ELINKEINO-OHJELMA, TOIMINTAYMPÄRISTÖANALAYYSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELINKEINO-OHJELMA, TOIMINTAYMPÄRISTÖANALAYYSI"

Transkriptio

1 ELINKEINO-OHJELMA, TOIMINTAYMPÄRISTÖANALAYYSI Metsä- ja metalliteollisuus Viimeisen kahdenkymmen vuoden aikana Suomen keskeisen toimialan - metsäteollisuuden - rakennemuutoksen vaikutukset ovat olleet joillakin paikkakunnilla erittäin raskaat. Tämä on näkynyt esimerkiksi tehtaiden alasajoina ja merkittävänä ja pysyvänä toimialan työttömyyden nousuna. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on UPM:n Kaukaan paperikone 2:sen alasajopäätös, jonka vaikutukset suoraan on 114 työpaikkaan. Myös Lappeenrannassa ja Etelä-Karjalan maakunnassa metsäteollisuus on ulkoistanut toimintaansa ja lopettanut tiettyjä toimintoja. Samalla teollisuus on myös uudistunut, keskittänyt tutkimustoimintansa Lappeenrantaan ja investoinut uuteen tuotantokapasiteettiin sekä teknologiaan. Lappeenranta on edelleen yksi Suomen merkittävistä metsäteollisuuden keskittymistä, jonka kyky vastata myös uusiin liiketoimintahaasteisiin ja markkinoiden tarjoamiin kasvumahdollisuuksiin on hyvä. Merkittävät uhkatekijät, kuten nk. rikkidirektiivi, vaikuttavat teollisuuden kilpailukykyyn kansallisella tasolla. Lappeenrannassa sijaitsevat UPM-Kymmenen sellu- ja paperitehdas, Kaukaan saha, tutkimuskeskus, Metsä Woodin saha ja Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitos. Joutsenossa sijaitsevat Stora Enson Honkalahden saha sekä Metsä Boardin ja Metsä Fibren sellutehtaat. UPM:n strategiana on hakea kasvua energian tuotannosta. UPM on rakentanut Lappeenrannan tehtaille noin 150 miljoonan euron ja kapasiteetiltaan tonnin biodiesellaitoksen. Kesällä 2012 käynnistyneen hankkeen työpaikkavaikutukset olivat rakentamisaikana n. 200 henkilötyövuotta. Vuonna 2014 joulukuussa valmistunut laitos työllistää suoraan noin 50 henkilöä ja välilliset työpaikkavaikutukset ovat noin 150 henkilötyövuotta. Haasteeksi menestyksekkäälle kaupalliselle toiminnalle voi muodostua EU:n päätös mäntyöljyn luokittelusta joko jätteeksi tai raaka-aineeksi. Metsä Fibre on investoinut Joutsenon sellutehtaan yhteyteen kaasutinlaitoksen (20 milj. ). Laitos on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja tekee sellutehtaan jätteestä eli puunkuoresta kaasua. Tehdas ei näin ollen tuota lainkaan uusiutumattomista polttoaineista peräisin olevaa hiilidioksidia normaalikäynnin aikana. Metsä Fibren Joutsenon tehdas nousee näin edelläkävijäksi uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Metsä Fibrella on myös esiselvitysvaiheessa toinen samankaltainen laitos yhdessä Gasumin ja Helsingin energian kanssa. Tavoitteena on viedä kaasua maakaasuputkia pitkin pääkaupunkiseudulle. Metsäteollisuuden rinnalla metalliteollisuus on Lappeenrannalle merkittävä toimiala, jolla on lähivuosina edessä merkittävänä haasteena sukupolvenvaihdosten myötä toteutettavat omistusjärjestelyt. Kaupungin ja aluetalouden kannalta on tärkeää, että metallialan yritysjärjestelyissä onnistutaan säilyttämään yritysten asiakkuudet ja asiakkuuksien palvelemiseen liittyvät työpaikat omalla alueella. Toimialan yritysten erityispiirteitä ovat uusien teknologioiden nopea soveltaminen tuotteisiin ja niiden valmistukseen, asiakaslähtöiset tuotteet, toimiminen yhteistyöverkostoissa sekä erikoistuminen omille osaamisalueille. Kone- ja metallituoteteollisuudessa on monien suurien toimijoiden lisäksi erittäin paljon pieniä ja keskisuuria teollisuusyrityksiä. Kone- ja metallituoteteollisuus on läheisessä yhteydessä ICT- ja energia-aloihin sekä erityisesti Kaakkois-Suomessa metsä- ja paperialaan.

2 Yritysten tuotantotyö on automatisoitunut nopeasti. Työtehtävät painottuvat laadunvalvontaan ja automaatiojärjestelmien hoitoon sekä tuotantovälineiden ylläpito- ja korjaustöihin. Robotteja, automaattikoneita ja tietotekniikkaa käytetään yhä enemmän. Kädentaitoja tarvitaan silti edelleen. On ennakoitu, että energia- ja ympäristöteknologia (tuotteet ja palvelut) on kone- ja metallituoteteollisuuden seuraava kasvuala. Tulevaisuudessa kone- ja metallituoteteollisuuden alalla kehittäminen tapahtuu yhä enemmän verkostoissa. Alalla tullaan keskittymään entistä enemmän pienten sarjojen ja asiakasräätälöityjen, monipuolista osaamista vaativien laadukkaiden tuotteiden valmistukseen. Lappeenrannassa sijaitsee yksi Suomen kolmesta teknillisestä yliopistosta. Sen ympärille rakentunut Skinnarilan kampusalue toimii kaakkoisen Suomen teknologisen- ja osaamispohjaisen yritystoiminnan ja liikkeenjohdon koulutuksen keskuksena. Teknologiakeskus ja sen ympärille syntyneet yritykset ovat pienentämässä metsäteollisuuden keskeistä roolia kaupungin taloudessa ja aluetaloudessa. Tulevaisuudessa energia-ja cleantech-ala voi nousta metallialan rinnalle merkittävänä teollisuusalana. Muutos : Metsäteollisuuden luonne Lappeenrannan seudulla muuttuu. Perinteinen paperin valmistus vähentyy, kun paperikone 2 ajetaan alas kevään 2015 aikana. Myös huhut toisen paperikoneen alasajosta vellovat. UPM:n toteuttaa alueella uutta strategiaansa, jossa kasvu tulee energian tuotannosta. Joulukuussa 2014 valmistunut biovoimalaitos korvaa kolmanneksen paperikoneen alasajon myötä menetettävistä työpaikoista. Metsäteollisuus on edelleen houkutteleva työnantaja: UPM haki oppisopimustyöhön 20 henkilöä vuonna 2014 ja sai 1200 hakemusta. Tulevaisuudessa ympäristöasiat ja elinkaariajattelu tuotteissa ja tuotannossa korostuvat. Kauppa ja muu palveluala Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto oli milj. euroa vuonna 2013 (v. 2011: 1310 milj.), mikä vastaa 31 %:n osuutta alueen kaikkien yritysten liikevaihdosta (v osuus 29 %). Toimialan henkilöstömäärä, henkilöä vuonna 2013, on 17 % (2011: 4700 henkilöä ja 17 %) kaikkien yritysten ja muiden organisaatioiden henkilöstöstä. Edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna alan liikevaihto tammi-kesäkuussa 2014 oli Lappeenrannassa 2 % alemmalla tasolla. Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan liikevaihdon kehitys on ollut tällä vuosikymmenellä Lappeenrannassa selvästi vahvempaa kuin koko maassa. Liike-elämän palveluiden liikevaihto oli 400 milj. euroa vuonna 2013 (v. 2011: 350 milj), mikä vastaa 9 %:n osuutta (v. 8 %) alueen kaikkien yritysten liikevaihdosta. Toimialan henkilöstömäärä, henkilöä vuonna 2013, on 16 % kaikkien yritysten ja muiden organisaatioiden henkilöstöstä. Vuonna 2011 henkilöstöä oli 4300, mikä oli 15% kaikista organisaatioiden henkilöistä. Lappeenrannan liike-elämän palveluiden liikevaihto oli alkuvuonna 2014 vajaat 4 % korkeammalla tasolla kuin edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Tästä huolimatta alan henkilöstömäärä kääntyi kasvuvaiheen jälkeen laskuun ja supistui 5 % tammi-kesäkuun 2014 aikana alkuvuoteen 2013 verrattuna. Kaupan alan kehitys jatkui suotuisana aina vuoden 2014 kesään asti Lappeenrannassa. Lokakuussa 2014 alkoi ruplan arvon heikkeneminen suhteessa euroon. Yhdistettynä keväällä 2014 käyttöön otettujen Venäjä-vastaisten pakotteiden ja kiristyneen poliittisen ilmapiirin kanssa venäläisten kuluttajien ostovoiman heikentyminen on heijastunut merkittävästi Etelä-Karjalan kaupan volyymeihin ja työllisyyteen.

3 Vuosien nopea kaupan alan rakentaminen on johtanut kaupan alan neliöiden merkittävään kasvuun Lappeenrannan seudulla. Vuoden 2014 loppupuolella heikentynyt kotimainen ja ulkomainen ostovoima ja kuluttajien yleinen varovaisuus on alkanut heijastua kaupan alan toimijoiden vaihtumiseen sekä pienempien ja isompien liikkeiden sulkemisilmoituksiin. Koko seudun kannalta merkittävä Ikea-sijoittautumispäätös on viivästymässä ainakin keväälle Merkittäviä hankkeita mm. Lappeenrannan keskustassa valmistuu kuitenkin aikataulun mukaisesti. Myös huomattavia uusia kohteita erityisesti ydinkeskustassa käynnistetään vuonna Vuonna 2014 Lappeenrannan kaupan osuus koko maan tax free -kaupasta oli 25 %. Global Blue Finland Oy:n tilastoima tax free myynti laski Lappeenrannassa merkittävästi. Vuonna 2014 laskua vuoteen 2013 verrattua kertyi -40% ja tammikuussa 2015 myynnin romahdus oli 70 % edelliseen vuoteen verrattuna. Ruplan kurssin lasku viimeisen vuoden aikana on vaikuttanut odotuksia enemmän kaupan alan työpaikkojen määrään. Myynti- ja palvelutyön ammattiryhmän työttömyyden kasvu jatkuu Elykeskuksen arvioiden mukaan Kaakkois-Suomessa vuonna Joulukuussa 2014 tämän ryhmän työntekijöistä on työttömiä lähes 18 %, lähes 600 henkilöä enemmän kuin vuonna 2013 joulukuussa. Kaakkoisessa Suomessa oli vuoden 2014 lopulla 3600 kaupan alan työntekijää vailla työtä. Muutos: Kauppa- ja muiden palvelualojen liikevaihto on kehittynyt suotuisasti Lappeenrannassa aina kesään 2014 asti. Venäjään kohdistuneet talouspakotteet ja ruplan kurssin aleneminen ovat vaikuttaneet suoraan Lappeenrannan seudun yritysten taxfree-myyntiin, liikevaihtoon sekä työllisten määrään. Keskustan rakentaminen on jatkunut vilkkaana taantumasta huolimatta ja päätöksiä investointien siirtämisestä ei ole tullut muualta kuin IKEA:sta. Matkailu Matkailun kasvu jatkui Lappeenrannassa aina vuoden 2014 kesään asti ja ostosmatkailu on edelleen tärkeä matkailusegmentti. Vuonna 2014 majoituskapasiteetti ei lisääntynyt merkittävästi, mutta Lappeenrannan keskustassa ja sen ympäristössä on suunnitteilla majoitusinvestointeja. Rauhan alueella Holiday Club avasi m2 kokoisen Capri- kauppakeskuksen liiketilat 2013 heinäkuussa. Investoinnin arvo on noin 13 miljoonaa euroa. Tilastotietojen perusteella toiminta kehittyi suotuisasti ja Lappeenrannassa hotellien huonekäyttöaste ja huoneiden keskihinta olivat edelleen korkeimpia Suomessa, Helsingin ja Tampereen jälkeen. Vuosi 2014 oli matkailullisesti hyvä majoituksen suhteen. Hotellihuoneiden keskihinta on edelleen noussut arvoon 88,88 (v huoneen keskihinta 87 ). Vieraiden viipymä on pidentynyt. Venäläisten osuus on pienentynyt, mutta muita ryhmiä on tullut tilalle. Oleellista on, että Lappeenranta poikkeaa kaupunkikohteena muista kaupungeista siinä, että jopa 77 % hotellivieraista ilmoittaa matkan syyksi vapaa-ajan matkan. Toinen huomioitava saikka on, että maat joista on tullut aiempaa enemmän vieraita, ovat niitä joista oli joukkueet Nuorten MMkisoissa. Kotimaan matkailun kasvattamiseksi tapahtumat, ohjelmapalvelut ja matkailun oheispalvelut on kehittämisen kohde. Kesällä 2014 Lappeenrannassa oli viisi musiikkitapahtumaa. Tapahtumat olivat yksityisten yritysten järjestämiä ja onnistuivat hyvin. Tapahtumat ovat suoraan ja välillisesti tärkeitä kesällä kaikki kesäfestivaalit olivat yksityisten omarahoitteisia tuotantoja, joten tapahtumien tukeminen on tärkeää. Vuonna 2012 Nuijamaan rajan ylitti 3,4 miljoonaa henkeä, vuonna ,7 miljoonaa henkeä, vuonna ,0 milj. henkilöä. Rajanylitysten määrä Kaakkois-Suomen raja-asemilla nousi vuoden ,6 miljoonasta vuonna ,4 miljoonaan. Vuonna 2014 rajanylitysten määrä laski

4 merkittävästi 8,9 miljoonaan. Määrän laskeminen korreloi suoraan Venäjään kohdistuneita talouspakotteita ja ruplan kurssin laskua. Turistimäärän kasvaminen ja nykyisellään säilyttäminen edellyttää uusia investointeja. Vuonna 2012 valmistui Kanavan matkailupuiston aluesuunnitelma. Matkailupuistosta on suunniteltu kattava ja mielenkiintoinen kokonaisuus, jonka sijainti Nuijamaantien ja valtatie 6:n risteyksessä on erinomainen. IKEAN ja Ikanon rakentaminen parantavat liiketoimintamahdollisuuksia entisestään. Matkailupuistoalueen rakentuminen edellyttää investointien löytämistä. Alueellisesta yhteismarkkinoinnista vastaa gosaimaa, joka on vakiinnuttanut toimintamuotoaan. GoSaimaan toiminnassa ovat mukana kaikki tärkeimmät toimijat talousalueella. Sen laajentamista Etelä-Savon alueelle selvitetään. Tärkeimpänä haasteena on saada ostosmatkailijat viipymään alueella pidempään. Oleskelun pidentäminen edellyttäisi aktiviteettejä ja vierailukohteita, tekemistä ja nähtävää. Matkailuelinkeinon mahdollisuus tulevaisuudessa on saada suurempi osa ostosmatkailijoista myös matkailutuotteiden ja -palveluiden asiakkaiksi. Tapahtumat, ohjelmapalvelut ja markkinaviestin välittäminen ovat keskeisiä tehtäviä. Avoin langaton verkko (wlan) keskustan alueella olisi kannattava investointi tähän suuntaan. Kaupunkiin tulisi saada lisää majoituskapasiteettia. Rauhaan rakennetut majoituskohteet eivät vaikuttaneet negatiivisesti majoitusyritysten käyttöasteisiin tai toteutuneisiin huonehintoihin. Lentoliikenteen kannalta on erityisen tärkeää, että tänne saapuville matkustajille on yöpymispaikkoja. Muutos: Matkailijoiden määrä jatkoi kasvuaan aina kesään 2014 asti. Suurin osa matkailijoista on venäläisiä, joten rajanylitysten määrä lasku vaikutti suoraan liikkeiden liikevaihdon määrään. Tax free myynti on laskenut merkittävästi viimeisin puolen vuoden aikana. Rakentaminen ja tonttitarjonta Rakentaminen on Lappeenrannan alueella merkittävää verrattuna muuhun Suomeen. Rakentamista ovat piristäneet talonrakennuksen ohella matkailuhankkeet sekä maanrakennustyöt. Lappeenrannan keskusta muuttuu ja kehittyy vauhdilla. Technopoliksen Vapaudenaukion 2.vaiheen rakentaminen on loppusuoralla ja tilat valmistuvat yhteistyössä Assi Groupin kanssa helmikuun aikana. Ilmarinen ja Citycon ovat aloittaneet Lappeenrannan ydinkeskustassa sijaitsevan kauppakeskus IsoKristiinan laajentamisen ja uudistamisen. Kokonaisinvestoinnin arvo on noin 100 miljoonaa euroa. Laajennuksessa kauppakeskuksen vuokrattava ala kasvaa neliömetriin.ilmarinen ja Citycon avaavat kolme neljäsosaa uudistetusta ja laajennetusta kauppakeskuksesta toukokuussa 2015 ja loput saman vuoden lokakuussa. Rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa IsoKristiinaan sijoittuvat Lappeenrannan kaupunginteatterin uudet tilat ja Finnkinon elokuvateatteri tulevat toimimaan kauppakeskuksen tiloissa. IsoKristiinan lisäksi City-korttelin kehitys on ajankohtainen. City-korttelin suunnitelmien tavoitteena on tehdä korttelista vetovoimainen asuin- ja liikekortteli, joka tulee aukioineen olemaan kaupunkilaisten tärkein kohtaamispaikka läpi vuoden. Rakennusliike Lemminkäinen on aloittanut Osuuspankin uuden pankkikiinteistön rakentamisen ja Jatke Oy käynnistää vuoden 2014 aikana Koulukadun puoleisen korttelinosan kehityksen. Keskusta-alueen lisäksi kaupan alan tarjonta kasvaa erityisesti Nuijamaantien varrella. Nuijamaantien ja VT6-risteykseen suunniteltu IKEA:n tavaratalon ja Ikano kauppakeskuksen yhteensä n m² kauppapaikan on tarkoitus valmistua lähivuosina. IKEA on aloittanut maanrakennustyöt tontilla. Lopullinen päätös investoinnista on viivästynyt, mutta sitä odotetaan vuoden 2015 aikana.

5 Lappeenrannan keskustassa ovat käynnistyneet tai on käynnistymässä useita suuria rakennushankkeita. Suurimmat liike- ja asuntorakentamiskohteet ovat IsoKristiinan laajennus, City-Kortteli sekä Technopoliksen laajennus. Pikisaaressa rakentuu uusia kerrostaloja ja keskustassa Energiatontille on suunnitteilla uusia kerrostaloja. Torin ympärillä oleviin kohtiin suunnitellaan mm. perusparannuksia ja korotuksia. Keskustaan tulee myös merkittävästi uutta maanalaista paikoitustilaa. Keskustan ulkopuolella odotetaan lopullisia päätöksiä mm. Huhtiniemen hotellihankkeesta. Toimitilakysyntä on Lappeenrannassa hieman heikentynyt viime vuosien tasosta. Liiketilaa on hyvin tarjolla niin pienemmille kuin isommille toimijoille. Uusien tilojen kysyntä on kuitenkin vilkasta. Seuraava suurempi suunnittelukohde on nykyisen kaupunginteatterin tontti, joka vapautuu, kun uusi kaupunginteatteri avataan kauppakeskus IsoKristiinan laajennusosan yhteyteen vuoden 2016 alussa. Suunnittelualueelle on mahdollista sijoittaa esim. asunto-, toimisto-, liike-, hotelli- tai palvelurakentamista. Katutasoon on sijoitettava liiketiloja. Tontista on käynnissä tontinluovutuskilpailu. Muutokset Keskusta-alueen rakentaminen on ollut vilkasta viimeisen parin vuoden aikana. Vuoden 2015 aikana valmistuvat uudistettu ja laajennettu IsoKristiina uuden kaupunginteatterin kera sekä Technopolis II vapaudenaukiolle. Taantuma näkyy vapaina liiketiloina myös ydinkeskustan ostoskeskuksissa ja viivyttää joitakin investointipäätöksiä. Koulutus ja tutkimus Lappeenrannassa sijaitsee yksi Suomen kolmesta teknillisestä yliopistosta. Tekniikan ohella yliopisto tarjoaa myös kaupallista korkeakoulutusta. Yliopiston ympärille rakentunut Skinnarilan kampusalue toimii kaakkoisen Suomen teknologisen yritystoiminnan ja liikkeenjohdon koulutuksen keskuksena. Parhaana kampuksena palkittu yliopiston Green Campus ilmentää yliopiston vihreitä arvoja ja vahvaa energiaosaamista. Green Campus on ainutlaatuinen tutkimus- ja opetusympäristö, jossa luodaan kestäviä ratkaisuja globaaleihin haasteisiin käyttämällä yliopiston omia innovaatioita. Kampusalueelle on sijoittunut myös Saimaan ammattikorkeakoulu (Saimia), jossa on kaupan ja tekniikan opetuksen lisäksi myös vahva terveydenhuollon koulutusyhteisö. Opiskelijayhteisössä on noin 7000 korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijaa. Alue tuottaa osaavaa henkilökuntaa maakunnan yrityksiin sekä synnyttää uutta osaamispohjaista liiketoimintaa alueelle syntyvien uusien yritysten muodossa. Alueella syntyy vuosittain noin uutta yritystä, joista osa lähtee nopeaan kasvuun ja osa taas työllistää vain perustajayrittäjänsä. Uusia kasvuyrityksiä odotetaan Skinnarilaan erityisesti energia- ja ympäristötoimialoille sekä ICT-alalle. Kampusalueella toimiva teknologiakeskus ja sen ympärille syntyneet teknologia- ja osaamispohjaiset yritykset (noin 100 kpl) työllistävät liki 900 henkilöä. Kaikkiaan kampusalueella työskentelee noin henkilöä. Vuonna 2014 perustetussa StartupMill-tila on otettu hyvin vastaan ja yhteisöllisessä hautomotilassa työskentelee noin 45 työntekijää. Technopolis Skinnarila muodostaa Kaakkois-Suomen suurimman teknologiyritysten yhteisön. Myös kampusalueen ulkopuolella toimii Lappeenrannassa useita osaamispohjaisia yrityksiä, jotka työllistävät merkittävän määrän koulutettua henkilökuntaa ja vahvistavat Lappeenrannan alueen asemaa Kaakkois-Suomen teknologia- ja osaamispohjaisten yritysten kotipaikkana. Lappeenranta on kiinnostava opiskelupaikkakunta niin peruskoulutus- kuin jatkokoulutusasteillakin. Nykyinen opiskelutarjonta varmistaa perustyövoiman ja joidenkin alojen erikoistyövoimatarjonnan alueen elinkeinoelämän käyttöön. Väestön ikääntyessä Lappeenrannan tilanne on työvoiman saatavuuden osalta selvästi parempi kuin monella muulla seudulla Suomessa.

6 Skinnarilan kampuksella työskentelee kokonaisuudessaan n henkilöä koulutuksen, tutkimuksen ja teknologiayhtiöiden palveluksessa. Opiskelijayhteisössä on n korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijaa. Myös Skinnarilan asuntorakentaminen on kasvussa: Lappeenrannan seudun opiskelijaasuntosäätiö eli LOAS suunnittelee Skinnarilan kampukselle kahta uutta kerrostaloa, joissa on asuntoja noin 150 kpl. Talojen on tarkoitus valmistua vuoden 2015 syksyllä. Uusi energiatehokas 8-kerroksinen asuintalo, LOAS Seppo, on juuri otettu käyttöön. Saimaan ammattiopisto (Sampo) keskittää toimintansa kahdelle kampukselle Lappeenrantaan ja Imatralle. Sampo on tehostanut toimintaansa merkittävästi ja sopeuttanut toimintaansa OPM:n väheneviin rahoituksiin mallikelpoisesti verrattuna muihin suomalaisiin ammattiopistoihin. Myös valmistuneiden määrät ovat hyvin vertailukelpoisia. Sampo on aloittanut yrittäjyyskoulutuksen opiskelijoille yhteistyössä Saimian kanssa. Sen tavoitteena on saada erityisesti sukupolven- ja omistajavaihdoksen edessä oleville yrittäjille hyvä kanava löytää uusi jatkaja liiketoiminnalle. Muutokset: Saimaan ammattikorkeakoulu on integroitunut hyvin osaksi yliopiston kampusaluetta. Yhteiskäytössä on mm. laboratoriotiloja. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on julkistanut uuden strategian viime kesänä valitun uuden rehtorin Anneli Paulin johdolla. Yrittäjyys on nostettu vahvasti eri koulutusohjelmia läpileikkaavaksi teemaksi. Yliopisto on valittu 300 maailman parhaan yliopiston joukkoon. Energiasektori Lappeenrannan teknillisen yliopiston johtama energia- ja ympäristötekniikkaan liittyvä laaja opetusja tutkimustoiminta tukee alueellisen yritystoiminnan kehitystä. Vuosikymmenien tutkimustyö on hiljalleen luomassa alueelle energia-alaan liittyvää yliopistolähtöistä yritystoimintaa. Esimerkiksi sähkömoottoreiden ja -generaattoreiden tuotannossa on jo menestyvää kasvupotentiaalia omaavaa yritystoimintaa. Vesi- ja pientuulivoimageneraattoreiden erikoisvalmistaja AXCO-Motors Oy on jo saavuttanut merkittävän aseman valitsemallaan markkinasegmentillä. Myös raskaan ajoneuvokaluston hybridivoimanlähteiden kehityksessä on tunnistettavissa vastaavaa kasvupotentiaalia omaavaa yritystoimintaa Visedo Oy:ssä, joka on julkisesti noteerattu kahtena peräkkäisenä vuonna lupaavimpien startup -yritysten joukkoon. Uusiutuvan energian tuotanto alueella lisääntyi merkittävästi, kun TuuliMuukko Oy käynnisti Lappeenrannan Muukkoon kesällä 2013 seitsemästä 3 MW:n tuotantoyksiköstä koostuvan sisämaan tuulivoimapuiston. Lisäksi suunnitteilla on enintään yhdeksästä tuotantoyksiköstä koostuvan tuulipuiston sijoittaminen Ruokolahdelle ja vastaavan kokoinen puisto Lemille. Taipalsaarelle vuoden 2012 lopulla sijoitettu yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon tarkoitettu Ekogen Oy:n toimittama BioCHP-laitos tarjoaa mielenkiintoisen kokeiluympäristön uuden sukupolven CHP-laitoksen testaamiseen todellisessa tuotantokäytössä. Aurinkoenergiaan liittyvä liiketoiminta luo myös mielenkiintoisia mahdollisuuksia alueen lukuisille sähkörakentamiseen erikoistuneille yrityksille, sillä Lappeenrannan Energia Oy on ottanut käyttöön hyvitystariffin mikroluokan voimaloiden investointien tueksi vuoden 2013 aikana. Yksityisten kotitalouksien panostus aurinkoenergiaan Etelä-Karjalassa näkyi mm. useampana yhteishankintana. Julkisella sektorilla näkyvimpiä hankkeita olivat Lappeenrannan teknillisen yliopiston aloittama 220kW:n aurinkovoimalainvestointi sekä Lappeenrannan kaupunginlahdelle Green Marina hankkeessa toteutettu aurinkovoimala laituriportteihin. Liiketoimintaa aurinkovoimasta tekevät jo mm. Kaakon Voimatekniikka Oy ja Green Energy Finland Oy.

7 Lappeenrannan seutu on mukana Tekesin koordinoimassa Vaasan kestävät energiaratkaisut INKA -ohjelmassa (Innovatiiviset kaupunkiseudut). Tämä pitkäjänteinen ohjelma mahdollistaa alueen energia- ja ympäristöliiketoiminnan kehittämisen. Esimerkiksi maakunnan uusi jätelieteratkaisu yhdistettynä yhdyskuntajätteiden hyödyntämiseen sekä Skinnarila Green Campus ovat hyviä kokeiluympäristöjä uuden teknologian kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Green Energy Showroom, Lappeenrannan seudulla toimiva vihreän energian verkostotoiminta käynnistettiin Wirman koordinoimana vuonna Verkoston tavoitteena on markkinoida alueen osaamista, verkottaa alueen yrityksiä ja luoda innostusta kestävän kehityksen ympärille niin yritysten kuin kansalaisten taholla. Verkoston jäseniä yhdistää pyrkimys luoda liiketoimintaa kestävän kehityksen ratkaisuista. Muutokset: Green Lappeenrantaan kohdistuvat toimenpiteet ovat lähteneet käyntiin. Vihreä, energiatehokas ja ympäristöä huomioiva innostus on laskeutunut Lappeenrantaan. Yliopisto on profiloinut toimintaansa yhä enemmän kestävän kehityksen ja uusiutuvan energian tutkimukseen ja kehittämiseen. Maa- ja metsätalous Maa- ja metsätalous työllisti vielä vuonna 1987 Lappeenrannassa runsaat henkilöä, mutta vuonna 2010 enää 770 henkilöä. Tuotantomäärät eivät kuitenkaan ole supistuneet samassa suhteessa. Infra ja logistiikka Hyvät, monipuoliset liikenneyhteydet ovat elinkeinoelämän toimintaympäristön perusta. Lappeenrannassa kansainvälisillä liikenneyhteyksillä on erityisen suuri painoarvo. Keskeisiltä osin liikenneinfrastruktuuri on mahdollistanut merkittävän kansainvälisten rajanylitysten määrän kasvun ja vastaa joitakin ruuhkahuippuja lukuun ottamatta tämän päivän vaatimuksia. Työ- ja palvelumarkkinoiden toimivuuden ja kasvumahdollisuuksien osalta valtatie 6:n rakentaminen neljäkaistaiseksi on luonut perustan kaupungin elinkeinoelämän kasvulle. Nykyiset tieverkoston kehityshaasteet painottuvat rajanylityspaikkojen toimivuuden varmistamiseen myös rajanylitysten hitaamman kasvun skenaarioissa. Merkittävänä kehityshaasteena on raideliikenteen kasvumahdollisuuksien ylläpitäminen niin tavarakuin henkilöliikenteenkin osalta. Tehokas raide- ja vesikuljetusjärjestelmä on metsä- ja energiateollisuuden toiminnan ja kasvumahdollisuuksien hyödyntämisen perusedellytys. Myös uusien toimialojen -esimerkiksi kivitoimiala ja matkailusektori - vahvempi kasvu edellyttää logistiikkainfrastruktuurin osalta parempaa hintakilpailukykyä. Lentoliikenteen kehitys on esimerkki kaupungin onnistuneesta elinkeinopolitiikasta. Kansainvälinen lentoliikenne palvelee alueen kansainvälistyvää elinkeinoelämää sekä matkailualan kehittymistä. Nykyisen lentokentän kyky palvella kasvavaa liikennettä on kyseenalainen, joskin tämänhetkinen tilanne on tyydyttävä. Lappeenrannasta on tarjolla kansainvälisiä lentoyhteyksiä. Vuonna 2014 palveltiin Lappeenrannan lentokentällä lentomatkustajaa. Laskua vuoteen 2013 oli -8,9%. Vuonna 2014 Lappeenrannan kenttä oli kansainvälisten matkustajien määrällä mitattuna Suomen 11. suurin.

8 Lappeenrannan pääoperaattorina toimii Ryanair. Lentoyhtiö on ilmoittanut jatkavansa Bergamon reittiä suunnitelmien mukaan, mutta keskeyttävänsä Weezen ja Gironan liikenteen. Jatkossa arvioidaan lentoliikennetarjonnan tulevan monipuolisemmaksi: Kaupunki ja Etelä-Karjalan liitto ovat solmineet aiesopimuksen lentokentän ostamiseksi Finavialta. Paikallinen operointi vaikuttaa mm. lentokentän palvelukonsepteihin vuoden 2016 alusta. Kaupungin työpaikkatonttitarjonta vastaa kysyntään lukuun ottamatta kaupan suuryksikköalueita. Kaupungilla on hyvä tonttitarjontatilanne omaleimaisten teollisuusalueiden yhteydessä. Sähkö- ja tietoliikenneinfrastruktuuri vastaa alueen elinkeinoelämän nykyisiä tarpeita. Kaupungin energiayhtiön linjaukset esim. pientuotannon tarjonnan kasvun tukemiseksi voivat luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja samalla myös infrastruktuurihaasteita sähköverkostoon. Lappeenrannan alueella sijaitseva kansainvälinen tietoliikenneinfrastruktuuri mahdollistaa myös uusien liiketoimintakonseptien toteuttamisen, jolloin sähköverkostoon voi kohdistua investointipaineita. Muutokset: Lentoliikenteen kehitys ja tavoitteet kentän yksityistämisestä tuovat uusia mahdollisuuksia niin matkailun kuin elinkeinoelämänkin näkökulmasta. Taloudelliset vaikutukset Kaupungissa sijaitsevat työpaikat tuottavat kaupungille verotuloja eritoten palkka- ja henkilöverotulojen muodossa. Yritysten ja yhteisöjen maksamaa laskennallista kiinteistöveroa Lappeenrannalle oli verovuoden 2014 kiinteistöverotietojen mukaan 18,2M (rakennukset 15,2M ja maapohja 3,0M ). Yritysten ja yhteisöjen maksama kiinteistövero oli n. 70,5% kaikista kiinteistöveroista.sijaitsevat työpaikat tuottavat kaupungille verotuloja eritoten palkka- ja henkilöverotulojen m u Esimerkkejä muutostrendeistä Muutostrendi Mahdollisuus Uhka Valtatie 6 Työssäkäyntialueen laajentuminen Matkailijavirtojen siirtyminen sisämaahan Rajanylityspaikkojen toimivuus matkailijavirtojen kasvu matkailijavirtojen tyrehtyminen Lentoliikenne lisääntyvät matkustajamäärät markkinointimaksut Tonttitarjonta uuden yritystoiminnan sijoittuminen alueelle kaupan suuryksiköiden sijoittuminen muualla kaupunkirakenteen hajautuminen Yritysten uudet työpaikat asiakkuuksien säilyttäminen sukupolvenvaihdokset Työvoiman sukupolven vaihdokset pkyrityksissä hiljaisen tiedon katoaminen ikääntyminen jaksaminen prosessien kehittyminen Energia-alan kehittyminen ja ympäristönormit luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja markkinoita Lisää teollisuuden ja energiariippuvaisten yritysten kustannuksia Rikkidirektiivi teollisuuden uudistuminen teollisuuden kilpailukyky CE -merkintöihin liittyvät säädökset uudet innovaatiot tuotantoriski

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan!

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Lappeenranta lyhyesti Kuningatar Kristiina perusti kaupungin vuonna 1649. Kansainvälinen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Itärajan kasvumaakunta

Itärajan kasvumaakunta Kestävä kehitys on yhteistyötä parhaat käytännöt kunnissa Itärajan kasvumaakunta maakuntajohtaja Matti Viialainen Holiday Club Saimaa 28.1.2014 Uusiutuva Etelä-Karjala Vihreitä hankkeita: Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet

Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet Talouskehityksen heikkeneminen taitetaan kasvulla - Perinteisten toimialojen kilpailukyvyn vahvistaminen - Paikallisten PK-yritysten toiminnan ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Lappeenranta 2028 strategian päivitys ja uusi Kansainvälistymis- ja Venäjä-ohjelma

Lappeenranta 2028 strategian päivitys ja uusi Kansainvälistymis- ja Venäjä-ohjelma Kaupunginhallitus 234 25.05.2015 Kaupunginvaltuusto 54 01.06.2015 Lappeenranta 2028 strategian päivitys ja uusi Kansainvälistymis- ja Venäjä-ohjelma 74/00.01.03.00/2013 KH 234 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2017

Keski-Suomen Aikajana 4/2017 Keski-Suomen Aikajana 4/2017 Tilanne 30.6.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu jatkui kiivaana vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014

KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014 KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014 JOENSUUN KAUPUNGIN JA KESKEISTEN TOIMIJOIDEN NÄKEMYS KAUPUNKISEUDUN YHTEISISTÄ KASVUVALINNOISTA Kestävästi kasvava,

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa Matkalle puhtaampaan maailmaan Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa 30.1.2017 METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset resurssit Globaalin talouden

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto) YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2017

Keski-Suomen Aikajana 3/2017 Keski-Suomen Aikajana 3/2017 Maakuntahallitus 25.8.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu kiihtyi teollisuuden avulla ja on syntynyt positiivinen kasvunkierre Aikajana 4/2017 julkaistaan lokakuun alussa

Lisätiedot

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015 Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab Esityksen sisältö EnergyVaasa tästä on kyse Vaasan valinnat Kestävät energiaratkaisut INKA kasvun tukena Case Wasa Station EnergyVaasa

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Lappeenranta Kohti resurssiviisautta

Lappeenranta Kohti resurssiviisautta Lappeenranta Kohti resurssiviisautta Kohti resurssiviisautta Lappeenrannan kaupunki pilottina Lappeenrannan kaupunki on yksi kolmesta kaupungista SITRA:n Kohti Resurssiviisautta hankkeessa (Turku, Forssa)

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Joululomasesonki lyhyt, mutta selvästi aiempaa vilkkaampi

Joululomasesonki lyhyt, mutta selvästi aiempaa vilkkaampi Joululomasesonki lyhyt, mutta selvästi aiempaa vilkkaampi 28.12. ja 31.12.216 välisenä aikana venäläismatkailijoita saapui Suomeen 21 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten. Vuoden

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U

L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S 2 0 1 7 - L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U Lappi avainlukuina Lapin työpaikoista kaikkiaan 63 prosenttia on yksityissektorilla

Lisätiedot

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos 2018-2020 Tulevaisuustyöpaja 31.01.2017 ELINKEINO-OHJELMA 2018-2020 Suuntaa Valtimon ja Nurmeksen elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä Toteuttaa Valtimon ja Nurmeksen

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Venäläisten matkailu Suomeen

Venäläisten matkailu Suomeen Venäläisten matkailu Suomeen Syksy 2013 2014 2015 Pientä positiivista virettä näkyvissä Tammi-syyskuussa Suomeen saapui Kaakkois-Suomen ja Niiralan raja-asemien kautta noin 2 miljoonaa venäläistä, kun

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Arttu-seminaari 24.5.2011

Arttu-seminaari 24.5.2011 Arttu-seminaari 24.5.2011 Tervetuloa Lappeenrantaan! L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen 1 Lappeenranta 2011 72 000 asukkaan vahva ja monipuolinen maakuntakeskus

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Toukokuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 299 000 yöpymistä, joista suomalaisille 135 000 ja ulkomaalaisille 164 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2014. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.2014

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2014. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.2014 UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 214 Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.214 Kannattavuuden parannusohjelman eteneminen näkyy vahvassa Q1 214 tuloksessa Q1 14 EBITDA oli 3 miljoonaa euroa (Q1 : 284 milj. euroa) Kannattavuuden

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2014

Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot