FINAVIA mahdollisuutta VUOSIKATSAUS. Muotisuunnittelija Paola Suhosen matkassa s. 22. Kansanedustaja Pekka Haaviston matkassa s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FINAVIA 2010. 365 mahdollisuutta VUOSIKATSAUS. Muotisuunnittelija Paola Suhosen matkassa s. 22. Kansanedustaja Pekka Haaviston matkassa s."

Transkriptio

1 365 mahdollisuutta Vuosikertomus 2010

2 Muotisuunnittelija Paola Suhosen matkassa s. 22 FINAVIA mahdollisuutta VUOSIKATSAUS 4 Poimintoja vuodelta Toimitusjohtajan katsaus 12 Finavia lyhyesti 13 Finavian arvot 16 Jatkuvuus Finavia aloitti osakeyhtiönä ja jatkaa edellytysten luomista suomalaisten ja suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvylle, liikkumiselle ja kansainvälisyydelle. 24 Aikavyöhykkeet Helsinki-Vantaa on Pohjois-Euroopan johtava lentoasema. 30 Nykyisyys Ajan ilmiöt heijastuvat ihmisten matkustuskäytäntöihin. 38 Tulevaisuus Euroopassa siirrytään valtioiden rajat ylittävien ilmatilalohkojen aikaan. 44 Johtoryhmä ja hallitus Kansanedustaja Pekka Haaviston matkassa s. 28

3 365 vastuun päivää YHTEISKUNTAVASTUU 48 Taloudellinen vastuu 50 Vastuu ympäristöstä 54 Sosiaalinen vastuu Kisapappi Leena Huovisen matkassa s Hallituksen toimintakertomus 64 Tunnusluvut 65 Tuloslaskelma 66 Tase 67 Rahoituslaskelma 68 Tilinpäätöksen liitetiedot 70 Taseen liitetiedot 78 Tilintarkastuskertomus Toimitusjohtaja Samuli Haapasalon matkassa s. 6 Lentokenttien kuninkaan John Kasardan matkassa s. 36

4 VUOSIKATSAUS 365 mahdollisuutta TAMMIKUU Finavia Oyj aloitti Finavia Oyj jatkaa Ilmailulaitos Finavian toimintaa valtion kokonaan omistamana osakeyhtiönä. Helsinki-Vantaan lentoaseman energiatoiminnot siirtyivät kauppasopimuksella Vantaan Energialle. Finavia mukana Next Step messuilla. Finavian verkkopalvelusta valmistui mobiiliversio. Mobiiliversiossa voi selata Helsinki- Vantaan ja 16 muun Suomen lentoaseman reaaliaikaisia lentotietoja sekä lukea tuoreimmat uutiset. Helsinki-Vantaan mobiilisivuilla on lisäksi tietoa muun muassa lentoyhtiöistä, lähtöselvityksestä sekä lentoaseman palveluista. HELMIKUU Finavian kampanja Järkevää joukkoliikennettä käynnistyi Suomessa. Finavia halusi muistuttaa kampanjalla lentoliikenteen ympäristötehokkuudesta ja tärkeydestä joukkoliikennemuotona erityisesti kotimaan matkustamisessa ja yhteyksissä ulkomaan lennoille. MAALISKUU Kruunupyyn lentoaseman nimeksi muutettiin Kokkola-Pietarsaari maaliskuun alusta lukien. Helsinki-Vantaa valittiin Pohjois-Euroopan parhaaksi lentoasemaksi. Valinnan teki Skytrax, jonka kyselytutkimukseen vastasi yli 9,8 miljoonaa matkustajaa vuosien 2009 ja 2010 aikana. Matkustajat arvioivat lentoasemapalvelujen laatua 39 eri tekijän osalta. POIMINTOJA HEINÄKUU Helsinki-Vantaan lähilennonjohtotornista maailman modernein. Kentälle asennettiin kaksi uutta tutka-antennia sekä uusinta teknologiaa hyödyntävä multilateraalinen paikannusjärjestelmä. Niiden avulla ilma-alusten ja ajoneuvojen liikkumista voidaan valvoa aiempaa paremmin. ELOKUU Tampere International AirShow järjestettiin Tampere-Pirkkalan lentoasemalla pidetty tapahtuma oli Suomen Ilmailuliiton valtakunnallinen päälentonäytös ja ilmailuvuoden kohokohta. SYYSKUU Finavia päätti jatkaa lentoliikennemaksujen alennusta vuoden 2011 loppuun. Vuositasolla lentoliikenteen toimintaedellytyksiä parantava päätös tarkoittaa 20 miljoonaa euroa alennusta ja koko alennuskautena yhteensä 47 miljoonaa euroa hinnanalennusta. Lennonneuvontapalveluita keskitettiin. Jyväskylän, Vaasan ja Rovaniemen lentoasemien lennonneuvontapalvelut keskitettiin 6.9. alkaen ja Turun, Porin ja Tampere-Pirkkalan lentoasemien lennonneuvontapalvelut alkaen. Keskittämisen tarkoituksena on yhdenmukaistaa lennonneuvonnan palveluntarjontaa Suomessa sekä taata asiakkaille H24-lennonneuvontapalvelu yhdestä toimipisteestä. Kaksi Hello Cafen kahvila-ravintolaa ja yksi Hello Shop duty free -myymälä avautuivat Rovaniemen lentoasemalla. 4

5 YHTEISKUNTAVASTUU 365 vastuun päivää TOUKOKUU Finaviassa käynnistettiin YT-neuvottelut. Neuvottelut käynnistyivät 7.5. ja ne saatiin päätökseen Neuvottelujen tuloksena henkilöstöä vähennetään vuosina noin sadalla. Suurin osa vähennystarpeesta toteutetaan eläköitymisillä ja yhteisesti sovittavilla irtautumispaketeilla. HUHTIKUU Hilton Helsinki-Vantaa Airportin laajennustyöt alkoivat. Laajennus käsittää 84 uutta hotellihuonetta sekä 400 neliömetriä lisää kokous- ja ravintolatilaa. Huhtikuussa 2010 käynnistyneiden rakennustöiden arvioidaan valmistuvan toukokuussa Finavia rajoitti vulkaanisen tuhkan vuoksi lentoliikennettä kaikilla lentoasemillaan. Rajoitukset alkoivat ja jatkuivat usean päivän ajan. Lentoliikenne alkoi palautua normaaliksi, kun Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi myönsi lentoyhtiöille luvan liikennöintiin KESÄKUU Finavia-konserniin kuuluva Airpro Oy osti RTG Ground Handling Oy:n. Kesäkuun 23. tehdyn yrityskaupan myötä RTG Ground Handling Oy:sta tulee Airpro Oy:n tytäryhtiö. Yrityskauppa tukee Finavia-konsernin strategiaa, jonka tavoitteena on varmistaa lentoliikenteen palvelut kaikilla lentoasemaverkoston lentoasemilla. VUODELTA 2010 Lisää vuoden 2010 tapahtumista: inavia.f i/tiedotearkisto LOKAKUU Finavia valitsi Helsinki-Vantaan vuoden 2010 lentoasemaksi. Valintaan vaikuttivat vuoden aikana saavutetut tulokset ja voimakas sitoutuminen Finavian asettamiin tavoitteisiin. MARRASKUU Finavia sai Vantaa-mitalin elinkeinoelämän hyväksi tehdystä työstä.vantaan kaupungin myöntämän tunnustuksen perusteluna oli Finavian menestyksellinen liiketoiminta ja merkittävä työ Vantaan kaupungin elinkeinoelämän hyväksi. Finavian Lapland Airports oli näkyvästi mukana Levin maailmancupissa. JOULUKUU Lentoasemapalvelujen saatavuus turvataan lailla. Suomen hallitus esitti, että lentoasemaverkosta ja -maksuista säädetään laki. Lain tavoitteena on lisätä avoimuutta ja edistää lentoasemien välistä kilpailua sekä turvata lentoasemapalvelujen tarjonta ja saatavuus. Finavia laajensi asiakkaiden palvelemista sosiaalisen median piirissä avaamalla omat Facebook-sivut. Finavian sivu kulkee nimellä Lentoasema. Sivu edustaa kaikkia Finavian 25 lentoasemaa Suomessa. Suomen kaksi aluelennonjohtoa yhdistettiin koko maan kattavaksi yhdeksi aluelennonjohdoksi. Koko Suomen aluelennonjohtopalvelut annetaan uudistuksen myötä Tampereen Aitovuoressa sijaitsevasta Suomen aluelennonjohdosta. Alueellisen lennonvarmistuksen uusi nimi on Suomen aluelennonjohto, Area Control Centre Finland (ACC Finland). Helsinki-Vantaan lentoasemasta WDC-hankkeen pääyhteistyökumppani. Finavia neuvotteli yhteistyösopimuksen World Design Capital hankkeesta vastaavan Kansainvälisen designsäätiön kanssa. Designvuonna 2012 lentoasemalla tullaan panostamaan erityisesti palvelumuotoiluun. 5

6 Finavian toiminta on sinällään jo yhteiskuntavastuuta. 6

7 VUOSIKATSAUS 365 mahdollisuutta YHTEISKUNTAVASTUU 365 vastuun päivää TOIMITUSJOHTAJAN MATKASSA Pitkillä lennoilla nautin ikkunapaikalta eteeni avautuvista erilaisista maisemista ja luen samalla karttaa. Mieleen on jäänyt pysyvästi monia kuvia eri puolilta maailmaa. Niillä on minulle suuri merkitys. Länsi-Siperian alangon yli lennettäessä katson vastavalon suuntaan ja näen jatkuvasti eteeni tulevia tuhansia järviä ja lampia, loputonta suomaisemaa, metsää ja jokia. Mittaamattoman laaja luonnonmaisema on läpipääsemätön, mutta ei ylipääsemätön. Irakin yllä olen törmännyt voimakkaasti vaikuttavaan näkymään; maaston kuviot näyttävät siltä kuin puu haarautuisi koko ajan uusiksi haaroiksi. Minulle ei vieläkään ole selvinnyt, ovatko muodot virtaavan veden jakautumista uusiksi uriksi vai mistä on kysymys. Reitti Helsingistä Yhdysvaltoihin kulkee Grönlannin yli. Mieleen on painunut arktisiin alueisiin liittyvien elementtien voimakkuus: jäätikkö, meri, vuoret, vuonot ja valot. Etelä-Amerikassa Andien yllä lentokoneen ikkunasta avautuu näköala, jossa on lukuisia enemmän ja vähemmän aktiivisia tulivuoria. Niiden sisuksista purkautuu taivaalle ylöspäin kohoavaa höyryä, näkymä on epätodellinen. Eri maanosista näkemäni maisemat avaavat maailmaa minulle. Ne tuntuvat tavoittamattomilta saavuttaa yhden ihmiselämän aikana, mutta minä olen päässyt lentämällä näkemään aavistuksen tästä ihmeellisestä maailmankaikkeudesta ja kokemaan kiehtovien, kauniiden ja ajattomien maisemien lumon. Lentoliikenne yhdistää fyysisesti ja mentaalisesti eri maiden ihmisiä. Tässä vuosikertomuksessa muutama heistä kertoo omista, itselleen merkityksellisistä lentämiseen liittyvistä kokemuksistaan. Suomi läsnä maailmassa Finavia luo keskeiset edellytykset suomalaisten ja suomalaisen yhteiskunnan ja alueiden kilpailukyvylle, liikkumiselle ja kansainvälisyydelle. Tämän se tekee takaamalla liiketoiminnallaan turvalliset, laadukkaat ja kustannustehokkaat lentoliikenteen palvelut. 7

8 VUOSIKATSAUS 365 mahdollisuutta TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2010 oli Finavian ensimmäinen vuosi osakeyhtiönä. Vuoteen lähdettiin varovaisin odotuksin. Maailmanlaajuinen lama oli heikentänyt lentoliikenteen kysyntää jo kahtena peräkkäisenä vuotena. Toukokuusta lähtien kysyntä piristyi ja matkustajamäärissä saavutettiin 1,6 prosentin vuosikasvu. Kertomusvuotta voi kuvata lentoliikennetoimialalla turbulentiksi. Huhtikuussa kansainvälisen liikenteen kysyntä oli selvästi elpymässä taantuman aallonpohjasta, mutta sitten Islannin tulivuorenpurkauksen aiheuttama tuhkapilvi pysäytti lentoliikenteen täysin suuressa osassa Eurooppaa. Finavian lentoasemilta peruuntui viikon aikana noin lentoa, peruutukset koskivat matkustajaa. Joulukuussa Euroopan lentoliikenteen yllätti luminen sää ja lentoasemia jouduttiin sulkemaan. Vaikka Finavian lentoasemat olivat auki, ongelmat Euroopan kentillä heijastuivat myös Suomeen ja lentoja peruuntui. Luonnon asettamat haasteet eivät olleet ainoa lentoliikennettä merkittävästi haitannut ilmiö, vaan vuoden aikana toimialan työnseisauksista aiheutui useampaan otteeseen häiriötä Suomen lentoliikenteelle. Ilman näitä lyhytaikaisia heilahteluja toimiala olisi saanut raportoida taantuman jälkeen jo melko hyvän kasvun, koska lentoliikenteen matkustajamäärät ovat olleet kasvussa kevättalvesta 2010 lähtien. toimia talouden parantamiseksi Matkustajamäärän kasvusta huolimatta konsernin liikevaihto ei yltänyt samalle tasolle kuin edellisenä vuonna. Tähän vaikutti alkaen voimaan tullut määräaikainen hinnanalennus, jossa valtion budjettiriihen päätöksen mukaan alennettiin Finavian liikennemaksuja keskimäärin 10 prosenttia vuodessa. Vuoden 2010 tuottoihin tällä oli 20 miljoonan euron vaikutus. Lentoaseman kaupalliset tuotot ja tytäryhtiöiden tuotot kasvoivat kertomusvuonna ja paikkasivat liikennetuottojen kertymää. Tiukan tehostamisohjelman seurauksena konsernin liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 30,1 miljoonaa euroa. Tulokseen voimme kaikki olla varsin tyytyväisiä. Riittävä tulostaso tarvitaan palvelujen kehittämiseen ja investointien rahoittamiseen. Kireässä taloustilanteessa Finavian kannattavuuden parantamista on jatkettu määrätietoisesti. Tehostamisohjelma käynnistettiin vuoden 2009 alussa, heti kun Finavian matkustajamäärät kääntyivät laskuun, ja sitä on jatkettu vuonna Toimenpiteet on kohdistettu kaikkiin konsernin menoihin ja niillä on saavutettu noin 20 miljoonan euron kustannussäästöt vuosittain. Suurimmat säästöt on saatu aikaan toimintojen keskittämisellä. Tehostamisohjelma merkitsi myös henkilöstökulujen karsimista. Emoyhtiössä käytiin koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelut saatiin päätökseen hyvässä yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Osana tehostamisohjelmaa myös investoinnit on mitoitettu kassavirran mukaan huomioiden asiakastarpeet. Investointien rahoittamiseksi konserni myi omaisuuttaan. Finavia on luopunut kahden viime vuoden aikana omaisuuseristä, jotka eivät liity sen ydinliiketoimintaan. Kertomusvuoden aikana konserni ei joutunut ottamaan uutta velkaa. Finavia käynnisti vuonna 2003 Via Helsinki -investointiohjelman, johon sisältyi juuri valmistuneen kolmannen kiitotien lisäksi pysäköintitalo, hotelli, non-schengen-terminaali sekä uusi matkatavaran käsittelylaitos. Tämä kokonaisuudessaan reilun 500 miljoonan euron investointiohjelma saatiin päätökseen kertomusvuonna, kun matkatavaran käsittelylaitos otettiin tuotantoon. aasia-strategia keskiössä Finavia tarkensi strategiaansa vuonna Toiminnan yhdeksi avaintavoitteeksi on ase- 8

9 YHTEISKUNTAVASTUU 365 vastuun päivää Helsinki-Vantaan merkitys koko Suomen kilpailukyvylle sekä alue- ja elinkeinorakenteelle on keskeinen. tettu Helsinki-Vantaan kehittäminen huippuluokan vaihtoasemaksi maailmassa. Helsinki-Vantaalla on suotuisa maantieteellinen asema Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Se ei kuitenkaan yksin riitä houkuttelemaan lentoja Suomeen. Vasta kun otolliseen sijaintiin yhdistetään palvelujen laatu, varmuus, nopeus ja hintakilpailukyky, saamme aikaan yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa menestyvän tuotteen. Finavian hinnat ovat saman kustannustason eurooppalaisista maista kaikkein halvimpia. Lentoliikennetoimialalla pärjäävät ne, jotka pystyvät hallitsemaan kulunsa ja samalla tarjoamaan laadukkaat palvelut. Tarjoamiemme tuotteiden on oltava parempia kuin kilpailijoidemme. Tämän lisäksi lentoyhtiöasiakkaidemme on pystyttävä tarjoamaan matkustajille houkuttelevampia yhteyksiä kuin heidän keskieurooppalaiset kilpailijansa tarjoavat. Vain näin Helsinki-hub säilyttää asemansa. Olemmekin panostaneet asiakasprosesseihin ja lisänneet yhteistoimintaamme lentoyhtiöasiakkaidemme kanssa. Pohdimme yhdessä, miten voimme kasvattaa kilpailukykyämme niin, että siitä hyötyvät lentomatkustajat. Helsinki-Vantaan merkitys koko Suomen kilpailukyvylle sekä alue- ja elinkeinorakenteelle on keskeinen. Sen ja lentoasemaverkon turvin Suomi on läsnä kansainvälisessä markkinassa. Lentoliikenteen pysähtyminen tuhkapilven johdosta osoitti, kuinka tärkeitä nopeat lentoyhteydet ovat keskinäisriippuvuuden verkostoissa toimiville yhteiskunnille, yrityksille ja ihmisille. Lentoliikenteellä on erityisen suuri merkitys kansainvälisestä kaupasta elävälle mutta myös suurista väestökeskittymistä syrjässä olevalle Suomelle kansainvälisen läsnäolon ja kilpailuedellytysten luojana. Helsinki-Vantaan ja Suomen kahdenkymmenen kotimaan talousalueen välillä toimii säännöllinen reittiliikenne. Sen ansiosta kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset voivat ylläpitää toimintaansa eri puolilla Suomea, sen avulla Lapin ja koko Suomen matkailu voi elää ja kasvaa. Ilman Via Helsinkiä, Helsingin tarjoamaa risteys- ja yhteysasemaa, lentoreittiverkosto olisi Suomen elinkeinorakenteelle täysin riittämätön, eikä Suomella olisi nykyisenkaltaisia edellytyksiä menestyä kansainvälisessä kilpailussa. 9

10 VUOSIKATSAUS 365 mahdollisuutta suomi-kuvan luojia Suomen lentoasemien kokonaismatkustajamäärä vuonna 2010 oli 16,5 miljoonaa. Meitä suomalaisia on kuvattu vaatimattomiksi, emmekä aina itse ehkä näe parhaita puoliamme. Maabrändityöryhmä auttoi työllään meitä havaitsemaan vahvuuksiamme ja kertomaan edelleen niistä maailmalla. Myös Finavialla on oma tärkeä roolinsa Suomi-kuvan rakentajana. Lentoasemat ovat valtaosalle ensimmäinen ja monille jopa ainoa kosketus maahamme. Lentoliikenne on se keino, jonka avulla varmistamme Suomen saavutettavuuden ja voimme itse olla läsnä globaalissa maailmassa. Finavian lentoasemilla erilaistumme suomalaisuudella. Esittelemme lentoasemilla Suomen ja suomalaisuuden parhaita puolia. Näytämme, millaista on suomalainen osaaminen, palveluasenne, design ja ruokakulttuuri. Teemme maastamme kiinnostavan, jotta yhä useampi matkaaja jäisi edes hetkeksi tutustumaan Suomeen ennen kuin suuntaa jatkolennolleen. Yksi keskeisimpiä kehittämiskohteitamme on Lapland Airports -konsepti, jonka avulla tavoittelemme pohjoisen lentoasemille lisää kansainvälisiä matkustajia. Olemme vahvasti sitoutuneet koko lentoasemaverkkoomme. työntekijöiltä vaaditaan muutosvalmiutta Kotimaan liikenteessä matkustajamäärä on vähentynyt vuodesta 2006 alkaen 5,8 miljoonasta matkustajasta 4,5 miljoonaan. Tämä on meille iso haaste. Suomen 25 lentoaseman muodostaman verkoston vähäliikenteisillä lentoasemilla olemmekin etsineet keinoja toimintamme tehostamiseen ja panostaneet esimerkiksi moniosaajuuden kasvattamiseen. Kustannustehokkuutta on lisätty myös keskitetyllä työvuorosuunnittelulla. Olemme tiedostaneet muutosten vaikutukset henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Haluamme pitää kiinni Finaviaan sitoutuneista työntekijöistä ja kehittää toimintojamme kuuntelemalla henkilöstömme näkemyksiä. Haluamme olla strategiamme mukaisesti hyvä työnantaja ja antaa jokaiselle työntekijälle mahdollisuuden toimia hyvän esimiehen alaisuudessa. Tiedostamme, että palveluliiketoiminnan pyörittäminen haastavassa toimintaympäristössä on vaativa tehtävä. Palveluliiketoiminnassa jokaisen yksittäisen työntekijän panos on tärkeä. Tilanteemme on hyvä, sillä Finavian vahvuutena on henkilöstön osaaminen. Esimerkiksi käy Helsinki-Vantaan lumiosaaminen, joka keräsi vuonna 2010 laajaa kansainvälistä huomiota. Helsinki-Vantaalla lentoliikenne sujui normaalisti talviolosuhteissa, jotka sekoittivat Euroopassa lentoliikenteen ja aiheuttivat lentokenttien sulkemisia. Finavia voi rakentaa uutta menestyvää liiketoimintaa tällaisen maailman ehdotonta huippua olevan osaamisen varaan tuotteistamalla valikoidut osaamiskonseptit. ketterästi markkinoiden kehityksen mukana Lentoliikennetoimialalla työmme on ennen kaikkea palveluliiketoimintaa, jossa asiakas- 10

11 YHTEISKUNTAVASTUU 365 vastuun päivää kokemuksen merkitys on keskeinen. Jos palveluiden toiminnassa on epävarmuutta riippuu se sitten mistä matkustuspalveluketjun osasta tahansa se vaikuttaa aina merkittävästi ihmisten luottamukseen, asiakaskysyntään ja lentoliikenteen kilpailukykyyn. Viime vuosina lentoliikennettä ovat häirinneet lukuisat työmarkkinaerimielisyydet. Olisi kaikkien toimijoiden yhteinen etu löytää sopimusteitse ja neuvottelemalla sellaiset työmarkkinaratkaisut, joilla varmistetaan koko alan ja sen kaikkien osapuolten tulevaisuus. Kokonaisuuden näkeminen on siis myös henkilöstön etu. Iso osa työmarkkinahäiriöistä on ollut enemmän järjestö- kuin henkilöstöpoliittisia. Kansainvälisen taantuman ja myös lentoliikenteen kysynnän syvin kuoppa on jäänyt taakse. Lentoliikenteen kysynnän kasvulle näyttää olevan vahva tarve. Tätä aikaa leimaa kuitenkin maailmantalouden epävarmuus, jossa suuret ja äkilliset heilahtelut ovat mahdollisia. Nämä epävarmuustekijät voivat herkästi näkyä lentoliikenteen kysynnässä. Maailman taloudessa tapahtuu kuitenkin eriytymistä ja Suomessa on päästy hyötymään Aasian talouden vahvuudesta. Finavian on oltava valmis vastaamaan kysynnän kasvuun, mutta samaan aikaan myös kyllin ketterä toimimaan kustannustehokkaasti, jos kysynnässä tapahtuukin nopeita notkahduksia. Finavia on toiminnassaan painottanut avoimuutta ja jatkuvaa kanssakäymistä henkilöstön ja henkilöstöjärjestöjen kanssa. Avoimuus rakentaa luottamusta ja yhteistä ymmärrystä. Finavian henkilöstöjärjestöt ovat toiminnassaan osoittaneet vastuullisuutta, ja samanaikaisesti niiden työ on ollut tuloksellista yhteiseen tavoitteeseen pyrittäessä. Osana uuden strategian jalkauttamista aloitimme syksyllä strategiakierroksen, jonka kuluessa vierailin kaikilla Finavian 25 lentoasemalla. Tilaisuuksissa minä ja muut konsernin johtoon kuuluvat tapasimme lentoasemien henkilökuntaa. Tapaamisissa keskusteltiin avoimesti eikä rakentavaa kritiikkiä vältelty. Strategiakierros antoi paljon: Kävi selväksi, että Finavialla on erinomainen henkilöstö, jolla on kiitettävästi oppimishalukkuutta ja joustavuutta uusien haasteiden edessä. Finavialaiset kokevat työnsä tärkeäksi ja ymmärtävät sen olevan merkittävä osa laajempaa kokonaisuutta. Työn merkittävyys tuo motivaatiota ja tyydytystä. Myös työn palkitsevuutta voidaan kehittää yhdessä. Kertomusvuonna henkilöstörahaston uudet voittopalkitsemiskriteerit tuleville vuosille vahvistettiin hallituksessa. Meidän on myös oltava Finaviassa valmiita satsaamaan palvelujemme kehittämiseen niin, että olemme Pohjois-Euroopan halutuin toimija. Se edellyttää kykyä reagoida ketterästi asiakastarpeisiin sekä kykyä rahoittaa kilpailukykyinen, laadukas palvelukapasiteetti, joka erottuu maailmalle tunnettavalla suomalaisella toimivuudellaan. Lopuksi haluan kiittää sitoutunutta ja osaavaa henkilöstöämme sekä asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme yhdessä luomme edellytyksiä suomalaisen ilmailun ja siten koko Suomen menestymiselle myös jatkossa. 11

12 VUOSIKATSAUS 365 mahdollisuutta FINAVIA LYHYESTI Finavia tarjoaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä, turvallisia ja luotettavia lentoasemaja lennonvarmistuspalveluja. Konsernin liiketoiminta on jaettu lentoasemasegmenttiin ja kolmeen muuhun liiketoiminta-alueeseen ja näitä tukevaan muuhun toimintaan. Lentoasemasegmentti sisältää lentoasemaliiketoiminnan ja kaupallisen liiketoiminnan. Malli noudattaa eurooppalaisten lentoasemaoperaattoreiden omaksumaa käytäntöä. Myös Finavia-konsernin johtamismalli ja juokseva taloudellinen raportointi perustuvat eri liiketoiminta-alueiden vastuutukseen. Lentoasemaliiketoiminta vastaa Finavian lentoasemaverkosta sekä Suomen lentoasemilla lentoyhtiöille tuotetuista palveluista, kuten kiitoteiden ja terminaalien ylläpidosta sekä asemataso-, turvatarkastus- ja matkustajapalveluista. Sen vastuu-alueella ovat lentoasemien prosessit, terminaalien ulko- ja konsernioiminnot konserniorganisaatio lentoasema lentoasemaliiketoiminta toimitusjohtaja liiketoiminnot kaupallinen liiketoiminta hallitus sisäpuolinen infrastruktuuri sekä monet palvelut alkaen tilojen rakentamisesta aina palveluketjun sujuvuuteen. Kaupallinen liiketoiminta vastaa keskitetysti Finavian lentoasemien kaupallisten palvelujen suunnittelusta ja kehittämisestä yhteistyössä lentoasemalla toimivien yritysten kanssa. Palveluista osa tuotetaan itse ja osa kumppaniverkoston avulla. Kaupalliseen liiketoimintaan kuuluvat muun muassa terminaalien kaupallisten tilojen vuokrauspalvelut, pysäköintipalvelut sekä myymälä-, kioski-, ravintola-, kahvila- ja kokouspalvelut sekä mainostilat. Lennonvarmistusliiketoiminta vastaa Suomen ilmatilan käytön hallinnasta sekä siihen liittyvistä lentoreitti- ja lennonvarmistuspalveluista Finavian lentoasemilla. Lennonvarmistusliiketoiminnan vastuualueena on lennonvarmistusliiketoiminta kiinteistöliiketoiminta (LAK) airpro-liiketoiminta Suomen ja kansainvälisen merialueen yläpuolinen ilmatila. Koko maan kattavat lennonvarmistuspalvelut takaavat turvallisen ja viiveettömän lentoliikenteen Suomen ilmatilassa, joka on Keski-Eurooppaan verrattuna melko ruuhkaton. Kiinteistöliiketoiminta vastaa toimitilapalvelujen tarjoamisesta lentoasemalla toimiville yrityksille. Liiketoiminta-alue koostuu useista kiinteistöyhtiöistä, joista merkittävin on Lentoasemakiinteistöt LAK Oyj. Se toimii sekä rakennusten omistajana että rakennushankkeiden kehittäjänä. LAK Oyj omistaa esimerkiksi toimisto- ja logistiikkakiinteistöjä sekä lentokoneiden säilytykseen ja huoltoon tarvittavaa tilaa pääasiassa Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Kiinteistöliiketoiminnan liikevaihto tulee pääosin Finavia-konsernin ulkopuolelta. Lentoasemien terminaalit ja muut tuotantotilat ovat emoyhtiön omistuksessa ja niistä vastaa lentoasemapalvelut. Yhtiö myös rakennuttaa tarpeen mukaan kohteita asiakkaidensa käyttöön. Airpro-liiketoiminta vastaa liikenne-, lentoasema- ja matkapalveluiden tarjoamisesta ilmailu- ja matkailualan yrityksille ja matkustajille. Kesäkuussa 2010 Finavian tytäryhtiö Airpro Oy hankki 100 prosentin omistuksen RTG Ground Handling -osakeyhtiöstä. Airpron vahvuus on sen henkilöstön moniosaajuus. Konsernitoiminnot vastaavat konserniohjauksesta ja keskitettyjen tukipalveluiden tuottamisesta. Näitä ovat markkinointi, turva ja laatu, ympäristö, viestintä, talous, HR, tietohallinto ja lakiasiat. lentoasema-alueet ja lentoasemat asiakkaat 12

13 YHTEISKUNTAVASTUU 365 vastuun päivää FINAVIAN ARVOT turvallisuus Ilmaliikenteen turvallisuus on paitsi lentotoiminnan myös Finavian liiketoiminnan elinehto. Turvallisuus taataan varmistamalla päivittäin niin järjestelmien kuin inhimillisen toiminnan laadukkuus. asiakashyöty Lentoliikenne ei kasva eikä Finavia kehity, ellei asiakas hyödy. Asiakas maksaa finavialaisten palkan. Asiakashyötyä syntyy, kun Finaviassa toimitaan asiakkaiden tarpeista lähtien ja turvataan samalla yhtiön terve taloudellinen tilanne. tehokkuus ja uudistumiskyky Terve talous turvaa resurssit toiminnan kehittämiseen. Tehokkuus ja uudistumiskyky edellyttävät kannattavuuden varmistamista. Kannattavuus edellyttää selkeää johtamista ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. yhteistyö Yhteistyö on välttämätöntä, jotta lentoliikenteen palveluketju toimii hyvin. Finavialaiset järjestävät aktiivisesti ja aloitteellisesti tapaamisia kumppaneiden kanssa. FINAVIAN TOIMINTAAN LIITTYVIÄ LINKKEJÄ: Kotisivut: Helsinki-Vantaan lentoasema: Finavia Facebookissa: Finavia Twitterissa: www. twitter.com/helsinkiairport Lapland Airports: Airpro Oy: LAK-lentoasemakiinteistöt Oyj: Finavian ympäristöraportti julkaistaan vuosittain erikseen painettuna. Myös verkossa: Ilmailutiedotusjulkaisut: Lentoliikenteen päästöjä ja niiden vaikutuksia ilmastonmuutokseen käsittelevä sivusto: ympäristö- ja yhteiskuntavastuu Finavia haluaa olla vastuullinen yhteiskunnallinen toimija. Yhtiö ottaa toiminnassaan huomioon ympäristöasiat ja tekee ratkaisut vastuullisesti. Vastuu osana liikennejärjestelmää voidaan kantaa vain, kun toiminta on kannattavaa. 13

14 Lappi on noin tunnin lentomatkan päässä Helsinki-Vantaalta. Kisapappi Leena Huovinen työskentelee Suomen maajoukkueurheilijoiden kanssa pari kuukautta vuodesta ja lopun ajan Helsingin yliopistopappina. 14

15 VUOSIKATSAUS 365 mahdollisuutta YHTEISKUNTAVASTUU 365 vastuun päivää KISAPAPIN MATKASSA Saariselkä Huovisen matkavinkit: Pyhän Paavalin kappeli. Se on aina auki. Yöaikaan alttaritaulu valaistuksineen on erityisen upea. Mene lentäen Ivalon lentoasemalle, mutta kulje sieltä eteenpäin bussilla. Nopean ja hitaan kulkemisen vaihtelu on mielenkiintoista, varsinkin kaamosaikaan. Ota murtsikkasukset mukaan. Saariselällä voi hiihtää vaikka kylän raitilla. Hiihtäminen tekee hyvää sielulle. Moni ihmettelee, mitä pappi oikein tekee urheilukisoissa. Minulla on kuitenkin paikkani: olen urheilijoiden ja koko joukkueen tukena leireillä ja kisoissa En keskity yksinomaan urheiluun, vaan tuon mukaan laajemman elämänkuvan, ihmiselämän kokonaisuutena. Uskonto on osa ihmistä ja kulttuuria. Hengelliset kysymykset kuuluvat myös monen urheilijan elämään, ja he voivat kaivata sielunhoidollista tukea. Muutamien muidenkin maiden joukkueilla on oma kisapappi ja esimerkiksi olympialaisissa on aina religious center, joka tarjoaa rauhoittumis- ja rukouspaikkoja. Itse olen mukana kaksissa arvokisoissa vuosittain, kesällä yleisurheilun ja talvella hiihdon EM- tai MMkilpailuissa tai olympialaisissa. Joukkue kokee tärkeäksi, että olen osa tiimiä, mutta kuitenkin sen ulkopuolinen jäsen. Olen ainoa joukkueen suorituspaineista vapaa henkilö. Arvokisoissa yövyn kisakylässä urheilijoiden kanssa. En istua pönötä pöydän takana odottamassa asiakkaita, vaan suurimman osan työstäni teen olemalla luontevasti joukkueen arjessa mukana. Kisat ovat urheilijoille tiukka paikka, voitti tai hävisi. Voittajakin on usein hämillään ja tuen tarpeessa. Suuren menestyksen ja pettymyksen keskellä eksistentiaaliset, ihmisenä elämiseen liittyvät kysymykset nousevat pintaan. Lapin keittiömestareiden ilta Tunturihotellissa marraskuussa on hieno kokemus. Pysähdy tarkkailemaan Lapin ihmisiä ja heidän elämänrytmiään. Saariselkä Keskusteluja käydään ruokapöydässä, kisakatsomossa ja usein matkalla autossa tai lentokoneessa. Matkustaminen on hyvä ajankohta keskusteluun, kun on aikaa keskittyä eikä voi tehdä muuta hommaa samalla. Matka on lisäksi tärkeä siirtymäriitti paikasta ja kulttuurista toiseen, siinä mieli suuntautuu jo kohdemaahan ja sen tapahtumiin. Urheilijat ovat vähän väliä ilmassa, ja sen huomaa heistä. Kentällä on hauska seurata, kuinka ammattimaisia matkustajia he ovat. Vaikka mukana on kaikenlaista kookasta ja hankalan mallista tavaraa kuulista ja suksista keihäisiin, heille ei kerry matkatavaroihin ylipainoa. Laatu ratkaisee myös matkavarusteissa: he eivät tuhlaa aikaansa tai voimiaan esimerkiksi taisteluun epämukavien tai kehnojen kassien kanssa. Ammattimaisuus näkyy myös koneessa. Urheilijat ovat varustautuneet silmäsuojin, korvatulpin ja unityynyin. Pitkillä lentomatkoilla he katsovat kellosta parhaat nukkuma-ajat torjuakseen jetlagia. Ihailtavaa kurinalaisuutta. Kun oli lähtö Vancouverin olympialaisiin, yksi urheilija Sisä-Suomesta yöpyi kotonani Helsingissä ennen matkaa. Hän ei nukkunut yhtään, vaan kukkui koko yön helpottaakseen sopeutumista kohdemaan unirytmiin. Talvileirit suuntautuvat aina Suomen Lappiin. Se on upeaa. Lennämme Rovaniemelle, Saariselälle tai Ivaloon. Hienoin kisapapin matkamuistoni Lapista on Saariselältä neljän vuoden takaa. Keksin ehdottaa maastohiihtomaajoukkueelle kirkonmenoja Pyhän Paavalin kappelissa. Suunnittelimme messun yhdessä ja urheilijat saivat soittaa musiikin, toimia suntiona ja niin edelleen. Ajattelin, että paikalle tulee heistä vain muutama, mutta siellä olivatkin ihan kaikki. Messusta on tullut jo traditio. Kun lennämme kesäisin yleisurheilujoukkueen kanssa leirille Portugaliin, vietämme myös Farossa vastaavanlaisen tilaisuuden pienessä kappelissa paikallisen piispan luvalla. Suhteistani urheilijoihin on tullut syviä. Olen vihkinyt monta urheilijaa avioliittoon ja kastanut myös heidän lapsiaan. 15

16 VUOSIKATSAUS 365 mahdollisuutta JATKUVUUS Vuosi 2010 oli Finavian ensimmäinen vuosi osakeyhtiönä. Yhtiö jatkaa tälle maalle keskeistä tehtäväänsä: luo edellytykset suomalaisten ja suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvylle, liikkumiselle ja kansainvälisyydelle. Tämän tehtävän tärkeys korostuu globalisoituvassa maailmassa. Ilmailussa on edetty pitkä matka siitä 37-metrisestä ilmalennosta, jonka Wrightin veljekset tekivät ensimmäisellä moottorilentokoneella 107 vuotta sitten. Pitkä on myös Finavian historia; se yltää aina 1920-luvulle, Suomen ilmailuhallinnon syntyvuosiin. Vuosi 2010 jää historiaan virstanpylväänä, sillä Finaviasta tuli tuolloin osakeyhtiö. Yhtiöittäminen sekä kiristynyt talous- ja kilpailutilanne tekivät ajankohtaiseksi tarkistaa neljä vuotta voimassa olleen strategian linjauksia. Nyt toiminnan suuntaviivat on linjattu vuoteen 2014 asti. Koko Suomea palveleva ja maamme koko lentoasemaverkostoon yhdistyvä Via Helsinki on Finavian toiminnan kulmakivi. Aasian-yhteyksien tuoman matkustajavirran varaan voidaan rakentaa monipuoliset yhteydet Suomesta maa- ilmalle ja ylläpitää sellaista toiminnan tasoa, johon viiden miljoonan ihmisen suuruisen suomalaisväestön matkustaminen ei antaisi edellytyksiä. Finavian avaintavoitteena on kehittää Helsinki-Vantaasta huippuluokan vaihtolentoasema maailmassa ja kasvattaa vaihtomatkustajien määrää merkittävästi. Tällä hetkellä Helsinki-Vantaan markkinaosuus on noin viisi prosenttia Euroopan ja Aasian välisten matkojen kokonaisvolyymista. Uskoa Aasia-strategian oikeellisuuteen vahvistaa se, että Aasiassa on jatkunut vahva talouskasvu samanaikaisesti, kun lähes koko muu maailma on kärsinyt taloustaantumasta. Erityisesti Kiinan ja kiinalaisten vaurastuminen antaa Helsinki-Vantaan liikenteelle suuren kasvupotentiaalin. Kiinan turistiakatemia arvioi 57 miljoonan kiinalaisen matkustavan ulkomaille vuonna Vuonna 2010 matkustajia oli 54 miljoonaa. lentoliikenne on joukkoliikennettä Helsinki-Vantaan yhteydet ulkomaille ovat kotimaisen 21 reittiliikenteen lentoaseman muodostaman verkoston ansiosta koko Suomen käytössä. Lentoasemaverkosto on rakentunut vuosikymmenten kuluessa paikallisten tarpeiden mukaiseksi, ja lentoliikenteellä on ollut suuri merkitys alueiden elinvoimaisuudelle. Vuosikymmenten takaiset matkustustarpeet eivät enää päde, ja siinä missä toisilla lentoasemilla matkustajamäärät ovat kasvaneet moninkertaisiksi, joidenkin lentoasemien liikenne on hiipunut hiljaiseksi. Finavia kuitenkin huo- 16

17 YHTEISKUNTAVASTUU 365 vastuun päivää lehtii lentoaseman palveluista, kun kentälle on säännöllistä reittiliikennettä. Kotimaan liikenteessä lentomatkustajia oli vuonna ,5 miljoonaa, mikä merkitsee noin miljoonan matkan vähennystä verrattuna esimerkiksi vuoteen Lentomatkustamisen vähenemiseen ovat vaikuttaneet muun lennoista lennetään potkuriturbiinikoneilla, jotka kuluttavat polttoainetta vähemmän kuin suihkukoneet. Esimerkiksi Helsingistä Joensuuhun lentävä täysi ATR-72-potkuriturbiinikone käyttää 3 4 litraa polttoainetta sadalla matkustajakilometrillä. Lyhyimmillä matkoilla täysi suihkumatkustajakone kuluttaa polttoainetta noin 3 5 litraa matkustajaa kohden turvallisuuden sekä ajan- ja energiankäytön kannalta, lentomatka havaittaisiin useissa tapauksissa oman auton käyttöä järkevämmäksi ratkaisuksi. Samalla turvattaisiin oman talousalueen lentoyhteyksien toimivuus myös tulevaisuudessa. muassa maaliikenneyhteyksien paraneminen, aluerakenteen muutokset sekä viestintäteknologian kehitys. Eri liikennemuotoja ei pidä nähdä ahtaasti toistensa kilpailijoina, vaan ne muodostavat yhdessä järjestelmän, jolla yhteiskunta toimii. Tässä kokonaisuudessa lentoliikenne on tärkeä osa. Lentokone on nopea, turvallinen ja taloudellinen joukkoliikenneväline. FIN-MIPS Liikenne -hanke on tutkinut luonnonvarojen kulutusta Suomen liikenteessä. Sen mukaan ilmaliikenne menestyy rautatieliikennettä paremmin, kun verrataan liikenteen ja sen tarvitseman infrastruktuurin kuluttamia luonnonvaroja suhteessa kuljettuihin henkilö- ja tonnikilometreihin. Noin puolet kotimaan sadalla kilometrillä. Samalla matkalla mannertenvälinen lento kuluttaa polttoainetta noin 3 litraa matkustajaa kohden koneen ollessa täysi. (Lähde: Trafi.) lapland airports -brändi tuo näkyvyyttä Talousalueiden kannalta on oleellisen tärkeää, että niiltä on riittävästi kysyntää lentoliikenteelle ja siten säännöllinen reittiliikenne Helsinki- Vantaan ja niiden välillä säilyy myös jatkossa. Näin eri talousalueet säilyttävät paitsi yhteytensä pääkaupunkiseudulle myös Helsinki- Vantaan kautta maailmalle. Jos yrityksissä henkilöstön matkustussääntöjä pohdittaisiin Finavia ylläpitää koko maan kattavaa lentokenttäverkostoa. Vähäliikenteisten lentokenttien toiminnan ja verkoston maantieteellisen kattavuuden kannalta esimerkiksi kaupallisen liiketoiminnan pääasiassa Helsinki-Vantaalta keräämät tulot ovat hyvin tärkeitä. Kaupallista toimintaa kehitetään sekä tulojen kasvattamiseksi että matkustajakokemuksen parantamiseksi. Finavia on pyrkinyt parantamaan vähäliikenteisillä lentoasemilla toiminnan kustannustehokkuutta. Yhtenä keinona on ollut henkilöstön kouluttaminen moniosaajiksi, jotka siirtyvät lentoasemalla saman päivän aikana työtehtävästä toiseen aina kulloisenkin tarpeen mukaisesti. Lentoasemaverkoston ylläpitoon Finavia on kehittänyt lentoasemakonsepteja, joiden mukaisesti palvelut toteutetaan lentoasemilla suunnitelmallisesti. 17

18 VUOSIKATSAUS 365 mahdollisuutta Konseptit perustuvat asiakastarpeeseen. Ne toteuttavat tuloksellista ja kustannustehokasta toimintaa sekä ohjaavat ja tukevat päivittäistä palvelutuotantoa. Konseptin kautta määritellään käytettävä tekniikka ja mitoitetaan muut tuotannontekijät. Lentoasemakonsepteja ovat: päälentoasema, liikematkustuslentoasema, matkailulentoasema, lennot kansainvälisen liikenteen kohteet Kotimaan reittilennot Kotimaan tilaus- ja taksilennot Kansainväliset reittilennot Kansainväliset tilausja taksilennot Ylilennot Muu siviili-ilmailu Sotilasilmailu EU 74,3 % Aasia 11,9 % Muu Eurooppa 10,1 % Afrikka 1,6 % Pohjois-Amerikka 1,5 % Lähi-Itä 0,4 % Etelä-Amerikka 0,2 % peruslentoasema, sotilaslentoasema ja en route -konsepti. Peruslentoasema-konsepti Peruslentoasemilla operoidaan yhtä ilma-alusta kerrallaan, jolloin resurssit pystytään mitoittamaan tarkoituksenmukaisesti. Lentoasemilla toiminta perustuu voimakkaasti monitoimiosaamiseen ja tehtävät keskittyvät erityisesti koneen kääntöön ja palveluun asiakkaille. Peruslentoasemia ovat Kemi-Tornio, Kajaani, Joensuu, Kokkola-Pietarsaari, Jyväskylä, Savonlinna, Lappeenranta, Pori ja Maarianhamina. Enontekiö, Ivalo, Kittilä, Kuusamo ja Rovaniemi ovat peruslentoasemia talvisesongin ulkopuolella. Liikematkustuslentoasemakonsepti Liikematkustuslentoasemalla voidaan käsitellä useita ilma-aluksia yhtä aikaa. Lentoasemilla toiminta perustuu monitoimiosaamiseen kuten peruslentoasemillakin ja tehtävät keskittyvät pääasiassa koneen kääntöön ja palveluun asiakkaille. Liikematkustusasemia ovat Turun, Tampere- Pirkkalan, Vaasan, Kuopion ja Oulun lentoasemat. Matkailulentoasema-konseptI Matkailulentoasemalla voidaan käsitellä huippusesongin aikana useita ilma-aluksia yhtäaikaa, mutta sesongin ulkopuolella ne ovat peruslentoasemia. Matkailulentoasemilla toiminta perustuu monitoimiosaamiseen ja tehtävät keskittyvät koneen kääntöön ja palveluun asiakkaille. Yhteistyö matkanjärjestäjien ja ohjelmapalveluyritysten kanssa on tiivistä. Markkinoinnissa hyödynnetään Lapland Airports -brändiä. Matkailulentoasemia ovat Rovaniemen, Enontekiön, Ivalon, Kittilän ja Kuusamon lentoasemat. 18

19 YHTEISKUNTAVASTUU 365 vastuun päivää kotimaan matkustajamäärät ja laskeutumiset Matkustajamäärät 2010 (muutos %) Laskeutumiset 2010 (muutos %) Enontekiö (-9 %) 140 (-31 %) Ivalo (-14 % ) 839 (-4 %) kotimaan liikenteen kohteet Kittilä (-13 %) (-7 %) Rovaniemi (0 %) (22 %) Kemi-Tornio (1 %) (2 %) Kuusamo (-12 %) 743 (-1 %) Helsinki-Vantaa 49,4 % Oulu 13,3 % Rovaniemi 5,5 % Kuopio 4,6 % Vaasa 4,3 % Kittilä 3,2 % Muut 19,7 % Oulu (2 %) (1 %) Kajaani (-10 %) 977 (-6 %) Päälentoasema-konsepti Päälentoasemalla toiminnan pääpaino on kansainvälisessä vaihtomatkustamisessa ja sitä tukevassa kattavassa reittiliikenteessä. Toiminnan keskiössä ovat kilpailukyky globaaleissa markkinoissa, toiminnan laatu ja kustannustehokkuus, uudistumiskyky, osaaminen sekä asiakashyöty. Tavoitteena on pitää edelleen Helsinki-Vantaan lentoasema yhtenä huippulentoasemista maailmassa. Markkinoinnissa hyödynnetään Via Helsinkija Helsinki Airport -brändejä. Sotilaslentoasema-konsepti Toiminta perustuu lentoasema- ja lennon varmistuspalveluiden tuottamiseen sotilasilmailun tarpeita vastaavalla tavalla kaupallisen sopimuksen mukaisesti. Siviili-ilmailu on varsin vähäistä. Henkilöstön osaamisen ydinalueita ovat kentän kunnossapitoon liittyvät tehtävät ja lennonjohtopalvelut asiakkaan tarvitseman kapasiteetin mukaisesti. Sotilaslentoasemia ovat Halli, Kauhava ja Utti. Mariehamn (-13 %) (-18 %) Vaasa (-2 %) (-18 %) Pori (-31 %) (32 %) Kokkola-Pietarsaari (-13 %) (19 %) Kuopio Joensuu Kauhava (1 %) (-3 %) (-5 %) (18 %) (-24 %) Varkaus (-18 %) Jyväskylä 627 (-12 %) (-15 %) Savonlinna (4 %) (-11 %) Halli-Kuorevesi 803 (-10 %) (-26 %) Tampere-Pirkkala (-2 %) Lappeenranta (0 %) (325 %) (27 %) Turku (28 %) (0 %) Helsinki-Vantaa (2 % ) ( 1 %) Utti (-8 %) Helsinki-Malmi (-12 %) 19

20 VUOSIKATSAUS 365 mahdollisuutta uudet reitit ja lentoyhtiöt 2010 HELSINKI-VANTAALTA: Arghangelsk, Nordavia, 3 x vko Barcelona, Spanair, 2 x vko Berliini TXL, Blue 1, päivittäin Bryssel, Blue 1, Blue 1, 11 x vko Firenze, Meridiana, 2 x vko sesonkina Manchester, easyjet, 4 x vko Murmansk, Nordavia, 3 x vko Oslo, Norwegian, 11 x vko Pariisi CDG, easyjet, päivittäin Stuttgart, Finnair, 10 x vko Tukholma, Norwegian, 13 x vko Tukholma (Bromma), Finnair, 3 x vko KUOPIOSTA: Lappeenranta, Air Baltic, 8 x vko KUUSAMOSTA: Lappeenranta, Air Baltic, 6 x vko Riika, Air Baltic, 6 x vko LAPPEENRANNASTA: Düsseldorf (Weeze), Ryanair, 2 x vko sesonkina OULUSTA: Tallinna, Air Baltic, 3 x vko ROVANIEMELTÄ: Riika, Air Baltic, 8 x vko Tampere-Pirkkala, Air Baltic, 8 x vko TAMPERE-PIRKKALASTA: Edinburgh, Ryanair, 3 x vko Kaunas, Ryanair, 4 x vko Malaga, Ryanair, 2 x vko sesonkina Oslo-Rygge, Ryanair, 4 x vko Tallinna, Air Baltic, 3 x vko TURUSTA: Budapest, Wizz Air, 2 x vko Kittilä, Finncomm, 3 x vko asti Riika, Wizz Air, 2 x vko (päättyi toukokuussa) Varsova, Wizz Air, 2 x vko (päättyi lokakuussa) VAASASTA: Riika, Air Baltic, 4 x vko Umeå, Air Baltic, 4 x vko En route -konsepti Tämä lennonvarmistusliiketoiminnan konsepti vastaa ilmaliikenteen sujuvuudesta sekä ilmatilan hallinnasta Suomessa palvelukonsepteittain. En route -konseptiin kuuluu myös ilmailun etsintä- ja pelastuspalvelu. Toiminta perustuu ympärivuotiseen ja ympärivuorokautiseen palveluun reitti-, sotilas- sekä yleisilmailulle. Lentoliikenteen matkustajamääriä Finavia pyrkii kasvattamaan panostamalla terminaaleihin, kehittämällä palveluita sekä toimimalla yhteistyössä eri alueiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Lapland Airports -brändi yhdistää saman markkinointisateenvarjon alle kuusi pohjoisen lentoasemaa (Ivalo, Enontekiö, Kittilä, Rovaniemi, Kemi-Tornio sekä Kuusamo). Markkinoimme niitä yhdessä pohjoisen Suomen toimijoiden, kuten matkailuyrittäjien, kanssa erityisesti Keski- ja Etelä-Euroopassa. Lapin matkailupalveluiden käyttäjinä lentomatkustajilla on suuri työllistävä vaikutus pohjoiselle Suomelle. Vuonna 2010 Lapland Airports -brändiin kuuluvilla lentoasemilla kävi lentomatkaajaa. Heistä 78 prosenttia oli kotimaasta ja 22 prosenttia oli kansainvälisiä matkustajia. Matkustajamäärässä oli vähennystä edelliseen vuoteen 7 prosenttia. Matkustajista 80 prosenttia saapui reittikoneella ja 20 prosenttia oli charter-matkustajia. Joulusesongin aikana charter-matkustajien osuus on huomattavan suuri. Vuonna 2010 Lapin lentokentille laskeutui 359 charter-lentoa. Niiden huippuvuosi oli 2006, jolloin lentoja oli yli 600. osaamisesta kilpailutekijä Finavia toimii tulevaisuudessa yhä tiukemmassa kilpailutilanteessa, mikä edellyttää toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Kilpailu koskee niin Helsinki-Vantaan hub-asemaa, lentomatkustuksen palvelukykyä matkustusmuotona kuin joitakin Finavian toimintoja, kuten lennonvarmistuspalveluiden tuottamista. Lennonvarmistuksen, kuten monen muunkin Finavian tuottaman toiminnon vahvuutena on henkilöstön osaaminen. Sen varaan voidaan rakentaa uutta liiketoimintaa. Tästä esimerkkinä toimii laajaa kansainvälistä huomiota saanut Helsinki-Vantaan lumiosaaminen. 20

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

Finavian osavuosikatsaus 1.1-31.3.2009: Matkustajamäärät vähenevät taantuman myötä

Finavian osavuosikatsaus 1.1-31.3.2009: Matkustajamäärät vähenevät taantuman myötä n osavuosikatsaus 1.1-31.3.2009: Matkustajamäärät vähenevät taantuman myötä Lentoliikenteen kehitys Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana matkustajamäärien kehitys on ollut selvässä laskussa. Kansainvälinen

Lisätiedot

27.10.2010 FINAVIAN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.2010 30.9.2010: LENTOLIIKENTEEN KYSYNTÄ TOIPUMASSA

27.10.2010 FINAVIAN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.2010 30.9.2010: LENTOLIIKENTEEN KYSYNTÄ TOIPUMASSA 1 (7) FINAVIAN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.2010 30.9.2010: LENTOLIIKENTEEN KYSYNTÄ TOIPUMASSA Yhteenveto tammi-syyskuun avainluvuista Vertailutietona on esitetty Finavia-konsernin vastaavat avainluvut edelliseltä

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

FINAVIAN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011: LENTOMATKUSTAJIEN MÄÄRÄ PALAUTUI TAANTUMAA EDELTÄVÄLLE TASOLLE

FINAVIAN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011: LENTOMATKUSTAJIEN MÄÄRÄ PALAUTUI TAANTUMAA EDELTÄVÄLLE TASOLLE 1 (9) 10.05.2011 FINAVIAN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011: LENTOMATKUSTAJIEN MÄÄRÄ PALAUTUI TAANTUMAA EDELTÄVÄLLE TASOLLE Ensimmäisen vuosineljänneksen avainluvut Liikevaihto kasvoi 15,6 prosenttia ja oli

Lisätiedot

Finavian osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2011: Lentoliikenteen kysyntä jatkui poikkeuksellisen korkeana

Finavian osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2011: Lentoliikenteen kysyntä jatkui poikkeuksellisen korkeana 1 (8) 25.10.2011 Finavian osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2011: Lentoliikenteen kysyntä jatkui poikkeuksellisen korkeana Tammi-syyskuun 2011 avainluvut Liikevaihto kasvoi 17,6 prosenttia ja oli 272,7 milj. euroa

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:

Lisätiedot

Glaston tammi-maaliskuu 2016

Glaston tammi-maaliskuu 2016 Glaston tammi-maaliskuu 2016 28.4.2016 Q1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 25,0 (22,5) M Tilauskanta 31.3.2016 oli 34,5 (52,8) M Liikevaihto oli 29,4 (26,3) M Vertailukelpoinen liikevoitto oli 0,7 (1,2)

Lisätiedot

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto 27.10.2016 1 Lentoasemaverkosto Finavia Oyj:n ylläpitämä 22 lentoaseman verkosto

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2002

Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2002 Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2002 Tilanne hallinnassa Syyskuun tilanteen haltuunotto Tuotannon nopea ja oikein kohdistettu leikkaus Toimintakulut laskivat Käyttöasteet paranivat Q1/2002 lyhyesti

Lisätiedot

1Q 2013 Tulos. Finnair 1Q 2013 Tulos, 26.4.2013

1Q 2013 Tulos. Finnair 1Q 2013 Tulos, 26.4.2013 1Q 2013 Tulos 1 Markkinaympäristö edelleen haastava IATA:n mukaan, Tulosparannuskehitys pysähtyi Euroopassa jo Q4 2012 aikana, tulokset edellisvuoden tasolla Öljyn hinta laski maaliskuussa, hintataso kuitenkin

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 153 vastaajaa (tilanne 29.1.2016, ml. engl.kielinen kysely) Koko organisaation osalta 28 vastausta Oman matkustuksen osalta 125 vastausta Kaikista

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström 1 Agenda Yhtiön tausta ja avainluvut Alueellisen lentoliikenteen luonne

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Glaston tammi-syyskuu 2016

Glaston tammi-syyskuu 2016 Glaston tammi-syyskuu 216 31.1.216 Q3 lyhyesti Markkinat neljänneksen alussa hiljaiset mutta vilkastuivat katsauskauden loppupuolella Saadut tilaukset olivat 25,6 (28,2) miljoonaa euroa Machines tilaukset

Lisätiedot

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Alma Median tulos Q3 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Avainkohdat

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen Baltic Bird hanke ja sen tulokset Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 14.8.2014 200 000 Joensuun lentomatkustajat 2000-2013 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2009 6.8.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Liikevaihto laski hieman Liikevaihto 61,9 miljoonaa euroa, laskua

Lisätiedot

Alma Median tulos Q2 2011

Alma Median tulos Q2 2011 Alma Median tulos Q2 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Helsinki 1 Agenda Avainkohdat Q2 Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 58,9 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla 61,3 milj. euroa). Liiketulos oli

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Finavian osavuosikatsaus

Finavian osavuosikatsaus Finavian osavuosikatsaus 1.1-30.6.2010 Yhteenveto tammi-kesäkuun avainluvuista Vertailutietona on esitetty Ilmailulaitos-konsernin vastaavat avainluvut edelliseltä vuodelta. - Liikevaihto laski 7,9 prosenttia

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Konsernin liikevaihdon ennakoidaan laskevan ja liiketuloksen paranevan.

Konsernin liikevaihdon ennakoidaan laskevan ja liiketuloksen paranevan. 11.11.2013 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2013 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 48,4 milj. euroa (vuonna 2012 vastaavalla jaksolla 52,7 milj. euroa). Liiketulos

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016 MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ 9. elokuuta 1 Työympäristöasiantuntija Martela on yksi Pohjoismaiden johtavista käyttäjälähtöisiä työ- ja oppimisympäristöjä toteuttavista yrityksistä. Tarjoamme asiakkaillemme

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Sisältö Exel Compositesin tuloskehitys Q1-Q3 2013 Exel Compositesin strategia Hallituksen ehdotus ylimääräisestä pääomanpalautuksesta

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

LEHTITALOSTA DIGIAJAN PALVELU- YRITYKSEKSI. Alma Media -esittely osakesäästäjille Helsinki Talous- ja rahoitusjohtaja Juha Nuutinen

LEHTITALOSTA DIGIAJAN PALVELU- YRITYKSEKSI. Alma Media -esittely osakesäästäjille Helsinki Talous- ja rahoitusjohtaja Juha Nuutinen LEHTITALOSTA DIGIAJAN PALVELU- YRITYKSEKSI Alma Media -esittely osakesäästäjille 8.12.2016 Helsinki Talous- ja rahoitusjohtaja Juha Nuutinen 1 Alma Media tänään: kestävää mediaa ja digitaalisia palveluita

Lisätiedot

LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja

LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja 31.10.2013 Tilaisuuden tavoitteet, organisointi ja työskentelytapa Ympäristösi parhaat tekijät Työpajan tavoitteet 2 Lisätä yhteistä tietopohjaa lentoasemaverkostoa

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Valtion omistaminen lentoasemaliiketoiminnassa

Valtion omistaminen lentoasemaliiketoiminnassa Valtion omistaminen lentoasemaliiketoiminnassa Asiantuntijakuuleminen eduskunnan talousvaliokunnassa 27.5.2016 Toimitusjohtaja Kari Savolainen, Finavia Oyj Lentoliikenteen ABCD A. Lentoyhtiöiden kilpailu

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 TIEDOTE 1(5) 27.11.2006 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 Konserni Aina Group konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 69.865.140 euroa (vuonna 2005

Lisätiedot

Transformaatio jatkuu

Transformaatio jatkuu 1 Kemiralla vahva heinä syyskuu Transformaatio jatkuu Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.11.2005 Sisältö Kemiran heinä syyskuu Tammi syyskuu Liiketoiminta-alueet heinä syyskuussa Kemiran osakkeen kehitys Muutoksen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 27.10.2011 Finnairin kolmas vuosineljännes 2011

Osavuosikatsaus 27.10.2011 Finnairin kolmas vuosineljännes 2011 Osavuosikatsaus 27.10.2011 Finnairin kolmas vuosineljännes 2011 Q3 Pääkohdat Voitollinen kolmas vuosineljännes lyhyesti: Aasian yritysmyynnin kasvu lähes 50 % Finnair kolmen suurimman joukossa Eurooppa-Aasia-liikenteessä

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO

LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO Snowbird Airlines Oy Suomeen tammikuussa 2013 perustettu tilauslentoyhtiö. Luodaan Suomeen pysyvä ja toimiva lentoyhtiö, jonka toiminta on tuottavaa, mutta

Lisätiedot

Cargotec Varsinainen yhtiökokous

Cargotec Varsinainen yhtiökokous Cargotec Varsinainen yhtiökokous 22.3.2016 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 22.3.2016 2 Yhtiökokous Cargotecin vuosi 2015 Onnistumiset Selkeä kannattavuuden paraneminen Kalmarissa ja Hiabissa Kannattavin

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus Timo Kohtamäki Toimitusjohtajan katsaus Kannattavasti kasvava Lemminkäinen 2 2 Katsauksen sisältö Vuosi 2011 lyhyesti Lemminkäisen strategia Vuoden 2012 näkymät 3 Vuoden 2011 pääkohdat Kilpailukyky vahvistui:

Lisätiedot

MARTELA OSAV OSA UOSIKA

MARTELA OSAV OSA UOSIKA OSAVUOSIKATSAUS 01-09 / 20.10. TAMMI SYYSKUU SYYSKUU Toimistokalustekysyntä nousi hieman viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 74,4 milj. euroa (71,1), jossa oli kasvua edelliseen

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui

Smart way to smart products. Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui Toimitusjohtaja Juha Näkki 12.8.2015 Markkinakatsaus Suunnittelupalveluiden kysyntä oli alkuvuonna 2015 keskimäärin viime vuoden kysyntää paremmalla tasolla. Tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi joulukuu

Tilinpäätös Tammi joulukuu Tilinpäätös Tammi joulukuu 10.2.2010 Tammi joulukuu Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Martela. Tilinpäätös

Martela. Tilinpäätös Martela Tilinpäätös 3.2.2017 1 TAMMI-JOULUKUU YHTEENVETO 2 Konsernin neljännen neljänneksen liikevaihto laski 8,6 % edellisvuodesta. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto laski 2,8 %, johtuen erityisesti

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2011 11.8.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto laski 3,1 prosenttia Liikevaihto 65,7 (67,8) miljoonaa euroa Liikevoitto kertaeristä

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime

Lisätiedot

Comptel Corporation

Comptel Corporation Tähän esitykseen sisältyy nykytilanteeseen perustuvia, tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja, jotka sisältävät erilaisia riskejä ja epävarmuustekijöitä. Tässä esityksessä annetaan ainoastaan tiivistelmä

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja Vastuulliset kuljetukset muuttuvilla markkinoilla 10.1.2017 Petri Murto Johtaja, asiantuntijapalvelut Kuorma-autoliikenne on Suomessa merkittävin kuljetusmuotomme Kotimaan

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2010

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2010 2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2010 TAMMI-KESÄKUU 2010 Tammi-kesäkuussa 2010 Marimekko-konsernin liikevaihto laski hieman ja oli 31,8 milj. euroa (32,3 milj. euroa). Liikevoitto parani selvästi

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus 14.3.2005 Sisällys Vuosi 2004 Näkymät vuodelle 2005 Strategiset valinnat Vuosi 2004 Tietoliikennemarkkinat Elisa säilytti asemansa kovassa kilpailussa Kokonaismarkkinan kasvu pieni

Lisätiedot

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Alma Median tulos Q1 2013 Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Agenda Pääkohdat Q1 Markkinoiden kehitys Taloudellinen kehitys Strategia ja tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Verkkokauppa ja Kotisivut

Verkkokauppa ja Kotisivut Kaupan liiton verkkokauppa -koulutus 2011 6.4.2011 Hotelli Radisson Blu Royal Verkkokauppa ja Kotisivut Markku Korkiakoski, Vilkas Group Oy Agenda Vilkas Group Oy:n esittely Käsitteitä? Monikanavainen

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot