Opinto-opas

Transkriptio

1 Opinto-opas Ylitornion yhteiskoulun lukio Parkkitie Ylitornio puh lukio@yykl.fi

2 2 YHTEYSTIEDOT Ylitornion yhteiskoulun lukio Parkkitie YLITORNIO Puh (koulusihteeri Päivi Keränen) Sähköposti: lukio@yykl.fi Kotisivu: Rehtori Sari Lantto Opinto-ohjaaja Seija Holster Kanslia on avoinna maanantaista perjantaihin klo HALLINTO Ohjesäännön mukaiset toimielimet 1. Ylitornion Yhteiskoulun Kannatusosakeyhtiön (ylläpitäjän) yhtiökokous 2. Ylitornion Yhteiskoulun Kannatusosakeyhtiön hallitus 3. Ylitornion yhteiskoulun lukion johtokunta 4. Rehtori 5. Opettajakunta Kannatusosakeyhtiön hallitus Varsinaiset jäsenet: Alapuranen Juha, yrittäjä (pj) Isomaa Matias, yrittäjä (vpj) Hiltunen Marko, sairaanhoitaja Salminen Matti, kirkkoherra Siikavirta Pertti, yrittäjä Yrjänheikki Antti, yrittäjä Varajäsenet: Laurikainen Antti, apteekkari Kuitunen Juha, kelloseppä/yrittäjä Hallituksen sihteeri: Lantto Sari, rehtori Lukion johtokunta Hallituksen jäsenet (ks. edellä) Opettajien edustaja Henkilökunnan edustaja Oppilaskunnan hallituksen pj Oppilaskunnan hallituksen varapj

3 YLITORNION YHTEISKOULUN LUKION HENKILÖKUNTA 3 Lantto Sari, FM, rehtori Ruotsi sari.lantto@yykl.fi Holster Seija, KM, Opinto-ohjaaja Opinto-ohjaus, yhteiskuntaoppi, psykologia, filosofia seija.holster@yykl.fi Kolehmainen Sirpa, FM Matematiikka, kemia sirpa.kolehmainen@yykl.fi Lauri-Spets Katariina, FM Kuvataide katariina.lauri-spets@ylitornio.fi Salminen Leena Historia leena.salminen@icloud.com Tolonen Soili LiK Liikunta, terveystieto soili.tolonen@ylitornio.fi Heikka Anna, FM Matematiikka, fysiikka anna.heikka@yykl.fi Hyttinen Mirjami, FM, TK Äidinkieli ja kirjallisuus, uskonto, filosofia mirjami.hyttinen@yykl.fi Korpi Arja, FM Biologia, maantiede arja.korpi@ylitornio.fi Ruotsalainen Jari, LitM Liikunta jari.ruotsalainen@ylitornio.fi Sikorski Nikolai, erikoisvalmentaja Jääkiekko nikolai.sikorski@gmail.com Vierikko Lassi Musiikki lassi.vierikko@pello.fi Viippola Hanna-Maria, FM Englanti, saksa, ruotsi hanna.viippola@yykl.fi Koulusihteeri Keränen Päivi lukio@yykl.fi Kiinteistönhoitaja Kauvosaari Juho (Länsirajan LVI ja Kylmä Ky, Jukka Kauvosaari puh )

4 4 OPISKELIJAHUOLLON YHTEYSTIEDOT Koulupsykologi Mika Nevala Koulukuraattori Milla Tofferi Kouluterveydenhoitaja Eila Kursula NÄIN KOULU TIEDOTTAA Koulu käyttää tiedottamiseen seuraavia kanavia: 1) Wilma (lukujärjestys, kodin ja koulun välinen viestintä) 2) Facebook ja kotisivu (yleiset ilmoitukset, muistutukset, muut terveiset) 3) (Sähköposti) Jokaisen opiskelijan on liitettävä ipadilleen sähköpostitili. KOULUNKÄYNTIIN LIITTYVIÄ AIKATAULUJA LV Lukukausien alkaminen ja päättyminen Syyslukukausi Kevätlukukausi: Jaksojen ajat, lauantaityöpäivät ja lomat: ks. lukuvuosikalenteri Päättöviikko ja uusintakuulustelu Päättöviikko/koeviikko alkaa noin viikkoa ennen jakson päättymistä. Viikolle laaditaan aina oma lukujärjestys, joka julkaistaan erikseen ennen viikon alkua. Päättöviikon tuntien sisältö vaihtelee kursseittain (koe, opintovierailu, kurssitöiden esittely, projektityö jne.) Päättöviikolle sijoittuvat kokeet alkavat pääsääntöisesti klo Kokeesta saa poistua aikaisintaan tunti sen alkamisen jälkeen. Koetta valvova opettaja voi mahdollisuuksien mukaan antaa opiskelijalle lisäaikaa kokeen päättymisen jälkeen. Uusintakuulustelu järjestetään noin viikko päättö-/koeviikon päättymisen jälkeen erikseen ilmoitettuna päivänä. Uusintakuulusteluun on ilmoittauduttava Wilman kautta kyseisen aineen opettajalle viimeistään kaksi työpäivää aikaisemmin klo mennessä. Oppitunnit 1. tunti tunti ruokailu 3. tunti tunti tunti Oppitunneilla voi olla myös muita alkamis- ja päättymisaikoja.

5 5 Syksyn 2017 ylioppilaskirjoitukset Kuullunymmärtämiskokeet Kuullun kokeet alkavat klo 8.30, paikalla oltava viimeistään klo ma ti vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti) vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kirjalliset kokeet Kokeet alkavat klo 9.00, paikalla oltava koulun abi-infossa antamien ohjeiden mukaisesti. pe ma ke pe ma ke pe ma äidinkieli, tekstitaidon koe reaali (ps/fi/hi/fy/bi) vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti) toinen kotimainen kieli, keskipitkä ja pitkä oppimäärä (ruotsi), kuultu ja kirjallinen osio matematiikka äidinkieli, esseekoe reaali (ue/yh/te/ge/ke) vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kevään 2018 ylioppilaskirjoitukset Kirjalliset kokeet Kokeet alkavat klo 9.00, paikalla oltava koulun abi-infossa antamien ohjeiden mukaisesti. ma ke pe ma ke pe ma äidinkieli, esseekoe reaali (ue/yh/te/ge/ke) vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti) toinen kotimainen kieli, keskipitkä ja pitkä oppimäärä (ruotsi) reaali (ps/fi/hi/bi/fy) vieras kieli, lyhyt oppimäärä matematiikka Ilmoittautuminen kevään 2018 ylioppilaskirjoituksiin päättyy ja syksyn 2018 ylioppilaskirjoituksiin Ylioppilaskirjoituksiin ilmoittaudutaan kirjallisesti kansliaan. Ilmoittautuminen on sitova. Taulukot ja laskimet on jätettävä opettajainhuoneeseen viim. koetta edeltävänä päivänä klo 14 mennessä. Laskimen muisti on oltava tyhjennettynä ennen sen jättämistä tarkistettavaksi! Mahdollisesta peruutuksesta opiskelija menettää yrityskerran. Ilmoittauduttuaan tutkintoon opiskelija on myös velvollinen maksamaan ylioppilastutkintoon liittyvät maksut, eikä johonkin kokeeseen osallistumatta jättäminen vapauta tästä maksuvelvollisuudesta. Kevään 2018 tutkintomaksut ylioppilastutkintolautakunta vahvistaa marraskuussa YLIOPPILASTUTKINTOON OSALLISTUMINEN Rehtori tiedottaa tutkintoon liittyvistä ylioppilastutkintolautakunnan määräyksistä ja ohjeista sekä käytännön järjestelyistä abiturienteille ennen syksyn ja kevään tutkintokertoja.

6 Lisätietoja saa myös internet-osoitteista YLIOPPILASTUTKINNON RAKENNE 1) Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta. 2) Äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe on kaikille pakollinen. 6 3) Kolme muuta pakollista koetta kokelas valitsee ryhmästä, johon kuuluvat toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe ja yksi reaaliaineissa järjestettävä koe. 4) Ylimääräisiä kokeita saa valita vapaasti. Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason kokeet. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, kumman tason mukaisen kokeeseen hän edellä mainituissa aineissa osallistuu. Kokelaan on kuitenkin suoritettava vaativampi koe vähintään yhdessä näistä kokeista. Reaaliaineen koe Kokelas voi suorittaa pakollisena kokeena vain yhden reaaliaineen kokeen. Useampia kokeita voi suorittaa valitsemalla niitä ylimääräisiksi kokeiksi. Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Toisena koepäivänä järjestetään psykologian, filosofian, historian, fysiikan sekä biologian kokeet ja toisena koepäivänä evankelisluterilaisen uskonnon, ortodoksisen uskonnon, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin, kemian, maantieteen ja terveystiedon kokeet. Yhtenä päivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten yhdellä tutkintokerralla voi suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Hajauttamalla tutkinnon kokelas voi halutessaan osallistua useamman reaaliaineen kokeeseen. Äidinkielen koe Äidinkielen koe on kaksiosainen ja muodostuu tekstitaidon kokeesta ja esseekokeesta. Kokelaan tulee osallistua samalla tutkintokerralla molempiin kokeisiin. Kokelaan äidinkielen arvosana määräytyy kokeiden painotetun yhteispistemäärän perusteella. Matematiikan koe Matematiikan yo-koe on uudistunut kevään 2016 tutkinnosta lähtien. Sekä pitkän että lyhyen matematiikan kokeessa on kaksi osaa: A-osa ja B-osa. Kokeen A-osa tehdään ilman laskinta. Kokeen B-osa jakautuu kahteen osaan. SÄHKÖINEN YLIOPPILASTUTKINTO Sähköisestä ylioppilastutkinnosta voi lukea lisää Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta ( d=7&lang=fi&itemid=265)

7 7 Sähköistämisen aikataulu: Esimerkkitehtäviä kokeisiin löytyy täältä: FILOSOFIA: PSYKOLOGIA: YHTEISKUNTAOPPI: SAKSA: kirjallinen tuottaminen: kuullun ymmärtäminen: sanasto ja rakenteet:

8 8 YLITORNION YHTEISKOULUN LUKION TUNTIJAKO/OPS 2005 Oppiaine tai aineryhmä Valtakunnallisia pakollisia kursseja Valtakunnallisia syventäviä kursseja Koulukohtaisia soveltavia kursseja Äidinkieli ja kirjallisuus diplomi Kielet A1 Englanti 6 2 0,5 kertaus B1 Ruotsi 5 2 1,5 kertaus ja diplomi B2 Saksa 8 1 diplomi B3 Saksa 8 1 diplomi Matematiikka Lyhyt oppimäärä kertaus Pitkä oppimäärä orientoiva +kertaus +laskin Ympäristö- ja Biologia 2 3 luonnontieteet Maantiede 2 2 Katsomusaineet Fysiikka kertaus Kemia kertaus Uskonto tai Elämänkatsomustieto 3 2 kertaus Filosofia 1 3 Psykologia Historia 4 2 Yhteiskuntaoppi 2 2 Taito- ja taideaineet (5 kurssia pakollisena) Liikunta diplomi Musiikki Kuvataide diplomi Terveystieto 1 2 Opinto-ohjaus tutkielma, työelämä, ainetutor joko 47 tai 51 väh.10 Muut aineet ja ainekokonaisuudet Koulukohtaisia soveltavia kursseja Jääkiekko 12 Luonnontieteiden työkurssi, LUMA 1 Ympäristökurssi 1 Ilmaisutaito 1 Tieto- ja viestintätekniikka opiskelun tukena, TVT 1 Muun koulutuksen järjestäjän järjestämät opinnot (anottava erikseen) ja muut Koulukohtaisia kurssit esimerkiksi: soveltavia kursseja Lajivalmennus 5 Liikennekasvatus 1

9 9 Oppiaineet YLITORNION YHTEISKOULUN LUKION TUNTIJAKO/OPS 2016 Syventävinä opintoina tarjottavien valtakunnallisten kurssien määrä Valtakunnalliset soveltavat kurssit Paikalliset soveltavat kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus A1 Englanti 6 2 0,5 B1 Ruotsi 5 2 1,5 Muut kielet 8+8 Matematiikka Yhteinen opintokokonaisuus 1 Lyhyt matematiikka Pitkä matematiikka 9 3 3,5 Ympäristö- ja luonnontieteet Biologia 2 3 Maantiede 1 3 Fysiikka Kemia Humanistis-yhteiskunnalliset tieteet Filosofia 2 1 Psykologia 1 4 Historia 3 3 Yhteiskuntaoppi 3 1 Uskonto/Elämänkatsomustieto 2 4 Terveystieto 1 2 Taito- ja taideaineet 5 Liikunta Musiikki Kuvataide Opinto-ohjaus 2 2 Teemaopinnot 3 Lukiodiplomit 8 Taiteiden väliset kurssit Syventävät kurssit vähintään 10 Muut oppiaineet Jääkiekko 12 Tieto- ja viestintätekniikka 2 Muut opinnot Opiskelijakuntatoiminta 1 Muut lukion tehtävään sov. opinnot Kaikki yhteensä vähintään 75 kurssia

10 KURSSIEN SUOSITELTAVA SUORITUSJÄRJESTYS LV ALOITTAVILLE Sulkeissa olevat kurssit ovat kierrätettäviä ja niitä tarjotaan joka toinen vuosi. Ne opiskellaan joko 2. tai 3. vuonna riippuen tarjonnasta. Lihavoidut kurssit ovat pakollisia. Tähdellä merkityistä MU2 ja KU2 vain toinen on pakollinen kurssi. Oppiaine 1. vuosi ( ) 2. vuosi ( ) 3.vuosi ( ) Äidinkieli ja kirjallisuus 1,2,3 4,5,6,7 8,9,10 Englanti 1,2,3 4,5,6 7,8,9 Ruotsi 1,2,3 4,5,7 6,8,9 Saksa B3 1,2,3 4,5,6 7,8 MAY 1 MAB 2,3 4,7,5 6,8,9 MAA 15,2,3,4,11 5,6,7,8,12 9,10,13,14,16 Biologia 1 2,(4) (3),(5) Maantiede 1 (2),(4) (3) Fysiikka 1,2 3,4,5 6,7,8 Kemia 1 2,3,7 4,5,6 Filosofia 1 2 (3) Psykologia 1 (4),(5) (2),(3) Historia 1,2 3, (4) (5),(6) Yhteiskuntaoppi 1 2,3 (4) Uskonto/ET 1 2,(5),(6) (3),(4) Terveystieto 1 (3) (2) Liikunta 1,4 2,3,6 5 Musiikki 1 2*,(3) (4) Kuvataide 1 2*,(3) (4) Opinto-ohjaus 1 2,3,4 3,4 Teemaopinnot (1,2,3) Lukiodiplomit 1 Taiteiden väliset kurssit (1,2,3) Jääkiekko 1,2,3,4,5 6,7,8,9,10 11,12 Tieto- ja viestintätekniikka 1 1,2 1 Opiskelijakuntatoiminta

11 PAKOLLISET, SYVENTÄVÄT JA SOVELTAVAT KURSSIT (Kurssikoodi, kurssin nimi) OPS 2005 OPS 2016 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS öäi1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 Tekstit ja vuorovaikutus öäi2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä ÄI2 Kieli, kulttuuri ja identiteetti öäi3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa öäi4 Tekstit ja vaikuttaminen ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen öäi5 Teksti, tyyli ja konteksti ÄI5 Teksti ja konteksti öäi6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti ÄI6 Nykykulttuuri ja kertomukset 11 öäi7 Puheviestintätaitojen syventäminen ÄI7 Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen öäi8 Tekstitaitojen syventäminen ÄI8 Kirjoittamistaitojen syventäminen öäi9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri ÄI9 Lukutaitojen syventäminen Koulukohtaiset soveltavat kurssit Paikalliset soveltavat kurssit öäi10 Kirjallisuuden lukiodiplomi ÄI10 Kirjallisuuden teemakurssi TOINEN KOTIMAINEN KIELI örub1 Koulu ja vapaa-aika RUB1 Minun ruotsini örub2 Arkielämää Pohjoismaissa RUB2 Hyvinvointi ja ihmissuhteet örub3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa RUB3 Kulttuuri ja mediat örub4 Elämää yhdessä ja erikseen RUB4 Monenlaiset elinympäristömme örub5 Elinympäristömme RUB5 Opiskelu- ja työelämää ruotsiksi örub6 Puhu ja ymmärrä paremmin RUB6 Viesti ja vaikuta puhuen örub7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen RUB7 Kestävä elämäntapa Koulukohtaiset soveltavat kurssit Paikalliset soveltavat kurssit örub8 Ruotsin kertauskurssi (½) RUB8 Ruotsin kertauskurssi (½) örub9 Pohjoismaisen kirjallisuuden ja elokuvan RUB9 Pohjoismaisen kirjallisuuden ja lukiodiplomi elokuvan teemakurssi VIERAS KIELI, ENGLANTI öena1 Nuori ja hänen maailmansa ENA1 Englannin kieli ja maailmani öena2 Viestintä ja vapaa-aika ENA2 Ihminen verkostoissa öena3 Opiskelu ja työ ENA3 Kulttuuri-ilmiöitä öena4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma öena5 Kulttuuri ENA5 Tiede ja tulevaisuus öena6 Tiede, talous ja tekniikka ENA6 Opiskelu, työ ja toimeentulo öena7 Luonto ja kestävä kehitys ENA7 Kestävä elämäntapa öena8 Puhu ja ymmärrä paremmin ENA8 Viesti ja vaikuta puhun Koulukohtaiset soveltavat kurssit öena9 Englannin kertauskurssi (½) ENA9 Englannin kertauskurssi (½)

12 12 VIERAS KIELI, SAKSA ösab31 Hyvää päivää, hauska tutustua SAB31 Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen ösab32 Näin asiat hoituvat SAB32 Matkalla maailmassa ösab33 Vapaa-aika ja harrastukset SAB33 Elämän tärkeitä asioita ösab34 Meillä ja muualla SAB34 Monenlaista elämää ösab35 Ennen ja nyt SAB35 Hyvinvointi ja huolenpito ösab36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunn. SAB36 Kulttuuri ja mediat ösab37 Kulttuuri SAB37 Opiskelu, työ ja tulevaisuus ösab38 Yhteinen maapallomme SAB38 Yhteinen maapallomme MATEMATIIKKA ömaa1 Funktiot ja yhtälöt MAY Luvut ja lukujonot (yht. opintokok.) ömaa2 Polynomifunktiot MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtälöt ömaa3 Geometria MAA3 Geometria ömaa4 Analyyttinen geometria MAA4 Vektorit ömaa5 Vektorit MAA5 Analyyttinen geometria ömaa6 Todennäköisyys ja tilastot MAA6 Derivaatta ömaa7 Derivaatta MAA7 Trigonometriset funktiot ömaa8 Juuri- ja logaritmifunktiot MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot ömaa9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot MAA9 Integraalilaskenta ömaa10 Integraalilaskenta MAA10 Todennäköisyys ja tilastot ömaa11 Lukuteoria ja logiikka MAA11 Lukuteoria ja todistaminen ömaa12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä MAA12 Algoritmit mtematiikassa ömaa13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkok. MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkok. Koulukohtaiset soveltavat kurssit Paikalliset soveltavat kurssit ömaa14 Kertauskurssi MAA14 Pitkän matematiikan kertauskurssi ömaa15 Orientoiva kurssi (½) MAA15 Pitkän matematiikan orientoiva kurssi ömaa16 Laskimen käyttö (½) MAA16 Tekniset apuvälineet matematiikassa (½) ömab1 Lausekkeet ja yhtälöt MAY Luvut ja lukujonot (yht. opintokok.) ömab2 Geometria MAB2 Geometria ömab3 Matemaattisia malleja I MAB3 Matemaattisia malleja I ömab4 Matemaattinen analyysi MAB4 Matemaattinen analyysi ömab5 Tilastot ja todennäköisyys MAB5 Tilastot ja todennäköisyys ömab6 Matemaattisia malleja II MAB6 Matemaattisia malleja II ömab7 Talousmatematiikka MAB7 Talousmatematiikka ömab8 Matemaattisia malleja III MAB8 Matemaattisia malleja III Koulukohtaiset soveltavat kurssit Paikalliset soveltavat kurssit ömab9 Kertauskurssi MAB9 Kertauskurssi BIOLOGIA öbi1 Eliömaailma BI1 Elämä ja evoluutio öbi2 Solu ja perinnöllisyys BI2 Ekologia ja ympäristö

13 13 öbi3 Ympäristöekologia BI3 Solu ja perinnöllisyys öbi4 Ihmisen biologia BI4 Ihmisen biologia öbi5 Bioteknologia BI5 Biologian sovellukset MAANTIEDE öge1 Sininen planeetta GE1 Maailma muutoksessa öge2 Yhteinen maailma öge3 Riskien maailma GE2 Sininen planeetta öge4 Aluetutkimus GE3 Yhteinen maailma GE4 Geomedia tutki, osallistu ja vaikuta FYSIIKKA öfy1 Fysiikka luonnontieteenä FY1 Fysiikka luonnontieteenä öfy2 Lämpö FY2 Lämpö öfy3 Aallot FY3 Sähkö öfy4 Liikkeen lait FY4 Voima ja liike öfy5 Pyöriminen ja gravitaatio FY5 Jaksollinen liike ja aallot öfy6 Sähkö FY6 Sähkömagnetismi öfy7 Sähkömagnetismi FY7 Aine ja säteily öfy8 Aine ja säteily Koulukohtaiset soveltavat kurssit Paikalliset soveltavat kurssit öfy9 Fysiikan kertauskurssi FY8 Fysiikan kertauskurssi KEMIA öke1 Ihmisen ja elinympäristön kemia KE1 Kemiaa kaikkialla öke2 Kemian mikromaailma KE2 Ihmisen ja elinympäristön kemiaa öke3 Reaktiot ja energia KE3 Reaktiot ja energia öke4 Metallit ja materiaalit KE4 Materiaalit ja teknologia öke5 Reaktiot ja tasapaino KE5 Reaktiot ja tasapaino Koulukohtaiset soveltavat kurssit Paikalliset soveltavat kurssit öke6 Ympäristökemiaa ja kertausta KE6 Kemian kertaus- ja ympäristökurssi KE7 Luonnontieteiden työkurssi FILOSOFIA öfi1 Johdatus filosofiseen ajatteluun FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun öfi2 Filosofinen etiikka FI2 Etiikka öfi3 Tiedon ja todellisuuden filosofia FI3 Yhteiskuntafilosofia öfi4 Yhteiskuntafilosofia FI4 Tieto, tiede ja todellisuus

14 14 PSYKOLOGIA Pakollinen kurssi öps1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja PS1 Psyykkinen toiminta ja oppiminen vuorovaikutus öps2 Ihmisen psyykkinen kehitys PS2 Kehittyvä ihminen öps3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet PS3 Tietoa käsittelevä ihminen öps4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta PS4 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys öps5 Persoonallisuus ja mielenterveys PS5 Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen Koulukohtaiset soveltavat kurssit öps6 HISTORIA Sosiaalipsykologia öhi1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri HI1 Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa öhi2 Eurooppalainen ihminen HI2 Kansainväliset suhteet öhi3 Kansainväliset suhteet HI3 Itsenäisen Suomen historia öhi4 Suomen historian käännekohtia öhi5 Suomen vaiheet esihist. autonomian aikaan HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys öhi6 Kulttuurien kohtaaminen HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys öhi5 Suomen vaiheet esihist. autonomian aikaan HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi öhi6 Kulttuurien kohtaaminen HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat YHTEISKUNTAOPPI öyh1 Yhteiskuntatieto YH1 Suomalainen yhteiskunta öyh2 Taloustieto YH2 Taloustieto öyh3 Kansalaisen lakitieto YH3 Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma öyh4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni YH4 Kansalaisen lakitieto USKONTO öue1 Uskonnon luonne ja merkitys UE1 Uskonto ilmiönä kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä öue2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta UE2 Maailmanlaajuinen kristinusko öue3 Ihmisen elämä ja etiikka öue4 Uskontojen maailmat UE3 Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä öue5 Mihin suomalainen uskoo? UE4 Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa UE5 UE6 Uskonnot tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa Uskonnot ja media Koulukohtaiset soveltavat kurssit öue6 Uskonnon kertauskurssi

15 15 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO ET1 ET2 Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä ET3 ET4 ET5 ET6 Yksilö ja yhteisö Kulttuurit katsomuksen muovaajina Katsomusten maailma Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus TERVEYSTIETO öte1 Terveyden perusteet TE1 Terveyden perusteet öte2 Nuoret, terveys ja arkielämä TE2 Ihminen, ympäristö ja terveys öte3 Terveys ja tutkimus TE3 Terveyttä tukimassa LIIKUNTA öli1 Taitoa ja kuntoa LI1 Energiaa liikunnasta öli2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen LI2 Aktiivinen elämäntapa öli3 Virkisty liikunnasta LI3 Terveyttä liikkuen öli4 Yhdessä liikkuen LI4 Yhdessä liikkuen öli5 Kuntoliikunta LI5 Hyvinvointia liikkuen Koulukohtaiset soveltavat kurssit Paikalliset soveltavat kurssit öli6 Vanhojen päivän tanssit LI6 Vanhojen päivän tanssit öli7 öli8 MUSIIKKI Taide- ja esittävä tanssi Liikunnan lukiodiplomi LI7- LI11 Lajivalmennus ömu1 Musiikki ja minä MU1 Musiikki ja minä ömu2 Moniääninen Suomi MU2 Moniääninen Suomi ömu3 Ovet auki musiikille MU3 Ovet auki musiikille ömu4 ömu5 KUVATAIDE Musiikki viestii ja vaikuttaa Musiikkiprojekti MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa öku1 Minä, kuva ja kulttuuri KU1 Kuvat ja kulttuurit öku2 Ympäristö, paikka ja tila KU2 Muotoillut ja rakennetut ympäristöt öku3 Media ja kuvan viestit KU3 Osallisena mediassa öku4 Taiteen kuvista omiin kuviin KU4 Taiteen monet maailmat öku5 Nykytaiteen työpaja Koulukohtaiset soveltavat kurssit öku6 Kuvataiteen lukiodiplomi

16 16 OPINTO-OHJAUS öop1 Koulutus, työ ja tulevaisuus OP1 Minä opiskelijana OP2 Jatko-opinnot ja työelämä öop2 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta Koulukohtaiset soveltavat kurssit Paikalliset soveltavat kurssit öop3 Tutkielmakurssi OP3 Työelämään tutustuminen öop4 Työelämäkurssi OP4 Tutor-toiminta öop5 Ainetutor-toiminta TEEMAOPINNOT TO1 TO2 TO3 Monitieteellinen ajattelu Tutkiva työskentely teknologialla Osaaminen arjessa LUKIODIPLOMIT Ks. Kuvataide, liikunta Valtakunnalliset soveltavat kurssit KULD1 KÄLD1 LILD1 Kuvataiteen lukiodiplomi Käsityön lukiodiplomi Liikunnan lukiodiplomi MULD1 Musiikin lukiodiplomi TALD1 TELD1 Tanssin lukiodiplomi Teatterin lukiodiplomi TAITEIDENVÄLISET KURSSIT Valtakunnalliset soveltavat kurssit MUUT OPPIAINEET TA1 TA2 TA3 Monitaiteellinen musiikkiprojekti Nykytaiteen keinoin Taidetta kaikilla aisteilla JÄÄKIEKKO Koulukohtaiset soveltavat kurssit Paikalliset soveltavat kurssit öjk1 Jääkiekko ja muu opiskelu, JK1 Jääkiekko ja muu opiskelu, kasvaminen aikuisuuteen kasvaminen aikuisuuteen öjk2 Urheilulliset, terveelliset elämäntavat, JK2 Urheilulliset, terveelliset elämäntavat, henkisen kunnon kehittäminen henkisen kunnon kehittäminen öjk3 Harjoittelu ja kilpailu JK3 Harjoittelu ja kilpailu öjk4 Pelikäsitys ja peliroolit JK4 Pelikäsitys ja peliroolit öjk5 Pitkäntähtäimen suunnittelu, liikkuvuus JK5 Pitkäntähtäimen suunnittelu, liikkuvuus öjk6 Taktiikka ja erikoistilanteet JK6 Taktiikka ja erikoistilanteet öjk7 Yleisen urheilullisuuden kehittäminen JK7 Yleisen urheilullisuuden kehittäminen öjk8 Voima JK8 Voima öjk9 Tekniikka ja peliharjoitteet, jääkiekkotaitojen kehittäminen JK9 Tekniikka ja peliharjoitteet, jääkiekkotaitojen kehittäminen öjk10 Kesäharjoittelun suunnitelma JK10 Kesäharjoittelun suunnitelma öjk11 Erikoistilanteet, ylivoima 5-4, 5-3, 6-4, 6-3 JK11 Erikoistilanteet, ylivoima 5-4, 5-3, 6-4, 6-3 Erikoistilanteet, alivoima 4-5, 3-5, 4-6, 3-6 Erikoistilanteet, alivoima 4-5, 3-5, 4-6, 3-6

17 17 öjk12 Nopeus JK12 Nopeus LUONNONTIETEIDEN TYÖKURSSI Koulukohtaiset soveltavat kurssit öluma Luonnontieteiden (FY/KE) työkurssi Ks. Kemia KE7 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA Koulukohtaiset soveltavat kurssit Paikalliset soveltavat kurssit ötvt1 Tieto- ja viestintätekniikka opiskelun tukena TVT1 Tieto- ja viestintätekniikka lukiolaisen työvälineenä MUUT OPINNOT TVT2 ipad-tutorointi OPISKELIJAKUNTATYÖ OPISKELIJAKUNTATOIMINTA öopk1 Opiskelijakuntatyö OPK1 Opiskelijakuntatoiminta MUUT Erillisestä anomuksesta mm. Erillisestä anomuksesta mm. ölik1 Liikennekasvatus LIK1 Liikennekasvatus

18 OTE OPS 2005: OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET 18 "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti." (Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 17 1 mom.) 1. Kurssisuorituksen arviointi Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arviointi on monipuolista ja perustuu paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja Numeroarvostelu ja suoritusmerkinnät Arvostelu annetaan numeroin tai muulla opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4 (Lukioasetus 810/1998, 6 1 mom.) Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja voivat olla numeroarviointi, suoritusmerkintä (S=suoritettu), hylätty (H=hylätty) tai sanallinen arviointi. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisessa arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, otetaan huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa Valtakunnallisten suullisten kurssien arviointi RUB6- sekä ENA8-kurssien arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssit arvioidaan numeroin, myös kurssiin kuuluva kielitaidon koe arvioidaan numeroin Koulukohtaisten soveltavien kurssien arviointi Koulukohtaiset soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S= suoritettu, H=hylätty). Koulukohtaisesta soveltavasta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana, jotta se voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään Itsenäisesti suoritetun kurssin arviointi Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperusteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä arvioidaan laaja-alaisesti. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana, jotta se voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään.

19 Kesken oleva suoritus (jaksoarvioinnissa merkintä K) Kesken olevista suorituksista annetaan jaksoarviointiin merkintä K, jos - opiskelija osallistuu kurssikokeeseen, mutta ei jätä arvioitavaksi tarkoitettua suoritusta tai - opiskelija on hyväksyttävästä syystä (esim. sairaus - ilmoitettava ryhmänohjaajalle koeaamuna) poissa kurssikokeesta tai - opiskelijalla jää suorittamatta jokin kurssin alussa määritelty kurssin arviointiin kuuluva tehtävä Merkintä säilyy seuraavan jakson uusintakoepäivään asti, jonka jälkeen kurssi ja kaikki sen suoritukset mitätöityvät. Viidennessä jaksossa merkinnällä K arvioidut kurssit säilyvät seuraavan lukuvuoden ensimmäisen (1.) jakson uusintakoepäivään asti. Mikäli kurssin keskeytyminen johtuu opiskelijan sairastumisesta tai muusta poikkeuksellisesta syystä, merkintä voi opettajakunnan päätöksellä säilyä pidempään. 2. Kurssisuorituksen arvioimatta jättäminen Kurssi jätetään arvioimatta, jos opiskelija on poissa opetuksesta ilman hyväksyttävää syytä viisi (5) opetuskertaa. Hyväksytystä syystä kurssilta poissa ollut opiskelija voidaan myös jättää arvioimatta, jos opettaja katsoo, että opiskelijan antamat näytöt eivät riitä oikeudenmukaisen arvioinnin suorittamiseen. Riittävän näytön antamiseksi opettaja voi määrätä opiskelijalle lisätehtäviä. Tehtävien tarkoitus on varmistaa, että opiskelija ei jää jälkeen opetuksesta poissaolojen vuoksi Vilppi Kurssi voidaan jättää arvioimatta ja kaikki sen suoritukset mitätöidä, mikäli opiskelijan todetaan käyttäneen vilppiä. Vilpiksi tulkitaan 1) lunttaus tai sen yritys koetilanteessa, 2) toisen tekemän työn (myös internetistä kopioidun) esittäminen omanaan, 3) oman jo arvostellun työn esittäminen uutena. Vilpin vuoksi hylätty kurssi voidaan suorittaa uudelleen vasta, kun se on seuraavan kerran tarjolla. Vilpistä ilmoitetaan tarvittaessa huoltajalle. 3. Etenemiseste Opiskelijan opintojen etenemistä tulee seurata. Menettelystä, kuten esimerkiksi mahdollisen etenemisesteen käytöstä, päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Opintojen etenemisen määrittelyllä ei voida kuitenkaan tiukentaa oppiaineen oppimäärän suoritusvaatimusta. (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, Opinnoissa eteneminen) Etenemiseste muodostuu seuraavasti: Pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja oppiaineen oppimäärässä Etenemiseste muodostuu, kun hylättyjä kursseja 3-5 kurssia 2 (BI, GE, KE, UE, ET, FI, PS, YH, LI, MU, KU, TT) 6-8 kurssia 3 (EN, RU, SA, MAB, FY, HI) 9 kurssia tai enemmän 4 (ÄI,MAA)

20 20 Opiskelija voi jatkaa ko. oppiaineen opiskelua vasta suoritettuaan hyväksytysti yhden hylätyistä kursseista Kaksi ajallisesti peräkkäistä hylättyä arvosanaa Jos opiskelija saa jossakin oppiaineessa kaksi ajallisesti peräkkäistä hylättyä arvosanaa, hänelle suositellaan tukiopetusta ennen opintojen jatkamista ko. oppiaineessa, vaikka hylätyt arvosanat eivät muodostaisikaan etenemisestettä. 4. Hylätyn kurssisuorituksen uusiminen Opiskelija voi yrittää korottaa hylättyä kurssisuoritusta kahdesti osallistumalla uusintakuulusteluun, tai - osallistumalla kurssin opetukseen uudelleen ja siihen kuuluvaan kurssikokeeseen tai - suorittamalla kurssi uudelleen itsenäisesti ja osallistumalla siihen kuuluvaan kurssikokeeseen tai - erittäin painavasta syystä muulla opettajan kanssa sovittavalla tavalla. Huom! Kokeeseen ilmoittautuminen katsotaan yrityskerraksi, vaikka opiskelija ei jättäisikään arvioitavaksi tarkoitettua suoritusta. 5. Hyväksytyn kurssisuorituksen korottaminen Opiskelija voi yrittää korottaa myös hyväksyttyä kurssiarvosanaa joko osallistumalla kurssin uusintakuulusteluun tai osallistumalla kurssikokeeseen, kun kurssi on myöhemmin tarjolla, mutta vain kerran tai - osallistumalla uudelleen kurssin opetukseen ja siihen kuuluvaan kurssikokeeseen tai - suorittamalla kurssi uudelleen itsenäisesti ja osallistumalla siihen kuuluvaan kurssikokeeseen. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee suorituksista parempi. Huom! Kokeeseen ilmoittautuminen katsotaan yrityskerraksi, vaikka opiskelija ei jättäisikään arvioitavaksi tarkoitettua suoritusta. 6. Opintojen tunnustaminen Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata lukion oppimäärään kuuluvia pakollisia, syventäviä tai soveltavia opintoja. Opiskelijan osaamisen tunnustamisessa noudatetaan mitä 17 ja 17 a :ssä säädetään opiskelijan arvioinnista ja siitä päättämisestä. Tarvittaessa osaaminen on osoitettava koulutuksen järjestävän päättämällä tavalla. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen mainittujen opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista. (Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 23 1 mom). Opintojen hyväksilukemisella ja muutoin hankitun osaamisen tunnustamisella vältetään opintojen päällekkäisyyttä ja lyhennetään opiskeluaikaa.

21 21 Anomus on jätettävä kansliaan hyvissä ajoin ennen muualla suoritettavan kurssin alkua. Lukiokurssiksi rehtorin hyväksymän kurssin kurssitodistus tulee toimittaa koulusihteerille heti kurssin päätyttyä. 7. Matematiikan oppimäärän vaihto Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, Opintojen hyväksilukeminen) Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen pitkässä matematiikassa suoritetut kurssit siirtyvät lyhyen matematiikan kursseiksi alla olevan kaavion mukaisesti. Tähdellä merkityistä koulukohtaisista soveltavista kursseista edellytetään hyväksytty arvosana, jotta ne voidaan lukea mukaan opiskelijan oppimäärään. MAA15 MAB15* MAA1 MAB1 MAA2 MAB10* MAA3 MAB2 MAA4 MAB11* MAA11 MAB13* MAA5 MAB12* MAA6 MAB5 MAA7 MAB4 MAA8 MAB3 MAA12 MAB14* 8. Oppiaineen oppimäärän arviointi ja oikeus erilliseen korotuskuulusteluun Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti joista voi olla hylättyjä arvosanoja enintään opiskeltuja pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja, 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3

22 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. 22 Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen (Lukioasetus 810/199, 8 3 mom) Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. 9. Harkinnanvarainen korotus Oppiaineen päättöarvosanaa on mahdollista korottaa myös - koulukohtaisten soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä - opettajakunnan harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää päättöarvosanaa paremmat. 10. Päättötodistuksessa numeroin ja suoritusmerkinnällä arvioitavat oppiaineet Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. 11. Lukion oppimäärän suoritus Opiskelijan on suoritettava hyväksyttävästi kaikkien opinto-ohjelmaansa kuuluvien oppiaineiden oppimäärät (ks. kohta 8. Oppiaineen oppimäärän arviointi). Opintoohjelmassa on oltava vähintään 75 kurssia, joista pakollisia 47 tai 51 ja valtakunnallisia syventäviä vähintään 10. Oppilaitoskohtaisista soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit (H-merkintää ei lasketa kurssiksi). Ylioppilastutkintotodistusta ei voi saada, jos lukion oppimäärä ei ole hyväksyttävästi suoritettu.

23 OTE OPS 2016: 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI Arvioinnin tavoitteet Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti. (Lukiolaki 629/1998, 17 1 mom., muutettu lailla 1116/2008) Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on edistää opiskelijan oppimista. Lähtökohtana on, että opiskelijat ymmärtävät, mitä heidän on tarkoitus oppia ja miten oppimista arvioidaan. Arvioinnilla opiskelijaa kannustetaan omien tavoitteiden asettamiseen ja tarkoituksenmukaisten työskentelytapojen valintaan. Opintojen aikainen arviointi ja palautteen antaminen ovat osa opiskelijan ja opettajan välistä vuorovaikutusta. Palaute sekä itse- ja vertaisarviointi ohjaavat opiskelijaa tarkentamaan asetettuja tavoitteita ja kehittämään työskentelyään tavoitteiden suuntaisesti. Opiskelijan oppimisen arviointi antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukio-opintojen aikana että opiskelun päättyessä. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatkoopintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto Arvioinnin prosessuaalisuus Arviointi on prosessuaalista ja tukee opiskelijan osaamisen sekä itsearviointitaitojen kehittymistä. Prosessuaalinen arviointi mahdollistaa osaamisen osoittamisen täydentämisen ennen kurssin arvioimista. Arvioinnin tukena voi käyttää tämän opetussuunnitelman liittenä olevaa Bloomin taksonomiaa (Liite 13). 6.2 Kurssisuorituksen arviointi Opiskelijan oppimista arvioidaan kurssin aikana. Arvioinnilla edistetään opiskelijan oppimista ja annetaan palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta. Opiskelijan kurssisuorituksesta annetaan arvosana kurssin päätyttyä. Annettavan arvosanan tulee perustua monipuoliseen näyttöön oppiaineen ja kurssin tavoitteiden saavuttamisesta. Erilaisten tuotosten lisäksi käytetään opiskelijan oppimisen ja työskentelyn havainnointia. Arvosanan antamisen tukena voidaan käyttää opettajan ja opiskelijan välisiä keskusteluja sekä opiskelijoiden itse- ja vertaisarviointia. Arvioinnin kohteina ovat opiskelijan tiedot ja taidot. Arviointi ei kohdistu opiskelijoiden arvoihin, asenteisiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Arvioinnin menetelmistä ja käytänteistä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.

24 24 "Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen." (Lukiolaki 629/1998, 17 2 mom., muutettu lailla 1116/2008) Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin tavoitteet ja arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opiskelijoiden ja opettajien oikeusturvaa ja tukee opiskelijaa työskentelyn suunnittelussa. Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja vaihtoehtoisiin tapoihin osoittaa osaamisensa. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Kurssisuorituksen arvioinnista on annettava opiskelijalle tieto ennen arvosanan merkitsemistä opintosuoritusrekisteriin, jotta opiskelijalla on mahdollisuus tarvittaessa antaa lisänäyttöä tai täydentää suoritusta Numeroarvosanat ja suoritusmerkinnät "Edellä 1 momentissa tarkoitettu arvostelu annetaan numeroin tai muulla opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4 " (Lukioasetus 810/1998, 6 2 mom.) Pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien arvosana annetaan numeroin lukuun ottamatta opintoohjauksen kursseja ja teemaopintojen kursseja, joista annetaan suoritusmerkintä (S = suoritettu, H = hylätty). Valtakunnalliset soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S = suoritettu, H = hylätty). Paikallisesta syventävästä tai soveltavasta kurssista voidaan antaa arvosanaksi opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarvosana tai suoritusmerkintä (S = suoritettu, H = hylätty). Paikallisten syventävien ja soveltavien kurssien arvioinnista päätetään opetussuunnitelmassa. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat täydentää ja täsmentää arvosanaa. Kesken olevan kurssisuorituksen merkintätavasta ja suorituksen täydentämiskäytännöistä voidaan päättää opetussuunnitelmassa Paikallisten soveltavien kurssien arviointi Paikalliset soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S =suoritettu, H =hylätty). Paikallisesta soveltavasta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana, jotta se voidaan lukea mukaan oppiaineen oppimäärään.

25 Kesken oleva kurssisuoritus (K) Kesken oleva kurssisuoritus kirjataan opintosuoritusrekisteriin K-merkinnällä. Kurssisuoritus on kesken, jos opiskelijalla on kurssin päätyttyä suorittamatta jokin kurssin arviointiperusteena oleva tehtävä tai näyttö tai kurssin arviointi on muulla tavoin kesken. Kesken jäänyttä kurssisuoritusta voi täydentää opettajan kanssa sovittavalla tavalla seuraavan jakson uusintakoepäivään asti, jonka jälkeen kurssi ja kaikki sen suoritukset mitätöityvät. Viidennessä jaksossa kesken jääneen kurssin suoritusta voi täydentää seuraavan lukuvuoden ensimmäisen jakson uusintakoepäivään asti. Mikäli kurssisuoritus jää kesken johtuen opiskelijan sairastumisesta tai muusta erityisestä syystä, opettajakunta voi päätöksellään myöntää opiskelijalle lisäaikaa kurssin täydentämiseen Kurssisuorituksen jättäminen arvioimatta Kurssi jätetään arvioimatta ja kaikki sen suoritukset mitätöityvät, jos opiskelijan todetaan käyttäneen vilppiä. Vilpiksi tulkitaan 1) lunttaus tai muu vilpillinen toiminta tai sen yritys koetilanteessa 2) toisen henkilön osittain tai kokonaan laatiman työn esittäminen omana työnä 3) internetistä tai muusta lähteestä osittain tai kokonaan kopioidun työn esittäminen omana työnä Vilpin vuoksi arvioimatta jätetty kurssi voidaan suorittaa uudelleen vasta, kun se on seuraavan kerran tarjolla. Avustaminen toisen opiskelijan vilpissä tai sen yrityksessä voidaan myös tulkita vilpiksi. Vilpistä tai sen avustamisesta ilmoitetaan huoltajalle Itsenäisesti suoritettu kurssi "Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti." (Lukioasetus 810/1998, 4 1 mom.) "Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta." (Lukioasetus 810/1998, 4 2 mom.) Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Opetussuunnitelmassa tulee päättää tarkemmin opinnoista, jotka edellytetään itsenäisesti opiskeltaviksi, ja niiden suoritusperiaatteista. Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Tavoitteiden

26 26 saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti kurssin kokonaisuuden kannalta Itsenäisesti opiskeltavan kurssin suoritusperiaatteet Ennen itsenäisesti opiskeltavan kurssin aloittamista aineenopettajan on arvioitava opiskelijan edellytykset kurssin suorittamiseen ja hänen tarpeensa yksilölliseen ohjaukseen ja tukeen. Rehtori tekee päätöksen itsenäisestä suorituksesta konsultoituaan opettajaa. Arvioinnin perusteena olevien tehtävien tulee olla monipuolisia ja arvioinnin prosessuaalista. Osaamisen arvioinnissa käytetään opiskelijan itsearviointia. Opettaja voi myös osaamisen kehittymistä arvioidessaan ohjata opiskelijan tukiopetukseen ja/tai täydentämään tehtäviä sovittavalla tavalla. Itsenäisesti suoritettavat kurssit voidaan järjestää verkko-opintoina tai monimuoto-opetuksena, jolloin verkossa tapahtuvan opiskelun lisäksi voi olla myös lähiopetusta ja -ohjausta. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti suorittamaan itsenäisesti suoritettavia kursseja verkkolukiossa, avoimessa yliopistossa tai avoimessa ammattikorkeakoulussa. Itsenäisesti suoritettavan kurssin suoritusaika on kolme kuukautta, jonka jälkeen kaikki kurssiin laaditut suoritukset mitätöityvät. Viidennessä jaksossa aloitetun itsenäisen kurssin suoritusta voi jatkaa seuraavan lukuvuoden ensimmäisen jakson aikana. Mikäli itsenäisesti suoritettavan kurssin kurssisuoritus jää kesken johtuen opiskelijan sairastumisesta tai muusta erityisestä syystä, opettajakunta voi päätöksellään myöntää opiskelijalle lisäaikaa kurssin täydentämiseen Suullisen kielitaidon kurssien arviointi Toisen kotimaisen kielen A-oppimäärän syventävän kurssin 8, B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 ja äidinkielenomaisen oppimäärän syventävän kurssin 8 sekä vieraiden kielten A-oppimäärän syventävän kurssin 8 ja B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kursseista annetaan numeroarvosana käyttäen asteikkoa Myös kurssiin kuuluvasta suullisen kielitaidon kokeesta annetaan numeroarvosana käyttäen asteikkoa Kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen suoritus ja muut kurssin aikaiset näytöt arvioidaan asianomaiselle kielelle ja oppimäärälle opetussuunnitelman perusteissa asetettuja tavoitteita vasten. Kurssin arvioinnin edellytykset täyttyvät, kun opiskelija on antanut kurssin suorittamiseksi sovitut näytöt ja suorittanut kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen.

27 Opinnoissa edistyminen "Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa." (Lukioasetus 810/1998, 6 1 mom.) Jotta oppilaitos voisi varmistaa, että huoltajat saavat asetuksen mukaisen tiedon opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, lukio edellyttää huoltajan sähköisen kuittauksen tiedotteisiin sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä. "Opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineittain tai aineryhmittäin kursseista, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä asianomaisen aineen tai aineryhmän opinnoissa etenemiseen. Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut edellä mainittuja opintoja hyväksytysti, tulee varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa sellaiset tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat opinnoissa etenemisen." (Lukioasetus 810/1998, 7 1 mom.) Opiskelijan opintojen etenemistä tulee seurata. Menettelystä, kuten esimerkiksi mahdollisen etenemisesteen käytöstä, päätetään opetussuunnitelmassa. Opintojen etenemisen määrittelyllä ei voida kuitenkaan tiukentaa näissä lukion opetussuunnitelman perusteissa määrättyä oppiaineen oppimäärän suoritusvaatimusta. Opiskelijalle tulee pyynnöstä antaa mahdollisuus hylätyn kurssiarvosanan korottamiseen osoittamalla osaamista kurssin keskeisissä tiedoissa ja taidoissa. Opetussuunnitelmassa määrätään tarkemmin uusimisen tavoista. Opetussuunnitelmassa määrätään, millä tavoin opiskelijalle annetaan mahdollisuus korottaa myös hyväksyttyä kurssiarvosanaa. Arvioinnin tulee olla tällöinkin monipuolista. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee kyseisistä suorituksista parempi Kun opinnot eivät etene suunnitelman mukaisesti Mikäli opiskelija ei etene opinnoissaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti ja hänellä on useita kesken olevia kurssisuorituksia, on hänen täydennettävä suorituksiaan täydennystunnilla. Täydennystunti on opiskelijan henkilökohtaiseen lukujärjestykseen merkitty ajankohta, jonka aikana opiskelija laatii puuttuvia kurssisuorituksia lukion tiloissa. Täydennystunti voidaan tarvittaessa sijoittaa myös normaalin kouluajan ulkopuolelle Hylätty kurssiarvosana ja sen korottaminen Jos opiskelijalla on jossain oppiaineessa useita hylättyjä kurssiarvosanoja, aineenopettaja ja/tai opinto-ohjaaja suunnittelee/suunnittelevat yhdessä opiskelijan kanssa tarvittavat tukitoimenpiteet kurssisuoritusten täydentämiseksi ja/tai korottamiseksi.

28 28 Opiskelija voi yrittää korottaa hylättyä kurssiarvosanaa opettajan kanssa erikseen sovittavalla tavalla esim. - osoittamalla kurssin keskeisten tietojen ja taitojen osaamista täydentämällä jotain kurssin arviointiperusteena olevaa suoritusta tai laatimalla se kokonaan uudelleen - antamalla muun lisänäytön kurssin keskeisten tavoitteiden saavuttamisesta Hylätyn kurssiarvosanan korottamiselle ei ole aikarajaa Hyväksytyn kurssiarvosanan korottaminen Opiskelija voi yrittää korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa opettajan kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Hyväksytyn kurssisuorituksen korottaminen edellyttää, että opiskelija osoittaa monipuolisesti kurssin keskeisten tietojen ja taitojen osaamista siten, että annettua arvosanaa voidaan korottaa. Hyväksytyn kurssiarvosanan korottamiselle ei ole aikarajaa Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen "Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata lukion oppimäärään kuuluvia pakollisia, syventäviä tai soveltavia opintoja. Opiskelijan osaamisen tunnustamisessa noudatetaan, mitä 17 ja 17 a :ssä säädetään opiskelijan arvioinnista ja siitä päättämisestä. Tarvittaessa osaaminen on osoitettava koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. (Lukiolaki 629/1998, 23 1 mom., muutettu lailla 1116/2008) Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen mainittujen opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista. (Lukiolaki 629/1998, 23 2 mom., muutettu lailla 1116/2008) Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (629/1998, 23, muutettu lailla 1116/2008) säädetään, tulee opintojen hyväksilukemisella ja muutoin hankitun osaamisen tunnustamisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Opiskelija hakee muualla suorittamiensa opintojen tai muutoin hankkimansa osaamisen tunnustamista. Opiskelijan tulee esittää selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan. Lukio voi pyytää opiskelijaa täydentämään näyttöä suhteessa lukiokoulutuksen tavoitteisiin. Myös opintojen laajuuteen kiinnitetään huomiota. Opiskelijoille annetaan tietoa osaamisen tunnustamisen käytännöistä. Muualla suoritettuja opintoja tai muutoin hankittua osaamista voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli opinnot tai muutoin hankittu osaaminen luetaan hyväksi opetussuunnitelman perusteiden mukaan numerolla arvioitavaan kurssiin, tulee kurssista antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan