ELINKEINO-OHJELMA, TOIMINTAYMPÄRISTÖANALAYYSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELINKEINO-OHJELMA, TOIMINTAYMPÄRISTÖANALAYYSI"

Transkriptio

1 ELINKEINO-OHJELMA, TOIMINTAYMPÄRISTÖANALAYYSI Metsä- ja metalliteollisuus Viimeisen kahdenkymmen vuoden aikana Suomen keskeisen toimialan - metsäteollisuuden - rakennemuutoksen vaikutukset ovat olleet joillakin paikkakunnilla erittäin raskaat. Tämä on näkynyt esimerkiksi tehtaiden alasajoina ja merkittävänä ja pysyvänä toimialan työttömyyden nousuna. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on UPM:n Kaukaan paperikone 2:sen alasajopäätös, jonka vaikutukset suoraan on 114 työpaikkaan. Myös Lappeenrannassa ja Etelä-Karjalan maakunnassa metsäteollisuus on ulkoistanut toimintaansa ja lopettanut tiettyjä toimintoja. Samalla teollisuus on myös uudistunut, keskittänyt tutkimustoimintansa Lappeenrantaan ja investoinut uuteen tuotantokapasiteettiin sekä teknologiaan. Lappeenranta on edelleen yksi Suomen merkittävistä metsäteollisuuden keskittymistä, jonka kyky vastata myös uusiin liiketoimintahaasteisiin ja markkinoiden tarjoamiin kasvumahdollisuuksiin on hyvä. Merkittävät uhkatekijät, kuten nk. rikkidirektiivi, vaikuttavat teollisuuden kilpailukykyyn kansallisella tasolla. Lappeenrannassa sijaitsevat UPM-Kymmenen sellu- ja paperitehdas, Kaukaan saha, tutkimuskeskus, Metsä Woodin saha ja Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitos. Joutsenossa sijaitsevat Stora Enson Honkalahden saha sekä Metsä Boardin ja Metsä Fibren sellutehtaat. UPM:n strategiana on hakea kasvua energian tuotannosta. UPM on rakentanut Lappeenrannan tehtaille noin 150 miljoonan euron ja kapasiteetiltaan tonnin biodiesellaitoksen. Kesällä 2012 käynnistyneen hankkeen työpaikkavaikutukset olivat rakentamisaikana n. 200 henkilötyövuotta. Vuonna 2014 joulukuussa valmistunut laitos työllistää suoraan noin 50 henkilöä ja välilliset työpaikkavaikutukset ovat noin 150 henkilötyövuotta. Haasteeksi menestyksekkäälle kaupalliselle toiminnalle voi muodostua EU:n päätös mäntyöljyn luokittelusta joko jätteeksi tai raaka-aineeksi. Metsä Fibre on investoinut Joutsenon sellutehtaan yhteyteen kaasutinlaitoksen (20 milj. ). Laitos on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja tekee sellutehtaan jätteestä eli puunkuoresta kaasua. Tehdas ei näin ollen tuota lainkaan uusiutumattomista polttoaineista peräisin olevaa hiilidioksidia normaalikäynnin aikana. Metsä Fibren Joutsenon tehdas nousee näin edelläkävijäksi uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Metsä Fibrella on myös esiselvitysvaiheessa toinen samankaltainen laitos yhdessä Gasumin ja Helsingin energian kanssa. Tavoitteena on viedä kaasua maakaasuputkia pitkin pääkaupunkiseudulle. Metsäteollisuuden rinnalla metalliteollisuus on Lappeenrannalle merkittävä toimiala, jolla on lähivuosina edessä merkittävänä haasteena sukupolvenvaihdosten myötä toteutettavat omistusjärjestelyt. Kaupungin ja aluetalouden kannalta on tärkeää, että metallialan yritysjärjestelyissä onnistutaan säilyttämään yritysten asiakkuudet ja asiakkuuksien palvelemiseen liittyvät työpaikat omalla alueella. Toimialan yritysten erityispiirteitä ovat uusien teknologioiden nopea soveltaminen tuotteisiin ja niiden valmistukseen, asiakaslähtöiset tuotteet, toimiminen yhteistyöverkostoissa sekä erikoistuminen omille osaamisalueille. Kone- ja metallituoteteollisuudessa on monien suurien toimijoiden lisäksi erittäin paljon pieniä ja keskisuuria teollisuusyrityksiä. Kone- ja metallituoteteollisuus on läheisessä yhteydessä ICT- ja energia-aloihin sekä erityisesti Kaakkois-Suomessa metsä- ja paperialaan.

2 Yritysten tuotantotyö on automatisoitunut nopeasti. Työtehtävät painottuvat laadunvalvontaan ja automaatiojärjestelmien hoitoon sekä tuotantovälineiden ylläpito- ja korjaustöihin. Robotteja, automaattikoneita ja tietotekniikkaa käytetään yhä enemmän. Kädentaitoja tarvitaan silti edelleen. On ennakoitu, että energia- ja ympäristöteknologia (tuotteet ja palvelut) on kone- ja metallituoteteollisuuden seuraava kasvuala. Tulevaisuudessa kone- ja metallituoteteollisuuden alalla kehittäminen tapahtuu yhä enemmän verkostoissa. Alalla tullaan keskittymään entistä enemmän pienten sarjojen ja asiakasräätälöityjen, monipuolista osaamista vaativien laadukkaiden tuotteiden valmistukseen. Lappeenrannassa sijaitsee yksi Suomen kolmesta teknillisestä yliopistosta. Sen ympärille rakentunut Skinnarilan kampusalue toimii kaakkoisen Suomen teknologisen- ja osaamispohjaisen yritystoiminnan ja liikkeenjohdon koulutuksen keskuksena. Teknologiakeskus ja sen ympärille syntyneet yritykset ovat pienentämässä metsäteollisuuden keskeistä roolia kaupungin taloudessa ja aluetaloudessa. Tulevaisuudessa energia-ja cleantech-ala voi nousta metallialan rinnalle merkittävänä teollisuusalana. Muutos : Metsäteollisuuden luonne Lappeenrannan seudulla muuttuu. Perinteinen paperin valmistus vähentyy, kun paperikone 2 ajetaan alas kevään 2015 aikana. Myös huhut toisen paperikoneen alasajosta vellovat. UPM:n toteuttaa alueella uutta strategiaansa, jossa kasvu tulee energian tuotannosta. Joulukuussa 2014 valmistunut biovoimalaitos korvaa kolmanneksen paperikoneen alasajon myötä menetettävistä työpaikoista. Metsäteollisuus on edelleen houkutteleva työnantaja: UPM haki oppisopimustyöhön 20 henkilöä vuonna 2014 ja sai 1200 hakemusta. Tulevaisuudessa ympäristöasiat ja elinkaariajattelu tuotteissa ja tuotannossa korostuvat. Kauppa ja muu palveluala Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto oli milj. euroa vuonna 2013 (v. 2011: 1310 milj.), mikä vastaa 31 %:n osuutta alueen kaikkien yritysten liikevaihdosta (v osuus 29 %). Toimialan henkilöstömäärä, henkilöä vuonna 2013, on 17 % (2011: 4700 henkilöä ja 17 %) kaikkien yritysten ja muiden organisaatioiden henkilöstöstä. Edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna alan liikevaihto tammi-kesäkuussa 2014 oli Lappeenrannassa 2 % alemmalla tasolla. Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan liikevaihdon kehitys on ollut tällä vuosikymmenellä Lappeenrannassa selvästi vahvempaa kuin koko maassa. Liike-elämän palveluiden liikevaihto oli 400 milj. euroa vuonna 2013 (v. 2011: 350 milj), mikä vastaa 9 %:n osuutta (v. 8 %) alueen kaikkien yritysten liikevaihdosta. Toimialan henkilöstömäärä, henkilöä vuonna 2013, on 16 % kaikkien yritysten ja muiden organisaatioiden henkilöstöstä. Vuonna 2011 henkilöstöä oli 4300, mikä oli 15% kaikista organisaatioiden henkilöistä. Lappeenrannan liike-elämän palveluiden liikevaihto oli alkuvuonna 2014 vajaat 4 % korkeammalla tasolla kuin edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Tästä huolimatta alan henkilöstömäärä kääntyi kasvuvaiheen jälkeen laskuun ja supistui 5 % tammi-kesäkuun 2014 aikana alkuvuoteen 2013 verrattuna. Kaupan alan kehitys jatkui suotuisana aina vuoden 2014 kesään asti Lappeenrannassa. Lokakuussa 2014 alkoi ruplan arvon heikkeneminen suhteessa euroon. Yhdistettynä keväällä 2014 käyttöön otettujen Venäjä-vastaisten pakotteiden ja kiristyneen poliittisen ilmapiirin kanssa venäläisten kuluttajien ostovoiman heikentyminen on heijastunut merkittävästi Etelä-Karjalan kaupan volyymeihin ja työllisyyteen.

3 Vuosien nopea kaupan alan rakentaminen on johtanut kaupan alan neliöiden merkittävään kasvuun Lappeenrannan seudulla. Vuoden 2014 loppupuolella heikentynyt kotimainen ja ulkomainen ostovoima ja kuluttajien yleinen varovaisuus on alkanut heijastua kaupan alan toimijoiden vaihtumiseen sekä pienempien ja isompien liikkeiden sulkemisilmoituksiin. Koko seudun kannalta merkittävä Ikea-sijoittautumispäätös on viivästymässä ainakin keväälle Merkittäviä hankkeita mm. Lappeenrannan keskustassa valmistuu kuitenkin aikataulun mukaisesti. Myös huomattavia uusia kohteita erityisesti ydinkeskustassa käynnistetään vuonna Vuonna 2014 Lappeenrannan kaupan osuus koko maan tax free -kaupasta oli 25 %. Global Blue Finland Oy:n tilastoima tax free myynti laski Lappeenrannassa merkittävästi. Vuonna 2014 laskua vuoteen 2013 verrattua kertyi -40% ja tammikuussa 2015 myynnin romahdus oli 70 % edelliseen vuoteen verrattuna. Ruplan kurssin lasku viimeisen vuoden aikana on vaikuttanut odotuksia enemmän kaupan alan työpaikkojen määrään. Myynti- ja palvelutyön ammattiryhmän työttömyyden kasvu jatkuu Elykeskuksen arvioiden mukaan Kaakkois-Suomessa vuonna Joulukuussa 2014 tämän ryhmän työntekijöistä on työttömiä lähes 18 %, lähes 600 henkilöä enemmän kuin vuonna 2013 joulukuussa. Kaakkoisessa Suomessa oli vuoden 2014 lopulla 3600 kaupan alan työntekijää vailla työtä. Muutos: Kauppa- ja muiden palvelualojen liikevaihto on kehittynyt suotuisasti Lappeenrannassa aina kesään 2014 asti. Venäjään kohdistuneet talouspakotteet ja ruplan kurssin aleneminen ovat vaikuttaneet suoraan Lappeenrannan seudun yritysten taxfree-myyntiin, liikevaihtoon sekä työllisten määrään. Keskustan rakentaminen on jatkunut vilkkaana taantumasta huolimatta ja päätöksiä investointien siirtämisestä ei ole tullut muualta kuin IKEA:sta. Matkailu Matkailun kasvu jatkui Lappeenrannassa aina vuoden 2014 kesään asti ja ostosmatkailu on edelleen tärkeä matkailusegmentti. Vuonna 2014 majoituskapasiteetti ei lisääntynyt merkittävästi, mutta Lappeenrannan keskustassa ja sen ympäristössä on suunnitteilla majoitusinvestointeja. Rauhan alueella Holiday Club avasi m2 kokoisen Capri- kauppakeskuksen liiketilat 2013 heinäkuussa. Investoinnin arvo on noin 13 miljoonaa euroa. Tilastotietojen perusteella toiminta kehittyi suotuisasti ja Lappeenrannassa hotellien huonekäyttöaste ja huoneiden keskihinta olivat edelleen korkeimpia Suomessa, Helsingin ja Tampereen jälkeen. Vuosi 2014 oli matkailullisesti hyvä majoituksen suhteen. Hotellihuoneiden keskihinta on edelleen noussut arvoon 88,88 (v huoneen keskihinta 87 ). Vieraiden viipymä on pidentynyt. Venäläisten osuus on pienentynyt, mutta muita ryhmiä on tullut tilalle. Oleellista on, että Lappeenranta poikkeaa kaupunkikohteena muista kaupungeista siinä, että jopa 77 % hotellivieraista ilmoittaa matkan syyksi vapaa-ajan matkan. Toinen huomioitava saikka on, että maat joista on tullut aiempaa enemmän vieraita, ovat niitä joista oli joukkueet Nuorten MMkisoissa. Kotimaan matkailun kasvattamiseksi tapahtumat, ohjelmapalvelut ja matkailun oheispalvelut on kehittämisen kohde. Kesällä 2014 Lappeenrannassa oli viisi musiikkitapahtumaa. Tapahtumat olivat yksityisten yritysten järjestämiä ja onnistuivat hyvin. Tapahtumat ovat suoraan ja välillisesti tärkeitä kesällä kaikki kesäfestivaalit olivat yksityisten omarahoitteisia tuotantoja, joten tapahtumien tukeminen on tärkeää. Vuonna 2012 Nuijamaan rajan ylitti 3,4 miljoonaa henkeä, vuonna ,7 miljoonaa henkeä, vuonna ,0 milj. henkilöä. Rajanylitysten määrä Kaakkois-Suomen raja-asemilla nousi vuoden ,6 miljoonasta vuonna ,4 miljoonaan. Vuonna 2014 rajanylitysten määrä laski

4 merkittävästi 8,9 miljoonaan. Määrän laskeminen korreloi suoraan Venäjään kohdistuneita talouspakotteita ja ruplan kurssin laskua. Turistimäärän kasvaminen ja nykyisellään säilyttäminen edellyttää uusia investointeja. Vuonna 2012 valmistui Kanavan matkailupuiston aluesuunnitelma. Matkailupuistosta on suunniteltu kattava ja mielenkiintoinen kokonaisuus, jonka sijainti Nuijamaantien ja valtatie 6:n risteyksessä on erinomainen. IKEAN ja Ikanon rakentaminen parantavat liiketoimintamahdollisuuksia entisestään. Matkailupuistoalueen rakentuminen edellyttää investointien löytämistä. Alueellisesta yhteismarkkinoinnista vastaa gosaimaa, joka on vakiinnuttanut toimintamuotoaan. GoSaimaan toiminnassa ovat mukana kaikki tärkeimmät toimijat talousalueella. Sen laajentamista Etelä-Savon alueelle selvitetään. Tärkeimpänä haasteena on saada ostosmatkailijat viipymään alueella pidempään. Oleskelun pidentäminen edellyttäisi aktiviteettejä ja vierailukohteita, tekemistä ja nähtävää. Matkailuelinkeinon mahdollisuus tulevaisuudessa on saada suurempi osa ostosmatkailijoista myös matkailutuotteiden ja -palveluiden asiakkaiksi. Tapahtumat, ohjelmapalvelut ja markkinaviestin välittäminen ovat keskeisiä tehtäviä. Avoin langaton verkko (wlan) keskustan alueella olisi kannattava investointi tähän suuntaan. Kaupunkiin tulisi saada lisää majoituskapasiteettia. Rauhaan rakennetut majoituskohteet eivät vaikuttaneet negatiivisesti majoitusyritysten käyttöasteisiin tai toteutuneisiin huonehintoihin. Lentoliikenteen kannalta on erityisen tärkeää, että tänne saapuville matkustajille on yöpymispaikkoja. Muutos: Matkailijoiden määrä jatkoi kasvuaan aina kesään 2014 asti. Suurin osa matkailijoista on venäläisiä, joten rajanylitysten määrä lasku vaikutti suoraan liikkeiden liikevaihdon määrään. Tax free myynti on laskenut merkittävästi viimeisin puolen vuoden aikana. Rakentaminen ja tonttitarjonta Rakentaminen on Lappeenrannan alueella merkittävää verrattuna muuhun Suomeen. Rakentamista ovat piristäneet talonrakennuksen ohella matkailuhankkeet sekä maanrakennustyöt. Lappeenrannan keskusta muuttuu ja kehittyy vauhdilla. Technopoliksen Vapaudenaukion 2.vaiheen rakentaminen on loppusuoralla ja tilat valmistuvat yhteistyössä Assi Groupin kanssa helmikuun aikana. Ilmarinen ja Citycon ovat aloittaneet Lappeenrannan ydinkeskustassa sijaitsevan kauppakeskus IsoKristiinan laajentamisen ja uudistamisen. Kokonaisinvestoinnin arvo on noin 100 miljoonaa euroa. Laajennuksessa kauppakeskuksen vuokrattava ala kasvaa neliömetriin.ilmarinen ja Citycon avaavat kolme neljäsosaa uudistetusta ja laajennetusta kauppakeskuksesta toukokuussa 2015 ja loput saman vuoden lokakuussa. Rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa IsoKristiinaan sijoittuvat Lappeenrannan kaupunginteatterin uudet tilat ja Finnkinon elokuvateatteri tulevat toimimaan kauppakeskuksen tiloissa. IsoKristiinan lisäksi City-korttelin kehitys on ajankohtainen. City-korttelin suunnitelmien tavoitteena on tehdä korttelista vetovoimainen asuin- ja liikekortteli, joka tulee aukioineen olemaan kaupunkilaisten tärkein kohtaamispaikka läpi vuoden. Rakennusliike Lemminkäinen on aloittanut Osuuspankin uuden pankkikiinteistön rakentamisen ja Jatke Oy käynnistää vuoden 2014 aikana Koulukadun puoleisen korttelinosan kehityksen. Keskusta-alueen lisäksi kaupan alan tarjonta kasvaa erityisesti Nuijamaantien varrella. Nuijamaantien ja VT6-risteykseen suunniteltu IKEA:n tavaratalon ja Ikano kauppakeskuksen yhteensä n m² kauppapaikan on tarkoitus valmistua lähivuosina. IKEA on aloittanut maanrakennustyöt tontilla. Lopullinen päätös investoinnista on viivästynyt, mutta sitä odotetaan vuoden 2015 aikana.

5 Lappeenrannan keskustassa ovat käynnistyneet tai on käynnistymässä useita suuria rakennushankkeita. Suurimmat liike- ja asuntorakentamiskohteet ovat IsoKristiinan laajennus, City-Kortteli sekä Technopoliksen laajennus. Pikisaaressa rakentuu uusia kerrostaloja ja keskustassa Energiatontille on suunnitteilla uusia kerrostaloja. Torin ympärillä oleviin kohtiin suunnitellaan mm. perusparannuksia ja korotuksia. Keskustaan tulee myös merkittävästi uutta maanalaista paikoitustilaa. Keskustan ulkopuolella odotetaan lopullisia päätöksiä mm. Huhtiniemen hotellihankkeesta. Toimitilakysyntä on Lappeenrannassa hieman heikentynyt viime vuosien tasosta. Liiketilaa on hyvin tarjolla niin pienemmille kuin isommille toimijoille. Uusien tilojen kysyntä on kuitenkin vilkasta. Seuraava suurempi suunnittelukohde on nykyisen kaupunginteatterin tontti, joka vapautuu, kun uusi kaupunginteatteri avataan kauppakeskus IsoKristiinan laajennusosan yhteyteen vuoden 2016 alussa. Suunnittelualueelle on mahdollista sijoittaa esim. asunto-, toimisto-, liike-, hotelli- tai palvelurakentamista. Katutasoon on sijoitettava liiketiloja. Tontista on käynnissä tontinluovutuskilpailu. Muutokset Keskusta-alueen rakentaminen on ollut vilkasta viimeisen parin vuoden aikana. Vuoden 2015 aikana valmistuvat uudistettu ja laajennettu IsoKristiina uuden kaupunginteatterin kera sekä Technopolis II vapaudenaukiolle. Taantuma näkyy vapaina liiketiloina myös ydinkeskustan ostoskeskuksissa ja viivyttää joitakin investointipäätöksiä. Koulutus ja tutkimus Lappeenrannassa sijaitsee yksi Suomen kolmesta teknillisestä yliopistosta. Tekniikan ohella yliopisto tarjoaa myös kaupallista korkeakoulutusta. Yliopiston ympärille rakentunut Skinnarilan kampusalue toimii kaakkoisen Suomen teknologisen yritystoiminnan ja liikkeenjohdon koulutuksen keskuksena. Parhaana kampuksena palkittu yliopiston Green Campus ilmentää yliopiston vihreitä arvoja ja vahvaa energiaosaamista. Green Campus on ainutlaatuinen tutkimus- ja opetusympäristö, jossa luodaan kestäviä ratkaisuja globaaleihin haasteisiin käyttämällä yliopiston omia innovaatioita. Kampusalueelle on sijoittunut myös Saimaan ammattikorkeakoulu (Saimia), jossa on kaupan ja tekniikan opetuksen lisäksi myös vahva terveydenhuollon koulutusyhteisö. Opiskelijayhteisössä on noin 7000 korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijaa. Alue tuottaa osaavaa henkilökuntaa maakunnan yrityksiin sekä synnyttää uutta osaamispohjaista liiketoimintaa alueelle syntyvien uusien yritysten muodossa. Alueella syntyy vuosittain noin uutta yritystä, joista osa lähtee nopeaan kasvuun ja osa taas työllistää vain perustajayrittäjänsä. Uusia kasvuyrityksiä odotetaan Skinnarilaan erityisesti energia- ja ympäristötoimialoille sekä ICT-alalle. Kampusalueella toimiva teknologiakeskus ja sen ympärille syntyneet teknologia- ja osaamispohjaiset yritykset (noin 100 kpl) työllistävät liki 900 henkilöä. Kaikkiaan kampusalueella työskentelee noin henkilöä. Vuonna 2014 perustetussa StartupMill-tila on otettu hyvin vastaan ja yhteisöllisessä hautomotilassa työskentelee noin 45 työntekijää. Technopolis Skinnarila muodostaa Kaakkois-Suomen suurimman teknologiyritysten yhteisön. Myös kampusalueen ulkopuolella toimii Lappeenrannassa useita osaamispohjaisia yrityksiä, jotka työllistävät merkittävän määrän koulutettua henkilökuntaa ja vahvistavat Lappeenrannan alueen asemaa Kaakkois-Suomen teknologia- ja osaamispohjaisten yritysten kotipaikkana. Lappeenranta on kiinnostava opiskelupaikkakunta niin peruskoulutus- kuin jatkokoulutusasteillakin. Nykyinen opiskelutarjonta varmistaa perustyövoiman ja joidenkin alojen erikoistyövoimatarjonnan alueen elinkeinoelämän käyttöön. Väestön ikääntyessä Lappeenrannan tilanne on työvoiman saatavuuden osalta selvästi parempi kuin monella muulla seudulla Suomessa.

6 Skinnarilan kampuksella työskentelee kokonaisuudessaan n henkilöä koulutuksen, tutkimuksen ja teknologiayhtiöiden palveluksessa. Opiskelijayhteisössä on n korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijaa. Myös Skinnarilan asuntorakentaminen on kasvussa: Lappeenrannan seudun opiskelijaasuntosäätiö eli LOAS suunnittelee Skinnarilan kampukselle kahta uutta kerrostaloa, joissa on asuntoja noin 150 kpl. Talojen on tarkoitus valmistua vuoden 2015 syksyllä. Uusi energiatehokas 8-kerroksinen asuintalo, LOAS Seppo, on juuri otettu käyttöön. Saimaan ammattiopisto (Sampo) keskittää toimintansa kahdelle kampukselle Lappeenrantaan ja Imatralle. Sampo on tehostanut toimintaansa merkittävästi ja sopeuttanut toimintaansa OPM:n väheneviin rahoituksiin mallikelpoisesti verrattuna muihin suomalaisiin ammattiopistoihin. Myös valmistuneiden määrät ovat hyvin vertailukelpoisia. Sampo on aloittanut yrittäjyyskoulutuksen opiskelijoille yhteistyössä Saimian kanssa. Sen tavoitteena on saada erityisesti sukupolven- ja omistajavaihdoksen edessä oleville yrittäjille hyvä kanava löytää uusi jatkaja liiketoiminnalle. Muutokset: Saimaan ammattikorkeakoulu on integroitunut hyvin osaksi yliopiston kampusaluetta. Yhteiskäytössä on mm. laboratoriotiloja. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on julkistanut uuden strategian viime kesänä valitun uuden rehtorin Anneli Paulin johdolla. Yrittäjyys on nostettu vahvasti eri koulutusohjelmia läpileikkaavaksi teemaksi. Yliopisto on valittu 300 maailman parhaan yliopiston joukkoon. Energiasektori Lappeenrannan teknillisen yliopiston johtama energia- ja ympäristötekniikkaan liittyvä laaja opetusja tutkimustoiminta tukee alueellisen yritystoiminnan kehitystä. Vuosikymmenien tutkimustyö on hiljalleen luomassa alueelle energia-alaan liittyvää yliopistolähtöistä yritystoimintaa. Esimerkiksi sähkömoottoreiden ja -generaattoreiden tuotannossa on jo menestyvää kasvupotentiaalia omaavaa yritystoimintaa. Vesi- ja pientuulivoimageneraattoreiden erikoisvalmistaja AXCO-Motors Oy on jo saavuttanut merkittävän aseman valitsemallaan markkinasegmentillä. Myös raskaan ajoneuvokaluston hybridivoimanlähteiden kehityksessä on tunnistettavissa vastaavaa kasvupotentiaalia omaavaa yritystoimintaa Visedo Oy:ssä, joka on julkisesti noteerattu kahtena peräkkäisenä vuonna lupaavimpien startup -yritysten joukkoon. Uusiutuvan energian tuotanto alueella lisääntyi merkittävästi, kun TuuliMuukko Oy käynnisti Lappeenrannan Muukkoon kesällä 2013 seitsemästä 3 MW:n tuotantoyksiköstä koostuvan sisämaan tuulivoimapuiston. Lisäksi suunnitteilla on enintään yhdeksästä tuotantoyksiköstä koostuvan tuulipuiston sijoittaminen Ruokolahdelle ja vastaavan kokoinen puisto Lemille. Taipalsaarelle vuoden 2012 lopulla sijoitettu yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon tarkoitettu Ekogen Oy:n toimittama BioCHP-laitos tarjoaa mielenkiintoisen kokeiluympäristön uuden sukupolven CHP-laitoksen testaamiseen todellisessa tuotantokäytössä. Aurinkoenergiaan liittyvä liiketoiminta luo myös mielenkiintoisia mahdollisuuksia alueen lukuisille sähkörakentamiseen erikoistuneille yrityksille, sillä Lappeenrannan Energia Oy on ottanut käyttöön hyvitystariffin mikroluokan voimaloiden investointien tueksi vuoden 2013 aikana. Yksityisten kotitalouksien panostus aurinkoenergiaan Etelä-Karjalassa näkyi mm. useampana yhteishankintana. Julkisella sektorilla näkyvimpiä hankkeita olivat Lappeenrannan teknillisen yliopiston aloittama 220kW:n aurinkovoimalainvestointi sekä Lappeenrannan kaupunginlahdelle Green Marina hankkeessa toteutettu aurinkovoimala laituriportteihin. Liiketoimintaa aurinkovoimasta tekevät jo mm. Kaakon Voimatekniikka Oy ja Green Energy Finland Oy.

7 Lappeenrannan seutu on mukana Tekesin koordinoimassa Vaasan kestävät energiaratkaisut INKA -ohjelmassa (Innovatiiviset kaupunkiseudut). Tämä pitkäjänteinen ohjelma mahdollistaa alueen energia- ja ympäristöliiketoiminnan kehittämisen. Esimerkiksi maakunnan uusi jätelieteratkaisu yhdistettynä yhdyskuntajätteiden hyödyntämiseen sekä Skinnarila Green Campus ovat hyviä kokeiluympäristöjä uuden teknologian kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Green Energy Showroom, Lappeenrannan seudulla toimiva vihreän energian verkostotoiminta käynnistettiin Wirman koordinoimana vuonna Verkoston tavoitteena on markkinoida alueen osaamista, verkottaa alueen yrityksiä ja luoda innostusta kestävän kehityksen ympärille niin yritysten kuin kansalaisten taholla. Verkoston jäseniä yhdistää pyrkimys luoda liiketoimintaa kestävän kehityksen ratkaisuista. Muutokset: Green Lappeenrantaan kohdistuvat toimenpiteet ovat lähteneet käyntiin. Vihreä, energiatehokas ja ympäristöä huomioiva innostus on laskeutunut Lappeenrantaan. Yliopisto on profiloinut toimintaansa yhä enemmän kestävän kehityksen ja uusiutuvan energian tutkimukseen ja kehittämiseen. Maa- ja metsätalous Maa- ja metsätalous työllisti vielä vuonna 1987 Lappeenrannassa runsaat henkilöä, mutta vuonna 2010 enää 770 henkilöä. Tuotantomäärät eivät kuitenkaan ole supistuneet samassa suhteessa. Infra ja logistiikka Hyvät, monipuoliset liikenneyhteydet ovat elinkeinoelämän toimintaympäristön perusta. Lappeenrannassa kansainvälisillä liikenneyhteyksillä on erityisen suuri painoarvo. Keskeisiltä osin liikenneinfrastruktuuri on mahdollistanut merkittävän kansainvälisten rajanylitysten määrän kasvun ja vastaa joitakin ruuhkahuippuja lukuun ottamatta tämän päivän vaatimuksia. Työ- ja palvelumarkkinoiden toimivuuden ja kasvumahdollisuuksien osalta valtatie 6:n rakentaminen neljäkaistaiseksi on luonut perustan kaupungin elinkeinoelämän kasvulle. Nykyiset tieverkoston kehityshaasteet painottuvat rajanylityspaikkojen toimivuuden varmistamiseen myös rajanylitysten hitaamman kasvun skenaarioissa. Merkittävänä kehityshaasteena on raideliikenteen kasvumahdollisuuksien ylläpitäminen niin tavarakuin henkilöliikenteenkin osalta. Tehokas raide- ja vesikuljetusjärjestelmä on metsä- ja energiateollisuuden toiminnan ja kasvumahdollisuuksien hyödyntämisen perusedellytys. Myös uusien toimialojen -esimerkiksi kivitoimiala ja matkailusektori - vahvempi kasvu edellyttää logistiikkainfrastruktuurin osalta parempaa hintakilpailukykyä. Lentoliikenteen kehitys on esimerkki kaupungin onnistuneesta elinkeinopolitiikasta. Kansainvälinen lentoliikenne palvelee alueen kansainvälistyvää elinkeinoelämää sekä matkailualan kehittymistä. Nykyisen lentokentän kyky palvella kasvavaa liikennettä on kyseenalainen, joskin tämänhetkinen tilanne on tyydyttävä. Lappeenrannasta on tarjolla kansainvälisiä lentoyhteyksiä. Vuonna 2014 palveltiin Lappeenrannan lentokentällä lentomatkustajaa. Laskua vuoteen 2013 oli -8,9%. Vuonna 2014 Lappeenrannan kenttä oli kansainvälisten matkustajien määrällä mitattuna Suomen 11. suurin.

8 Lappeenrannan pääoperaattorina toimii Ryanair. Lentoyhtiö on ilmoittanut jatkavansa Bergamon reittiä suunnitelmien mukaan, mutta keskeyttävänsä Weezen ja Gironan liikenteen. Jatkossa arvioidaan lentoliikennetarjonnan tulevan monipuolisemmaksi: Kaupunki ja Etelä-Karjalan liitto ovat solmineet aiesopimuksen lentokentän ostamiseksi Finavialta. Paikallinen operointi vaikuttaa mm. lentokentän palvelukonsepteihin vuoden 2016 alusta. Kaupungin työpaikkatonttitarjonta vastaa kysyntään lukuun ottamatta kaupan suuryksikköalueita. Kaupungilla on hyvä tonttitarjontatilanne omaleimaisten teollisuusalueiden yhteydessä. Sähkö- ja tietoliikenneinfrastruktuuri vastaa alueen elinkeinoelämän nykyisiä tarpeita. Kaupungin energiayhtiön linjaukset esim. pientuotannon tarjonnan kasvun tukemiseksi voivat luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja samalla myös infrastruktuurihaasteita sähköverkostoon. Lappeenrannan alueella sijaitseva kansainvälinen tietoliikenneinfrastruktuuri mahdollistaa myös uusien liiketoimintakonseptien toteuttamisen, jolloin sähköverkostoon voi kohdistua investointipaineita. Muutokset: Lentoliikenteen kehitys ja tavoitteet kentän yksityistämisestä tuovat uusia mahdollisuuksia niin matkailun kuin elinkeinoelämänkin näkökulmasta. Taloudelliset vaikutukset Kaupungissa sijaitsevat työpaikat tuottavat kaupungille verotuloja eritoten palkka- ja henkilöverotulojen muodossa. Yritysten ja yhteisöjen maksamaa laskennallista kiinteistöveroa Lappeenrannalle oli verovuoden 2014 kiinteistöverotietojen mukaan 18,2M (rakennukset 15,2M ja maapohja 3,0M ). Yritysten ja yhteisöjen maksama kiinteistövero oli n. 70,5% kaikista kiinteistöveroista.sijaitsevat työpaikat tuottavat kaupungille verotuloja eritoten palkka- ja henkilöverotulojen m u Esimerkkejä muutostrendeistä Muutostrendi Mahdollisuus Uhka Valtatie 6 Työssäkäyntialueen laajentuminen Matkailijavirtojen siirtyminen sisämaahan Rajanylityspaikkojen toimivuus matkailijavirtojen kasvu matkailijavirtojen tyrehtyminen Lentoliikenne lisääntyvät matkustajamäärät markkinointimaksut Tonttitarjonta uuden yritystoiminnan sijoittuminen alueelle kaupan suuryksiköiden sijoittuminen muualla kaupunkirakenteen hajautuminen Yritysten uudet työpaikat asiakkuuksien säilyttäminen sukupolvenvaihdokset Työvoiman sukupolven vaihdokset pkyrityksissä hiljaisen tiedon katoaminen ikääntyminen jaksaminen prosessien kehittyminen Energia-alan kehittyminen ja ympäristönormit luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja markkinoita Lisää teollisuuden ja energiariippuvaisten yritysten kustannuksia Rikkidirektiivi teollisuuden uudistuminen teollisuuden kilpailukyky CE -merkintöihin liittyvät säädökset uudet innovaatiot tuotantoriski

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan!

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Lappeenranta lyhyesti Kuningatar Kristiina perusti kaupungin vuonna 1649. Kansainvälinen

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Itärajan kasvumaakunta

Itärajan kasvumaakunta Kestävä kehitys on yhteistyötä parhaat käytännöt kunnissa Itärajan kasvumaakunta maakuntajohtaja Matti Viialainen Holiday Club Saimaa 28.1.2014 Uusiutuva Etelä-Karjala Vihreitä hankkeita: Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Lappeenranta 2028 strategian päivitys ja uusi Kansainvälistymis- ja Venäjä-ohjelma

Lappeenranta 2028 strategian päivitys ja uusi Kansainvälistymis- ja Venäjä-ohjelma Kaupunginhallitus 234 25.05.2015 Kaupunginvaltuusto 54 01.06.2015 Lappeenranta 2028 strategian päivitys ja uusi Kansainvälistymis- ja Venäjä-ohjelma 74/00.01.03.00/2013 KH 234 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Lappeenranta Kohti resurssiviisautta

Lappeenranta Kohti resurssiviisautta Lappeenranta Kohti resurssiviisautta Kohti resurssiviisautta Lappeenrannan kaupunki pilottina Lappeenrannan kaupunki on yksi kolmesta kaupungista SITRA:n Kohti Resurssiviisautta hankkeessa (Turku, Forssa)

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014

KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014 KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014 JOENSUUN KAUPUNGIN JA KESKEISTEN TOIMIJOIDEN NÄKEMYS KAUPUNKISEUDUN YHTEISISTÄ KASVUVALINNOISTA Kestävästi kasvava,

Lisätiedot

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015 Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab Esityksen sisältö EnergyVaasa tästä on kyse Vaasan valinnat Kestävät energiaratkaisut INKA kasvun tukena Case Wasa Station EnergyVaasa

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Arttu-seminaari 24.5.2011

Arttu-seminaari 24.5.2011 Arttu-seminaari 24.5.2011 Tervetuloa Lappeenrantaan! L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen 1 Lappeenranta 2011 72 000 asukkaan vahva ja monipuolinen maakuntakeskus

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2014

Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2014. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.2014

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2014. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.2014 UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 214 Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.214 Kannattavuuden parannusohjelman eteneminen näkyy vahvassa Q1 214 tuloksessa Q1 14 EBITDA oli 3 miljoonaa euroa (Q1 : 284 milj. euroa) Kannattavuuden

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011

Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011 (Kymenlaakso) Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011 VUOSI 2011 KYMIN VOIMA OY 447,5 KOTKAN ENERGIA OY, HOVINSAAREN VOIMALAITOS 259,6 KOTKAN ENERGIA OY, HYÖTYVOIMALA 59,2 KSS ENERGIA OY, HINKISMÄEN

Lisätiedot

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat?

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? @timoargillander Cable Days 18.11.2014 Teollisuuspolitiikka? Elinkeinopolitiikka? 2 1 Tapahtunut: Internet Globalisaatio Kehittyy: Teknologia Robotisaatio

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot