ELINKEINO-OHJELMA, TOIMINTAYMPÄRISTÖANALAYYSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELINKEINO-OHJELMA, TOIMINTAYMPÄRISTÖANALAYYSI"

Transkriptio

1 ELINKEINO-OHJELMA, TOIMINTAYMPÄRISTÖANALAYYSI Metsä- ja metalliteollisuus Viimeisen kahdenkymmen vuoden aikana Suomen keskeisen toimialan - metsäteollisuuden - rakennemuutoksen vaikutukset ovat olleet joillakin paikkakunnilla erittäin raskaat. Tämä on näkynyt esimerkiksi tehtaiden alasajoina ja merkittävänä ja pysyvänä toimialan työttömyyden nousuna. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on UPM:n Kaukaan paperikone 2:sen alasajopäätös, jonka vaikutukset suoraan on 114 työpaikkaan. Myös Lappeenrannassa ja Etelä-Karjalan maakunnassa metsäteollisuus on ulkoistanut toimintaansa ja lopettanut tiettyjä toimintoja. Samalla teollisuus on myös uudistunut, keskittänyt tutkimustoimintansa Lappeenrantaan ja investoinut uuteen tuotantokapasiteettiin sekä teknologiaan. Lappeenranta on edelleen yksi Suomen merkittävistä metsäteollisuuden keskittymistä, jonka kyky vastata myös uusiin liiketoimintahaasteisiin ja markkinoiden tarjoamiin kasvumahdollisuuksiin on hyvä. Merkittävät uhkatekijät, kuten nk. rikkidirektiivi, vaikuttavat teollisuuden kilpailukykyyn kansallisella tasolla. Lappeenrannassa sijaitsevat UPM-Kymmenen sellu- ja paperitehdas, Kaukaan saha, tutkimuskeskus, Metsä Woodin saha ja Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitos. Joutsenossa sijaitsevat Stora Enson Honkalahden saha sekä Metsä Boardin ja Metsä Fibren sellutehtaat. UPM:n strategiana on hakea kasvua energian tuotannosta. UPM on rakentanut Lappeenrannan tehtaille noin 150 miljoonan euron ja kapasiteetiltaan tonnin biodiesellaitoksen. Kesällä 2012 käynnistyneen hankkeen työpaikkavaikutukset olivat rakentamisaikana n. 200 henkilötyövuotta. Vuonna 2014 joulukuussa valmistunut laitos työllistää suoraan noin 50 henkilöä ja välilliset työpaikkavaikutukset ovat noin 150 henkilötyövuotta. Haasteeksi menestyksekkäälle kaupalliselle toiminnalle voi muodostua EU:n päätös mäntyöljyn luokittelusta joko jätteeksi tai raaka-aineeksi. Metsä Fibre on investoinut Joutsenon sellutehtaan yhteyteen kaasutinlaitoksen (20 milj. ). Laitos on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja tekee sellutehtaan jätteestä eli puunkuoresta kaasua. Tehdas ei näin ollen tuota lainkaan uusiutumattomista polttoaineista peräisin olevaa hiilidioksidia normaalikäynnin aikana. Metsä Fibren Joutsenon tehdas nousee näin edelläkävijäksi uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Metsä Fibrella on myös esiselvitysvaiheessa toinen samankaltainen laitos yhdessä Gasumin ja Helsingin energian kanssa. Tavoitteena on viedä kaasua maakaasuputkia pitkin pääkaupunkiseudulle. Metsäteollisuuden rinnalla metalliteollisuus on Lappeenrannalle merkittävä toimiala, jolla on lähivuosina edessä merkittävänä haasteena sukupolvenvaihdosten myötä toteutettavat omistusjärjestelyt. Kaupungin ja aluetalouden kannalta on tärkeää, että metallialan yritysjärjestelyissä onnistutaan säilyttämään yritysten asiakkuudet ja asiakkuuksien palvelemiseen liittyvät työpaikat omalla alueella. Toimialan yritysten erityispiirteitä ovat uusien teknologioiden nopea soveltaminen tuotteisiin ja niiden valmistukseen, asiakaslähtöiset tuotteet, toimiminen yhteistyöverkostoissa sekä erikoistuminen omille osaamisalueille. Kone- ja metallituoteteollisuudessa on monien suurien toimijoiden lisäksi erittäin paljon pieniä ja keskisuuria teollisuusyrityksiä. Kone- ja metallituoteteollisuus on läheisessä yhteydessä ICT- ja energia-aloihin sekä erityisesti Kaakkois-Suomessa metsä- ja paperialaan.

2 Yritysten tuotantotyö on automatisoitunut nopeasti. Työtehtävät painottuvat laadunvalvontaan ja automaatiojärjestelmien hoitoon sekä tuotantovälineiden ylläpito- ja korjaustöihin. Robotteja, automaattikoneita ja tietotekniikkaa käytetään yhä enemmän. Kädentaitoja tarvitaan silti edelleen. On ennakoitu, että energia- ja ympäristöteknologia (tuotteet ja palvelut) on kone- ja metallituoteteollisuuden seuraava kasvuala. Tulevaisuudessa kone- ja metallituoteteollisuuden alalla kehittäminen tapahtuu yhä enemmän verkostoissa. Alalla tullaan keskittymään entistä enemmän pienten sarjojen ja asiakasräätälöityjen, monipuolista osaamista vaativien laadukkaiden tuotteiden valmistukseen. Lappeenrannassa sijaitsee yksi Suomen kolmesta teknillisestä yliopistosta. Sen ympärille rakentunut Skinnarilan kampusalue toimii kaakkoisen Suomen teknologisen- ja osaamispohjaisen yritystoiminnan ja liikkeenjohdon koulutuksen keskuksena. Teknologiakeskus ja sen ympärille syntyneet yritykset ovat pienentämässä metsäteollisuuden keskeistä roolia kaupungin taloudessa ja aluetaloudessa. Tulevaisuudessa energia-ja cleantech-ala voi nousta metallialan rinnalle merkittävänä teollisuusalana. Muutos : Metsäteollisuuden luonne Lappeenrannan seudulla muuttuu. Perinteinen paperin valmistus vähentyy, kun paperikone 2 ajetaan alas kevään 2015 aikana. Myös huhut toisen paperikoneen alasajosta vellovat. UPM:n toteuttaa alueella uutta strategiaansa, jossa kasvu tulee energian tuotannosta. Joulukuussa 2014 valmistunut biovoimalaitos korvaa kolmanneksen paperikoneen alasajon myötä menetettävistä työpaikoista. Metsäteollisuus on edelleen houkutteleva työnantaja: UPM haki oppisopimustyöhön 20 henkilöä vuonna 2014 ja sai 1200 hakemusta. Tulevaisuudessa ympäristöasiat ja elinkaariajattelu tuotteissa ja tuotannossa korostuvat. Kauppa ja muu palveluala Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto oli milj. euroa vuonna 2013 (v. 2011: 1310 milj.), mikä vastaa 31 %:n osuutta alueen kaikkien yritysten liikevaihdosta (v osuus 29 %). Toimialan henkilöstömäärä, henkilöä vuonna 2013, on 17 % (2011: 4700 henkilöä ja 17 %) kaikkien yritysten ja muiden organisaatioiden henkilöstöstä. Edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna alan liikevaihto tammi-kesäkuussa 2014 oli Lappeenrannassa 2 % alemmalla tasolla. Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan liikevaihdon kehitys on ollut tällä vuosikymmenellä Lappeenrannassa selvästi vahvempaa kuin koko maassa. Liike-elämän palveluiden liikevaihto oli 400 milj. euroa vuonna 2013 (v. 2011: 350 milj), mikä vastaa 9 %:n osuutta (v. 8 %) alueen kaikkien yritysten liikevaihdosta. Toimialan henkilöstömäärä, henkilöä vuonna 2013, on 16 % kaikkien yritysten ja muiden organisaatioiden henkilöstöstä. Vuonna 2011 henkilöstöä oli 4300, mikä oli 15% kaikista organisaatioiden henkilöistä. Lappeenrannan liike-elämän palveluiden liikevaihto oli alkuvuonna 2014 vajaat 4 % korkeammalla tasolla kuin edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Tästä huolimatta alan henkilöstömäärä kääntyi kasvuvaiheen jälkeen laskuun ja supistui 5 % tammi-kesäkuun 2014 aikana alkuvuoteen 2013 verrattuna. Kaupan alan kehitys jatkui suotuisana aina vuoden 2014 kesään asti Lappeenrannassa. Lokakuussa 2014 alkoi ruplan arvon heikkeneminen suhteessa euroon. Yhdistettynä keväällä 2014 käyttöön otettujen Venäjä-vastaisten pakotteiden ja kiristyneen poliittisen ilmapiirin kanssa venäläisten kuluttajien ostovoiman heikentyminen on heijastunut merkittävästi Etelä-Karjalan kaupan volyymeihin ja työllisyyteen.

3 Vuosien nopea kaupan alan rakentaminen on johtanut kaupan alan neliöiden merkittävään kasvuun Lappeenrannan seudulla. Vuoden 2014 loppupuolella heikentynyt kotimainen ja ulkomainen ostovoima ja kuluttajien yleinen varovaisuus on alkanut heijastua kaupan alan toimijoiden vaihtumiseen sekä pienempien ja isompien liikkeiden sulkemisilmoituksiin. Koko seudun kannalta merkittävä Ikea-sijoittautumispäätös on viivästymässä ainakin keväälle Merkittäviä hankkeita mm. Lappeenrannan keskustassa valmistuu kuitenkin aikataulun mukaisesti. Myös huomattavia uusia kohteita erityisesti ydinkeskustassa käynnistetään vuonna Vuonna 2014 Lappeenrannan kaupan osuus koko maan tax free -kaupasta oli 25 %. Global Blue Finland Oy:n tilastoima tax free myynti laski Lappeenrannassa merkittävästi. Vuonna 2014 laskua vuoteen 2013 verrattua kertyi -40% ja tammikuussa 2015 myynnin romahdus oli 70 % edelliseen vuoteen verrattuna. Ruplan kurssin lasku viimeisen vuoden aikana on vaikuttanut odotuksia enemmän kaupan alan työpaikkojen määrään. Myynti- ja palvelutyön ammattiryhmän työttömyyden kasvu jatkuu Elykeskuksen arvioiden mukaan Kaakkois-Suomessa vuonna Joulukuussa 2014 tämän ryhmän työntekijöistä on työttömiä lähes 18 %, lähes 600 henkilöä enemmän kuin vuonna 2013 joulukuussa. Kaakkoisessa Suomessa oli vuoden 2014 lopulla 3600 kaupan alan työntekijää vailla työtä. Muutos: Kauppa- ja muiden palvelualojen liikevaihto on kehittynyt suotuisasti Lappeenrannassa aina kesään 2014 asti. Venäjään kohdistuneet talouspakotteet ja ruplan kurssin aleneminen ovat vaikuttaneet suoraan Lappeenrannan seudun yritysten taxfree-myyntiin, liikevaihtoon sekä työllisten määrään. Keskustan rakentaminen on jatkunut vilkkaana taantumasta huolimatta ja päätöksiä investointien siirtämisestä ei ole tullut muualta kuin IKEA:sta. Matkailu Matkailun kasvu jatkui Lappeenrannassa aina vuoden 2014 kesään asti ja ostosmatkailu on edelleen tärkeä matkailusegmentti. Vuonna 2014 majoituskapasiteetti ei lisääntynyt merkittävästi, mutta Lappeenrannan keskustassa ja sen ympäristössä on suunnitteilla majoitusinvestointeja. Rauhan alueella Holiday Club avasi m2 kokoisen Capri- kauppakeskuksen liiketilat 2013 heinäkuussa. Investoinnin arvo on noin 13 miljoonaa euroa. Tilastotietojen perusteella toiminta kehittyi suotuisasti ja Lappeenrannassa hotellien huonekäyttöaste ja huoneiden keskihinta olivat edelleen korkeimpia Suomessa, Helsingin ja Tampereen jälkeen. Vuosi 2014 oli matkailullisesti hyvä majoituksen suhteen. Hotellihuoneiden keskihinta on edelleen noussut arvoon 88,88 (v huoneen keskihinta 87 ). Vieraiden viipymä on pidentynyt. Venäläisten osuus on pienentynyt, mutta muita ryhmiä on tullut tilalle. Oleellista on, että Lappeenranta poikkeaa kaupunkikohteena muista kaupungeista siinä, että jopa 77 % hotellivieraista ilmoittaa matkan syyksi vapaa-ajan matkan. Toinen huomioitava saikka on, että maat joista on tullut aiempaa enemmän vieraita, ovat niitä joista oli joukkueet Nuorten MMkisoissa. Kotimaan matkailun kasvattamiseksi tapahtumat, ohjelmapalvelut ja matkailun oheispalvelut on kehittämisen kohde. Kesällä 2014 Lappeenrannassa oli viisi musiikkitapahtumaa. Tapahtumat olivat yksityisten yritysten järjestämiä ja onnistuivat hyvin. Tapahtumat ovat suoraan ja välillisesti tärkeitä kesällä kaikki kesäfestivaalit olivat yksityisten omarahoitteisia tuotantoja, joten tapahtumien tukeminen on tärkeää. Vuonna 2012 Nuijamaan rajan ylitti 3,4 miljoonaa henkeä, vuonna ,7 miljoonaa henkeä, vuonna ,0 milj. henkilöä. Rajanylitysten määrä Kaakkois-Suomen raja-asemilla nousi vuoden ,6 miljoonasta vuonna ,4 miljoonaan. Vuonna 2014 rajanylitysten määrä laski

4 merkittävästi 8,9 miljoonaan. Määrän laskeminen korreloi suoraan Venäjään kohdistuneita talouspakotteita ja ruplan kurssin laskua. Turistimäärän kasvaminen ja nykyisellään säilyttäminen edellyttää uusia investointeja. Vuonna 2012 valmistui Kanavan matkailupuiston aluesuunnitelma. Matkailupuistosta on suunniteltu kattava ja mielenkiintoinen kokonaisuus, jonka sijainti Nuijamaantien ja valtatie 6:n risteyksessä on erinomainen. IKEAN ja Ikanon rakentaminen parantavat liiketoimintamahdollisuuksia entisestään. Matkailupuistoalueen rakentuminen edellyttää investointien löytämistä. Alueellisesta yhteismarkkinoinnista vastaa gosaimaa, joka on vakiinnuttanut toimintamuotoaan. GoSaimaan toiminnassa ovat mukana kaikki tärkeimmät toimijat talousalueella. Sen laajentamista Etelä-Savon alueelle selvitetään. Tärkeimpänä haasteena on saada ostosmatkailijat viipymään alueella pidempään. Oleskelun pidentäminen edellyttäisi aktiviteettejä ja vierailukohteita, tekemistä ja nähtävää. Matkailuelinkeinon mahdollisuus tulevaisuudessa on saada suurempi osa ostosmatkailijoista myös matkailutuotteiden ja -palveluiden asiakkaiksi. Tapahtumat, ohjelmapalvelut ja markkinaviestin välittäminen ovat keskeisiä tehtäviä. Avoin langaton verkko (wlan) keskustan alueella olisi kannattava investointi tähän suuntaan. Kaupunkiin tulisi saada lisää majoituskapasiteettia. Rauhaan rakennetut majoituskohteet eivät vaikuttaneet negatiivisesti majoitusyritysten käyttöasteisiin tai toteutuneisiin huonehintoihin. Lentoliikenteen kannalta on erityisen tärkeää, että tänne saapuville matkustajille on yöpymispaikkoja. Muutos: Matkailijoiden määrä jatkoi kasvuaan aina kesään 2014 asti. Suurin osa matkailijoista on venäläisiä, joten rajanylitysten määrä lasku vaikutti suoraan liikkeiden liikevaihdon määrään. Tax free myynti on laskenut merkittävästi viimeisin puolen vuoden aikana. Rakentaminen ja tonttitarjonta Rakentaminen on Lappeenrannan alueella merkittävää verrattuna muuhun Suomeen. Rakentamista ovat piristäneet talonrakennuksen ohella matkailuhankkeet sekä maanrakennustyöt. Lappeenrannan keskusta muuttuu ja kehittyy vauhdilla. Technopoliksen Vapaudenaukion 2.vaiheen rakentaminen on loppusuoralla ja tilat valmistuvat yhteistyössä Assi Groupin kanssa helmikuun aikana. Ilmarinen ja Citycon ovat aloittaneet Lappeenrannan ydinkeskustassa sijaitsevan kauppakeskus IsoKristiinan laajentamisen ja uudistamisen. Kokonaisinvestoinnin arvo on noin 100 miljoonaa euroa. Laajennuksessa kauppakeskuksen vuokrattava ala kasvaa neliömetriin.ilmarinen ja Citycon avaavat kolme neljäsosaa uudistetusta ja laajennetusta kauppakeskuksesta toukokuussa 2015 ja loput saman vuoden lokakuussa. Rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa IsoKristiinaan sijoittuvat Lappeenrannan kaupunginteatterin uudet tilat ja Finnkinon elokuvateatteri tulevat toimimaan kauppakeskuksen tiloissa. IsoKristiinan lisäksi City-korttelin kehitys on ajankohtainen. City-korttelin suunnitelmien tavoitteena on tehdä korttelista vetovoimainen asuin- ja liikekortteli, joka tulee aukioineen olemaan kaupunkilaisten tärkein kohtaamispaikka läpi vuoden. Rakennusliike Lemminkäinen on aloittanut Osuuspankin uuden pankkikiinteistön rakentamisen ja Jatke Oy käynnistää vuoden 2014 aikana Koulukadun puoleisen korttelinosan kehityksen. Keskusta-alueen lisäksi kaupan alan tarjonta kasvaa erityisesti Nuijamaantien varrella. Nuijamaantien ja VT6-risteykseen suunniteltu IKEA:n tavaratalon ja Ikano kauppakeskuksen yhteensä n m² kauppapaikan on tarkoitus valmistua lähivuosina. IKEA on aloittanut maanrakennustyöt tontilla. Lopullinen päätös investoinnista on viivästynyt, mutta sitä odotetaan vuoden 2015 aikana.

5 Lappeenrannan keskustassa ovat käynnistyneet tai on käynnistymässä useita suuria rakennushankkeita. Suurimmat liike- ja asuntorakentamiskohteet ovat IsoKristiinan laajennus, City-Kortteli sekä Technopoliksen laajennus. Pikisaaressa rakentuu uusia kerrostaloja ja keskustassa Energiatontille on suunnitteilla uusia kerrostaloja. Torin ympärillä oleviin kohtiin suunnitellaan mm. perusparannuksia ja korotuksia. Keskustaan tulee myös merkittävästi uutta maanalaista paikoitustilaa. Keskustan ulkopuolella odotetaan lopullisia päätöksiä mm. Huhtiniemen hotellihankkeesta. Toimitilakysyntä on Lappeenrannassa hieman heikentynyt viime vuosien tasosta. Liiketilaa on hyvin tarjolla niin pienemmille kuin isommille toimijoille. Uusien tilojen kysyntä on kuitenkin vilkasta. Seuraava suurempi suunnittelukohde on nykyisen kaupunginteatterin tontti, joka vapautuu, kun uusi kaupunginteatteri avataan kauppakeskus IsoKristiinan laajennusosan yhteyteen vuoden 2016 alussa. Suunnittelualueelle on mahdollista sijoittaa esim. asunto-, toimisto-, liike-, hotelli- tai palvelurakentamista. Katutasoon on sijoitettava liiketiloja. Tontista on käynnissä tontinluovutuskilpailu. Muutokset Keskusta-alueen rakentaminen on ollut vilkasta viimeisen parin vuoden aikana. Vuoden 2015 aikana valmistuvat uudistettu ja laajennettu IsoKristiina uuden kaupunginteatterin kera sekä Technopolis II vapaudenaukiolle. Taantuma näkyy vapaina liiketiloina myös ydinkeskustan ostoskeskuksissa ja viivyttää joitakin investointipäätöksiä. Koulutus ja tutkimus Lappeenrannassa sijaitsee yksi Suomen kolmesta teknillisestä yliopistosta. Tekniikan ohella yliopisto tarjoaa myös kaupallista korkeakoulutusta. Yliopiston ympärille rakentunut Skinnarilan kampusalue toimii kaakkoisen Suomen teknologisen yritystoiminnan ja liikkeenjohdon koulutuksen keskuksena. Parhaana kampuksena palkittu yliopiston Green Campus ilmentää yliopiston vihreitä arvoja ja vahvaa energiaosaamista. Green Campus on ainutlaatuinen tutkimus- ja opetusympäristö, jossa luodaan kestäviä ratkaisuja globaaleihin haasteisiin käyttämällä yliopiston omia innovaatioita. Kampusalueelle on sijoittunut myös Saimaan ammattikorkeakoulu (Saimia), jossa on kaupan ja tekniikan opetuksen lisäksi myös vahva terveydenhuollon koulutusyhteisö. Opiskelijayhteisössä on noin 7000 korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijaa. Alue tuottaa osaavaa henkilökuntaa maakunnan yrityksiin sekä synnyttää uutta osaamispohjaista liiketoimintaa alueelle syntyvien uusien yritysten muodossa. Alueella syntyy vuosittain noin uutta yritystä, joista osa lähtee nopeaan kasvuun ja osa taas työllistää vain perustajayrittäjänsä. Uusia kasvuyrityksiä odotetaan Skinnarilaan erityisesti energia- ja ympäristötoimialoille sekä ICT-alalle. Kampusalueella toimiva teknologiakeskus ja sen ympärille syntyneet teknologia- ja osaamispohjaiset yritykset (noin 100 kpl) työllistävät liki 900 henkilöä. Kaikkiaan kampusalueella työskentelee noin henkilöä. Vuonna 2014 perustetussa StartupMill-tila on otettu hyvin vastaan ja yhteisöllisessä hautomotilassa työskentelee noin 45 työntekijää. Technopolis Skinnarila muodostaa Kaakkois-Suomen suurimman teknologiyritysten yhteisön. Myös kampusalueen ulkopuolella toimii Lappeenrannassa useita osaamispohjaisia yrityksiä, jotka työllistävät merkittävän määrän koulutettua henkilökuntaa ja vahvistavat Lappeenrannan alueen asemaa Kaakkois-Suomen teknologia- ja osaamispohjaisten yritysten kotipaikkana. Lappeenranta on kiinnostava opiskelupaikkakunta niin peruskoulutus- kuin jatkokoulutusasteillakin. Nykyinen opiskelutarjonta varmistaa perustyövoiman ja joidenkin alojen erikoistyövoimatarjonnan alueen elinkeinoelämän käyttöön. Väestön ikääntyessä Lappeenrannan tilanne on työvoiman saatavuuden osalta selvästi parempi kuin monella muulla seudulla Suomessa.

6 Skinnarilan kampuksella työskentelee kokonaisuudessaan n henkilöä koulutuksen, tutkimuksen ja teknologiayhtiöiden palveluksessa. Opiskelijayhteisössä on n korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijaa. Myös Skinnarilan asuntorakentaminen on kasvussa: Lappeenrannan seudun opiskelijaasuntosäätiö eli LOAS suunnittelee Skinnarilan kampukselle kahta uutta kerrostaloa, joissa on asuntoja noin 150 kpl. Talojen on tarkoitus valmistua vuoden 2015 syksyllä. Uusi energiatehokas 8-kerroksinen asuintalo, LOAS Seppo, on juuri otettu käyttöön. Saimaan ammattiopisto (Sampo) keskittää toimintansa kahdelle kampukselle Lappeenrantaan ja Imatralle. Sampo on tehostanut toimintaansa merkittävästi ja sopeuttanut toimintaansa OPM:n väheneviin rahoituksiin mallikelpoisesti verrattuna muihin suomalaisiin ammattiopistoihin. Myös valmistuneiden määrät ovat hyvin vertailukelpoisia. Sampo on aloittanut yrittäjyyskoulutuksen opiskelijoille yhteistyössä Saimian kanssa. Sen tavoitteena on saada erityisesti sukupolven- ja omistajavaihdoksen edessä oleville yrittäjille hyvä kanava löytää uusi jatkaja liiketoiminnalle. Muutokset: Saimaan ammattikorkeakoulu on integroitunut hyvin osaksi yliopiston kampusaluetta. Yhteiskäytössä on mm. laboratoriotiloja. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on julkistanut uuden strategian viime kesänä valitun uuden rehtorin Anneli Paulin johdolla. Yrittäjyys on nostettu vahvasti eri koulutusohjelmia läpileikkaavaksi teemaksi. Yliopisto on valittu 300 maailman parhaan yliopiston joukkoon. Energiasektori Lappeenrannan teknillisen yliopiston johtama energia- ja ympäristötekniikkaan liittyvä laaja opetusja tutkimustoiminta tukee alueellisen yritystoiminnan kehitystä. Vuosikymmenien tutkimustyö on hiljalleen luomassa alueelle energia-alaan liittyvää yliopistolähtöistä yritystoimintaa. Esimerkiksi sähkömoottoreiden ja -generaattoreiden tuotannossa on jo menestyvää kasvupotentiaalia omaavaa yritystoimintaa. Vesi- ja pientuulivoimageneraattoreiden erikoisvalmistaja AXCO-Motors Oy on jo saavuttanut merkittävän aseman valitsemallaan markkinasegmentillä. Myös raskaan ajoneuvokaluston hybridivoimanlähteiden kehityksessä on tunnistettavissa vastaavaa kasvupotentiaalia omaavaa yritystoimintaa Visedo Oy:ssä, joka on julkisesti noteerattu kahtena peräkkäisenä vuonna lupaavimpien startup -yritysten joukkoon. Uusiutuvan energian tuotanto alueella lisääntyi merkittävästi, kun TuuliMuukko Oy käynnisti Lappeenrannan Muukkoon kesällä 2013 seitsemästä 3 MW:n tuotantoyksiköstä koostuvan sisämaan tuulivoimapuiston. Lisäksi suunnitteilla on enintään yhdeksästä tuotantoyksiköstä koostuvan tuulipuiston sijoittaminen Ruokolahdelle ja vastaavan kokoinen puisto Lemille. Taipalsaarelle vuoden 2012 lopulla sijoitettu yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon tarkoitettu Ekogen Oy:n toimittama BioCHP-laitos tarjoaa mielenkiintoisen kokeiluympäristön uuden sukupolven CHP-laitoksen testaamiseen todellisessa tuotantokäytössä. Aurinkoenergiaan liittyvä liiketoiminta luo myös mielenkiintoisia mahdollisuuksia alueen lukuisille sähkörakentamiseen erikoistuneille yrityksille, sillä Lappeenrannan Energia Oy on ottanut käyttöön hyvitystariffin mikroluokan voimaloiden investointien tueksi vuoden 2013 aikana. Yksityisten kotitalouksien panostus aurinkoenergiaan Etelä-Karjalassa näkyi mm. useampana yhteishankintana. Julkisella sektorilla näkyvimpiä hankkeita olivat Lappeenrannan teknillisen yliopiston aloittama 220kW:n aurinkovoimalainvestointi sekä Lappeenrannan kaupunginlahdelle Green Marina hankkeessa toteutettu aurinkovoimala laituriportteihin. Liiketoimintaa aurinkovoimasta tekevät jo mm. Kaakon Voimatekniikka Oy ja Green Energy Finland Oy.

7 Lappeenrannan seutu on mukana Tekesin koordinoimassa Vaasan kestävät energiaratkaisut INKA -ohjelmassa (Innovatiiviset kaupunkiseudut). Tämä pitkäjänteinen ohjelma mahdollistaa alueen energia- ja ympäristöliiketoiminnan kehittämisen. Esimerkiksi maakunnan uusi jätelieteratkaisu yhdistettynä yhdyskuntajätteiden hyödyntämiseen sekä Skinnarila Green Campus ovat hyviä kokeiluympäristöjä uuden teknologian kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Green Energy Showroom, Lappeenrannan seudulla toimiva vihreän energian verkostotoiminta käynnistettiin Wirman koordinoimana vuonna Verkoston tavoitteena on markkinoida alueen osaamista, verkottaa alueen yrityksiä ja luoda innostusta kestävän kehityksen ympärille niin yritysten kuin kansalaisten taholla. Verkoston jäseniä yhdistää pyrkimys luoda liiketoimintaa kestävän kehityksen ratkaisuista. Muutokset: Green Lappeenrantaan kohdistuvat toimenpiteet ovat lähteneet käyntiin. Vihreä, energiatehokas ja ympäristöä huomioiva innostus on laskeutunut Lappeenrantaan. Yliopisto on profiloinut toimintaansa yhä enemmän kestävän kehityksen ja uusiutuvan energian tutkimukseen ja kehittämiseen. Maa- ja metsätalous Maa- ja metsätalous työllisti vielä vuonna 1987 Lappeenrannassa runsaat henkilöä, mutta vuonna 2010 enää 770 henkilöä. Tuotantomäärät eivät kuitenkaan ole supistuneet samassa suhteessa. Infra ja logistiikka Hyvät, monipuoliset liikenneyhteydet ovat elinkeinoelämän toimintaympäristön perusta. Lappeenrannassa kansainvälisillä liikenneyhteyksillä on erityisen suuri painoarvo. Keskeisiltä osin liikenneinfrastruktuuri on mahdollistanut merkittävän kansainvälisten rajanylitysten määrän kasvun ja vastaa joitakin ruuhkahuippuja lukuun ottamatta tämän päivän vaatimuksia. Työ- ja palvelumarkkinoiden toimivuuden ja kasvumahdollisuuksien osalta valtatie 6:n rakentaminen neljäkaistaiseksi on luonut perustan kaupungin elinkeinoelämän kasvulle. Nykyiset tieverkoston kehityshaasteet painottuvat rajanylityspaikkojen toimivuuden varmistamiseen myös rajanylitysten hitaamman kasvun skenaarioissa. Merkittävänä kehityshaasteena on raideliikenteen kasvumahdollisuuksien ylläpitäminen niin tavarakuin henkilöliikenteenkin osalta. Tehokas raide- ja vesikuljetusjärjestelmä on metsä- ja energiateollisuuden toiminnan ja kasvumahdollisuuksien hyödyntämisen perusedellytys. Myös uusien toimialojen -esimerkiksi kivitoimiala ja matkailusektori - vahvempi kasvu edellyttää logistiikkainfrastruktuurin osalta parempaa hintakilpailukykyä. Lentoliikenteen kehitys on esimerkki kaupungin onnistuneesta elinkeinopolitiikasta. Kansainvälinen lentoliikenne palvelee alueen kansainvälistyvää elinkeinoelämää sekä matkailualan kehittymistä. Nykyisen lentokentän kyky palvella kasvavaa liikennettä on kyseenalainen, joskin tämänhetkinen tilanne on tyydyttävä. Lappeenrannasta on tarjolla kansainvälisiä lentoyhteyksiä. Vuonna 2014 palveltiin Lappeenrannan lentokentällä lentomatkustajaa. Laskua vuoteen 2013 oli -8,9%. Vuonna 2014 Lappeenrannan kenttä oli kansainvälisten matkustajien määrällä mitattuna Suomen 11. suurin.

8 Lappeenrannan pääoperaattorina toimii Ryanair. Lentoyhtiö on ilmoittanut jatkavansa Bergamon reittiä suunnitelmien mukaan, mutta keskeyttävänsä Weezen ja Gironan liikenteen. Jatkossa arvioidaan lentoliikennetarjonnan tulevan monipuolisemmaksi: Kaupunki ja Etelä-Karjalan liitto ovat solmineet aiesopimuksen lentokentän ostamiseksi Finavialta. Paikallinen operointi vaikuttaa mm. lentokentän palvelukonsepteihin vuoden 2016 alusta. Kaupungin työpaikkatonttitarjonta vastaa kysyntään lukuun ottamatta kaupan suuryksikköalueita. Kaupungilla on hyvä tonttitarjontatilanne omaleimaisten teollisuusalueiden yhteydessä. Sähkö- ja tietoliikenneinfrastruktuuri vastaa alueen elinkeinoelämän nykyisiä tarpeita. Kaupungin energiayhtiön linjaukset esim. pientuotannon tarjonnan kasvun tukemiseksi voivat luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja samalla myös infrastruktuurihaasteita sähköverkostoon. Lappeenrannan alueella sijaitseva kansainvälinen tietoliikenneinfrastruktuuri mahdollistaa myös uusien liiketoimintakonseptien toteuttamisen, jolloin sähköverkostoon voi kohdistua investointipaineita. Muutokset: Lentoliikenteen kehitys ja tavoitteet kentän yksityistämisestä tuovat uusia mahdollisuuksia niin matkailun kuin elinkeinoelämänkin näkökulmasta. Taloudelliset vaikutukset Kaupungissa sijaitsevat työpaikat tuottavat kaupungille verotuloja eritoten palkka- ja henkilöverotulojen muodossa. Yritysten ja yhteisöjen maksamaa laskennallista kiinteistöveroa Lappeenrannalle oli verovuoden 2014 kiinteistöverotietojen mukaan 18,2M (rakennukset 15,2M ja maapohja 3,0M ). Yritysten ja yhteisöjen maksama kiinteistövero oli n. 70,5% kaikista kiinteistöveroista.sijaitsevat työpaikat tuottavat kaupungille verotuloja eritoten palkka- ja henkilöverotulojen m u Esimerkkejä muutostrendeistä Muutostrendi Mahdollisuus Uhka Valtatie 6 Työssäkäyntialueen laajentuminen Matkailijavirtojen siirtyminen sisämaahan Rajanylityspaikkojen toimivuus matkailijavirtojen kasvu matkailijavirtojen tyrehtyminen Lentoliikenne lisääntyvät matkustajamäärät markkinointimaksut Tonttitarjonta uuden yritystoiminnan sijoittuminen alueelle kaupan suuryksiköiden sijoittuminen muualla kaupunkirakenteen hajautuminen Yritysten uudet työpaikat asiakkuuksien säilyttäminen sukupolvenvaihdokset Työvoiman sukupolven vaihdokset pkyrityksissä hiljaisen tiedon katoaminen ikääntyminen jaksaminen prosessien kehittyminen Energia-alan kehittyminen ja ympäristönormit luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja markkinoita Lisää teollisuuden ja energiariippuvaisten yritysten kustannuksia Rikkidirektiivi teollisuuden uudistuminen teollisuuden kilpailukyky CE -merkintöihin liittyvät säädökset uudet innovaatiot tuotantoriski

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2014. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.2014

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2014. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.2014 UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 214 Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.214 Kannattavuuden parannusohjelman eteneminen näkyy vahvassa Q1 214 tuloksessa Q1 14 EBITDA oli 3 miljoonaa euroa (Q1 : 284 milj. euroa) Kannattavuuden

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25 25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku Liikevaihto n. 6 milj. Henkilökunnan määrä 25 Omistajat: Jukka Itkonen 55%, Reijo Lappalainen 34 %, Hannu Janhunen 7 %, Muu avainhenkilöstö

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008 M-real Osavuosikatsaus 1-3Q 28 Päivitetty raportointirakenne Raportointirakennetta on muutettu syyskuussa 28 julkistetun Graphic Papers-kaupan seurauksena Kauppaan kuuluvat yksiköt on raportoitu lopetetuissa

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Petri J. Kokko / N-Clean

Petri J. Kokko / N-Clean 9.12.2011 Petri J. Kokko / N-Clean 1 Yhteistyöesitys Pieksämäen kaupunginhallitukselle 23.11.2011 N-Clean Oy Rauno Nurmi hallituksen puheenjohtaja 1. Keitä me olemme? N-Clean Oy on vuonna 2004 perustettu

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Jouni Vihmo, ekonomisti MaRan tiedotustilaisuus, Lasipalatsi 26.6.213 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot