Elinvoimaa lähiruoasta Kumppanuudet lähiruoan hankinnoissa. Virtain kaupunki Ruoveden kunta Tampereen ammattikorkeakoulu Ahlmanin koulun Säätiö

Transkriptio

1 Elinvoimaa lähiruoasta Kumppanuudet lähiruoan hankinnoissa Virtain kaupunki Ruoveden kunta Tampereen ammattikorkeakoulu Ahlmanin koulun Säätiö

2 Tiivistelmä Hankkeen tavoitteena on edistää lähiruoan käyttöä julkisissa keittiöissä sekä lisätä paikallista tuotantoa niissä tuotteissa, joille olisi kysyntää ja joita olisi mahdollista tuottaa esimerkiksi kasvuolosuhteiden puolesta lähituotteena. Hankkeessa edistetään paikallistaloutta mahdollistamalla nykyistä paremmin lähiruoan käyttö julkisissa keittiöissä, kehitetään innovatiivisia hankintoja ja edistetään kestävää ruoantuotantoa ja kulutusta. Tässä hankkeessa on tarkoitus kehittää kunnallinen ruokajärjestelmä, joka edistää alkutuotantoa ja siihen liittyviä muita elinkeinoja ja yritystoimintaa siten, että ruokaketju tuottajalta pöytään olisi mahdollisimman lyhyt ja tehokas ja ympäristövaikutuksiltaan pienempi kuin nykyiset keskitetyt järjestelmät. Toimenpiteet, jolla tavoitteeseen saavuttamista tukevat ovat seuraavat: 1) Lähiruoan volyymien selvittäminen (tiedämme tuottajat, mutta emme tuotantomääriä). 2) Tuotteet ja määrät, sekä kasvupotentiaali tuotteista ja tuotemääristä mitä julkisissa keittiöissä käytetään tai olisi mahdollista käyttää. 3) Mallit hankintaprosessista, jolla lähiruoan käyttöä voidaan edistää huomioiden uuden hankintalain mahdollisuudet. 4) Reseptiikan luominen lähiruokatuotteille 5) Mallien pilotointi valituissa kohteissa Virroilla ja Ruovedellä sekä mahdollisesti myös muissa kunnissa Pirkanmaalla ( hankkeen jälkeinen jatkotoimenpide) Hankkeen tuloksena syntynyttä mallia pilotoidaan ensin Virroilla ja Ruovedellä ja jatkossa tavoitteena on, että se otetaan käyttöön mahdollisimman laajasti koko Pirkanmaalla valittujen tuoteryhmien ja hankintojen osalta. Hanke toteutetaan Virtain kaupungin, Ruoveden kunnan, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Ahlmanin koulun Säätiön yhteishankkeena. Hankkeen koordinaattori on Virtain kaupunki, TAMK ja Ahlman ovat osatoteuttajia. Hankkeen toiminnasta ja tuloksista tiedotetaan sanomalehdissä, sosiaalisessa mediassa sekä järjestettävissä infotilaisuuksista. Hankkeen uloksena syntyy dokumntoituna aineistona 1) Reseptiikkaa (sähköisessä ja kirjallisessa muodossa). 2) Malleja hankintaprosesseista 3) Loppuraportti. Raportoinnista ja tiedottamisesta huolehditaan koko hankkeen ajan yhteisvastuullisesti kaikkien toteuttajien toimesta. Avainsanat: lähiruoka, hankintalaki, innovaatiokumppanuus

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä Hankkeen tarve ja tausta Lähiruoan käytön edistäminen kunnissa Uuden hankintalain merkitys Hankkeen tarpeen määrittely Tavoitteet Konkreettiset toimenpiteet Ohjausryhmä Hankkeen toteuttajat ja vastuualueet Virtain kaupunki Tampereen ammattikorkeakoulu Ahlmanin koulun Säätiö Hankkeen kohderyhmät Budjetti ja rahoitussuunnitelma...7 Lähteet...8

4 1. Hankkeen tarve ja tausta Aluetalouden kehittämisessä paikallisten tuotteiden ja palveluiden käyttämisen sallivat ratkaisut julkisissa hankinnoissa ovat merkittävässä roolissa, ja etenkin maaseutualueiden elinvoima nojaa pitkälti ruokasektorin työpaikkoihin ja tuottavuuteen. Elinvoimaa lähiruoasta -hankkeen taustalla on useista tekijöistä johtuvat esteet ja hidasteet lähiruoan käytön edistämiseksi kunnissa. Nykyaikaiset ammattikeittiöt tarvitsevat pitkälle jalostettuja tuotteita, joita ei lähituotteina juurikaan ole tarjolla. Lisäksi mielikuvat lähiruoan kalleudesta ja vanhan hankintalain rajaukset ovat aiemmin hidastaneet ja rajoittaneet lähiruoan käyttöä. Kyseessä on osittain ns. muna-kana -ongelma. Lähiruoan tuottajat eivät kehitä tuotantoaan tai jatkojalostusta, mikäli heillä ei ole varmuutta siitä, että heidän tuotteilleen on riittävästi ja pitkäaikaisesti ostajia. Ostajat puolestaan eivät panosta lähiruoan hankintaan, mikäli toimitusvarmuus ja volyymit eivät ole riittävällä tasolla tai haluttuja tuotteita ei ole heti saatavilla. Lähiruoan käytön edistäminen on kuitenkin noussut yhä tärkeämpään osaan myös kuntien strategioissa ja hankintojen suunnittelussa. 1.1.Lähiruoan käytön edistäminen kunnissa Julkisten keittiöiden ruokahankinnoissa oli pitkään vallalla siirtyminen yhä keskittyneempiin ja isompiin hankintakokonaisuuksiin, ja samalla siirryttiin käyttämään yhä pitemmälle jalostettuja tuotteita. Tällöin pienten, paikallisten yritysten ja tuottajien mahdollisuudet tavarantoimituksiin julkisiin keittiöihin heikentyivät. Paikallistuotannon merkitys aluetaloudelle on ymmärretty ja suunta on muuttunut: yhä useampi kunta haluaa tietoisesti edistää lähiruoan käyttöä ja muotoilla hankintastrategioitaan siten, että lähi- ja pientuottajien tuotteiden hankinta on mahdollista (Viitaharju ym. 2017). Esimerkiksi Sodankylässä on päätetty kehittää hankintoja niin, että turvataan paikallisten yritysten mahdollisuuksia osallistua kilpailutuksiin ja yritysvaikutusten arviointia kunnan päätöksenteossa lisätään (Sodankylän kuntastrategia ). Lisäksi Sodankylässä on keskuskeittiön suunnittelussa ja teknisessä toteutuksessa otettu huomioon lähiruoan käyttö siten, että jalostamattomien tuotteiden esivalmistelu pystytään tekemään omissa tiloissa elintarviketurvallisuutta koskevat määräykset huomioon ottaen (Sodankylän kunta, 2016). Pirkanmaalla esimerkiksi Ikaalisissa on tehty vuosille kaupungin elintarvikehankintastrategia, jonka mukaan kaupungin tavoitteena on käyttää mahdollisimman paljon paikallista lähiruokaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vuonna 2017 pyritään siihen, että vähintään 20 % kaikista elintarvikemäärärahoista käytetään lähiruoan hankintaan. Lähiruoan tematiikkaan liittyvissä tutkimuksissa ja selvityksissä on todettu esimerkiksi, että kuntapäättäjien tuki on merkittävin tekijä lähiruoan saamisessa julkiseen ruokapalveluun, ja siksi yhteistyötä kuntapäättäjien kanssa tulisi vahvistaa. Lisäksi alueen tuottajien mahdollisuudet kehittää omaa toimintaansa ja tarjota lähiruokaa paranisivat, mikäli kunnat kilpailuttaisivat hankintoja paikallisesti (Rantamäki, 2017). Usein kunnissa ei kuitenkaan ole esimerkiksi luottamushenkilöillä tarpeeksi tietoa tai osaamista siitä, kuinka lähiruoan käyttöä käytännössä edistetään ja toisaalta kuntien viranomaispuolelta tarvitaan selvästi tahtotila lähiruoan hankintoihin ja käyttöön. Monissa Pirkanmaan kunnissa on etsitty ja myös löydetty uusia tapoja tuottaa palveluita ja järjestää kunnan toimintoja, kuitenkin usein perinteisin mallein ja AIKO-suunnitelman mukaan uusia avauksia 1

5 tällä sektorilla kaivattaisiin. Koska uusia, innovatiivisia keinoja mm. julkisten hankintojen toteuttamiseen kaivataan, tämä hanke pyrkii vastaamaan juuri tähän tarpeeseen lähiruoan osalta. (Pirkanmaan liitto, 2016) 1.2 Uuden hankintalain merkitys Uuden hankintalain (1397/2016) tarkoituksena on mm. tehostaa julkisten varojen käyttöä, yksinkertaistaa ja selkeyttää hankintamenettelyjä. Lisäksi tavoitteena on parantaa pienten ja keskisuurten yritysten osallistumismahdollisuuksia tarjouskilpailuissa ja lisätä mahdollisuuksia ottaa huomioon myös ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia. Perusperiaatteena on turvata kaikille tarjoajille tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu julkisissa hankinnoissa. Hankintayksikkö, kuten kunta tai kuntien yhteenliittymä, voi käyttää hankinnoissa tiukkojakin laatukriteereitä esimerkiksi raaka-aineiden tai tuoreusvaatimusten suhteen. Esimerkiksi kala voidaan vaatia olemaan 100 % haukea tai leivän enintään 4 tuntia vanhaa toimitettaessa. Uusi hankintalaki mahdollistaa myös aivan uusia menettelyjä, kuten esimerkiksi innovaatiokumppanuuden. Innovaatiokumppanuus tarkoittaa menettelyä, jossa ensi vaiheessa tilataan kehitystyötä tuotteeseen tai palveluun, jota ei sellaisenaan ole vielä olemassa markkinoilla. Kehitysvaiheen jälkeen kehityksen kohteena olleita tuotteita tai palveluita ei enää erikseen tarvitse kilpailuttaa. Kumppanina voi olla yksi tai useampi yritys tai toimija (Aho, 2017). Lisäksi hankintalain puitteissa on mahdollista myös laatia omia menettelyitä vaikkapa yhdistämällä neuvottelumenettelyä ja innovaatiokumppanuutta. Pääasia on, että menettely on läpinäkyvä, syrjimätön ja avoin Hankkeen tarpeen määrittely Ahlmanin koulun Säätiön toteuttamassa hankkeessa Parasta pöytään Pirkanmaalta toteutettiin osaprojekti Lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Osaprojektin ensimmäisessä vaiheessa todettiin, että kaikkien elintarvikkeiden kilpailuttaminen lähiruoan käyttöä edistävällä tavalla (alueen tuotantokyky huomioiden) on liian laaja kokonaisuus pienessä osaprojektissa toteutettavaksi. Ammattikeittiöt vaativat usein erinäisiä digitaalisia ja logistisia ratkaisuja, joihin pienehköt tuottajat ja jatkojalostajat eivät yksin pysty. Tuottajien yhteenliittymiä tarvittaisiin myös riittävien volyymien kattamiseksi. Toinen ratkaisu voisi olla yhteistoiminta tukkujen kanssa. Tärkeimmäksi tavaksi edetä todettiin hankintojen jakaminen kilpailutusta varten pienempiin osiin, ja tällä teemalla päätettiin jatkaa osaprojektin toiseen vaiheeseen. Toisessa vaiheessa tuoteryhmän perunat, juurekset, vihannekset ja hedelmät kilpailutus Hämeenkyrön kunnalle ja Ikaalisten kaupungille toteutettiin neuvottelumenettelyllä. Neuvottelumenettely mahdollisti sen, että toimittajilta saatiin arvokasta palautetta tarjouspyynnön laatimiseksi hankintayksiköitä palvelevaksi, mutta silti toimittajia kiinnostavaksi. Osaprojektissa todettiin myös, että tuotehintojen ja logististen kustannusten erottaminen toisistaan toi läpinäkyvyyttä tuotehintoihin ja lisää siten hankintojen kestävyyttä. (Lähiruokaa julkisiin keittiöihin) Pirkanmaalla maatalouden vaikutus maakunnan talouteen on noin 430 miljoonaa euroa ja elintarviketeollisuuden 790 miljoonaa euroa. Yhteensä työllistämisvaikutus on reilu 3 %, eli lähemmäs 7000 henkilötyövuotta. Yksi maatalouden työntekijä työllistää 0,2 muuta työpaikkaa, ja vastaavasti 2

6 elintarviketeollisuuden kerroinvaikutus on 2,1. Työtä ja hyvinvointia! Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutuksen Suomen maakunnissa -raportissa selvitettiin hankintarenkaiden suunnitelmia käyttää paikallista tuotantoa elintarvikehankinnoissa. Vuoteen 2020 mennessä arvioitiin oman maakunnan hankintojen nousevan 10 prosentista aina 28 prosenttiin. Tulevaisuudessa oman maakunnan elintarvikehankintojen arvo nousisi siten lähes kahdesta miljoonasta eurosta noin 5,4 miljoonaan euroon. Tämä muutos saisi aikaan 190 henkilötyövuoden lisäyksen ja vaikutus bruttokansantuotteeseen olisi 13,3 miljoonaa euroa Pirkanmaalla. (Viitaharju ym. 2014) Jotta Ympäristöviisas Pirkanmaa Pirkanmaan ympäristöohjelman "Kestävästi lähellä - hyvinvointia monimuotoisuudesta ja resurssiviisaudesta" -visiota voidaan toteuttaa, tarvitaan toimenpiteitä myös julkisten hankintojen ja etenkin ruokapalveluiden osalta. Kestävä ravinnekierto ja kotimainen ruoka ovat hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta: "Pirkanmaalla on alueellinen kestävä ruokajärjestelmä, joka perustuu paikallisen ruoan arvostukseen, ymmärrykseen kestävyydestä ja ravinteiden tehokkaaseen kiertämiseen. Lähi- ja luomuruokaa suositaan niin kotitalouksissa kuin julkisissa hankinnoissakin. Kotimaista järvikalaa, luonnonvaraisia kasveja sekä lähellä kasvatettuja proteiini- ja energiakasveja hyödynnetään ja jalostetaan aktiivisesti uusiksi tuotteiksi. Ruokajärjestelmä linkittää ruoan tuottajat, jalostajat ja kuluttajat......ruokaan liittyvät aluetaloudelliset vaikutukset ja liiketoiminnalliset mahdollisuudet ovat merkittävät." Elinvoimaa lähiruoasta -hankkeella ollaan luomassa ruokajärjestelmää, joka linkittää uudella tavalla ruoan tuottajat, jalostajat ja kuluttajat. Hanke tukee ympäristöohjelman tavoitteita A) Kestävä ravinnekierto ja kotimainen ruoka ovat hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta, sekä C) Biotaloudesta syntyy kestävää ja resurssitehokasta liiketoimintaa. Hanke toteuttaa toimenpidettä "Hankinnoissa korostetaan kotimaista, lähellä tuotettua ruokaa ja kestävyyttä" Kuntien näkökulmasta lähiruoan käytön lisäämisellä on kaksi tavoitetta: 1) Varmistaa elintarvikkeiden ja raaka-aineiden korkea laatu ja turvallisuus 2) Vahvistaa alue- ja paikallistaloutta huomioimalla hankinnoissa se, että kilpailutus ei sulje pois alueellisia ja paikallisia pienemiäkään toimijoita. 3) Tukea Suomen ruokaturvaa vahvan alueellisen tuotannon avulla? Viime aikaiset ruokaskandaalit (myrkkykananmunat, epäselvyydet tuotteiden alkuperässä ja tuotantotavoissa) vaikuttavat myös kuntien elintarvikehankintoihin lisäten painetta hakea paikallisia ja alueellisia vaihtoehtoja elintarvikehankinnoille. Uusittu hankintalaki mahdollistaa aiempaa paremmin myös paikallisten ja alueellisten tuotteiden hankinnat julkisiin keittiöihin. Virroilla ja Ruovedellä, kuten useissa muissakin kunnissa on tahtotila lisätä paikallisten/ alueellisten tuotteiden käyttöä, mutta esimerkiksi tuotteiden saatavuudessa ja toimitusvarmuudessa sellaisessa muodossa, että ne soveltuvat julkisiin keittiöihin on suuria haasteita. Julkisissa keittiöissä tarvitaan myös nykyistä enemmän muunneltavaa reseptiikkaa, joka huomioi kausivaihtelut ja antaa myös mahdollisuuksia paikallisten ja alueellisten elintarvikkeiden käytölle. Hankkeessa ratkaistavia ongelmia ovat: 1. Alkutuottajat eivät pysty lisäämään tuotantoa, koska tuottajaa, jalostajaa ja kuluttajaa yhdistävää ruokajärjestelmää ei ole ja siten pidempiaikaiset sitoumukset ja luottamus toiminnan jatkuvuuteen puuttuvat. 2. Lähituotteiden jatkojalostus julkisten keittiöiden tarpeita vastaavaksi puuttuu. 3

7 3. Logistiikkaketjut eivät tue lähiruoka-ajattelua. Yhteistyökumppaniksi tarvittaisiin myös tukkuri/tukkureita, joka/jotka ovat kiinnostuneita ottamaan valikoimiinsa myös lähiruokaa ja toimittamaan sitä julkisiin keittiöihin. 4. Ruokalistasuunnittelu ei tue kotimaisten raaka-aineiden käyttöä ja kausiajattelua. Ennen kuin tehdään ruokahankintoja, pitää päättää mihin raaka-aineet käytetään ruokalistasuunnittelu. Pirkanmaan Liiton laatiman ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelman mukaan Pirkanmaan reuna-alueilla ei ole edustettuna uusia osaajia tuottavia merkittäviä koulutusorganisaatioita, mihin tulisi kiinnittää huomiota ja kehittää yhteistyötä koulutuksen osalta. Elinvoimaa lähiruoasta - hanke toteuttaa Pirkanmaan ennakoivan rakennemuutoksen suunnitelman tavoitteita kehittämällä ja uudistamalla toimintamalleja (Pirkanmaan liitto, 2016), edistämällä koulutusorganisaatioiden näkyvyyttä maakunnassa Virtain kaupungin ja TAMKin kumppanuuden ja maakuntakorkeakoulutoiminnan kautta, sekä integroimalla Ahlmanin hankeosaamisen ja asiantuntijuuden tuottajayhteistyössä mukaan. 2. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on edistää paikallistaloutta mahdollistamalla nykyistä paremmin lähiruoan käyttö julkisissa keittiöissä, kehittää innovatiivisia hankintoja ja edistää kestävää ruoantuotantoa ja kulutusta. Lisäksi hanke vahvistaa alkutuottajien mahdollisuuksia kehittää toimintaansa, olematta kuitenkaan suoraan tuottajiin kohdistuva hanke. Tässä hankkeessa on tarkoitus kehittää kunnallinen ruokajärjestelmä, joka edistää alkutuotantoa ja siihen liittyviä muita elinkeinoja ja yritystoimintaa siten, että ruokaketju tuottajalta pöytään olisi mahdollisimman lyhyt ja tehokas ja ympäristövaikutuksiltaan pienempi kuin nykyiset keskitetyt järjestelmät. Määrälliset tavoitteet: Löytää 5 uutta tuotetta/tuoteryhmää, joille on kysyntää julkisissa ateriapalveluissa Saada 5 uutta tai nykyistä elintarvikkeiden tuottajaa, jotka ovat valmiita vastaamaan kysyntään lisäämällä tuotantoa Synnyttää 5 uutta tuotanto/toimitussopimusta julkisiin keittiöihin Virroilla, Ruovedellä ja myös muissa Pirkanmaan kunnissa Saada toimintaan 1 nykyinen tai uusi toimija, jolla on valmiuksia toimia tarvittaessa tukkurina tai vaihtoehtoisesti 1 uusi yhteinen jakelu- tai jalostustoimipiste jonka toiminnalla luodaan edellytyksiä lähiruoan käytölle. Luoda uutta reseptiä, joissa hyödynnetään lähellä tuotettuja raaka-aineita. Luoda 1 Julkisen keittiön ja tuottajien yhteistoimintamalli eli uusi ruokajärjestelmä 3. Konkreettiset toimenpiteet Hankkeessa on tarkoitus tehdä seuraavia toimenpiteitä: 1. Tehdään nykytilan kartoitus ja selvitys potentiaalisista lähituottajista, heidän tuotantovolyymeistään ja jatkojalostuksen mahdollisuuksistaan. Lisäksi selvitetään ja 4

8 vertaillaan tiedossa olevat, jo toteutetut kuntien toimet lähiruoan käytön edistämiseksi ja niistä saadut opit. (Ahlman) 2. Lisätään tietoisuutta hankintamenettelyn mahdollisuuksista lähiruoan käytön lisäämisessä. Vertaillaan jo toteutettuihin malleihin ja tuodaan esille hyviä käytänteitä siitä, että voidaan varmistua ruoan alkuperästä ja laadusta. Kohderyhmänä ruokapalveluiden tuottajat, kuntapäättäjät, ruokapalveluasiantuntijat ja tuottajat. Vieraillaan alueen kohteissa tutustumassa. (Virrat, Ruovesi Ahlman) 3. Suunnitellaan joustavat ruokalistat ja reseptit kausi- ja paikallistuotteita hyödyntäviksi. Samalla selvitetään uudessa mallissa käytettävien raaka-aineiden määrät, kausierät ja lisätarpeet. (TAMK ja kuntien ruokapalveluhenkilöstö) 4. Luodaan kartoituksen ja suunnitelman pohjalta malli pitkäaikaisista sopimuksista, joiden pohjalta tuottajat kehittävät yritystoimintaansa ja tilojen välistä yhteistyötä. 5. Kehitetään ruokajärjestelmää eli edistetään tuotteiden pääsyä julkisiin keittiöihin myös lisäämällä eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja parantamalla logistiikkaa (viljelijät ja tukkurit). Luodaan uusia kumppanuuksia saattamalla alkutuottajat ja julkisten keittiöiden raaka-ainehankinnoista vastaavat sekä myös tukkurit neuvottelemaan yhteistyömahdollisuuksista ja tuotteiden kehittämisestä nykyistä paremmin kysyntää vastaavaksi. 6. Hankkeen jälkeen pilotoidaan ja toteutetaan lyhyitä ketjuja, minkä perusteella tuottajat voivat kehittää tuotantoa ja tuotteiden jatkojalostusta yhdessä muiden toimijoiden kanssa (esim. esivalmistelu ja varastointi, alueellinen tukkuliike). 4. Ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmään ehdotetaan edustajia seuraavista organisaatioista: Tuottajien edustaja Suur/keskuskeittiöedustaja Ruovedeltä/Virroilta Elintarvikejalostaja Pirkanmaalta (pieni) Kunnan/kaupungin luottamushenkilö Edustajat hankkeen toteuttajaorganisaatioista 5. Hankkeen toteuttajat ja vastuualueet Hanke toteutetaan Virtain kaupungin, Ruoveden kunnan, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Ahlmanin yhteistyönä. Virtain kaupunki on hankkeen päätoteuttaja ja rahoituksen hakija, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Ahlman ovat hankkeen osatoteuttajia ja heidän roolinsa hankkeessa on kuvattu jäljempänä. 5.1 Virtain kaupunki Virroilla on toteutettu BioVirrat toimintatapaa, jonka tavoitteena on edistää lähienergian, lähipalvelujen ja lähiruoan käyttöä myös julkisissa organisaatioissa vahvistaen aluetaloutta ja yrittäjyyttä. Tahtotila lähiruoan käytön edistämiselle julkisissa keittiöissä on pääsääntöisesti hyvä, mutta haasteena on tuotteiden saatavuus ja toimitus. Tämä ei koske pelkästään Virtain kaupunkia ja 5

9 Ruoveden kuntaa, vaan samoja haasteita on myös muilla kunnilla. Näiden seikkojen vuoksi Virtain kaupunki on halukas toimimaan veturikuntana koko Pirkanmaalla lähiruoan käytön edistämisessä ja vuoropuhelun lisäämisessä eri toimijoiden välillä. Virtain kaupunki ja Ruoveden kunta tekevät tiivistä yhteistyötä kunnilla on muun muassa yhteinen sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue. Ruovedellä on edistetty paikallisten yritysten ja muiden toimijoiden elinvoimaisuutta sekä lähiruoan käyttöä muun muassa yrittäjäjärjestöjen (MTK- Ruovesi ja Ruoveden Yrittäjät) yhteisellä kehittämishankkeella. Tämän vuoksi on luontevaa, että Virtain lisäksi hanketta toteutetaan myös Ruovedellä. Virtain kaupunki toimii hankkeen vastuullisena hakijana ja toteuttajana tehden yhteistyösopimukset Tampereen ammattikorkeakoulun ja Ahlmanin kanssa yhteisesti jäljempänä sovituista osa-alueista. Virtain kaupungin osuus hankkeesta on rahallisesti euroa ja omarahoitusosuus euroa. Hakemuksen liitteenä olevasta yhteistyösopimuksesta ilmenee hankkeen rahaliikenne- ja toteuttajien osuudet hankkeessa. 5.2 Tampereen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu on monialainen, yksi Suomen suurimmista ja vetovoimaisimmista ammattikorkeakouluista. TAMKissa opiskelee noin opiskelijaa seitsemällä eri koulutusalalla. Koulutusohjelmia on 45 ja niistä 8 on englanninkielisiä. Suurimmat koulutusalat ovat sosiaali- ja terveysala (n opiskelijaa) sekä tekniikka ja liikenne (n opiskelijaa) ja lisäksi TAMKissa annetaan monipuolista täydennyskoulutusta ja siellä on myös ammatillinen opettajakorkeakoulu. Henkilöstöä TAMKissa on noin 700. Koulutustehtävän lisäksi TAMK tekee Pirkanmaan alueen aluekehitystä tukevaa TKI-toimintaa, johon liittyen TAMK on myös vahva hanketoimija ja yritysyhteistyön kumppani alueella. TAMK koordinoi myös maakuntakorkeakoulutoimintaa ja sillä on toimipisteet Ikaalisissa, Sastamalassa, Mänttä- Vilppulassa ja Virroilla. Virtain kaupungin kanssa voimassa oleva kumppanuus tähtää Virtain ja Ylä- Pirkanmaan alueen kehittämiseen ammattikorkeakoululain mukaisesti, mistä tämä hanke-esitys on myös osoituksena. TAMKin rooli hankkeessa on tehdä reseptiikan kehittämistä ja ruokalistasuunnittelua yhteistyössä ruokapalveluita tuottavien palveluntarjoajien kanssa siten, että se tukee lähiruoan käyttöä, on joustava tarvittaessa (esim. jos jotain raaka-aineita ei saa, tai saa juuri sillä hetkellä käyttöön). TAMKin kustannukset hankkeessa koostuvat ensisijaisesti asiantuntijoiden ja projektityöntekijän palkoista, kokeiluja varten tarvittavista raaka-aine- ja materiaalihankinnoista ja matkoista kuntiin. TAMKissa hankkeen toteutuksessa vastaavat restonomikoulutuksen opettaja-asiantuntijat. TAMKin osuus hankkeesta rahallisesti on euroa ja se käsittää hankkeen asiantuntijoiden palkkauskuluja, materiaali- ja matkakuluja. TAMK osallistuu hankkeeseen euron omarahoitusosuudella. 5.3 Ahlmanin koulun Säätiö 6

10 Ahlmanin koulun Säätiö on yksityinen koulutus- ja palvelukokonaisuus, joka edistää maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta koulutuksen sekä monipuolisen tuote- ja palveluvalikoiman avulla. Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto tarjoaa ammatillista, ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta, toimii aikuiskoulutusyksikkönä, toteuttaa vapaan sivistystyön tehtävää ja työelämän palvelu- ja kehittämistehtävää tarjoamalla palveluja mm. räätälöityjen koulutusten, hankkeiden ja projektien kautta. Ahlman aloitti nykyisen toimintansa maamies- ja emäntäkoulun puitteissa jo yli sata vuotta sitten. Nykyiset koulutusalat ovat eläintenhoito ja -hyvinvointi, puutarha ja floristiikka, hotelli ja ravintola, matkailu, luonto ja hyvinvointi, yrittäjyys sekä vapaan sivistystyön puitteissa kulttuurialoista kirjoittaminen, kuvataide ja musiikki. Vuosittain Ahlmanilla on tutkintoperusteisesti n. 290 oppilasta ja tämän lisäksi lähes kaksi tuhatta vapaan sivistystyön ja lyhytkurssien oppilasta. Opetuksessa sovelletaan tiimioppimisen menetelmiä ja opetuksen kulmakivinä ovat opin oppimaan, opin tekemällä, treenaan ja hankin tietoa. Ahlmanin vahvuuksina kehitystehtävissä ovat rohkeus ajatella ja tehdä asioita uudella tavalla. Toimimme avoimesti ja läpinäkyvästi sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ja eettisesti kestävällä tavalla. Tähtäämme vahvasti pk-yrittäjyyden kehittämiseen ja tuemme verkostoitumista sekä työhyvinvointia. Erityisesti on panostettu paikalliseen ruokajärjestelmään, ruoantuotannon kehittämiseen ja kuluttajien ja tuottajien kohtaamisen edistämiseen sekä koulutuksen, hanketoiminnan että käytännön toimien kautta. Erikoisuutena on keskellä kaupunkia oleva maatila, jonka sisältä löytyy koko ruokaketju. Ahlmanin rooli hankkeessa on osapuolia yhdistävä. Pitkällisen kehittämistyön myötä Ahlmanilla on hyvät yhteydet maakunnan alkutuotantoon ja jatkojalostukseen. Tekijät ovat siis tiedossa, mutta tässä hankkeessa on selvitettävä tuotteet ja volyymit. Lisäksi on koottava yhteen opit ja kompastuskivet muissa kunnissa jo tehdystä työstä. Hankkeessa hyödynnetään ja tehdään yhteistyötä Ahlmanin maakunnallisen Parasta pöytään Pirkanmaalla - Lähiruokaa jokaiseen päivään -hankkeen sekä viiden maakunnan yhteisen elintarvikealan Tiedolla ja osaamisella kasvuun hankkeen kanssa. 6. Hankkeen kohderyhmät Kohderyhmänä hankkeessa ovat ruokapalveluita tarjoavat toimijat Virtain kaupungin ja Ruoveden kunnan alueella, jotka hankintojen, reseptien suunnittelun, yhteisten verkostojen, suunnitelmien ja sopimusten kautta lisäävät lähiruoan käyttöä ja siten edistävät lähiruoan tuotantoa ja jatkojalostusta. Välillisenä kohderyhmänä ovat Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maatalouden alkutuottajat, jatkojalostajat ja mahdolliset tukkurit, sekä siten kunnat, joiden talouteen julkisten hankintojen painotukset suuresti vaikuttavat. 7. Budjetti ja rahoitussuunnitelma Toteuttaja Budjetti Vastuualue Virtain kaupunki yht Hankkeen vastuullinen hallinnoija ja toteuttaja. Toteuttajana toimenpiteissä 3, 4 ja 5. Tampereen ammattikorkeakoulu Reseptiikan kehitys ja joustavat ruokalistat. Toteuttajana toimenpiteessä 3. 7

11 Ahlman Toimijoiden kohtauttaminen, tuotannon ja käytön volyymien selvitys, jo tehdyt toimet julkisissa keittiöissä. Toteuttajana toimenpiteissä 1 ja 2. Yhteensä Rahoitussuunnitelma Virtain kaupunki Ruoveden kunta Tampereen ammattikorkeakoulu Ahlman Haettava AIKO-rahoitus/Pirkanmaan liitto Yhteensä Lähteet Aho. T. Innovaatiokumppanuus. Kehitystyö osana julkista hankintaa. TEKES. Katsaus 339/2017. Ikaalisten kaupungin elintarvikehankintastrategia vuosille Lähiruokaa julkisiin keittiöihin - Parasta pöytään Pirkanmaalta hankkeen osaprojektin loppuraportti df Pirkanmaan Liitto Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma (AIKO) Pölkki, L., Heikkilä, H., Raulo, A Lähiruokaa resurssiviisaasti julkisiin keittiöihin. Loppuraportti. SITRA. Rantamäki, M Lähiruokaa julkiseen ruokapalveluun- Maakunnallisen ruokaketjun kehittäminen. Opinnäytetyö, Toukokuu 2017, Matkailu-, ravitsemis- ja talousala, Restonomi (YAMK), Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma, JAMK. Sodankylän kuntastrategia Sodankylän kunta Lähiruoka vahvistaa aluetaloutta, tärkeää on toimijoiden välinen yhteistyö. Saatavissa: Viitaharju, L., Määttä, S., Hakala O., Törmä H. Työtä ja hyvinvointia! Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomen maakunnissa. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 118 Viitaharju, L., Väisänen, H.-M., Lähdesmäki, M Räätälöimällä julkisiin keittiöihin Selvitys pienten elintarvikeyritysten ja ammattikeittiöiden välisistä lähi-innovaatioista. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Sarja Raportteja

12 9