TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 12/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B Osallistujat: Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, 1. vpj. Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Nurminen Mikko johtaja Tampere, Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä tilalla: Hagman Jarmo hallintojohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia 2. vpj. Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Juhani Pohjonen seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut: Lyly Lauri seutuhallituksen pj Tampere Joki Matti satamamestari Tampere, 116 Lammintaus Arto konsultti Expertos-osuuskunta, 116 Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö TKS, Kankkonen Satu kehittämispäällikkö TKS, 118 Virtanen Pasi talousjohtaja PSHP, Salkoaho Tuukka yhteysjohtaja Tampere, 124 1/23

2 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 115 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO KAUPUNKISEUDUN SATAMAVERKON JA SATAMATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN KUNTIEN KIINTEISTÖJEN SISÄISTEN VUOKRAPERIAATTEIDEN YHTENÄISTÄMISTYÖ VARHAISKASVATUKSEN KÄYTÄNTÖJEN YHTENÄISTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA KUHMOISTEN KUNNAN YHTEISTYÖALOITE VESILAHDEN ELINKEINOPOLIITTINEN KATSAUS TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT SEURAAVAT KOKOUKSET PSHP:N YLIJÄÄMÄN PALAUTTAMINEN, KESKUSTELU PIRKANMAAN JA TAMPEREEN TUKIPALVELUSELVITYS KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 23 2/23

3 115 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 5 min Muistio , liitteenä. Kokouksen keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Kaupunkiseudun kuntien ja tieto oyj:n sopimuksen toteutuminen perustietotekniikkapalveluissa Tiedon laadunparannusohjelman toteutusta seurataan ja tilanne raportoidaan KJK:lle lokakuun jälkeen. DNA- Tietohallinto Tampere-Pirkkala - lentokentän investointien edistäminen Seutumuseomallin kehittämistyön käynnistyminen Jäsenten ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan toimikaudelle Kuntayhtymän hankinta- ja tilausvaltuudet Seututyöryhmien työjärjestyksen hyväksyminen Seutuperehdytys seutuhallitukselle ja kunnanhallituksille 4.9. Kuhmoisten kunnan yhteistyöaloite Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän lausunto hallituksen esityksestä laiksi maantielain muuttamisesta (lvm/1770/03/2016) Lempäälän elinkeinopoliittinen katsaus keskustelu on valmistelussa. Asia käsiteltiin seutuhallituksessa Lentoaseman ja lentoliikenteen kehittäminen ovat osa kaupunkiseudun edunvalvontaohjelmaa Hyvinvointipalvelujen työryhmä seuraa asian etenemistä ja arvioi jatkomahdollisuudet keväällä 2019 Asia oli seutuhallituksessa Nimet on ilmoitettu verottajalle Seutuhallitus vahvisti valtuudet Noudatetaan tilauksissa ja hankinnoissa. Seutuhallitus vahvisti työjärjestyksen Työryhmät soveltavat toiminnassaan Toteutetaan ohjelman mukaisesti Käsittelyssä tässä kokouksessa Seutuhallituksessa Lausunto on toimitettu ministeriöön Tässä kokouksessa Vesilahden esittely PN, LL SK JP PN, JP Seutuyksikön asiantuntijat PN, Kuntajohtajat PN PN, JP EP 3/23

4 työryhmänostot: MASTO LIIKENNEJÄRJESTELMÄ MAL-sopimuksen mukainen viherrakenteen suunnitelmatyö on käynnistynyt. Elinkeinojen vetovoimaprofiilityön ensimmäinen tietoanalyysi esiteltiin ja työ jatkuu projektisuunnitelman laadinnalla. Kohtuuhintaisen vuokraasuntotuotannon ohjelmien yhdenmukaistaminen käynnistyi. Kuultiin tilannekatsaukset Tampereen asemakeskuksen kehittämisestä ja Tampere- Riihimäki rataosuuden kehittämistarpeiden selvitystyöstä. Valmisteltiin pienten MALhankkeiden ohjelmaa kuntien talousarvioihin vuodelle /23

5 116 KAUPUNKISEUDUN SATAMAVERKON JA SATAMATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN Seutujohtaja Nurminen ja kehittämispäällikkö Asula-Myllynen Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittämisessä on usein viitattu alueen suurten vesistöjen hyödyntämiseen seudullisena elementtinä matkailun kehittämisessä ja asukkaiden virkistyskäytössä. Asia ei ole edennyt kuitenkaan Rakennesuunnitelman toteuttamisen kautta. Nyt vesistöjen hyödyntäminen ja arvo korostuvat uudella tavalla kaupungistumisen ja kaupunkimaisen elämäntavan lisääntyessä. Veneily ja veneilijöiden vaatimukset lisääntyvät samoin kuin satamien merkitys vetovoiman ja virkistyksen näkökulmasta. Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian Hyvinvoiva yhteisö -teema sisältää toimenpidekokonaisuuden kuntien vapaa-aikapalvelujen - liikunta, vesistöt ja reitistöt, kulttuuri, kansalaisopisto ja kirjasto - seudullista käytöstä ja yhteiskehittämisestä. Kuntayhtymän vuoden 2017 talousarviotavoitteena on, että Satamatoiminnot kehittyvät vesistöjen virkistyskäytön ja vesiliikenteen tarpeisiin. Tavoitteen toteuttamiseksi käynnistettiin Seutusatamat-selvitystyö ja selvityksen loppuraportti ja toimenpide-ehdotukset on käsitelty Infra-työryhmässä Työn tavoitteena oli saada aikaan kehittämissuunnitelma satamatoimintojen nykytilan ja merkityksen tunnistamisesta seudun elinvoimalle. Lisäksi tavoitteena oli esittää toimenpiteitä kaupunkiseudun satamaverkoston ja -toimintojen kehittämiseksi Tampereen kehittämän ja soveltavan satamien palvelutasoluokituksen pohjalta. Satamaluokka Luokan edellyttämät palvelut I Vähintään 100 kausipaikkaa ja 10 vierasvenepaikkaa. Enemmän kuin 15 palvelua, esim. aallonmurtaja, käveltävät aisat, lokkikarkotin, kahvila, sauna, wc (edellisen luokan lisäksi). II Vähintään 50 kausipaikkaa ja 5 vierasvenepaikkaa palvelua, kuten vierasvenelaituri, hyvä sijainti, pysäköintialue, veneluiska (edellisen luokan lisäksi). III Vähintään 25 venepaikkaa palvelua, esim. nousutikkaat, valopollarit, liikennöintiyhteydet, esteettömyys (edellisen luokan lisäksi). IV V Laituri, jossa on venepaikkoja, 4-6 palvelua, kuten pelastusrengas, aita, jätepiste ja pysäköinti. Laituri, jossa on venepaikkoja. Vähäinen määrä muita palveluita. Selvitystyössä tehtiin satamakatselmuksia, haastateltiin kuntien teknistä johtoa ja valokuvattiin satamat. Lisäksi toteutettiin internetkyselytutkimus veneilijöille. Satamia luokiteltiin yhteensä 54, joista I- 5/23

6 luokan satamia on 6 kpl, II-luokan satamia 7 kpl, III-luokan satamia 19 kpl, IV-luokan satamia 13 kpl ja V-luokan satamia 9 kpl. Kuntien satamien sijoittuminen eri luokkiin on kuvattu raportin sivulla 99. Ykkösluokan satamia ovat Nokian Vihola, Ylöjärven Pimeesalmi sekä Tampereen Jänissaari, Mustalahti, Laukontori ja Viinikanlahti. Selvityksessä kuvataan nykytilaa mm. seuraavasti: - Kaupungistuneissa kunnissa venepaikkoja on liian vähän - Satamista puuttuu oleellisia perusvarusteita - Veneilyä ei nähdä mahdollisuutena lisätä hyvinvointia ja matkailua - Yhteistyö eri toimijoiden välillä on olematonta - Satamat nähdään usein vain ylläpitokysymyksenä - Satamien kehittäminen on usein reaktiivista - Halua veneilyn kehittämiseen on, mutta ei resursseja Satamien tavoitetila kuvattiin seuraavasti: - Kaikissa satamissa on luokituksen mukainen varustelu: minimissään jätehuolto ja turvallisuusvarusteet - Paremmissa satamissa on varustelu, joka nostaa luokitusta yhdellä (IV-II lk) - Parhaissa satamissa on lisää yrittäjävetoisia palveluita (II-I lk) - Satamien palvelut ovat löydettävissä ja varattavissa digitaalisesti - Satamat ovat viihtyisämpiä, puistomaisempia - Satamaverkoston vahvuus perustuu riittäviin venepaikkamääriin ja hyvään palvelutasoon - Tyytyväisyyttä satamien palveluihin kartoitetaan säännöllisesti - Satamia ja palveluita kehitetään veneilijän näkökulmasta Satamien merkitys ja tavoitteellinen kehittäminen näkyy eritasoisesti kuntien omissa suunnitelmissa, useimmiten teknisen sektorilla. Satamien kehittämisen haasteeksi on tunnistettu mm. monitoimijuus. Satamat ovat usein veneilyseurojen hallinnassa ja palvelujen tuottajana toimii myös yksittäisiä yrityksiä. Kunta ylläpitää puolestaan perusinfraa satama-alueen ympärillä, mutta satamien kehittämistä ei ole integroitu kunnan kehittämiseen. Kasvun tai liiketoiminnan mahdollisuuksia ei yksittäisen sataman osalta synny, eivätkä satamat kehity potentiaalinsa mukaisesti. Raportissa ehdotetaankin tutkittavaksi seudullisen toimintamallin (toimijan) vaihtoehtoja, jolla satamaverkoston laatutasoa voitaisiin systemaattisesti pitkällä tähtäimellä viedä eteenpäin lukuisten intressitahojen ja toimijoiden kassa ja heidän voimavarojaan hyödyntäen. Pitkällä aikavälillä voisi syntyä laadukkaampaa satama-infraa ja palveluita, taloudellisia yhteisiä hankintoja, digitaalisia palveluja, lisärahoitusmahdollisuuksia, asiakastyytyväisyyden hallintaa ja seudullisesti yhtenäistä hinnoittelupohjaa. Lisäksi tarvetta olisi vesistöjen talvikäytön potentiaalin selvittämiseen ja lisäämiseen. Myös edellytykset yhteistyölle 6/23

7 suurten vesistöjen kuntien kanssa paranisivat, kun kehittämistyötä koordinoitaisiin. Infra-työryhmä on käsitellyt raportin ja esittää, että valmisteluja jatketaan seudullisen toimintamallin vaihtoehtojen selvittämiseksi. Tavoitteena on, että kunnat voivat huomioida uuden toimintamallin budjettivalmistelussaan Konsultti Arto Lammintaus esittelee hankkeen loppuraportin. Tampereen satamamestari Matti Joki ja kehittämispäällikkö Ritva Asula- Myllynen on kutsuttu kokoukseen. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - Loppuraportti - PP-esitys, toimitetaan 5.9. Päätösehdotus Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä tiedoksi loppuraportin ja todeta, että kunnat käsittelevät raportin ao. toimielimissään, että selvitys seudullisen toimintamallin (toimijan) vaihtoehdoista käynnistetään ja että kunnat huomioivat satamaverkoston kehittämisen strategioissaan ja kehittämissuunnitelmissaan. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 7/23

8 117 KUNTIEN KIINTEISTÖJEN SISÄISTEN VUOKRAPERIAATTEIDEN YHTENÄISTÄMISTYÖ Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen : Sisäisten vuokrien yhtenäistäminen on seudullisen infrapalvelutyöryhmän talousarvioitavoite Se pohjautuu kuntien tarpeeseen kehittää tilojen kustannuslaskentaa, kustannustietoisuutta ja - tehokkuutta sekä vertailukelpoisuutta ja levittää hyviä käytäntöjä. Vuokraperusteiden yhtenäistäminen hyödyttää kuntia myös vuokranantajina sekä kiinteistöpalvelujen tuottajina ja tilaajina. On todettu, että kunnan ottaessa käyttöön sisäisen vuokran sen yksiköiden menot nousevat. Sisäisen vuokran käyttöä on pidetty kuitenkin tarpeellisena sen kustannustietoisuutta lisäävien positiivisten vaikutusten vuoksi. Yhtenäistämistyön pohjaksi tehty seudullinen selvitys kertoo, että kustannusrakenteissa, palvelusisällöissä, toimintamalleissa, tietohallinnon järjestelmissä ja kirjauskäytännöissä on kuntien välillä eroja. Eroja aiheuttavat myös kuntien erilaiset rakennuksiin kohdistuvien lainojen korkokustannukset, rakennusten poistoperusteet ja pääoman (rakennusten ja maapohjan) tuottovaatimukset. Ylläpitovuokrien (hoitovastike) vertailu on todettu mahdolliseksi ja sitä työtä on tarkoitus jatkaa. Sen sijaan erilaisia määräytymisperusteita sisältävä pääomavuokravertailu on todettu vaativaksi. Kuntajohtajakokous linjasi , että sote- ja maakuntauudistuksesta johtuen kuntien kiinteistöjen laskentaperiaatteiden yhtenäistämistä jatketaan ylläpitovuokran ja pääomavuokran osalta siten, että työssä hyödynnetään Kuntaliiton mallia kirjanpidollisessa vuokrasisältöjen jaottelussa. Sote-kiinteistöjä on kuntien kiinteistökannasta noin %. Maapohjan arvottamista ei ole toistaiseksi käynnistetty. Sotekiinteistöjen maapohjan arvottamisen tarpeesta yhtenäisin perustein on keskusteltu. Maakuntauudistuksen valmistelu lähtee vuokrattavien tilojen osalta siitä, että mikäli kunnassa on valtuuston päättämä sisäisen vuokran järjestelmä, sitä käytetään ensisijaisesti. Mikäli kunnassa ei ole ko. järjestelmää, kuntien järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen toimitilojen vuokrien taso on 6 % teknisestä arvosta. Sovitun vuokran on katettava vuokrasopimuksen kohteena olevaan toimitilaan liittyvät kohtuulliset pääomakustannukset ja tilojen ylläpitokustannukset. Vuokran määräytymisestä voidaan sää- 8/23

9 tää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Maakuntauudistuksen mukaan tilojen vuokra-aika alkaisi vähintään kolmen vuoden ajaksi. Mikäli kunta ei omista tiloja itse vaan vuokraa ne, vuokrasopimus siirretään maakunnalle voimaanpanolain 22 :n mukaisesti. Valtiovarainministeriö on pyytänyt lähettämässään kirjeessä lausuntoa 8.5. mennessä luonnoksesta asetukseksi kunnan ja maakunnan välisen vuokran määräytymisestä siirtymäkauden aikana. Myös muut kuin jakelussa mainitut tahot voivat antaa luonnoksesta lausuntonsa. Kaupunkiseudulta jakelussa on ollut vain Tampere, jolla on käytössä 7 % sisäinen vuokra. Kuntaliiton mukaan hyväksyttävä vaihteluväli on 6-8 %. Kerätyn tiedon mukaan kaupunkiseudulla on tehty päätöksiä sisäisen vuokran järjestelmästä seuraavasti: Tampereella on Tilakeskuksen perustamisen yhteydessä tehty päätös, Ylöjärvellä hallituspäätös, Pirkkalassa lautakuntapäätös, Lempäälässä talousjohtajan päätös ja Vesilahdella valtuustopäätös. Nokian, Oriveden ja Kangasalan osalta tieto täsmentyy. Tilapalvelujen seudullinen alatyöryhmä ja kuntien talousjohto ovat käsitelleet pääomavuokran perusteita yhteisessä kokouksessaan 20.1., ja 2017 ja päätyneet esittämään, että kunnat ottavat vuoden 2018 talousarvioissaan käyttöön sisäisiin vuokriin sisältyvän 7 % pääomavuokraosuuden. Vuokraosuus koostuu poistosta ja korosta ja sen kantalukuna käytetään rakennuksen teknistä nykyarvoa. Seudullisessa menettelyssä kunnille jää harkintavaltaa pääomavuokran eri kustannustekijöiden kuntakohtaisten erojen osalta. Seutusihteeri Pohjonen Kuntajohtajakokouksessa asia palautettiin jatkovalmisteluun. Lisäksi todettiin, että jatkovalmistelussa talousjohtajat arvioivat sisäisten vuokrien taloudelliset vaikutukset kunnan palvelukustannuksiin. Talousjohtaja Seppo Saarinen Keskustelimme kehyskuntien talousjohtajien kanssa pääomavuokrasta seuraavaa: Totesimme, että valmisteilla oleva lainsäädäntö pitää sisällään määritelmän, jonka mukaan pääomavuokra on 6 %. Totesimme, että kehyskunnissa ei ole yhtenäistä sisäisen vuokran määrittelyä eikä se ole tällä tasolla (6%) vaan se on kaikilla käytännössä alemmalla tasolla. Arvio pääomavuokran käyttöönoton vaikutuksista: - 6 %:n peruste sisäiselle vuokralle korottaa sote-kustannuksia 9/23

10 - sisäisen vuokran korotus leikataan pois tulevien vuosien valtionosuuksista ja sillä on pysyvä, pitkäaikainen kuntien taloutta heikentävä vaikutus - pohdimme myös onko kokonaistaloudellinen vaikutus sen suuruinen, että se vaikuttaa kunnilta leikattavaan kunnallisveroprosentin suuruuteen. Suomeksi siis: jos kustannukset maakunnalle nousevat, on varmaa, että VM korottaa kunnilta poisotettavan kokonaisveron osuutta. Pääomavuokran nosto otetaan mitä todennäköisimmin kunnilta pois jollain toisella mekanismilla. - Lisäksi pohdimme: - vuokratulo sote-kiinteistöistä taataan vain vuodeksi - mitä pääomavuokran korotus vaikuttaa maakunnan maksukykyyn ja kustannusten hallintaan - vaikuttaako kohtuuttomasti myös kunnan muiden tilojen kustannuksiin Totesimme, että kehyskuntien talousjohtajien näkemys poikkeaa kaupunkiseudun tilaryhmässä esitetyistä näkemyksistä edellä mainittujen perusteiden johdosta. Jos asiaa tarkastelee vain kiinteistöjen ja pääomavuokran näkökulmasta, voi nosto olla perusteltua, mutta kun asiaa arvioidaan talouden kokonaisuuden näkökulmasta, ei pääomavuokran nosto ole enää perusteltu. Näkemyksemme on, että soten pääomavuokra olisi lainsäädännön mukainen 6 % ja muiden kunnan kiinteistöjen osalta kukin kunta ratkaisee asian omaan tilanteeseensa sopivalla, haluamallaan tavalla. Emme siis kannata kaikille kunnille yhteistä pääomavuokran määrittelyä kaikkien kiinteistöjen osalta. Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen osallistuu kokoukseen. Päätösehdotus Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan linjata sisäisten pääomavuokrien yhtenäistämisen jatkovalmistelua. Päätös. Kuntajohtajakokous päätti omalta osaltaan että pääomavuokrien yhtenäistämisselvitys päättyy ja että kunnat määrittelevät itse käyttämänsä pääomavuokran tason. 10/23

11 118 VARHAISKASVATUKSEN KÄYTÄNTÖJEN YHTENÄISTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA Kehittämispäällikkö Kankkonen: Varhaiskasvatuksen seudullisesta kehittämisestä on raportoitu kuntajohtajakokoukselle ja kuntajohtajat painottivat työryhmän jatkotyöskentelyssä seuraavia näkökulmia: 1. markkinoiden aktiivista hyödyntämistä eli monituottajamallin edistäminen 2. subjektiivisen päivähoito-oikeuden toteutumista/ yhteneväisiä tulkintoja rajausperusteista. Seudun sivistystyöryhmä on käsitellyt kuntajohtajakokouksen toimeksiantoa kokouksessaan ja päättänyt omalta osaltaan, että varhaiskasvatustyöryhmä valmistelee tilannekuvan varhaiskasvatuslain tulkintapäätöksistä kaupunkiseudulla kesäkuun loppuun 2017 mennessä ja valmistelu annetaan tiedoksi seutusivistyksen kokouksessa. Sivistystyöryhmä käsitteli asiaa todeten, että varhaiskasvatustyöryhmä kokoontuu elokuussa viimeistelemään kuntajohtajakokoukselle annettavan ehdotuksen. Anni Aalto-Ropo Varhaiskasvatuksen seudullisessa kehittämisessä seudun kuntien erilaiset päätökset uuden varhaiskasvatuslain tulkinnasta aiheuttivat haasteita varhaiskasvatuksen rajaamiseen, ryhmäkokoihin ja aikaperusteiseen asiakasmaksujärjestelmän käyttöön. Hajautunut kehitys vaikeuttaa varhaiskasvatuksen seudullista kehittämistä ja sopimuksellisen toimintamallin kestävyyttä. Kuntien raja-alueille rakentuvat varhaiskasvatusyksiköt ja niiden asiakkaat saattavat kohdata useammanlaista palvelua. Tämä on luonnollisesti kunnan poliittinen päätös, mutta seudullisesti ja asiakkaiden kannalta hämmentävää. Tämän vuoksi on tarpeen kartoittaa nykytilanne kuntien ratkaisuista varhaiskasvatuksen rajaamisen/ osa-aikaisuuden ja ryhmäkokojen suhteen sekä valmistella ehdotus yhteisiksi kriteereiksi varhaiskasvatuksen rajauspäätöksille. Tätä tietoa tarvitaan jo kuntien 2018 talousarvioihin, sillä muun muassa Pereen alueelle rakentuu päiväkoti Tampereen ja Pirkkalan tarpeisiin. Varhaiskasvatuksen työryhmä kokoaa yhteenvedon varhaiskasvatuslain tulkintapäätöksistä kunnittain: 1) subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen 2) ryhmäkokoasetuksen toteutuminen 3) asiakasmaksulinjaukset kunnassa. 11/23

12 Varhaiskasvatuksen työryhmä toteaa lausuntonaan seudullisista kriteereistä viitaten kokoamaansa yhteenvetoon (liite) seuraavaa: Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus rajataan lain mukaan kaikissa muissa kaupunkiseudun kunnissa paitsi Tampereella ja Nokialla. Suhdeluvun muuttamisesta on yhtä lailla tehnyt ratkaisun asetuksen mukaan kuusi kaupunkiseudun kuntaa. Aikaperusteinen asiakasmaksu toteutuu kuudella portaalla neljässä kunnassa ja neljällä portaalla yhdessä kunnassa. Tampereella on käynnissä aikaperusteisen asiakasmaksujärjestelmän pilotti kuudella portaalla seitsemässä päiväkodissa ja lisäksi sopimuspäiväkäytäntö muissa ysiköissä. Kahdessa kunnassa ei ole aikaperusteista maksujärjestelmää, vaan käytössä ovat sopimuspäivät ja osaaikainen asiakasmaksu. Kohta 1. Kunnan ei ole tarvinnut tehdä päätöstä siitä, että toimii lain mukaisella tavalla. Kaikilla lapsilla on oikeus saada varhaiskasvatusta vähintään 20 tuntia viikossa. Subjektiivisen oikeuden muuttaminen ei tee varhaiskasvatustoiminnasta laadultaan heikompaa, vaan jatkossakin toiminta on järjestettävä siten, että laissa määritellyt tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikkien lasten kanssa. Kynnys laajemman palvelun saamiselle on kaupunkiseudulla erittäin matala ja päätökset tehdään perheiden kanssa keskustellen. Subjektiivisen oikeuden rajauspäätös vaikuttaa myös yksityisen palvelutuotannon palveluihin. Palveluseteli ja yksityisen hoidon tuki sekä kuntalisä myönnetään kuntalaiselle tehdyn rajauslinjauksen mukaisesti. Seudullista kehittämistä ja perheitä palvelisi paremmin malli, jossa yksityisen palvelutuotannon rajaus voitaisiin tehdä seudullisesti lain mukaisella tavalla. Kohta 2. Asetuksen mukaisen suhdeluvun (1:8) käyttöönotto ei tarkoita automaattisesti päiväkotiryhmien lapsimäärien lisäystä. Lapsimääriin vaikuttavat myös muut tekijät, kuten sisäilma, tilojen koko tai lasten ikärakenne. Suhdeluvun muuttaminen on mahdollistanut enemmän joustavuutta toiminnan järjestämiseen ja sijaiskäytäntöihin. Suhdeluvun ja ryhmäkokojen yksipuolisen tarkastelun sijaan huomio seudullisessa kehittämisessä tulisi jatkossa kiinnittää laadun tarkasteluun, sillä parhaat tulokset saavutetaan yhteisvaikutuksella henkilöstön osaamisen kanssa. Kohta 3. Erilaiset asiakasmaksurakenteet kaupunkiseudulla vaikuttavat yksityisen palvelutuotannon palveluseteliarvoihin. Aikaperusteinen maksujärjestelmä on asiakaslähtöinen ratkaisu, joka antaa kunnalle mahdollisuuden ennakoida palvelun laajuutta ja tehostaa resurssien oikeaa kohdentumista. Toisaalta se haastaa varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin ja johtamisen tavat. Aikaperusteinen asiakasmaksujärjestelmä voidaan nähdä tavoiteltava tulevaisuuden asiakasmaksumallina kaupunkiseudulla, kun järjestelmään yhdistetään laadukas palveluoh- 12/23

13 jaus perheille. Aikaperusteinen järjestelmä tukee myös opetus- ja kulttuuriministeriön uusien suuntaviivojen mukaista varhaiskasvatuksen kehitystyötä ja vastaa paremmin nykyisen työelämän tarpeisiin sekä kannustaa työhön osallistumiseen, kun perheen tarve päivähoidon käytölle ja siitä maksettava määrä kohtaavat paremmin. Kehittämispäällikkö Satu Kankkonen on kutsuttu kokoukseen. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - Varhaiskasvatuksen käytäntöjen yhtenäistäminen: nykytila ja johtopäätökset Päätösehdotus Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä selvityksen tiedoksi keskustella kuntakohtaisten tulkintojen lähentämisestä varhaiskasvatuksen seudullisen kehittämisen ja sopimuksellisen toimintamallin jatkamiseksi. Päätös. Kuntajohtajakokous päätti omalta osaltaan että tilanneselvitys viedään tiedoksi seutuhallitukselle ja että hyvinvointipalvelujen työryhmä käynnistää selvitystyön monituottajamallin vaihtoehtojen kustannusvaikutuksista. 13/23

14 119 KUHMOISTEN KUNNAN YHTEISTYÖALOITE Seutujohtaja Nurminen Kuhmoisten kunnanjohtaja Anne Heusala on lähettänyt seutujohtajalle seuraavan tiedustelun: Kuhmoisten kunta valmistautuu siirtymään osaksi Pirkanmaan maakuntaa. Yhtenä merkittävänä maakunnan kuntien yhteistoimintaan liittyvänä asiana olemme pohtineet tulevaa seudullista yhteistyökumppania. Tähän kysymykseen liittyen olemme kartoittamassa mahdollisia kuntakumppaneita ja luonnollisesti yhteyksiä haetaan Pirkanmaan rajanaapurien kanssa. Yhtenä merkittävänä vaihtoehtona olemme Kuhmoisten kunnanhallituksessa keskustelleet liittymisestä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymään. Meillä on jo etukäteen tiedossa, että liittyminen kuntayhtymään edellyttää toiminnassa mukana olevien kuntien hyväksymisen ja sen, että olemme valmiit rahoittamaan yhtymän toimintaa. Nyt kysymme, olisiko mahdollista järjestää yhteinen tapaaminen lomakauden jälkeen asian tiimoilta? Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous linjasi, että valmistellaan vastaus, jossa asiaa taustoitetaan laajemmin ja käsitellään linjaus myös seutuhallituksessa. Seutuyhteistyön kriteerit ja sisällölliset painotukset Tampereen kaupunkiseudulla Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän perustivat 2005 seitsemän kuntaa Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi. Yhteistyön taustalla oli tarve ohjata kaupunkiseudun alueen kasvua tasaisemmin ja keskuskaupungin ja kehyskuntien välillä. Erityisesti liikenteen lisääntyminen näytti ennusteiden valossa huolestuttavalta. Palveluyhteistyön tarpeet liittyivät kuntalaisten arjen sujumiseen yli kuntarajan ja palvelujen uudistamiseen yhteistyönä. Yhteistyön päälinjaukset ja yhteistyön organisointi kirjattiin seutustrategiaan ja kuntayhtymän perussääntöön. Yhteistyön käynnistämistä tuki Paras-lainsäädäntö, joka velvoitti laissa nimetyt kunnat (kuntayhtymän jäsenkunnat + Orivesi) laatimaan kaupunkiseutusuunnitelmat, minkä jatkona valmistui rakennesuunnitelma, liikennejärjestelmäsuunnitelma, asuntopoliittinen ohjelma sekä ilmas- 14/23

15 tostrategia. Valtion kanssa solmittiin MAL-pilottisopimus. Kaupunkiseudun yhteistyöpohja laajeni kattamaan Oriveden. Kymmenen yhteistyövuoden aikana kaupunkiseudun kunnat ovat hyväksyneet kolme seutustrategiaa, kolme MAL-sopimusta, kaksi rakennesuunnitelmaa sekä laatineet kuntarakennelain mukaisen Elinvoimainen kaupunkiseutu -selvityksen. Em. lisäksi kunnat ovat uudistaneet palvelurakenteita yhdessä ja käynnistäneet lukuisia palvelu- ja maankäyttöyhteistyötä syventäviä ja toimeenpanevia suunnitelma- ja selvitystöitä. Ratkaisuissa on suuntauduttu kaupunkiseudulle. Uusi Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia nojaa kaupungistumisen ja kaupunkiseutujen vahvistumiseen. Seutuyhteistyön teemat painottuvat jatkossakin kaupunkiseutukysymyksiin. Aika ajoin kaupunkiseudun ulkopuoliset kunnat ovat tiedustelleet mahdollisuutta liittyä mukaan kuntayhtymään. Vastauksena pyyntöihin seutuhallitus korostaa, että Tampereen kaupunkiseudulla yhteistyön perusta on kunnat toisiinsa kytkevä tiivis yhdyskuntarakenne. Se on pohja, jonka päälle muu yhteistyö on mahdollista rakentaa. Yhteistyötiedusteluja tarkastellaan tällä pääkriteerillä. Tässä vaiheessa myöskään keskeneräinen maakuntauudistus ei selkiytä kumppanuusajattelua suuntaan tai toiseen. Kaupunkiseudun kunnat näkevät mahdolliseksi tehdä palveluyhteistyötä tarkoituksenmukaisissa tilanteissa maakunnanlaajuisesti. Päätökset tehdään tapauskohtaisesti ja ne voivat kohdistua sellaisiin palveluihin, jotka maakuntauudistuksen myötä supistuvat peruskunnissa tai joissa on olennaista tiivis yhteistyö kuntien ja maakunnan kanssa. Kaupunkiseudun kuntayhtymän jäsenkunnat pitävät toivottavana että myös muut kunnat lisäävät keskinäistä yhteistyötään. Olemme valmiita jakamaan yhteistyön kokemuksia ja esittelemään yhteistyön toteutusmalleja. Kaupunkiseudun ulkopuolisten kuntien elinvoimaisuutta palvelee myös kaupunkiseudun harjoittama edunvalvonta, joka kohdistuu koko maakunnalle tärkeisiin saavutettavuuskysymyksiin kuten lentokentän ja nopeiden junayhteyksien kehittämiseen. Asia käsitellään seutuhalliotuksessa. Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä selostuksen mukaiset periaatteet seutuyhteistyön kriteereiksi ja sisällöllisiksi painotuksiksi Tampereen kaupunkiseudulla ja 15/23

16 että seutujohtaja voi hyväksyä periaatteiden mukaisen vastauksen Kuhmoisten kunnan yhteistyöaloitteeseen. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 16/23

17 120 VESILAHDEN ELINKEINOPOLIITTINEN KATSAUS Seutujohtaja Nurminen Kaupunkiseudun uudessa strategiassa kunnat suuntautuvat elinvoimakunnan rooliin. Kunnat korostavat maankäytön merkitystä elinkeinojen kasvun ja kehityksen edistäjinä. Seutustrategian mukaisesti kaupunkiseudun elinkeinoja kehitetään rajattoman sijoittumisalueen periaatteella. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 tunnistaa yritysalueet ja kuntien keskustat elinkeinojen kasvualustana. Seudullisen elinkeinojen vetovoimaprofiilityön tarkoituksena on löytää yhdyskuntarakenteesta myös muita elinkeinojen kasvutekijöitä ja vahvistaa yritysten kiinnostusta ja kuntien vastaanottokykyä. Työ käynnistyy keväämmällä. Elinkeinopoliittisessa katsauksessa toivotaan kunnan pohtivan myös näitä piileviä toimiala/työpaikkakeskittymiä, joiden kasvua on hyödyllistä tukea. Katsauksen toivotaan sisältävän lisäksi kuvauksen kunnan elinkeinopoliittisista vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Kevät kaudella esittelyn ehtivät pitää Kangasala, Nokia, Orivesi, Pirkkala ja Tampere. Jäljellä olevat esittelyt tehdään seuraavassa aikataulussa: Lempäälä Vesilahti 8.9. Ylöjärvi Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi selostaa kokouksessa Vesilahden elinkeinopolitiikkaa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää merkitä asian tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 17/23

18 121 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Oskari Auvinen jatkaa kaupunkiseudun kuntien edustajana EUyhteystoimiston ohjausryhmässä. Seutujohtajan infoasiat: Liikennejärjestelmäinsinöörin ja paikkatietoasiantuntijan rekrytointitilanne. Ennakkotiedot heinäkuun 2017 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Väkiluku, Muutos, tammi-heinä 2017 Muutos%, tammiheinä 2017 Muutos%, tammiheinä 2016 Työttömyys%, heinäkuu Työttömyys%, tammikuu Kangasala ,4 % 1,1 % 10,4 12,4 Lempäälä ,6 % 0,6 % 9,9 11,6 Nokia ,2 % 0,3 % 12,0 14,1 Orivesi ,1 % -0,8 % 11,4 13,4 Pirkkala ,2 % 1,2 % 9,0 10,1 Tampere ,4 % 0,3 % 15,5 16,9 Vesilahti ,7 % 0,0 % 10,0 11,3 Ylöjärvi ,4 % 0,4 % 10,8 10,9 Kaupunkiseutu ,4 % 0,4 % 13,6 15,0 Kehyskunnat ,4 % 0,6 % 10,6 12,1 Turun seutu ,2 % 0,1 % 12,8 12,9 Helsingin seutu ,8 % 0,8 % 11,2 11,1 Oulun seutu ,2 % 15,8 15,7 Pirkanmaa ,2 % 0,3 % 13,0 14,6 Suomi ,1 % 0,2 % 7,5 9,2 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 18/23

19 122 SEURAAVAT KOKOUKSET 25.8., Tietohallinto/Tiedon johto Hallintosäännön delegointipykälät Työjärjestys Kuhmoisen kunnan yhteistyöaloite Lempäälän elinkeinopolitiikan katsaus Seutuperehdytysohjelma 8.9., PSHP:n ylijäämän palauttaminen Tampereen tukipalveluselvitys Seudullinen satamaverkko-selvitys Sisäisten vuokrien toimeksianto Varhaiskasvatuksen seudulliset käytännöt (ryhmäkoko ja subj.oik) Tiedoksi: rekrytilanne Vesilahden elinkeinopolitiikan katsaus 22.9., Elinkeinojen seudullinen vetovoimaprofiilityö Seudullisen viherverkkotyön työsuunnitelma Ylöjärven elinkeinopolitiikan katsaus 6.10., Hyvinvointiympäristön (HYPA ja INFRA) kehittämisohjelma Hyvinvointipalvelujen digitalisaatio TA-lousarvio2018/keskustelu (SH ) Toiminnan ja talouden raportointi 1-8/2017 DNA-keskustelu , peruttu 3.11., Ilmasto- ja energiatavoitteiden päivitys, luonnos lausunnoille Talousarvio/päätös (SH ) , 1.12., /23

20 123 PSHP:N YLIJÄÄMÄN PALAUTTAMINEN, KESKUSTELU käsittely alkaen Talousjohtaja Pasi Virtanen saapuu kokoukseen. Mikko Nurminen poistui kokouksesta. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan Päätös. Kuntajohtajakokous kävi keskustelun ylijäämän palautusmahdollisuukista. 20/23

21 124 PIRKANMAAN JA TAMPEREEN TUKIPALVELUSELVITYS Yhteysjohtaja Tuukka Salkoaho Pirkanmaa2019-projektin ja Tampereen kaupungin sisäisen sote-ja maakuntauudistus-projektin yhteisestä toimeksiannosta laadittu selvitys keskeisistä tukipalveluista on valmistunut. Selvitys keskittyi kolmen eri tukitoimintokokonaisuuden järjestämiseen: talous- ja henkilöstöhallinto, hankinnat ja logistiikka sekä ateria- ja puhtauspalvelut. Selvityksen lopputuloksena on arvio siitä, kuinka eri toimintamalli-skenaariot täyttävät onnistuneen muutoksen kriteerit. Arvioinnissa on huomioitu eri toimintamallien hyödyt ja riskit sekä maakunnan että Tampereen kaupungin näkökulmasta. Kunkin toiminnon osalta arvioitiin myös keskeisiä volyymitietoja eri vaihtoehdoissa. Taloudellinen mallintaminen ei kuulunut toimeksiannon laajuuteen. Selvitystyön perusteella Pirkanmaan maakunnan ja Tampereen kaupungin kannattaa järjestää kaikki tarkastellut toiminnot yhdessä synergiaetujen saavuttamiseksi ja päällekkäisen työn minimoimiseksi. Talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamallin ohjaavina periaatteina selvityksessä hyödynnettiin valtiovarainministeriön linjauksia, kuten yhteiset laajat ratkaisut, automaation kehittäminen, itsepalvelukanavat sekä valmius ylimaakunnalliseen palvelutuotantoon. Selvitystyön perusteella maakunnan ja Tampereen kannattaa perustaa yhteisesti talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus ulkoisia kumppaneita hyödyntäen. Hankinnoissa ja logistiikassa alueella on jo toimiva yhtiö, Tuomi Logistiikka, jonka käyttäminen palveluntarjoajana myös jatkossa nähdään järkeväksi vaihtoehdoksi. Esimerkiksi kuljetusten jakaminen usealle kumppanille heikentäisi toimitusreittien optimointia ja lisäisi päällekkäistä työtä. Ateria- ja puhtauspalveluissa Voimia tuottaa ison osan palveluista ja sen hyödyntäminen myös jatkossa on suositeltavaa. Muiden kuntien mukaantulo yhteiseen yhtiöön mahdollistaisi palveluverkoston kehittämisen kokonaisuutena maakunnan alueella. Kaikkien toimintojen osalta toimintamallit ovat hyvin skaalautuvia ja muiden kuntien mukaantulo on mahdollista. Lisäksi yhteistyön rakentaminen yli maakuntarajojen mahdollistaa volyymietujen saavuttamisen erityisesti talous- ja henkilöstöhallinnossa sekä hankinnoissa ja logistiikassa. Toiminnoilla on keskinäisiä riippuvuuksia ja yhtenäiset ratkaisut maakunnan ja Tampereen kaupungin kesken eri toiminnoissa helpottavat 21/23

22 yhteensovittamista. Kokonaisuutta on tarpeen arvioida myös ICTarkkitehtuurin näkökulmasta. Kokonaismuutoksen suuruuden näkökulmasta on hyvä, että osassa tukipalveluita muutos on rajallisempi ja voidaan hyödyntää jo olemassa olevia toimivia ratkaisuja. Seutusihteeri Pohjonen Kuntajohtajakokouksessa linjattiin, että Tampere selvittää mahdollisuuksia miten selvitystyötä voidaan laajentaa muihin kuntiin. Lisäksi todettiin, että asia esitellään Pirkanmaan kuntajohtajakokoukselle Yhteysjohtaja Tuukka Salkoaho selostaa asian etenemistä kokouksessa. Liite: - Tampere-Pirkanmaan Deloitten selvitys. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä tiedoksi tilannekatsauksen. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 22/23

23 125 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 23/23