Asuntosäätiön asiakas- ja tiedotusleht i Miten rakennetaan kerrostalo? Energiatodistuksesta tuli arkipäivää

Transkriptio

1 Kotimaisema Asuntosäätiön asiakas- ja tiedotuslehti Miten rakennetaan kerrostalo? Energiatodistuksesta tuli arkipäivää 15 Kiinteistökohtainen kierrätys alkaa Tapiola uudistuu 6-11 HvH sata vuotta -juhlaviikolla marraskuussa useita tapahtumia. s. 11

2 Pääkirjoitus Kehittyäkseen Tapiola tarvitsee myös uusia asukkaita. Projektinjohtaja Antti Mäkinen s. 6 Toisin tekemisen taito Tässä lehdessä Marraskuussa tulee kuluneeksi sata vuotta Tapiolan luojan ja Asuntosäätiön aikaansaajan Heikki von Hertzenin syntymästä. Tapiolan puutarhakaupungin suunnittelun tausta perustuu lähinnä kansainvälisessä kaupunkisuunnittelussa 1930-luvulta asti kehitettyihin malleihin, joissa pieniä keskitettyjä kaupunkiyhdyskuntia perustettiin suurkaupunkien laitamille rakentamattomille alueille. Tapiolan puistomaiseen ympäristöön mahtuu laaja kirjo suomalaista rakentamista arjen ympäristöistä maamme nykyarkkitehtuurin klassikoihin. Tapiola on myös esimerkki suomalaisen maisemasuunnittelun alkuvaiheista. Asuntosäätiön Tapiola-visio oli Suomen sodanjälkeisissä, juuri säännöstelystä vapautuneissa oloissa huimaava. Velaksi ostettu maa-alue oli pääomien puutteessa rakennettava vaiheittain. Säätiö hankki kullekin osa-alueelle erikseen rahoituksen, josta osa oli aravalainaa, osa tulevien asukkaiden omaa lainaa tai säästöjä. Asuntopulan vuoksi halukkaista asukkaista ei ollut puutetta. Asunnonhankinta vaati rohkeutta, jota kannustettiin tehokkaalla mainonnalla. Me emme halua rakentaa asuntoja ja taloja vaan nykyaikaista yhdyskuntaa, ilmoitti kaupunkirakentamisen merkkimies Heikki von Hertzen 1950-luvun alussa. Väistämättä nousee mieleen, miten Samuli Edelman siirtää biisissä Jos sä tahdot niin pohjoisen luoteeseen. Ajatus on, että mahdotonkin voi joskus muuttua mahdolliseksi, jos tahtoa riittää. Tässä numerossa myös pikakurssi siitä, miten rakennustyö etenee. Rakennetulla ympäristöllä on valtava vaikutus jokapäiväiseen elämäämme. Siihen on sidottu kaksi kolmasosaa kansallisvarallisuudestamme, ja se vastaa 42 prosenttia Suomen energiankulutuksesta. Jotain Suomessa tehdään oikein, sillä esimerkiksi brittiläisen talousaikakauslehti The Economistin tutkimusyksikkö on jälleen sijoittanut Helsingin kahdeksannelle sijalle maailman asuttavimpien kaupunkien joukossa. Hyvä rakentaminen perustuu ammattitaitoon, huolellisuuteen ja luottamukseen. Rakentamisessa ei vain voi noudattaa annettuja säädöksiä ja määräyksiä, vaan pitää toimia vastuullisesti työn jokaisessa vaiheessa perustuksista avainten luovutukseen saakka. Tämä kaikki on ihan arkipäiväistä työtä. Sitähän myös sanotaan, että innovaatio on 1 % inspiraatiota ja 99 % perspiraatiota. Kyse on siis kyvystä muuttaa kohtuullisilla resursseilla idea todeksi tuottamaan merkityksellistä arvoa. Näin kävi Tapiolassa. Päätoimittaja Ritva Bergström Rakennustyöhanke on edennyt tässä vaiheessa jo pitkälle. Tapiola elää muutosten keskellä Näin rakennustyö etenee Ideasta muuttovalmiiksi taloksi. Selvitimme kuinka kerrostalon rakennushanke etenee. Kuvitteellinen viisikerroksinen asuintalo nousi Espoon Suurpeltoon. Sopivan tontin löytymisen jälkeen alkoi monivaiheinen hanke. Puutarhakaupungin perintö Tapiolan isän, Heikki von Hertzenin syntymästä tulee marraskuussa sata vuotta. Samaan aikaan Tapiola elää muutosten keskellä. Säilyykö puutarhakaupungin idylli jatkossakin? Kohti parempaa energiataloutta Viimeistään asunnon vuokrauksen tai myynnin yhteydessä tulee vastaan energiatodistus, joka kertoo rakennuksen energiatehokkuudesta. Todistuksen hankinnasta vastaa rakennuksen omistaja. Ajankohtaista Väestönsuojat tulee pitää kunnossa ja tarkastaa säännöllisesti. Lasin ja pienmetallin kiinteistökohtainen kerääminen alkaa marraskuussa. Energiansäästöviikolla Asuntosäätiön asukkaille lähetetään energiansäästöoppaat. KUSTANTAJA Asuntosäätiö, Tuulikuja 2, ESPOO, p. (09) , Päätoimittaja Ritva Bergström Toimituskunta Helena Hiila, Henri Holmberg, Esa Kankainen, Eija Lopmeri, Raija Mäkinen, Päivi Tulokas, Timo Kivioja ja Kari Toiviainen TUOTANTO TK mediatalo Oy, p , Toimitus Tom Kalima, Timo Kivioja Valokuvaaja Saara Vuorjoki Kannen kuva Lehtikuva/Ensio Ilmonen Piirrokset Juha Hellström Painopaikka Edita Prima, Helsinki Painosmäärä kpl Energiatodistuksessa rakennukselle määritetään energialuokka. 3

3 Teksti Anne Korkala Näin rakennustyö etenee Uusi koti on monelle unelmien täyttymys. Selvitimme mitä kaikkea kerrostalon rakennushanke ideasta muuttovalmiiksi taloksi pitää sisällään. Lyödään lapio maahan ja ruvetaan kaivamaan? Ei ihan. Jouhevastikin etenevä rakennushanke ottaa sopivan tontin löytymisestä käyttöönottoon kokonaisuudessa aikaa jopa kolme vuotta. Jo ennen perustusvaihetta tarvitaan runsaasti ennakkovalmistelua, selvityksiä sekä yhteistoimintaa useiden eri tahojen kanssa. Löysimme Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy:n projektipäällikkö Tuomas Kinnarin kanssa hyvän tontin valmiiksi kaavoitetulta alueelta, ja rakensimme kuvitteellisen viisikerroksisen ARA (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) -rahoitteisen asumisoikeuskohteen Espoon Suurpeltoon. t Kohteen maanrakennustyöt ovat käynnissä. Kuvat Asuntosäätö p Perustukset alkavat valmistua. 1. Hankesuunnitelma Asuntomyyjät, markkinointiosasto sekä rahoitusvastaavat miettivät hankkeen raamit ja kohderyhmän. Tontille teetetään pohjatutkimus. 2. Luonnossuunnittelu Arkkitehdin luonnossuunnitelman pohjalta mietitään hankkeen tehokkuus ja kustannukset. 90 % kustannuksista lyödään lukkoon. 3. Erikoissuunnittelu Projektiin liitetään rakennesuunnittelu, LVI eli lämpö-, vesi- ja ilmastointisuunnittelu, sähkö-, valaistus- ja automaatiosuunnittelu, geosuunnittelu sekä piha- ja pintavesisuunnittelu. 4. Rakennusluvan hakeminen Kunta mukaan hankkeeseen. Rakennuslupahakemus jätetään rakennusvalvontaviranomaisten käsiteltäväksi, ja se on lainvoimainen kuukauden päästä lupapäätöksestä, mikäli kukaan ei valita. 5. Urakkakilpailu Toteutukseen sopivilta rakennusliikkeiltä pyydetään urakkatarjoukset. Mukana yritystä. 6. Päätös hankkeen etenemisestä Rakennuslupa sekä urakkatarjoukset on saatu. Hankkeen hinta on tiedossa. Urakkahinta vahvistetaan ARAssa. 7. Rakentamispäätös Asuntojen myynti alkaa. Tulevat asukkaat voivat vaikuttaa pintamateriaalivalintoihin. 8. Urakkasopimuksen solmiminen 9. Rakentaminen Rakennusvalvonnan aloituskokouksessa sovitaan hankkeen pelisäännöt turvallisen ja laadukkaan toteuttamisen kannalta. Asuntosäätiön projektipäällikkö ja valvoja seuraavat ja ohjaavat rakentamista niin, että projekti etenee urakkasopimuksen ja suunnitelmien mukaisesti. 10. Maanrakennustyöt Pintamaan poisto, ja kaivuutyöt. Mahdollinen louhinta, paalutus ja savimaan vahvistus. 11. Perustukset Valetaan anturat ja muurit, sekä tehdään salaojat, pohjaviemäröinti ja rakennuksen vesieristys. Väestönsuojan rakentaminen. 12. Runko Runko kootaan joko elementeistä tai valetaan paikoillaan. Seinät, välipohjat, ikkunat ja ulko-ovet sekä talotekniikka rakennetaan valmiiksi. Putkitöistä tehdään pääkanavat ja viemärit. 13. Vesikatto Rakennus saadaan säältä suojaan ja vedenpitäväksi. Yleisin kattomuoto on tasakatto, jossa vesieristeenä bitumihuopakate. 14. Harjannostajaiset Yhteinen juhla työntekijöille, suunnittelijoille sekä rakennuttajille. 15. Sisävalmistelutyöt Iso työvaihe, joka sisältää sekä rakennus-, putki- että sähkötöitä, pintakäsittelytöitä ja asennuksia ja viimeistelytöitä. Asuntojen ulkopuolelta rakennetaan valmiiksi porraskäytävät, varastot, väestönsuoja ja muut yleiset tilat. Lopuksi asukkaille järjestetään tilaisuus tutustua huoneistoonsa ennen sen valmistumista. 16. Ulkopuolen työt Rakennus viimeistellään ulkoa muurauksilla, rappauksella, paneloinneilla ja pellityksillä. 17. Loppusiivous Asunnot ovat sisäpuolelta ja yleisten tilojen osalta valmiit. 18. Pihatyöt Pinnat tasataan ja asfaltoidaan. Rakennetaan kiveykset, portaat, luiskat, parkkipaikat, nurmikot ja istutusalueet, varastot, roskakatokset ja leikkipihat, sekä asennetaan pihavalaisimet ja muut ulkovarusteet. 19. Käyttöönotto ja vastaanottovaihe Rakennuksessa tehdään toimintakokeita, mittaus- ja säätötöitä sekä viranomaistarkastukset. Lisäksi sovitaan kohteen luovutuksen yksityiskohdista ja käytännöistä. p Rakennuksen ulko-osat viimeistellään. p Harjannostajaiset ovat takana ja talo on saanut muotonsa. 4 5

4 Teksti Tom Kalima Kuvat Saara Vuorjoki ja Lehtikuva Tuhoavatko muutokset puutarhakaupungin perinnön? Tapiolan syntyyn keskeisesti vaikuttaneen Heikki von Hertzenin syntymästä tulee syksyllä kuluneeksi 100 vuotta. Asian tekee ajankohtaiseksi se, että Tapiolaa kehitetään parhaillaan ja monet kysyvät, onko suunta oikea vai tuhotaanko Tapiolan maineikas perintö? t Projektinjohtaja Antti Mäkinen. t Professori Mari Vaattovaara. Näin Tapiola syntyi Heikki von Hertzen ja arkkitehti Otto-Iivari Meurman saivat 1950 tietää että Hagalundin alueet ovat myytävänä. Kaupat tehtiin kesällä 1951 yhdessä Väestöliiton kanssa. Hinta oli 180 miljoonaa markkaa, mikä on nykyrahassa noin 5 miljoonaa euroa. Hankkeen rakennuttamisen organisointia varten Väestöliitto, SAK, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Invalidiliitto, Virkamiesliitto ja Vuokralaisten keskusliitto perustivat Asuntosäätiön, jolle Hagalundin maat myytiin edelleen. t Ilmakuva puutarhakaupunki Tapiolasta vuonna Lehtikuva 6 7

5 p Tämän päivän rentoa viihtyisyyttä Tapiolan keskustassa. Heikki von Hertzen oli suomalaisen asuntopolitiikan suurvaikuttaja. Hän ideoi mm. arava-järjestelmän sekä Asuntosäätiön perustamisen ja oli myös säätiön toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana 25 vuotta. Väestöliiton toiminnanjohtajana elämäntyönsä tehneenä asuntopolitiikka oli hänelle erittäin läheinen asia. Se oli polttava kysymys silloiselle sodasta toipuvalle Suomelle. Näistä lähtökohdista syntyi ajatus puutarhakaupungista, joka olisi jotain aivan uutta suomalaisessa asuntorakentamisessa. Näin Espooseen syntyi Tapiola, josta lopulta tuli merkittävä myös kansainvälisesti. Kun Tapiola oli syntynyt, Heikki von Hertzen kävi itse kiertämässä Yhdysvaltoja esitellen ylpeästi uutta luomusta. Kiinnostus oli suurta. USA:ssa jopa kopioitiin Tapiolaa ja uudesta asuinalueesta tuli pian todellinen nähtävyys. Yleiseksi tavaksi tuli viedä kaikki pääkaupunkiseudulle tulevat vieraat katsomaan tätä ihmettä. Sinne vaelsivat myös rakentamisen ja arkkitehtuurin ammattilaiset ja harrastajat eri puolilta maailmaa. Arkkitehdit Aarne Ervi, Viljo Revell, Aulis Blomstedt ja Markus Tavio nousivat osittain myös tämän ansiosta kansainväliseen maineeseen. Metro tulee puutarhakaupunkiin. Tapiola on Espoon kaupunginosa numero 12. Se syntyi pääosin ja 1960-luvuilla ja sen yksi suurista rakennuttajista oli Asuntosäätiö. Nyt on sukupolvi jo vaihtunut, mutta kaupunginosan myyttinen maine elää yhä. Monet ovat Metron tulo on varmasti hyvä asia elävän kaupunginosan kannalta. Se voi kuitenkin olla myös uhka, jos käy niin, että metro enemmänkin vie kuin tuo ihmisiä. Kaupunkimaantiedon professori Mari Vaattovaara myös valmiita taistelemaan alkuperäisen Tapiolan puolesta ja ovat sitä mieltä, että siihen ei saa koskea. Metro on ilman muuta suuri mahdollisuus. Se kulkee maan alla eikä sen vuoksi vaikuta millään tavalla kaupunkikuvaan toisin kuin esimerkiksi Kalasatamassa ja Helsingin itäisissä osissa, missä se halkoo lähiöitä maan päällä. Alkuperäiseen Tapiolan puutarhakaupunkiin ei myöskään ole suunnitteilla minkäänlaista täydennysrakentamista, vakuuttaa Espoon projektinjohtaja Antti Mäkinen. Metron tulo on varmasti hyvä asia elävän kaupunginosan kannalta. Se voi kuitenkin olla myös uhka, jos käy niin, että metro enemmänkin vie kuin tuo ihmisiä, sanoo Snellman-palkinnolla palkittu kaupunkimaantiedon professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta. Vaattovaara tarkoittaa, että tehokkaana joukkoliikennevälineenä metro voi myös tehdä Tapiolasta Helsingin lähiön. Tämä on suuri vaara, ellei huolehdita Tapiolan keskustan vetovoimasta. Uhka on todellinen, ellei Tapiolalla ole tarjota jotain sellaista, mitä ei muualta löydy. Rakennusten ja julkisten tilojen pitää mielellään olla sellaisia, että ne säväyttävät ja herättävät suuren yleisön kiinnostuksen. Alueen pitää esimerkiksi houkutella sellaisia hyviä ravintoloita ja kauppoja, joita ei löydy kaikkialta. Kun Tapiolaan rakennetaan jotain uutta, suunnitteluun pitää todella panostaa. Sitä tarkoittaa Tapiolan perintö, Mari Vaattovaara sanoo. Tapiola uudistuu vain reunoiltaan. Antti Mäkinen haluaa rauhoitella niitä, jotka pelkäävät Hertzenin alkuperäisen puutarhakaupungin tuhoamista. Oravannahkatori, pohjoinen Tapiola, Itäkartano, Otsolahden ranta, keskusallas, keskustori, uimahalli, Tapiolan koulu, Silkkiniitty, Leimuniitty jne. ovat merkittäviä tapiolalaisia kohteita. Nämä kaikki säilyvät koskemattomina. Tapiolaa uudistetaan vain sen reuna-alueilta, esimerkiksi Merituulentien ympäriltä, eli alueelta, jota Hertzenkään ei laskenut kuuluvaksi varsinaiseen Tapiolaan. Sinne tulee metroasema ja sen tuntumaan Tuuliniityn asuinalue, jonne rakennetaan Asuntosäätiön ja Metsäliiton yhteisenä hankkeena puukerrostaloja. Sen suunnitelmat ovat peräisin arkkitehtikilpailusta, jossa erityisesti korostettiin Tapiolan hengen kunnioittamista. Tässä onnistuttiin mielestäni erinomaisesti, Mäkinen sanoo. p Tapiolan keskustaa kesällä Lehtikuva/Hans Paul t Kerrostalotyyliä vuonna Lehtikuva/Pertti Jenytin 8 9

6 p Puutarhakaupungin isän, professori Heikki von Hertzenin patsas Sampotorilla Tapiolassa. Lehtikuva/Martti Kainulainen HvH 100 vuotta juhlaviikko p Tapiolasta löytyy myös elämänläheisiä pikkukaupunkinäkymiä. p u 60-luvun maamerkki keskellä kaupunkia. p uu Markkinat, kuten kaupunkikin, ovat asukkaita varten. Vanhojen asuinalueiden kehittäminen on tärkeää. Jos sitä ei tehdä, on vaarana, että kaupunki museoidaan kuoliaaksi. Vanhaa pitää kuitenkin kunnioittaa ja sen henki pitää säilyttää. Kun Tapiola syntyi, se oli tavallaan omassa ajassaan oleva utopia. Tämän hengen jatkaminen on erittäin haastavaa, Vaattovaara sanoo. Hänen mukaansa pelkkä kauppakeskus ei riitä, koska sellaisia on jo. Ihmisille pitää tarjota jotain aivan uutta. Suunnitteluun pitää todella panostaa ja hankkeita on lähestyttävä moniammatillisesti. Jälkeenpäin voidaan sanoa, että Tapiola syntyi aikanaan juuri näin. Suunnittelussa olivat mukana kaikki parhaat voimavarat, rakentamisen, suunnittelun sekä yhteiskuntatieteiden alalta. Kun tähän kaikkeen vielä liitettiin suuri annos idealismia, syntyi jotain ainutkertaista. Tapiolan henki ja fyysinen todellisuus. Antti Mäkinen korostaa, että Tapiolaa uudistettaessa ei kunnioiteta pelkästään sen henkistä perintöä, vaan palautetaan myös sen vanhaa fyysistä todellisuutta. Hyvä esimerkki tästä on Tapiolan syntyaikoina paljon huomiota herättänyt suuri liikenneympyrä Otsolahden tuntumassa. Se on ollut poissa 40 vuotta, mutta nyt se palaa tämän ajan vaatimuksiin sovitettuna. Se tulee sisääntuloksi uudistettavaan keskustaan, jonne tulee runsaasti uusia liiketiloja ja niiden yläpuolelle asuntoja. Keskuksen itäreunaan rakennetaan uusi Stockmannin tavaratalo. Kun se on valmistunut, nykyinen puretaan ja sen paikalle rakennetaan lisää liiketiloja ja asuntoja. Uusista tornitaloista on kiistelty Espoossa vilkkaasti. On pelätty että ne lopullisesti tuhoavat Tapiolan mm. sen vuoksi, että niiden korkeus ylittää vanhana maamerkkinä toimineen keskustornitalon. Kehittyäkseen Tapiola tarvitsee myös uusia asukkaita. Uudet kerrostalot tuovat kaikkiaan noin kerrosneliötä, mikä tarkoittaa noin uutta asukasta, Mäkinen kertoo. Hänen mukaansa talojen rakentamisesta on tehty kolme kaavavalitusta hallinto-oikeuteen. Valitukset koskevat vain rakennusten korkeutta, ei rakentamista. Alkuperäisen suunnitelman mukaan ne olivat korkeampia kuin kuuluisa Tapiolan tornitalo, mutta nyt suunnitelmaa on muutettu siten, että ne eivät ylitä tätä korkeutta, vaan Heikki von Hertzen Syntyi Viipurissa. Oli väestöpolitiikan valtakunnallinen vaikuttaja, ideoi mm. arava-järjestelmän, loi idean Tapiolan puutarhakaupungista Espooseen ja synnytti Asuntosäätiön. Hänen ajatustensa pohjalta laadittiin 1960-luvulla Uusimaa suunnitelma, jonka tavoitteena oli saada Helsingille seitsemän itsenäistä satelliittikaupunkia. Suoritti ylemmän oikeustutkinnon vuonna 1940, sai varatuomarin arvonimen 1947 ja professorin arvonimen Kuoli Helsingissä. niistä tulee kahdeksankerroksisia. Vanha tornitalo jää edelleen Tapiolan korkeimmaksi rakennukseksi. Mäkinen uskoo, että valitusprosessi on ohi niin, että keväällä päästään täysimittaiseen rakentamiseen Suomen suurin parkkiluola. Mäkisen mukaan Keskustornin ympäristössä toteutuvat jo nyt monet hyvät asiat, kuten esimerkiksi autottomuus, joka tekee siitä rauhallisen ja miellyttävän paikan liikkua. Lisäksi metron tulo mahdollistaa myös sen, että Tapiolan asukkaat voivat halutessaan selvitä ilman autoa. Tästä huolimatta Tapiolassa on otettu huomioon myös parkkipaikkojen välttämättömyys. Sitä varten alueelle tulee Suomen suurin maanalainen parkkihalli. Tämä on Vaattovaaran mukaan äärettömän tärkeä asia. Vaikka Tapiola on alkuperäiseltä idealtaan puutarhakaupunki, se ei tarkoita sitä, että asukkaat pitäisi pakottaa autottomuuteen. Kun kymmenisen vuotta sitten kartoitin eri aloja edustavien keskeisten huippuasiantuntijoiden ajatuksia siitä, miten Tapiolaa tulisi kehittää, yhtenä tärkeimmistä asiasta tuli esiin parkkipaikkojen riittämättömyys. Se oli kaikkien asiantuntijoiden toivelistan kärjessä. Kaupunkeja ei pidä kehittää vain luomalla hienoja uusia malleja, jotka eivät ota huomioon siellä asuvia ihmisiä. On todettu, että ihmisten ajattelutavat muuttuvat varsin hitaasti. Siksi ne on otettava mukaan suunnittelun lähtökohdaksi. Tämän totuuden vastapainona kannattaa kuunnella nuoria. He elävät vahvasti muutoksessa ja heillä on myös ennakkoluulottomuutta tuoda uusia innovaatioita mukaan kaupunkisuunnitteluun, Mari Vaattovaara sanoo. Ikävä sanoa, mutta tällä hetkellä en aivan löydä Keskustornin alueelta sitä Tapiolaa, jossa lapsena elin. Isäni Heikki von Hertzenin syntymästä tulee kuluneeksi sata vuotta. Tämän kunnioittamiseksi joukko tapiolalaisia vaikuttajia etunenässä Pirkko ja Bror Söderman, tekivät aloitteen asian juhlistamisesta. Vuonna 2012 perustettiin juhlatoimikunta, jota ryhtyi vetämään kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. Toimikunta koostuu Espoon kaupungin edustajista, Heikki von Hertzenin pitkäaikaisista yhteistyökumppaneista ja perheenjäsenistä, espoolaisista kulttuurivaikuttajista sekä Espoossa toimivien yhteisöjen edustajista. HvH 100 vuotta -tapahtumat keskittyvät syntymäpäivän ympärille. Syntymäpäivänä on Tapiola Sinfoniettan juhlakonsertti ja Espoon kaupungin järjestämä vastaanotto Tapiolan kulttuurikeskuksessa Kulttuurikeskuksessa avautuu juhlaviikolla myös Heikki von Hertzeniä ja hänen elämäntyötään koskeva juhlanäyttely, joka on avoinna koko juhlaviikon. Juhlallisuuksiin liittyy myös monia muita tapahtumia, kuten Aalto-yliopiston järjestämä maankäytön ja kaupunkisuunnittelun seminaari sekä Espoon kuvataidekoulun ja Etelä- Tapiolan lukion yhteisprojektina syntynyt Building Your Ideal Town -mobiilipelin julkistus. Espoon kaupunki tiedottaa kaikista tapahtumista syksyn aikana tarkemmin. Olen ollut todella otettu niistä moninaisista tavoista, joilla isäni elämäntyötä on haluttu kunnioittaa tänä juhlavuonna. Toimikunnan synty on erinomainen esimerkki siitä Tapiolahengestä, joka minulle syntyperäisenä tapiolalaisena on tuttua jo lapsuudesta. Tapiola on nyt suurten muutosten kourissa ja toivon, että rakennustyömaiden alta aikanaan kuoriutuu uudistunut eläväinen Tapiola, johon metron, maanalaisten parkkipaikkojen ja uudisrakentamisen lisäksi on palautettu alkuperäiseen loistoonsa Tapiolan puutarhakaupungin tunnusmerkit: upeat, hyvin hoidetut kukkaistutukset, nurmikentät ja muut viheralueet. Hannele von Hertzen 10 11

7 Teksti Anne Korkala Kuva istockphoto Todistetusti kohti parempaa energiataloutta Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja parantamiseen. Todistus tulee esittää uudisrakennuksen rakennuslupaa haettaessa sekä talon tai asunnon myynnin ja vuokrauksen ohessa. Reilu vuosi sitten asuntomessujen aikaan alkoi kohina E-luvusta ja sen myötä energiatodistuksesta, joka alkuun määriteltiin koskemaan uudisrakennuksia. Kuluvan vuoden kesäkuussa tulleen lainuudistuksen mukaan uudistettu energiatodistus tarvitaan jatkossa myös asuinkerrostaloille sekä vuonna ja sen jälkeen rakennetuille pientaloille. Vaiheittain käyttöön otettavat uudistetut energiatodistukset koskevat vuoden päästä myös rivi- ja ketjutaloja, sekä myöhemmin 2017 myös vanhempaa pientalokantaa. Rakennusten energiatodistuksessa on kyse laskennallisesta kokonaisenergiatehokkuudesta, joka ilmaistaan E-lukuna ja energialuokkana. E-luku saadaan jakamalla rakennuksen laskennallinen vuotuinen kokonaisenergiankulutus rakennuksen lämmitetyllä nettopinta-alalla. Lopputulos on simppeli: mitä pienempi E-luku on, sitä energiatehokkaampi ja sitä myötä parempi rakennus on kyseessä. Hyvä energiatehokkuus alentaa myös asumiskustannuksia ja energian käytön ympäristövaikutuksia. Rivien välissä hyvä luokitus kertoo siis laadukkaasta rakentamisesta. Energiatodistuksen tekoon kannattaa palkata pätevä laatija, joka lytyy ARA:n rekisteristä. Kerroin suosii uusiutuvaa energiaa. Perustekijät hyvälle energialuokalle ovat hyvä ulkovaipan ilmanpitävyys ja lämmön talteenottolaitteen tehokkuus, mutta tarkastelu koskee kaikkea rakennuksessa tapahtuvaa energiankulutusta; lämmitystä ja ilmanvaihtoa, valaistusta ja käyttöveden lämmitystä sekä muita taloteknisiä järjestelmiä. Huomioitavia ovat myös rakenteelliset ratkaisut kuten ulkoseinät, ulko-ovet, ikkunat, sekä ylä- ja alapohja. Uudisrakennukset saavat energiatehokkuusluokkansa jo rakennuslupasuunnitteluvaiheessa. Eri energiamuodoille on määritetty oma kertoimensa, joten rakennuksen lämmitystavalla on merkitystä. Johtava asiantuntija Tapio Jalo Motivasta kertoo, että erityisesti pientalojen sähkölämmittäjät ovat olleet energiamuototarkastelusta käärmeissään. Arvoille on perustelunsa, vaikka eksaktia tiedettä se ei olekaan, Jalo toteaa. Energialuokan asteikolla paras on A, ja huonoin G. Eri talotyypeille on omat asteikkonsa. A-luokkaan pääsy on erittäin tiukkojen vaatimusten takana. Nykyisten minimirakennusmääräysten mukaan rakennettu uudiskohde on C-luokkaa. Vanhan talon kohdalla D tai E-luokkaan päätymisestä voi antaa jo sulan hattuun. Päteviltä tekijöiltä parhaat säästövinkit. Jatkossa energiatodistus tarvitaan aina asuntokauppojen sekä talon tai asunnon vuokraamisen yhteydessä. Energiatehokkuusluokka tulee ilmoittaa myös asunnon myynti- ja vuokrausilmoituksessa, mikäli kyseessä on yli vuoden kestävä vuokraus. Hinnat vaihtelevat tapauskohtaisesti. Uudisrakennuksen parinsadan euron todistus lasketaan suunnittelupöydällä, ja jo valmistuneen pientalon ollessa kyseessä tutkitaan asiakirjojen lisäksi koko rakennus katolta perustuksiin, sekä haastatellaan asukkaat, jolloin kustannuksetkin kasvavat useita satasia. Energiatodistuksen hankinnasta vastaa rakennuksen omistaja tai haltija. Silkka menoerä todistus ei ole, vaan energialuokituksen lisäksi todistuksen tulee sisältää ehdotuksia, joilla rakennuksen energiatehokkuutta voitaisiin parantaa kustannustehokkaasti ja huonontamatta sisäilman laatua. Jotta säästöjä ja parannuksia saataisiin oikeasti aikaan, todistuksen tekoon kannattaa palkata pätevä laatija, joka löytyy Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn ylläpitämästä rekisteristä. Energiatodistus on voimassa 10 vuotta. Todistuksen hankkimisen voi yhdistää kuntotarkastukseen, mikäli kuntotarkastajalla on energiatodistuksen laatijan pätevyys. Lisätietoja ja neuvontaa Motivan www-palvelussa:

8 Ajankohtaista Uutta asumista Asumisen vinkit Teksti Henri Holmberg Kuva Juha Hellström Valmistuneita kohteita p Ilmanvaihdon tulee olla kunnossa. Vantaan Leinelään on valmistunut runsaasti uusia asuntoja. Kesäkuun lopussa päästiin muuttamaan 38 uutta vuokraasuntoa käsittävään Leinelän Moreeniin. Elokuun lopussa puolestaan valmistui Leinelän Graniitti, jossa on 33 asumisoikeusasuntoa. Näissä molemmissa on suunnittelijana toiminut Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy ja rakentamisesta vastannut Lemminkäinen Talo Oy. p Leinelän Moreeni. Helsingin perinteiseen Pitäjänmäkeen valmistui niin ikään kesäkuun lopussa 25 asumisoikeusasuntoa. Helsingin Valimomestarin on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Forma-Futura Oy ja Rakentanut rakennus Omera Oy. p Leinelän Graniitti. p Sampsa Salmela tekee väestönsuojan tarkastusta. Väestönsuojat on pidettävä kunnossa Suomi on läntisessä Euroopassa Sveitsin lisäksi ainoa maa, jossa uusiin asuinkiinteistöihin rakennetaan väestönsuojia. Jopa Ruotsi on luopunut siviilisuojien rakentamisesta. Varsin usein kiinteistöjen väestönsuojilla onkin taipumus unohtua, eivätkä ne siis ole siinä valmiudessa, minkä laki edellyttää. Lain mukaan väestönsuojan pitää olla otettavissa käyttöön 72 tunnissa. Tämä tarkoittaa sitä, että suojan lisäksi myös siellä olevat väestönsuojeluvälineet ja -laitteet ovat kunnossa, sanoo myyntipäällikkö Sampsa Salmela Malkit Oy:stä. Malkit Oy on 1986 perustettu kiinteistöalan erikoisliike, jonka erityisalueita ovat mm. kiinteistöjen turvallisuus, väestönsuojelu, paloturvallisuus sekä henkilösuojaus. Yrityksellä on sopimus Asuntosäätiön väestönsuojien tarkastamisesta. Suojat tarkastettiin. Asuntosäätiön väestönsuojat ovat pääosin uusia, 90-luvun lopulla ja 2000-luvulla valmistuneita S1- ja S2-luokan teräsbetonisuojia. Malkit Oy aloitti niiden tarkastukset ja tarvittavat huollot viime keväänä. Tässä yhteydessä uusimme vanhentuneet varusteet, mm. ensiaputarvikkeet, joditabletit, vedensäilytysaineet p Väestönsuojan tarvikkeita. Väestönsuojat on tarkoitettu suojaamaan ihmisiä mahdollisten kaasu- tai myrkkyvuotojen, radioaktiivisen laskeuman tai muun vastaavan vaaran uhatessa. Asuntosäätiöllä on noin 40 väestönsuojaa. Lain mukaan väestönsuojan pitää olla otettavissa käyttöön 72 tunnissa. sekä kaasunaamarien suodattimet, Sampsa Salmela kertoo. Tämän lisäksi teemme myös tiiviyskokeet yli kymmenen vuotta vanhoihin suojiin. Nykyisessä pelastuslaissa on kolme erilaista väestönsuojaa: kaksi teräsbetonista suojaa, enintään 135 m 2 ja enintään 900 m 2, sekä kalliosuoja, jonka koko on enintään m 2. Suomessa suojapaikkoja on Sampsa Salmelan mukaan yhteensä noin 3,4 miljoonalle ihmiselle. Pääkaupunkiseudun kapasiteetti on yli 100 prosenttia, mutta maaseudulla tilanne on huomattavasti huonompi. Suojatiloista suurin osa (60%) on asuntojen yhteydessä, loput ovat työpaikkojen tiloissa tai yleisissä väestönsuojissa. Tuusulan Klaavonkallliossa sijaitsevan Lounatuulen 34 uuteen vuokra-asuntoon muutettiin elokuun lopussa. Kohteen suunnittelu on Arkkitehtitoimisto Forma-Futuran käsialaa ja rakentamisesta on vastannut rakennustoimisto T. Tasanko Oy. Alkaneita kohteita Merellisessä Espoonlahdessa on rakenteilla Asunto Oy Espoon Tähystäjä, josta Asuntosäätiöllekin valmistuu uusia vuokra-asuntoja. Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy: suunnitteleman kohteen rakentaa ja rakennuttaa YIT Rakennus Oy. Helsingin Viikinmäessä on alkanut Asunto Oy Helsingin Kultasiiven 30 hitas-asunnon ennakkomarkkinointi. Kohteesta löytyy huoneistoja aina 49-neliöisistä kaksioista 111,5 -neliöisiin kattoterassilisiin kaksitasohuoneistoon. Kultasiiven on suunnitellut Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy. p Helsingin Valimomestari. p Tuusulan Lounatuuli. p Espoonlahden Tähystäjä. p Helsingin Kultasiipi. Asuntosäätiö jälleen mukana energiansäästöviikolla olethan sinäkin Energiansäästöviikkoa vietetään viikolla 41 eli Energiansäästöviikko on vuosittain toistuva Motivan vetämä kampanja, jonka aikana kiinnitetään huomioita energiansäästöön ja energiansäästötottumuksiin. Jokainen säästetty kilowatti, kertyypä se sitten kodin lämmityksestä, sähkönkäytöstä tai lämpimän käyttöveden kulutuksesta, on kotiin päin. Energiansäästöviikolla Asuntosäätön asukkaat saavat koteihinsa oppaan, jonka avulla voi tarkastella energiankäyttöään. Tarkoitus on asua viihtyisästi, energiaa tuhlaamatta. Lasin ja metallin kiinteistökohtainen keräys alkaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on kuntayhtymä, joka tarjoaa yli miljoonalle Helsingin seudun asukkaalle (Espoo, Helsinki ja Vantaa) jätehuoltopalveluja. HSY aloittaa ko. kuntien alueella, myös Asuntosäätiön kiinteistöissä, kiinteistökohtaisen lasin ja pienmetallin keräyksen marraskuussa Kiinteistöille jaetaan lajittelutarroilla varustetut siniset 240 litran jäteastiat lokakuun aikana. Astiat tyhjennetään kiinteistön koosta riippuen neljän tai kahdeksan viikon välein. Keräykseen käytetään jäteautoa, jossa on erilliset kammiot lasille ja metallille. Järjestely koskee kaikkia kiinteistöjä joissa on vähintään 20 huoneistoa. Roskasta energiaa. Ensi vuosi tuo muutoksia myös sekajätteen käsittelyyn. Sekajäte kuljetetaan keväästä 2014 alkaen Vantaan Energian jätevoimalaan, missä siitä tuotetaan sähköä ja lämpöä

9 PAREMPAA ASUMISTA HELSINGIN VIIKINMÄESSÄ Persoonallinen hitas-kohde Helsingin Viikinmäkeen, ainutlaatuiseen Kukkulakaupunkiin. Nyt ennakkomarkkinoinnissa 30 asuntoa kiinteistössä, jossa on pyritty yhdistämään kerros- ja pientaloasumisen parhaita puolia. Huoneistot kahdella parvekkeella, yhdessä tai kahdessa tasossa, suoraa tai viistoa seinää... Valitse. Asunto Oy Helsingin kultasiipi Harjannetie 21 ja 25, Helsinki Huoneistoesimerkkejä: 2 h + kt 2 h + kt + s 2 h + kt + s 3 h + kt + s 3 h + kt + s 4 h + kt + s 4-5 h + kt + s 5 h + kt + s m 2 mh alk. vh alk. 49,0 51,5 67,0 75,5 81,5 94,5 102,0 111, , , , , , , , , , , , , , , , ,96 Tuulikuja ESPOO Puh