KAUPUNGIN LUOVA TILA ASUKKAIDEN, LUOVAN TALOUDEN JA MATKAILIJOIDEN KOHTAUSPAIKKANA Seppo Sivonen
|
|
- Kaisa Järvinen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SPATIA Raportteja 7/2011 KAUPUNGIN LUOVA TILA ASUKKAIDEN, LUOVAN TALOUDEN JA MATKAILIJOIDEN KOHTAUSPAIKKANA Seppo Sivonen Alue- ja kuntatutkimuskeskus Itä-Suomen yliopisto
2 Julkaisija: Alue ja kuntatutkimuskeskus Spatia Itä Suomen yliopisto Kansikuva: Näkymä Joensuun korttelin 48 piharakennuksista Kuva: Sirpa Hyttinen
3 TIIVISTELMÄ Seppo Sivonen Kaupungin luova tila asukkaiden, luovan talouden ja matkailijoiden kohtauspaikkana Alue ja kuntatutkimuskeskus Spatia, Raportteja 7/2011 Itä Suomen yliopisto Joulukuu 2011 ISBN: (PDF) ISSNL: ISSN: Avainsanat: kaupunkisuunnittelu, luovat toimialat, luova talous, luovien alojen keskukset, kulttuurikorttelit, paikallishistoria Käsite luova talous on noussut 2000 luvun alusta lähtien yhdeksi alue ja kaupunkisuunnittelun avaintermiksi. Kaupunkien ulkoisessa markkinoimisessa niiden kulttuurinen vetovoimaisuus on yhä tärkeämpi kilpailutekijä. Useisiin suomalaisiin kaupunkeihin perustetut ja suunnitellut luovien alojen keskukset, kulttuurikeskukset ja kulttuurikorttelit kertovat luovan talouden merkityksen lisääntymisestä kaupunkipolitiikassa. Näiden keskusten perustamisessa Suomi seuraa kansainvälisiä esikuvia. Joensuussa käynnistyneen Kortteli 48 luova osaamisyhteisö hankkeen tavoitteena on luoda puitteita houkuttelevalle kulttuuri ja nuorisokorttelille lähellä kaupungin ydinkeskustaa. Vielä pääosin puutalokorttelina säilynyt kaupunkitila voisi lisätä kaupungin vetovoimaisuutta, kaupunkilaisten viihtyisyyttä ja tarjota tiloja yritys ja palvelutoiminalle. Hankkeessa kaavaillun osaamisyhteisön tulisi parantaa luovien alojen toimintaedellytyksiä tarjoamalla synergiaetuja ja hedelmällisen työskentely ympäristön. Uudistunut korttelin toiminta nostaisi alueellisen kulttuuri ja nuorisosektorin toiminnan paikallista ja myös laajempaa tunnettavuutta ja näkyvyyttä. Kortteli 48 hanke sisältyy Joensuun seudun ja Keski Karjalan vuoden 2011 Koheesio ja kilpailukykyohjelman (KOKO) toiminta ja taloussuunnitelmaan. Hankkeen hallinnollisena vastuutahona on Joensuun kaupunki ja muina partnereina Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu/luovan talouden keskus ja Itä Suomen yliopisto/alue ja kuntatutkimuskeskus Spatia. Taustaselvityksessä on vertailtu kotimaisten ja ulkomaisten luovien alojen keskusten perustaja ja toimijatahoja, niiden sisällöllisiä painoaloja ja hallinnollisia ja rahoituksellisia ratkaisuja. Esimerkkeinä toimivista suomalaisista luovien alojen keskuksista ovat olleet Helsingin Kaapelitehdas ja Kult
4 tuuritehdas Korjaamo, Kuopion Mylly, Seinäjoen Rytmikorjaamo ja Lapuan Vanha Paukku ja suunnitteilla olevista keskuksista Porin Visuaalinen keskus, Luovien alojen keskus Tampereella ja Luova Areena Lahdessa. Kansainväliset esimerkit ovat Dublinin Temple Bar, Wienin museokortteli, Norrköpingin vanha teollisuusalue ja skotlantilainen Dundeen kulttuurikortteli. Lisäksi selvityksessä on tarkasteltu Joensuun korttelin 48 ja sen lähiympäristön historian hyödyntämismahdollisuuksia luovan toiminnan kehittämisessä kortteliin. Korttelin maisematilaa hallitsee Pielisjoki. Eri nimillä toimivien ja suunniteltujen luovien alojen keskusten aloitteellisuudessa aktiivisia ovat olleet kulttuuritoimijat ja taitelijayhdistykset, jotka ovat tarvinneet hankkeen toteuttamiseen lähes poikkeuksetta kaupunkien tukea. Tässä selvityksessä tarkastelluista luovan alan suomalaisista keskuksista vain Kuopion Mylly on käynnistetty ilman kaupungin aktiivista mukanaoloa. Samoin raportissa tarkastelluissa kansainvälisissä kohteissa valtio ja kaupunkihallinto ovat olleet ratkaisevia tahoja niiden toteuttamisessa, vaikka taustalla on toiminut kulttuurialan järjestöjä, yliopistoja ja kansalaisaktivisteja. Tästä hyvä esimerkki on Wienin laaja museokortteli (Vienna Museum Quarter), joka perustettiin Itävallan valtion ja Wienin kaupungin toimesta tuomaan esille erityisesti oman ajan taidetta ja tarjoamaan mahdollisuuksia luovan talouden harjoittamiseen. Luovan talouden merkityksen nousu kaupunkisuunnittelussa ja kaupunkien elinkeinotoimen strategioissa ilmeneekin selkeästi raportissa esiteltyjen luovien alojen keskusten perustamishankkeissa. Luova tilat tai kulttuuritilat kaupungeissa ovat yritystoiminnan ohella tarkoitettu kaupunkilaisten olohuoneiksi, matkailijoiden vetonauloiksi tai tieteen, taiteen ja liiketoiminnan kohtaamispaikoiksi. Usein tällaisissa tiloissa selkeää profiloitumista ei ole tavoiteltu, vaan ne ovat sisällöllisesti monimuotoisia ja yhdistävät monipuolisesti kulttuurin, taiteen ja yrittämiseen toimintoja. Toimintaprofiililtaan selkeämpiä valintoja ovat Suomessa tehneet Seinäjoen Rytmikorjaamo, Lahteen suunniteltu Luova Areena ja vielä toteutumatta jääneet Porin Visuaalinen keskus ja Tampereen Luovien alojen keskus. Vaikka kulttuurikeskusten saavutuksia ei voida kiistää, on helppo havaita myös monia ongelmia niiden perustamis ja toimintavaiheissa. Vanhojen rakennusten suojelutavoitteet tai niihin suunniteltu uudisrakentaminen synnyttävät helposti konflikteja eri intressiryhmien ja poliittisten päättäjien keskuudessa. Sopivien kiinteistöjen ja tilojen etsiminen ja hankkiminen ovat olleet isoja tehtäviä monissa suomalaisissa luovien alojen keskusten perustamishankkeissa. Euroopan luovien alojen keskuksissa ja kulttuurikortteleissa on usein historia läheisesti läsnä. Ne on monesti perustettu entisiin teollisuusrakennuksiin tai muihin vanhoihin, tyhjilleen jääneisiin kiinteistöihin. Niille on
5 varsin leimallista museotoiminta sekä paikan oman menneisyyden esittämisen että muun paikallishistorian julkituomisen kautta. Joensuun kortteli 48 oli 1800 luvun jälkipuoliskolta pitkälle 1900 luvulle kauppiaiden, laivanvarustajien, virkamiesten ja hotelli ja ravintolatoimintaa ylläpitäneiden kortteli. Toisen maailmansodan jälkeen kortteliin sijoittui kaupungin virastoja ja toimistoja, kuten poliisilaitos, maistraatti ja raastuvanoikeus. Pielisjoen äärellä ja lähellä Ilosaarta sijainneen korttelin asukkaiden, kuten muidenkin joensuulaisten, elämään sisältöä antoivat joki, sen vilkas laivaliikenne, satamalaiturit, rantapuistot, joen kalastusmahdollisuudet ja Ilosaaren monenlaiset huvi ja virkistäytymismahdollisuudet. Joensuuta nimitettiin lähtevien laivojen kaupungiksi. Nimitys kertoo laivaliikenteen ja laivanvarustuksen tärkeästä merkityksestä kaupungissa erityisesti 1800 luvun jälkipuoliskolla. Kortteliin 48 suunnitellussa luovan alan keskuksessa sen oman ja lähiympäristön historiaa voisi tuoda esille esimerkiksi museo tai ravintolatoiminnassa.
6 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Selvityksen tausta ja tavoitteet Kulttuurikorttelit kaupunkisuunnittelussa Helsingin kulttuurikeskukset Luovien alojen keskusten organisaatio ja rahoitus KULTTUURIKESKUKSIA SUOMESSA Kuopion Mylly Lapuan Vanha Paukku Seinäjoen Rytmikorjaamo UUSIA SUUNNITELMIA Porin Visuaalinen keskus Luovien alojen keskus Tampereella Luova Areena Lahdessa KOKEMUKSIA EUROOPASTA Wienin museokortteli Dublinin Temple Bar Dundeen kulttuurikortteli Norrköpingin imagon muutos JOENSUUN KORTTELI Korttelin historiallisia vaiheita Pielisjoelta maailmalle PÄÄTELMIÄ LÄHTEET... 71
7 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet Käsite luova talous on noussut 2000 luvun alusta lähtien yhdeksi alue ja kaupunkisuunnittelun avaintermiksi. Luovien alojen ja luovan talouden kehittämiseksi on tehty viimeisen vuosikymmenen aikana lukusia kansallisia, alueellisia ja toimialakohtaisia strategioita ja toimintasuunnitelmia. Ensimmäiset suomalaiset luovan talouden nimellä kulkeneet selvitykset ja tarkastelut tehtiin 2000 luvun alussa, jolloin ilmestyi Sitran rahoittaman Kulttuuriosaaminen kansallisen kilpailukyvyn rakentajana (KULTA) hankkeen raportti Luovaan talouteen (Kirveennummi 2010). Luovien alojen ja luovan talouden määritteleminen on tuottanut erilaisia sisältöjä ja rajauksia. Aku Alasen (Alanen 2006) mukaan Eri aikoina jotkut termit muuttuvat muotitermeiksi ja niitä ryhdytään käyttämään surutta varsinkin mediaseksikkäissä yhteyksissä. Niiden sisältö saatetaan ymmärtää silloin miten vain tai niistä tulee helposti merkitykseltään tyhjiä. Alanen peräänkuuluttaa, että luovaan talouteen päästään vain kaikkien alojen luovuuden kautta. Ei ole tarkoituksenmukaista rajata vain joidenkin alojen omaavan edellytyksiä luovuuteen. Luovan talouden nähdään juontavan juurensa yksilöllisestä luovuudesta, uudenlaisista tavoista ajatella sekä tuottaa ja hyödyntää luovia sisältöjä toimintatapoja uudistavasti. Yleisesti jaetun käsityksen mukaan luovan talouden käsite viittaa luovien sisältöjen tuottamisen markkinalähtöiseen toimintaan. Monet tiede ja taidetaustaiset suhtautuvat varauksella koko luovaan talouteen. Innovaatiopolitiikkaan viime vuosina iskostunut rajapintojen hakeminen eri toimialojen yhdistelyllä on löytänyt tiensä keskusteluun luovasta taloudesta ja luovista aloista. Keskustelu on suuntautunut taiteen, kulttuurin ja luovien sisältöjen toimialarajojen ylittämiseen. Näissä keskusteluissa on tarkasteltu erilaisten luovien sisältöjen ja uusien toimintatapojen kautta tuotettavien hyödykkeiden ja palveluiden yhdistelmiä ja lisäarvoja. Luovan talouden katsotaan 7
8 tarvitsevan uusia ketteriä järjestelmiä ja rakenteita liian jähmeiksi miellettyjen rakenteiden tai organisaatioiden tilalle (Kirveennummi 2010, Kuukasjärvi, Lehtonen & Inkinen 2010). Innovaatiotoiminnan ja kulttuuritoiminnan rajapinnoilla luovat alat ja luova talous toimivat kulttuurin ja innovaatioiden leikkauksessa. Nämä kulttuurin ja talouden yhteydet Jarkko Hautamäki (Hautamäki 2009) esittää neljän tekijän kautta: luovuuden kulttuuri: luovuutta, rohkeutta, riskinottoa jne. arvostava kulttuuri taide ja kulttuuri luovuuden ilmentäjänä ja innoittajana luova talous: taiteeseen ja kulttuuriin perustuva kaupallinen tuotanto kulttuurin tuoma lisäarvo kaikkeen innovaatiotoimintaan (esim. design, brändit). Kun 1980 ja 1990 luvuilla varsinkin suomalaisiin yliopistokaupunkeihin perustettiin tiede ja teknologiakeskuksia ja tiedepuistoja, on uusimpana trendinä kaupunkien elinvoimaisuuden lisäämisessä kulttuuri noussut aikaisempaa keskeisempään asemaan. Kansainvälisten esimerkkien mukaan useissa suomalaisissa kaupungeissa on perustettu tai suunniteltu luovien alojen keskuksia, kulttuurikeskuksia ja muita kulttuurikeskittymiä. Paitsi asukkaita ja matkailijoita houkuttelevina kaupunkitiloina, on näiden keskusten tehtäväksi nähty luovan talouden nostaminen yhdeksi kaupunkien uudistuvan elinkeinopolitiikan osaksi. Englantilainen Graeme L. Evans (Evans 2009) on jakanut kulttuurikorttelit ja luovat korttelit eri kategorioihin riippuen niiden taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen erityispiirteiden perusteella. Kulttuurikortteleille on ominaista paikallistalouden kehittäminen vahvan paikkakohtaisen brändin avulla. Kulttuurikortteleissa arvostetaan niiden historiaa ja konservointia samalla kun ne identifioituvat kaupunkien festivaali ja kulttuurikeskuksina. Luoville kortteleille on puolestaan tunnusomaista niiden moninaiskäyttö ja monipuolinen, urbaani suunnittelu rakennusten, fasiliteettien ja tilojen suhteen. Usein niiden perusta löytyy tietotaloudesta. Ne tuottavat uusia korkean teknologian palveluja, luovia tuotteita ja innovaatioita. Luovuus, design, muoti, arkkitehtuuri ja korkean teknologian palvelut ovat luovien kortteleiden keskeisiä ominaispiirteitä. Kulttuurikorttelin ja luovan korttelin ominaispiirteet eivät ole kuitenkaan toisiaan pois sulkevia. John Montgomery (Montgomery 2003 & /www.rudi.net/node/20670) toteaa, että useimmissa suurissa kaupungeissa on kortteleita, jotka vetävät puoleensa taitelijoita ja kulttuurialan yrittäjiä. Tällaisia ovat esimerkiksi Soho Lontoossa, New Yorkin Lower East Side ja Pariisin vasen ranta. Tällai 8
9 silla alueilla on pitkä historia ja niiden kehitys kulttuurialueeksi on tapahtunut joko nopeasti tai pitkän kehityksen tuloksena. Nykyisin jotkut kulttuurikorttelit ovat syntyneet tietoisen suunnittelun tuloksena, jolloin niiden onnistuneisuuskin on ollut erilainen. Hän jaottelee kulttuurikorttelit toiminnan mukaan neljään ryhmään. Niiden aktiviteetit suuntautuvat joko 1) museotoimintaan, 2) taidelaitoksiin, 3) erikokoisiin ja sisällöltään erilaisiin kulttuuritapahtumiin tai 4) kulttuuriteollisuuden tuottamiseen. Näistä viimeinen korttelityyppi liittyy läheisimmin uudenlaisen talouden, tiedonvälityksen, työn ja yrittämisen maailmaan eli luovan talouden kehittämiseen. Suomessa paikalliset ja alueelliset luovan talouden kehittämishankkeet toimivat aluetalouden ja kaupunki, elinkeino ja kulttuuripolitiikan välimaastossa. Monissa kaupungeissa on käynnissä luovien alojen ja luovan talouden kehittämishankkeita, kuten Tampereella, Turussa, Lahdessa, Oulussa, Kotkassa ja Haminassa ja Porvoossa (Kuukasjärvi, Lehtonen & Inkinen 2010). Joensuun kaupungilla ei ole eritystä luovan talouden kehittämisstrategiaa. Joensuun seudun vuosien elinkeino ohjelmaan kuitenkin sisältyy yhtenä painoalueena matkailu ja luovat alat. Matkailun ja luovien alojen yhdistelyllä pyritään tapahtumamatkailun kehittämiseen ja monipuolistamiseen, tuotantoympäristöjen mahdollistamiseen alan toimijoille ja luovien ja muiden alojen yritysten välisen yhteistyön ja verkottumisen kehittämiseen (JOSEK 2010). Joensuun seudun ja Keski Karjalan koheesio ja kilpailukykyohjelmassa (KOKO) ovat luovat alat yhtenä painoalueena. Tähän liittyen ohjelman tavoitteina on (JOSEK 2009): Pohjois Karjalassa jo olevien ja rakentuvien luovien alojen toimintaympäristön ja matkailukeskittymien yhteistoiminnan kehittäminen valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten festivaali, kulttuuri ja muiden tapahtumien uusien yhteistyömallien ja hyvien käytäntöjen kehittäminen luovien alojen valtakunnallinen verkostoyhteistyö ja pilotit yhteistoiminta ja verkostoituminen luovien alojen sisällä sekä luovan toimialan ja muiden toimialojen välillä (esim. areena ja pilotointityöskentely). Ohjelman yhtenä toimenpiteenä vuonna 2011 toteutetaan hanke Kortteli 48 luova osaamisyhteisö. Sen hallinnollisena vastuutahona on Joensuun kaupunki ja muina partnereina Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu/ Luovan talouden keskus ja Itä Suomen yliopisto/alue ja kuntatutkimuskeskus Spatia. Muina yhteistyökumppaneina toimivat mm. Joensuun kaupungin tilakeskus, Esittävän taiteen tila ry/pakkahuone, Taitokortteli, samaisen 9
10 korttelin hyvinvointialan keskittymä ja Joensuun Popmuusikot ry:n KOKO hanke Elävä Ilosaari. Kortteli 48 hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat Joensuun seudun kulttuuri ja nuorisoalojen toimijat sekä näiden muodostamat miniklusterit. Tavoitteeksi on asetettu luoda houkutteleva kulttuuri ja nuorisokortteli, jonka palveluja voivat hyödyntää kaupunkilaiset ja elinkeinoelämä. Samalla uudistuva kortteli voisi tarjota viihtyisää kaupunkitilaa Joensuun keskustaan. Hankkeessa kaavaillun osaamisyhteisön tulisi parantaa kaupungin luovien alojen toimintaedellytyksiä tarjoamalla runsaasti synergiaetuja, luomalla hedelmällisen työskentely ympäristön ja nostamalla alueellisen kulttuuri ja nuorisosektorin tunnettavuutta ja näkyvyyttä paikallisesti ja laajemminkin. Toimiessaan keskittymän tulisi synnyttää uutta liiketoimintaa ja palveluita. Hankkeessa Joensuun kaupungin toimenpiteinä ovat kortteli 48:n toiminnallinen ja sisällöllinen kehittäminen sekä korttelin tilojen ja muun infrastruktuurin kehittäminen. Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulun/luovan talouden keskuksen tehtävinä ovat kaupunkitilaan liittyvän tutkimuksen ja uusien innovaatioiden edistäminen kortteli 48:ssa ja sen liiketoiminnan kehittäminen. Itä Suomen yliopiston Alue ja kuntatutkimuskeskus Spatia vastaa hankkeessa selvitystyöstä, joka käsittelee luovien alojen keskusten kotimaisia ja kansainvälisiä toimintamalleja, niiden hyviä käytäntöjä ja ongelmia. Toiseksi selvityksessä tarkastellaan korttelin 48 ja sen lähiympäristön historian hyödyntämismahdollisuuksia korttelin käytön uudistamisessa (JOSEK 2010). Raportti Kaupungin luova tila asukkaiden, luovan talouden ja matkailijoiden kohtauspaikkana on yhteenveto selvitystyön tuloksista. Selvityksen keskeisiä kysymyksiä olivat: Millainen asema luovien alojen keskuksilla on nykyisessä kaupunkisuunnittelussa? Mitkä ovat luovien alojen keskusten perustamisen ja toiminnan tavoitteet? Ketkä ovat näiden keskusten alullepanijoita ja keille ne on tarkoitettu? Millä tavoin keskuksia hallinnoidaan, organisoidaan ja rahoitetaan? Mitä ovat luovien alojen keskusten saavutukset ja ongelmat? Milla tavalla nämä keskukset toimivat paikallisen historiallisen perinteen vaalijoina ja näyttämönä? Selvityksen johdantoluvussa on tarkasteltu nykyisen kaupunkisuunnittelun suhdetta luovaan talouteen, Helsingin keskeisiä kulttuurikeskuksia ja Sibelius Akatemiassa ja Mikkelin ammattikorkeakoulussa valmistuneiden selvi 10
11 tysten pohjalta keskusten hallinto ja rahoitusmalleja (Hollman & Metsäpelto 2008; Sutinen 2011). Seuraavaksi raportissa esitellään kotimaisten ja kansainvälisten luovien alojen keskusten, kulttuurikeskusten ja kulttuurikortteleiden tavoitteita, toiminnan painoalueita, hallinnollisia ratkaisuja sekä niiden saavutuksia ja ongelmia. Ennen päätöslukua ja suosituksia on luotu historiallinen katsaus korttelin 48 ja lähiympäristön historiaan. Kortteli sijaitsee Pielisjoen vieressä ja lähellä Joensuun keskeistä vapaa ajankeskusta Ilosaarta. Vesiyhteyksien varassa korttelin 48 yhteyteen kehittyi 1800 luvun jälkipuoliskolla rikas, aina kansainväliset mittasuhteet saanut merenkulun ja kaupankäynnin toimintaympäristö. Kuinka tätä taustatarinaa voitaisiin hyödyntää korttelin kehittämisessä? Selvityksen lähdeaineisto muodostuu tutkimuskirjallisuuden ohella esimerkeiksi valittujen luovien alojen keskittymien suunnittelu, toiminta ja esittelyraporteista ja niihin kohdistuneista tutkimuksista. Kuva 1. Korttelin 48 vanhoja puutaloja Suvantokadulla Kuva: Sirpa Hyttinen 1.2 Kulttuurikorttelit kaupunkisuunnittelussa Viime vuosina luovuus ja innovaatio ovat tulleet kaupunkisuunnittelun keskeisiksi käsitteiksi. Niiden merkitys on korostunut alueellisen innovaatio 11
12 toiminnan, innovaatioympäristöjen kehittämisen ja aluekehityksen sisällöllisenä ulottuvuutena (Benneworth 2004). Teesin ihmisten luovuudesta talouden perusvoimavarana esitti Richard Florida kirjassaan Luovan luokan esiinmarssi. Luovaan luokkaan kuuluvat luovalla työllä itseään elättävät, kuten tutkijat, insinöörit, opettajat, toimittajat, kuvataiteilijat, muusikot ja muotoilijat. Florida laskee tähän kategoriaan mukaan myös johtamisen, liike elämän ja rahoitusalan, oikeustieteen, terveydenhuollon ja tekniikan alan sekä ylemmän tason myyntialan ammattilaiset (Florida 2005; ks. myös Hautamäki 2009). Yleisellä tasolla luovan kaupungin idea heijastaa siirtymistä teollisuuskaupungista palveluihin perustuvaan kaupunkitalouteen. Luovuus ja kulttuuri muodostavat tärkeän osan jälkiteollisen yhteiskunnan talouselämää ja niiden katsotaan avaavan mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle ja työpaikkojen luomiselle. Toisaalta Kainulainen tutkimuksessaan Kunta ja kulttuurin talous (Kainulainen 2005) on esittänyt, ettei alueen kulttuuripääoma muodosta yrityksille ja työvoimalle sellaisenaan itsenäistä vetovoimatekijää. Pikemminkin on kyse imagollisesta täydentävyydestä. Alueen kulttuuripalvelut sekä luova ja moniarvoinen ilmapiiri ovat kompleksisen alueellisen imagon ja vetovoiman osa alueita. Luovuuskeskustelun ja luovien alojen kehittämisen yksi keskeinen kysymys on, missä määrin luovien alojen keskittymiä perustetaan kulttuurin ja missä määrin talouden ehdoilla. Vaikka luovuuden tuottamat innovaatiot ovat tärkeä osa luovien toimialojen varaan syntyvää liiketoimintaa eli luovaa taloutta, on kaupunkisuunnittelussa painotettu viime vuosina myös kulttuurikeskeisempiä vaihtoehtoja. Kulttuurivaihtoehto painottaa kulttuurin yhteiskunnan läpileikkaavaa roolia kaupunkisuunnittelun eri osa alueilla hakemalla yhteyksiä mm. kaupungin fyysiseen suunnitteluun, talouselämään, vapaa ajan aktiviteettien suunnitteluun ja sosiaalioikeuksien maaperälle. Talousvaihtoehdossa kulttuuri sitä vastoin jättäytyy talouden ja tuottavuuden ehdoilla määräytyväksi toiminnaksi. Toinen keskeinen kysymys on paikallisten ja paikkakunnalle luontaisten vahvuuksien ja toisaalta ulkoa tuotujen impulssien merkitys luovan kaupungin ja kulttuurikaupungin synnyttämisessä. Endogeenisten tekijöiden puolesta puhuu se, että luovan luokan nähdään edellyttävän ympäristöltä autenttisuutta. Toisten kopiointi, standardipalvelujen tarjoaminen tai täysin valmiiksi rakennetut ympäristöt eivät kiinnosta luovia ihmisiä. Toisaalta luovan kaupungin kehittämisessä rakennetun ympäristön uudistaminen ja suurhankkeet ovat saaneet keskeisen sijan. Tämän kehityssuunnan tiennäyttäjinä ovat olleet monet amerikkalaiskaupungit. Kun paikallisesta kulttuurista ammentavat kulttuurikeskukset ja luovat kaupungit ovat kaikesta huolimatta monesti enemmän riippuvaisempia turisteista kuin paikallisesta väestöstä, syntyy kulttuurisen duaalikaupungin ongelma. Tällöin haasteena on hankkia matkailutuloja uhraa 12
13 matta paikallisen väestön viihtyisyyttä ja osallisuutta paikallisyhteisönsä arkeen ja kehittämiseen (Anttiroikko 2010; Ward 2006). Luovuus ja innovatiivisuus yhdistetään kaupunkien vetovoimaisuuteen, joilla luovia henkilöitä ja yrityksiä houkutellaan kaupunkeihin vahvistamaan niiden innovaatiotoimintaa. Luovien ihmisten ja yritysten houkuttelemisessa kaupunkeihin on niiden imagolla tai tuotetulla brändillä keskeinen asema (Sohlo 2010). Kaupunkien vetovoimaisuuden ja imagon edistämisessä ne ovat valinneet itselleen erilaisia vahvuustekijöitä. Esimerkiksi Kuopion vuoteen 2020 ulottuvassa kaupunkistrategiassa (Kuopion kaupunki 2010) todetaan, että Kuopio mielletään hyväksi paikaksi asua. Kuopion imago on rakentunut Puijon, torin, luonnon ja savolaisuuden varaan. Niiden rinnalle on noussut nykyisin yliopisto ja aivan viime vuosina saaristokaupungin imago. Porin kaupunkistrategiassa vuoteen 2016 (Porin kaupunki 2010) todetaan osaamisen, tiedon ja innovaatioiden merkityksen korostuvan kaikessa ja kaikkialla. Pori markkinoi itseään ylipistokaupunkina, jonka tapahtumat, kulttuurikohteet, museot ja arkkitehtuurin helmet ovat valtakunnallisesti tunnettuja ja houkuttelevia kohteita. Joensuun kaupungin strategissa Kantavat siivet vuoden 2015 visiossa (Joensuun kaupunki 2009) puolestaan todetaan, että monimuotoinen aito luonto ja vuodenajat, elämykselliset tapahtumat ja oma kulttuuriprofiili lisäävät henkistä hyvinvointia ja kaupungin vetovoimaa. Näissä esimerkeissä aikaisemmin vahvana teollisuus ja satamakapunkina tunnettu Pori markkinoi itseään selkeimmin kehittyvänä kulttuurikaupunkina. Eri puolilla maailmaa luovien alojen keskittymiä sijoittuu niin suuriin metropoleihin kuin pienempiinkin kaupunkeihin. Monissa niissä on erikoistuttu johonkin luovien alojen erityisalueeseen, kuten käsitöihin, kirjallisuuteen, taidetapahtumiin, muotoiluun tai tiettyihin musiikkilajeihin. Vaikka luovan kaupungin idea voi olla tärkeä kehittämisstrategian osa luontaisia kulttuurisia vahvuuksia omaaville kaupungille, käytännössä globaalisti ehkä yleisin muoto luovan kaupungin ideasta näkyy teollisuuskaupungin fyysisen ja toiminnallisen ympäristön muutosprosesseissa. Niissä tehdas ja varastorakennuksia muutetaan kulttuuri ja muiden palvelujen toimitiloiksi. Näin on tapahtunut Yhdysvaltojen ruostevyöhykkeellä ja Manner Euroopan hiili ja teräskaupungeissa ja monissa taantuneissa satamakaupungeissa. Dublin ja Amsterdam ovat puolestaan esimerkkejä luovista kaupungeista, joissa elävä keskusta on pyritty yhdistämään teknologiaan ja yliopistoihin sekä alueen toiminnalliseen ympäristöön, palveluihin ja virikkeisiin (Anttiroikko 2010). Suomesta löytyy myös useita esimerkkejä, kuten Helsingistä, Tampereelta, Turusta ja Hämeenlinnasta, missä vanhoja tehdasrakennuksia on muutettu luovien alojen keskuksiksi. Kulttuurikortteleita kansainvälisenä ilmiönä tutkinut Simon Roodhouse (Roodhouse 2006) on kysynyt, ketkä tarvitsevat tällaisia kortteleita. Vaikka 13
14 julkinen sektori näyttää olevan keskeisessä asemassa kulttuurihankkeiden rakentamisessa ja rahoittamisessa, tärkeää olisi muistaa hallinnollisen infrastruktuurin sijasta yksilöiden merkitys kulttuurin luomisessa ja ylläpitämisessä. Roodhouse tähdentää sitä, että kulttuurikorttelin toiminnat pohjautuvat yhteisöjen tarpeisiin ja niiden halukkuuteen maksaa kulttuuripalveluista. Hallinnollisten päätösten tulisi heijastaa kaupungin tai sen osaalueen asukkaiden tarpeita, tavoitteita ja luovaa potentiaalia. Taulukko1. Kulttuurikorttelin rationaliteetit Perusta Kulttuurikortteli Kulttuuriteollisuuskortteli taloudellinen sosiaalinen kulttuurinen paikallistalouden kehittäminen vierailutalous brändäys kaavoitus kulttuuri ja elvyttäminen identiteetti monopolikäyttö, erityiskäyttö etninen kortteli historian säilyttäminen konservointi, käsityöt (taidot) festivaalit kulttuurikaupunki kaupunkialueen taloudellinen kehittäminen tietotalous luova turismi tuotantoketju innovaatioiden levittäminen sekakäyttö ja hallinta moninaisuus kaupungin designin taso luovuus design ja arkkitehtuuri esittelyt/kaupalliset messut luova kaupunki Lähde: Evans, Graeme L., From cultural quarters to creative clusters creative spaces in the new city economy (2009) 14
15 Näissä rationaliteeteissa voi esiintyä erilaisia ja vastakkaisiakin taloudellisia, sosiaalisia tai ympäristöön kuuluvia tavoitteita. Ristiriitoja voi esiintyä esimerkiksi alueella, jossa kulttuuritoimintoja ja palveluja pyritään kehittämään yhteisössä, joka ei ole perinteisesti suuntautunut niiden tuottamiseen. 1.3 Helsingin kulttuurikeskukset Suomessa Helsingin Kaapelitehdas ja Kulttuuritehdas Korjaamo Oy ovat kahdella tavalla suunnannäyttäjiä luovien keskusten perustamisessa. Kaapelitehtaan syntyhistoriassa ilmenee kulttuuriväen ja kaupungin yhteinen sitoutuneisuus luovien alojen kehittämisessä. Korjaamo puolestaan edustaa Suomessa luovien alojen ja luovan talouden yhteenliittymää, missä kehittämisen päävastuu ja johtaminen ovat tapahtuneet yritysvetoisesti. Vuonna 1912 perustettu Suomen Kaapelitehdas Oy fuusioitiin vuonna 1967 Nokia Oy:hyn. Kaapelitehdas, myöhemmin Nokia Kaapeli, oli fuusiossa syntyneen Oy Nokia Ab:n itsenäinen teollisuusryhmä. Nykyäänkin vanha Kaapelitehdas muistuttaa alueen uusien rakennusten joukossa vanhasta teollisuudesta ja entisestä teollisuustyöstä. Vuonna 1985 Nokia Oy päätti lopettaa tuotannon Kaapelitehtaalla vuoteen 1990 mennessä, ja kaupungin vuokratontilla sijaitseva tehdas siirtyi kaupungin hallintaan. Vuonna 1987 kaupunki sopi Nokian kanssa murrosvaiheen toimenpiteistä ja asetti työryhmän suunnittelemaan tehtaan käyttöä kaupungin omistuksessa. Työryhmän mielestä ei kannattanut suojella tehdasta eikä tehdasmiljöötä, vaan alueelle kaavailtiin mm. kouluja, hotelleja, museoita ja autopaikkoja. Kaapelitehtaan lopettamispäätöksen jälkeen tehtaan tyhjeneviin tiloihin oli edullisten vuokrien houkuttelemina muuttanut taiteilijoita ja liikeyrityksiä. Puolustaakseen tilojaan Kaapelitehtaan vuokralaiset perustivat Pro Kaapeli yhdistyksen. Yhdistys sai tukea medialta ja Helsingin kulttuurielämän linjauksia suunnitelleelta komitealta. Myös sen mielestä Kaapelitehdas tuli säilyttää kokonaisuutena. Tuloksena oli päätös, jonka mukaan kaupunginhallitus päätti suojella Kaapelitehtaan rakennuksen ja tehdasmiljöön sekä perustaa kiinteistöosakeyhtiön. Kiinteistö Oy Kaapelitalo (KOY) perustettiin syksyllä Kaapelitehdas on Suomen suurin taiteen, kulttuurin ja luovien alojen keskittymä. Nykymuotoista Kaapelitehdasta voidaan pitää Pro Kaapelin aikaansaannoksena, vaikka sen puoltajiin liittyi myös virkamiehiä ja poliittisia päättäjiä. Kaapelitehtaan lyhytaikaisesti vuokrattavissa tiloissa järjestetään messuja, yritysjuhlia, näyttelyjä, tanssi ja teatteriesityksiä, konsertte 15
16 ja, kuvauksia sekä kokouksia. Pitkäaikaisesti vuokrattavissa tiloissa toimii muun muassa taiteilijoita, bändejä, tanssikouluja, teattereita, taidekouluja, liikuntaseuroja, lehtien toimituksia, mainostoimistoja, elokuvatuotantoyhtiöitä sekä useita muita kulttuurialan yrityksiä ja yhteisöjä, 3 museota, 8 galleriaa, 2 radioasemaa ja tv asema, ravintola ja kahvila. Kaapelin tapahtumissa vierailee vuodessa nykyisin yli ihmistä ja se on yli 900 ihmisen työpaikka. Kaapelitehtaan toiminta rahoitetaan lähes täysin tulorahoituksella. Liikevaihto on nykyisin noin 3,7 miljoonaa euroa. Kaapelitehdas on liittynyt myös vastaavanlaisten laitosten muodostaman Trans Europe Halles verkoston jäseneksi (Hollman & Metsäpelto 2007, Vuoden 2008 alusta Kiinteistö Oy Kaapelitalo on hallinnoinut myös Sörnäisten Suvilahden vanhan energiantuotantoalueen rakennuksia. Niihin on tavoitteena luoda seuraavien vuosien aikana "itäinen Kaapelitehdas", jonne sijoittuu ja on jo sijoittunut vastaavanlaista toimintaa kuin Kaapelitehtaalle. Esimerkiksi Uuden Sirkuksen Keskus Cirko on aloittanut toimintansa alueella keväällä Uuden kulttuurikeskuksen hallinto ja toimintamalli on samantyyppinen kuin Kaapelitehtaalla. Suvilahden alueen muuttaminen kulttuurikeskukseksi on osa Sörnäistenrannan ja Kalasataman laajaa kehitystyötä. Ranta alueelle kehittyy tulevina vuosina uusi kaupunginosa, jossa sen valmistuttua tulee olemaan noin asukasta ja noin työpaikkaa (www.suvilahti.fi). Kulttuuritehdas Korjaamo Oy on yritys ja kansainvälinen kulttuurikeskus, joka on toiminut Helsingin Töölössä historiallisissa raitiovaunuhalleissa vuodesta "Korjaamon tavoitteena on luoda merkityksellisin ja luovin kaupunkikulttuurin keskus, joka on itsenäinen ja toimii yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten vapaiden ryhmien kanssa" on Korjaamon toimitusjohtaja ja omistaja Raoul Grünstein linjannut sen ideologiaa. Korjaamon ydintoiminta on kaupunkikulttuurissa ja painoalueina teatteri, kuvataide, musiikki, kulttuurikeskustelu sekä niiden väliset alueet. Korjaamon toiminta alkoi Korjaamohallin tiloissa, joissa toimii Korjaamo Galleria, konsertti ja teatteritoimintaan tarkoitettu Kulmasali, kulttuuritoimijoiden toimistohotelli sekä Korjaamo Baari. Nykyisin sen tiloihin ovat sijoittuneet myös kirjoihin, elokuviin, musiikkiin ja käyttödesigniin erikoistunut Korjaamo Shop, konsertti ja teatteritoimintaan tarkoitettu Vaunusali sekä Korjaamo Café ja Café Galleria. Helsingin kaupungin ja Korjaamon vuonna 2008 tekemän yhteistyösopimuksen mukaisesti kaupungin remontoiman Vaunuhallin tiloissa toimii Ratikkamuseo, jonka näyttelyitä kaupunginmuseo hallinnoi. Yhteistyöstä on sovittu vuoden 2018 loppuun. Kaupunginmuseo toivoo yhteistyöllä Korjaamon kanssa saavuttavansa uusia ja entistä laajempia yleisöjä. Kulttuuritehdas Korjaamo Oy vastaa ohjelmatoiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta, kiinteistöjen hoidosta ja markkinoinnista. Korjaamolla 16
Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia
Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Luova talous kasvava talouden sektori Kulutustutkimusten mukaan kulttuurin talous ollut 1980-luvulta lähtien Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
Luovan osaamisen mahdollisuudet
Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan
MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen
MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee
Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala
Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Näkymiä Kolin huipulla 1.9.2010 Luovien toimialojen määrittelyä... Tuotteiden ja palveluiden tuotannossa keskeistä: luovuus ja henkilökohtainen lahjakkuus
Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto
Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva
Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista. Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Käsitteestä luova talous 2000-luvun muotiterminologiaa: luova talous, luovuus
Ideasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
Elinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat
Saarijärven elinkeinostrategia.
Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset
Luovasti erottautuen maailmalle
Luovasti erottautuen maailmalle Luovat alat nousuun Pohjois-Savossa Työpaja 1.6.2017 Sawosta maailmalle Taina Laitinen Tuottaja-läänintaiteilija Aikataulu - Klo 14.20 14.40 Lyhyt alustus ja esittäytyminen
Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen
Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus
Luovan talouden kehittämishaasteet
Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-
Luovuutta ja liike-elämän palveluita
Luovuutta ja liike-elämän palveluita CIBS -klusteri Carita Harju MYR 26.6.07 Päätoimijat: Keski-Suomen TE-keskus Jyväskylän yliopisto Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattiopisto Keski-Suomen
Sauna from Finland -konsepti 9/2009
Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Monta ulottuvuutta Saunominen tutussa ympäristössä arkinen, toistuva, puhdistauminen Suvi-illan saunominen järven rannassa ihanne, luksusta, rentoutuminen Saunominen
Työn alla 2010-2011. Tyrkyllä
Anya Productions Anya Productions Ky Kuopiolainen kulttuurialan tuotanto-, koulutus- ja myyntipalveluyritys 2 työntekijää, 3 harjoittelijaa (Ely keskuksen myöntämä ensimmäisen työntekijän tuki) Kirjanpito,
Luova Tampere 7.12.2010
Luova Tampere 7.12.2010 Lasse Paananen ohjelmajohtaja +358 40 720 5088 lasse.paananen@luovatampere.fi 1. Mahdollisuuksia Hieman taustaa 2. Menestystä Luova Tampere 3. Mestareita Muutama esimerkki Kokonaisvaltaista
Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy
Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana
M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle
M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten
Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin
Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta KULTTUURILLA ON KESKEINEN ASEMA yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin
Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille
Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy
Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali
Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset
Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä
VETOVOIMAA ORTODOKSISESTA KULTTUURISTA INVESTOINTIHANKE
VETOVOIMAA ORTODOKSISESTA KULTTUURISTA INVESTOINTIHANKE 1.4.2016-30.6.2017 VETOVOIMAA ORTODOKSISESTA KULTTUURISTA - INVESTOINTIHANKE Toteutus: 1.4.2014-30.6.2017. Rahoitusohjelma: Euroopan aluekehitysrahasto
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
Piirrokset: Merja Metsänen / Haihatus. Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu Maaseudun kulttuuriohjelma vuosille
Piirrokset: Merja Metsänen / Haihatus Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu Maaseudun kulttuuriohjelma vuosille 2010-2014 Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu on Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Kulttuuriteemaryhmän
Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku
Asuinalueiden kehittämishanke 2013-2015 Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku 3.6.2013 Katariina Hilke 1 Turun hanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen
Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin
Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille
LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA
LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto
Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa
Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Sivistystoimen asiat uudistuvassa aluehallinnossa 14.10.2009 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju Taustaa 1/2 Lääninhallituslain (22/1997) 2 :n
Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun
Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen
Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää
Kehittämiskysely 2012. Tulokset
Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään
Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello
Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009
Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 23.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön
KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009
KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys
Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut Anne Pulkkinen 11.4.2014 1 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-
Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman
Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.
Työssä ympäristöalalla - oma tarinani
Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Turun yliopiston työelämäpalvelut 4.4.2017 Ylitarkastaja Anna Laiho, ympäristönsuojeluyksikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.4.2017 Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne-
K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset
K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja
KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN
KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,
TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA
TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. (TNL) on teatterialan ammattilaisten ja harrastajien järjestö, joka reagoi nopeasti
Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke
Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen
STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia
STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
10.1.2014 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2013 ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna yrityksiä noin
OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi.
OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. Olit sitten kuka tahansa, sinulla on aina uniikki ja arvokas
VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015
Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 1. Kulttuuri on oleellinen osa hyvinvointiyhteiskuntaa
SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät
SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus
Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa
Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten
Teollisuuskaupungista taide- ja matkailukaupungiksi
Teollisuuskaupungista taide- ja matkailukaupungiksi Antti Korkka, ohjelmajohtaja MW-Kehitys Oy Seppälän puistotie 15, PL 69, 35801 Mänttä www.mw-kehitys.com etunimi.sukunimi@mw-kehitys.com Antti Korkka
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön
Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka
Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja
- Arvonluonnin muutoksen aakkoset arvot, arki ja arvostus julkaisu. VTT Oy. - sparrausta ja neuvontaa yhteistyössä mm. Tekesin kanssa.
8/9/Kuopio Aineeton tuotanto viestintä. Julkaisut: - Aineeton arvo talouden uusi menestystekijä - Rohkeutta. Näkemystä. Kasvua. Aineeton tuotanto vauhdittaa uudistumista. - Yrityskatsaus 1/2016 - Arvonluonnin
Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI
Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 29.3.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön
Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä. Arvokas työelämä Musiikkitalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja
Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä Arvokas työelämä Musiikkitalo 11.3.2013 Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Uusi tuottavuus ja uusi työ Tuotannontekijät Työvoima Tuotantovälineet
Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma
Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta
Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila
Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi
Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.
Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 Vastausohjeet Yleiset vastausohjeet Tässä kyselyssä kootaan tietoa kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa,
Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014
Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014 26.2.2013 Kaupunkistrategia 2020 Visio: - Korkeatasoinen palveluvarustus - Monipuolinen elinkeinorakenne ja vahva yrittäjyys - Erinomaiset yhteydet -
ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
1.3. 2013 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2012 ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna 199 yrityshanketta,
Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia
Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin
TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN
TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo
Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus
Lohjan Järvikeskus liiketaloudellinen tarkastelu 21.1.2010 www.kaukoviisas.fi Jukka Kauko Tehtävän tarkoitus Selvitystyö keskittyy alueen liiketoiminta- mahdollisuuksien selvittämiseen ja alueen toimintojen
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion
Yleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä.
Tarvitaan kulttuurin rakennemuutos: nykyinen rakenne tukee koulunpenkiltä tehtaaseen ajattelua. Tilanne on nyt ihan toinen ja tämä pitää saada näkymään myös Kotkan kulttuurissa. Jari Järvelä Yleisö Kaupunkilainen,
Inarin matkailueurot ja -työpaikat
Nordia Tiedonantoja Numero 1/2008 Inarin matkailueurot ja -työpaikat Pekka Kauppila & (toim.) Nordia Tiedonantoja Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja
Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät
Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä Yrittäjänpäivä Naantali 5.9.2017 Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät 1 Kunta syntyy uudelleen Sote-palvelu- ja maakuntauudistus muuttavat Suomea Kuntien rooli
Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä
Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin
Keski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä
Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe
Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK
CreMa Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria myöntää tukea lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvien sekä mediataideteosten tuotantoon
ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä
ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2016 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä Vuonna 2016 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj.
Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula
Merkillisiä hyväntekijöitä 7.10.2014 Kimmo Nekkula Suomalaisen Työn Liitto 102 vuotta suomalaisen työn puolesta Suomalaisen työn arvostuksen ja menestyksen puheenjohtaja ja Suomessa tehdyn työn aktiivinen
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
Matkailijat karsastavat kaivoksia
Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia
Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit
Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi
Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva
Mitä kulttuurimatkailu on?
Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita
Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille
KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja
Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin
Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen
Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke
musiikki elämään Musiikki elämään Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke 2011 2013 Musiikki elämään Voidaanko taide-elämystä syventää taidepedagogiikan keinoin?
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ JYKES KIINTEISTÖT OY:N TOIMINTA Merkittävä toimitilojen ja yrityspuistoalueiden kehittämiseen ja omistamiseen keskittynyt toimija Jyväskylän
Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö
Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari
TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry
TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1
Mediakasvatusseuran strategia
Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura
Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK
CreMa Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria myöntää tukea lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvien sekä mediataideteosten tuotantoon