Teemana diabetes. Kehitä osaamistasi hae apurahaa! Lasiaispistos hoitaa ikärappeumaa. Miten tulla työyhteisötaituriksi?

Transkriptio

1 Suomen Silmähoitajat ry Finlands Ögonskötare rf 1/ Kehitä osaamistasi hae apurahaa! Lasiaispistos hoitaa ikärappeumaa Miten tulla työyhteisötaituriksi? Teemana diabetes Tyypin 1 diabetesta sairastavien hoito ei vastaa nykyajan mahdollisuuksia. Tulosten parantamiseksi diabeteksen vaativa hoito tulee keskittää moniammatillisiin ja erikoistuneisiin keskuksiin ja verkostoihin. Sivu 5

2 Kuivasilmäisyys on vihdoinkin kukistettavissa! Dia noosi huippuluokan mittausvälineillä OCULUS KERATOGRAPH 5M Kyynelnesteen vakauden ja pysyvyyden määrittely nykyaikaisen teknologian avulla. Hoitoa luonnonmukaisten ratkaisujen avulla KUIVAN SILMÄN OMEGA Tutkimuksissa ja käytännön kokeissa kuivasilmäisyyden avuksi on osoittautunut tyrnimarjasta puristetun öljyn ja mustikkauutteesta saatavan antosyaanin yhdistelmä. 2 Silmähoitaja

3 Sisältö Diabetesliitto tarjoaa vertaistukea...4 Monimuotoinen diabeettinen retinopatia...7 Seulontakamera kiertää Etelä-Pohjanmaalla...10 Hyvää hoitoa diabetekseen...13 Lähde Ouluun silmähoitajapäiville...15 Silmäasema näkemisen asialla...16 Mitä ovat hyvät työyhteisötaidot?...18 Silmänpohjan ikärappeuma yleistyy...20 Päivä Tampereen MR-poliklinikalla...20 Apurahavinkit...23 Opintoapurahat Hallitus Palstat Puheenjohtajalta...3 Päätoimittajalta...4 Hallituksen päätöksiä...26 Silmähoitajayhdistys 25 vuotta Uusi hallituskausi on saatu alkuun ja hallituksen järjestäytymiskokous on pidetty. Saimme hallituksesta poisjääneiden tilalle kaksi uutta jäsentä, yhden varsinaisen ja yhden varajäsenen. Muilta osin hallitus jatkaa samalla jäsenistöllä kuin viime vuonna. Kaudella 2015 jäsensihteerinä toimii Riitta-Liisa Alm. Häneen voi olla yhteydessä kaikissa jäsenyyteen liittyvissä asioissa. Rahastonhoitajana jatkaa Erja Malvalehto-Inkerö, joka hoitaa lisäksi varapuheenjohtajan tehtäviä. Erja hoitaa yhdistyksen ja jäsenten laskutusasiat. Sihteerinä jatkaa Johanna Alaloukusa. Jaana Hakola hoitaa edelleen nettisivujen päivityksiä. Lehden päätoimittajana jatkaa Merja Korhonen. Silmähoitajayhdistyksellä on juhlavuosi. Joulukuussa 1990 Tampereella perustettu yhdistys täyttää 25 vuotta. Perustamisvuonna yhdistyksessä oli noin 200 jäsentä. 25-vuotiaan yhdistyksen jäsenmäärä on reilut 700. Yhdistys on jatkuvasti kasvattanut jäsenmääräänsä, mikä kertonee siitä, että sen toiminta koetaan edelleen tärkeäksi. Yhdistyksen tavoitteena on ollut ja on kehittää silmäpotilaiden hoitotyötä, kannustaa jäsenistöä kehittämään itseään ja työtään sekä lisätä jäsenten ammatillista osaamista. Kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen on aina vain tärkeämmässä roolissa. Tavoitteenamme on saada yhdistyksen jäseniksi kaikki, jotka osallistuvat silmähoitotyöhön tai kehittävät silmäpotilaiden hoitoa. Näiden tavoitteiden mukaan istuva hallitus jatkaa toimintaansa. Juhlavuoden Silmähoitajapäivät pidetään Oulussa , jolloin juhlistetaan 25-vuotista yhdistystä. Päivien suunnittelu on jo hyvässä vaiheessa. Yhdistyksen nettisivuilta voitte seurata Silmähoitajapäiviin liittyvää ilmoittelua. Muistakaamme nauttia keväisistä päivistä, lisääntyvästä valosta, auringon pilkahduksista ja luonnon heräämisestä! KATI NIEMINEN puheenjohtaja Puheenjohtajalta Silmähoitaja on Suomen Silmähoitajat ry:n valtakunnallinen jäsenlehti, joka postitetaan osoitteellisena kaikille yhdistyksen jäsenille. Jakelu kattaa yliopistolliset sairaalat, keskus- ja aluesairaalat, terveydenhuoltoalan oppilaitokset sekä lukuisat yksityiset terveydenhuollon toimipisteet. Lehti sisältyy jäsenetuna yhdistyksen jäsenmaksuun. JULKAISIJA Suomen Silmähoitajat ry Finlands Ögonskötare rf PÄÄTOIMITTAJA Merja Korhonen, Supantie 7, Kärkölä, puh TOIMITUS JA ILMOITUKSET Viestintä-Karttimo, Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi, puh , fi ULKOASU Mari Lähteenmaa TOIMITUS- NEUVOSTO Johanna Alaloukusa, Sari Juvonen, Merja Korhonen, Erja Malvalehto-Inkerö, Kati Nieminen, Kirsti Rantala, Irmeli Stenroos PAINOPAIKKA Oy Fram Ab, Vaasa KANSI Pauli Kurunmäki, Huittisten Näkökeskus AIKATAULU 2015 numero aineistot ilmestyy 2/ / Silmähoitaja 3

4 Päätoimittajalta Kolme numeroa vuodessa Ensimmäinen vuosi Silmähoitajalehden päätoimittajana ja hallituksen jäsenenä on takana. Olemme tehneet neljä hyvää lehteä yhdessä. Töitä on riittänyt lehden parissa ja paljon olen oppinut päätoimittajan työstä sekä päässyt tekemään mahtavaa lehteä teidän kanssanne. Toivon, että aiheet ovat olleet mielenkiintoisia ja monipuolisia. Päätoimittajan työ on ollut antoisaa ja mielenkiintoista. Olen tutustunut uusiin kollegoihin ja eri silmäklinikoihin ympäri Suomea. Olemme käyneet hallituksen jäsenien kanssa Eiran sairaalassa Helsingissä, Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä ja Satakunnan keskussairaalassa Porin silmäklinikassa tutustumiskäynneillä. Yhdistyksemme täyttää tänä vuonna on 25 vuotta. Uudistamme myös lehteämme: hallitus päätti vuosikokouksessa, että lehti julkaistaan tänä vuonna kolme kertaa, koska kulut ovat jatkuvasti kasvaneet. Tämän vuoden lehtien teemoina ovat diabetes, sarveiskalvosairaudet ja takaosakirurgia. Ensi vuonna lehtemme täyttää 25 vuotta, joten juhlimmekin kaksi vuotta peräkkäin. Nettisivuillamme osoitteessa on palautelinkki, johon toivomme vinkkejä yhdistyksen jäseniltä, mitä aiheita haluaisitte lehdestämme lukea sekä muuta palautetta yhdistyksemme asioista. Ja muistutuksena vielä: yhdistyksemme maksaa pienen kirjoituspalkkion artikkelin kirjoittamisesta. Mukavaa kevään odotusta Merja KORHONEN päätoimittaja Diabetesliitto diabeetikoiden Moni diabetesta sairastava läheisineen kaipaa tuekseen ihmisiä, jotka todella tietävät, millaista on elää diabeteksen kanssa. Diabeetikoiden oma järjestö, Diabetesliitto paikallisyhdistyksineen, on jo 60 vuoden ajan voinut tarjota yhteisön, jossa tämä tarve toteutuu. Vertaistuki, luotettavan tiedon jakaminen ja diabeteksen hyvän hoidon edellytysten turvaaminen ovat aina olleet liiton keskeistä toimintaa. Diabetestietoa on nykyisin tarjolla monessa eri kanavassa sekä diabeetikoille että diabetesalan ammattilaisille. Diabetesliitto pitää edelleen tärkeänä tehtävänään tuottaa luotettavaa ja puolueetonta tietoa diabeteksesta ja sen hoidosta. Diabetes-lehti ilmestyy sekä painettuna että verkkolehtenä, Diabetes ja lääkäri -lehteä Diabeteshoitaja-palstoineen voi lukea sekä paperisena että verkossa. Inspis-verkkolehti on julkaisu nuorille. Diabetesliitto kustantaa edelleen perinteisiä hoito-oppaita ja keittokirjoja. Valikoimassa on muun muassa Diabetes ja silmänpohjamuutokset -lehtinen. Diabetes.fi-verkkopalvelusta saa tietoa diabeteksesta, Diabetesliiton ja yhdistysten toiminnasta, Diabeteskeskuksessa järjestettävästä kuntoutuksesta sekä ammattilaisille suunnatusta koulutuksesta. Verkkopalvelussa on liiton julkaiseman materiaalin D-kauppa. Paikallisen yhdistystoiminnan rinnalle on syntynyt verkkoon monenlaisia vertaistukea tarjoavia diabetesyhteisöjä. Myös liitto tarjoaa diabetes. fi-sivujensa Kohtauspaikalla avoimen keskustelufoorumin sekä toimii sosiaalisessa mediassa. Internet on avannut mahdollisuuden tavoittaa ennen kokemattomalla tavalla diabeteksen kanssa eläviä ihmisiä ja ammattilaisia eri puolilta maata. Verkon kautta on myös mahdollisuus saada palautetta, jonka avulla toimintaa voidaan suunnata tarpeiden mukaisesti. Tyypin 2 diabetes on ehkäistävissä Suomalainen DPS-tutkimus osoitti tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn mahdolliseksi. Valtakunnallisen diabetesohjelman Dehkon osana toteutettu ehkäisyn D2D-toimeenpanohanke näytti, että ehkäisevä työ on käytännössä mahdollista. Tyypin 2 diabeteksen riskitesti on nykyisin laajasti käytössä, ja se löytyy myös liiton verkkosivuilta. Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeiden kautta liitto jatkaa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn liittyvää työtä sekä edistää kaikkien suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Yksi elämä -diabeteshankkeet kehittävät myös uusia vertaistuen muotoja, esimerkkeinä nuorten Ykkösklubitoiminta ja deeblogi.fi-sivusto. Tietoa Yksi elämä -hankkeista ja niiden materiaaleista saa yksielama.fi-verkkosivuston kautta. Parempaa hoitoa osaamiskeskuksissa Diabetesliitto vaikuttaa aktiivisesti diabeetikoita koskevaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Keskeisiä vaikuttamisen kohteita ovat lääkekorvaukset sekä muut sosiaaliturvaan liittyvät asiat ja hoidon järjestelyt. Liitto työskentelee myös hoidon laadun seurantajärjestelmän saamiseksi diabeteksen hoidon kehittämisen avuksi. Tänä keväänä ajankohtaista on edis- 4 Silmähoitaja

5 Diabetes 60 vuotta puolella TARJA SAMPO Vaativan diabeteksen hoito tulee keskittää moniammatillisiin, diabeteksen hoitoon erikoistuneisiin keskuksiin ja verkostoihin, toiminnanjohtaja Janne Juvakka painottaa. Diabetes on yksilöllinen sairaus, jonka luonteen ja vaiheen mukaan hoidossa painottuvat eri tavoin elintavat ja niiden yhteensovittaminen lääkehoitoihin ja insuliinihoitoon, Pirjo Ilanne- Parikka sanoo. tää hoito- ja kuntoutussuunnitelmien laatimista kaikille diabeetikoille sekä vaikuttaa tuleviin poliittisiin päättäjiin eduskuntavaalien yhteydessä. Diabetesliiton toiminnanjohtaja Janne Juvakka muistuttaa, että diabetes on yksi nopeimmin yleistyvistä tarttumattomista sairauksista. Tällä hetkellä lähes suomalaista sairastaa diabetesta, osa tietämättään. Kela-korvauksella diabeteslääkkeitä ostaneiden määrä oli henkilöä vuonna 2013, kun 10 vuotta aiemmin vastaava luku oli Diabeteksen ja sen aiheuttaminen lisäsairauksien hoitoon kuluu jo 10 prosenttia terveydenhuolloin menoista. Sairastuvien määrä voi jopa kaksinkertaistua 10 vuodessa, jolloin terveydenhuollon kulut kasvavat merkittävästi. Kehitys on pysäytettävä. Se on inhimillisesti sekä kansanterveydellisesti ja -taloudellisesti välttämätöntä. Ehdottoman tärkeää on myös hoitaa diabetekseen jo sairastuneet nykyistäkin paremmin. Taloudellisesti vaikeina aikoina ratkaisua on etsittävä ensisijaisesti muilla tavoilla kuin vain kasvattamalla palveluita määrällisesti, Juvakka tähdentää. Erityisesti tyypin 1 diabetesta sairastavien hoito ei vastaa nykyajan mahdollisuuksia. Hoitotulosten parantamiseksi vaativan diabeteksen hoito tulee keskittää moniammatillisiin, diabeteksen hoitoon erikoistuneisiin keskuksiin ja verkostoihin. Tavoitteena hyvä elämä Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne- Parikka korostaa, että diabeteksen hoidon tavoitteena on jokapäiväinen hyvinvointi. Arjen tulisi sujua ilman liiallisia rajoituksia. Tähtäimessä on myös terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn turvaaminen tuleviksi vuosiksi. Diabetesliitto toimii Diabeteskeskuksessa Tampereen Aitolahdessa. Silmähoitaja 5

6 Diabetesliitto Diabetesliittoon kuuluu jäsenyhdistysten kautta noin ihmistä. Yhdistysten lisäksi liitossa on neljä ammatillista jäsenjärjestöä: Diabeteshoitajat ry, Suomen Diabetestutkijat ja Diabetologit ry, Suomen Diabetes Education Study Group (Desg) ry sekä Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto ry. Diabetesliitto on osa Tarttumattomat sairaudet -verkostoa (NCD) ja kansainvälisen Diabetesliiton, IDF:n jäsen. Diabetesliiton toiminta jakautuu kansalaisjärjestö- ja palvelutoimintaan. Rahoitus perustuu RAY:n avustuksiin, oman toiminnan tuottoon ja varainhankintaan. Diabeteskeskuksessa Tampereella työskentelee noin 60 henkeä. betesta sairastava oppii ymmärtämään, miten eri asiat vaikuttavat aineenvaihduntaan ja hoidon tuloksiin. Oppimiseen tarvitaan verensokerin, painon ja verenpaineen omaseurantaa sekä hoitopaikan seurantatutkimuksia. Pirjo Ilanne-Parikka muistuttaa, että vaikka diabetesta sairastava on oman arkipäivänsä ja elintapojensa asiantuntija, hän tarvitsee tuekseen osaavia ja kannustavia terveydenhuollon ammattilaisia. Neutraali, syyllistämätön ja kunnioittava suhtautuminen edistää hoitoyhteistyötä. Hoito- ja kuntoutussuunnitelmista tulee ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikan mukaan muodostua yhteinen työkalu, joka kokoaa ja tiivistää hoitoon liittyvät linjaukset, hoidon järjestämisen ja seurannan. Diabeteksen omahoito on diabetesta sairastavan tai hänen läheistensä vastuulla. Omahoito koostuu lukuisista pienistä päivittäisistä päätöksistä ja teoista. Ajan ja kokemuksen myötä dia- Tarja Sampo on Diabetesliiton viestintäpäällikkö Lisätietoa: 6 Silmähoitaja

7 Diabetes PAULA SUMMANEN Diabeettinen retinopatia yleinen vaan ei väistämätön Tyypin 2 diabetes on maailmanlaajuinen pandemia. Suomessa se on diagnosoitu :lla ja noin sairastaa sitä tietämättään. Tyypin 1 diabetes on noin :lla. Lapsena ja nuorena tyypin 1 diabetekseen sairastuminen on Suomessa yleisempää kuin missään muualla: yli 60 vuodessa alle 15-vuotiasta kohti. Sairastavuus on kaksinkertaistunut runsaan 20 vuoden aikana. Kasvu on ollut suurinta nuorimmassa ikäluokassa eli 0 5-vuotiailla. Diabetes on merkittävä valtimotaudin riskitekijä. Se lisää myös vaaraa saada silmänpohjaan akuutteja verenkiertohäiriöitä eli verkkokalvon valtimo- ja laskimotukoksia. Määrällisesti merkittävämpää on kuitenkin verkkokalvon pienimpien suonten eli hiussuonten vaurioitumisesta alkava diabeettinen retinopatia (DR). Monimuotoinen retinopatia Diabeettisen retinopatian kliinisiä ilmenemismuotoja ovat hiussuonten pullistumat eli mikroaneurysmat verkkokalvon sisäiset verenvuodot verkkokalvon turvotus ja turvotuksen hävitessä jäljelle jäävät lipidikertymät verkkokalvon mikroinfarktit hiussuonten pullistumia laaja-alaisempi hiussuonivaurio eli IRMA (intraretinaalinen mikroangiopatia) diabeettinen venopatia eli laskimojen seinämän helminauhamaisuus ja uudissuonet verkkokalvolla, näköhermon nystyssä ja jopa silmän etuosassa värikalvolla ja kammiokulmassa. Muutokset ovat seurausta suonten tukkeutumisesta ja valikoivan läpäisevyyden häiriöstä eli suonten tihkumisesta. Verkkokalvolla, kuten aivoissa, on niin sanottu veri-verkkokalvo-este, josta vastaavat suonten sisäpinnan solut, endoteelisolut, ja verkkokalvon pigmenttiepiteeli. Häiriötilassa plasmaa tai koko verta pääsee ympäröivään kudokseen, jolloin verkkokalvo, jossa solujen ulkoista tilaa on vähän, paksunee ja tulee epätasaiseksi eli turpoaa. Vuodot verkkokalvolla estävät valon pääsyn valoaistinsoluille. Muutokset tarkan näkemisen alueella eli makulassa uhkaavat keskeistä näköä, ja diabeettinen makulaturvotus on merkittävä näkövammaisuuden syy. Jo yksittäisen mikroaneurysman on esitetty olevan seurausta ympäristön hiussuonten tukkeutumisesta. Mikroaneurysmien tiheys kuvaa retinopatian vaikeusastetta ja ennustaa retinopatian etenemistä. Muutama yksittäinen mikroaneurysma voi kuitenkin olla palautuva muutos eli retinopatia voi hävitä ja eteneminen pysähtyä. Laaja-alaisen palautumattoman hiussuonivaurion merkkejä ovat suuret, syvät verkkokalvon verenvuodot, IRMA-muutos ja venopatia, joiden on osoitettu enteilevän uudissuonten ilmaantumista. Tilaa kutsutaan vaikeaksi taustaretinopatiaksi (aikaisemmin preproliferatiivinen retinopatia). Uudissuonet uhkaavat näköä Uudissuonet kasvavat IRMA-alueen hiussuonista tai laskimoista, kun proteolyyttiset entsyymit ovat tuhonneet paikallisesti tyvikalvon sekä endoteelisolut jakautuneet ja muodostaneet uusia verisuoniputkia kohti hapenpuutteesta kärsivää ja kasvutekijöitä tuottavaa aluetta. Uudissuonet verkkokalvolla proliferatiivisen retinopatian keskeisin muutos eivät ole hyödyllisiä kuten uudisverisuonet vaikkapa sydänlihaksessa, sillä ne eivät kuljeta hapekasta verta ja ne kasvavat verkkokalvon pinnalla. Lisäksi uudissuonista puuttuvat verkkokalvon verisuonten endoteelisolujen väliset tiiviit liitokset, joten ne tihkuvat ja vuotavat herkästi. Uudissuonten tueksi kasvaa myös arpikudosta, joka kiinnittyy lasiaisen takapintaan nuorilla, joilla lasiainen ei ole ehtinyt irrota. Tämä tapahtuu yleensä vuoden iässä. Verenvuodot verkkokalvon pinnalle ja lasiaistilaan sekä verisuoniarpikalvojen verkkokalvoon kohdistama veto lasiaisen alkaessa irrota verkkokalvosta tihkumisen seurauksena, voivat uhata näköä. Vaikea iskemia, joka johtuu verkkokalvon laaja-alaisesta suonten tukkeutumisesta tai verkkokalvon irtaumasta, saa aikaan runsaan uudissuonikasvua edistävien kasvutekijöiden muodostuksen. Kasvutekijät kulkeutuvat lasiaistilassa myös silmän etuosaan. Uudissuonia kasvaa myös värikalvon pinnalle ja kammiokulmaan, jossa uudissuoniarpikalvo kutistuessaan sulkee kam- Silmähoitaja 7

8 Diabetes miokulman ja johtaa vaikeahoitoiseen uudissuoniglaukoomaan. Lieviä retinopatiamuutoksia eli muutamia mikroaneurysmia voi olla keski-ikäisillä ja iäkkäillä myös ilman diabetesta. Lisäksi mikroaneurysmia, verenvuotoja ja lipidieksudaatteja voi esiintyä verenpainetautiin liittyen arterioloskleroottisten valtimomuutosten ja niistä aiheutuneiden laskimomuutosten kanssa (hypertensiivinen retinopatia). Vaikka retinopatiamuutokset eivät ole diabetekselle patognomonisia, ne kuitenkin muodostavat varsin tyypillisen taudinkuvan eli eriasteisen taustaretinopatian, makulopatian ja proliferatiivisen retinopatian komplikaatioineen. Esimerkiksi laskimoverenkiertohäiriöistä ja kaulasuonten ahtaumasta johtuvat verkkokalvon verenvuodot poikkeavat tyypillisesti sijainniltaan, muodoltaan ja kooltaan. Sen sijaan monista eri syistä johtuva uudissuonikasvu verkkokalvolle tai näköhermon nystyyn ei ole kliinisesti poikkeava. Iäkkään proliferatiivinen retinopatia ei aina johdukaan diabeettisesta retinopatiasta, vaan se voi olla merkki kaulavaltimotaudista, jota tulee epäillä varsinkin, kun tila on toispuoleinen. Makulaturvotus: suonet tihkuvat laaja-alaisesti ja nesteen takaisin imeytymistä on vain ylänasaalisesti. Hoitosuunnitelmaan kuuluu ja tavoite parantaa verensokeri- ja verenpainetasoa. Tarvittaessa aloitetaan lasiaispistoshoito. Yleinen mutta ei väistämätön Lapsena tyypin 1 diabetekseen sairastuneilla ei ole retinopatiaa ennen murrosiän alkua, mutta siitä alkaen voi ilmaantua lieviä taustaretinopatiamuutoksia; hoitoa vaativia muutoksia ei kuitenkaan yleensä todeta ennen vuoden ikää. Kaiken kaikkiaan jotain retinopatiaa kehittyy lähes kaikille. Proliferatiivista retinopatiaa on 20 vuoden takaisissa poikkileikkaustutkimuksissa alle 30-vuotiaana sairastuneilla vajaalla puolella, kun sairaus on kestänyt vuotta. Kliinisesti merkittävää makulopatiaa on noin viidesosalla. Nuorena tyypin 1 diabetekseen sairastuneet ovat alttiimpia saamaan uudissuonia, vanhempana sairastuneet puolestaan makulamuutoksia. Silmänpohjamuutosten riskitekijöitä ovat epätyydyttävän verensokeritason lisäksi koholla oleva verenpaine, nefropatia, anemia ja metobolinen oireyhtymä eli keskivartalolihavuus. Raskaus voi lisätä muutosten ilmaantumista ohimenevästi. Muutosten ilmaantumisessa esiintyy familiaarisuutta eli perheenjäsenillä on samanlainen taipumus retinopatiaan. Tämä liittynee sekä tapaan suhtautua itse diabeteksen hoitoon, ravitsemustottumuksiin ja muihin elämäntapoihin että perimään. Vuonna 1993 julkaistussa Diabetes Control and Complication -tutkimuksessa osoitettiin ensi kertaa, että hyvä verensokeritasapaino vähentää sekä muutosten ilmaantumista että etenemistä. Nykyinen monipistohoito muistuttaa tutkimuksen tehostetun ryhmän hoitoa, mutta aina ei ole helppoa saavuttaa pumppuhoidossakaan tavoitetasoja. Tyypin 2 diabeteksen toteamisen aikaan todettiin retinopatiaa parikymmentä vuotta sitten jopa prosentilla. Tuolloin todettiin diagnoosin viivästyneen yleisesti jopa 5 7 vuotta, onhan sairaus tyypin 1 diabetekseen verrattuna vähäoireinen. Diagnoosin aikaistuminen on vähentänyt diagnoosivaiheen retinopatian esiintymistä. Tyypin 2 diabeteksen puhkeamisen siirtyminen vähentää kaikkien elinmuutosten ilmaantumista. Suomalainen Diabetes Prevention -tutkimus osoitti ensimmäisenä maailmassa, että liikunnan lisääminen ja ruokavaliomuutokset eli kuidun ja hyvälaatuisten rasvojen käytön lisääminen estävät tai siirtävät tyypin 2 diabeteksen alkua myöhemmäksi. Retinopatiamuutosten yleisyys riippuu tyypin 2 diabeteksen vaikeusasteesta. Jos ei tarvita insuliinia, retinopatiaa on puolella ja proliferatiivinen retinopatia on hyvin harvinaista. Jos tarvitaan insuliinihoitoa, muutokset on yleensä esitetty 30-vuotiaana tai sitä vanhempana tyypin 1 diabetekseen sairastuneiden kanssa yhdistettynä: retinopatiaa on prosentilla ja proliferatiivista retinopatiaa prosentilla, kun sairaus on kestänyt vuotta. Osalla potilaista tyypin 2 diabeteksena alkanut sairaus muuttuu vuosien ja vuosikymmenien mittaan haiman toiminnan hiivuttua tyypin 1 diabetekseksi. Kliinisesti merkittävää makulaturvotusta on viime mainitussa ryhmässä noin 20 prosentilla, ensin mainitulla prosentilla. Seulonta ja seuranta Diabeettinen retinopatia täyttää kaikki seulottavalle tilalle asetetut vaatimukset eli kohderyhmä on rajattu, taudinkuva ja sen luonnollinen kulku tunnetaan, käytössä on kustannustehokas menetelmä ja muutoksiin on olemassa tehokas hoito. Seulonta ja todettujen muutosten seuranta hoitoa vaativien muutosten toteamiseksi on tehokkainta toteuttaa silmänpohjakuvauksin. Kuva on pysyvä dokumentti ja arvokas osa lähetettä. Yksi kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa, pitää paikkansa. Kuvat: HUS/HYKS pää- ja kaulakeskus, silmäklinikka 8 Silmähoitaja

9 Murrosiässä tai sitä vanhempana tyypin 1 diabetekseen sairastuneiden ensimmäinen seulontakuvaus on suositeltavaa tehdä ensimmäisen vuoden aikana, lapsena sairastuneiden silmänpohjakuvaus aloitetaan vasta 10-vuoden iässä. Nykysuosituksen mukaan kuvaus toistetaan joka toinen vuosi, kunnes todetaan muutoksia, jolloin kuvaukset tehdään vuoden välein. Yksilöllistä harkintaa voi noudattaa, mikäli kuvausmenetelmä on herkkä, muutokset ovat vähäisiä, riskitekijät ovat hallinnassa ja seuranta säännöllistä. Tyypin 2 diabetesta sairastavien kuvausväli voi olla kolme vuotta, ellei todeta retinopatiaa, ja lievissä muutoksissa kaksi vuotta. Jos todetaan kohtalaista tai sitä runsaampaa retinopatiaa, kuvausväli on vuosi. Mykiön sameneminen iän myötä heikentää näkyvyyttä silmänpohjaan. Ikääntyviltä tuleekin tiedustella näöstä ja tutkia näöntarkkuus, että vältytään turhalta kuvausyritykseltä. Ikääntyneiden kuvaus voi johtaa myös monen muun kuin diabeettisen retinopatian jäljille. Glaukooman aiheuttamat papillivauriot ja makulan kostean ikärappeuma eivät ole harvinaisia. Diabeettisen retinopatian hoito Lievä ja kohtalainen taustaretinopatia ei ole silmään kohdistuvan hoidon aihe. Tarkkaa luokittelua käyttäen hyvin lievästä kohtalaisen vaikeaan, jopa vaikeaan taustaretinopatiaan asti tilaa voidaan seurata. Makulamuutokset ovat yleisiä ja niiden hoitoaiheeksi on tutkimusten perusteella rajattu niin sanottu kliinisesti merkittävä makulaturvotus, jolloin turvotus ulottuu jo tarkan näkemisen alueen keskiosaan tai uhkaa sitä eli on hyvin lähellä eli enintään 500 mikronin päässä. Makulamuutoksella on sekä hyvä paranemistaipumus että taipumus muuttua pitkäkestoiseksi, jolloin se vaurioittaa verkkokalvoa ja sen alaista pigmenttiepiteeliä. Diabeettisen retinopatian näköä uhkaavien muutosten eli uudissuonikasvua enteilevän vaikean taustaretinopatian, proliferatiivisen retinopatian ja kliinisesti merkittävän makulaturvotuksen hoidon kulmakivi on edelleen silmänpohjan laservalopolttohoito. Sen teho ja turvallisuus on osoitettu maailman ensimmäisestä etenevästä, satunnaistetusta monikeskustutkimuksesta alkaen ensin proliferatiivisessa retinopatiassa luvulla ja makulaturvotuksessa 1980-luvun puolivälissä. Laserhoidolla pyritään joko tukkimaan tihkuvia mikroaneurysmia tai laajempaa suonialuetta pienin 50 mikrometrin suuruisin poltoin tai estämään tai pysäyttämään uudissuonikasvu tekemällä suurehkoja eli mikronin suuria polttoja verkkokalvon iskemiasta kärsiville alueille. Ensin mainittu, niin sanottu paikallinen suora tai epäsuora laserhoito annetaan makulaan ja sen ympäristöön keskeistä aluetta lukuun ottamatta. Niin sanottu hajahoito annetaan makulan ulkopuolelle ja ulotetaan tarvittaessa silmän ekvaattoritasoon tai verkkokalvon etureunaan asti. Polttojen määrä vaihtelee muutamasta tuhansiin ja on aina yksilöllinen. Lähellä tarkannäkemisen alueen keskipistettä sijaitsevia makulaturvotusta aiheuttavia tihkumiskohtia ei voi hoitaa perinteisellä laserilla. Näissä tilanteissa uudet hoitomuodot eli lasiaiseen ruiskutettavat verisuonikasvutekijän estäjät tai glukokortikoidit ovat avanneet uusia mahdollisuuksia. Verisuonikasvutekijä on suonten tihkumista ja endoteelisolujen jakautumista edistävä tekijä, joka tehoaa kahdella kolmesta potilaasta makulaturvotukseen. Teho kestää noin kuukauden, joten lääke on annettava useamman kerran. Steroideista on käytössä myös istutteita, joista lääkeaine vapautuu hitaasti ja teho kestää 2 3 kuukautta. Verisuonikasvutekijän estäjät kuten myös glukokortikoidit vaikuttavat myönteisesti myös yleisesti retinopatiaan. Retinopatian patogeneesissä inflammaatiolla on iskemian ohella keskeinen rooli. Diabetes lisää näkövamman riskiä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän Näkövammarekisterin mukaan vuonna 2013 Suomessa oli diabeettisen retinopatian vuoksi näkövammautunutta. Kaiken kaikkiaan 2 000:lla rekisteriin ilmoitetulla oli diabetes eli puolet diabetesta sairastavien näkövammaisuudesta aiheutuu diabeteksen aiheuttamista silmänpohjamuutoksista, puolet muista sairauksista. Diabetes ei suojaa silmänpohjan ikärappeumalta, glaukoomalta tai akuuteilta verkkokalvon verenkiertohäiriöiltä. Päinvastoin, diabetes yhtenä tärkeänä sydän- ja verisuonisairauksien syytekijänä sekä diabetesta sairastavilla yleiset keskivartalolihavuus, verenpainetauti ja epäedulliset muutokset veren rasvoissa lisäävät muitakin näköä uhkaavia sairauksia. Paula Summanen, LKT, silmätautiopin dosentti, osastonylilääkäri, HUS/HYKS pää- ja kaulakeskus, silmäklinikka Vaikea proliferatiivinen retinopatia: laskimot helminauhamaiset, paikoitellen kahdentuneet ja uudissuonikasvua näköhermon nystyssä verkkokalvon laaja-alaisen suonten tukkeutumisen seurauksena. Panretinaalinen laserhoito aloitetaan viiveettä. Silmähoitaja 9

10 Diabetes Seulontaa ja seurantaa kiertävän kameran avulla EEVA ORHANEN Diabeettisen retinopatian seulonta ja seuranta hoidetaan Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä keskitetyn kuvausjärjestelmän avulla. Kuvaustehtäviin hakeutuneet silmähoitajat ovat olleet innostuneita monipuolisesta työstään. Myös potilaat arvostavat eri puolilla maakuntaa tarjottavaa kuvauspalvelua. Vuoteen 1999 asti eteläpohjalaisten diabeetikoiden silmänpohjien seuranta oli pääsääntöisesti perussairautta hoitavien sisätauti-, terveyskeskusja työterveyslääkäreiden suoran oftaloskopian varassa. Harva diabeetikko pääsi optimaaliseen seulontaan. Kaikki alueen jäsenkunnat olivat samassa veneessä, joten yhteiselle hankkeelle oli motivaatiota. Syksyllä 1999 aloitettiin silmä- ja sisätautien sekä terveyskeskusten diabeetikoista vastaavien lääkäreiden ja diabeteshoitajien yhteisponnistuksena nykyinen keskitetty järjestelmä diabeettisen retinopatian seulontaan ja havaitun retinopatian seurantaan. Laskettiin, että välimatkat sairaanhoitopiirin sisällä eivät ole kohtuuttoman suuret pisimmillään Seinäjoelta noin 100 kilometriä, ja että on mielekästä hankkia yksi korkeatasoinen järjestelmä, jonka käyttöön on kunnolla perehtynyt miehitys. Eteläpohjalaisessa mallissa kuvauskalusto kiertää maakunnan eri toimipisteissä. Kuntien Kaavio 1. Kelan erityiskorvattavat lääkitys / kuvaukset (103) vuosina EPSHP:n alueella. Kaavio 2. Kuvausten määrä vuosittain / sairaanhoitajien tulkinnat 10 Silmähoitaja

11 diabeteshoitajat kutsuvat potilaat kuvauksiin ja usein samalla vuosikontrolliin. Silmäpoliklinikan sairaanhoitaja kuvaa potilaat, kuvat arkistoidaan ja tulkitaan erikoissairaanhoidossa. Tarvittavat lisätutkimukset ja laserhoito ohjelmoidaan tulkintatilanteessa suoraan. Terveyskeskuslääkärin ei tarvitse tehdä erillistä lähetettä. Kuva-arkistoa säilytetään keskitetysti. Tavoitteena näkökyvyn säilyminen Näkökyvyn säilyttämiseksi on ensiarvoisen tärkeää löytää diabeettiset retinopatiamuutokset varhaisvaiheessa ja tiivistää seurantaa tarvittaessa niin, että hoidot voidaan tehdä oikea-aikaisesti. Kuvaustilanteessa potilaat arvostavat sairaanhoitajan työpanosta. Kuvaavien hoitajien diabetestietämystä pidetään ajan tasalla täydennyskoulutuksella. Kuvauksen yhteydessä kartoitettavista riskitekijöistä (mm. pitkäsokeri, verenpaine, tupakointi) keskustellaan potilaan kanssa. Tavoitteena on diabeteksen hoitomotivaation parantaminen kokonaisvaltaisesti. Kiertävään kalustokokonaisuuteen kuuluu digitaalinen kamera pöytineen, potilastuoli, kuvaajan satulatuoli ja kannettava tietokone. Kalustoa kuljettaa terveyskeskuksesta toiseen tavarakuriiri. Kattavuus yli 90 prosenttia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin väestöpohja on vajaat asukasta. Diabeetikkojen määrä on kasvanut nopeasti. Kaaviossa 1 on Kelan diabeteslääkkeiden erityskorvattavuuteen oikeutettujen henkilöiden määrä EPSHP:ssä vuoden lopussa sinisinä pylväinä, punaiset pylväät osoittavat vuotuisten seulontakuvausten määrän. Vuodesta 2000 (6 727 diabeetikkoa) vuoteen 2014 ( diabeetikkoa) sairastavien määrä on yli kaksinkertaistunut. Toiminta on onnistuttu toistaiseksi toteuttamaan kierrättämällä maakunnassa yhtä kuvauskalustoa. Kesällä 2013 kamera uusittiin kolmannen kerran. Kalusto on kestänyt hyvin kuljetusta, ja kamera on pyritty uusimaan aina ennen sen hajoamista. Aina on saatu teknologialtaan toimivampi versio työkaluksi. Mikäli retinopatiamuutosten seuranta edellyttää lyhempää kuvausväliä kuin yksi vuosi, potilaat ohjataan kuvauksiin keskussairaalaan. Siellä on diabeetikoista seurannassa tai hoidoissa kerrallaan potilasta, ja lisäksi ne diabeetikot, joiden silmänpohjan seuraaminen kuvaamalla ei luotettavasti onnistu. Viime vuosina on maakunnissa kuvattu jokaisena arkipäivänä ympäri vuoden lukuun ottamatta heinäkuuta. Kuvauksia päivässä on 35 45, jopa yli 60. Erityisesti etäisimmissä kohteissa työajan joustava käyttö on mielekästä. Yksi kuvaava sairaanhoitaja kiertää kuvaamassa, ja samaan aikaan joku kuvaavista hoitajista tulkitsee materiaalia sairaalassa. Täysin kattavaan kuvausjärjestelmään lienee mahdoton päästä, mutta arvioimme, että seulonnan kattavuus on reilusti yli 90 prosenttia. Kuvanlaatu ja tulkinnat Kuvanlaatu parani merkittävästi, kun kuvaavia hoitajia alettiin perehdyttää ensivaiheen tulkitsijoiksi. Hoitajat ottavat nykyisin kahden kuvan makula- ja papillakeskeinen lisäksi lisäprojektioita, jos löydöksiä silmänpohjassa näkyy runsaammin. Merkittävä etu potilaan kannalta on myös se, että kuvaaja toimittaa tiedon hyvin ongelmallisen näköisistä kuvista viiveettä tulkitseville silmälääkäreille. Silmähoitaja 11

12 Diabetes Sairaanhoitaja Eija Haapoja työssään Alajärvellä. Seulaan jääneille erikoissairaanhoitoa Tulkintojen yhteydessä erikoissairaanhoitoon ohjataan laserhoitoa tai lisäselvittelyä silmätautien poliklinikalla tarvitsevat potilaat sekä sellaiset retinopatialöydökset, joiden kuvaseurannassa tarvitaan lyhempää kuin vuoden väliä. Kaaviossa 3 näkyy erikoissairaanhoitoon ohjattujen potilaiden määrä: sininen palkki merkitsee lisätutkimuksia tai tihennettyä kuvaseurannassa ja punainen pätkä edustaa laserhoitoa. Pientä heilahtelua on ollut toisen vaiheen tulkitsijan kokeneisuudesta johtuen. Merkittävin muutos lähettämiskäytännöissä on 2009 vuoden jälkeen, kun diabeettista makulopatiaa alettiin myönteisin tuloksin hoitaa lasiaispistoksin. Lähes kaikki varteenotettavat makulopatiapotilaat on parin vuoden ajan ohjattu silmäpoliklinikalle OCT-tutkimuksiin. Laserhoidoissa (punaiset palkinpätkät) näkyy hienoista laskua. Sujuvuutta tietojärjestelmiin Diabeetikoiden näön säilyminen mahdollisimman pitkään mahdollisimman hyvänä on toiminnan tärkein tavoite. Yhteisenä toiveena perusterveyshuollon kanssa on saada sähköinen sairauskertomusjärjestelmä toimimaan mutkattomammin. Tällä hetkellä kiperin ongelma on kutsujärjestelmien kangertelu eri organisaatioiden välillä. Henkilöstöresurssien niukkuus kasvavan potilasryhmän hoidossa on haasteellista, joten sujuvasti toimivat tietojärjestelmät olisivat välttämättömiä. Kaavio 3. Silmäpoliklinikalle lisätutkimuksiin / suoraan laserhoitoon ohjatut. Ensivaiheen tulkinta: jos retinopatian osalta on kyseessä puhdas löydös tai lievät taustaretinopatiamuutokset, kuvaava hoitaja tulkitsee löydökset ja määrää seurantakuvauksen. Toisen vaiheen tulkinnat: vaikeampiasteiset ja epäselvät löydökset ohjataan silmäpoliklinikan lääkäreille tulkittavaksi. Kuvausmäärä kasvaa tasaisesti Kuvausten määrä on kasvanut tasaisesti. Kaaviossa 2 näkyy kuvausmäärien kasvu ja hoitajien tulkintojen määrän hieno nousu! Pieni notkahdus määrässä johtuu uranuurtajan, osastonhoitaja Kaarina Kosolan eläkkeelle siirtymisestä sekä uuden kuvaustoiminnasta vastaavan sairaanhoitajan Eija Haapojan perehdytysvaiheesta. Resurssien riittävyyden perustana on se, että seurantavälien määrittelyssä pidättäydytään Käypähoitosuosituksen ohjeistuksessa. Ilolla otimme vastaan tuoreessa päivityksessä muuttuneen väljemmän aikataulun. Se koski hoidettua, stabiiliksi osoittautunutta retinopatiaa, jonka seurantaväli piteni. Vuoden 2014 kuvausmäärien pieneneminen on tilastoharhaa, kun tietojärjestelmien päivitys kunnissa on aiheuttanut joidenkin potilaiden putoamisen järjestelmästä. Asia on tiedostettu ja tilanteen korjautuminen näkynee vuoden 2015 kuvausmäärissä. Innostava työkenttä Kuvaustehtäviin hakeutuneet silmähoitajat ovat olleet innostuneita työkentästään. Työ on monipuolista: kuvaamista, liikkumista maakunnassa, vahvaa potilasvuorovaikutusta ja toisaalta rauhallista keskittymistä tulkintoihin. Yksi sairaanhoitajista vastaa päätoimisesti organisoinnista ja aikataulutuksesta. Neljä muuta sairaanhoitajaa ovat työnkierrossa mukana tässä toiminnassa. Potilaat arvostavat kuvauspalvelua ja kuvauksissa käydään tunnollisesti. Potilaan kohtaaminen koetaan merkittäväksi hoitotapahtumaksi teknisen kuvaussuorituksen ohessa. Eeva Orhanen toimii ylilääkärinä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Silmäkeskuksessa. 12 Silmähoitaja

13 MATTI SEPPÄNEN Diabeteksen hyvä hoito ehkäisee verkkokalvosairautta Hyvä hoitotasapaino on paras keino diabeteksen verkkokalvosairauden ehkäisemiseksi. Jokaisen diabeetikon silmänpohjat tulee tarkistaa säännöllisesti, jotta alkava diabeettinen retinopatia saadaan hoidettua mahdollisimman hyvin. Diabetes on Suomessa varsin yleinen sairaus. Diabetes voidaan jakaa useaan eri alatyyppiin. Päätyypit diabeteksesta ovat tyypin 1 diabetes eli niin sanottu nuoruustyypin ja tyypin 2 diabetes. Tyypin 1 diabetekseen vaikuttaa perintötekijät, mutta vieläkään ei tiedetä, mikä lopulta aiheuttaa sairauden puhkeamisen. Tyypin 1 diabeteksessa haiman solut eivät toimi normaalilla tavalla, eikä haima pysty tuottamaan insuliinia. Hoitona tarvitaan sairauden alusta alkaen insuliinipistoksia. Tyypin 2 diabetes kehittyy usein hitaasti, ja elintavoilla on merkittävä vaikutus taudin syntyyn. Myös tyypin 2 diabeteksessa perintötekijöillä on vahva osuus, mutta taudin puhkeamista voi lykätä säännöllisellä liikunnalla ja terveellä ruokavaliolla. Keski-ikä ja yli 15 kilon ylipaino kohottaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen yli 10-kertaiseksi. Suomessa on arvioitu olevan noin diabeetikkoa, joista yli sairastaa tyypin 2 diabetesta ja noin tyypin 1 diabetesta. Lisäksi tunnetaan myös muita diabeteksen alatyyppejä. Sokerirasite Diabeteksen kulkuun liittyy usein lisäsairauksia. Nämä kehittyvät vähitellen vuosien kuluessa. Lisäsairauksien syntymisen taustalla on useimpien elimissä ilmenevien oireiden osalta suurentuneen verensokeripitoisuuden aiheuttamista haitallisista muutoksista. Jos sokeritasapaino on mahdollisimman hyvä, hidastaa se lisäsairauksien tuloa. Suuret verensokeripitoisuudet ovat haitallisia elimistön pienille vierisuonille. Silmä on erityisen herkkä diabeteksen lisäsairauksille juuri pienten verisuonten takia. Silmänpohjassa verkkokalvon toiminta on riippuvainen pienten verisuonten toiminnasta. Jos diabeteksen vuoksi näiden pienten verisuonten toiminta häiriintyy, voi lisäsairautena olla diabeteksen verkkokalvosairaus eli diabeettinen retinopatia. Liiallinen sokerimäärä veressä vaikuttaa verisuonten valkuaisaineisiin ja seurauksena on verenvuoto pienten verisuonten seinämien läpi verkkokalvon eri kerroksiin ja joissain tapauksissa myös lasiaistilaan. Lisäksi runsas verensokeri voi vaikuttaa myös silmän hermoston rakenteeseen haitallisesti. Tupakointi, kohonnut verenpaine ja ylipaino lisäävät diabeteksessa vaaraa sairastua verkkokalvosairauteen Tehokkaampaa hoitoa Noin 50 Prosenttia kaikista tyypin 1 diabeetikoista sairastaa diabeettista retinopatiaa vähintään lieväasteisena. Tyypin 2 diabeetikoilla vastaavasti joka neljännellä on diabeettisen retinopatian muutoksia. Diabetekseen liittyvä verkkokalvosairaus on harvinainen alle 10-vuotiailla. Kun diabetes on kestänyt yli 20 vuotta, tyypin 1 diabeetikoista 90 prosentilla on verkkokalvomuutoksia ja noin 40 prosentilla hoitoa vaativa silmänpohjan sairaus. Diabeteksen hoito on nykyisin tehokkaampaa kuin muutama kymmenen vuotta sitten; tulevina vuosina sairastavuusluvut ovat todennäköisesti pienempiä. Tyypin 2 diabeetikoilla löydetään silmänpohjan muutoksia jopa 30 prosentilla heti siinä vaiheessa, kun diabetes todetaan. Vaikka tyypin 2 diabeetikoilla voidaan todeta muutoksia jo alkuvaiheessa, ei heillä kehity niin usein vakavaa verkkokalvosairautta kuin tyypin 1 diabeetikoilla. Jos diabetesta sairastava suunnittelee lasten hankkimista tai on raskaana, on silmänpohjien tilanteen seuranta tärkeää. Raskaus voi muuttaa silmänpohjan tilannetta, ja mahdollisia silmänpohjan muutoksia on hyvä päästä hoitamaan riittävän ajoissa. Murrosiässä kasvu, elämän muutokset ja itsenäistyminen voivat vaikeuttaa hyvän hoitotasapainon ylläpitoa. Myös tällöin diabeteksen ja silmänpohjan tilanteen tehostettu seuranta on suositeltavaa. Mahdolliset silmänpohjamuutokset herättävät usein hyvän hoitomotivaation, ja tehostetulla diabeteksen hoidolla voidaan vielä jarruttaa verkkokalvon muutoksia. Seulontakuvauksia Diabetekseen liittyvä verkkokalvon sairaus voi hoitamattomana johtaa merkittävään näön heikentymiseen. Tästä syystä jokaisen diabeetikon silmänpohjien tilannetta tulee seurata säännöllisesti. Muutokset silmänpohjissa kehittyvät vähitellen ja ovat pitkään oireettomia. Diabeetikoille on järjestetty säännölliset silmänpohjan seulontakuvaukset. Niiden ansiosta tarvittava silmänpohjan hoito päästään aloittamaan jo ennen kuin näkökyky on lähtenyt heikentymään. Diabeettista retinopatiaa voidaan usein hoitaa tehokkaasti. Laserhoito on usein keskeisin hoitomuoto. Hoitona käytetään myös silmän sisäisiä lääkehoitoja, kuten kasvutekijäestäjiä, jotka hidastavat haitallisten uudisverisuonten muodostumista. Oikein ajoitettu hoito vähentää näön heikkenemisen vaaraa. Ennen kaikkea kuitenkin diabeteksen hyvä hoitotasapaino vähentää verkkokalvosairauden syntymisen riskiä. Diabetekseen liittyvä verkkokalvosairaus on alkuvaiheessa usein oireeton. Jos diabeetikko ei jostain syystä käy säännöllisissä silmänpohjakuvauksissa, voi tämä hidastaa riittävän varhaisen verkkokalvosairauden toteamisen. Silmähoitaja 13

14 Diabetes Mikäli kuvissa havaitaan muutoksia, ohjataan potilas tarvittaessa silmälääkärin lisätutkimuksiin Edetessään diabeettinen retinopatia heikentää näköä verkkokalvon vaurion vuoksi. Verenvuodot lasiaistilaan voivat heikentää näköä äkisti. Sitkeä lasiaisen verenvuoto saattaa heikentää näköä pitkäksikin aikaa. Usein lasiaisverenvuotoa seurataan 2 3 kuukautta säännöllisin ultraäänitutkimuksin verkkokalvon irtauman poissulkemiseksi. Jos vuoto ei lähde kirkastumaan, voidaan tarvita lasiaiskirurgista leikkausta. Näkömuutoksia Pienemmät silmänpohjan vuodot voivat aiheuttaa turvotusta verkkokalvolle ja näön sumentumista. Usein potilaat huomaavat tämän ensin kauas näkemisen vaikeutena. Viivojen vääristyminen tai häiriöt värien näkemisessä voivat olla merkkinä verkkokalvon muutoksia. Repaleinen näkökenttä voi ilmoittaa lasiaisen verenvuodosta tai silmänpohjan muutoksista. Yhtenäinen musta näkökenttäpuutos voi olla merkki verkkokalvon irtaumasta. Jos näkökyvyssä tapahtuu selkeitä muutoksia ennen sovittuja silmänpohjakuvauksia tai lääkärikontrolleja, on diabeetikon syytä hakeutua silmälääkärin tarkistukseen jo aikaisemmin. Näön alenemisen äkillisyys ja oireiden vakavuus määrittelevät tarkistuksen kiireellisyysasteen. Puhelinsoitto omalle lääkärille tai oman alueen silmätautien poliklinikalle voi auttaa arvioitaessa käynnin kiireellisyyttä. Taudin alkuvaiheessa verkkokalvolle tulee pieniä, pistemäisiä vuotoja ja verisuonimuutoksia. Jos vuodot lisääntyvät, ne voivat aiheuttaa turvotusta verkkokalvon eri kerroksiin. Verkkokalvolle voi tulla kovia eksudaatteja eli haitallisista vuodoista peräisin olevaa kiteytynyttä rasvaa. Seurantaa Lieväasteista retinopatiaa ei välttämättä tarvitse vielä hoitaa. Seurantaa kuitenkin tehostetaan. Jos muutokset etenevät, silmänpohjan hoito on aiheellista, usein ensisijaisesti silmänpohjan laseroinnilla. Lisäksi diabeteksen hoidon tehostaminen kaikin mahdollisin keinoin on tärkeä osa hoitoa. Pidemmälle edenneessä retinopatiassa verkkokalvolla esiintyy uudissuonia sekä usein niiden aiheuttamia vuotoja verkkokalvolle tai lasiaiseen. Runsaat vuodot ja uudissuonten muodostuminen voivat aiheuttaa vetoa verkkokalvolle ja jopa aiheuttaa verkkokalvoirtauman. Hoitoina verkkokalvon laserhoito sekä mahdolliset lasiaiseen ja verkkokalvoon kohdistuvat kirurgiset toimenpiteet. Diabeettinen makulopatia tarkoittaa verkkokalvon tarkan näön eli makulan alueen muutoksia. Jos potilaalla todetaan diabeettinen makulopatia, voidaan sen kehittymistä usein hidastaa laserhoidoilla tai lasiaiseen injektoitavien kasvutekijäestohoitojen avulla. Itsehoitoa Diabetesta sairastava potilas voi itse vähentää merkittävästi riskiään saada näköä uhkaava silmänpohjan sairaus. Hyvä diabeteksen hoitotasapaino on avaintekijä. Potilaan motivoinnin kannalta on myös edullista, jos silmätautien yksikössä diabetesta hoitavien lääkäreiden työparina voi toimia diabeteksen ohjaukseen ja hoitoon perehtynyt hoitaja. Potilaan motivoinnin kannalta on myös edullista, jos silmätautien yksikössä diabetesta hoitavien lääkäreiden työparina voi toimia diabeteksen ohjaukseen ja hoitoon perehtynyt hoitaja. Tupakoinnin lopettaminen vähentää merkittävästi vakavan silmänpohjasairauden etenemisriskiä. Korkean verenpaineen tiedetään pahentavan etenkin diabeettista makulopatiaa. Tästä syystä verenpaineen hoidossa tulisi pyrkiä mahdollisimman hyvään tasoon, jos potilaalla todetaan diabeettinen verkkokalvosairaus. Hyvä diabeteksen hoitotasapaino luo edellytykset myös mahdollisen laserhoidon tai kirurgisen hoidon onnistumiseen. Laserkäsittelyä Ensimmäinen diabeettisen retinopatian hoitotoimenpide on usein silmänpohjan laserhoito. Yleensä silmänpohja käsitellään useammalla eri kerralla. Silmänpohjan laserhoidosta käytetään nimitystä panfotokoagulaatio, kun silmänpohjan muita kuin keskeisiä eli perifeerisiä osia käsitellään kattavasti. Laserkäsittelyn tavoitteena on estää uudissuonten lisääntymistä ja ehkäistä haitallisia vuotoja verkkokalvoon ja lasiaiseen. Ennen hoitoa silmä puudutetaan useimmiten paikallispuudutustipoilla. Pidemmillä hoitokerroilla voidaan harkita myös silmän ympäristön puudutusta eli retrobulbaaripuudutusta. Hoitavan lääkärin ohjeiden mukaan voidaan käyttää myös suun kautta otettavia kipulääkkeitä ennen ja jälkeen toimenpiteen. Jos silmässä todetaan vakava diabeettinen retinopatia, laser on vain yksi osa hoitoa. Ainoana hoitona se ei aina riitä pitkällä tähtäimellä. Yhtä tärkeä osa hoitoa on mahdollisimman hyvä diabeteksen hoitotasapaino. Laserhoito antaa usein lisäaikaa näkökyvyn säilymiselle, mutta silmänpohjan muutokset diabeteksessä ovat hälytysmerkki samanlaisista verisuonimuutoksista eri puolilla kehoa. Liikunnan lisääminen, useammin tehdyt verensokerimittaukset ja oikein ajoitetut ja annostellut diabeteslääkitykset yhdessä laserhoitojen kanssa voivat vähentää näön alenemisen riskiä. Hyvää hoitoa Joskus joudutaan myös tekemään lasiais- ja verkkokalvokirurgisia toimenpiteitä. Jos tarkan näön alueella on irtauman riski, silmäleikkaus joudutaan tekemään nopeasti. Tällöin pyritään vähentämään verkkokalvoon kohdistuvaa vetoa sekä poistamaan mahdollisia verija nestekertymiä verkkokalvon alta. Myös lasiaiseen ruiskutettavia lääkeaineina voidaan käyttää itsenäisinä hoitoina tai yhdistettynä laserhoitoihin. Silmän sisäisinä lääkehoitoina voidaan käyttää kortikosteroidi-valmisteita ja verisuonten kasvutekijöiden estäjiä. Jos käytetään kortiskosteroidivalmisteita, ne lisäävät kaihiriskiä ja usein myös nostavat silmänpainetta. Diabeteksen hyvä hoitotasapaino on paras keino diabeteksen verkkokalvosairauden ehkäisemiseksi. Verenpainetaudin hoito ja tarvittaessa painon pudotus vähentävät riskiä sairastua diabeettiseen silmänpohjan sairauteen. Tupakoinnin välttäminen on myös erittäin tärkeää. Jokaisen diabeetikon silmänpohjat tulee tarkistaa säännöllisesti, jotta alkava silmänpohjan diabeettinen verkkokalvosairaus saadaan hoidettua mahdollisimman hyvin. Näillä keinoin voidaan ehkäistä usean potilaan kohdalla merkittävän näön aleneman uhka. Matti Seppänen, silmätautien erikoislääkäri Lähteitä: Diabeteksen silmäsairaus (diabeettinen retinopatia), Lääkärikirja Duodecim, Pertti Mustajoki Diabetes (sokeritauti), Lääkärikirja Duodecim, Pertti Mustajoki Valtakunnallisen Käypä hoito -suositus, Diabeettinen retinopatia Diabeettinen retinopatia, Lääkärin käsikirja, L. Laatikainen, P. Summanen 14 Silmähoitaja

15 Kiitos! Silmähoitajayhdistyksen hallitus muisti minua viime syksynä täyttäessäni 70 vuotta. Sain lahjaksi Gummeruksen toimittaman runokirjan Sydämeni laulut kokoelman kauneimpia suomalaisia runoja. Mukana tulleessa kortissa toivottiin kauniiden runojen ilahduttavan minua. Upea kirja, jossa on omaan koulu- ja kasvuaikaani liittyviä tärkeitä runoja. Kiitokset muistamisesta! Marraskuussa koulutuspäivien aikaan aloin järjestellä juhlavuotena saamaani kirjapinoa. Alimmaisena oli riemuylioppilasvuoteeni liittyvä julkaisu, 262-sivuinen kirja: Tyrvään yhteislyseon oppilaan maailma Kirja kertoo kouluajan tapahtumista, siis ajasta yli 50 vuotta sitten ja siitä, miten koulu valmisti meitä elämään. Seuraavaan Ifolor-kirjaan olen koonnut juhlapäivänä otettuja kuvia koulun juhlasta ja iltapäivän iloisista tapaamisista. Muistoja muisteltaviksi. Sitten tuli Riitun poika Kalle Päätalon kirja äidistään. Kirjan takakannessa sanotaan, että Riitu kasvoi paikoillaan ollen, niin kuin muutkin kotona elämänsä eläneet äidit. Minusta meidän on tänä päivänä erittäin tärkeää kiittäen muistaa, miten äitimme ja isoäitimme tarttuivat kaikkeen työhön. Edelleen pinossa oli näkyvissä 70 kulunutta vuotta: oli Kotimaan kalenteri vuodelta 1944, Rukouksia Agricolan Rukouskirjasta sekä kotiseutuni Karkun ja Satakunnan historiaa. Kiitollisena elämässäni kuluneesta ajasta, mutta myös haikeana syksyn ikävistä uutisista, entisen työtoverini Jounin kuolemasta, tartuin päällimmäiseen, viimeksi tulleeseen. Luin ruusukortista Jounin kirjoittamat toivotukset luin toisenkin kerran ja mietteissäni selasin kirjaa, tuttua ja uutta, kunnes ihan lopussa sattui silmiini runo Onnensa etsijä. Tekijää en heti nähnyt, viides värssy oli seuraavalla sivulla ja sen alla Kaarlo Kramsu. Mietin silloin lukiessani runon viestiä ja mietin sitä edelleen tätä kirjoittaessani. Onnensa etsijä On etäällä etsitty onni ja kaukana toiveiden pää. Sitä kohden mun rientää täytyy, ei aikani suo levähtää. Lyhyt aikani tääll' on, sen tiedän, ja pitkä on matkani tää; niin kivinen mentävä polku, ja myrskyinen elämän sää. Mut kaukana viel' on onni, en suojaa etsiä saa, ja onneans kohden kaikki mun kanssani kiiruhtaa. Mut sinne ei kenkään ehdi, se riento vain turhaa on; puol' tiehen päästyä tuskin jo nukkuvat kuolohon. Mut kiiruhtaa mun täytyy, En jouda ma lepäämään: ken lepohon itsensä heittää, on kuollut jo eläissään. Silmähoitajayhdistyksen hallitusta ja silmähoitajia kiittäen sekä hyvää alkanutta työvuotta toivottaen Riitta Lindelöf Suomen Silmähoitajat ry:n kunniajäsen Silmähoitajapäivät Oulussa Seuraa ilmoittelua yhdistyksen nettisivuilla. Tapaamisiin Oulussa! Oulun kaupunki Silmähoitaja 15

16 Silmäasema näkemisen asialla AULIKKI MÄKI-JOUPPILA Silmäasema Fennica Oy:n 11:s Silmäsairaala avattiin Seinäjoella syksyllä Toiminta-ajatuksena on tarjota kaikenikäisille asiakkaille monipuolisia silmien näkemiseen ja terveyteen liittyviä palveluita, pientoimenpiteitä ja leikkauksia. Jo ennestään paikkakunnalla tuttu Silmäaseman toiminta jatkuu Seinäjoen kaupungin ydinkeskustassa uudessa osoitteessa ja täysin remontoidussa kiinteistössä Silmäsairaalan palveluilla täydennettynä. Lääkärien vastaanottotoiminta siirtyi myymälän yhteydestä sairaalan puolelle jo viime kesänä, ja leikkaukset saatiin alkamaan viime syksynä. Silmäaseman ja Silmäsairaalaan pääovesta sisään tultaessa oikeassa siivessä sijaitsevat avara myymälätila ja optikoiden vastaanottohuoneet. Vasemmassa siivessä ovat Silmäsairaalan vastaanotto-, ajanvaraus-, neuvonta- ja kassapalvelut, asiakkaiden odotustila, neljä lääkärien vastaanottohuonetta, kaksi leikkaussalia, leikkauspotilaiden lepohuone, tutkimushuone ja välinehuoltotila. Silmäsairaalan aukioloajat ovat joustavat. Toimintaa on maanantaista perjantaihin ja vaihtelevasti lauantaisin. Omalla autolla saapuva löytää runsaasti parkkeeraustilaa lähiympäristöstä. Junalla Seinäjoelle matkustava kävelee rautatieasemalta viidessä minuutissa sairaalaan. Paikallisliikenteen linja-autot pysähtyvät aivan sairaalan vieressä. Liikuntarajoitteisille on järjestetty sairaalaan esteetön kulkureitti sisäpihan kautta. Monipuolinen hoitovalikoima Silmätautien erikoislääkärien vastaanottopalvelun lisäksi sairaalassa tehdään silmätutkimuksia, pientoimenpiteitä ja leikkauksia. Topografia- ja näkökenttätutkimusten rinnalla aloitetaan lähiaikoina OCT-tutkimukset. Pientoimenpiteitä ovat muun muassa jälkikaihin ja glaukooman laserhoidot sekä näppyjen ja ompeleiden poistot. Sairaalan leikkausvalikoimaan kuuluvat tällä hetkellä Femtolasik-laserleikkaus, kaihi-, linssi- ja ICL-leikkaukset, silmien yläluomileikkaus ja kyynelteiden letkutus. Silmäaseman optikko tekee laserleikkausten hoitoarvioita ja esitutkimuksia yhteistyössä leikkaavan lääkärin kanssa. Ammattitaitoinen henkilökunta Seinäjoen Silmäsairaalan vastaanottavina silmälääkäreinä toimivat erikoislääkärit Jyrki Mäki, Janne Järvenpää, Piia Nurmenniemi, Sinikka Oinonen ja Merja Raumanni-Mäkynen. Heistä osa tekee pientoimenpiteitä ja leikkauksia kuten myös silmäkirurgi Juha Hagman. Sairaanhoitajia eli silmähoitajia on kaksi. Molemmat heistä ovat erikoistuneet leikkaus-anestesiahoitotyöhön ja etenkin silmäkirurgiaan. Palvelupäällikkö ja sairaanhoitaja Paula Koskinen organisoi Seinäjoen Silmäsairaalan toimintaa. Esimiestehtävien lisäksi hänen työnkuvaansa kuuluu silmähoitajan polikliiniset tehtävät, potilaiden leikkaushoito, asiakaspalvelu ja tarvittaessa välinehuolto. Työkokemusta Paulalle on karttunut erilaisista sairaanhoitajan tehtävistä Suomesta ja Ruotsista. Ruotsinkielen taitoisena hän voi palvella asiakkaita tarvittaessa heidän omalla äidinkielellään. Paula työskenteli pitkään anestesiahoitajana Vaasan keskussairaalassa sekä sairaanhoitajan tehtävissä silmäyksikössä ja silmäleikkauksissa. Työnsä ohessa hän on suorittanut Oftalmologi för sjuksköterskor -erikoistumistutkinnon Tukholman Karoliinisessa Instituutissa. Takaisin lakeuksille Sairaanhoitaja Aulikki Mäki-Jouppila työskentelee Seinäjoen Silmäsairaalassa osa-aikaisesti. Työhön kuuluu leikkaushoito, silmätutkimusten ja -mittausten tekeminen, välinehuolto, 16 Silmähoitaja

17 Seinäjoen Silmäsairaalan henkilökuntaa. Vasemmalta Tarja Ala-Panula, palvelupäällikkö Paula Koskinen sekä silmätautien erikoislääkäri ja silmäkirurgi Jyrki Mäki. Seinäjoen Silmäaseman myymälätyöntekijä Emmi Reinilä. Välinehuoltaja Mirjam Tolkki. asiakaspalvelu, kassapalvelu ja tarvittaessa keikkatyö Suomen muissa Silmäsairaaloissa. Työkokemusta silmähoitotyöstä ja silmäkirurgiasta hänelle on kertynyt yli 20 vuotta. Tarja Ala-Panulan vastuulla on Seinäjoen Silmäsairaalan vastaanotto-, ajanvaraus-, neuvonta -ja kassapalvelut erilaisine toimistotöineen sekä lääkärien vastaanottotoiminnasta huolehtiminen. Hän tekee myös silmämittauksia ja osallistuu tarvittaessa leikkauspotilaiden kotiutukseen. Välinehuoltaja Mirjam Tolkki saapuu tarvittaessa leikkaustiimin avuksi. Hän vastaa leikkausinstrumenttien pesemisestä, pakkaamisesta ja steriloimisesta sekä huolehtii leikkaussalien siivouksesta. Kiireisinä leikkauspäivinä potilaiden hoitoon osallistuu myös keikkasairaanhoitaja, joka avustaa leikkaussalissa ja potilaiden kotiutuksessa. Toiveikkaana tulevaisuuteen Uusittu Seinäjoen Silmäaseman myymälä ja Silmäsairaala on otettu koko maakunnassa suurella mielenkiinnolla vastaan. Paikallisissa lehdissä, etenkin Ilkassa, on sairaalan toimintaa mainostettu runsaasti. Sairaalan työilmapiiri on kehittynyt toimivaksi ja toinen toistaan auttavaksi. Työtä tehdään ammattitaitoisella otteella huumoria unohtamatta. Asiakkaat ja potilaat ovat tämän huomanneet ja aistineet, sillä henkilökunnan saama palaute on ollut positiivista, kiittävää ja kannustavaa. Seinäjoen Silmäsairaalan silmähoitotyön asiantuntijoista koostuva tiimi haluaa myös jatkossa tarjota kaiken osaamisensa silmien hyvinvointiin ja hoitoon. Lämpimät kiitokset Paulalle, Tarjalle, Mirkulle ja Päivi Tuomistolle avusta ja tekstin oikoluvusta. Aulikki Mäki-Jouppila on Seinäjoen Silmäsairaalan työntekijä. Silmähoitaja 17

18 Työyhteisötaidot kun Työelämä on jatkuvassa murroksessa. Työsuhteet ovat muuttuneet epävarmemmiksi sekä työajat ja työnkuvat pirstaloituneet ja muuttuneet monimuotoisiksi. Työporukka muuttuu ja mahdollisesti tekijät vähenevät. Ikärakenteen muuttuessa myös odotukset työstä ja johtamisesta muuttuvat. Tekemistä työssä olevilla on enemmän kuin tarpeeksi. Arjessa olisi muistettava olla kiitollinen työpaikasta, työyhteisöstä ja esimiehistä. Työ rytmittää ja antaa sisältöä elämään sekä antaa yhteisön, johon kuulua. Työ voi myös viedä ajasta ja energiasta leijonan osan. Työstä irrottautuminen on myös henkisesti tärkeää, jotta voimavarat voivat palautua. Työelämässä työntekijältä odotetaan omaaloitteisuutta ja aktiivisuutta, osaamisen päivittämistä sekä kykyä ja intoa oppia uutta. Laaja-alainen osaaminen ja innovatiivisuus ovat hyvä työsuhdeturva muuttuvassa ympäristössä. Henkilöstön osaaminen ei yksin riitä. Työyhteisöissä tarvitaan halua ja asennetta saavuttaa yhteisiä tavoitteita sekä kehittää yhteistä osaamista. Yhteinen kehittäminen ja hyvä yhteistyö perustuvat luottamukseen, toistaan tukevaan ilmapiiriin ja yhdessä ideoimiseen. Ideoimisen lisäksi aikaa tulisi olla myös uusien ideoiden jalostamiseen ja yhdessä testaamiseen. Kehittämisen toteuttaminen vaatii kysymyksiä ja oikeaa asennetta: Voiko tämän tehdä toisin? Kannattaako tätä kokeilla? Saako epäonnistua? Pyrkimys hyviin tavoitteisiin riittää Työnantaja arvostaa osaavaa ja monipuolista ammattilaista, jolla on hyvät sosiaaliset taidot ja ongelmien ratkaisukykyä. Työntekijältä odotetaan osaamista, jota pystyy jalostamaan tilanteen vaatimusten mukaan sekä halua oppia uutta, mutta myös omaaloitteisuutta, aktiivisuutta ja yhteistyökykyä. Tarvitaan myös itsensä ja työnsä johtamisen taitoa, tiimityötaitoa, asiakaspalvelu- ja neuvottelutaitoja. Kielitaito ja atk-osaaminen ovat aina arvossaan. Ihmistaitoihin kuuluvat rehellisyys, huolellisuus, taloudellisuus ja vastuullisuus. Arvostettava työntekijä ei mustamaalaa työ- Miten oppia työyhteisötaituriksi? keskity perustehtäväsi parempaan toteuttamiseen kuuntele ja ole läsnä tee yhteistyötä ajattele myönteisesti tunnista vahvuutesi ja kehittämisen kohteet ole avoin uuden oppimiselle ole valmis tekemään työssäsi muutoksia ja kehittämään työstäsi ole luotettava, avoin ja rehellinen, huolehdi omasta hyvinvoinnistasi myös työn ulkopuolella arvosta työkaveria ja esimiestäsi ja tue heitä heidän työsään ota vastaan palautetta ja kiitä siitä kiinnitä huomiota siihen mitä sanot ja miten sanot anna rakentavaa palautetta mutta älä loukkaa jos loukkaat toista, pyydä anteeksi arvioi omaa toimintaasi työyhteisössä rehellisesti ole aloitteellinen mutta älä loukkaannu ellei kaikki toteudu heti kerro esimiehellesi työn keskeisistä asioista ja kehittämiskohteista sekä omista tavoitteistasi ja tarpeistasi yhteisöään eikä työkaveriaan. Hyvä työntekijä suostuu inhimillisiin joustoihin sekä informoi työtovereitaan ja esimiestään työssä olennaisista asioista. Laajoja asioita ja monitahoisia vaatimuksia, joihin on mahdoton kaikkiin vastata täydellisesti. Herää kysymys: mikä riittää? Jo pyrkimys näihin hyviin tavoitteisiin riittää. Työn arki on joka päivä näihin tavoitteisiin pyrkimistä. Positiivinen, mutta rakentava asenne auttaa. Työn kehittämisessä monesti paras tavoite ja samalla onnistumisen mittari olisi sujuva arki. Pyrkimys työn tekemiseen niin kuin se parhaiten ja tuloksellisesti sujuu yhteistyössä. Jokainen haluaa olla tarpeellinen Mitä työntekijät arvostavat työssään tai työpaikassa? Kuulluksi ja kohdatuksi tuleminen luo tunteen oman panoksen arvokkuudesta ja siitä, että on tarpeellinen yhteisölle. Meistä jokainen haluaisi olla tarpeellinen ja tärkeä jollekin tai joissakin asioissa. Oma mahdollisuus vaikuttaa työtehtävien määrään ja työn sisältöön sekä työyhteisössä saatu tuki, perehdytys ja kouluttautumismahdollisuus parantavat työn hallinnan tunnetta, joka taas kasvattaa työhyvinvoinnin tuntemusta ja lisää sitoutumista. Työyhteisön, työn sisällön ja omien arvojen tulisi olla yhteneväiset. Aito tunnustus hyvin tehdystä työstä antaa kummasti energiaa ja hyvää mieltä. Työntekijät arvostavat myös hyvää kohtelua. Hyvällä fiiliksellä ja yhteistyöllä tehdään paljon haastavissakin olosuhteissa. Huonossa ilmapiirissä ei jaksa pienempääkään työkuormaa. Erilaisuus on haaste työyhteisöissä: erilainen ajattelutapa, erilaiset arvot, erilainen tapa tehdä työtä, erilainen temperamentti listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kannattanee keskittyä miettimään, miten erilaisuus vaikuttaa työn tulokseen. Oleelliseen keskittyminen on taitolaji. Työn sankarit kantavat besserwisserin viittaa, huolehtivat yli vastuurajojensa kaikesta, minkä saavat tietoonsa sekä paikkailevat tai ainakin arvostelevat heidän mielestään heikompien työntekijöiden panosta. Työpaikalla saattaa olla varjojohtajuutta ilman työnjohdon valtuutusta. Kannattaa pohtia oman työroolin ja vastuun rajat sekä pyrkiä pitäytymään niissä. 18 Silmähoitaja

19 niaan! PÄIVI HAANPÄÄ Esimiehellä on palvelutehtävä Esimies ja esimiestyö ovat aina arvostelun alla. Luottamuksellisuus, oikeudenmukaisuus ja työntekijää arvostava suhtautuminen nousevat aina kolmen kärkeen arvostusasteikolla, kun puhutaan hyvästä esimiehestä. Helposti lähestyttävä ja läsnä oleva esimies saa kunniamainintoja. Myös etäjohtaja voi olla helposti lähestyttävä. Työntekijöillä voi olla tunne, että henkisesti ovet ovat aina avoinna. Aito kohtaaminen on avainasia. Kiire tai sen taakse piiloutuminen syö kohtaamisen arvon. Esimiehen pitäisi jaksaa johtaa hyvin myös itseään, ettei työntekijöiden tarvitse suojella työnjohtoa haasteellisilta tilanteilta. Talon tavat ja työpaikan maine vaikuttavat työpaikan sisäiseenkin arvostukseen. Esimiesten tulisi oivaltaa paremmin roolinsa työntekijöiden kannustajina. Hän on palvelutehtävässä työntekijöihinsä ja tärkeintä on luoda optimaaliset puitteet työssä onnistumiselle. Ihmisten johtamisessa on tärkeää osaamisen tunnistaminen, sen kehittäminen ja innostaminen sekä suunnan luominen. Työn yhteiset tavoitteet olisi parasta miettiä yhdessä, jolloin syntyy aitoa luottamusta ja sitoutumista. Muutos- ja kriisitilanteet ovat raskaita, mutta mahdollisesti myös uuden kasvualusta. Esimiehen tulee itse arvostaa hyvää johtajuutta. On tärkeää, että hän haluaa olla johtaja. Esimiestyössä on toimittava säiliönä ja omattava hyvä itsekontrolli. Suunta on pys- tyttävä selkeänä, vaikka aika ajoin myrsky sekoittaa suunnistamista. Hyvä esimies on aidosti kiinnostunut työyhteisön tilanteesta ja uskaltaa tarttua jämäkästi asioihin, jos tilanne niin vaatii. Hän pystyy suunnittelemaan ja ennakoimaan tulevaa. Hyvä esimies ei suosi ketään persoonan tai koulutustaustan mukaan, vaan kohtelee kaikkia puolueettomasti. Esimies toimii esimerkkinä avoimen ilmapiirin luomiseksi. Hänen tehtäviinsä kuuluu taito antaa ja vastaanottaa palautetta loukkaamatta tai loukkaantumatta. Taustalla on työntekijöiden halu tukea ja auttaa häntä onnistumaan työssään. Mitä ovat hyvät työyhteisötaidot? Hyviä ajatuksia ja tekoja, hyvää käytöstä ja myönteistä asennoitumista. Erilaisuuden sietämistä, halukkuutta toimia hyvässä yhteistyössä työkavereiden ja esimiesten kanssa. Reilua, kohteliasta ja arvostavaa käytöstä, kiinnostusta toisten mielipiteitä ja kommunikointia kohtaan. Tarvitaan kuuntelemisen taitoa, uskallusta sanoa asioita ja mielipiteitä, taitoa perustella mielipiteensä. Uskallusta kyseenalaistaa, taitoa ajatella toisin. Työpaikalla oleelliseen keskittymistä, asioiden kokeilua ja soveltamista sekä halua osallistua kehittämistyöhön. Tunnollinen työntekijä arvostaa toisia ja on ajoissa paikalla. Hän pyrkii olemaan läsnä ja osallistumaan mahdollisuuksiensa mukaan yhteisiin asioihin. Hän viestii selkeästi ja ilmoittaa etukäteen, jos ei pysty hoitamaan omaa osuuttaan työstä. Hän huolehtii omalta osaltaan työpaikan siisteydestä ja turvallisuudesta. Reilu työkaveri tekee työtä vuorovaikutuksessa muiden kanssa, tervehtii kiireessäkin ja ehtii vaihtaa muutaman sanan. Hyvä työkaveri kykenee sanomaan kaikille samat asiat niin kasvotusten kuin selän takanakin. Hän pystyy keskustelemaan myös ongelma-asioista ja eikä kukkoile muille. Hän kuuntelee muita asiallisesti ja pitää kiinni sovituista asioista. Hän käsittelee asioita niiden kanssa, jotka pystyvät asioihin vaikuttamaan. Reilu työkaveri ei toimi muita vastaan oman hyödyn tavoittelemiseksi. Päivi Haanpää on työhyvinvointikoordinaattori, kouluttaja, NTM ja tth. Työyhteisö on yhteisö, vaikka liian usein se on yksilöiden paikka mitata osaaminen, paremmuus tai pätevyys työkaverin kustannuksella, Päivi Haanpää sanoo. Kouluttaudu silmähoitajaksi, 30 op Haluatko lisätä näyttöön perustuvaa osaamistasi silmätaudeista, silmien ja näköjärjestelmän tutkimuksista sekä silmien lääkehoidosta? Kohderyhmänä sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat. Koulutus soveltuu hyvin mm. henkilöille, joiden työyhteisöissä toteutetaan tehtäväsiirtoja. Hyöty osallistujille Koulutuksen käytyäsi: lisäät näyttöön perustuvaa osaamistasi silmätaudeista, silmien ja näköjärjestelmän tutkimuksista ja silmien lääkehoidosta saat valmiuksia tutkimusten itsenäiseen luotettavuuden arviointiin ja tutkimusolosuhteiden vakioimiseen saat valmiuksia myös työyhteisön kehittämistarpeiden tunnistamiseen ja toiminnan kehittämiseen tunnistat omaa osaamistasi ja rakennat henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman, joka kytketään työyhteisön kehittämistarpeisiin Lähipäivät ja Muu osuus koulutuksesta suoritetaan verkko-opintoina Moodle -verkko-oppimisympäristössä. Tutustu tarjontaamme tarkemmin: mcreo.metropolia.fi Kulttuuri Liiketalous Sosiaali- ja terveysala Tekniikka Silmähoitaja 19

20 Silmänpohjan ikärap tavallisin näkövammaisuuden syy Silmänpohjan ikärappeuma on yleisin näkövammaisuuden syy länsimaissa. Väestön vanhetessa seuraavina vuosikymmeninä potilaiden määrä moninkertaistuu. Ikärappeumasta erotetaan kuiva muoto, jonka osuus on 80 prosenttia ja kostea muoto, jonka osuus on 20 prosenttia sairastuneista. Kuivaan muotoon ei ole hoitoa. Ennen kostean ikärappeuman ilmaantumista verkkokalvolle syntyy kuona-ainekertymiä orgaanisia rasvoja, pigmenttikertymiä, pehmeitä ja kovia druseneita merkkinä verkkokalvon huonontuneesta aineenvaihdunnasta. Hapenpuutteen seurauksena verkkokalvon takana olevasta suonikalvosta kasvaa uudisverisuonia verkkokalvolle. Nämä haitalliset ja hauraat verisuonet ovat merkkinä aineenvaihduntahäiriöstä verkkokalvon eri kerroksissa. Huonon kuona-aineiden poiston seurauksena verkkokalvolle syntyy turvotusta ja verenvuotoja. Toistuva turvotus ja verenvuodot aiheuttavat hoitamattomana pigmenttiepiteelin surkastumisen ja arpeutumisen sekä samalla huonontavat keskeistä näöntarkkuutta. Silmän lasiaiseen paikallisesti annosteltavat verisuonen endoteelikasvutekijän (VEGF) estäjät mullistivat kostean ikärappeuman hoidon yhdeksän vuotta sitten. Kolme verisuonikasvutekijän estäjälääkettä on todettu tehokkaaksi nimenomaan kostean ikärappeuman hoidossa. Suomessa käytössä ovat bevasitsumabi (Avastin), ranisitsumabi (Lucentis) ja aflibersepti (Eylea). Lasiaisinjektiohoidot VEGF-estäjillä aloitettiin maailmalla vuonna 2005 ja Suomessa vuosina Lasiaispistoksia Tampereella Lasiaisinjektiohoidot aloitettiin Tampereella vuonna Toimenpiteen teki tuolloin lääkäri kahden sairaanhoitajan avustuksella. Potilasmäärän lisääntyessä oli mietittävä erilaisia ratkaisuja työnjaon muuttamiseksi ja Päivä Tampereen MR-poliklinikalla Keväällä 2014 lasiaispistoksia annettiin kaikkina arkipäivinä tiistaina ja torstaina kolmen hengen tiimillä, jolloin potilaat tulivat 10 minuutin välein. Potilaat olivat näinä päivinä omatoimisempia. Maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina pistoksia antoi kahden sairaanhoitajan tiimi, jolloin potilasajat olivat 15 minuutin välein. Potilaat olivat usein autettavia ja liikkuivat rollaattorilla. Kaikki halukkaat lasiaisinjektioita antavat sairaanhoitajat koulutetaan pistoshoitoon. Heidät valitsee apulaisylilääkäri. Tällä hetkellä pistoshoitajia on 11. Heistä kolme on leikkaussalihoitajia ja kahdeksan poliklinikan hoitajia. Injektiokoulutus koostuu 90 minuuttia kestävästä lääkärin luennosta, joka sisältää silmän anatomiaa sekä teoria- ja pistotekniikkakoulutusta sekä tutustumisesta ja avustamisesta injektiotoimenpiteessä ja pistämisen opettelusta lääkärin ohjauksessa. Pistoshuoneessa keskitytään vain toimenpiteeseen, jonka on oltava keskeytyksetöntä. Kevään 2014 pistosmäärät: - viikossa 3 x 2 hoitajan päivää (21 potilasta) - 2 x 3 hoitajan päivää (34 potilasta), yhteensä 127 potilasta viikossa, joskus enemmänkin. Koulutukseen ei liity kuulustelua, mutta lääkärin valvoma injektionantonäyttö pitää läpäistä, ennen kuin pääsee itsenäisesti pistämään. Valmistelu Injektioon tuleva potilas ilmoittautuu potilashoitoon. Osastosihteeri tai sairaanhoitaja kutsuu hänet sisään poliklinikan toimenpidehuoneeseen. Potilas tuo mukanaan samana aamuna kotona täyttämänsä Kysymykset ennen silmänsisäistä lääkehoitoa -lomakkeen. Vastaanottava hoitaja avustaa potilaalle leikkausmyssyn ja ohjaa käsihuuhteen käytössä. Potilas saa olla omissa arkivaatteissaan. Saattajia toimenpidehuoneeseen ei saa tulla. 20 Silmähoitaja