työyhteisölle tai terveydenhuollon suuntaan.

Transkriptio

1 Miksi tämä aihe? Konsultoiva tuki kehitysvammaisen henkilön terveydenhuoltoon ihmiselle itselleen ja hänen lähiverkostolleen lähtee sen ymmärtämisestä, mikä on kehitysvammaisen henkilön tarve sekä siitä, että tunnetaan palvelut, joissa tarpeeseen voidaan vastata. Tärkeää on, että kehitysvammainen henkilö ja hänen lähiverkostonsa motivoituu niin omien terveysriskiensä havaitsemiseen kuin terveysongelmiensa hoitamiseen. Motivoitumisen merkitys on suuri myös terveyden edistämisessä. Tämän takia koulutuksessa halutaan lähteä palveluohjauksesta ja palveluohjauksellisesta työotteesta liikkeelle. Se on konsultoivan tuen lähtökohta ja punainen lanka. Palveluohjausta on monenlaista ohjaavasta ja neuvovasta intensiiviseen. Mitä intensiivisempi työskentely asiakkaan kanssa on sitä enemmän täytyisi olla aikaa. Tulisi olla myös lupa työskennellä asiakkaan kanssa organisaation taholta. Esittelen tulevassa intensiivisen palveluohjauksen toiminnan määrityksiä, koska ne ovat olleet TEPA- projektissa konsultoivan sairaanhoitajan asiakasmäärien perusteena. Konsultoiva tuki terveydenhuollossa ankkuroidaan enemmän ns. yleiseen palveluohjaukseen, jolloin tukena voidaan toimia asiakkaalle, mutta myös omalle 1

2 työyhteisölle tai terveydenhuollon suuntaan. Käyn läpi sitä, mitä palveluohjaus on sosiaalialalla, ja tarkemmin vammaispalveluissa, sekä sitä, miten palveluohjaus näyttäytyy terveydenhuollossa. Toiseksi käyn läpi, millainen palveluohjauksellinen ympäristö muodostuu lainsäädännön kautta, miten viralliset prosessit kulkevat. Tulen työstämään tarkemman lainsäädännöllisen katsauksen teille myöhemmin. Esittelussä on Mikkelin Seudun palvelukartan, jonka saatte työkalupakkiinne. Te, jotka tulette muilta paikkakunnilta, joudutte muokkaamaan oman palvelukartan. Lisäksi esittelen tavan, jolla konsultoivaa tukea voi kehitysvammaisen ihmisen ja hänen lähiverkostonsa kanssa tehdä: yksilöllinen elämän suunnittelu. Voi tulla tilanteita joissa terveydenhuollon tai muiden palvelujen tarve ei ole selkeä, on vain huoli siitä, että jotain täytyy tehdä. Terveydenhuoltoon liittyvää työtä ei kuitenkaan pääse suoraan tekemään, koska asiakasta on vaikeaa saada avautumaan tai lähtemään palveluihin. Tarvitaan lisäpalikka, joka kartoittaa tarvetta, ottaa selvää asiakkaan elämän kokonaisuudesta ja selvittää asiakkaan mieltymyksiä. Tätä kautta on mahdollista saada asiakkaan tilannetta avattua ja asiakasta motivoitumaan palvelujen piiriin. Myös lähiverkostoa saadaan motivoitua asiakkaan tilanteen kartoittamiseen tarkastelemalla heidän tilannettaan. Toiseksi voidaan kartoittaa ne palvelut ja tahot, jotka jo on asiakkaan elämänpiirissä: ehkä niiden kautta myös terveydenhuollon asiat lähtisivät aukeamaan. Kolmanneksi: kehitysvammaisten ihmisen yli kävellään helposti hyvää tarkoittaen. Olisi kuitenkin, että ihminen olisi mukana suunnittelussa ja päätöksenteossa niiden kykyjen mukaan, joita hänellä on. 1

3 2

4 Miksi tarvitaan palveluohjauksellisuutta ja linkkityöntekijyyttä Kehitysvammaisen henkilön palvelukenttä on laaja ja toisiinsa nähden melko hajanainen. Eri palvelut kuitenkin vaikuttavat yksilön elämän kulkuun ja laatuun. Mikkelissä sosiaalihuollon kehitysvammapalvelujen palveluohjaajilla on tämä kartta hallussaan sosiaalihuollon lakien ja erityislakien säätelemien palvelujen osalta. Palveluohjaus on laaja- alaista ihmisen elämänpiiriin vaikuttamista. Millaista palveluohjauksellista näkyä vaaditaan konsultoivalta tuelta, joka tarkastelee kenttää terveydenhuollon suunnalta, järjestön näkökulmasta tai vaikkapa asumisyksiköstä? Lisää monimutkaisuutta, jos mietitään vielä: Kuka rahoittaa palveluja? (ministeriöt, kunnat) Kuka järjestää palveluja? (Mikkelin Seutusote, Erikoissairaanhoitopiiri) Kukan tuottaa palveluja? (Seutusote, järjestöt, yksityiset) - Tärkeää hahmottaa, jos haluaa vaikuttaa puutteisiin ja kehittämiskohtiin 3

5 Kehitysvammaiselle tehdään erilaisia suunnitelma. Yhdessä melkoinen viidakko, kun kukin osapuoli tekee suunnitelman omasta näkökulmastaan. Pääperiaate on, että vammaispalvelun palvelusuunnitelma on Pääsuunnitelma ja muut suunnitelmat ovat liitteitä. Palvelusuunnitelma on sovitettava yhteen muiden suunnitelmien kanssa (hoitosuunnitelma, kuntoutussuunnitelma, erityishuolto- ohjelma.) Keskustelevatko suunnitelmat kuitenkaan keskenään? Ovatko ne asiakkaan tarpeista lähteviä! Keskustelimme opiskelijaryhmän kanssa siitä, että kukin taho tekee suunnitelman asiakkaan kanssa. Suunnitelmissa on yleensä kirjattu seuraava tapaaminen. Tapaamisen sopiminen on usein asiakkaan vastuulla. Terveydenhuollosta tulee kutsuja hoitosuunnitelman mukaan. Anne Aholainen totesi, että asiakkaan tilanne suunnitelmien keskellä on seuraavassa diassa vasemmalla puolella esitetyn kaltainen. Oikealla puolella kuvataan asiakkaan suunnitelmaa. Oletteko samaa mieltä ja mitä elementtejä haluaisitte tuoda mukaan aurinkoihin? 4

6 Palveluohjaukseen on erilaisia näkökulmia. Tässä on esitetty palvelujärjestelmän näkökulmaa ja sen keskeistä ongelmaa. Miten mahdollistetaan se, että kukin asiakkaan tarpeen havainnut ammattilainen voisi tulla ulos poterostaan ja toimia koordinoijana oman asiakkaansa palveluissa. Konsultoivan tuen työkenttää voidaan sijoittaa tuohon koordinoinnin ja ohjaavan tahon puuttuvaan osaan. 5

7 Se mitä konsultoivan tuen näkökulmasta toivoisi omaksuttavan palveluohjauksesta on ideologia asiakaslähtöisyydestä ja eri toimijoiden yhteen saattamisesta. Asiakasryhmät määrittävät kulloistakin palveluohjauksellista asemoitumista: millaisia palveluja koordinoidaan ja mistä tavoitteista käsin, sekä tehdäänkö ohjaavaa, voimavarakeskeistä vai intensiivistä työtä- Palveluohjauksellisessa työotteessa ei ole kyse uusien palvelujen keksimisestä vaan olemassa olevien yhteen saattamista ja yhteispelin edistämistä. Kuitenkin ideaan kuuluu se, että asiakkaan palvelupuutteita ja kuiluja tuodaan esiin, JA edistetään kehittämistä, joka suuntaa näiden puutteiden korjaamiseen. Palveluohjauksellisuudessa asiakkaan etu korostuu. Asiakkaan etu on tietenkin häilyvä käsite. Tapio Räty (Henkilökohtaisen avun päivät 2013) toi esille, että hyvän määritelmän antaa vammaispalvelulain ensimmäinen pykälä: asiakkaan edussa on kyse elämän edellytysten ja osallisuuden kokemusten ja mahdollisuuksien erilaisista muodoista. Asiakkaan ja lähiverkoston sekä sen joka antaa konsultoivaa tukea välillä on olennaista luottamus. Miten rakennetaan perustaa konsultoivan tuen luottamuksellisuudelle? Voiko mennä vain ja päättää, että nyt olen sinun tukesi ja 6

8 alan koordinoimaan palveluja, vai täytyykö tulla enemmän kutsutuksi tilanteeseen ja luvan kanssa (Mikä herättää ylipäätään luottamusta?) Konsultoivan tuen näkökulmasta voi ajatella, että jos toimii tukena jollekin muulle kuin omalle ja tutulle asiakkaalle, niin työtä pitäisi tehdä työparina sen henkilön kanssa, jonka asiakas tuntee ja kehen luottaa. Tarpeen mukaan toimii ohjaajana lähityöntekijälle tai luvan ja luottamuksen lunastamisen kautta on tiiviimmässä suhteessa itse asiakkaaseen. Suomessa palveluohjaus on vakiintunut tarkoittamaan yksilökohtaista palveluohjausta, jossa keskeistä luottamussuhde ja asiakaslähtöisyys: neuvonta, ohjaus, asianajo, voimavarojen kartoitus. Palveluohjausta voidaan määritellä kahdella tavalla, molempia tarvitaan: Yhdessä asiakkaan kanssa määrittää yksilölliset palvelutarpeet ja löytää niiden kanssa yhteensopivat palvelut (= palveluohjaus/case- management) Rakentaa yhteistyö palvelujärjestelmän toimijoiden ja samanaikaisesti usean ammattilaisen apua tarvitsevan ihmisen välille. (= palveluiden ohjaus/service- coordination) Onko jälkimmäinen unohtunut ja jäänyt asiakkaan ja lähiverkoston vastuulle? Tämä konsultoiva tuki terveydenhuoltoon, jota tämän koulutuksen myötä tuotamme, on epävirallista ja sen tulisi jollain tapaa linkittyä viralliseen palveluohjausprosessiin. Tämän vuoksi ei voi oikein ajatella, että kukaan teistä olisi vastuussa palvelukokonaisuudesta. Sen sijaan, kun tulee tarve koota asiakkaan tilannetta tai palveluverkkoa kasaan voi ajatella, että konsultoiva tuki toimii palveluohjaajan aktiivisena työparina oman roolinsa sisällä kooten asiakkaan tietoa ja tilannetta (asiakkaan luvalla!) Välineet, joita me tarjoamme koulutuksen myötä linkkinä toimimiseen suhteessa vammaispalveluihin ovat yksilöllinen elämän suunnittelu ja asiakkaan tahdon selvittäminen, palvelukartta ja palveluverkkokuvaukset asiakkaan verkoston kartoittaminen 6

9 Asiakasvastaavan toiminnan pohja uhkaa jäädä liikaa terveydenhuollon sisään: palveluvalikoimaan syytä ottaa myös sosiaalipalvelut ja kolmas sektori. Ongelma on oikeastaan sama: sosiaalipuolella jäädään lakisääteisiin tehtäviin kiinni. Palvelusuunnitelma ja sen laajempi kokonaisuus on avain sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiseen palveluohjaukseen. Terveydenhuollon ammattilainen voi toimia sairaanhoidollisena tukena. Konsultoivan tuen koulutuksen saanut voi toimia saattajana ja historian tiivistäjänä, sekä kohtaamisen varmistajana. Tässä koulutuksessa annetaan välineitä kehitysvammaisen ihmisen ja terveystietojen tiivistäminen ja terveyspalvelujen kartoittaminen. Joitain kotikäyttöisiä seurantamahdollisuuksia terveyteen ja toimintakykyyn sekä terveyden edistämisen välineet. 7

10 Palveluohjausta on kuvattu kolmella tasolla tapahtuvaksi sen mukaan, miten intensiivistä se on: Yleinen tai perinteinen palveluohjaus sisältää seuraavia asioita: asiakkaan palvelutarpeen selvittäminen, palvelu- ja hoitosuunnitelman tekeminen ja toteutuksen seuranta, yhteydenpito palveluntuottajiinja viranomaisiin, palvelujärjestelmän osaaminen ja hallinta, palvelujen linkittäminen. Tällöin voi olla useita asiakkaita, asiakassuhde ei ole terapeuttinen, tämä voi olla siirtymävaiheen palveluohjausta elämäntilanteen muuttuessa. à Työkaluina ovat neuvonta ja ohjaus, oppaat ja palvelukartat à Tällä voidaan vastata selvärajainen ongelmaan. Voimavarakeskeinen palveluohjaus sisältää seuraavia elementtejä: itsemääräämisoikeuden korostaminen, asiakkaan omat voimavarat, kumppanuus, sairaudet tai ongelmat ovat taka- alalla, asiakkaan puolustaminen, puutteiden osoittaminen à asiakkaan palvelut varmistetaan tai koordinoidaan (palveluohjauksellinen työote). TEKIJÄNÄ: asiakkaan lähityöntekijä kokoaa asiakkaan tarvitsemat tuet ja palvelut hänen saatavilleen. Työskentely yhdessä asiakkaan kanssa ja tarvittaessa muita auttajatahoja mukaan ratkaisemaan ongelmaa. 8

11 Intensiivinen palveluohjaus: vaikea asiakkaan tilanne, intensiivinen työ, asiakkaan tukeminen ja motivoiminen, palveluohjaaja osallistuu hoidon järjestämiseen ja usein myös hoitoon ja kuntoutukseen. à Henkilökohtainen palveluohjaus, rajattu asiakasmäärä Mikkelin palvelukartan voi sijoitella oheiseen kuvioon. Minne palvelut painottuvat kehitysvammaisen asiakkaan palveluverkossa? 8

12 Kun toimii palveluohjaajana, oman roolin havannointi suhteessa muihin toimijoihin on tärkeää. Konsultoivan tuen mahdollisuus yksilökohtaiseen palveluohjaukseen kannattaa miettiä. Miten ajankäyttö sallii tiiviit asiakkuudet? Sauli Tuominen on luetellut tässä diassa perusedellytykset henkilökohtaisen palveluohjauksen onnistumiselle. Onhan kaikki elementit olemassa? 9

13 Tämä on edelleen Sauli Tuomisen pohdintoja Henkilökohtaisesta palveluohjauksesta. 10

14 11