Kansainvälistä kuvakirjan tutkimusta 1

Transkriptio

1 Tutkiva katse kuvakirjaan toim. Kaisu Rättyä ja Raija Raussi Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2001 Kansainvälistä kuvakirjan tutkimusta 1 Kaisu Rättyä Kuvakirjojen tutkimusta on tehty lasten- ja nuortenkirjallisuuden tutkimuksen historian ajan, mutta tietyt tutkimukset ovat nousseet merkittäviksi muiden tutkijoiden ja artikkelinkirjoittajien innoittajiksi ja opastajiksi. Seuraava esittelevä katsaus kuvakirjoihin kohdistuvista tutkimusteksteistä lasten- ja nuortenkirjallisuuden tutkimuksen alueella on syntynyt tämän artikkelikokoelman teon yhteydessä. Kaisu Rättyä kokosi alustavan rungon 1970-luvulta vuoteen 2001 sellaisesta alan kansainvälisestä tutkimuskirjallisuudesta, johon sekä tämän artikkelikokoelman kirjoittajat että muiden tutkimusten tekijät usein viittaavat. Tutkijat ja kriitikot Sirke Happonen, Maria Laukka, Maria Lassén-Seger ovat täydentäneet esittelevää teoslistaa. Esiteltävät kansainväliset tutkimustekstit käsittelevät kuvakirjaa taideteoksena. Tekstien tärkeä lähtökohta on kuvan ja sanan vuorovaikutus, ei kuvakirjan käyttö kasvatuksellisessa mielessä tai kuvakirjojen historia. Joukosta on rajattu pois myös yleistä kuvantulkintaa ja pelkästään kuvantutkimusta koskevat tekstit. Esittely ei ole kattavaa, eikä kaikkia mielenkiintoisia artikkeleita tai tutkimuksia yksittäisistä kuvittajista, teoksista tai aihepiireistä ole otettu mukaan. Pääosin mukana ovatkin kokonaisteokset, eivät erilliset artikkelit ja 1980-luku Vuonna 1977 ilmestyi ruotsalaisen Lena Fridellin toimittama esseekokoelma Bilden i barnboken. Artikkelissa "Bilderbok och bildanalys" taidehistorioitsija Gustaf Cavallius esittelee analyysimallin kuvakirjan tulkintaan. Cavalliuksen esimerkkitulkinta kohdistuu Jan 1 Painetun julkaisun sivut

2 Lööfin teokseen Sagan om det röda äpplet (suom. Raitapukuinen mies osti omenan ja kuinka sitten kävi), josta hän käsittelee värejä, muotoja, kokoja, tilankäyttöä, liikettä, muutosta ja kuvien sarjallisuutta. Analyysin peruspylväiksi Cavallius esittää kuvien analyysiä, tekstin analyysiä sekä kuvien ja tekstin suhteen tarkastelua, mutta keskittyy itse artikkelissaan lähes yksinomaan kuviin. Israelilainen Joseph H. Schwarcz on noussut anglo-saksisessa kuvakirjatutkimuksessa eräänlaiseksi pioneeriksi. Hänen teoksensa Ways of the Illustrator. Visual Communication in Children's Literature (1982) painottaa kuvien tulkinnanmahdollisuuksia ja kuvien ja teoksen yhteistä symbolista kommunikaatiota. Mielenkiintoisia esimerkkejä kuvituksesta tarjoavat esimerkiksi luvut sanallisista metaforista ja kuvituksesta, kirjaimista visuaalisina elementteinä tai visuaalisista äänistä. Ruotsalainen esseekokoelma I bilderbokens värld , jonka Kristin Hallberg ja Boel Westin toimittivat vuonna 1985, esittelee analyysejä pääosin ruotsalaisesta kuvakirjasta. Teoksessa käytetään muun muassa tekstin ja kuvan symbioottisesta suhteesta termiä ikonoteksti, jonka Hallberg oli ottanut käyttöön 1982 ilmestyneessä artikkelissaan "Litteraturvetenskapen och bilderboksforskningen" (julkaisussa Tidskrift för litteraturvetenskap). Hallbergin mukaan kuvakirjan todellinen teksti (eli ikonoteksti) on se, joka syntyy tekstin ja kuvan vuorovaikutuksesta lukutilanteessa luvulta on kirjoihin jäänyt myös yhdysvaltalaisen William Moebiuksen nimi. Hän tarkastelee kuvakirjan koodeja artikkelissaan "Introduction to Picture Book Codes" (1986/1990), joka ilmestyi ensimmäistä kertaa Word & Image -lehdessä. Moebius on jakanut kuvien elementit useaan koodiin. Niihin kuuluvat kuuluvat esimerkiksi kohteiden sijoitus, koko, perspektiivi, kehykset, jyrkät ja pehmeät linjat, viivan laatu ja väri. Moebiuksen rinnalla kanadalaisen Perry Nodelmanin Word about pictures. The narrative art of children's picture books (1988) on myös sellainen lähdeteos, jossa nousee vahvasti esille kuvan ja tekstin tiivis yhteys toisiinsa. Teoreettisessa kehittelyssään Nodelman pureutuu juuri näiden yhteiseen viestiin ja viestin välittymiseen. Mielenkiintoista on hänen näkemyksensä kuvan ja tekstin ironisesta suhteesta. Hän on tarkastellut myös esimerkiksi kuvakirjan kerronnan rytmiä.

3 1980-luvulla ilmestyneet tutkimukset ja artikkelit toivat välineitä kuva-analyysiin ja tulkintaan. Ne ovat edelleenkin varsin käyttökelpoisia luvun kuluessa kuvakirjan tulkintaan on etsitty uutta lijaa narratologiasta sekä kommunikaatioteorioista luku Saksalainen tutkija Jens Thiele on toimittanut artikkelikokoelman Neue Erzählformen im Bilderbuch (1991). Kokoelmassa esitellään muun muassa simultaanikuvan käsitettä, eli peräkkäis- tai rinnakkaiskuvausta ja niiden esiintymiä eri kuvakirjoissa. Aihetta on käsitellyt myös aiemmin mainittu Schwarcz. Thiele toimitti jo vuonna 1985 artikkelikokoelman Bilderbücher entdecken, jossa pääpaino oli kuvien sosiologisessa sisällönanalyysissä. Ruotsalaisista tutkijoista Ulla Rhedin vei kuvakirjan tutkimusta väitöskirjassaan Bilderboken. På väg mot en teori (1992) uuteen suuntaan ja esitteli kolmijaon den episka bilderboken, den expanderande texten, den genuina bilderboken, jota on laajasti käytetty myöhemmässä pohjoismaisessa tutkimuksessa. Rhedinin teoreettinen lähestyminen nosti jälleen esteettiset ominaisuudet esiin. Esteettistä kokemusta kuvakirjan lukemisessa vahvistaa esimerkiksi englantilainen Jane Doonan teoksessaan Looking at pictures in picture books (1993) syventäessään analyysiä esimerkiksi kuvan linjoihin ja väreihin. Doonan esittelee uuskriittistä lähiluentaa vastaavan oman sovelluksensa kuvien tulkintaan askel askeleelta ja hän käyttää siitä termiä close looking (lähikatselu). Teoksessa on myös esitelty, miten kuvakirjaa voi tutkia koululuokassa. Australialainen tutkija John Stephens käyttää teoksessaan Language and Ideology in children's literature (1993) runsaasti kuvakirjamateriaalia lastenkertomusten ja nuorten romaanien rinnalla. Kuvakirjaan hän keskittyy tarkemmin luvussa "Primary scenes: the family and picture books". Stephens nostaa esiin kuvien ja sanojen välittämiä implisiittisiä ja eksplisiittisiä ideologioita siitä, miten perhe esitetään kirjallisuudessa. Stephensin ote kohteeseensa on narratologinen. Hän tutkiikin erityisesti sitä, miten kuvissa ja tekstissä ilmentyvät kertojan ääni, fokalisaatio tai näkökulmat.

4 Psykoanalyyttisen tulkinnan kuvakirjantutkimukseen toivat ruotsalaiset Lena Kåreland ja Barbro Werkmäster, jotka tulkitsivat kolmea muumikuvakirjaa teoksessaan En livsvandring i tre akter (1994). Kirjallisuudentutkijan ja taidehistorioitsijan teos kehittelee edelleen tekijöidensä analyysimallia, joka esiteltiin teoksessa Möte med bilderboken (1985). Kustakin Janssonin kuvakirjasta esitetään ensin kerronnan analyysi ja sen jälkeen teoksista nostetaan esiin tärkeimmät motiivit ja vallitsevat ajatukset. Taidehistorioitsija Jens Thiele on koonnut Das Bilderbuch -teokseensa kuvakirjan estetiikkaa, teoriaa, pedagogiikkaa ja reseptiota käsittelevät osiot. Näiden lisäksi teoksessa on eri kirjoittajien, muun muassa edellä mainitun Jane Doonanin, analyysit yksittäisistä teoksista. Kuvakirjan kerronnan dramaturgiaa Thiele tarkastelee esimerkiksi kuvamontaasin, kuvien jatkumon sekä kuvan ja tekstin suhteen kautta. Kirjallisuudentutkija Maria Nikolajevan kirjoittamassa teoksessa Bilderbokens pusselbitar (2000) lähestytään sanan ja kuvan vuorovaikutusta useista eri näkökulmista. Teos on tarkoitettu kurssikirjaksi, ja siinä onkin laajat selostavat teosluettelot. Nikolajeva esittelee uudenlaisen jaon kuvakirjojen sisällä. Jaottelun ääripäinä ovat kuvaton kirja ja tekstitön kuvakirja. Niiden väliin mahtuvat symmetrinen kuvakirja, tekstiä täydentävä kuvakirja, vahvistava tai laajentava kuvakirja, kontrapunktinen (kyseenalaistava) kuvakirja ja ambivalenttinen (vastustava) kuvakirja. Kuvaavat adjektiivit kertovat kuvien suhteesta tekstiin. Nikolajeva on kirjoittanut yhdessä Carole Scottin kanssa teoksen How picturebooks work (2001), joka ilmestyi tämän artikkelikokoelman valmistumisen aikaan. Kirjallisuus Cavallius, Gustaf Bilderbok och bildanalys Teoksessa Lena Fridell (toim.) Bilden i barnboken. Göteborg: Stegelands Doonan, Jane Looking at Pictures in Picture Books. South Woodchester: Thimble Press. Fridell, Lena (toim.) Bilden i barnboken. Göteborg: Stegelands.

5 Hallberg, Kristin Litteraturvetenskapen och bilderbokforskningen Tidskrift för litteraturvetenskap, 3 (4) Hallberg, Kristin & Westin, Boel I bilderbokens värld Stockholm: Liber Förlag. Kåreland, Lena & Werkmäster, Barbro Livsvandring i tre akter. En analys av Tove Janssons bilderböcker Hur gick det sen? Vem ska trösta knyttet? Den farliga resan. Uppsala: Hjelm. Kåreland, Lena & Werkmäster, Barbro Möte med bilderboken. Ett studiematerial. Malmö: Liber Förlag. Moebius, William Introduction to Picture Book Codes. Word & Image, 2/ Nodelman, Perry Words About Pictures. The Narrative Art of Children s Picture Books. Athens, Georgia: University of Georgia Press. Nikolajeva, Maria Bilderbokens pusselbitar. Lund: Studentlitteratur. Nikolajeva, Maria & Scott, Carole How Picturebooks Work. New York: Garland Publishing. Rhedin, Ulla Bilderboken. På väg mot en teori. Stockholm: Alfabeta. Schwarcz, Joseph H Ways of the Illustrator. Visual Communication in Children's Literature. Chicago: American Library Association. Stephens, John Language and Ideology in Children's Fiction. London & New York: Longman.

6 Thiele, Jens Bilderbücher entdecken. Untersuchungen, Materialen und Empfelungen zum kritischen Gebrauch einer Buchgattung. Oldenburg: Isensee. Thiele, Jens (toim.) Neue Erzählformen im Bilderbuch. Untersuchungen zu einer veränderten Bild-Text-Sprach. Oldenburg: Isensee Verlag Thiele, Jens Das Bilderbuch. Ästhetik, Theorie, Analyse, Didaktik, Rezeption. Mit Beiträgen von Jane Doonan, Elisabeth Hohmeister, Doris Reske und Reinbert Tabbert. Oldenburg: Isensee.