VIHTI, KIRKONKYLÄ KIRKONMÄEN, PAPPILANPELLON JA ALHON- MÄEN TAAJAMANOSIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
|
|
- Ahti Salminen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VIHTI, KIRKONKYLÄ KIRKONMÄEN, PAPPILANPELLON JA ALHON- MÄEN TAAJAMANOSIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAMUUTOS KOSKEE VIHDIN KIRKONKYLÄN TAAJAMAN KIRKON- MÄEN KORTTELEITA 1, 3, 4 JA 68, PUISTO-, KATU- JA LIIKENNEALUEITA, AL- HONMÄEN TAAJAMANOSAN KATU- JA LIIKENNEALUEITA, PAPPILANPELLON TAAJAMANOSAN URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN-, PUISTO-, KATU-, JA LII- KENNEALUEITA SEKÄ PAPPILANPELLON JA KIRKONMÄEN TAAJAMANOSIEN RAJAA. ASEMAKAAVALLA JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KIRKONMÄ- EN TAAJAMANOSAN KORTTELIT 1, 3, 4, 29 JA 30, PUISTO, KATU-, SUOJAVIHER- JA LIIKENNEALUEITA, ALHONMÄEN TAAJAMANOSAN KORTTELI 28, KATU- JA LIIKENNEALUEITA SEKÄ PAPPILANPELLON TAAJAMANOSAN URHEILU- JA VIR- KISTYSPALVELUJEN-, PUISTO-, KATU- JA LIIKENNEALUEITA. KAAVA V 42, ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN SELOSTUS kaavanlaatija: Matti Hult
2 Asia 294/713/2007 osallistumis- ja arviointisuunnitelma ympa ympa liite 1 oas:n ja kaavan vireilletulon kuulutus perusselv.+ tavoitteet ja OAS:n täyd. ympa ympa liite 1, om. c tavoitteet kh kh liite 1 valmisteluaineisto ympa ympa om. a valmisteluaineisto nähtävillä kaavakokous kirkonkyläseminaari valmisteluaineisto + OAS:n täyd. ympa ympa om. a, ympa liite 1 valmisteluaineisto nähtävillä kaavakokous kaavaehdotus MRL 65 ympa ympa om. d kaavaehdotus MRL 65 kh kh liite 2 kaavaehdotus nähtävillä MRL asemakaava ja asemakaavan muutos ympa ympa om.c asemakaava ja asemakaavan muutos kh kh om a asemakaava ja asemakaavan muutos kv kv liite 1 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖASIAT / KAAVOITUS Asemakaavamuutoksen laatija: Matti Hult, kaavoitusteknikko, YKS Asemantie 30, NUMMELA s-posti p. (09) Kirjasto ja kirkko 2 (65)
3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Vihti Taajama: Kirkonkylä Taajamanosat: Kirkonmäki, Alhonmäki ja Pappilanpelto Muutettavat korttelit: 1, 3, 4 ja 68 Muutettavat asemakaavat: 10, 13, 24, 30 ja 36 (kts. liite 2) Asemakaavoitettava alue: maatalousalue, vesialue Valokuvat ja teemakartat kaavoitustoimi. Pohjakartat ja ilmakuvat Maanmittauslaitos, lupa nro 17/MML/10 ja 5/ILMA/2009 Vihdin kunnan mittaustoimi Kannen kuva: Vanha kunnanvirasto (nykyinen kirjasto) ja kirkko pappilan pihatieltä kuvattuna. Perusselvitykset: Suvi Siivola, kaavasuunnittelija 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue on osa Vihdin kirkonkylän ydinkeskustaa. Suunnittelualue käsittää kirkonkylän pääkadun, Vihdintien, lisäksi vanhan kunnanvirastotalon ja linja-autoaseman korttelialueet sekä Vihdin yhteiskoulun, Hopearinteen palvelutalon, entisen meijerin alueen, asuinkortteleita, venerannan ja Museomäen alueet sekä Kirjavantien ja Helsingintien välisen väliaikaisen paikoitusalueen. Kaava-alueen sijainti kunnan opaskartalla. Opaskartta Vihdin kunnan mittaustoimi. 3 (65)
4 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Vihti, Kirkonkylä Kirkonmäen, Pappilanpellon ja Alhomäen taajamanosien Asemakaavan muutos koskee Vihdin kirkonkylän taajaman Kirkonmäen taajamanosan kortteleita 1, 3, 4 ja 68, puisto- katu-, ja liikennealueita, Alhonmäen taajamanosan katu- ja liikennealueita, Pappilanpellon taajamanosan urheilu- ja virkistyspalvelujen-, puisto-, katu- ja liikennealueita sekä Pappilanpellon ja Kirkonmäen taajamanosien rajaa. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu Kirkonmäen taajamanosan korttelit 1, 3, 4, 29 ja 30, puisto-, katu-, suojaviher- ja liikennealueita, Alhonmäen taajamanosan kortteli 28, katuja liikennealueita sekä Pappilanpellon taajamanosan urheilu- ja virkistyspalvelujen-, puisto-, katuja liikennealueita. Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen tarkoituksena on löytää kirkonkylän liikekeskuksen, virastotalojen ja venesataman alueelle sellainen kaavallinen ratkaisu, joka tukee vanhoille liike- ja virastorakennuksille suunniteltuja ja osittain jo toteutettuja uusia käyttötarkoituksia ja mahdollistaa jonkin verran lisärakentamista alueella. Tavoitteena on myös tutkia, voidaanko Kirkkojärven venesataman ja paikoitusalueen sekä muiden niihin liittyvien alueiden kaavaa muuttamalla saavuttaa parannusta alueen oloihin esim. täydennysrakentamisen avulla ja voidaanko keskusta-alueelta löytää uusi, suurehko liikerakennuksen rakennuspaikka. Kaavan laatimisen yhteydessä on tarkoitus myös muuttaa Vihdin kirkonkylän Vihdintien kadunnimi samannimisten kadunnimien poistamiseksi kunnan alueelta. 4 (65)
5 1.4 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN NIMI JA TARKOITUS SISÄLLYSLUETTELO LUETTELO VALMISTELUAINEISTON SELOSTEEN LIITEASIAKIRJOISTA LUETTELO KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, SELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö...10 Maisemarakenne ja maisemakuva...10 Kallioperä, maaperä ja rakennettavuus...10 Pienilmasto...11 Vesistöt ja vesitalous...11 Kasvillisuus...11 Luonnon ja maiseman suojelukohteet Rakennettu ympäristö...12 Alueen asutushistoriallisia vaiheita...12 Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva...14 Alueen nykyinen rakennuskanta...16 Väestö...17 Palvelut ja työpaikat...17 Virkistys...17 Liikenneverkko...18 Rakennettu kulttuuriympäristö...19 Tekninen huolto...23 Erityistoiminnat...23 Ympäristön häiriötekijät...24 Sosiaalinen ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset...26 Maakuntakaava...26 Yleiskaava...26 Asemakaavat...27 Rakennusjärjestys...30 Rakennuskiellot...30 Pohjakartta...30 Muut kaava-aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat (65)
6 Lähiympäristön kaavatilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTYMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt sekä viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet...34 Kunnan asettamat tavoitteet...34 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet...34 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen ENSIMMÄISEN VALMISTELUAINEISTON ESITTELY ASEMAKAAVAN TOISEN VALMISTELUAINEISTON ESITTELY Toisen valmisteluaineiston mielipiteet ASEMAKAAVAN KUVAUS ASEMAKAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut ALUEVARAUKSET Korttelialueet Muut alueet ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset sosiaalisiin olosuhteisiin Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Vaikutukset liikenteeseen Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaupalliset vaikutukset YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET SEKÄ RAKENNUSTAPAOHJEET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT KAAVATALOUDELLINEN TARKASTELU TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS (65)
7 1.5 Luettelo valmisteluaineiston selosteen liiteasiakirjoista Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (täyd ) Liite 2 Muutettavat asemakaavat Liite 3 Asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen Liite 4 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Liite 5 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio Liite 6 Havainnepiirustus Liite 7 Yleisötilaisuuksien muistiot Liite 8 Vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin sekä asemakaavaan tehdyt muutokset MRL 65 :n mukaisen nähtävillä olon jälkeen 1.6 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, selvityksistä ja lähdemateriaalista Helsingin seudun rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Helsingin seutukaavaliiton julkaisuja B Kaavoitusohjelma vuodelle Kunnanvaltuusto Kaavoitustarpeen ja -kohteiden arviointi, loppuraportti Karjaanjoen vesistön käytön ja suojelun yleissuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen julkaisuja 1, 1995 Kirkonmäen alueen alustava ideasuunnittelu. Vesa Näsi 2006 Niuhalan rakennusinventointi. Hannele Salenius 2001 Ranta-alueiden suunnittelu taajamissa Vihdin kirkonkylän ranta-alue. Tarja Perälä, opinnäytetyö 2002 Uudenmaan maakuntakaava. Uudenmaan maakuntavaltuusto , Ympäristöministeriö Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt luettelo. Museovirasto ja Ympäristöministeriö 1993 Vihdin Kirkkojärven maisemanhoitosuunnitelma. Maisemasuunnittelu Leena Iisakkila Ky 1982 Vihdin kirkonkylä, kasvavan maaseututaajaman suojeluongelma. Staffan Lodenius 1974 Vihdin kirkonkylän kehittäminen. Vihdin kirkonkylän kehittämisen ohjausryhmä 2004 Vihdin kirkonkylän kehittämisohjelma Vihdin kirkonkylän internet-sivut Vihdin kirkonkylän opas. Mervi Piipponen 1993 Vihdin kirkonkylän rakennusinventointi I. Mervi Piipponen 1991 Vihdin kulttuurihistorialliset rakennukset ja alueet Vihdin maisemahistoriallinen selvitys. Johanna Forsius-Nummela Vihdin pohjavesialueet Uudenmaan ympäristökeskus Vihdin tieliikenteen meluselvitys. Tielaitos ja 1998 Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma Tiehallinto ja 2005 Vihti kk, Kirkonseudun asemakaava, kaava n:o 10. Uudenmaan lääninhallitus Vihti kk, Alhonmäen asemakaava, kaava n:o 13. Uudenmaan lääninhallitus Vihti kk, Kirkonmäen asemakaava, kaava n:o 24. Uudenmaan lääninhallitus Vihti kk, Kirkonmäen asemakaava, kaava n:o 30. Kunnanvaltuusto Yleiskaava, kunnanvaltuusto Ympäristöohjelma, kunnanvaltuusto Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma 2009 Liikenneselvitys Helsingintien ja Kirjavantien sekä kevyen liikenteen reittien parantamiseksi (Airix Ympäristö, ) 7 (65)
8 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavatyö on merkitty kunnan kaavoitusohjelmiin 2007, 2008 ja 2009, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnassa Kaavaprosessi on käynnistetty , jolloin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisesta ja kaavan vireille tulosta kuulutettiin. Kaavamuutoksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Uudenmaan ympäristökeskuksessa Kaavan perusselvitys- ja tavoiteraportin luonnoksesta pyydettiin kunnan hallintokunnilta ja toimintayksiköiltä kannanotot, jonka jälkeen se valmisteltiin ympäristölautakunnan käsittelyyn Samalla merkittiin tiedoksi täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavan vuorovaikutusprosessin käymiseksi on tehty ympäristölautakunnan kokoukseen kaavan valmisteluaineistoa, havainnepiirroksia ja maankäyttökaavioita, jotka ympa asettaa nähtäville. Kaavan valmisteluaineisto pidettiin MRL 62 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtävillä ajalla Aineisto oli nähtävillä sekä kunnanvirastolla Nummelassa että kirkonkylän kirjastossa. Kaavakokous pidettiin klo 18: kirkonkylällä Käpykylässä (entisessä kunnanvirastossa). Käpykylässä pidettiin Kirkonkylä seminaari, jossa pohdittiin taajaman tulevaisuuden näkymiä. Tässä tilaisuudessa esiteltiin myös kaavan valmisteluaineistoa. Koska kaavaprosessin aikana kunnanhallitus on päättänyt hyväksyä kiint. oy Vihdin Meijerin kaavamuutoshakemuksen, on korttelien 5 ja 25 alueet liitetty tähän kaavaan. Myös kirkonkylälle suunnitteilla olevan päivittäistavarakaupan hanke edellyttää kaava-alueen laajentamista. Samalla tutkitaan voidaanko keskustan alueen kortteli 4 ottaa kaavamuutokseen mukaan sen alueella tapahtuneiden muutosten vuoksi. Kaavan toinen valmisteluaineisto pidettiin nähtävillä Kaavan toista valmisteluaineistoa esiteltiin osallisille Käpykylässä. Kaavamuutosehdotus hyväksyttiin asetettavaksi nähtäville (MRL 65 ) (kh) Kaavamuutosehdotus pidettiin julkisesti nähtävillä ajalla Kaavamuutos valmisteltiin hyväksymiskäsittelyyn Asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaava ja asemakaavan muutos noudattaa voimassa olevan kaavan rakennetta. Käyttötarkoituksia on muutettu vastaamaan nykyistä toteutunutta käyttöä ja tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen. Joitakin uusia korttelialueita on esitetty täydentämään kirkonkylän palvelurakennetta. Alueen nimistöä on muutettu. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kaava-alue on pääosin toteutunut. Korttelien 1 ja 28 uudisrakennuspaikat lähtevät toteutumaan pian kaavan saatua lainvoiman. Rantakorttelin 29 kahvilan toteutuminen riippuu siitä löytyykö siihen yrittäjää. Yksityisillä alueilla kaavan toteutuminen riippuu rakentamisen suhdanteista. 8 (65)
9 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Noin 15 hehtaarin suuruinen suunnittelualue on osa Vihdin kirkonkylän keskustaa, joka on muodostunut Kirkkojärven pohjukassa sijaitsevan Kirkonmäen rinteille. Suunnittelualuetta halkoo Kirkonmäkeä kiertävä kyläraittimainen Kirkonkylän pääkatu, Vihdintie, jonka varrelle historiallisesti kerrostunut rakennuskanta on ryhmittynyt nauhamaisesti. Kaava-alueen itäosassa, kylänraitin toisessa ns. polttopisteessä, sijaitsee entisen kunnanviraston, kirjaston (ent. kunnantalo), paloaseman, liikerakennuksen ja näiden väliin jäävän torialueen muodostama kunnan entinen hallinnollinen keskittymä sekä tämän itäpuolelle jäävät linja-autoaseman ja liikerakennusten korttelialueet. Suunnittelualueen länsiosaan, Vihdintien ja rannan väliselle alueelle, sijoittuu Vihdin yhteiskoulu, museotiloina toimiva vanha makasiini puistoalueineen sekä Hopearinteen palvelutalo. Viistokuva Vihdin kirkonkylän keskustasta vuodelta Vihdin kirkonkylän alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi ja kirkonkylän keskusta kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi useine kulttuurihistoriallisesti arvokkaine rakennuksineen. Alue on osoitettu myös Uudenmaan maakuntakaavassa kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. 9 (65)
10 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Vihdin kirkonkylä sijaitsee Hiidenveden kulttuurimaisemassa Kirkkojärven (+ 32,2 mpy) rannalla. Alueen maisema on rakenteeltaan kumpuilevaa; savilaaksoista kohoaa noin 60 mpy moreenikumpareita, joiden alarinteille ja lomaan asutus ja tiestö on sijoittunut. Kirkonmäen ja Kirkkoniemen rinteille kasvanut taajama muodostaa maisematilan polttopisteen. Taajamakeskustan maisemakuvaa hallitsee Kirkonmäen (+ 60,1 mpy) laelle 1700-luvun lopulla rakennettu kirkko, mäkeä kiertävä kylänraitti (Vihdintie) sekä Kirkonmäeltä Kirkkojärven rantaan viettävään rinteeseen ja Vihdintien varteen muodostunut rakennuskanta. Kallioperä, maaperä ja rakennettavuus Alueen kallioperä muodostuu kiillegneissistä (Geologian tutkimuskeskus 1994). Pääosa suunnittelualueesta on hiesusavea ja aitosavea. Kirkonmäki ja Museomäki ovat maaperältään kalliota, jota peittää alle metrin paksuinen moreenikerros (Maatalouden tutkimuskeskus 1964 ja Geologian tutkimuskeskus 1995). Rakennettavuudeltaan savi on epäedullista, vaatien rakentamisen yhteydessä rakennuksen perustamisen paaluille. Ote Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartasta (1995). Kartassa valkoisella esitetyt ns. kartoittamattomat alueet ovat Maatalouden tutkimuskeskuksen tekemän maaperäkartan (1964) mukaan aito- ja hiesusavea. Kartassa punaisella esitetyt alueet ovat kalliomaata (kallio, jonka päällä alle 1 m:n maakerros, yleensä moreenia), sinisellä esitetyt alueet savea, vaalean punaisella esitetyt alueet hiekkamoreenia ja ruskeat alueet liejua. 10 (65)
11 Pienilmasto Ilmastollisesti alue sijoittuu suotuisaan Länsi-Uudenmaan keitaaseen. Pienilmastollisesti parhaita asuinpaikkoja alueella ovat kallio-moreenimäkien kaakkoon, etelään ja lounaaseen viettävät kylmiltä pohjoistuulilta suojatut alueet, joille varhaisin asutus onkin alueella sijoittunut (vrt. Kirkonmäen alarinteet). Vesistöt ja vesitalous Alue kuuluu Karjaanjoen valuma-alueeseen. Suunnittelualueelta vedet laskevat Kirkkojärveen (+ 32,2 mpy), joka on yksi Hiidenveden neljästä pääaltaasta. Hiidenvesi on Karjaanjoen vesistön toiseksi suurin järvi (pinta-ala 30,3 km 2 ). Hiidenveden vedenlaatu on pääosin välttävä ja järvi on voimakkaasti ulkokuormitteinen. Hiidenvettä onkin kiusannut ajoittaiset leväkukinnat, veden ollen myös luontaisesti savisameaa. Erityisesti Kirkkojärven tilanne on ollut viime vuosina huono. Sen ongelmana on ollut voimakas rehevöityminen ja leväkukinnat loppukesällä. Kirkkojärven happitilanne on sitä vastoin ollut melko hyvä. Kirkkojärven pinta-ala on noin 1,6 km², maksimisyvyys 3,5 metriä ja keskisyvyys 1,5 metriä. Suunnittelualueella ei ole pintavesiuomia. Kasvillisuus Vihdin alue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Suunnittelualueen kasvillisuus muodostuu pääasiassa lehtipuustosta. Kirkonmäen itärinteellä kasvaa lehtipuuston seassa runsaammin havupuustoa, samoin kuin Museonmäen pohjois- ja etelärinteillä. Vallitsevana puulajina ovat koivut, mutta alueella kasvaa myös jaloja lehtipuita, kuten lehmuksia, tammista, haapoja ja vaahteroita. Vihdin yhteiskoulun edustalla ja Museomäellä kasvaa istutetut koivikot. Alueella on myös melko runsaasti komeita yksittäispuita sekä kadunvarsi-istutuksia. Luonnon ja maiseman suojelukohteet Vihdin kirkonkylä ja välittömästi siihen liittyvät Vanhalan ja Sukselan kylät viljelymaisemineen muodostavat yhdessä merkittävän maisemakokonaisuuden, joka on arvioitu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi (Museovirasto, 1993). Vuonna 1982 laaditussa Kirkkojärven rantoja koskevassa maisemanhoitosuunnitelmassa on esitetty luonnon- ja maiseman kannalta merkittäviä ranta-alueita Kirkonkylässä. Kaava-alueella näistä sijaitsee Karpinlahdenranta, jossa on venevalkama ja tanssilava. Ranta-alue todetaan maisemanhoitosuunnitelmassa maisemallisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittäväksi alueeksi. Myös kaava-alueen pohjoisosaan sijoittuvalla hautausmaan eteläpuolisella, rehevän kasvillisuuden peittämällä rinteellä on maisemallisia arvoja. 11 (65)
12 Alueella ei ole luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja kohteita Rakennettu ympäristö Alueen asutushistoriallisia vaiheita Suunnittelualue kuuluu Museomäen ja Vihdin yhteiskoulun aluetta lukuun ottamatta Niuhalan maarekisterikylään. Museomäki ja koulun korttelialue kuuluvat Pappilan maarekisterikylään. Vihdin kirkonkylän alueella ensimmäiset asutuksen merkit ovat peräisin jo kivikaudelta. Asutus alkoi vakiintua alueella 1400-luvulla kylän hyvän maaston ja maantieteellisen sijainnin antaessa erinomaiset puitteet maanviljelylle ja kylän kasvulle. Vihdin kirkonkylän ydin muodostuu kolmesta maarekisterikylästä, joista kaksi Niuhala ja Suksela, mainitaan jo 1500-luvulla ja kolmas, Pappila, 1600-luvulla. Niuhalan kylässä oli 1500-luvun loppupuolelta alkaen kolme taloa, tämän varhaisimman tunnetun asutuksen sijoittuessa Kirkkojärven pohjoisrannalla sijaitsevan selänteen satulakohtaan korkeustasolle 50 mpy lukujen taitteessa Niuhalasta tuli Vihdin hallinnollinen ja kirkollinen keskuspaikka, kun Pyhän Birgitan kirkko rakennettiin Kirkkoniemeen. Nykytietämyksen perusteella kaava-aluetta halkovan kylänraitin (Vihdintie) uskotaan myös periytyvän keskiajalta pääpiirteissään nykyisen linjauksen mukaisena. Pappilan kylässä sijaitsi 1600-luvulla vain yksi talo eli Vihdin kirkkoherran pappila luvun jälkipuoliskolla tuli kirkonkylässä ajankohtaiseksi uuden kirkon rakentaminen, kun vanha Pyhän Birgitan kirkko alkoi rapistua ja alueen maaliikenne lisääntyi. Uusi kirkollinen ja maallinen keskus sijoitettiin kylän korkeimmalle kohdalle, Hartanmäelle, vuonna Kirkonkylän alueella 1800-luvun alkupuolella tapahtuneista ulkoisista muutoksista on vähän tietoa. Tiedetään kuitenkin, että Pappilan maalle, kylänraitin kupeeseen, peltojen keskellä sijaitsevan mäen päälle (nykyinen Museomäki), rakennettiin vuonna 1811 pitäjän viljamakasiini. Tietämyksen mukaan sekä Niuhalan että Pappilan kylät kasvoivat varsin hitaasti aina 1800-luvun puoliväliin asti. Niuhalan kylässä oli 1800-luvun puolivälissä neljä taloa, kuusi torppaa ja neljä muonamiesmökkiä, ja Pappilan kylässä pappilan lisäksi neljä torppaa. Voimakkaammin kirkonkylä alkoi kasvaa luvun loppupuolella, kun alueelle alkoi keskittyä erilaisia palveluja. Niuhalan kansakoulu aloitti toimintansa vuonna Apteekki perustettiin kylään vuonna 1894 ja sairaala vuonna Kirkonkylän kasvua edesauttoi sen liikenteellisesti keskeinen sijainti: sen kautta kulkivat vanhat maantiet Helsinkiin, Turkuun, Hämeenlinnaan ja Porvooseen luvun lopulla liikenneyhteydet alkoivatkin näytellä huomattavaa osaa yhdyskuntarakenteen kehityksessä. Hyvien maaliikenneyhteyksien ohella pyrittiin myös kirkonkylän asemaa Hiidenveden rannalla hyödyntämään ylläpitämällä matkustajalaivaliikennettä Hiidenvedellä. Kirkonkylän halki meni myös yksityinen kapearaiteinen rautatie Olkkala-Ojakkala, josta oli raide Kirkkojärven rannalle (ks. kartta vuodelta 1924). Radan viimeinen osuus purettiin vasta 1960-luvulla. 12 (65)
13 1800-luvun lopulla Kirkonmäen ympärille alkoi siis syntyä rakennuskantaa, joka kuului eri ammattien harjoittajille. Rakentaminen ylemmäksi rinteeseen oli kuitenkin kielletty hautausmaan ja tulipalovaaran takia. Luontainen paikka rakentamiselle oli kirkonpuoleinen tienvarsi, sillä se oli kaikkien kulkureitin varrelle. Tien toinen puoli oli jaettu sarkoihin, kunnes siihen sijoitettiin aiemmin hajallaan olleet kirkkotallit. Tämä kirkonkylän poikki kulkenut kylänraitti oikaistiin kulkemaan nykyisestä kohdastaan vuonna 1887 ja sen jälkeinen tilanne on ollut pohjana pitkälle 1900-luvulle säilyneelle kyläkuvalle luvun alussa kylänraitin (nyk. Vihdintie) varren talot ovat olleet hyvin yhtenäisiä ulkoasultaan ja tontteja erottivat toisistaan säleaidat. Vuonna 1911 kirkonkylä sai uusia tunnusmerkkejä, kun hallintoa varten tarvittu erillinen kunnantalo valmistui luvun alusta alkaen kirkonkylän keskustan rakennuskanta on lisääntynyt melkein jokaisella vuosikymmenellä, joista jokainen on antanut piirteitä vaihtelevan kylämaiseman muodostumiselle ja 30-luvuilla rakennuskanta lisääntyi ja monipuolistui raitin varrella niin toiminnoiltaan kuin ulkonäöltään. Myös vanhoja rakennuksia uudistettiin ajan hengen mukaisiksi luvuilla raitin varren rakentaminen perustui edelleen liiketalojen rakentamiseen luvulla uudenlaista rakentamista edustivat kaksikerroksiset liiketalot ja 50-luvulla pankkien modernit liiketalot sekä Niuhalan uusi kansakoulu. Kartta Vihdin kirkonkylän alueelta v Toisen maailmansodan jälkeinen siirtoväen asutus sijoittui pääasiassa teiden varsille kylien takamaille, selänteiden reunaan, korkeustasolle mpy. Perinteisesti rakentamattomat alueet sijoittuvat tason 60 mpy alapuolelle ja 80 mpy yläpuolelle luvun jälkeen syntynyt asutus on sijoittunut alueella osittain vanhemman asutuksen lomaan korkeustasolle mpy ja osittain kylien vanhimmille pelloille ja niityille. Kirkonkylän keskustan ensimmäinen asemakaava vahvistettiin , jota on tämän jälkeen muutettu ja laajennettu vahvistetulla asemakaavalla sekä vahvistetulla asemakaavalla. 13 (65)
14 Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Suunnittelualue on osa Kirkkoniemelle ja Kirkonmäen rinteille muodostunutta Vihdin kirkonkylän ydinkeskustaa. Aluetta halkoo jo keskiajalta lähtöisin oleva kirkonkylän pääkatu, Vihdintie, jonka varrelle historiallisesti kerrostunut rakennuskanta on ryhmittynyt. Alueen tiivis ja matala, eri aikakausilta peräisin oleva rakennuskanta, antaa keskustalle omaleimaisen pikkukaupunkimaisen ilmeen. Kirkonkylän taajamakuvaa hallitsee Hartanmäen (Kirkonmäki) laelle 1700-luvun lopulla rakennettu rapattu kivikirkko, joka kohoaa 30 metriä järven pinnan yläpuolelle. Kirkonmäkeä hieman mutkitellen kiertävän kylänraitin (Vihdintie) selkeästi rajautuva katutila, yhdessä sen varrella sijaitsevien eri aikakausilta peräisin olevien rakennuksien kanssa, luo kirkonkylän keskustaan inhimillisen mittakaavan. Vihdin kirkonkylän ytimen muodostaa Vihdintie sitä reunustavine asuin-, liike- ja hallintorakennuksineen. Raitin toisen polttopisteen muodostaa vanhan kunnanviraston, kirjaston, paloaseman ja Valintalon liikerakennuksen hajanaisesti muodostunut korttelialue torialueineen, ja toisen polttopisteen Vihdintien mutkan kohdalle muodostunut epämääräinen aukio, jonka laidalle 1970-luvulla rakennetut liiketalot sekä huoltoasema ovat kohonneet. Kirkonkylän raitti on perinteisesti ollut kaupan ja palveluiden sijoittumisen kohde, mutta 1970-luvulta lähtien on kaupallinen painopiste siirtynyt nykyisen linja-autoaseman alueelle, Vihdintien alkupäähän. Vaikka kylänraitin varteen luvuilla rakennetut uudisrakennukset poikkeavat sijoituksen, volyymien ja julkisivuaineiden suhteen vanhasta miljööstä, on kylänraitti on säilyttänyt melko hyvin alkuperäistä luonnettaan sekä sen maisema perusrakennettaan ja pienipiirteisyyttään. Vasemmalla kuva Vihdintien (=kylänraitin) ns. läntisestä/pohjoisesta polttopisteestä, keskellä ja oikealla kuvat Vihdintien ns. itäisestä/eteläisestä polttopisteestä. 14 (65)
15 Kaava-alue kirkonkylän taajamarakenteessa. Punaiset rakennukset ovat julkisia rakennuksia, mustat asuinrakennuksia, valkoiset talousrakennuksia, pinkit kirkollisia rakennuksia ja harmaat teollisuusrakennuksia (ent. meijeri). Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 17/MYY/07 Ilmakuva kirkonkylän keskustasta vuodelta 2005 Maanmittauslaitos (65)
16 Alueen nykyinen rakennuskanta Kaava-alueen rakennuskanta muodostuu pääosin 2-kerroksisista liike- ja hallintorakennuksista. Alueen vanhin rakennus on Museomäen laelle vuonna 1811 rakennettu viljamakasiini. Museomäkeä reunustaa vuonna 1966 valmistunut Hopearinteen asumispalvelukeskus, vuonna 1959 rakennettu ja vuonna 1965 laajennettu Vihdin yhteiskoulu sekä tähän liittyvät 1980-luvun alussa valmistuneet koulurakennukset. Vihdin meijerin rakennukset kuuluvat oleellisesti kyläkuvaan. Museomäkeä vastapäätä sijaitsee Vihdin kunnan entinen hallinnollinen keskus: vuonna 1911 rakennettu vanha kunnantalo (nykyisin kirjasto käytössä), vuonna 1920 rakennettu entinen kunnansihteerin asuinrakennus, vuonna 1938 rakennettu ja 1952 laajennettu paloasema ja vuonna 1972 valmistunut entinen kunnanvirasto. Näiden ohella samassa korttelissa, aivan Vihdintien varressa, sijaitsee vuonna 1939 rakennettu ja vuonna 2004 laajennettu liikerakennus sekä korttelialueen perällä entisen kunnanviraston varastorakennuksia luvun alussa korttelialueelle, paloaseman taakse rakennettiin myös matkapuhelinmasto. Helsingintien ja Vihdintien kulmauksessa sijaitseva ns. Linjalan liikerakennus on rakennettu 1970-luvulla ja sen vieressä sijaitseva S-marketin myymälärakennus 2000-luvun alussa. Kirkkojärven rannassa, ns. venevalkaman alueella, sijaitsee vanha mökki, joka on kioskikäytössä sekä järven päällä sijaitseva tanssilava. 16 (65)
17 Väestö Kaava-alueella asuu n. 100 asukasta ja Hopearinteen palvelutalossa asuu n. 60 asukasta. Palvelut ja työpaikat Vihdin kirkonkylän keskusta on aikoinaan ollut Vihdin hallinnollinen keskus. Sittemmin kunnan hallinnolliset toiminnot ovat siirtyneet kirkonkylältä Nummelaan. Kirkonkylä on säilyttänyt kuitenkin asemansa Vihdin toiseksi suurimpana kaupan ja palveluiden keskittymänä. Palvelut ovat kirkonkylällä keskittyneet perinteisesti kylänraitin (Vihdintien) varteen, kaupallisten palveluiden painopisteen siirtyen viime vuosikymmeninä linja-autoaseman alueelle, aivan Vihdintien alkupäähän. Lähes kaikki kirkonkylän palvelut sijaitsevat kaava-alueella tai rajoittuen siihen. Lähin päiväkoti sijaitsee aivan kaava-alueen kupeessa, Helsingintien itäpuolella. Pappilanpellon koulu on alueen lähin ala-aste, joka sijaitsee parisataa metriä kaava-alueesta etelään. Kirkonkylän yhteiskoulu sijaitsee myös kaava-alueella. Vihdin kirkonkylän terveysasemalle on kaava-alueelta matkaa noin puolitoista kilometriä. Kirkonkylän palveluista huomattava osa keskittyy kaava-alueelle. Alueella toimii yhteiskoulu, kirjasto, palveluasuntola/hoivakoti, linja-autoasema, kaksi päivittäistavarakauppa, ravitsemusliikkeitä, pankki, kotiseutumuseo, paloasema, kaksi polttoaineen jakeluasemaa ja Vihdin kunnan nuorisotoimisto. Vanha kunnanvirasto on remontoitu ja uudistettu yritystiloiksi (Käpykylä). Kaava-alue rajautuu kirkkoon ja sen hautausmaahan. Kaava-alueella sijaitsevat yritykset työllistävät kymmeniä henkilöitä. Yhteensä kaavamuutosalueella on n. 150 työpaikkaa. Virkistys Kirkkojärven ranta-alue on kirkonkylän vetovoimaisimpia virkistäytymisalueita. Ranta-alueella kulkee kevyen liikenteen reitti ja siellä sijaitsevat tanssilava ja venesatama. Kirkonkyläläisten tärkeinä lähiulkoilualueina toimivat myös alueen metsäiset mäkialueet, jotka on kaavallisesti varattu asukkaiden virkistykseen. Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsevalla Haudankalliolla kiertää kuntopolku, ja alueen vieressä sijaitsee tenniskenttä sekä urheilukenttä, joka jäädytetään talvisin luistelukäyttöön. Haudankallion eteläpuolella, Kirkkojärven lahdelmassa, sijaitsee myös kirkonkylän uimaranta. Kaava-alueella sijaitseva Museomäki toimii korttelipuistona. Kirkonkylää ympäröi lisäksi melko laajat yhtenäiset metsäalueet, jotka ovat myös tärkeitä virkistäytymis- ja ulkoilualueita alueen asukkaille. 17 (65)
18 Liikenneverkko Kirkonkylän katuverkon rungon muodostavat Helsingintie (mt 1224), Nurmijärventie (mt 1222), Nummelantie (mt ) sekä kaava-aluetta halkova Vihdintie. Helsingintie ja Nurmijärventie ovat yhdystieluokkaisia yleisiä teitä. Nummelantie on kokoojatyyppinen taajamatie. Vihdintien on kirkonkylän sisäinen kokoojakatu. Liikenne kaava-aluetta halkovalla Vihdintiellä on varsin vähäistä, sillä mm. Jokikunnan ja Pusulan suuntaan kulkeva liikenne käyttää pääosin Helsingintietä ohittaen Kirkonmäen. Helsingintien liikennemäärät olivat vuonna 2005 kirkonkylän keskustaa sivuavalla osuudella noin ajoneuvoa vuorokaudessa, eikä liikennemäärien uskota tästä juuri lisääntyvän ko. tieosuudella vuoteen 2030 mentäessä (Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma, 2005). Kirkonkylällä kevyen liikenteen reitit seuraavat alueen pääteiden reunoja. Lisäksi alueen katujen varsille on pääosin rakennettu jalkakäytävä tai jalankulku- ja pyörätie. Näiden ohella ranta-alueella kulkee kevyen liikenteen reitti. Vihdintieltä johtaa kirkolle kaksi kevyen liikenteen akselia, jotka ovat kuitenkin jääneet nyttemmin toisarvoiseen asemaan. Pysäköintipaikkoja on kirkonkylässä lähinnä päivittäistavarakauppojen edustoilla, virastoaukiolla, liiketilojen edustoilla sekä jonkin verran katujen varsilla. Pysäköintipaikkojen käyttö on suurinta päivittäistavarakauppojen edessä olevilla pysäköintialueilla ja ns. kauppa-aukiolla R-kioskin, ravintolan ja elokuvateatterin tarpeisiin. Kaava-alueen itäreunassa, Helsingintien ja Vihdintien kulmauksessa, sijaitsee kirkonkylän linjaautoasema. Linja-autot liikennöivät kirkonkylän ja Nummelan välillä ½ - 1 tunnin välein. Kirkonkylän Sairaalamäen ja Ojakkalan sekä Tervalammen välillä liikennöidään arkisin noin tunnin välein. Helsingin ja Vihdin kirkonkylän välillä kulkee linja-autot noin puolen tunnin välein, osa näitä vuoroista liikennöi Selin, Haimoon, Klaukkalan ja/tai Takkulan kautta, jolloin linja-autot kulkevat Turun moottoritien sijasta joko Hämeenlinnanväylää tai Vanhaa Porintietä. Näiden vuorojen ohella kirkonkylältä on linja-autoyhteyksiä Lohjalle, Nummi-Pusulaan, Karkkilaan ja Hämeenlinnaan. Vihdin tienhaarasta (Porintie eli vt 2) kulkee pikavuoroja Helsingin ja Porin suuntaan puolen tunnin - tunnin välein. Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelmassa (2005) esitetyistä parannushankkeista, koskee kaava-aluetta jossain määrin kaksi hanketta: Kevyen liikenteen väylän rakentaminen maantien 1224 (Helsingintie) varteen välillä Linjala-Olkkalan tiehaara (toteuttamisjärjestyksessä kiireellisyysluokassa kaksi, kun luokkia yhteensä kolme) sekä Helsingintien (mt 1224) liittyminen ja tietilan jäsennyksen parantaminen välillä Nummelantie-Vihdintie (kiireellisyysluokassa II). 18 (65)
19 Rakennettu kulttuuriympäristö Vihdin kirkonkylän rakennuskulttuuria on kartoitettu ensimmäisen kerran jo vuonna 1977, jolloin koko Vihdin kunnan alueella tehtiin museoviraston johdolla rakennuskulttuurin inventointi. Jo tämän inventoinnin yhteydessä kirkonkylän keskusta luetteloitiin suojeltavana kokonaisuutena. Sittemmin kirkonkylän keskusta-alueella on inventoitu 1950-luvulla tai sitä ennen rakennettuja julkisia ja yksityisiä rakennuksia vuosina 1991 ja Vihdin kirkonkylän alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi ja kirkonkylän keskusta kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi useine kulttuurihistoriallisesti arvokkaine rakennuksineen. Kaava-alueella sijaitsevista yksittäisistä rakennuksista tai rakennusryhmistä ovat kulttuurihistorialliselta arvoltaan merkittävimpiä (kohteiden yhteydessä olevat lihavoidut numerot viittaavat seuraavalla sivuilla esitettyihin kohdekuviin ja kohdekarttaan): Vuonna 1911 rakennettu, vanha jugendtyylinen kunnantalo (1) sekä siihen liittyvä vuonna 1920 valmistunut asuinrakennus, ns. kunnansihteerintalo (2). Kunnansihteerintalo on kirkonkylän ensimmäisiä mansardikattoisia asuinrakennuksia. Vanha kunnantalo on merkitty alueella voimassa olevassa asemakaavassa (kaava n:o 10) kyläkuvan kannalta tärkeäksi rakennukseksi (sr). Määräyksen mukaan rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Myös rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että sen kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Rakennusinventoinnissa molemmilla rakennuksilla (kunnantalo ja kunnansihteeritalo) on arvioitu olevan sekä rakennushistoriallista että maisemallista arvoa. Vuonna 1811 rakennettu, kookas hirsinen pitäjän viljamakasiini (3), joka on toiminut vuodesta 1959 lähtien kotiseutumuseona, ja vuodesta 1987 ns. viljamakasiinimuseona. Rakennus on kirkonkylän vanhimpia rakennuksia ja näkyvä esimerkki 1800-luvun alun hirsirakennustekniikasta ja sen ajan yhteiskunnallisesta vastuuntunnosta. Rakennus mainitaan Uudenmaan alueen viljamakasiineista suurimpana, mikä korostaa sen paikallista ja maakunnallista kulttuurihistoriallista arvoa. Rakennusinventoinnissa rakennuksella on arvioitu olevan sekä rakennushistoriallista että maisemallista arvoa. Rakennus on merkitty alueella voimassa olevassa asemakaavassa (kaava n:o 10) kyläkuvan kannalta tärkeäksi rakennukseksi (sr). Määräyksen mukaan rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Myös rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että sen kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Muita kaava-alueella sijaitsevia, 1950-luvulla tai ennen sitä rakennettuja, rakennuksia ovat: Vuonna 1938 rakennettu ja vuonna 1952 laajennettu, punatiilestä valmistettu aumakattoinen paloasema (4). Rakennusinventoinnissa rakennuksella on arvioitu olevan maisemallista arvoa. Vuonna 1938 rakennettu ja vuosina 1959, 1970 ja 2005 laajennettu Vihdin seudun osuusliikkeen liiketalo (5). Kiinteistön vanha osa on säilyttänyt hyvin alkuperäisen ulkonäkönsä. Rakennusinventoinnissa rakennuksella on arvioitu olevan maisemallista arvoa. Vuonna 1959 rakennettu ja 1965 laajennettu Vihdin yhteiskoulu (6). 19 (65)
20 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt; Vihdin kirkonkylä (Kaava-alueen rajaus punaisella Museoviraston kartalla) 20 (65)
VIHTI KK, KIRKONMÄKI KORTTELIEN 1, 3 JA 68 JA NIIHIN RAJAUTUVIEN PUISTO-, VENESATAMA-, KATU- JA LIIKENNEALUEIDEN ASEMAKAAVAMUUTOS.
Asia: 542/713/2006 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympa 27.2.2007 19 Ympa liite 1 Täydennetty OAS Ympa 15.5.2007 59 Ympa liite 1 VIHDIN KUNTA VIHTI KK, KIRKONMÄKI KORTTELIEN 1, 3 JA 68 JA NIIHIN
Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
ASEMAKAAVAN MUUTOS TUOHIVEHMAAN TAAJAMANOSAN KORTTELISSA 442, LIIKENNEALUEELLA SEKÄ URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUEELLA
NUMMELA TUOHIVEHMAA ASEMAKAAVAN MUUTOS TUOHIVEHMAAN TAAJAMANOSAN KORTTELISSA 442, LIIKENNEALUEELLA SEKÄ URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUEELLA KAAVA N:O N 139 Kaavaselostus 20.11.2007 Asia 294/713/2007
VIHTI, KIRKONKYLÄ KIRKONMÄEN, PAPPILANPELLON JA ALHON- MÄEN TAAJAMANOSIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
VIHTI, KIRKONKYLÄ KIRKONMÄEN, PAPPILANPELLON JA ALHON- MÄEN TAAJAMANOSIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAMUUTOS KOSKEE VIHDIN KIRKONKYLÄN TAAJAMAN KIRKON- MÄEN KORTTELEITA 1, 3, 4, 5, 25 JA
VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.
asia: 235/713/2006 OAS/Perussel./tavoitteet Ympa 30.5.2006 67 Ympa liite 8 vireilletulokuulutus 9.6.2006 kaavaehdotus MRL 65 /MRA 27 Ympa 20.6.2006 76 Ympa liite 4 MRL 65 nähtävillä olo 23.8.-5.9.2006
VIHTI, KIRKONKYLÄ KIRKONMÄEN, PAPPILANPELLON JA ALHON- MÄEN TAAJAMANOSIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
VIHTI, KIRKONKYLÄ KIRKONMÄEN, PAPPILANPELLON JA ALHON- MÄEN TAAJAMANOSIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAMUUTOS KOSKEE VIHDIN KIRKONKYLÄN TAAJAMAN KIRKONMÄ- EN KORTTELEITA 1, 3, 4, 5, 25 JA
Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1
Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
Asia /713/2006 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympa 30.5.2006 Ympa liite 8. KAAVA Nu 133. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.5.
Asia /713/2006 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympa 30.5.2006 Ympa liite 8 VIHDIN KUNTA NUMMELA, LANKILANRINNE ASEMAKAAVAN MUUTOS LANKILANRINTEEN TEOLLISUUSALUEELLA KAAVA Nu 133 Osallistumis- ja
RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan
RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Asia 563/713/2004 VIHDIN KUNTA Ympa 25.11.2004 Ympa liite 3 Ympa 28.2.2006, kaavaselostuksen liitteenä 1 OTALAMMEN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA JA ASEMA- KAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 1-7, 10, 30, 30, 31 JA 35
JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella
JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2
RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ
JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ote rantaosayleiskaavakartasta, kaavamuutosalueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1
Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat
107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy
107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.
SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu
KIRKONKYLÄ KORTTELIN 198 VAIHEASEMAKAAVAN MUUTOS
107-AK1706 SAUVON KUNTA KIRKONKYLÄ KORTTELIN 198 VAIHEASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 5.10.2017 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (12) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)
L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,
Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1
RAIMELAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
162-AK1603 MYNÄMÄEN KUNTA RAIMELAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 28.10.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja
Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista
SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS
SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 12.6.2014 Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta 26.2.2014. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520
Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus
Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan
PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys
PORNAINEN Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 10.5.2017 Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 16.1.2017 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 31.1-14.2.2017 Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa
SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS
1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015
Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue.
IITTI KIRKONKYLÄ Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue. ASEMAKAAVALLA KUMOUTUU OSA SORRONNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN
KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO
1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän asemakaavamuutos (Ylä-Kittilän niitty) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.12.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella
JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2
KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie
Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella
Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos
PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma
PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN
JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4
MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS
MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Air-Ix Ympäristö Oy PL 52 20781 Kaarina 2005 2 MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka koskee 14.6. 2005 päivättyä asemakaavakarttaa.
SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI
SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI Kylän Hirvijärvi tila: Metsätunturi 747-402-6-45 ja Itälaakso 747-402-7-8 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12014 28.8.2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos
1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-
Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...
MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari
MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari 484-414-2-122 Riispyyn kylässä KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12016 4.12.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011
SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo
NUMMELA KUOPPANUMMI, LOISKAAJANTIE
Asia 487/713/2006 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympa 23.11.2006 125 Ympa liite 5 VIHDIN KUNTA NUMMELA KUOPPANUMMI, LOISKAAJANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS N:O 137 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro
Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-
NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24
1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson
N 172 Asemakaavamuutos korttelin 23 rakennuspaikoilla 7 ja 8
N 172 Asemakaavamuutos korttelin 23 rakennuspaikoilla 7 ja 8 Perusselvitykset ja tavoitteet Kate 29.4.2015 49 kate om Asia 217/10.02.03/2013 Kaavan laatijat: Tuomas Turpeinen, kaavasuunnittelija FM Asemantie
YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)
SELOSTUS YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 10.6.2014 päivättyä
VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2
ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS Kunta: Kirkkonummi Kaavan nimi: VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2 Hankenumero: 40118 Piirustusnro: 3121 Laatija: kaavoitusteknikko Mikael Pettersson.
JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta
Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI
Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...3 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...3
Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi kerrotaan,
KAAVASELOSTUS SÄKYLÄ SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662 PÄIVÄYS: Sweco Ympäristö Oy
KAAVASELOSTUS SÄKYLÄ SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662 PÄIVÄYS: 26.1. 2015 Sweco Ympäristö Oy PÄIVÄYS VAIHE PÄÄTÖS / KUULUTUS NÄHTÄVILLÄ TARK. KAAVOITUSPÄÄTÖS 12.5. 2014 22.5. 2014
NIINNIEMEN ASEMAKAAVA
KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet
LAVIAN KUNTA HAUTAUSMAA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS
LAVIAN KUNTA HAUTAUSMAA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Air-Ix Ympäristö Oy 2006 2(7) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot KUNTA: KYLÄ: ALUE: 1.2. Kaava-alueen sijainti Lavia Lavian kylä
Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli
1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen
PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus
PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT
KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205
132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 KAAVASELOSTUS Ehdotus 28.8.2013 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (13) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1.
KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta
KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
107-AK1701 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS. Kaavaluonnos. Versio Nosto Consulting Oy
107-AK1701 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 30.5.2017 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (12) Sisällysluettelo 1. Perus- ja
PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut ASEMAKAAVAN SELOSTUS joka koskee x.x.2006 päivättyä asemakaavakarttaa.
1 (8) Tekniset palvelut ASEMAKAAVAN SELOSTUS joka koskee x.x.2006 päivättyä asemakaavakarttaa. ASEMAKAAVAMUUTOS PALTAMON KIRKONKYLÄSSÄ LIITTYEN KORTTELIIN 42, LUONNOS Vireilletuloilmoitus..2006 Nähtävilläolo:
MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut
sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun
KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus. Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI
KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖPALVELUT Kaupunkikehitysjaosto 10.6.2015 2
METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI
LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.
EURAJOEN KUNTA. Selostus. Työ: 26024. Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark.
EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Selostus Työ: 26024 Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark. Sweco Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.scewo.fi Toimistot:
Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.
ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA
KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 89a JA 264
132-AK1305 NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 89a JA 264 KAAVASELOSTUS Ehdotus 16.1.2014 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (13) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 2 (korttelit sekä Ounasjoentien länsipuoli)
KITTILÄN KUNTA Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 1 1.11.2010 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 2 (korttelit 1000 1035 sekä Ounasjoentien länsipuoli) Osallistumis-
Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013
Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue... 3 4. Suunnittelun lähtökohdat
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan
Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen
1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta
Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 Kaavaselostus, ehdotus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11.12.2012
Peuranpolku-KoulukadunKannitie risteysalue. Kuhmo. Kuhmon kaupunki
Peuranpolku-KoulukadunKannitie risteysalue Kuhmo Asemakaavan muutos ja laajennus Asemakaavaselostusluonnos, joka liittyy 10.10.2011 päivättyyn kaavakarttaan. Kaavaselostus täydentyy suunnittelun edetessä.
KORTTELI 27 UTAJÄRVI
KORTTELI 27 UTAJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 23.5.2013 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 UTAJÄRVEN KUNTA Laitilantie 5 PL 18 91600 UTAJÄRVI Vireilletulosta
NIHATTULAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 54
107-AK1602 MYNÄMÄEN KUNTA NIHATTULAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 54 KAAVASELOSTUS Kaavaehdotus Versio 1.0 14.10.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (16) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
MÄKILÄNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 1103
Kaavanro MÄKILÄNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 1103 ASEMAKAAVASELOSTUS 15.3.2017 päivättyyn kaavamuutokseen PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus 2 S i v u PAIMION KAUPUNKI MÄKILÄNTIEN
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana
FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus
FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1
ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..
ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti
Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan
Brahean 1. kaupunginosan kortteleiden 6 ja 1006 sekä puisto- katualueiden asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako
Brahean 1. kaupunginosan kortteleiden 6 ja 1006 sekä puisto- katualueiden asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako Kuva 1: Ilmakuva suunnittelualueesta Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen 30 mukainen
KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
SAVITAIPALEENTIEN JA LÄHIALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) SAVITAIPALEEN KUNTA SAVITAIPALEENTIEN JA LÄHIALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Aloite ja suunnittelualue Osallistumis-
1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS 01:151 / ASEMAKATU 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus
PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008
PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa
ORIMATTILAN KAUPUNKI ARTJÄRVI, ENTISEN KUNNANTALON ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
8.1.2013 ORIMATTILAN KAUPUNKI ARTJÄRVI, ENTISEN KUNNANTALON ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2013 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin
Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)
Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kaavaselostus 3.9.2014 Tammelan kunnan kaavoitus kaavoittaja Miika Tuki 31300 Tammela puh 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi:
Asikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2014, päivitetty 4.6.2014, 17.2.2015, 4.3.
Asikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2014, päivitetty 4.6.2014, 17.2.2015, 4.3.2015 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue...
Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360
Diaari 380/10.02.03/2014 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360 ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO
KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN
KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS VATIALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LENKKITIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 8.10.2013 ASEMAKAAVAN NUMERO 727 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE NATTARI KYLÄ VATIALA KORTTELIT 1350
ORAVATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS 1: PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
2 MÄNTSÄLÄ ORAVATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS 1:1000 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 25. päivänä marraskuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa. Alueen määrittely:
OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU
HIRVENSALMEN KUNTA. Korttelien 103 ja 104 asemakaavan muutokset. Kaavaselostus Luonnos Kaavan vireilletulo:
HIRVENSALMEN KUNTA Korttelien 103 ja 104 asemakaavan muutokset Kaavaselostus Luonnos 26.6.2017 Kaavan vireilletulo: Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Korttelien 103
Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),
RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS
VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan
(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS
(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan
Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013
1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.