleisen katualueen, Hyväntoivonpuiston ja korttelialueiden alla. Postiosoite: Välimerenkatu 12, HELSINKI Kuilu-Leikkaus H1 Pysäköintilaitoksen ja väestönsuojan kokonaisala on 33 1: m 2 (sisältää ajorampin ja pysty-yhteydet) STARA:n työtukikohdan, varikon kokonaisala on m 2 Hankekokonaisuuden laajuus yhteensä m 2 Kohteesta luovutetaan urakoitsijalle piirustus- ja selostusasiakirjojen lisäksi arkkitehdin laatima ifc-malli sekä bimxtarkastelumalli, em. suunnitelmia havainnollistavaksi materiaaliksi. Suunnitelma-asiakirjoissa on esitetty alkuperäinen louhintakeilaustieto siinä laajuudessa, kuin se on ollut käytettävissä. Täydentäviä louhintoja ei ole keilattu uudestaan, joten tarkkeet 1:100on otettava pikalta. Katutaso, osapiirustus RAKENNUSTYÖN YLEISKUVAUS Kaksi kalliotilakiinteistöä niihin johtavine yhteisine ajoramppeineen ja omine pystyyhteyksineen. Toinen kalliotilakompleksi tulee toimimaan Staran Jätkäsaaren varikkotilana ja toinen palvelee lähikiinteistöjen asukaspysäköintilaitoksena, jonne sijoitetaan kaavan määräämät velvoiteautopaikat. Pysäköintilaitokseen sijoittuu myös lähikiinteistöjen kalliosuoja. Pysäköintilaitos on osin kaksikerroksinen, muilta osin tilat ovat yksikerroksiset. Kalliorakenteita täydentävät betonirakenteet. Kalliotilat sijoittuvat tulevan Jätkäsaaren uuteen kaupunkimiljööseen Hyväntoivonpuiston ja usean korttelin alle. Kaupunkitilaan tulee näkymään vain puiston taidetukimuureihin integroituva sisäänajoyhteys, sekä muutama ilmastointielementti. Kaikki muut pysty-yhteydet sijoit- H2 tuvat kortteli-rakenteisiin ja lupa-asiat käsitellään niiden yhteydessä. HKR-Rakennuttajalla on rakennusurakkakilpailutus meneillään. Tarjoukset saadaan tammikuussa Päätökset pyritään hoitamaan siten, että työmaa etenee jouhevasti huomioiden eri kortteleiden muut toimijat. STARA:n maanalaisten tilojen lisäksi neuvotellaan yksikölle 20 myös maanpäällisen toimistotilan saamista Airut-korttelista. Näille toimitiloille on suunnitelmissa maan alla kulkeva kuiluyhteys. Piirustuksissa Varikosta H-kuilullepäin. Hankkeen eri tilojen, kuilujen ja kuilujen osien vastuurajojen neuvotteluilta edellytetään monialaista osaamista. Kiinteistöviraston tilakeskuksen omistukseen tulee STARA:n varikko, ajoramppi ja kuilujen H ja G osuudet erillisten sopimusten täsmentyessä. Hankkeen edetessä on mm. rakennuslupa-asioiden vuoksi tehty useita ns. alustavia sopimuksia eri tahojen kanssa. Kuilun yläosa suunnitellaan tarkemmin Airut-kortteli-hankkeen yhteydessä. Rakennustyön suorituksesta on kuvattu rakennusselostuksessa seuraavasti: Vastuunalainen työnjohtaja ja viranomaisten niin vaatiessa vaikeiden rakennustöiden johtaja tulee esittää rakennuttajan ja viranomaisten hyväksyttäväksi. Urakoitsija palkkaa myös mahdollisen vaikeiden rakennustöiden johtajan. Erityistä ammattitaitoa vaativat työt tulee antaa alan hallitsevien, luotettavien erikoisliikkeiden tehtäväksi. Nämä aliurakoitsijat ja -hankkijat on esitettävä rakennuttajan hyväksyttäväksi riittävän ajoissa ennen ko. työn aloittamista. Työt suoritetaan asiakirjojen mukaisesti. Jos urakoitsija haluaa käyttää asiakirjoissa esitetystä työtavasta poikkeavaa Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy työtapaa, tulee hänen se esittää Vahanen-yhtiöt rakennuttajalle ja ko. suunnittelijoille ja saatava Linnoitustie 5H, Espoo suostumus vaihtoon. Vastuu P. 020 esitetystä F työtavasta poikkeamiseen jää kuitenkin - sen esittäjälle. Urakoitsija korvaa esittä Vva2 URAKKALASKENTAA VARTEN V1a Kuilu H (Varikko - Airut) VA AR DET Harkkoseinäliitos ajo-ovi VD VD VB VB AUKKO VE VE linjakuivatuskaivo linjakuivatuskaivo Kuormalavahyllystö, RU V1b ,10-23,10 K.OSA KORTTELI / TILA TONTTI / RNo VIRANOMAISTEN MERKINTÖJÄ RAKENNUSTOIMENPIDE Uudisrakennus RAKENNUSKOHTEEN NIMI JA OSOITE JÄTKÄSAARI - MAANALAISET TILAT Välimerenkatu Helsinki SUUNNITTELIJA JA KOULUTUS Juha Lampi, Arkkitehti SAFA -23,10 PIIRUSTUSLAJI -23,05-23,10 Kuormalavahyllystö, RU linjakuivatuskaivo linjakuivatuskaivo Kalliopinta Kalliopinta VS1 Kalliopinta ,10 reunakoroke Vvb1 savuotsa savuotsa porras ja varastotaso (kantavuus 500 kg) RU Työskentelytilat piir. AR Vva1 Vvb2 VS2 painepesu letkukiskot Tikasportaat ylätasolle VS1 8 7 VS1 9 painepesu letkukiskot Tikasportaat ylätasolle VS1 VC VC VS1 1 MITTAKAAVA autopaikka rak.työnaikainen ajo-ovi ajo-ovi Pesu- ja tekn.tilat piir. AR V2b ,10-23,10 PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ TYÖN NO TIEDOSTO ,05-23,10-23,10-23,10-23,10-22,97 ARK AR103-37U teamwork://hki-ark04/1806_js-maanalainen PÄIVÄYS SUUN.ALA PIIR.NO YHTEYSHENKILÖ - -22,90-22,90 POISTOILMAKAMMIOIDEN JA KÄYTÄVÄN RAKENTEET RAKENNELEIKKAUSTEN MUKAAN -23,10-23,10 V2a VS1 VS1 Palo-osastointi Liukupalo-ovi VS VS1-23,10 JUOKS.NO -23,10 MUUTOS Tikasportaat ylätasolle Kalliopinta V11 Käy_V2bA V10 Käy_V2bA reunakoroke Kalliopinta VS1 DET reunakoroke 3 ks. AR VS2 Luiska 1/20 Halli M Henkilöstötilat piir. AR Kalliopinta Kalliopinta kpl 40cm tarve(50 / 20h) Luiska 6.25% Luiska 12.5% reunakoroke -22,69 Osapohjapiirustus + 25kpl 40cm tarve(30 / 20h) V66 Poistoilmakammio2 Kuilu M M Varikkoramppi AR DET Oviliittymä VS5 Varikkoramppi piir. AR Käytävä H Kalliopinta YHTEISTYÖTAHOJA KOKONAIS HANKKEESSA MM. SEURAAVAT: Luiska 1/20 Kalliopinta Kalliopinta Pysäköintiyhtiö KV: Betonitunneli Sami Haapanen, hallituksen pj. Jätkäsaaren pysäköinti Oy: Juhani Ruskeepää, toimitusjohtaja Kiinteistövirasto Juhani Linnosmaa, projektipäällikkö Vuokko Uusikangas, projektinjohtaja Kalliotunneli Juha-Pekka Laaksonen Kalliopinta VS2 Kuilu H Länsisataman aluerakentaminen Kuilu G -16,50 Outi Säntti, kaupunginkanslia, -16,50 projektinjohtaja Rakennuttaja HKR Rakennuttaja Annina Mattsson, projektinjohtaja VS5 Jouni Maidell, asiantuntija Käytävä H Luiska 12.5% reunakoroke P-laitos yläkerta piir. AR VS2 Luiska 1/20 Kalliopinta P-Laitos, yläkerta reunakoroke det.piir. AR ,56 Ajoramppi - kiertoliittymä piir. AR Ajo-ovi Kalliopinta VS5 Osapohjapiirustus, Varikko - H ja G kuilukäytävä 1:200 Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy Luiska 1/20 Ajoramppi alhaalta varikolta VS Ajo-ovi Yhdyskäytävä G -20, ,06 Luiska 11.4% Luiska 1/ Kuilu H Käytävä G Pää-, Rakenne- ja geosuunnittelu Fundatec Oy Aku Varsamäki, pääsuunnittelija Pasi Loukonen Kallio- ja Geosuunnittelu -20,22 Sito Oy -20,22 Jukka Pöllä Arkkitehtisuunnittelu Juha Lampi Arkkitehti SAFA LVI-suunnittelu Insinööritoimisto Instakon Oy Ari Suikki Ajo-ovet Varikolle, Kulkuovivaraus! VÄRISEINÄ VS1 Sähkösuunnittelu puomi Insinööritoimisto Instakon Oy Kalliopinta puomi Niklas Lind Palotekninen suunnittelu L2 Paloturvallisuus Oy H Kalliopinta Rakennusurakkaa edeltävän louhinta urakan suorittajana toimii Skanska Oy. Halli F Teuvo Suominen, työpäällikkö IV-kh Henrikki Partanen, työmaapäällikkö 28 Varikko, osapohja Tämä suunnitelma ja tiedostoon Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy:n omaisuutta eikä sitä saa käyttää ilman tekijän lupaa. Luvalla käytettäessä on Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy;n logo ja nimi oltava selkeästi esillä. 29 1:100 HYVÄKSYJÄ M 1:5000, 1: ,25 Halli F piir. AR P-laitos yk -15,25 yläp. IV-kanava rak.suunn. mukaan IV-kuilu Kiertoliittymä -15,65-15,65 <<F-portaikko Kalliopinta Kuilu F Varikko 1:200 Varik VSS-käytäv Mi K.OS 20 RAK Uud RAK JÄ Väli 002 SUU Täm Luva T H H K

16 ~ ma KATU LAIVAPOJANAUKIO SKEPPSGOSSEPLATSEN ajo 5 K 197 MALAGANKATU JÄTKÄSAARENKUJA 4dBA +3.6 KTY B n t kalliotilat P4 map pp AK LPA-1 PL dBA AK may 278 MESSITYTÖNKUJA MÄSSFLICKSGRÄNDEN MALAGAGATAN 32dBA LIVORNONKATU 32dBA 32dBA 32dBA ATU VÄSTRAHAMNSGATAN uiston lapuoliset kalliotilat maz P3 map-2 map-2 maz A pp/t KTY map AK pp AK Maanvaraiset 1 laatoista ja lattioista 2 Katualueen seuraavat 283 tarkennukset: 4 alapuoliset kalliotilat C K P Katu- ja puistoalueiden alapuoliset kalliotilat P2 mav mav P1 VSS1 S6 VSS2 S6 mistään suunnitelmien muuttamisesta aiheutuneet suunnittelukustannukset. on rakennusselostuksessa P4 Maanvaraiset lattiat toteutetaan kuitubetonilla. 3 3 may Ohjeet ja määräykset maz Työssä noudatetaan seuraavia ohjeita ja vk määräyksiä: map Betonilattiat 2002 by45/bly maz 7 Betoninormit by Suomen Betonilattiayhdistyksen ohje BLY dBA AK 1 rp AK map-2 Lattian luokitus ja laatutekijät Lattian luokka pysäköintialueilla ja teknisissä tiloissa on B by45 mu- si-1 kaan. Tasaisuusluokka-vaatimus B, kulutuskestävyysvaatimus 2, betonin lujuuskuokka K35-2. Poistumistiekäytävien lattian vastaava luokka on C Tasaisuusmittapoikkeamien määrittäminen tehdään by45:n mukaan. Tasaisuutta mitataan linjalaudan ja hyvän vesivaa an avulla koko työn ajan. Ennen työn luovuttamista tai luovutettaessa map-2 may SELKÄMERENPUISTO BOTTENHAVSPARKEN mav pp/t 4 BUSHOLMSGRÄNDEN LIVORNOGATAN VÄLIMERENKATU MEDELHAVSGATAN mah LPA AKS may korkeusaseman 2 tulee olla niin alhaalla, Katualueen alapuoliset kallionpäälliset rakenteet 235 pp 32dBA pp 4 KTY 3212 map-2 VP si-1 VARIKKO V2 E F AK mav may YL 32dBA 32dBA ajo e-lm GODAHOPPSPARKEN LÄNSISATAMA VÄSTRA HAMNEN +9.0 VP mav GODAHOPPSGATAN mah HYVÄNTOIVONKATU pp Katualueiden alapuoliset kalliotilat AK pp BOTTENHAVS- GATAN SELKÄMEREN- KATU mav e-lm LÄNSISATAMANKUJA ARMH Rasteroinnit M AJO ARMH Rasteroinnit D 540 Tuloilmaelementti puiston pinnalle tehdään vastaanottomittaus sekä työn tekijän että vastaanottajan edustajan läsnäollessa. Mittaukset tehdään vähintään kahdesta toisiaan vastaan kohtisuorasta linjasta lattian tai sen osan epätasaisimmasta kohdasta. Mittaus on ulotettava myös saumojen yli. Mittaustulos e-lm ilmoitetaan 1 mm:n tarkkuudella. le Kulutuskestävyys mitataan tarvittaes- le le sa tilaajan erillisen ohjeen mukaan. Lattiabetonin lujuus arvostellaan 311 RakMk B4 luvun 6 mukaisin normi- tai rakennekokein. 2 Suurin sallittu paksuuspoikkeama on mm. Alustan keskimääräisen että vähintään nimellispaksuuden omaava lattia voidaan toteuttaa siten, että 3 valmiin lattian yläpinta on suunnitelmien 3 mukaisessa korkeustasossa. 229 Näkyvien kuitujen määrä lattian valmiissa sirotelattiapinnassa tulee olla alle kpl/m 2. pp e-lm YO Työsaumat 2 Työsaumojen rakenne ja sijainti esitetään rakennepiirustuksissa ja rakennesuunnittelijan määräyksissä. Vesitiiviin rakenteen työsaumapinnan tulee olla sopivasti mav mav 32dBA H mah +8.0 HYVÄNTOIVONPUISTO AK HAMBURGSGRÄNDEN HAMPURINKUJA pp AL 1 pp 32dBA JUUTINRAUMANKATU le VP Katu- ja puistoalueiden alapuoliset kalliotilat LPA 4 LPA AK Katu- ja puistoalueiden alapuoliset 2 kallionpäälliset tilat pp/t HIETASAARENKUJA SUEZINKATU AK RIONKATU pp pp/t AK AK KAPHORNIN KATU VÄSTRAHAMNSGRÄNDEN LÄNSISATAMANKUJA G ajo ~ ma 5 LPA 3 LPA 544 LPA 4 LPA ajo pp karhennettu. Saumoihin asennetaan 2 tiivistysnauhat ja injektointiletkut suunnitelmien 3 mukaan. pp/t Muista tarvittavista työ- ja kutistumis- 284 saumoista on sovittava rakennesuunnittelijan ja arkkitehdin kanssa ennen ko. 5 LPA LPA työn suorittamista. Työsaumaan sijoitetaan rakennesuunnittelijan määräämä 547 lisäraudoitus. Näkyvien työsaumojen YO rimoitukset 1 on sovittava arkkitehdin kans sa. Työsauman laudoituksen ja raudoituksen on oltava paikoillaan ennen beto- 296 noinnin alkua. Työsaumasta saa betonointia jatkaa vasta kun työsauma kestää rikkoontumatta muotin irrotuksen. Työsaumojen pinnoista harjataan teräsharjalla sementtiliimakalvo pois, YUirronnut 2 pöly poistetaan ja pinta kastellaan ennen betonoinnin jatkamista. 297 Betonointisuunnitelmassa on esitettävä työsaumojen sijainti. Valukerrat on pyrittävä suunnittelemaan siten, että työsaumoja tehdään vain rakennepiirustusten osoittamiin kohtiin. Betonoiminen katsotaan jatkuvaksi, jos valutauko on enintään 1 1/3 tuntia. Tauon ollessa pitempi, betonin sitoutumista on hidastettava taukoa vastaavasti tai rakenteisiin on tehtävä työsauma. SANDHOLMSGRÄNDEN Hyväntoivonpuiston alle sijoittuvat tilat ja rakenteet: Kallionpäälliset: Sisäänajotunneli tiloineen ja betonirakenteineen Kalliotilat: Sisäänajon kalliotunneli Pysäköintilaitoksen hallien kaakkoispäät ja kulkutunneli D-kuilulle kulkutunneli C-kuilulle tekninen tunneli K-kuilulle Kuilut: M-kuilu Tuloilmaelementti puiston pinnalle K-kuilu niiltä osin kuin se ei ole saanut sijoituslupaa imujäteaseman hankkeen yhteydessä Välimerenkadun alle sijoittuvat kalliotilat rakenteineen: Staran varikon halli V2 ja sen poikkihallien sekä käytävien tilat Pysäköintilaitoksen hallien luoteispäät ja tekniset sekä kulkutunnelit A- ja L-kuiluille Laivapojanaukion alle sijoittuvat kalliotilat rakenteineen: Osa pysäköintihallia P4 poikkikäytävineen Juutinraumankadun alle sijoittuvat maanalaiset rakenteet: Betonirakenteinen väestönsuojakäytävä Jätkäsaarenkujan ja siihen liittyvien aukioiden alle sijoittuvat kalliotilat rakenteineen: Osa kiertoliittymää ja sen ajotunneleita Osa pysäköintihalleja P1 - P4 poikkikäytävineen Livornonkadun alle sijoittuvat kalliotilat rakenteineen: Osa pysäköintihalleja P1 ja P2 poikkikäytävineen Malagankadun alle sijoittuvat tilat ja rakenteet Kalliotilat: Osa pysäköintihallia P4 poikkikäytävineen Kuilut: Osa B-kuilun suihkupaalurakenteesta Hyväntoivonkadun alle sijoittuvat kuilut rakenteineen: Osa D-kuilun suihkupaalurakenteesta Tasokoordinaatisto / Plankoordinatsystem: Helsingin kaupungin erilliskoordinaatisto / Helsingfors stads lokala koordinatsystem Korkeusjärjestelmä / Höjdsystem: NN (=N43) K.OSA KORTTELI / TILA TONTTI / RNo VIRANOMAISTEN MERKINTÖJÄ 20 RAKENNUSTOIMENPIDE Uudisrakennus RAKENNUSKOHTEEN NIMI JA OSOITE JÄTKÄSAARI - MAANALAISET TILAT Välimerenkatu Helsinki Maanalaiset Kalliotilat SUUNNITTELIJA JA KOULUTUS Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy Vahanen-yhtiöt Linnoitustie 5, Espoo P F SISÄINEN TARKISTUS Juha Lampi, Arkkitehti SAFA PIIRUSTUSLAJI PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ Asemapiirustus - Sijoituslupaa varten TYÖN NO TIEDOSTO 1806 SUUN.ALA ARK AR teamwork://hki-bim02/1806_js-maanalainen_ PÄIVÄYS YHTEYSHENKILÖ Tämä suunnitelma ja tiedostoon Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy:n omaisuutta eikä sitä saa käyttää ilman tekijän lupaa. Luvalla käytettäessä on Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy;n logo ja nimi oltava selkeästi esillä. - PIIR.NO HYVÄKSYJÄ JUOKS.NO MITTAKAAVA 1:1000 MUUTOS Hankkeen pohjantervajais-tilaisuutta vietettiin kallioluolaan sisustetussa juhlatilassa. Mukana olivat perinteen mukaan edustettuina eri alan asiantuntijat: hankkeen tilaajan, rakennuttajan, suunnittelijoiden ja rakentajien ammattikunnat. Mukana tietysti myös musiikkia, huumoria ja yhteistyötahojen perinteisiä puheita. Kaikilla oli myös ainutlaatuinen mahdollisuus jättää tuleville sukupolville tervaten kallioseinään omat taidekuvionsa. Ja täytyy tunnustaa, kuten yli-innokkaista rappareista aikoinaan sana kulki: rapa roiskuu, nyt tosin roiskui tumma terva kynttiläsoihtujen valossa! 30 31

17 PAULI VOLOTINEN, PUHEENJOHTAJA JUKO / TEKNIIKKA JA TERVEYS KTN RY TEKNIIKKA JA TERVEYS KTN ESPOO JA KAUNIAINEN RY LIIKELALAITOKSET JA YHTIÖITTÄMISET KUNTASEKTORILLA KUNNAN ITSEHALLINNON TUHOAJAT Johdantoa Espoon kaupungissa tilaaja tuottajamenettely otettiin käyttöön Palveluliiketoimen aloittaessa uutena toimialana Palveluliiketoimen tavoitteena on olla kaupungin oma palveluntuottaja, joka tuottaa laadukkaita palveluja yhdessä sovittujen hinnoitteluperiaatteiden mukaisesti, kustannustehokkaasti ja asiakkaita kuunnellen. Toimintoja on liikelaitostettu, kustannustietoisuutta ja kustannusten läpinäkyvyyttä lisätty ja toimintaan on tuotu liiketaloudellinen näkökulma. Vastaavasti tilaajatoimintoa on kehitetty teknisessä keskuksessa ja ympäristötoimessa niin tilakeskuksessa kuin teknisessä keskuksessa. Tilaajan markkinatuntemus on lisääntynyt ja valmiutta hankkia markkinoilla saatavissa olevia palveluita kaupungin oman palvelutuotannon rinnalla on kehitetty. Muutokset edellyttivät uuden toimialan Palveluliiketoimen toimialan, PALIn perustamista sekä johtosääntöjen laatimista ja muutoinkin uuden organisaation luomista sekä uusien toimien perustamista. Teknisen toimen toimialasta eriytettiin omiksi toimialoikseen sekä TYT eli Tekninen ja ympäristötoimi että PALI. Palveluliiketoimen alueelle muodostettiin uusiksi liikelaitoksiksi mm. Espoo kaupunkitekniikka, EKA ja Espoo kiinteistöpalvelut, EKI. Tekninen keskus toimi tilaajan edustajana ja teki vuosittain sopimuksia ja tilauksia em. liikelaitoksilta. Yhteistoiminnasta Vuosien 2013 ja 2014 aikana ovat sekä tilaajan että tuottajan sukset menneet ristiin ja tilausmenettely on viivästynyt ja tuottanut ongelmia tilaajan ja EKA:n sekä EKI:n välillä. Erityisesti ongelmat ovat korostuneet EKA:n kunnossapitourakoiden osalta, sillä tilaajana toiminut tekninen keskus on kokeillut kilpailuttaa urakoita ulkopuolisilla ja saadut tarjoukset ovat olleet edullisempia kuin mitä liikelaitos on pystynyt tuottamaan. Tilaaja ei ole ottanut huomioon sitä, että EKA:lla on varattuna resurssit omille alueilleen vaan on tehnyt sopimuksen ulkopuolisen ja halvemman urakoitsijan kanssa. Miten sitten EKA:n henkilökunnan työmotivaation ja ylipäätään työllistämisen käy kun töitä viedään pois? Lopputuloksena on tulehtuneita henkilösuhteita ihan ylhäältä alas saakka. Tekninen keskus tilaajana ei ole ajatellut kokonaisuudessaan EKA:n kustannusrakennetta ja sen velvoitteita käyttää mm. kone- ja kuljetuskalustoa kaupungin Logistiikka-liikelaitoksen kautta. EKA:lla on pitkäaikainen sopimus tämän liikelaitoksen kanssa eivätkä he voi enää kilpailuttaa uutta kalustoa omaa toimintaansa varten. Espoo kaupunkitekniikka, EKA on ajettu puun ja kuoren väliin. Asiaa yritettiin sovitella mutta siitä ei tullut mitään sillä tekninen keskus piti oman sektorinsa näkökulmasta tarkasteltuna kuntalaisten eli veronmaksajien etua tärkeämpänä kuin liikelaitoksen työllistämistä. Asioita ei haluttu nähdä ja laskea koko kaupungin ja kokonaiskustannusten näkökulmasta. Tehtiin myös lisää tutkimuksia ja selvityksiä mutta mikään ei auttanut. Toimialajohtajatkin keskustelivat asiasta mutta mitään tulosta ei syntynyt koska ei myöskään liikelaitoksen, PALI:n puolelta voitu tehdä muutoksia vallitsevaan tilanteeseen. Molemmat toimialat olivat ajautuneet pattitilanteeseen eikä tilaaja tuottaja-malli enää toiminut. Törmäyskurssi oli kohtalokas Kaupungin johtaja puuttui ongelmaan ja kehotti vielä kerran tutkimaan asiaa ja pääsemään sopuun käytössä olevan mallin mukaisesti mutta sekään ei auttanut. Oltiin umpikujassa ja koska jotakin oli tehtävä tilanteen laukaisemiseksi, niin neljän miehen virkamiesryhmä päätti ryhtyä salaa hakemaan ulospääsyä hankalasta tilanteesta. Henkilökunta ei tiennyt asiasta mitään vaikka tosin erilaisia huhuja oli liikkeellä mutta kuten sanottua ei faktaa. Tilanne oli kärjistynyt erittäin pahaksi ja siitä voi päätellä, että tehdään jotakin todella raflaavaa ongelman ratkaisemiseksi. Ja niinpä saimme kaikkien yllätykseksi lukea tiistaina Helsingin Sanomien kaupunki-otsikon alapuolelta, että Espoo on ehkä ulkoistamassa tuhannen ihmisen työt. Lehtiartikkelin mukaan Teknisen toimen tuotanto kilpailutettaisiin ja ulkoistettaisiin yksityiselle viimeistään vuonna Lisäksi asia oli menossa seuraavalla viikolla kaupungin hallituksen ns. iltakouluun esityksenä siten, että EKI:n ja EKA:n tuotantopalvelut kilpailutettaisiin ja ulkoistettaisiin. Asiasta nousi valtaisa kohu molempien liikelaitosten henkilöstön keskuudessa ja tilanne muodostui kaaosmaiseksi sillä voimassa olevaa yhteistoimintasopimuksen edellyttämää yt-lain mukaista neuvottelua ei ole ollut ja tilanne tuli täysin shokkina henkilöstölle sekä vielä pahemmin luottamusmiehille sekä pääluottamusmiehille. Ainut keino meillä Yhteinen julkilausuma saatiin nopeasti valmiiksi ja sen allekirjoittivat kaikkien järjestöjen pääluottamusmiehet. järjestön edustajilla oli reagoida nopeasti tilanteeseen ja laatia järjestöjen pääluottamusmiesten kesken kirje kaupungin johtajalle, kaupungin hallituksen puheenjohtajalle sekä kaupungin hallituksen jäsenille ennen hallituksen kokousta. Yhteinen julkilausuma saatiin nopeasti valmiiksi ja sen allekirjoittivat kaikkien järjestöjen pääluottamusmiehet. Näin saatiin voimakas hanketta vastustava kannanotto henkilöstön ja liikelaitosten ulkoistamiselle pois Espoon kaupungilta. Kannanotto edusti kokonaisuudessaan noin kaupungin työntekijää, joten sitä ei myöskään kaupungin hallitus voi noin vaan ohittaa. Pölyt laskeutuivat mutta vain hetkeksi Kirjeen johdosta tilannetta on saatu vähän rauhoitettua. Kaupungin hallituksen iltakoulu päätti kehottaa virkamiehiä lisäselvityksiin sekä tarkastelemaan myös vaihtoehtoa jossa sekä TYT että PALI toimialat yhdistettäisiin ns. virastomaiseksi yhdeksi tekniseksi virastoksi, jonka sisällä toimintojen voitaisiin uudelleen organisoida kustannustehokkaasti. Ulkoistamisen kohteena ollutta kahta liikelaitosta ei ole näin ollen vielä kilpailutettu yksityisillä markkinoilla. Ymmärrämme kyllä Espoon kaupungin tavoitteet mm. TATU-ohjelman (Talouden tasapainotus- ja tuottavuus ohjelma) ympärillä mutta kun on sovittu yhteiset pelisäännöt siitä miten kaupungin henkilöstön kanssa menetellään, niin on niitä myös noudatettava molemmin puolin pöytää. Vaikka Helsinki on edennyt liikelaitostamisessa jo askeleen edelle Espoon kaupunkia ja perustanut liikelaitoksista yhtiöitä, ei HUBER Rotamat Ro 3 Sakokaivolietteen vastaanottoasema Sakoaseman ydin ROTAMAT Ro1 hienovälppä on vankkarakenteinen ja erotustehokas Välppä on kokonaan itsepuhdistuva kun sen harava puhdistaa kaikki raot koko korin ympäriltä Laite on valmistettu kokonaan ruostumattomasta teräksestä ja on suljettu kokonaisuus, joka estää hajuhaittoja Laitteessa on sisäänrakennettu välpepuristin ja lisävarusteena saa myös välpepesurin Lisätietoja annamme mielellämme! WASTE WATER Solutions WASTE WATER Solutions Maapohjan vahvistamisen erikoisosaamista: Syvästabilisointi kuiva- ja märkämenetelmin Suihkupaalutus Rakentajat Piippo & Pakarinen Oy Kauppamäki 3, Espoo Heikki Pakarinen , Kyösti Piippo Huom! Kiinteistöhuoltoyhtiöt, Isännöitsijät! Meiltä myös kaikki lto-koneiden suodatinsarjat, pyydä tarjous. Myynti / Noutovarasto: 5 Myynti: 32 33

18 Solid House Magazine 3/2014 Espoon silti pidä mennä ainakaan tässä asiassa Helsingin perässä. Aivan kuten kuntaliitosselvityksessä Espoo jo tekeekin, niin tulisi myös tässä asiassa kaupungin kulkea omia polkujaan kaupungin henkilöstön parasta ajatellen. Liikelaitosten tilannetta käsitellään ja mahdollisesti tehdään uusia päätöksiä pidettävässä kaupungin hallituksen virallisessa kokouksessa. Henkilökunnan koettelemus Helsingin Sanomien lehtikirjoituksesta sai helposti sen käsityksen, että päätöksessä olisi laajempikin konsensus olemassa poliittisilla päätöksentekijöillä mutta todellisuudessa ei näin tainnut ollakaan. Toki kaupungin hallituksen ns. iltakoulun esityslistalla oli muitakin vaihtoehtoja mutta tämä kaikkein rajuin saatettiin julkisuuteen. Ehkä tällä haluttiin säikäyttää kaupungin henkilöstöä ottamaan huomioon, missä todellinen valta on? On olemassa paljon sivistyneimpiä tapoja kohdata kaupungin henkilöstöä kuin näyttää suoraan punaista korttia pelikentällä. Menettely on aiheuttanut paljon huolta ja murhetta henkilöstön ja meidän järjestöjen luottamushenkilöiden keskuudessa. Kaikkea ei voi julkaista mutta pahimman vaiheen ohi on onneksi päästy ja saavutettu neuvotteluyhteyksiä työnantajan suuntaan. Toisaalta menettelyn johdosta henkilökunta on saanut myös tukea eri poliittisilta ryhmiltä sillä kaikki ryhmät eivät ole pitäneet tällaista ratkaisua suotavana. Valtuusto ja kaupungin hallitus Kaupungin valtuuston teki päätöksen vuoden 2014 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta ja siinä yhteydessä valtuusto kehotti kaupungin hallitusta valmistelemaan vuosille taloussuunnitelman yleisperusteluissa kuvatun toiminnan ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU-ohjelman). Ohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset hyväksyttiin valtuustossa ja ohjelmasuunnitelma Ohjelmasuunnitelmassa on linjattu ja määritetty toimenpiteeksi omistaja tuottaja-roolien ja nykyisten toimintamallien arviointi sekä jatkokehittämisen kohteista ja aikataulusta sopiminen. Voidaan hyvin päätellä, että valtuusto on vahvasti vuosille ulottuvan TATU-ohjelman takana ja sen toteuttamisessa on kaupunginhallituksella vastuullinen rooli. Osaksi TATU-ohjelmaa on laadittu kaupungille vuosia 2015 ja 2016 koskeva henkilöstösopimus, jossa kaupunki lupaa, että taloudellisin tai tuotannollisin syin kaupungin henkilökuntaa ei irtisanota ja henkilökunnalle on annettu haaste olla mukana ohjelman toteuttamisessa. Ohjelman toteuttaminen saattaa merkitä mahdollisesti uudelleen järjestelyjä organisaatioissa mutta siten, että työpaikat kuitenkin säilyvät. Henkilökunta haastetaan toiminnallaan tuottavuuden parantamiseen ja siten edistämään kaupungin yhteisiä säästötoimia. Ehdotus uuteen nousuun Lehtikirjoitus Helsingin Sanomissa on siis nähtävä eräänä ponnisteluna TATU-ohjelmaan liittyen mutta sitä ei voida pitää moraalisesti kovin perusteltuna, ei edes vaihtoehtona kun tarkastelemme henkilöstösopimusta. Liikelaitosten EKA ja EKI kehittämishanke on edelleen vireillä ja sitä jatkettaneen kevätkaudella siten, että ratkaisuun päästäneen kesään 2015 mennessä. Myönteistä on siinä kuitenkin, että henkilöstön edustaja on mukana ratkaisuja haettaessa. Tapahtuneista voidaan päätellä, että ulkoistaminen voi tulla myös jatkossa uudelleenkin esille mutta mielestäni tämä vaihtoehto ei ole henkilöstösopimuksen mukainen vaan sen vastainen. Yksi hyvä vaihtoehto olisi purkaa molemmat liikelaitokset ja palata entiseen ns. virastomalliin, jossa sekä EKA että EKI liitetään tekniseen keskukseen, kuten myös kaupungin hallituksen iltakoulussa tuotiin esille. Näillä muutoksilla taataan laadukkaan osaamisen säilyminen Teknisessä keskuksessa ja kuntalaisten laadukas ja kustannustehokas palvelu kaupungin omien työntekijöiden toimesta. Espoon kaupunki voisi hyvin palata takaisin normaaliin kunnalliseen järjestelmään ja parantaa sitä kautta vähän tahriintunutta mainettaan henkilöstön ulkoistamisesta ja liikkeen luovuttamisperiaatteesta. Tosin taloudellinen tilanne on hankala lähes koko EU-alueella ja siten näkymät ja talouden kehityksen ennustettavuus vaikeaa. Valtiovalta taistelee hyvinvointivaltion puolesta ja kiristää kuntien taloutta kohtuuttomasti. Etelä- Suomen vauraat kunnat ja kaupungit joutuvat avustamaan erityisesti pohjoisen kuntia. Espoo on tässä asiassa samassa veneessä Helsingin kanssa. Espoon kaupunki kasvaa kuitenkin vuosittain noin 4000 tuhannella asukkaalla ja heille tulee olla valmiina peruspalveluja sekä toimivaa infrastruktuuria. Henkilöstön kannalta voisi todeta, että suunnitellun TATUohjelman aikana tapahtuu henkilöstön vähenemistä sekä luonnollisen poistuman että myös kaupungilta muutoin toisen työnantajan palvelukseen siirtymisiä. Paremman, kunnallisen henkilöstöpolitiikan puolesta Espoon kaupunkia on yleensä pidetty hyvänä työnantajana ja henkilökohtaisesti olen samaa mieltä edelleen vaikka henkilöstöpolitiikassa voi sattua joskus ylilyöntejä mutta pitkässä juoksussa Espoon työnantajakuva on hyvä. Tiedossamme on, että pääkaupunkiseudun kaupungit kilpailevat keskenään hyvistä veronmaksajista ja asukkaita houkutellaan monin eri tavoin viihtymään ja asumaan sekä antamaan lapsilleen turvallista kasvuympäristöä. Välttämättä ei katsota kunnan perimää veroäyriä vaan muut arvot vaikuttavat asuinkunnan valintaan. Espoon vetonaulana on lähivuosina valmistuva länsimetro, joka tuo erinomaisen mahdollisuuden julkiselle liikenteelle kaupungin sisällä ja HSL:n liikenneverkolla. Espoon kaupungin olisi hyvä varautua tuleviin asukkaisiin ja heidän vaatimiin palveluihin. Kasvavaa kaupunkia varten tarvitaan osaavaa ja motivoitunutta kaupungin omaa henkilökuntaa niin terveyspalvelujen tuottamisessa kuin kaupungin infrastruktuurin toiminnan turvaamisessa. Mielestäni on erittäin tärkeätä, että kaupunki rakentaa itselleen kunnallisia organisaatioita ja kehittää niitä, arvostaa henkilökuntaa sekä toimii siten kuin Espoo tarina edellyttää. Oman näkemykseni mukaan kaupunki toimii silloin parhaiten kun Valtuusto päättää kaupungin palveluksessa olevan kunnallisen henkilökunnan tavoitteet ja niitä toteutetaan hyvien esimiesten johdolla nykyaikaisilla johtamistavoilla. Liikelaitosten toimintatapoja ei pidä ajaa sisään kaupungin organisaatioihin vaan kunnan tulee säilyttää sen itsehallintoonsa kuuluvat asiat eikä niitä saa tuhota lyhytnäköisellä ja tempoilevalla henkilöstöpolitiikalla. Työmaapalveluiden erikoisosaamista Toimitusjohtaja Marko Eklund kertoo yrityksen omaavan laajan valikoiman alan huipputuotteita, jotka soveltuvat suomalaiseen rakentamiseen. Belgialainen timanttiterien valmistaja Carbodiam on palvellut Bau-Metiä loistavilla, kovalle Pohjolan graniitille kehitetyillä terillä ja segmenteillä. Varastosta löytyy kaikkia yleisempiä teräkokoja erilaisille materiaaleille, sekä asiakkaiden toivomia erikoisteriä. Terähankintojen tullessa ajankohtaiseksi meihin kannattaa ehdottomasti olla yhteydessä. Eklundin mukaan myös suosittua poraputkien uudelleen segmentointipalvelua kannattaa käyttää. Vanhasta putkesta tulee täysin uuden veroinen ja säästöä kertyy verrattaessa uuden ostoon. Palvelu on lisäksi nopeaa: putki palautuu käyttäjälle usein jo saman päivän aikana. Timanttityövälineistä, pölynhallinnasta ja työmaapalveluiden kehittämisestä on vastannut alkaen Mika Iivonen, joka on toiminut alalla yli 13 vuotta. Yhteistyö rakennus- ja saneerausliikkeiden kanssa on tuonut uutta näkökulmaa rakennustöiden monimuotoisuudesta ja alan erilaisista tarpeista, joihin on pyritty vastaamaan vahvalla Bau-Met Oy on tunnettu valtakunnallinen kone- ja laitetoimittaja, joka palvelee laajaa asiakaskuntaa kuten teollisuutta, konevuokraamoita, rakennusliikkeitä ja julkista sektoria. Perheyritys on perustettu vuonna 1972 ja panostaa korjausrakentamisessa käytettäviin tuotteisiin sekä työmaapalveluihin. ammattitaidolla. Pölynhallinta on muodostunut yhdeksi tärkeimmistä toiminnoista työturvallisuuden saralla. Siihen Bau-Metillä on tarjota asiakkailleen kotimaiset huipputuotteet pölynpoistoon ja alipaineistukseen. Strong-rakennusimurit esierottelijoineen ovat hinta-laatu suhteeltaan markkinoiden kärkeä. Alipaineistajat samalta valmistajalta kestävät tarkankin syynin. Tuotteet ovat kestäviä, keveitä, ja toimintavarmoja huipputehoilla. Kuvassa Mika Iivonen Eklund kertoo yrityksen tuotteiden edustavan markkinoiden parhaimmistoa. Kattavat huolto-, korjaus- ja varaosapalvelut sekä pientavaratoimitukset työmaalle koko Etelä-Suomessa täydentävät yrityksen erinomaista toimintaa. Kun arvostat laatua kuten mekin ja haluat ammattitaitoista palvelua, olemme palveluksessasi. Kärsämäentie 72, TURKU p

19 KRI:n jäsenille... KUNTIEN RAKENNUSMESTARIT JA -INSINÖÖRIT AMK RY RUKA-maja KUUSAMO Vuonna 2008 valmistunut KRI:n paritalo-osake RUKA-maja sijaitsee Suomen suosituimman hiihtokeskuksen RUKAn kupeessa Kuusamossa. Osoitteessa Pyydystie 4 B on 68m 2 alakerta, jossa 2 mh, tupa ja avokeittiö, saunaosasto ja 2 wc:tä. 24 m 2 parvella on lisäksi matalampaa tilaa majoittujille sisältäen ovellisen makuusopen. Majassa on kaikkiaan 8 vuodepaikkaa. SIJAINTI JA YHTEYDET Kuusamoon ja Rukalle on hyvät kulkuyhteydet, lentäen pääkaupunkiseudulta, junayhteydet Ouluun, Kajaaniin tai Rovaniemelle, joista bussiyhteydet perille. Omalla autolla matkaa kertyy Helsingistä noin 825 km, Oulusta 245km ja vaikkapa Porista 735km. RUKAN TALVI 19 hissiä, 29 rinnettä, korkeusero 201m, pisin rinne 1300m. Latuverkko riittää meistä useimmille ja välineitä voit vuokrata paikanpäältä. Hiihtoladuille pääsee melkein majan vierestä. RUKAN KESÄ On kiehtova kokonaisuus luontoa, tapahtumia, e- siintyjiä ja monipuolista tekemistä: Kalastusta, vaellusta, melontaa ja koskenlaskua, golfia, maastopyöräilyä ja erilaisia safareita. Ruka-majaan kuuluu myös kalastusoikeudet yhteisiin vesialueisiin mm. läheisellä Vuosselijärvellä. Rukan kylästä löydät viihtyisät ravintolat ja monipuoliset välinevuokraamot ympäri vuoden. RUKA-majan varustetaso Ulkovarastot 2 kpl, Sähkölämmitys, Jääkaappi/pakastin, Liesitaso ja erillisuuni, Mikroaaltouuni, Kahvin- ja vedenkeitin, Ruoanvalmistusvälineet, Ruokailuvälineet 12 hengelle, Astian- ja pyykinpesukoneet, Kuivauskaappi, Keskuspölyimuri, Takka, kaasugrilli, TauluTV 32 digivirittimellä 2kpl DVD-soitin, 2kpl, Radio/CD-soitin, 8 kpl runkosänky, täkit ja tyynyt, 1 vauvan matkasänky, 2 kpl aikuisten polkupyöriä, Suksenhoitoteline voitelurautoineen, Soutuvene varusteineen... Täydellinen luettelo kohteessa HUONEISTOON EI SAA TUODA ELÄIMIÄ TUPAKOINTI KIELLETTY VAIHTOPÄIVÄ LAUANTAI KELLO 12:00 RUKA-majan vuokraus ja varaukset Varaukset tulee tehdä majaisännälle viikoista 1-26 edeltävän syyskuun loppuun mennessä ja viikoista 27-52(53) edeltävän huhtikuun loppuun mennessä. Päällekkäisvarauksissa vuokraaja ratkaistaan arvonnalla. Avainpalvelusta on vuokrattavissa myös liinavaatteita ja tilattavissa vaikkapa siivouspalveluita. Majan käyttöoikeuteen kuuluu myös yksi kausikortti rinteisiin. Viikkovuokrat, vain jäsenille. Vk: 1, 8..16, , 52(53) = 430 Vk: 5..7, , , = 270 Vk: 2..4, , = 180 Viikonloppu- ja vuorokausivuokraukset mikäli maja vapaana, minimi 120. Majaa vuokrataan vain KRI:n jäsenille henkilökohtaiseen perhekäyttöön. Edelleenvuokraus on kielletty. Lisätietoja/varaukset: KRI ry, majaisäntä Petri Pucilowski, p (jätä yhteydenottopyyntö vastaajaan eli puhelinnumero, josta sinut tavoittaa iltaisin)

20 KUNTIEN RAKENNUSMESTARIT JA -INSINÖÖRIT AMK RY MONIPUOLISIN 1.kerros 2.kerros/parvi KRI ry:n jäsenille: KOTAPORTTI SIJAINTI JA KULKUYHTEYDET Vuokatti sijaitsee keskellä Suomea - lyhyiden välimatkojen ja nopeiden kulkuyhteyksien päässä suurista kaupungeista. Vuokattiin voi tulla omalla autolla, junalla tai linja-autolla. Lähin lentokenttä on Kajaanissa ( 35km ) josta linja-autoyhteys Vuokattiin. Lähimmät rautatieasemat ovat Kontiomäellä, jonne myös autojunat kulkevat, ja Kajaanissa. HARRASTUKSET JA PALVELUT Vuokattiin on rakentunut luonnon ja lomalaisten ehdoilla lomamaailma, jossa riittää tekemistä kaikkina vuodenaikoina. KOTAPORTTI > VUOKATTI Liiton lomaosake KOTAPORTTI sijaitsee KAINUUSSA, Sotkamon kunnassa, Vuokatin lomakeskuksessa, osoitteessa: Talvikkaantie 8 B VUOKATTI 64,5 m2:n paritalo-osakkeessa on tupakeittiö, 3 makuuhuonetta, sauna- ja pesutilat. Laskettelurinteitä on 13 ja maastohiihtolatujakin 100 km, joista valaistuja 10 km. Kesällä voi myös hiihdellä hiihtotunnelissa tai lumilautailla läheisessä, maailman ensimmäisessä lumilautatunnelissa. Kylpylähotelli Katinkullasta löytyy tasokkaan viihdekylpylän lisäksi tennisja keilailumahdollisuus ym. Golfaajille on Vuokatissa täysimittainen 18 reikäinen rata. Internet: LOMAOSAKKEEN VARUSTETASO Sähkölämmitys, osin lattialämpö, takka, radio (2kpl), video (2kpl), TV (2kpl), liesi, mikroaaltouuni, jääkaappi pakastimella, astianpesukone, ruuanvalmistus- ja ruokailuvälineet, pyykinpesukone ja -kuivauskaappi, keskuspölynimuri, sängyt vuodevaatteineen (ei liinavaatteita), lastensänky 0-4v, syöttötuoli, 2 kpl aikuisten polkupyöriä ym. Kotaportissa on vuoteet 6 henkilölle ja lisävuoteet 2 aikuiselle tai 4 lapselle. HYVÄÄ Alle viikon vuokraukset sisältävät yhden kylpyläkäynnin ( 2,5e /jäsen) ja viikon vuokraukseen LOMAA! sisältyy 4 kylpyläkäyntiä ( 2,5 e/jäsen/kerta) Huom! Vaihtopäivä sunnuntai kello 16:00 Huoneistoon ei saa tuoda eläimiä! Lisätietoja / varaukset KRI ry majaisäntä Petri Pucilowski: Vastaaja numerossa VARAUKSET Varaukset majaisännälle viikoista 1-26 syyskuun loppuun mennessä ja viikoista huhtikuun loppuun mennessä. Päällekkäisvarauksissa vuokraaja ratkaistaan arvonnalla, jossa otetaan huomioon hakijoiden kolmen vuoden vuokraukset varatussa kohteessa. Hakijat pisteytetään edellisten vuokrauksien mukaisesti seuraavasti: Edellinen vuokraus kohteessa -A-viikolla 3pistettä -B-viikolla 2pistettä -C ja D-viikolla 1piste Varaaja, jolla on vähiten pisteitä, saa haluamansa lomaviikon kohteessa Jätä yhteydenottopyyntö ( puhelin arki-iltaisin ) vastaajaan HINNAT - Viikko A 390e 1, , Viikko B 250e 2...6, , Viikko C 160e , , , Viikko D 120e , Viikonloput ja vuorokausivuokraukset majan ollessa vapaana, minimiveloitus 120e. Majan käyttöoikeuteen sisältyy myös yksi kausikortti rinteisiin talvikaudella.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Riihimäen Rakennusmestarit ja insinöörit AMK ry

Riihimäen Rakennusmestarit ja insinöörit AMK ry Riihimäen Rakennusmestarit ja insinöörit AMK ry 71 vuotta 15.12.2011 www.rkl.fi 1(4) 29.08.2011 Jäsentiedote 3 / 2011 Syksyn 2011 toiminta Kuukausikokoukset ja vuosikokous on keskiviikkoisin Scandic Hotels,

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry 15.9.2011/tl

Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry 15.9.2011/tl 1 (9) Varsinainen toiminta Ay avustus Ray avustukset 879 000 666 000 1. Perusjärjestötyö a) Edunvalvonta Palkat 57 000 56 000 Lakisääteiset sosiaalikulut 10 000 10 000 Työterveyshuolto 500 500 Luontoisedut

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010

YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010 YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010 Tässä numerossa: - Kokouskutsu vuosikokoukseen - Vuosikokouksen ohjelma - Lomaosakeviikkojen arvonta - Hallituksen kevään päätöksiä - KST:n nettisivut - KTK:n nettisivut 19.8.2010

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011

OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 A. Oulunkylä - asuinalueen toiminnallisuus, viihtyvyys ja yhteisöllisyys Tavoitteet * Oulunkylä säilyy ja kehittyy toiminnallisena, palvelevana, viihtyisänä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Koulutettuja hammashoitajia, suun terveydenhoitoalan lähihoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio

Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2012 Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Läsnä: Ari Immonen Petri Immonen Jussi Sila Annaleena Sila Veli-Matti Viitala

Lisätiedot

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl A Villa Roosa "Senioriasuntoja 28 + 1 kpl" Mahdollinen vaihtoehtoinen maanalainen yhdyskäytävä palvelutaloon Pohjajärjestelyt muutetaan

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Riihimäen Rakennusmestarit ja insinöörit AMK ry

Riihimäen Rakennusmestarit ja insinöörit AMK ry Riihimäen Rakennusmestarit ja insinöörit AMK ry 73 vuotta 15.12.2012 www.rkl.fi KUUKAUSIKOKOUS NRO: 5/2013 PÖYTÄKIRJA Aika 11.9.2013 klo 19.00 1(2) Paikka Scandic Hotels, Hämeenaukio 1, Riihimäki Läsnä

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

1 (7) 16.9.2015/tl. Talousarvio 2016. Talousarvio Talousarvio Tarkennettu alustava 2 015 2016. Varsinainen toiminta. Ay avustus

1 (7) 16.9.2015/tl. Talousarvio 2016. Talousarvio Talousarvio Tarkennettu alustava 2 015 2016. Varsinainen toiminta. Ay avustus 1 (7) 16.9.2015/tl Talousarvio 2016 Varsinainen toiminta Talousarvio Talousarvio Tarkennettu alustava Ay avustus Ray avustukset 795 000 860 000 Palkat 440 000 479 000 Palkkiot, hallitus 6 000 6 000 Eläkekulut

Lisätiedot

MESTARIT. Helmikuun kuukausikokous. Keskiviikkona 4.2.2015 klo 19.00. Kokouspaikka: Sokos Hotelli Vaakuna Possentie 7 HÄMEENLINNA.

MESTARIT. Helmikuun kuukausikokous. Keskiviikkona 4.2.2015 klo 19.00. Kokouspaikka: Sokos Hotelli Vaakuna Possentie 7 HÄMEENLINNA. MESTARIT Hämeenlinnan Rakennusmestarit ja insinöörit AMK Jäsenlehti n:o 1-2015 Helmikuun kuukausikokous Keskiviikkona 4.2.2015 klo 19.00 Kokouspaikka: Sokos Hotelli Vaakuna Possentie 7 HÄMEENLINNA Kokousisäntänä:

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2006 1

TOIMINTASUUNNITELMA 2006 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2006 1 1. YLEISTÄ Keski Suomen Ekonomit ry. on v.1937 perustettu yhdistys, jonka tehtävänä on toimia korkeamman taloustieteellisen koulutuksen hankkineiden yhdyssiteenä toiminta alueellaan,

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:

Lisätiedot

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Esteettömyys ja hissiseminaari Kotka 27.10.2015 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN

Lisätiedot

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry Johtosääntö Suomen Akvaarioliitto ry Päivitetty: 18.2.2008 Edellinen päivitys: 9.2.2008 Suomen Akvaarioliitto ry 2(6) Johdanto Suomen Akvaarioliitto ry:n (SAL) johtosääntö on suunniteltu helpottamaan liiton

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Aika 8.10.2015 klo 8.30 10.40. Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa

Aika 8.10.2015 klo 8.30 10.40. Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Aika klo 8.30 10.40. Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntija-jäsenet Muut osallistujat Allekirjoitukset Ilkka Rekonen, lupapäällikkö, puheenjohtaja vs. Timo Karén, kaupunkisuunnittelulautakunnan

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

ASEMAKAAVA MERENLÄHEISELLE ASUTUKSELLE TACKSAMVIKEN ILLÄ ORAVAISISSA

ASEMAKAAVA MERENLÄHEISELLE ASUTUKSELLE TACKSAMVIKEN ILLÄ ORAVAISISSA VÖYRIN KUNTA VÖYRIN KUNTA ASEMAKAAVA MERENLÄHEISELLE ASUTUKSELLE TACKSAMVIKEN ILLÄ ORAVAISISSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Mustasaaressa 23.10.2012 Kaavoitusalue Asemakaava-alue sijaitsee Oravaisten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) 2 Honkasuon Haapaperhosen alueen kolmen asuintontin ja niitä palvelevien autopaikkatonttien varaaminen Oulun Rakennusteho Oy:lle (Malminkartano, tontit 33350/1

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Aika 1.9.2015 kello 18.30 Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 Läsnä Liitteessä 6 mainitut 43 henkilöä 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

MESTARIT. Toukokuun kuukausikokous. Keskiviikkona 6.5.2015 klo 19.00. Kokouspaikka ja -isäntä: Kantolankatu 3 HÄMEENLINNA. Tervetuloa!

MESTARIT. Toukokuun kuukausikokous. Keskiviikkona 6.5.2015 klo 19.00. Kokouspaikka ja -isäntä: Kantolankatu 3 HÄMEENLINNA. Tervetuloa! MESTARIT Hämeenlinnan Rakennusmestarit ja insinöörit AMK Jäsenlehti n:o 4-2015 Toukokuun kuukausikokous Keskiviikkona 6.5.2015 klo 19.00 Kokouspaikka ja -isäntä: Kantolankatu 3 HÄMEENLINNA Tervetuloa!

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN VUORIJÄRVEN KYLÄN TILOJA RUISNIEMI 230-408-24-8 JA HONKARINNE 230-408-24-1 19.3.2014 Pohjois-Satakunnan aluearkkitehti

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) Kaupunginhallitus Kaj/2 08.04.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) Kaupunginhallitus Kaj/2 08.04.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) 400 Honkasuon Haapaperhosen alueen kolmen asuintontin ja niitä palvelevien autopaikkatonttien varaaminen Oulun Rakennusteho Oy:lle (Malminkartano, tontit 33350/1

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS 1 LIITE 1 JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA 180-03-01-038 VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA JA LAAJENNUKSELLA MUO- DOSTUU KORTTELIT 127 (OSA), 166-171 SEKÄ VIRKISTYS-, ERITYIS-

Lisätiedot

Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio

Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2013 Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Läsnä: Ari Immonen Petri Immonen Jussi Sila Annaleena Sila Tea Lassinaro Marjo

Lisätiedot

Varsinainen toiminta. Tarkennettu Talousarvio Talousarvio 2014 2015. Ay avustus. Tuotot Ray avustukset 754 000 839 000

Varsinainen toiminta. Tarkennettu Talousarvio Talousarvio 2014 2015. Ay avustus. Tuotot Ray avustukset 754 000 839 000 1 (7) 22.9.2014/tl Varsinainen toiminta Tarkennettu Talousarvio Ay avustus Ray avustukset 754 000 839 000 Palkat 414 500 467 500 Palkkiot 12 500 8 000 Eläkekulut 91 000 88 750 Lakisääteiset sos.kulut 27

Lisätiedot

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS HARTOLA, Kirkonseudun asemakaava-alue MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ehdotus Koskee 21.3.2012 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Asemakaavan muutos koskee: Kirkonseudun asemakaava-alue kortteli

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(7) MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE PROJ.NRO 221 Asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Linnalan yritysalueen

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 1 Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ 3 2. HALLITUS 4 3. JÄSENET 4 4. TALOUS 4 5. TOIMINTA 5 5.1 SYYSJUHLA 5 5.2 LASKIAISRIEHA 5 5.3 KEVÄTKIRPPIS

Lisätiedot

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Hallituksen pj. Reijo Pesonen Saarijärven Omatoimi ry Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys www.omatoimi.fi Ikääntyvien elämisen tavoitteita Itsemääräämisoikeus Turvallisuus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi

Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi Vantaan Kartanonkoski viihtyisää asuinympäristöä! Puutarhakaupungin arkkitehtuurikilpailun visiosta, kaupunkisuunnittelusta Viheralueiden

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Teuvontien varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 1 SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF YLEISTÄ Liiton kotisivu: www.shk.fi Y-tunnus: 1480117-5 LIITTOKOKOUS

Lisätiedot

Vuosi oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Hallituksen tavoitteena oli tehostaa edunvalvontaa ja seurantaa eri virastoissa.

Vuosi oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Hallituksen tavoitteena oli tehostaa edunvalvontaa ja seurantaa eri virastoissa. 2 (7) Yleistä Vuosi oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Hallituksen tavoitteena oli tehostaa edunvalvontaa ja seurantaa eri virastoissa. Lisäksi hallituksen tavoitteena oli kehittää yhdistystoimintaa

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen

Lisätiedot

Moderni puurakentaminen

Moderni puurakentaminen 13.4.2012 WoodAcademy -tapahtuma, Kouvola ARKKITEHTUURI JA RAKENTAMINEN Moderni puurakentaminen Markku Karjalainen, kehittämispäällikkö TEM / MSO / Valtakunnallinen puurakentamisohjelma On kirjattu hallitusohjelmaan:

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41

Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41 (OAS) (MRL 63 ) 1(5) Maankäyttöpalvelut 24.2.2015, päivitetty 27.5.2015 Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41 Aloite Asemakaavan muutoksen laadintaan on ryhdytty yksityisen maanomistajan aloitteesta.

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan?

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Asuntomarkkinat 2011 20.1.2011 Aija Staffans Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos IDENTITEETTI PALVELUT JA YHTEYDET SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015 Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Malliyhdistys Ry Puh. 040 123 4567 Y-tunnus 12345-6 Tiekatu 23 A 15 00120 PAIKKAKUNTA www.malliyhdistys.fi

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2015 SIVU 01/2015

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2015 SIVU 01/2015 KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2015 SIVU 01/2015 AIKA Tiistaina 27. lokakuuta 2015 klo 14 16.55 PAIKKA Seurakuntakeskuksen kokoushuone, Orivesi LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. HAIKKA Juha,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014

VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014 VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014 Yhdistys on saavuttanut tunnustetun aseman Ylläksen alueen vaikuttajana. Yhdistyksen jäsenmäärä on noussut tasaisesti ja on nyt 226. 1. Jäsentapaamiset

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET HN-Consult Oy on yhdessä maanomistajan Strand Skogs Ab allekirjoittanut konsulttisopimuksen 17.9. 2012 missä HN-Consultille annetaan oikeus kaavoittaa alue. Maanomista on Vöyrin

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

Puurakentamisen osaaminen. Kehitysasiantuntija Petri Heino

Puurakentamisen osaaminen. Kehitysasiantuntija Petri Heino Puurakentamisen osaaminen Kehitysasiantuntija Petri Heino Osaamiskartoitushanke Hankkeessa kartoitetaan: puurakentamisen kansallinen osaaminen sekä osaajat rakentamisen koulutuksen nykytila puurakentamisen

Lisätiedot

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Hallituksen pj. Reijo Pesonen Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys Puupäivä 11.11.2010 www.omatoimi.fi Oma tausta Yleishyödyllisten rakennuttajayhtiöiden toimitusjohtajana

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän syyskokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot