Kiinteistöt-teemaryhmä Loppuraportti

Transkriptio

1 Kiinteistöt-teemaryhmä Loppuraportti

2 Sisällys 1. Teemaryhmän työskentely (dia 4) 1.1. Teemaryhmän kokoonpano ja kokoukset 1.2. Keskeiset teemaryhmät ja tunnistetut yhdyspinnat 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi (dia 7) 2.1. Pirkanmaalla kartoitetut kiinteistöt ja tilat (kevät 2016) 2.2. Pirkanmaan palveluverkko - SOTE-toimipisteet 3. Uuden maakunnan kiinteistö- ja tilapalveluiden järjestäminen (dia 11) 3.1. Maakunnan tilapalveluiden organisointi 3.2. Huomioita palveluverkon suunnitteluun 4. Vaikutusten arviointi (dia 16) 4.1. Strategiset tavoitteet 4.2. Asukkaat 4.3. Henkilöstö 4.4. Talous-, yritys- ja markkinavaikutukset 4.5. Ympäristö

3 Sisällys 5. Yhteistyö ja yhdyspinnat (dia 20) 5.1. Yhteistyö kuntien, maakuntien ja valtion kanssa 5.2. Maakunnallinen tukipalveluselvitys ja kiinteistöt 6. Kohti väliaikaishallintoa: teemaryhmän suositukset ja ehdotukset (dia 22) 6.1. Ryhmälle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen 6.2. Teemaryhmän keskeiset viestit jatkovalmisteluun 6.3. Resurssitarpeet ja aikataulukysymykset

4 1. Teemaryhmän työskentely 1.1. Teemaryhmän kokoonpano ja kokoukset Virpi Ekholm, Tampereen kaupunki, pj. Mikko Koponen, Pirkanmaa 2019, siht. Minna Uschanoff, Valkeakosken kaupunki Sakari Ermala, Verte Oy Petri Laurikka, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Hannu Järvi, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Kalle Mäkelä, Ikaalisten kaupunki Kai Muukkonen, Valkeakosken kaupunki Ritva Asula-Myllynen, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Jukka Alasentie, Pirkanmaa 2019 Kari Hakari, Pirkanmaa 2019 Teemaryhmän on kokoontunut yhteensä kuusi kertaa ( , , 20.2., 20.3., 12.4., 22.5.). Ryhmä kokoontuu tarvittaessa vielä

5 1.2. Keskeiset teemaryhmät ja tunnistetut yhdyspinnat Kiinteistöt teemaryhmä työskenteli osana yhteiset asiat -projektiryhmää, joka koostui yhdeksästä teemaryhmästä. Valmistelua on tehty myös MAKU- ja SOTE-projektiryhmissä ja niiden substanssiteemaryhmissä (katso Pirkanmaa2019-valmistelun organisointi tarkemmin dialta 6). Tunnistetut kiinteistöihin liittyvät esivalmisteluvaiheen teema- ja sidosryhmät ovat ainakin: Henkilöstö (yhteiset) ICT (yhteiset) Talousasiat (yhteiset) Hankinnat ja logistiikka (yhteiset) Konsernirakenne ja johtaminen (yhteiset) Palveluverkko- ja integraatio (SOTE) Pelastustoimi ja varautuminen (MAKU) Projekti- ja teemaryhmät, joilla on valmistelun yhtymäkohtia siirtyvien tilojen, kiinteistöjen, sopimusten ja omaisuuden kartoittamiseen Maakuntien tilakeskus Oy (valtakunnallinen ohjeistus ja tehtävänanto tilojen sekä kiinteistöjen perus- ja sopimustietojen keruusta) Projektiryhmien välistä vuoropuhelua edisti pidetty Pirkanmaan2019-seminaari, jossa kiinteistö- ja PALM-näkökulmaa korostettiin osana maakuntastrategiakeskusteluja järjestettiin myös palveluverkkotyöpaja projektiryhmille, jossa yhtenä näkökulmana palveluverkkoon oli tilanäkökulma. Työpajassa esiin nostettuja huomioita on kirjattu kappaleeseen

6 Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistus Valtuuskunta (110), Hallitus (13), Johtoryhmä (18) Pirkanmaa2019-valmistelun organisoituminen N=141 N=30 Yhteiset asiat projektiryhmä (11) (Kari Hakari) Maakuntaprojektiryhmä (12) (Jukka Alasentie) Soteprojektiryhmä (7) (Jaakko Herrala) N=341 TEEMARYHMÄT 1. ICMT (18) 2. Henkilöstöasiat (16) 3. Talousasiat (9) 4. Hankinta ja logistiikka (14) 5. Kiinteistöt (8) 6. Konsernirakenne ja johtaminen (16) 7. Osallistuminen (14) 8. Järjestäjän ja tuottajan roolit (11) 9. Yleishallinto ( 11) 1. Pelastustoimi ja varautuminen (16) 2. Alueen elinvoiman edistäminen (16) 3. Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus (12) 4. Ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen (13) 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -ryhmä (18) 2. Tiedolla johtamisen ryhmä (15) 3. Palveluiden digitalisointiryhmä (13) 4. Lapsi- ja perhepalveluiden ryhmä (27) 5. Kotona asumisen kehittämisen ryhmä (16) 6. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen ryhmä (13) 7. Palveluverkko- ja integraatioryhmä (23) 8. Tutkimus, opetus- ja kehittämistyöryhmä (17) 9. Valinnanvapaus- ja kilpailutusryhmä (17) 10. Yhteistoiminta-alue asiat (8) N=117 N=57 N=167

7 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilankuvaus ja analyysi 2.1. Pirkanmaalla kartoitetut kiinteistöt ja tilat (kevät 2016) Keväällä 2016 valmisteltiin sote- ja maakuntauudistuksen nykytilankuvaus. Yhtenä osa-alueena kartoitettiin maakunnan SOTE-kiinteistöt. Kiinteistötiedot koottiin alla mainitulla erittelyllä (tutustu tarkemmin tai ) Omistetut rakennukset Muut rakennukset, joissa SOTE-palveluja Ulkoa vuokratut tilat Leasing Osakehuoneistot Muu omaisuus Tehty kartoitus SOTE-kiinteistöistä on kattava: Pirkanmaan julkisten, yksityisten ja 3. sektorin sote-toimipisteiden osalta aineiston kattavuus on 95 %. Kiinteistöjen ja tilojen käyttötarkoitustietoja puuttuu jonkin verran Tampereelta. Ylä-Pirkanmaan kuntien osalta puuttuu tasetietoja. Keskeiset kootut tiedot Pirkanmaan osalta: Tasearvo 2015: 489 M (tasearvo määritelty 83%:lle kerrosalasta, 94% jos poislukien PSHP:n UO2020) Nykyhinta: 993 M (määritelty 72%:lle kerrosalasta, sis. UO2020) Vuokra- ja leasingvastuut ja yhtiövastikkeet ~ 34 M / v Lisäksi Pirkanmaan pelastuslaitos 3,5 M / v

8 Sote-palveluiden tilat ~ 0,9 miljoonaa kerrosneliötä Omistetuissa "sote-rakennuksissa" ~ m 2 Muissa omissa rakennuksissa ~ m 2 Ulkoa vuokrattu tai liisattu ~ m 2 Muu omaisuus, taseissa ja leasing-vastuut: 70 M Maakunnan MAKU-kiinteistöjä ja -tiloja ei ole vielä kartoitettu (pelastuslaitos, vapaapalokunnat, yhteispalvelupisteet, maakunnan liitto, ELY-keskus, TE-toimistot, aluehallintovirasto, ympäristöterveys, maaseudun palvelut yms.). Tämän osalta odotetaan Maakuntien tilakeskuksen tehtävänantoa, jonka jälkeen teemaryhmä tarvittaessa tukee kyselyn toteuttamista maakunnassa. Keväällä 2016 laadittu nykytilankuvaus on luettavissa osoitteessa Kappale 13 käsittelee kartoitettuja SOTE-kiinteistöjä. Yleisesti ottaen, kiinteistöpalvelut on järjestetty maakunnassa hyvin vaihtelevalla tavalla. Oleellista on ajaa muutos läpi siten, että hyvät toimintamallit säilyvät ja siirtymävaihetta hyödynnetään myös toiminnan kehittämisen osalta

9 2.2. Pirkanmaan palveluverkko SOTE-toimipisteet Sitran selvityksen (09/2016) mukaan Pirkanmaalla on tällä hetkellä 669 toimipisteen palveluverkko. Uuden maakunnan tehtävänä on tarkastella palveluverkkoa kokonaisuutena ja optimoida se asiakaslähtöisemmäksi

10 Digitaalisuuden ja uusien palvelumuotojen (esim. liikkuvat palveluyksiköt, terveyskioskit) odotetaan tulevan avuksi, kun paikkaan sidottua palveluverkkoa joudutaan mahdollisesti supistamaan sekä palvelutarjontaa selkiyttämään ja keskittämään. Nordic Healthcare Groupin selvityksen (9/2016) mukaan valtakunnallinen laitospaikkojen vähennystarve vuoteen 2022 mennessä on noin 35%. Laitostyypeittäin vähennystarve on PTH:n vuodeosastot -35%, vanhainkodit -52%, vammaisten hoitolaitokset -65%, päihdehuollon laitokset -34%. Suurimman riskin kohteiksi on luokiteltu tiheän palveluverkon maakuntien (ml. Pirkanmaa) taantuvien kuntien vanhat kiinteistöt. Nordic Healthcare Groupin arvion mukaan koko maan sote-riskiryhmäkiinteistöjen" arvo on M. Näistä todennäköisimmin poistuvia kiinteistöjä on M arvosta. Karkeasti arvioiden Pirkanmaan osuus tästä on noin 10 %. Lue lisää: /asset_publisher/ /selvitys-sote-uudistuksenvaikutuksista-kuntien-kiinteistoihin Lähde: Oulun yliopisto, Sitra (2016), Sosiaali-ja terveyspalveluverkon kehityskuva 2025-raportti, kuntien, kaupunkien ja maakuntien palveluverkkosuunnitelmat

11 3. Uuden maakunnan kiinteistö- ja tilapalveluiden järjestäminen 3.1. Maakunnan tilapalveluiden organisointi Teemaryhmän näkökulmasta ei ole järkevää luoda ylimääräisiä tasoja maakunnan tilapalveluihin. Maakuntaan ei ole tarkoituksenmukaista luoda erillistä tilapalveluiden organisaatiota vaan toiminnallinen organisaatio voi määritellä asiakastarpeet osana järjestäjän toimintoja. Kiinteistö- ja tilapalveluiden hoitamiseksi tarvitaan myös palveluverkon asiantuntijoita. Valtakunnallinen Maakuntien tilakeskus Oy vastaa maakuntien tilojen hallinnoinnista ja edelleen vuokraamisesta (sopimushallinta, kiinteistötietojärjestelmä). Tilakeskuksesta toivotaan toimijaa, joka toimii kunkin maakunnan alueella tilahallinnon ja kiinteistöjen asiantuntijana, tuottaa yhdenmukaista ja vertailtavaa tietoa sekä ottaa osaltaan kantaa esimerkiksi palveluverkkoon. Kunnat tekevät vuokrasopimukset suoraan Maakuntien tilakeskus Oy:n kanssa. Tarve yhtenäiselle vuokranmäärittelylle ja vakiosopimuspohjille korostuu. Tilakeskus huolehtii kaikista maakunnan toiminnassaan tarvitsemista tiloista vuokranantajan ominaisuudessa. Tilakeskus vuokraa omistamiaan toimitiloja ensisijaisesti maakuntien käyttöön ja muilta vuokraamiaan tiloja ainoastaan maakunnan käyttöön. Vuokra sisältää kiinteistöjen hoidon, kunnossapidon sekä korvauksen pääomakustannuksista. Tilakeskus toteuttaa ja rahoittaa kiinteistöihin tehtävät muutos- ja korjausinvestoinnit, joista on etukäteen tehty vuokrasopimus maakunnan ja tilakeskuksen välillä. Investointiin sisältyvät tarveselvitys, hankesuunnitelma ja varsinainen toteutus ja niiden kustannukset ovat osa investointia. Tarveselvitys tehdään tiiviissä yhteistyössä maakuntakonsernin käyttäjien kanssa. Tilakeskus vastaa kiinteistöjen osalta varautumisesta, valmiussuunnittelusta ja huoltovarmuudesta. Asetuksella säädetään tarkemmin periaatteet, joilla kunnat vuokraavat tilat maakunnalle. Asetus valmistunee toukokuussa

12 Toiminnan ja tilojen rahoitusta toivotaan käsiteltävän kokonaisuutena maakuntatasolla tilankäytön tehostamiseen tulee kannustaa ja edistää digitalisaatiolla. Maakunta huolehtii itse: maakuntakonsernin käytössä olevien tilojen siivouksesta, kulunvalvonnasta ja vartioinnista, aulapalveluista sekä muista ns. käyttäjäpalveluista, jotka ovat osa maakuntakonsernin toimintaa ja prosesseja. Irtaimesta omaisuudesta kuten lääkintäteknisistä ja muista laitteista ja kalusteista

13 3.2. Huomioita palveluverkon suunnitteluun Pirkanmaan palveluverkon suunnittelun periaatteet ovat: 1. asiakaslähtöinen palveluverkko, 2. palvelujen saavutettavuus, 3. keskuksien kehittäminen monipuolisina palvelukeskittyminä, 4. valinnanvapaus ja monituottajuus, 5. digitalisaation laajeneminen ja 6. palveluverkon ja tilojen optimointi (kustannustehokas ja joustava palveluverkko, nykyverkon käytettävyys, tilojen sopeuttaminen huomioiden yksityisen palvelutuotannon kasvu, tilojen monipuolinen yhteiskäyttö). Palveluverkko työpaja : tila- ja kiinteistönäkökulma palveluverkon kehittämiseen ja suunnitteluun Keskeisimmät palveluverkon suunnittelun periaatteet tila- ja kiinteistönäkökulmasta ovat palveluverkon optimointi ja tilojen käyttöasteen nosto sekä keskusten kehittäminen monipuolisina ja saavutettavina palvelukeskittyminä. Muutos mahdollistaa uusien tilamarkkinoiden synnyn, mutta samanaikaisesti vallitsee suuri riski tilojen käyttämättä jäämiselle siirtymäkauden jälkeen. Pirkanmaa tiheän palveluverkon aluetta (SOTE-toimipisteitä 669), jossa verkon optimointiin suuri paine erityisesti taantuvien kuntien vanhoissa kiinteistöissä. Työpajan ja teemaryhmän keskusteluissa esiin nousseet keskeiset huomiot on koottu viiden alla olevan teeman alle 1) Tilojen monikäyttöisyyden ja yhteiskäytön mahdollistaminen Keskeistä on tilojen käyttöasteen nosto ja käytön optimointi. On pohdittava eri toimijoille/tuottajille/asiakasryhmille eri aikoina soveltuvien tilojen yhteishyödyntämistä. Tarvitaan SOTEMAKU-yhteiskäyttö- ja palvelupisteitä sekä yhteistyötä kuntien muun palveluverkon suunnittelun kanssa

14 2) Tilojen muutosjoustavuus Tiloja ja niiden hyödynnettävyyttä on kehitettävä mahdollisuuksien mukaan muutosjoustaviksi, jotta ne mukautuvat sujuvasti muuttuviin olosuhteisiin. Muutosjoustavuutta määrittelee tosin toiminnan luonne: onko tiloissa tapahtuva toiminta markkinoilta vuokrattavaa/ostettavaa lyhytaikaista käyttöä vai esimerkiksi pysyvää toimisto-/vuodeosastotarvetta. Myös muut reunaehdot kuten palvelujen hygieniatasot määrittelevät tilojen soveltuvuutta. Muutosjoustavuuden näkökulma on hyvä huomioida jo tilainvestointeja ja palveluverkkoa suunniteltaessa. Tilatarpeita on hyvä kartoittaa proaktiivisesti myös 3.sektorilta, yksityiseltä puolelta ja kansalaisyhteiskunnalta. 3) Toiminta ja palvelutarve määrittävät fyysisen tilatarpeen Palveluverkon ja toiminnan kehittäminen on tilasuunnittelun keskeinen periaate ja lähtökohta. Tilatarve/-vaatimukset vaihtuvat asiakkaan tarpeiden ja palvelutuotannon erityispiirteiden mukaan. Toiminnallisten reunaehtojen tunnistaminen on edellytys myös muutosjoustavuuden ja monikäyttöisyyden optimoinnille. Myös digitalisaatio tulee vähentämään fyysistä tilatarvetta. 4) Toimitilaverkko sekä tilojen toiminnallisuus, laatu ja sijainti kilpailuetuina Toimitilaverkon optimointi ja joustavuus ovat kilpailuetuja. Kuntien etu olisi luoda itselleen hyväkuntoinen ja saavutettava tilaverkko (kuntotarkastetut ja ylläpidetyt tilat). Keskeistä on huomioida PALM-näkökulma kaikessa suunnittelussa yhdessä maakunnan ja kuntien kanssa. Myös kiinteistöjen kulttuurihistoriallisuus ja arvorakennukset yleensäkin voidaan nähdä houkuttelevina kohteina. Matalan kynnyksen palvelujen brändäys vaikuttaa niiden käyttöön ja siten myös tilatarpeisiin (esimerkiksi palvelu markettien yhteydessä, sekoittuneet tilat)

15 5) Ennakointi ja heikkojen signaalien analyysi Tarvitaan syvällisempää analyysiä ja ennakointia digitalisaation, mobiilien ja kotiin tuotavien palveluiden vaikutuksesta fyysiseen tilaverkkoon. Perinteiset lähestymistavat (väestösuunnite, etäisyysanalyysit, joli-vyöhykkeet, saavutettavuusanalyysit yms.) eivät enää yksinään riitä palveluverkon suunnittelun pohjaksi. Teemaryhmän keskusteluissa esiin nousseita huomioita: Huoli palveluverkon suunnittelun pitkittymisestä, kun vaikeita palveluverkkopäätöksiä ei tehdä siirtymäkauden aikana. Selvitettävä konkreettisesti, mistä tiloista voidaan digitalisaation myötä luopua ja tehdä irtautumissuunnitelma siirtymäajan aikana. Haasteena, miten maakunnallisen palvelutilaverkon kehittäminen onnistuu väliaikaishallinnon aikana (kuntapoliittiset ristiriidat). Esitetään, että Maakuntien tilakeskus Oy osallistuu maakuntien palveluverkon laatimiseen tilojen asiantuntijana. Palveluverkon kartoituksessa hyödynnettävä paikkatietoanalyyseja (väestön painospisteet, minkä kokoisia yksiköitä tarvitaan missäkin, tilojen katvealueet suhteessa väestöön, saavutettavuus jne.) Palveluverkon valmistelun yhtenä lähtökohtana kiinteistöjen näkökulmasta tulee olla olemassa olevien tilojen parempi hyötykäyttö ja tilojen käyttöasteen korottaminen. Jatkovalmistelussa tulee jo pohtia, mitä kiinteistöille tapahtuu siirtymäkauden jälkeen keskipitkällä aikavälillä. Siirtymäkauden aikana maakunnan on päätettävä palveluverkko sekä kehitettävä kiinteistö- ja tilaverkko sen mukaiseksi. Olisi järkevää, että keskipitkällä aikavälillä kunnat keskittyisivät omaan ydintehtäväänsä eivätkä omistaisi enää SOTEkiinteistöjä

16 4. Vaikutusten arviointi 4.1. Strategiset tavoitteet Kansalliset kulmakivet: Vahva järjestäjä (järjestäjän ja tuottajan erottaminen), 2) palvelujen integraatio (asiakkaan tarpeen mukaiset kokonaisuudet ja hoitoketjujen saumattomuus, oikea hoito oikeaan aikaan), 3) valinnanvapaus (asiakaslähtöisyys, kilpailun hyödyntäminen, markkinaehtoistuminen), 4) kustannusten kasvun hillintä 3mrd vuoteen 2029 mennessä, 5) ditalisaatio (arki on digitalisoitu, tiedolla johdetaan, tietojärjestelmät ovat yhtenäisiä) Pirkanmaa2019-tavoitteet: Tavoitteina oltava yhteisesti sovitut maakuntatasoiset hankkeet. Fokuksessa toiminnallinen uudistaminen uuden organisaatiomallin sijaan. 1. Kehittämisen kattotavoitteina toiminnan jatkuvuuden turvaaminen, toiminnan integrointi ja toiminnan vaikuttavuus 2. Palveluiden nykyaikaistaminen ja uudistaminen (ennaltaehkäisevä ote, palveluiden asiakaslähtöinen integrointi, palveluverkon optimointi, digitaalisuus, asiakas- ja ohjaustiedot palveluiden kehittämiseksi, käyttäjät mukaan palveluiden kehittämiseen) 3. Maakunnan, sen ydinseudun ja kuntien mutkaton suhde ja tarkoituksenmukainen toimivallanjako 4. Julkisen talouden kestävyysvajeen leikkaus (300 M )

17 4.2. Asukasvaikutukset Asiakkuuksien hallinnan näkökulmasta Maakuntien tilakeskus Oy tarjoaa maakunnan tilasuunnitteluun tukea, dataa ja asiantuntemusta (tiedolla johtaminen) Henkilöstövaikutukset Huomioitava kiinteistöpuolen osaavan henkilöstön saatavuus, josta voi tulla muutostilanteessa kilpailua. Osaavan henkilöstön tarve on erityisen suuri, kun uudet maakunnat aloittavat toimintansa. Siirtymässä nykyinen taso pitää kyetä säilyttämään sekä sopimusten siirrot ja keskeisten hankkeiden jatkuvuus hallitsemaan. Miten ja mistä työntekijäresursseista luodaan Maakuntien tilakeskuksen organisaatio niin, että se voidaan Pirkanmaalla jo käynnistää? Hatanpään sairaalan vuokraus päivystystoiminnalle: tarkoituksenmukaisin vuokraustapa olisi sellainen, joka muuttaisi nykyistä järjestelyä mahdollisimman vähän. Vuokraus tulisi toteuttaa siten, että kiinteistöihin liittyvä ylläpito tuotettaisiin nykyisin käytössä olevalla mallilla Tampereen tilakeskus liikelaitoksen kautta. Mikäli vuokrataan kylmänä, edellyttää YTneuvotteluita kiinteistönhoitohenkilöstön kanssa. Hatanpään sairaalan järjestelyt olisi tehtävä Tampereen ja PSHP:n välillä ennen kuin SOTE-järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle Vuokrasopimusten siirtyminen sisäisistä ulkoisiksi (kaupungilta maakunnalle), voi tulla tarvetta lisätä asiakaspalveluresurssia tilojen järjestelyyn ja vuokrasopimusten hoitoon liittyviin asioihin (kunnossapitotarpeet, investoinnit, muutot jne.)

18 4.4. Talous-, yritys- ja markkinavaikutukset Kiinteistökauppa kunnan ulkopuoliselle omistajalle saattaa näyttäytyä joissakin kunnissa houkuttelevammalta kuin vuokraus maakunnalle siirtymäajan jälkeen. Näin erityisesti valinnanvapauden piirissä olevan toiminnan osalta. Teknisen nykyarvon ongelmallisuus: Tekninen nykyarvo laskentatapana ei huomioi aikaelementtiä. Tämä voi johtaa siihen, että toiminnallisesti eri arvoiset tilat saavat saman vuokratason. Arvonlisäveroproblematiikka ja kustannusseuraukset kunnille: Siltä osin, kun kuntien vuokraamat kiinteistöt tulevat valinnanvapauden piiriin tulevan toiminnan käyttöön, kiinteistöt vuokrataan arvonlisäverottomalle toimijalle. Tällöin vuokrausta ei voi toteuttaa arvonlisäverollisena eikä kunnalle muodostu vähennysoikeutta kiinteistöinvestointien tai ylläpitokulujen arvonlisäverokustannuksista. Jos kiinteistö ei enää jatkossa ole vähennykseen tai palautukseen oikeuttavassa käytössä, niin kunnat joutuvat palauttamaan investointeihin liittyviä arvonlisäveroja valtiolle. Näissä tapauksissa myös kyseisiin kiinteistöihin liittyvien ylläpitokustannusten arvonlisäverojen vähennysoikeus poistuisi. Tämän arvioidaan aiheuttavan kunnille kansallisesti noin 50 miljoonan euron kustannukset. Syntyvät arvonlisäverokustannukset on korvattava kunnille. Kiinteistön siirtyessä arvonlisäverotuksessa vähennysoikeudettomaan käyttöön, on vuokratasoa tarkastettava ottaen huomioon vuokranantajalle muutoksesta aiheutuvat lisäkustannukset. Myös Maakuntien tilakeskukselle siirtyvissä ulkoisissa vuokrasopimuksissa tulee huomioida, että mitään vuokrasopimuksissa olevaa kustannusriskiä ei jää kunnille. Vuokrantarkistuksiin voi olla tarvetta esimerkiksi yhtiöittämisjärjestelyjen johdosta. Pirkanmaa kuuluu tiheän palveluverkon alueisiin, jossa tarve verkon optimointiin on suuri. Tämä synnyttää kiinteistöriskin erityisesti maakunnan vanhojen kiinteistöjen osalta. Katso tarkemmin loppuraportin kappale 2.2. sekä lue lisää:

19 4.5. Ympäristövaikutukset Lopullinen fyysinen palveluverkko ja palvelutuotannon mobiilit/sähköiset ratkaisut määrittävät asiakkaiden liikkumistarpeen. Digitalisaatio muokkaa fyysistä palvelutilaverkkoa vähentäen muun muassa asukkaiden liikkumistarvetta ja kiinteistö- /tilainvestointeja. Palveluverkon, asumisen, liikenteen ja maankäytön (PALM) periaatteet määrittävät saavutettavuuden kysymyksiä ja ovat ensisijaisesti poliittisia periaatelinjauksia. Ratkaisevaa ympäristövaikutusten näkökulmasta on, perustuuko fyysinen palveluverkko ensisijaisesti saavutettavuuteen joukkoliikenteellä ja kuinka maakunnan keskuksia onnistutaan kehittämään saavutettavina palvelukeskittyminä. Kokonaisvaltaisella PALM-suunnittelunäkökulmalla voidaan saavuttaa huomattavia ympäristöhyötyjä sekä sujuvoittaa asukkaiden liikkumista ja optimoida tilojen kustannustehokasta sijoittumista

20 5. Yhteistyö ja yhdyspinnat 5.1. Yhteistyö kuntien, maakuntien ja valtion kanssa Palveluverkko-, asuminen-, liikenne- ja maankäyttökokonaisuus (PALM) keskeinen maakunnan ja kunnan vuoropuhelua kokoava alusta ja yhteistyön väline. Kuntien ja maakunnan on laadittava yhdessä pitkän aikavälin suunnitelmana. Teemaryhmä korostaa, että kuntien SOTE-kiinteistöistä ja -tiloista pitää olla pitkän tähtäimen kunnossapito- ja investointisuunnitelma, joka antaa kokonaiskuvan kiinteistöjen kunnosta, tulevista korjaustarpeista, niiden ajankohdista ja mahdollisista kustannuksista. Kuntien on huolehdittava, että Maakuntien tilakeskus Oy:lle vuokratut tilat sopivat käyttötarkoitukseensa. Kun kunnilla ei ole tietoa jatkuvuudesta, löytyykö intoa panostaa tilojen kunnossapitoon ja investoida toiminnallisiin muutoksiin ja peruskorjauksiin? Kuka tekee investoinnit siirtymäkaudella? Maakuntien tilakeskus Oy on keskeinen kumppani uusille maakunnille, erityisesti siirtymävaiheessa sopimusmenettelyt kuntien suuntaan korostuvat

21 5.2. Maakunnallinen tukipalveluselvitys ja kiinteistöt Selvitys sisältää maakunnallisten tukipalveluiden kokonaisuuden (ml. ateria-, laitos- ja puhtauspalvelut, hankinta- ja logistiikka, ICT, TAHE, osaltaan kiinteistöt) ja kuntayhteistyön mahdollisuuksien/kiinnostuksen kartoittamisen. Tavoitteena on hahmotella vaihtoehtoisia tukipalveluiden kokoamisen malleja, niiden heikkouksia ja vahvuuksia. Teemaryhmät tuottavat kunkin substanssiteeman sisällöt ja tarpeet selvityshenkilölle. Selvityksen laatii Deloitte ja se valmistunee alkukesästä. Tukipalveluselvityksen toivotaan ottavan kantaa siihen, tekeekö maakunta tiivistä ja laajaa yhteistyötä kuntien kanssa vai perustuuko tukipalvelutoiminta enemmänkin maakunnan ja kuntien omiin ratkaisuihin (tiivis ja kokonaisvaltainen vs. hajautunut tukipalvelukenttä). Tiloihin tarjottavat käyttäjäpalvelut tulisi selvittää ja sopia osana tukipalveluselvityskokonaisuutta

22 6. Kohti väliaikaishallintoa 6.1. Ryhmälle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Teemaryhmä on kokoontunut yhteensä kuusi kertaa. Esivalmisteluvaiheen työskentely ja mm. kiinteistöjen perus- ja sopimustietojen inventointi on ollut riippuvaista valtakunnallisista linjauksista ja Maakuntien tilakeskuksen määrittelemästä prosessista. Työryhmän alkuperäistä tehtävää on päivitetty ja valmistelun fokus on muuttunut hieman syksystä Tehtävä koostuu kahdesta kokonaisuudesta: 1) Koordinoida siirtyvien ja vuokrattavien kiinteistöjen, tilojen ja omaisuuden maakunnallinen kysely Maakuntien Tilakeskuksen projektiryhmän asettamien tavoitteiden mukaisesti sekä 2) arvioida omaisuusjärjestelyjen vaikutuksia Pirkanmaan kuntien talouteen. Lisäksi teemaryhmä selvittää keinoja, joilla käyttämättömien tilojen vaikutusta kuntatalouteen voidaan lieventää. Tavoite : Siirtymäkauden ajaksi Maakuntien tilakeskukselle siirtyvien tilojen ja sopimusten inventointi (sairaanhoitopiirit, kunnat) on käynnistetty ja valmistuvat Maakuntien tilakeskuksen projektiryhmän edellyttämässä aikataulussa. Muut väliaikaishallinnon edellyttämät selvitykset laadittu tai käynnissä. Tavoite : Toiminnan häiriötön jatkuminen on turvattu tilahallinnon osalta. Alkuperäinen tavoite toteutunee kuntien tilojen ja sopimusten kartoittamisen osalta, mikäli Maakuntien tilakeskus Oy saa kilpailutettua suunnitellussa aikataulussa selvitystyön toteuttajan. Aikataulutavoitteet on määritelty voimaanpanolaissa ja hankittavassa palvelukuvauksessa (ks. loppuraportin kpl 6.3.). Teemaryhmä tukee alueellisesti Maakuntien tilakeskuksen selvitystä sekä tarjoaa substanssiasiantuntemusta väliaikaishallintoon rekrytoitaville sopimusten kokoajille. Omaisuusjärjestelyjen vaikutukset kuntatalouteen: Teemaryhmä ei ole juurikaan arvioinut muuten kuin tässä raportissa esiin nostettujen yleisten huomioiden muodossa (kappaleet 2.2. ja 4.4.). Omaisuusjärjestelyjen vaikutuksia kuntiin ja maakuntiin on arvioitu melko laajasti lakiluonnoksen yleisperusteluosassa (HE maakuntalaki ja sote-järjestämislaki, s ). Analyysin syventäminen Pirkanmaan kontekstissa laadittava väliaikaishallinnon aikana (7/ /2018)

23 6.2. Teemaryhmän keskeiset viestit jatkovalmisteluun Jatkovalmistelussa on selvitettävä ainakin: Konkreettinen selvitys digitalisaation käytännön vaikutuksista palvelutilaverkkoon. Palvelutilaverkossa säilyvien tilojen määrittely ja sen perusteella neuvottelu omistajan kanssa joko kiinteistöjen ostosta tai jatkovuokrauksesta. Palvelutilaverkosta poistuvien kiinteistöjen kartoittaminen ja niistä luopumisen aikataulun määrittely, jotta kunnille jää mahdollisuus minimoida luopumisesta mahdollisesti syntyvät haitalliset vaikutukset esimerkiksi kehittämällä kiinteistö muuhun käyttöön tai realisoimalla muulla tavoin. Tehtävä analyysi omaisuusjärjestelyjen vaikutuksista Pirkanmaan kuntien talouteen, kun siirtymäajan jälkeen palvelutilaverkossa säilyvät tilat ovat tiedossa. Miten käyttämättömien tilojen vaikutusta kuntatalouteen voidaan lieventää? Väliaikaishallinnon on laadittava tilatarpeisiin kohdentuva investointisuunnitelma yhteistyössä Maakuntien tilakeskuksen kanssa osana palvelumallin ja -verkon suunnittelutyötä. Myös kunnissa valmistelussa olevien SOTE-hankkeiden valmistelun siirtämisestä maakunnan vastuulle tulee sopia. Näin varmistetaan toiminnan häiriötön jatkuminen. Kartoitettava sopimusteknistä eriyttämistä vaativat tilanteet, joissa julkiselle toimijalle vuokrattuja tiloja käyttävät yksityiset toimijat (hyvinvointikeskustyyppiset tilaratkaisut). Selviävät todennäköisesti maakuntien tilakeskuksen toteuttaman kyselyn yhteydessä. Muita huomioita: Maakunnan yhtenäisiä vuokrasopimuskäytäntöjä voisi edistää esimerkiksi Seututipan kautta. Toimintatavat olisi ehkä helpompi sisäistää myös päätöksenteossa. Tällä hetkellä kunnissa on tieto, että nk. erityisryhmien palveluilla tuettu asumisen olisi maakunnan järjestettäväksi siirtyvää SOTE-palvelua. Käytännön toimintatapoja ei kuitenkaan ole kuvattu. Nykytilanteessa asukkaat ovat usein huoneenvuokralain mukaisessa sopimussuhteessa joko palveluntuottajaan tai kuntaan. Arvonlisäverovähennysoikeuden mahdollinen poistuminen lisää asumiskustannuksia ja edelleen mahdollisesti myös asumistukimenoja

24 6.3. Resurssitarpeet ja aikataulukysymykset Resurssitarpeet 8/ /2018 Kiinteistöalan asiantuntijat ja tehtävät: Vuokrasopimusten kokoamisen ja yhdenmukaisen aineiston tuottamisen maakunnalliset avustamistehtävät (Maakuntien tilakeskus koordinoi kyselyn) Vuokratilojen soveltuvuuden arviointi. Tulevan asiakkaan (käyttäjän) vastuuhenkilö tiloihin liittyvien sopimusneuvotteluiden osalta. Kiinteistöjen investointisuunnitelman laatiminen yhteistyössä Maakuntien tilakeskuksen kanssa (työpari mahdollisesti palveluverkkoasiantuntijan kanssa). Aikataulut ja selvitysprosessin kuvaus Voimaanpanolain 19 ja 23 :n mukaan sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit ja maakuntien liitot (maakuntaan siirrettävät lakisääteiset kuntayhtymät) tekevät viimeistään maakunnille yksityiskohtaisen selvityksen mm. kuntayhtymän omaisuudesta, veloista, vastuista ja sopimuksista. Kunnan on tehtävä vastaavanlainen selvitys siirtyvästä omaisuudesta, sopimuksista ja kunnalta vuokrattavista toimitiloista mennessä. Maakunta käsittelee kuntien ja kuntayhtymien selvityksen ja päättää sen pohjalta sopimusten ja irtaimen omaisuuden siirtymisestä maakunnalle. Maakunnan on viimeistään lähetettävä kirjallinen ilmoitus maakunnan vastuulle siirtyvien velkojen, vastuiden ja sopimusten velkojille ja sopimusosapuolille. Maakuntien tilakeskus Oy käynnistää kilpailutuksen kunnista maakuntiin siirtyvien rakennusten/tilojen perus- ja sopimustietojen keruusta sekä siirtymäkauden vuokrien määrittelystä toukokuussa Tähän liittyen Maakuntien tilakeskus on tilannut Trellum Oy:ltä kilpailutuksen palvelukuvauksen, jonka on tarkoitus antaa prosessista kiinnostuneille palveluntuottajille käsitys siitä, mitä on tarkoitus tehdä. Toimittajakilpailutus tehdään touko-kesäkuussa, vuokranmäärityshankkeen on tarkoitus alkaa Suunnitelman mukainen perus- ja sopimustietojen keruu valmistuu mennessä (ks. tarkemmin seuraava dia)

25

26 Lakisääteisistä kuntayhtymistä siirtyvä omaisuus ja selvitysaikataulu

27 Kunnilta vuokrattava/siirtyvä omaisuus ja selvitysaikataulu

28

29 Maakunnan omaisuuden, sopimusten ja vastuiden siirto palvelukeskukselle (Maakuntien tilakeskus Oy)