SATAMIEN TURVALLISUUSTIETOKANTA LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SATAMIEN TURVALLISUUSTIETOKANTA LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 SATAMIEN TURVALLISUUSTIETOKANTA LOPPURAPORTTI

2 Heidi Nousiainen (45) 1 Yhteenveto 1.1 Projektin toteutus Satamien toimintaympäristö on turvallisuuden kannalta haastava. Sataman työympäristö on jatkuvasti muuttuva sääolojen, laivojen ja lastien muuttuessa. Satama on yhteinen työpaikka, jossa samalla suljetulla alueella työskentelee runsaasti toimijoita, joiden toiminnalla on vaikutusta muiden ja koko sataman turvallisuuteen. Satamien turvallisuustyössä on siksi erityisen tärkeää tiedonkulku ja yhteistyö eri toimijoiden kesken. Satamien turvallisuustietokanta -projekti käynnistyi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun merenkulun toimialan tutkimus- ja kehitys (T & K) -yksikössä Projektisuunnitelman mukaan projektin piti päättyä , mutta projektille haettiin jatkoaikaa asti, jotta projektissa toteutetun tietokannan käytölle ei tulisi katkosta. Projektia toteutti Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa projektipäällikkö, jonka apuna projektissa työskenteli projektisuunnittelija osan projektin toteutusajasta, sekä projektisihteerit. Projektia toteutettiin yhteistyössä Kotkan ja Haminan satamien ja niissä toimivien yritysten kanssa. Yhteistyöyrityksissä linkkinä projektin ja yrityksen välillä toimivat yritysten yhteyshenkilöt. Projektin päärahoittajina toimivat Euroopan Unioni, Kymenlaakson Liitto sekä Työsuojelurahasto. Lisäksi yksittäisistä yrityksistä projektia rahoittivat Baltic Tank Oy, Dynea Finland Oy, Haminan Satama Oy, Kauko-Telko Oy, Kotkan kaupunki, Kotkan Satama Oy, Neste Oil Oyj, Oiltanking Sonmarin Oy, Onnettomuustutkintakeskus, Satamaoperaattorit ry, SGS Inspection Services Oy, Vopak Chemical Logistics Finland Oy ja VR Osakeyhtiö VR Cargo Kotka ja Hamina. Projektin tavoitteena oli luoda tietopankki satamissa sattuneiden turvallisuuspoikkeamien (läheltä piti -tapaukset, tapaturmat, onnettomuudet, ympäristöpoikkeamat, materiaalivahingot) raportointiin. Yhteisen tietopankin avulla jaetaan tietoa satamissa sattuneista turvallisuuspoikkeamista satamien toimijoiden välillä. Stuuva-tietokannan ympärille oli tarkoitus luoda yhteistyöverkosto satamien turvallisuusasioiden käsittelyyn. Näin lisätään satamien toimijoiden yhteistyötä työturvallisuusasioissa. Projektin päätavoitteena oli satamien työturvallisuuden parantaminen.

3 Heidi Nousiainen (45) Projektissa luotiin internetissä toimiva Stuuva-tietokanta ( johon satamien yritykset raportoivat sattuneet turvallisuuspoikkeamat. Stuuva-tietokannan tekniseksi toteuttajaksi valittiin tarjouskilpailun perusteella TkSoft Oy. Sopimus tietokannan toteutuksesta allekirjoitettiin marraskuussa 2005, jonka jälkeen aloitettiin tietokannan toteutus. Projektihenkilöstö määritti tietokannan rakenteen ja toiminnot sekä tietokannan toimintaperiaatteen. Tietokannan toimittajan vastuulla oli tietokannan tekninen toteutus. Tietokanta toteutettiin avoimen lähdekoodin periaatteella ja lähdekoodi on projektin päätyttyä hyödynnettävissä ja tietokantaa on mahdollista edelleen kehittää. Satamien turvallisuustietokannan, Stuuva-tietokannan, testiversio valmistui keväällä 2006 ja samalla avattiin tietokannan internetsivut osoitteessa Stuuva-tietokannan otti käyttöön 22 yritystä Kotkan ja Haminan satamista. Alla listattu Stuuva-tietokantaa käyttävät yritykset Basf Oy Baltic Tank Dynea Finland Oy Eurolashing Oy Finnsteve Oy Hamina Multimodal Terminals Haminan Satama Oy Kauko-Telko Kotkan Satama Oy Kotkan kaupunki Multi-Link Terminals Neste Oil Oyj Oiltanking Sonmarin Oy Saimaa Terminals RP Kuljetustekniikka SGS Inspection Services Oy Stella Stevedorica

4 Heidi Nousiainen (45) Steveco Oy Tulli VR Cargo Valdoring Oy Vopak Chemical Logistics Finland Oy Lisäksi Stuuva-tietokantaa käyttävät asiantuntijatahoista Onnettomuustutkintakeskus sekä Satamaoperaattorit ry. Stuuva-tietokantaa käyttävät myös yhteistyöyritysten työterveyshuollot. Stuuva-tietokannan valmistumisen jälkeen projektissa on keskitytty tietokannan viemiseksi osaksi satamien työturvallisuustyötä. Yhteyshenkilöt ja työterveyshuollot koulutettiin Stuuva-tietokannan käyttöön. Yhteyshenkilöiden tehtävänä oli viedä Stuuva-tietokanta osaksi oman yrityksensä turvallisuustyötä. Projektihenkilöstö teki tietokantaa tunnetuksi omalta osaltaan tiedottamalla tietokannasta sekä henkilöstölehtien kautta että pitämällä infotilaisuuksia yhteistyöyrityksissä. 1.2 Projektin tulokset Kotkan ja Haminan satamissa toimivat yritykset raportoivat Stuuva-tietokantaan satamissa sattuneet turvallisuuspoikkeamat (läheltä piti -tapaukset, tapaturmat, onnettomuudet, materiaalivahingot, ympäristöpoikkeamat). Yhteistyöyrityksillä on sisäiset raportointijärjestelmät, joiden kautta tietoa sattuneista poikkeamista tulee yritykselle. Yhteistyöyrityksillä on erilaiset raportointikäytännöt; osassa yrityksistä on käytössä sähköiset poikkeamaraportointijärjestelmät, osassa yrityksistä poikkeamat raportoidaan paperisilla lomakkeilla ja osassa suoraan työnjohtajalle tai työsuojeluhenkilöstölle. Stuuva-tietokantaan poikkeamat on mahdollista raportoida vain tietokantaan rekisteröidyiltä tietokoneilta. Osa yrityksistä on ohjeistanut työntekijöitä raportoimaan poikkeamat omien raportointikäytäntöjensä mukaisesti yrityksen sisällä ja näin tieto poikkeamista tulee yritysten yhteyshenkilöille. Yrityksen yhteyshenkilöt lisäävät poikkeamaraportit Stuuva-tietokantaan. Osassa

5 Heidi Nousiainen (45) yrityksistä on rekisteröity myös työntekijöiden käytössä olevia tietokoneita, jotta työntekijät voivat suoraan raportoida poikkeamat Stuuva-tietokantaan. Stuuva-tietokantaan raportoidaan poikkeamat käyttäen raportointilomaketta, jossa selvitetään mitä on tapahtunut, miksi on tapahtunut ja miten vastaavat tapaukset voidaan estää. Lisäksi poikkeamaraporttiin on mahdollista tallettaa kaikki poikkeamana liittyvä materiaali, kuten valokuvat ja poikkeaman tutkintaraportit. Suurin osa raportointilomakkeen kohdista on monivalintakohtia, joista muutamia täydennetään avoimilla tekstikentillä. Ennen raportin julkaisua Stuuva-tietokannassa, poikkeamaraportti tulee pääkäyttäjän (projektihenkilöiden) käsiteltäväksi. Pääkäyttäjä poistaa raportista kaikki yrityksen tunnistamisen mahdollistavat tiedot, kuten nimet ja paikat. Samalla pääkäyttäjä lisää raporttiin avainsanat, joiden perusteella raportteja voidaan luokitella. Kaikki Stuuva-tietokantaan raportoidut tapaukset julkaistaan tietokannan etusivulla ja kuka tahansa satamassa työskentelevä voi tutustua niihin. Stuuva-tietokantaa käyttävät yritykset pääsevät siis tutustumaan kaikkiin tietokantaan raportoituihin tapauksiin, myös muissa yrityksissä raportoituihin tapauksiin. Yritysten yhteyshenkilöt, joita ovat yritysten työturvallisuusasioista vastaavat, toimivat tietokannan pääkäyttäjinä yrityksissä. He kirjautuvat tietokantaan omilla henkilökohtaisilla käyttäjätunnuksillaan. He saavat käyttöönsä kaikki omasta yrityksestä raportoidut tapaukset sellaisena kuin ne on tietokantaan raportoitu. Välitön palaute -toiminnon kautta he saavat tiedon aikaisemmin tietokantaan raportoiduista tapauksista, joilla on sama avainsanat yrityksestä raportoitujen tapausten kautta. Lisäksi yhteyshenkilöt voivat tehdä hakuja ja koosteita yrityksestä raportoiduista tapauksista tai kaikista tietokantaan raportoiduista tapauksista. Yritysten työterveyshuolloilla on käyttöoikeudet Stuuva-tietokantaan. Työterveyshuollot saavat käyttöönsä yrityksen muokkaamattomat raportit, jos tästä on sopimuksella sovittu yrityksen kanssa. Työterveyshuoltohenkilöstö pääsee myös käyttämään hakutoimintoa ja tekemään koosteita tietokannan materiaalista.

6 Heidi Nousiainen (45) Pääkäyttäjä koostaa Stuuva-tietokannan koostemateriaalipankkiin materiaalia yritysten käyttöön. Koostemateriaalipankkiin on tehty erilaisia yhteenvetoja tietokantaan raportoiduista tapauksista sekä lisätty yleistä materiaalia satamien työturvallisuudesta. Yhteyshenkilöt ja työterveyshuollot saavat koostemateriaalipankin materiaalin käyttöönsä ja voivat hyödyntää sitä esimerkiksi koulutuksessa ja perehdytyksessä. Stuuva-tietokannassa on keskustelupalsta, jolla yhteyshenkilöt, työterveyshuollot ja pääkäyttäjät voivat käydä keskustelua satamien työturvallisuusasioista. Keskustelupalstalla voidaan nostaa esille riskejä, jotka eivät raporttien kautta tule esille, ja jakaa hyviä käytäntöjä. Stuuva-tietokantaan on projektin loppuun mennessä raportoitu noin 250 turvallisuuspoikkeamaa. Projektissa on tiedottamalla ja informoimalla Stuuva-tietokannasta pyritty vaikuttamaan raportointiaktiivisuuteen. Raportointia pyrittiin lisäämään myös erillisellä raportointikampanjalla. Stuuva-tietokannan ympärille on rakennettu yhteistyöverkosto satamien turvallisuusasioiden käsittelyyn. Projekti järjesti puolivuosittain yhteistyökumppaneiden tapaamisia, joihin osallistui Stuuva-tietokannan yhteyshenkilöiden lisäksi myös muita satamien työturvallisuusasioiden parissa työskenteleviä sekä asiantuntijoita. Yhteistyökumppaneiden tapaamisissa oli mukana henkilöitä eri organisaatioiden tasoilta; turvallisuusasioista vastaavien lisäksi tapaamisissa oli mukana työntekijöiden edustajina työsuojeluvaltuutettuja. Yhteistyökumppaneiden tapaamiset toimivat viestintäkanavina projektin vaiheista. Ennen Stuuvatietokannan valmistumista tapaamisissa käsiteltiin tietokannan kehittämistä ja käyttäjien palautetta. Tietokannan valmistuttua yhteistyökumppaneiden tapaamisissa käsiteltiin raportoituja poikkeamia ja niiden kautta esille nousseita riskejä sekä keskusteltiin muista satamien riskeistä. Projektista tiedotettiin yhteistyöyritysten lisäksi kohderyhmälle kirjoittamalla artikkeleja henkilöstölehtiin sekä työturvallisuusalan julkaisuihin. Lisäksi projektia esiteltiin erilaisissa seminaareissa. Projektihenkilöstö luennoi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun merenkulun kursseilla sekä koulutus- ja työelämäpalvelujen maksullisissa koulutuksissa satamien

7 Heidi Nousiainen (45) turvallisuudesta. Projektista ja Stuuva-tietokannasta tehtiin julkaisu nimeltä Stuuva-tietokanta satamien työturvallisuustyön työkaluna Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa. 1.3 Tulosten arviointi Satamien turvallisuustietokanta -projektin keskeisin tavoite oli luoda satamien erilaisilla toimijoille yhteinen tietokanta satamissa sattuneiden turvallisuuspoikkeamien raportointiin. Projektissa luotiin Stuuva-tietokanta, joka otettiin käyttöön yhteistyöyrityksissä projektin aikana. Projektissa on pyritty vaikuttamaan poikkeamien raportoinnin lisäämiseen kouluttamalla tietokannan käyttäjät, tiedottamalla ja järjestämällä raportointikampanja. Osassa yhteistyöyrityksistä poikkeamia raportoitiin jo ennen tietokannan käyttöönottoa ja yhteyshenkilöt vain siirtävät raportit Stuuva-tietokantaan eikä projekti ole merkittävästi lisännyt poikkeamien raportointia. Osassa yrityksistä poikkeamarapotointi oli satunnaista ennen projektia ja Stuuva-tietokanta on tuonut näihin yrityksiin käyttöön poikkeamaraportointijärjestelmän ja raportointi on lisääntynyt. Kaikki yhteistyöyritykset eivät kuitenkaan raportoi sattuneita poikkeamia Stuuva-tietokantaan eikä kaikkia sattuneita poikkeamia saada kerättyä tietokantaan. Projekti on nostanut keskusteluun satamien työturvallisuusasiat Kotkan ja Haminan satamissa, mikä on vaikuttanut turvallisuusasioiden huomioimiseen. Projektin aikana yhteydenotot sataman pitäjälle turvallisuusasioissa ovat lisääntyneet. Yritykset hyödyntävät Stuuva-tietokannan sisältämää materiaalia työturvallisuustyössä. Poikkeamaraportteja käytetään esimerkkeinä perehdytyksessä ja turvallisuuskoulutuksissa. Yritykset keräävät tietoa satamien riskitekijöistä tekemällä hakuja Stuuva-tietokantaan raportoiduista poikkeamista. Projektin tavoitteena oli nostaa riskitekijät esille ja näin saada yritykset pohtimaan ennakolta toimenpiteitä riskien toteutumisen estämiseksi omassa yrityksessä. Yhteistyökumppaneiden tapaamiset ovat tuoneet uuden tavan käsitellä turvallisuusasioita yhteisessä foorumissa. Tapaamiset ovat koonneet yhteen eri toimijoiden edustajat eri organisaation tasoilta. He ovat yhdessä asiantuntijoiden kanssa keskustelleet ajankohtaisista turvallisuusasioista ja Stuuva-

8 Heidi Nousiainen (45) tietokannan kautta esille nousseista riskeistä. Yhteistyökumppaneiden tapaamiset on koettu tarpeelliseksi ja hyödylliseksi tavaksi käsitellä turvallisuusasioita yhdessä sataman toimijoiden kesken. Stuuva-tietokantaan raportoitujen poikkeamien kautta nousevat esille satamien suurimmat riskitekijät. Näin saadaan tietoa satamien turvallisuuden tilasta. Riskien tunnistamisessa Stuuvatietokantaa ei projektin aikana ole täysin voinut hyödyntää, koska tietokantaan on raportoitu tapauksia vain muutaman vuoden ajalta. Yritysten raportointiaktiivisuus on erilainen ja siksi tietyt vaarat ja riskit korostuvat eikä täysin oikeaa kuvaa satamien työturvallisuuden tilasta ole mahdollista saada.

9 Heidi Nousiainen (45) 2 Abstract The project Port Safety Data Bank (Satamien turvallisuustietokanta) was established to improve the occupational safety in the ports of Kotka and Hamina. The project aims at increasing the cooperation between the companies operating in these ports and arising the awareness of their employees about safety matters at their workplace. The main objective of the project was to create a data bank for reporting accidents and near misses occurring in the ports. Trough this data bank the involved partners are able to share information about safety issues. The project was administered by R&D unit of Seafaring department in Kymenlaakso University of Applied Sciences. The project was carried out between the years in co-ordination with the organisations and businesses operating in the ports of Kotka and Hamina. The main product of the project i.e. the Stuuva-data bank was produced by TkSoft Oy. The main financiers of the project were EU, Regional District of Kymenlaakso and the Finnish Work Environment Fund. The project was also financed by Baltic Tank Oy, Dynea Finland Oy, Port of Hamina, Kauko-Telko Oy, city of Kotka, Port of Kotka, Neste Oil Oyj, Oiltanking Sonmarin Oy, the Accident Investication Board Finland, the Finnish Port Operators Association, SGS Inspection Services Oy, Vopak Chemical Logistics Finland Oy and VR Osakeyhtiö VR Cargo Kotka & Hamina. The Stuuva-data bank has been taken in to use in twenty-four organisations by the end of the project in September Project partners have reported over two hundreds and fifty occurred cases such as accidents, near misses, material failures and environmental damages to the data bank. Reporting is performed via internet by appointed contact persons using electronic sheets. Before publishing the reports, all the identification information is cut out. The project personnel compile statistics on the reported cases and e.g. analyses the causes of occurred accidents. In addition, they collect safety related literature and other material. This material is published in the data bank and it is used in occupational safety work and safety training in the partner organisations. The data bank also enables the partners to acquaint themselves with the information of other organisations. This has increased the interaction and co-operation between the project partners in the occupational safety issues.

10 Heidi Nousiainen (45) Challenging working environment in ports due to the several number of involved organisations, heavy internal traffic, different types of vessels, hazardous cargoes, heavy cargo handling equipment and variable weather conditions emphasizes the need for developing the occupational safety. Therefore there is a need to expand the Stuuva-data bank to cover other Finnish ports. Also the experiences in using the Port Safety Data Bank and positive feedback from the project partners have encouraged the planning of a continuation project.

11 Heidi Nousiainen (45) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yhteenveto Projektin toteutus Projektin tulokset Tulosten arviointi Abstract Tausta Suomen satamat Satamien vaaratekijät Satamien tapaturmat Turvallisuuspoikkeamien raportointi Projektin tavoitteet Projektin toteutus Tulokset Stuuva-tietokanta Stuuva-tietokannan rakenne Stuuva-tietokannan käyttäjätasot Yhteistyöverkosto Tiedotus Projektin organisaatio Tulosten arviointi Jatkotoimenpiteet Lähdeluettelo...44 Liite 1. Raportointikampanjan julisteet ja flaijerit Liite 2. Stuuva-tietokannan raportointilomake

12 Heidi Nousiainen (45) 3 Tausta 3.1 Suomen satamat Suomea voidaan pitää saarena, sillä suurin osa Suomen viennistä ja tuonnista kulkee meriteitse satamien kautta. Suomen viennistä noin 90 % ja tuonnista noin 70 % hoidetaan meriteitse (Liikenne- ja viestintäministeriö 2006). Satamien merkitys Suomen kansantaloudelle on siis merkittävä. Suomen suurin satama tavaraliikenteen määrän perusteella on Porvoossa. Toiseksi suurin satama on Helsingissä. Kymenlaakson satamat Kotkassa ja Haminassa ovat tavaraliikenteen määrän perusteella Suomen kymmenen suurimman sataman joukossa; vuonna 2006 Kotkan satama oli Suomen kolmanneksi suurin satama ja Hamina yhdeksänneksi suurin. Sekä Kotkan että Haminan satamat ovat molemmat kasvavia satamia ja niiden läpi kulkevan liikenteen odotetaan tulevaisuudessa kasvavan. (Merenkulkulaitos 2007.) Kymenlaakson satamilla on suuri merkitys alueellisesti. Satamat työllistävät suuren osan alueen työikäisestä väestöstä. Kuten Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen selvitys osoittaa Kymenlaakson satamien aluetaloudelliset vaikutukset työllisyys- ja tulovaikutusten kautta ovat merkittäviä. (Helminen et. al ) 3.2 Satamien vaaratekijät Työympäristönä satama on jatkuvasti muuttuva, mikä asettaa haasteita satamien työturvallisuustoiminnalle. Sataman olosuhteet muuttuvat sääolojen, satamassa käyvien laivojen ja sataman läpi kulkevien lastien mukaan päivittäin. Myös satamassa satunnaisesti työskentelevät henkilöt vaihtuvat päivittäin. Työturvallisuuden kannalta sataman toimintaympäristö on haastava. ISPS -määräykset (International Ship and Port Facility Code 2004) tekevät satamasta suljetun alueen, jossa toiminta

13 Heidi Nousiainen (45) rajoittuu porttien sisäpuolelle. Satama on tyypillinen työturvallisuuslain tarkoittama yhteinen työpaikka, jossa suljetulla alueella työskentelee useita toimijoita. Sataman haltijan lisäksi satamissa työskentelee runsaasti erilaisia toimijoita mm. ahtausliikkeiden, nesteterminaalien, kuljetusyritysten ja viranomaisten palveluksessa. Näiden kaikkien toiminnalla on vaikutusta koko sataman työturvallisuuteen. Siksi turvallisuuden parantamisessa keskeinen rooli on tiedonkululla eri toimijoiden välillä. Sataman työntekijöiden turvallisuuden varmistamiseksi ei riitä, että tunnetaan oman yrityksen toiminnan riskit, vaan satamaympäristön riskejä tulee tuntea laajemmin, jotta osataan ennakolta varautua yrityksen henkilöstöön ja toimintaan kohdistuviin vaaroihin. Työturvallisuuteen liittyvän lainsäädännön muutokset ovat osaltaan parantaneet myös satamien työturvallisuutta. Vuonna 2002 uudistunut työturvallisuuslaki (738/2002) asettaa vaatimuksia sataman ja sen yritysten työturvallisuudelle. Työturvallisuuslaki asettaa erityisiä vaatimuksia yhteisille työpaikoille. Myös Valtioneuvoston asetus alusten lastauksen ja purkamisen työturvallisuudesta (633/2004) asettaa vaatimuksia satamien työturvallisuustoiminnalle. Satamien suurimpana riskitekijänä pidetään nykyisin sisäistä liikennettä. Satamien liikenteen kasvu on lisännyt entisestään satamien sisäistä liikennettä. Tavaroiden vaakasiirtojen lisääntyminen ro-ro - alusten, joissa lastaus ja purku tapahtuvat vaakatasossa pyöräkuljetuksina suoraan oikealle paikalle alukseen, lisääntymisen ja kehittymisen myötä on kasvattanut siirtolaitteiden määrää satamissa. Tämä on aiheuttanut satamien sisäisen liikenteen vilkastumisen. Siirrettävien taakkojen koko on kasvanut ja sen myötä riskit ovat kasvaneet. Näkyväisyys siirtolaitteista on usein rajoittunut ja siirtolaite raskaan taakan kanssa vaatii pitkän pysähtymismatkan. Työkoneiden lisäksi tämä on ongelmana junissa. (Penttinen 2000; Santala 2004.) Erityisesti ongelmallista satamissa on risteävä liikenne. Sataman alueella liikkuvat työntekijät ja vierailijat kävellen, polkupyörillä ja henkilöautoilla ja lasteja kuljetetaan työkoneilla ja rekkaautoilla sekä junilla. Satamissa on paljon kulmia, joissa näkyväisyys kulman taakse on huono. Ongelmallisia kohtia ovat myös tasoristeykset. Valtioneuvoston asetus alusten lastauksen ja purkamisen työturvallisuudesta (633/2004) on osaltaan parantanut satamien sisäisen liikenteen turvallisuutta. Asetus asettaa vaatimuksia satama-alueen

14 Heidi Nousiainen (45) liikennejärjestelyille sekä konttien käsittely- ja varastointialueiden rajaukselle. Henkilöliikenteen turvallisuutta parantaa näkyvä varoitusvaatetus, jota satama-alueella on käytettävä. (Vna alusten lastauksen ja purkamisen työturvallisuudesta 2004.) Sisäisen liikenteen lisäksi satamissa aiheuttavat vaaroja erilaisten lastien käsittely. Raskaiden taakkojen vaakasiirtojen lisäksi taakkoja nostetaan. Nesteterminaalissa vaaroja aiheuttaa erilaisten kemikaalien käsittely, mikä voi pahimmillaan aiheuttaa suurenkin onnettomuuden. Myös pölyävät ja vuotavat lastit aiheuttavat vaaroja satamassa työskenteleville. (Penttinen 2000.) Lastin käsittely aiheuttaa fyysistä kuormitusta sataman varastoissa ja aluksilla, joissa lasteja sidotaan tai siirretään käsivoimin. Staattisista työasennoista aiheutuu fyysistä kuormitusta esimerkiksi trukkien ja nostureiden kuljettajille sekä valvomoissa. Lisäksi fyysistä ja henkistä kuormitusta aiheuttavat yötyö ja kiire. 3.3 Satamien tapaturmat Suomen satamissa sattuu vuosittain noin 500 työtapaturmaa (Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Tapaturmapakki 2006). Kuolemaan johtaneita työtapaturmia Suomen satamissa sattuu noin yksi vuodessa (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto). Näiden lukujen taustalla on runsaasti läheltä piti - tapauksia, joissa ei aiheudu henkilö- eikä materiaalivahinkoja. Satamien turvallisuustietokanta -projektissa projektihenkilöstö selvitti satamien turvallisuustilannetta satamissa sattuneiden työtapaturmien kautta. Sattuneita työtapaturmia analysoivat tarkemmin opiskelijat selvitystöissään. Satamissa sattuneita tapaturmavakuutuslain nojalla korvattuja työtapaturmia tarkastellessa suurimmiksi riskeiksi satamissa nousevat sisäinen liikenne ja lastioperaatiot. Suurin osa satamien työtapaturmista liittyy lastioperaatioihin, joilla tarkoitetaan aluksen lastausta ja purkua, lastin ja muiden tavaroiden siirtelyä satama-alueella ja varastoissa sekä lastin käsittelyä aluksella ja sataman varastoissa. Yleisimmät tapaturmia aiheuttavat työtehtävät ovat lastausta, varastointia ja purkamista

15 Heidi Nousiainen (45) tai lastin kuljettamista ja siirtämistä. Lastin käsittelyyn liittyviä tapaturmia aiheuttaneita työsuorituksia ovat esineiden käsitteleminen, taakan käsivoimin siirtäminen, käsikäyttöisillä työkaluilla, kuten lastin kiinnityslaitteille ja apuvälineillä, työskentely sekä kulkuneuvon tai siirtolaitteen ohjaus tai siinä matkustaminen. Työtapaturmien yleisiä aiheuttajia ovat materiaalit, esineet, tuotteet ja sirpaleet, joita satamissa ovat mm. kuljetuksiin ja lastin siirtelyyn sekä lastin käsittelyyn liittyvät taakat ja kuormat. (Karhunen 2007; Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Tapaturmapakki 2006.) Satamien korvattuja työtapaturmia sattuu myös satamien sisäisessä liikenteessä. Työsuorituksen mukaan eniten tapaturmia sattuu henkilön liikkuessa satama-alueella. Myös kulkuneuvojen siirto ja niissä matkustaminen aiheuttavat työtapaturmia. Työtapaturmien aiheuttajat ovat usein erilaisia kulkuväyliä ja alustoja. (Karhunen 2007; Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Tapaturmapakki 2006.) Suurin osa satamien korvatuista työtapaturmista on liukastumisia, putoamisia ja kaatumisia tai fyysisestä kuormituksesta aiheutuneita tapaturmia. Yleisiä poikkeamia ovat myös työkoneiden hallinnan menettäminen, työkoneen rikkoutuminen ja lastiin tai muiden varastoitujen tai siirrettävien tavaroiden tai työssä käytettävien laitteiden putoaminen. (Karhunen 2007; Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Tapaturmapakki 2006.) Satamissa sattuneet korvatut työtapaturmat ovat pääasiassa lieviä. Työtapaturmista aiheutuneet vammat kohdistuvat pääasiassa raajoihin. Myös selkään ja sormiin kohdistuu jonkin verran työtapaturmia. (Karhunen 2007; Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Tapaturmapakki 2006.) Satamissa sattuneista kuolemaan johtaneista työtapaturmista suurin osa johtuu kulkuneuvon alle jäämisestä tai tavaroiden alle jäämisestä. Usea alle jääminen on johtunut puutteellisesta näkyväisyydestä, kun työkoneen kuljettaja ei ole havainnut uhria eikä uhri ole havainnut lähestyvää työkonetta. Myös putoaminen on johtanut useaan kuolemaan satamassa. Usein putoamiset ovat johtuneet työntekijän liukastumisesta laivan kannella tai lastin päällä. Myös tavaroiden tai kulkuneuvojen väliin jääminen on aiheuttanut satamissa kuolemaan johtaneita työtapaturmia. (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto.)

16 Heidi Nousiainen (45) 3.4 Turvallisuuspoikkeamien raportointi Satamien yrityksissä on otettu käyttöön laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmiä, jotka ovat nostaneet turvallisuusasiat esille yrityksissä. Enää pelkkä lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen ei riitä vaan vaadittu turvallisuustoiminnan taso on korkeampi. Johtamisjärjestelmät ovat tuoneet mukanaan poikkeamien käsittelyprosessit. Yrityksissä raportoidaan laatu-, ympäristö- ja turvallisuuspoikkeamia ja näiden käsittelyyn on määritetty toimintatavat. Usein turvallisuus-, ympäristö- ja laatupoikkeamat kuitenkin raportoidaan eri järjestelmiin, vaikka poikkeamilla on usein vaikutusta ihmiseen, ympäristöön sekä materiaaliin. Osassa sataman yrityksistä työntekijät raportoivat poikkeamat paperisilla raportointilomakkeilla, jotka toimitetaan työsuojelupäällikölle, työsuojeluvaltuutetuille tai laatu- tai ympäristöpäällikölle. Osalla yrityksistä on käytössä tietoteknisiä raportointijärjestelmiä. Osa näistä järjestelmistä on koko yrityksen konsernin laajuisia ja käytössä useissa toimipisteissä ympäri maailmaa. Osassa sataman yrityksistä poikkeamien raportointikulttuuri on olemassa ja miltei kaikki poikkeamat raportoidaan. Osassa yrityksistä poikkeamista raportoidaan vain murto-osa. Kokonaisuutena satamissa sattuneista turvallisuuspoikkeamista raportoidaan nykyisin vain murtoosa. Sattuneet vakavat työtapaturmat yrityksissä raportoidaan, mutta ns. nollatapaturmat eli tapaturmat, jotka eivät johda lääkärissä käyntiin eivätkä aiheutua sairauspoissaoloja, jäävät usein raportoimatta. Nollatapaturmien lisäksi sattuneet läheltä piti -tapaukset jäävät usein raportoimatta. Läheltä piti - tapausten raportointikulttuuria ei satamissa vielä ole. Lisäksi läheltä piti -tapauksen käsitettä ei tunneta eikä tiedetä millaisia poikkeamia läheltä piti -tapauksina tulisi raportoida. Pelkästään sattuneiden poikkeamien raportointi ei kuitenkaan riitä parantamaan satamien työturvallisuutta. Yrityksissä raportoidut poikkeamat käydään usein läpi työsuojelutoimikunnan tai vastaavan ryhmän kokouksissa. Usein myös yrityksen johto käsittelee sattuneet poikkeamat vuosittain. Poikkeaman välittömän syyn korjaamiseksi toteutettavat toimenpiteet on usein jo toteutettu poikkeamaa käsiteltäessä. Harvoin kuitenkaan pohditaan syitä poikkeaman taustalla

17 Heidi Nousiainen (45) pidemmällä ja mietitään toimenpiteitä syiden poistamiseksi ja vastaavien tapausten toteutumisen estämiseksi. Yritysten työntekijät ovat harvoin mukana poikkeamien käsittelyssä. Yleensä poikkeaman taustalla olevia syitä sekä korjaavia toimenpiteitä pohtivat esimiehet ja työturvallisuushenkilöstö. Työntekijät saavat harvoin palautetta siitä, millaisiin toimenpiteisiin heidän raportoimansa poikkeaman korjaamiseksi on ryhdytty. Tällainen palaute on kuitenkin tarpeellista, jotta myös työntekijät tietävät poikkeamien raportoinnin johtavan toimenpiteisiin ja poikkeamia kannattaa siksi raportoida. Osa sataman yritysten raportoimista turvallisuuspoikkeamista on sellaisia, että toinen yritys on vastuussa toimenpiteistä poikkeaman korjaamiseksi. Yritykset lähettävät toisilleen raportteja tällaisista poikkeamista sähköpostilla tai faksilla. Poikkeaman raportoinut yritys ei välttämättä saa tietää, millaisiin toimenpiteisiin poikkeaman seurauksena toisessa yrityksessä on ryhdytty. Satamassa sattuneita poikkeamia käsitellään harvoin yhdessä sataman yritysten kesken, vaikka osa yritysten raportoimista poikkeamista on sellaisia, että kaikkien sataman yritysten tulisi olla niistä tietoisia. Joissain satamissa pidetään vuosittain yhteisiä tapaamisia eri toimijoiden kesken ja näissä käsitellään myös sattuneet turvallisuuspoikkeamat, jotka koskevat useita sataman toimijoita. Eri satamilla ei kuitenkaan ole olemassa yhteistä poikkeamien raportointi- ja käsittelykanavaa.

18 Heidi Nousiainen (45) 4 Projektin tavoitteet Satamien turvallisuustietokanta -projekti käynnistettiin vastaamaan satamien työturvallisuustoiminnan uusiin haasteisiin. Yhteisen tietokannan avulla lisätään satamien toimijoiden yhteistyötä työturvallisuusasioissa ja jaetaan tietoa satamissa sattuneista turvallisuuspoikkeamista. Satamien turvallisuustietokanta -projektin päätavoitteena oli satamien työturvallisuuden parantaminen uusin keinoin. Konkreettinen Satamien turvallisuustietokanta -projektin tavoite oli luoda tietopankki, johon projektiin osallistuvat yritykset raportoivat heille sattuneet turvallisuuspoikkeamat. Tieto poikkeamista jaetaan tietokannan kautta osallistuville yrityksille. Lisäksi yritykset voivat tietokannan kautta tehdä tilastoja ja koosteita raportoiduista poikkeamista sekä hyödyntää tietokantaan laadittua materiaalia. Projektin keskeisenä tavoitteena oli saada projektissa toteutettava tietokanta yritysten ja henkilöstön tietoon. Tietokannasta oli tarkoitus tehdä työkalu sataman yritysten työturvallisuustyöhön. Satamien turvallisuustietokanta -projektissa oli tietokannan toteutuksen lisäksi tavoitteena luoda projektiin osallistuvien yritysten välille yhteistyöverkosto turvallisuusasioiden käsittelyyn. Sataman eri toimijoiden lisäksi yhteistyöverkostoon liitettäisiin satamien työturvallisuuden asiantuntijaorganisaatiot sekä työterveyshuollot.

19 Heidi Nousiainen (45) 5 Projektin toteutus Satamien turvallisuustietokanta -projekti käynnistyi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun merenkulun toimialan tutkimus- ja kehitysyksikössä (T & K yksikössä). Kymenlaakson ammattikorkeakoulu antoi projektille aloitusluvan kesäkuun lopussa Kymenlaakson Liiton myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen. Projektin alkuperäinen päättymispäivä oli Koska projektissa luodulle Stuuva-tietokannan käytölle ei haluttu katkosta ennen jatkoprojektin käynnistymistä, haettiin Satamien turvallisuustietokanta -projektille jatkoaikaa asti. Satamien turvallisuustietokanta -projekti päättyi Projektin päärahoittajina toimivat Euroopan Unioni, Kymenlaakson Liitto sekä Työsuojelurahasto. Lisäksi yksittäisistä yrityksistä projektia rahoittivat Baltic Tank Oy, Dynea Finland Oy, Haminan Satama Oy, Kauko-Telko Oy, Kotkan kaupunki, Kotkan Satama Oy, Neste Oil Oyj, Oiltanking Sonmarin Oy, Onnettomuustutkintakeskus, Satamaoperaattorit ry, SGS Inspection Services Oy, Vopak Chemical Logistics Finland Oy ja VR Osakeyhtiö VR Cargo Kotka ja Hamina. Projektin budjetti oli Hakemusvaiheessa rahoittajille toimitettu budjetti oli Työsuojelurahasto myönsi rahoituksen tämän budjetin mukaisena. Kymenlaakson liitto muutti budjettia ja myönsi rahoituksen kustannuksille. Tämän vuoksi projektia toteutettiin euron budjetilla. Rahoitusta projektilla oli Projekti toteutui alkuperäisen projektisuunnitelman mukaisesti. Myöhästyneen rahoituspäätöksen takia projektia toteutettiin kolme kuukautta myöhässä. Projektisuunnitelmaan haettiin ja saatiin muutosta kaksi kertaa. Ensimmäinen muutos koski kustannuslajien välisiä muutoksia, jotka jouduttiin tekemään projektihenkilöiden kalustehankintojen takia. Toisella muutoksella haettiin projektille jatkoaikaa, jotta vältettäisiin Stuuva-tietokannan käytön katkeaminen ennen jatkoprojektin käynnistymistä.

20 Heidi Nousiainen (45) Satamien turvallisuustietokanta -projektin tavoitteena oli luoda tietopankki satamien poikkeamien raportointiin. Tietopankin avulla satamien turvallisuutta parannetaan uusin keinoin lisäämällä tiedonkulkua ja yhteistyötä satamien yritysten välillä. Satamien turvallisuustietokanta -projektin toteutus on esitetty alla olevassa kuvassa (Kuva 1). Projekti aloitettiin tutustumalla mukana oleviin satamiin ja yhteistyöyrityksiin. Suurin osa projektin ajasta kului toteutettavan tietokannan suunnitteluun, toteutukseen ja käyttöönottoon. Kuva 1. Satamien turvallisuustietokanta -projektin toteutus

21 Heidi Nousiainen (45) Satamien toimintaympäristöön tutustuttiin vierailemalla yhteistyöyrityksissä ja tutustumalla erityisesti yritysten työturvallisuustoimintaan. Lisäksi tutustuttiin yritysten poikkeamaraportointilomakkeisiin sekä -järjestelmiin. Tietokannan hankinnan kilpailutus toteutettiin kesällä Elokuun 2005 lopussa valittiin tarjouskilpailun perusteella Satamien turvallisuustietokannan toimittajaksi TkSoft Oy Porvoosta. Tietokannan toimitus- ja ylläpitosopimus tehtiin yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun juristin kanssa syksyn 2005 aikana. Sopimukset tietokannan toimittajan kanssa allekirjoitettiin marraskuussa 2005 ja samalla käynnistettiin tietokannan suunnittelu tietokannan toimittajan kanssa. Tietokannan kehittäminen toteutettiin projektihenkilöstön ja tietokannan toimittajan aktiivisessa yhteistyössä. Tietokannan toteutus aloitettiin tietokannan toimittajan tarjoukseen liitetyn toteutussuunnitelman mukaisesti. Projektihenkilöstö määritti tietokantaan toteutettavat toiminnot. Tietokannan toimittajan vastuulla oli täysin tietokannan tekninen toteuttaminen. Tietokannan nimeksi valittiin Stuuva ja tietokannan verkkosivut otettiin käyttöön osoitteessa Tietokannan testiversio valmistui kevään 2006 aikana. Keväällä 2006 Stuuvatietokanta otettiin käyttöön yhteistyöyrityksissä. Yritysten yhteyshenkilöille järjestettiin kolme samansisältöistä koulutusta tietokannan käytöstä. Nämä koulutukset järjestettiin , ja Yhteistyöyritysten työterveyshuollot otettiin mukaan projektiin jo työterveyshuoltojen käyttöliittymän suunnitteluvaiheessa. Työterveyshuolloille järjestettiin kaksi tapaamista. Ensimmäisessä tapaamisessa suunniteltiin työterveyshuoltojen käyttöliittymää. Toinen tapaaminen järjestettiin työterveyshuoltojen käyttöliittymän käyttäjäkoulutuksena. Stuuva-tietokanta valmistui loppuvuodesta Tietokantaa on kehitetty myös sen valmistumien jälkeen poistamalla esille nousseita ongelmia sekä kehittämällä muutamia toimintoja, joita ei alkuperäisessä toteutussuunnitelmassa ollut määritetty.

22 Heidi Nousiainen (45) Projektissa toteutettiin raportointikampanja yritysten aktivoimiseksi Stuuva-tietokannan käyttöön Raportointikampanjaan toteutettiin julisteita viidestä satamien vaaratilanteesta sekä flaijereita, joita lähetettiin kaikkiin yhteistyöyrityksiin muistuttamaan poikkeamaraportoinnin tärkeydestä. Yhteistyöyritykset ovat laittaneet julisteet esille toimipisteisiinsä ja jakaneet flaijereita henkilöstölleen. Raportointikampanjan julisteet ja flaijerit ovat loppuraportin liitteenä (Liite 1). Raportointikampanjan aikana aktiivisimmin poikkeamia raportoineet palkittiin kampanjan lopussa. Stuuva-tietokannan käyttöönoton jälkeen projektin päättymiseen mennessä poikkeamia on raportoitu Stuuva-tietokantaan yhteensä noin 250. Raportteja julkaistiin tietokannassa sitä mukaan, kun yritykset niitä raportoivat. Poikkeamaraporttien pohjalta koostettiin materiaali esille nousseista riskeistä, kuten sisäisestä liikenteestä ja läheltä piti -tapauksista. Lisäksi vuoden 2006 raporteista on tehty yhteenveto. Tämä materiaali on yhteyshenkilöiden käytettävissä Stuuva-tietokannan koostemateriaalipankin kautta. Stuuva-tietokannan käyttäjiltä kerättiin käyttäjäpalautetta ja kokemuksia tietokannan käytöstä koko projektin ajan. Keväällä 2007 toteutettiin käyttäjäkysely, jolla kerättiin käyttäjien kokemuksia Stuuva-tietokannan eri toiminnoista ja niiden hyödyntämisestä yritysten turvallisuustoiminnassa. Samalla kerättiin kehittämisehdotuksia tietokannan jatkokehitykseen. Stuuva-tietokannan palvelinta ylläpiti koko projektin ajan tietokannan toimittaja. Projektin lopussa aloitettiin valmistelut Stuuva-tietokanta siirtämiseksi toiselle palvelimelle jatkokehitystä varten. Satamien turvallisuustietokanta -projektista ja Stuuva-tietokannasta tehtiin julkaisu kesällä Stuuva-tietokanta satamien työturvallisuustyön työkaluna -julkaisu julkaistiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa. Julkaisu postitettiin kaikkiin projektin yhteistyöyrityksiin ja se on saatavissa sähköisesti sekä Stuuva-tietokannan että Kymenlaakson ammattikorkeakoulun internetsivujen kautta. Projektihenkilöstö osallistui projektin aikana työturvallisuusalan seminaareihin, koulutuksiin ja messuihin. Projektihenkilöstö kävi työturvallisuuskorttikouluttajakoulutuksen ja

23 Heidi Nousiainen (45) järjestivät yhteistyökumppaneille työturvallisuuskorttikoulutuksen Koulutuksen tarkoituksena oli pohtia työturvallisuuskortin käyttöönottoa satamissa.

24 Heidi Nousiainen (45) 6 Tulokset 6.1 Stuuva-tietokanta Stuuva-tietokannan rakenne Stuuva-tietokannan toteutti ulkopuolinen ohjelmistotoimittaja, joka valittiin tarjouskilpailun perusteella. Projektihenkilöstö määritti yhteistyöyrityksistä saatujen kommenttien ja kokemusten sekä yrityksissä käytössä olevien raportointilomakkeiden perusteella tietokannan vaadittavat ominaisuudet ja rakenteen. Yhdessä tietokannan toimittajan kanssa määritettiin tietokannan tietotekninen toteutus. Stuuva-tietokanta toteutettiin avoimella lähdekoodilla ja se on kirjoitettu standardien mukaisella ohjelmointikielellä. Järjestelmä noudattaa GNU GPL lisenssiä. Lähdekoodi on projektin päätyttyä hyödynnettävissä ja edelleen kehitettävissä. Tietokannan lähdekoodi jää projektin jälkeen Kymenlaakson ammattikorkeakoululle. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu on myös internetosoitteen ww.stuuva.fi haltija. Stuuva-tietokannan rakenne on esitetty kuvassa (Kuva 2). Kuvassa on kuvattu tietokantaan raportoitujen turvallisuuspoikkeamien käsittely ja liikkumista tietokannassa.

25 Heidi Nousiainen (45) Kuva 2 Stuuva-tietokannan rakenne. Yritykset raportoivat Stuuva-tietokantaan kaikki satamissa sattuneet turvallisuuspoikkeamat. Projektissa turvallisuuspoikkeamilla tarkoitetaan läheltä piti -tapauksia, tapaturmia, onnettomuuksia, ympäristöpoikkeamia ja materiaalivahinkoja. Yritys saa tiedon yrityksessä sattuneesta turvallisuuspoikkeamista omien raportointikäytäntöjensä mukaisesti. Osalla yhteistyöyrityksistä poikkeamat raportoidaan sähköistä raportointijärjestelmää käyttäen, osalla yrityksistä on käytössä paperilomakkeet poikkeamien raportointiin ja osassa yrityksistä tieto sattuneista poikkeamasta tulee henkilökohtaisesti työsuojeluvaltuutetuille, -päällikölle tai työnjohtajille.

26 Heidi Nousiainen (45) Yritys määrittelee itse, miten raportoidut turvallisuuspoikkeamat lisätään Stuuva-tietokantaan. Tietokantaan on mahdollista raportoida tapauksia ainoastaan tietokantaan rekisteröidyiltä tietokoneilta. Yritykset rekisteröivät tietokoneet tietokantaan kevään 2006 aikana. Tietokoneiden rekisteröinti valittiin käyttäjien tunnistamistavaksi, sillä käyttäjätunnusta ja salasanaa pidettiin liian hankalana käyttäjäkuntaa ajatellen. Yrityksen rekisteröidyiltä koneilta raportoitaessa poikkeamaraportit ohjautuvat suoraan oikealle yritykselle. Näin vältetään asiattomien raporttien lisääminen tietokantaan sekä raporttien joutuminen väärälle yritykselle. Yritys on voinut rekisteröidä Stuuva-tietokantaan esimerkiksi taukotilojen tietokoneita niin, että yrityksen työntekijät pääsevät itse raportoimaan poikkeamat Stuuva-tietokantaan. Osa yrityksissä on ohjeistanut työntekijöitä raportoimaan poikkeamat yrityksen omien käytäntöjen mukaisesti ja yrityksen yhteyshenkilöt lisäävät poikkeamaraportit Stuuva-tietokantaan omilta rekisteröidyiltä tietokoneiltaan. Poikkeamat raportoidaan tietokantaan käyttäen raportointilomaketta, joka on loppuraportin liitteenä (Liite 2). Raportointilomake on neliosainen. Ensimmäinen osa selvittää mitä on tapahtunut. Toinen osa selvittää syitä poikkeaman taustalla. Kolmannessa osassa selvitetään miten vastaavat tapaukset voidaan estää. Raportointilomakkeen viimeiseen osaan voi tallentaa kaiken poikkeamaraporttiin liittyvän lisämateriaalin, kuten tutkintapöytäkirjat ja valokuvat, ja näin kaikki poikkeamaan liittyvä materiaali on talletettu yhteen paikkaan. Raportointilomake jakautuu Stuuva-tietokannassa kuudelle sivulle. Suurin osa raportointilomakkeen kohdista on monivalintakohtia. Muutamia monivalintakohtia täydennetään avoimilla tekstikentillä. Raportointilomaketta on mahdollista myöhemmin täydentää, kun poikkeaman syistä saadaan lisää tietoa tai toimenpiteet tarkentuvat. Poikkeamaraporttiin voi palata raportin tunnuksella tai yhteyshenkilöiden käyttöliittymän kautta. Yrityksen raportoima poikkeama tulee pääkäyttäjän (projektihenkilöstön), käsiteltäväksi, kun se raportoidaan Stuuva-tietokantaan. Pääkäyttäjä poistaa raportista kaikki yritysten kanssa määritetyt luottamukselliset tiedot, joista poikkeaman raportoinut yritys on mahdollista tunnistaa. Näitä tietoja ovat mm. henkilöiden, koneiden ja kemikaalien nimet, paikat ja tiet sekä raiteiden numerot. Tietokanta poistaa automaattisesti osan näistä tiedoista jättäen julkaistavasta raportista pois tietyt monivalintakohdat kuten sataman. Loput luottamukselliset tiedot pääkäyttäjä poistaa käsin käytännössä lukien läpi avoimet tekstikentät ja poistaen näihin kirjoitetut luottamukselliset tiedot.

27 Heidi Nousiainen (45) Tämän jälkeen pääkäyttäjä julkaisee raportin Stuuva-tietokannassa. Julkaistut poikkeamaraportit ovat nähtävissä Stuuva-tietokannan etusivulla osoitteessa Lue raportteja -linkin kautta tai yhteyshenkilöiden käyttöliittymän kautta. Samalla, kun pääkäyttäjä julkaisee poikkeamaraportin Stuuva-tietokannassa, hän lisää siihen tietyt tapausta kuvaavat avainsanat. Avainsanojen avulla jaotellaan tapauksia ja niiden avulla on helpompi löytää samantyyppiset tapaukset. Avainsanaksi raportteihin on lisätty mm. tasoristeys, jolla löytyvät kaikki tasoristeyksissä sattuneet poikkeamat, sekä sääolot Stuuva-tietokannan käyttäjätasot Stuuva-tietokannassa on viisi eri käyttäjätasoa. Ensimmäisen käyttäjätason muodostavat julkisen sivuston käyttäjät. Kuka tahansa satamassa työskentelevä tai satamassa satunnaisesti vieraileva pääsee tutustumaan julkaistuihin poikkeamaraportteihin julkisen sivuston kautta. Julkaistuista poikkeamaraporteista on poistettu kaikki tiedot, joista yritys on mahdollista tunnistaa. Julkiselle sivustolle on myös koottu raporttien pohjalta materiaalia satamien työturvallisuudesta. Lisäksi julkisella sivustolla on tietoa Satamien turvallisuustietokanta -projektista. Toisella käyttäjätasolla ovat ne Stuuva-tietokannan käyttäjät, jotka pääsevät rekisteröidyiltä tietokoneilta raportoimaan sattuneet poikkeamat. Heillä on mahdollisuus raportoida sattuneet turvallisuuspoikkeamat suoraan omalle yritykselleen. Lisäksi he saavat käyttöönsä julkisen käyttöliittymän materiaalin kuten julkaistut poikkeamaraportit. Raportin koodilla poikkeaman raportoija voi palata myöhemmin poikkeamaraporttiin ja täydentää sitä tai katsoa esimerkiksi millaisiin toimenpiteisiin poikkeaman seurauksena on ryhdytty. Raportoijan on myös mahdollista merkitä raporttiin haluavansa palautetta poikkeamasta, kun sitä on käsitelty. Tällöin yrityksen yhteyshenkilö ottaa raportoijaan yhteyttä käsiteltyään poikkeamaraportin. Kolmannen käyttäjätason muodostavat yritysten yhteyshenkilöt, jotka toimivat Stuuva-tietokannan pääkäyttäjinä yrityksessä. Yhteyshenkilöt kirjautuvat tietokantaan omilla henkilökohtaisilla käyttäjätunnuksillaan. He saavat käyttöönsä oman yrityksensä raportit sellaisena, kuin ne ovat yrityksessä raportoitu. Välitön palaute -toiminnon kautta he saavat tiedon raportoimaansa

28 Heidi Nousiainen (45) turvallisuuspoikkeamaa vastaavista aikaisemmin Stuuva-tietokantaan raportoiduista tapauksista. Poikkeamien samankaltaisuus määritetään pääkäyttäjän lisäämillä avainsanoilla. Lisäksi yritysten yhteyshenkilöt pääsevät tekemään hakuja kaikista Stuuva-tietokantaan raportoiduista tapauksista sekä yrityksen omista raporteista. Yhteyshenkilöillä on mahdollisuus tehdä kuvaajia oman yrityksen tai kaikkein yritysten raporteista. Työterveyshuollot muodostavat Stuuva-tietokannan neljännen käyttäjätason. Yhteistyöyritysten työterveyshuolloista Stuuva-tietokantaa käyttävät pääasiassa työterveyshoitajat, mutta käyttöoikeuksia on annettu myös työterveyslääkäreille ja työfysioterapeuteille. Työterveyshuoltojen henkilöt kirjautuvat Stuuva-tietokantaan henkilökohtaisilla käyttäjätunnuksilla. He saavat käyttöönsä edustamiensa yritysten muokkaamattomat raportit, jos yritys on antanut tähän sopimuksella luvan. Työterveyshuoltojen henkilöstö pääsee tekemään hakuja ja koosteita kaikista tietokantaan raportoiduista tapauksista. Yhteyshenkilöiden ja työterveyshuoltojen käytössä on Stuuva-tietokannan koostemateriaalipankki, johon pääkäyttäjä koostaa raportoitujen tapausten pohjalta materiaalia. Stuuva-tietokantaan raportoitujen tapausten pohjalta nousee esille vaaratekijöitä, joita nostetaan koostemateriaalin kautta yleiseen keskusteluun. Lisäksi koostemateriaalipankkiin lisätään ajankohtaista materiaalia satamien turvallisuuteen liittyen. Stuuva-tietokannassa yhteyshenkilöiden, työterveyshuoltojen ja pääkäyttäjien käytössä on keskustelupalsta. Keskustelupalstalla voidaan nostaa yleiseen keskusteluun vaaratekijöitä ja jakaa hyviä työturvallisuuskäytäntöjä. Stuuva-tietokannan pääkäyttäjinä toimivat projektihenkilöt, jotka muodostavat viidennen käyttäjätason. Heillä on laajimmat oikeudet tietokantaan. He toimivat tietokannan ylläpitäjinä ja saavat käyttöönsä kaiken tietokantaan raportoidun materiaalin sellaisena, kun se on yrityksestä raportoitu. Tietokannan teknisestä ylläpidosta projektin aikana huolehti tietokannan toimittaja.

29 Heidi Nousiainen (45) 6.2 Yhteistyöverkosto Stuuva-tietokannan ympärille on rakennettu yhteistyöverkosto, joka kokoaa yhteen satamien työturvallisuusasioiden parissa työskentelevät. Lisäksi yhteistyöverkostoon kuuluvat satamien ja satamien turvallisuuden asiantuntijatahojen edustajia sekä satamien yritysten työterveyshuollot. Satamien turvallisuustietokanta -projektin aikana yhteystyöyrityksille järjestettiin yhteistyökumppaneiden tapaamisia. Projektissa järjestettiin yhteensä 7 yhteistyökumppaneiden tapaamista. Yksi tapaamisista järjestettiin projektin suunnitteluvaiheessa ennen projektin alkua, muut tapaamiset järjestettiin projektin aikana. Järjestetyt yhteistyökumppaneiden tapaamiset on listattu alla: Yhteistyökumppaneiden tapaamisiin osallistui yhteistyöyrityksistä työturvallisuusasioista vastaavia sekä työntekijöiden edustajia. Yhteistyöyritysten lisäksi tapaamisiin osallistui satamien asiantuntijaorganisaatioiden edustajia Uudenmaan työsuojelupiiristä, Työturvallisuuskeskuksesta, Onnettomuustutkintakeskuksesta, vakuutusyhtiöistä, Satamaoperaattorit ry:stä sekä Satamaliitosta. Yhteistyökumppaneiden tapaamisissa tiedotettiin yhteistyökumppaneille projektin senhetkinen tilanne sekä projektin ajankohtaiset asiat. Kaikissa tapaamisissa oli jokin teema, jonka ympärille tapaaminen rakentui. Stuuva-tietokantaa kehitettäessä teema oli usein jokin tietokannan kehittämiseen liittyvä. Yhteistyökumppaneiden tapaamisissa kerättiin yhteistyökumppaneiden näkemyksiä tietokannan kehittämisen tueksi. Stuuva-tietokannan valmistuttua teemaksi nostettiin

30 Heidi Nousiainen (45) Stuuva-tietokannan kautta nousseita turvallisuusriskejä. Tapaamisissa käsiteltiin yhdessä mm. vuonna 2006 raportoiduista tapauksista tehdyt yhteenvedot sekä yhteenveto satamien työtapaturmista. Tapaamisten lopuksi esiteltiin projektin jatkosuunnitelmia. Työterveyshuolloille järjestettiin projektin aikana kaksi tapaamista. Tapaamisissa olivat edustettuna melkein kaikkien yhteistyöyritysten työterveyshuollot. Ensimmäisessä tapaamisessa työterveyshuoltojen edustajille esiteltiin Satamien turvallisuustietokanta -projektia sekä suunniteltiin yhdessä työterveyshuoltojen käyttöliittymää. Toinen tapaaminen järjestettiin työterveyshuoltojen käyttöliittymän käyttöönottokoulutuksena, jossa esiteltiin valmista tietokantaan ja erityisesti työterveyshuoltojen käyttöliittymää.

31 Heidi Nousiainen (45) 7 Tiedotus Projektin alussa ja uusien projektisuunnittelijoiden aloittaessa työt tehtiin vierailuja yhteistyöyrityksissä. Nämä vierailut olivat osa projektisuunnittelijoiden perehdyttämistä. Samalla kerrottiin yhteistyöyrityksille Stuuva-tietokannasta ja Satamien turvallisuustietokanta -projektista. Projektissa järjestettiin yhteensä 7 yhteistyökumppaneiden tapaamista. Näissä tapaamisissa ajankohtaisten teemojen käsittelyn lisäksi tiedotettiin projektin vaiheista. Stuuva-tietokannan käyttäjille projektin ajankohtaisista asiosita tiedotettiin myös Stuuva-tietokannan uutiskirjeillä sekä Stuuva-tietokannan etusivun ja keskustelupalstan kautta. Stuuva-tietokannan käyttöönoton yhteydessä kolmessa yhteistyöyrityksessä järjestettiin infotilaisuudet Stuuva-tietokannasta ja sen käytöstä. Lisäksi Stuuva-tietokantaa esiteltiin yhden yhteistyöyrityksen johtoryhmälle. Yhteistyöyritykset ovat myös itse esitelleet Stuuva-tietokantaan omissa tilaisuuksissaan. Projektin kohderyhmälle esiteltiin projektia ja Stuuva-tietokantaa projektin aikana alla olevissa tilaisuuksissa: Securitas Oy:n Satamaturvallisuustapahtuma Satamaliiton Satamaturvallisuus (SaTu) -työryhmä SafeOskar-projektin Työturvallisuus- ja työsuojelupäivä Rauman satama ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Työturvallisuusvaliokunta VR Cargo Helsingin satama Loviisan satama Raahen satama Kemin satama Kokkolan satama ja Oulun satama

STUUVA-TIETOKANTA SATAMIEN TYÖTURVALLISUUSTYÖN TYÖKALUNA

STUUVA-TIETOKANTA SATAMIEN TYÖTURVALLISUUSTYÖN TYÖKALUNA Kymenlaakson ammattikorkeakoulu STUUVA-TIETOKANTA SATAMIEN TYÖTURVALLISUUSTYÖN TYÖKALUNA Raportti Heidi Nousiainen Kotka 2007 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 39. 1 Copyright Kymenlaakson

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Sivu 1 / 29 STUUVA-HANKE LOPPURAPORTTI. Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella.

LOPPURAPORTTI. Sivu 1 / 29 STUUVA-HANKE LOPPURAPORTTI. Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella. Sivu 1 / 29 STUUVA-HANKE LOPPURAPORTTI Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella. Sivu 2 / 29 1 Tiivistelmä Stuuva-hankkeen tavoitteena oli levittää Satamien turvallisuustietokanta hankkeessa kehitetyn

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue

Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue [Tekijän nimi ja osasto] 13.12.2018 1 Mikä on yhteinen työpaikka? TtL 49 : Yhteisellä

Lisätiedot

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS Työturvallisuuskeskus TILASTOAINEISTO Tiedot pohjautuvat Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) tilastoaineistoihin. Aineisto sisältää 10.7.2013 päivitetyn

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012 Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012 11.3.2013 VUOSIKATSAUS 2012 SISÄLTÖ Työn taustaa Lisätietoja Työn tavoitteita Poikkeamien luokittelu Ilmoitettujen

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuden edistäminen kuljetusalan yrityksissä Kuljetusalan työturvallisuustilanne

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Nuorten työtapaturmat Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työtapaturmat ikäluokittain Suomessa vuonna 2011 *Alle 15-vuotiaille 59 työpaikkatapaturmaa ja 0

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Merenkulun turvallisuuskulttuurin tutkimus

Merenkulun turvallisuuskulttuurin tutkimus Merenkulun turvallisuuskulttuurin tutkimus Jouni Lappalainen Erityisasiantuntija, FT Merenkulun tutkimusseminaari 12.4.2017 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Turvallisuuskulttuurin tutkimus Väitöskirjatutkimus

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon - Parempi työ

Perusasiat kuntoon - Parempi työ Perusasiat kuntoon - Parempi työ Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä 26.4.2013 Joensuu - Sokos Hotel Kimmel Teijo Ylitalo - Safety Manager Lähtökohta Suomen työturvallisuuslaki 10 Työn vaarojen

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri Jouni Lappalainen 22.09.09 0 Tutkimuksen tarkoitus Onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut ISM-koodin käyttöönoton jälkeen? Kirjallisuustutkimus Haastattelututkimus

Lisätiedot

Turvallisuustiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla. Vuosikatsaus 2011

Turvallisuustiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla. Vuosikatsaus 2011 Turvallisuustiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2011 LÄHTÖKOHDAT JA ILMOITETUT TAPAUKSET Työn taustaa Poikkeamien luokittelu Toimintamalli: Lomake Ilmoitettujen tapausten lukumäärät

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

TIEDOSTA TURVAA MUUTTAAKO TIETO TOIMINTAA?

TIEDOSTA TURVAA MUUTTAAKO TIETO TOIMINTAA? TIEDOSTA TURVAA MUUTTAAKO TIETO TOIMINTAA? Mika Vallius, Safety Manager UPM Plywood Oy, Joensuun vaneritehdas Nolla tapaturmaa foorumin ohjausryhmän jäsen Tiedosta turvaa Muuttaako tieto toimintaa? 2 UPM

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Tietosuojaseloste. Trimedia Oy

Tietosuojaseloste. Trimedia Oy Tietosuojaseloste Trimedia Oy www.trimedia.fi info@trimedia.fi +358 44 535 7215 1 Tietosuojaseloste 1. Rekisterin pitäjä Yritys valvoo antamiasi tietoja ja on vastuussa henkilötiedoista tietosuojalain

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla

Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla Tarkoitus; Mikään työmaa ei ole identtinen! Jokaisella työmaalla omat erityispiirteet ja vaaratekijänsä Antaa työmaalle tulevalle henkilölle tietoa yleisistä

Lisätiedot

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Jouni Lappalainen 0 WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Työpaketissa kaksi selvitetään onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla -

HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla - HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla - Projektipäällikkö Sara Haimi-Liikkanen Projektityöntekijä Minna Labbas 24.11.2011 HaiPro Kotkan kaupungilla

Lisätiedot

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Työsuojelupäivät 25. 26.9.2014 POHTO Oulu Kari Häkkinen 25.9.2014 Sisältö Työtapaturmakehitys teollisuudessa Viimeaikaiseen tapaturmakehitykseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Kuolemaan johtaneet ja vakavat tapaturmat teollisissa työtehtävissä - Palveluntuottajien ja teollisuusyritysten tapaturmatilanne

Kuolemaan johtaneet ja vakavat tapaturmat teollisissa työtehtävissä - Palveluntuottajien ja teollisuusyritysten tapaturmatilanne Kuolemaan johtaneet ja vakavat tapaturmat teollisissa työtehtävissä - Palveluntuottajien ja teollisuusyritysten tapaturmatilanne Sanna Nenonen & Noora Nenonen Tampereen teknillinen yliopisto Tuotantotalouden

Lisätiedot

Pohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake

Pohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake NOSACQ-FI-08 Pohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake Kyselylomakkeen tarkoitus on kartoittaa sinun käsityksesi työturvallisuudesta tällä työpaikalla. Vastauksiasi käsitellään tietokoneella ja

Lisätiedot

1 (5) VUOKRALISENSSIN KÄYTTÖÖNOTTO JA PILVIPISTEET AUTODESK ACCOUNTISSA. Milloin vuokra-aika alkaa?

1 (5) VUOKRALISENSSIN KÄYTTÖÖNOTTO JA PILVIPISTEET AUTODESK ACCOUNTISSA. Milloin vuokra-aika alkaa? 1 (5) VUOKRALISENSSIN KÄYTTÖÖNOTTO JA PILVIPISTEET AUTODESK ACCOUNTISSA Milloin vuokra-aika alkaa? Vuokra-aika alkaa sinä päivänä, kun saat Autodeskilta tilausvahvistuksen sähköpostilla. Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Opiskelijan työturvallisuus työssäoppimisen aikana

Opiskelijan työturvallisuus työssäoppimisen aikana Opiskelijan työturvallisuus työssäoppimisen aikana Eri osapuolten tehtävät ja vastuut Opettaja varmistaa työpaikan sopivuuden ennen työssäoppimissopimuksen allekirjoittamista (työturvallisuuslain 10:n

Lisätiedot

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013 RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY Kari Lohva 24.10.2013 Turvallisuustavoitteita Ei kuolemantapauksia Ei vakavia tapaturmia Nolla tapaturmaa Tapaturmapyramidi - Vähentämällä tapaturmien määrää vähenevät

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Kuolemaan johtaneet ja vakavat tapaturmat teollisissa työtehtävissä - Palveluntuottajien ja teollisuusyritysten tapaturmatilanne

Kuolemaan johtaneet ja vakavat tapaturmat teollisissa työtehtävissä - Palveluntuottajien ja teollisuusyritysten tapaturmatilanne Kuolemaan johtaneet ja vakavat tapaturmat teollisissa työtehtävissä - Palveluntuottajien ja teollisuusyritysten tapaturmatilanne Sanna Nenonen & Noora Nenonen Tampereen teknillinen yliopisto Tuotantotalouden

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 23.3.2012. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 23.3.2012. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työtapaturmien ehkäisy tavaransiirroissa TkT Pia Perttula Työturvallisuus - Logistiikka Miten tutkittiin Tilastotietoa Kuorma-autonkuljettajille sattuneet työtapaturmat Length of disability

Lisätiedot

Test World Oy. Ohjelmistoprojekti 2004 T-76.115

Test World Oy. Ohjelmistoprojekti 2004 T-76.115 Test World Oy Ohjelmistoprojekti 2004 T-76.115 TW QMD JA 13.9.2004 Page 1(5) 1. Yritys Test World Oy on suomalainen yksityinen vuonna 1991 perustettu yritys. Sen toimialana on autojen ja renkaiden testaus

Lisätiedot

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1 Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille Nolla tapaturmaa -foorumi julkaisee turvallisuusaiheisia materiaalipaketteja foorumin jäsentyöpaikkojen käyttöön. Ne sisältävät yksityiskohtaisen ohjeistuksen, ohjeet ryhmätöiden ja koulutuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN. Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä

OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN. Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä Projektin tarve: Mihin tarpeeseen, haasteeseen tai ongelmaan projektilla haetaan

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Tehokasta palkanlaskentaa

Tehokasta palkanlaskentaa Mepco Palkat Tehokasta palkanlaskentaa Mepco Palkat on moderni ja tehokas palkanlaskentajärjestelmä, joka vastaa erilaisten organisaatioiden tarpeisiin koosta, toimialasta ja työehtosopimuksista riippumatta.

Lisätiedot

Vesiväylähankkeiden turvallisuuspoikkeamat 2014 Yhteenveto

Vesiväylähankkeiden turvallisuuspoikkeamat 2014 Yhteenveto Vesiväylähankkeiden Yhteenveto 19.3.2015 Esityksen sisältö Johdanto Työn tavoitteet, sisältö ja aineisto Työturvallisuuspoikkeamat Tilannekatsaus Työtapaturmien vakavuudet Vakavat tapaturmat ja vaaratilanteet

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Hyppylentämisen Turvallisuusseminaari. Skydive Finland ry & Laskuvarjotoimikunta Utti, Finland

Hyppylentämisen Turvallisuusseminaari. Skydive Finland ry & Laskuvarjotoimikunta Utti, Finland Hyppylentämisen Turvallisuusseminaari Skydive Finland ry & Laskuvarjotoimikunta 5.-6.1.2019 Utti, Finland Hyppylentämisen riskikartoitus 2 Riskinarviointi NCO.SPEC.105 Ennen hyppylentotoiminnan aloittamista

Lisätiedot

INHUNT LAW OY:N TIETOSUOJAILMOITUS

INHUNT LAW OY:N TIETOSUOJAILMOITUS INHUNT LAW OY:N TIETOSUOJAILMOITUS (päivitetty 25.3.2019) Tällä tietosuojailmoituksella toimitamme sinulle (ks. kohta 3) EU:n tietosuoja-asetuksen artikloissa 13 ja 14 vaaditut tiedot ennen kuin käsittelemme

Lisätiedot

Turvallisuusjohtaminen osana esimiestyötä. Merja Ahonen Osastonhoitaja Keski-Suomen seututerveyskeskus Keuruun sairaala

Turvallisuusjohtaminen osana esimiestyötä. Merja Ahonen Osastonhoitaja Keski-Suomen seututerveyskeskus Keuruun sairaala Turvallisuusjohtaminen osana esimiestyötä Merja Ahonen Osastonhoitaja Keski-Suomen seututerveyskeskus Keuruun sairaala Esityksen päästepit Turvallisuusjohtaminen Työturvallisuuslaki Turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijaseminaari 8.6.2012 Maija Lintula ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus

Lisätiedot

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille loppuraportti määrittelyprojektille Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Sähkö ja informaatiotekniikan laitos Versiomuutokset 29.1.2014 viimeisin tilanne tietokantakonversiosta Mirja Loponen 7.2.2014 tarkennettu

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Työturvallisuuslainsäädäntö

Työturvallisuuslainsäädäntö Työturvallisuuslainsäädäntö Työturvallisuuslainsäädäntö Lain tarkoitus ja sisältö Työturvallisuuslainsäädäntöä työsopimuslaki (2001/55) työturvallisuuslaki (738/2002) laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, miten 7.1.2015 alkaen käyttöönotettavaan AIPAL aikuiskoulutuksen palautejärjestelmään myönnetään käyttöoikeuksia.

Tässä ohjeessa kerrotaan, miten 7.1.2015 alkaen käyttöönotettavaan AIPAL aikuiskoulutuksen palautejärjestelmään myönnetään käyttöoikeuksia. AIPAL-KÄYTTÖOHJE 7.1.2015 1(6) Näyttötutkinnon järjestäjän AIPAL-koulutustoimijan pääkäyttäjälle TERVETULOA AIPAL - KOULUTUSTOIMIJAN PÄÄKÄYTTÄJÄKSI! Tässä ohjeessa kerrotaan, miten 7.1.2015 alkaen käyttöönotettavaan

Lisätiedot

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän. sertifiointi. Trust, Quality & Progress ISO 45001:2018. Kiwa Inspecta

Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän. sertifiointi. Trust, Quality & Progress ISO 45001:2018. Kiwa Inspecta Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän sertifiointi ISO 45001:2018 Kiwa Inspecta Trust, Quality & Progress Sisällys Yleistä 2 Mitä hyötyjä ISO 45001- standardista on yrityksille? 3 Mitä ISO 45001 edellyttää?

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

The ResiStand Project

The ResiStand Project INCREASING DISASTER RESILIENCE BY ESTABLISHING A SUSTAINABLE PROCESS TO SUPPORT STANDARDISATION OF TECHNOLOGIES AND SERVICES The ResiStand Project Experiences of the Coordinator P Woitsch Geowise, Finland

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet Palkinto 2005 Johdanto Työturvallisuus kohti maailman kärkeä työtapaturmaohjelma 2001-2005 on valtioneuvoston hyväksymä hanke, jolla halutaan nostaa suomalainen työturvallisuus maailman kärkeen kaikkien

Lisätiedot

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan SAFGOF-hanke Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan Eveliina Klemola Tutkimuskoordinaattori Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

Onnettomuustutkintaraportti dnro 968/ /2016

Onnettomuustutkintaraportti dnro 968/ /2016 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Onnettomuustutkintaraportti dnro 968/00.05.12/2016 Onnettomuus Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän kaivoksella 15.12.2016 Tutkintaraportin yhteenveto 1 Tapahtumien

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Vuoden 2015 kilpailu ja vuoden 2014 tuloksia. Työsuojeluinsinööri Ville Lappalainen

Vuoden 2015 kilpailu ja vuoden 2014 tuloksia. Työsuojeluinsinööri Ville Lappalainen Vuoden 2015 kilpailu ja vuoden 2014 tuloksia Uudenmaan alueellinen työturvallisuuskilpailu Pidempiä työuria työsuojelulla Osana Nolla tapaturmaa rakennusteollisuudessa 2020 hanketta Yhteistyö eri osapuolten

Lisätiedot

Visma Approval Center. Versiosaate 1.3

Visma Approval Center. Versiosaate 1.3 Visma Approval Center Versiosaate 1.3 Visma Approval Center - Versiosaate 1.3 Kaikkia koskettavat kehitykset Muutokset käyttöliittymän välilehdissä Tarkastajat ja hyväksyjät näkevät ylävalikon jatkossa

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

MERIKOTKA tutkimustoiminta

MERIKOTKA tutkimustoiminta MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen

Lisätiedot

Tietosuojaseloste: Markkinointirekisteri

Tietosuojaseloste: Markkinointirekisteri Tietosuojaseloste: Markkinointirekisteri EU:n yleinen tietosuoja-asetus (679/2016) Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Päivitetty 18.05.2018 1. Rekisterinpitäjä Y-tunnus: 0784050-4 Seminaarinkatu 2, Intelli-rakennus,

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Mikkeli, Vantaa, Kokkola, Kemi, Turku #työturvallisuuspäivä. Perehdyttämisen hyvät käytännöt

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Mikkeli, Vantaa, Kokkola, Kemi, Turku #työturvallisuuspäivä. Perehdyttämisen hyvät käytännöt Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 26.04.2019 Mikkeli, Vantaa, Kokkola, Kemi, Turku #työturvallisuuspäivä Perehdyttämisen hyvät käytännöt Petri Pakkanen asiantuntija, Työturvallisuuskeskus petri.pakkanen@ttk.fi

Lisätiedot

Ilmailuonnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinta turvallisuuden edistäjänä. Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus

Ilmailuonnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinta turvallisuuden edistäjänä. Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Ilmailuonnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinta turvallisuuden edistäjänä Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Ilmailuonnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinta turvallisuuden

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen opintopäivä Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija

Varhaiskasvatuksen opintopäivä Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija Varhaiskasvatuksen opintopäivä 4.10.2018 Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija 4.10.2018 Kaija Ojanperä 1 Työturvallisuus varhaiskasvatuksessa 4.10.2018 2 Kahoot! - www.kahoot.it - https://play.kahoot.it/#/?quizid=fbbe4f5b-84b0-45ba-ab35-274fa65dcf54

Lisätiedot

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen

Lisätiedot

TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto

TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto 01.03.2016 01.03.2016 Rakennusteollisuus RT 2 RAKENNUSTEOLLISUUS RT RY:N TURVALLISUUSKANNAOTTO VUOSILLE 2016-2017

Lisätiedot

RISKIENHALLINTA KUNTOON

RISKIENHALLINTA KUNTOON KÄYTÄNNÖSSÄ PARAS. RISKIENHALLINTA KUNTOON Miten Vamia teki sen vaiheittain? Kehittämispäällikkö Hillevi Kivelä Vaasa Turvallisuus ja riskienhallinnan toimintasuunnitelman 2017 laadinta > työ käynnistyi

Lisätiedot

Turvakävely pedagogisena menetelmänä

Turvakävely pedagogisena menetelmänä Turvakävely pedagogisena menetelmänä Professori Eila Lindfors, KM Antti Hilander & KM Jeremias Lahtivirta Safety & security in education: prevent, learn & implement 26.- 27.2018 Rauma 3rd OPTUKE-symposium

Lisätiedot

TIETOPYYNTÖ. Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) 1 Tietopyynnön tausta ja tavoitteet. 2 Tietopyynnön kohde

TIETOPYYNTÖ. Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) 1 Tietopyynnön tausta ja tavoitteet. 2 Tietopyynnön kohde 1 (6) 1.2.2011 TIETOPYYNTÖ Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) 1 Tietopyynnön tausta ja tavoitteet 1.1 Yleistä Tämä asiakirja on tietopyyntö. Tämä ei ole hankintailmoitus tai tarjouspyyntö, vaan alustava

Lisätiedot

Työpajapäivä 2014. Kuva: VTT

Työpajapäivä 2014. Kuva: VTT Työpajapäivä 2014 Kuva: VTT Turvallisen tekniikan seminaari 2014 Työpajapäivä, Keskiviikko 4.5 Paikat: TTY Konetalo, VTT Tampere Turvallisen tekniikan pääseminaarin lisäksi järjestetään keskiviikkona 29.5

Lisätiedot

TERMIS Satamaterminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen Pekka Rautiainen EP-Logistics Oy FITS-syystapaaminen, Helsinki

TERMIS Satamaterminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen Pekka Rautiainen EP-Logistics Oy FITS-syystapaaminen, Helsinki TERMIS Satamaterminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen Pekka Rautiainen EP-Logistics Oy FITS-syystapaaminen, Helsinki 28.10.2003 Pekka Rautiainen, EP-Logistics Oy 28.10.2003 # 1 FITS TERMIS

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 RAKENNUSTYÖT LAATUSUUNNITELMAN SISÄLTÖMALLI SISÄLLYSLUETTELO URAKAN LAATUSUUNNITELMA 2 1. LAATUSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE 2 2. TARJOUKSEN ANTAJAN

Lisätiedot