Etelä ja Länsi Suomi ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA RAKENNERAHASTOKAUDELLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä ja Länsi Suomi ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA RAKENNERAHASTOKAUDELLE"

Transkriptio

1 Etelä ja Länsi Suomi ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA RAKENNERAHASTOKAUDELLE Luonnos

2 Sisällys 1 Johdanto Suunnitelma alue Suunnitelman valmisteluprosessi Ohjelmakauden tulokset ja johtopäätökset Suunnitelma alueen kehitysnäkymät Nykytila, haasteet ja kehityspotentiaali Toimintalinjat TL 1 Pk yritysten kilpailukyvyn parantaminen TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin tukeminen) TL 3 Vähähiilisen talouden edistäminen TL 5 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) TL 6 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen TL 7 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) Syrjäytymisen ehkäisyn erityistoimet Alueet ja kohderyhmät Erityistoimet ja niiden rahoitus Horisontaaliset periaatteet Sukupuolten tasa arvo Kestävä kehitys Yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys Toimeenpanojärjestelmä Hallinto YSK rahastojen ja kansallisen toiminnan työnjako ja koordinaatio Alueellisten ja valtakunnallisten toimien työnjako ja koordinaatio Kaupunkikehittäminen Paikallinen yhteisölähtöinen kehittäminen Itämeren alueen kehittäminen Kansainvälinen yhteistyö Rahoitussuunnitelma LIITE 1 Alueiden erityispiirteet ja kehityshaasteet

3 1 Johdanto 1.1 Suunnitelma-alue Tämä Etelä- ja Länsi-Suomen (ELSA) rakennerahastojen alueellinen suunnitelma kattaa Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Uusimaan ja Varsinais-Suomen maakunnat. Etelä- ja Länsi-Suomi muodostavat Suomen ydinalueen, kun puhutaan yritystoiminnasta, koulutuksesta tai innovaatioista. Alueella asuu 75 % Suomen väestöstä ja alueella tuotetaan 80 % maamme bruttokansantuotteesta. ELSA-ohjelma-alue käsittää lähes kokonaan Suomen kehittyvän kaupunkiseuturakenteen sekä niiden läheisyydessä sijaitsevat maaseutumaiset alueet. Maakuntien lähtökohdat ja valmiudet vastata niitä kohtaaviin haasteisiin vaihtelevat kuitenkin suuresti: metropolialueen kehitystekijät ovat aivan eri luokkaa kuin alueen pohjoisimpien tai kaakkoisosien. Lisäksi jokaisessa maakunnassa on sekä hyvin kehittyviä että haasteellisempia alueita. 3

4 1.2 Suunnitelman valmisteluprosessi EU:n komissio julkaisi ohjelmakautta koskevat asetusehdotuksensa lokakuussa Rakennerahasto-ohjelmien valmistelusta ja toimeenpanosta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EY) N:o xx/2013. Tässä ns. yleisasetuksessa määritellään kaikkien YSK-rahastojen osalta toimintaa koskevat yleiset säännökset, toiminnan sisältö, varojen jako ja hallinnointimenettelyt. Rakennerahastoista säädetään lisäksi rahastokohtaisissa asetuksissa eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan aluekehitysrahastoa ja investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvosoton asetus Euroopan sosiaalirahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta. Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun -strategia ohjaa rakennerahastokauden 2020 valmistelua. Tämän unionin strategian tavoitteet muunnetaan yhteisen strategiakehyksen (CSF) rahastojen keskeisiksi toimenpiteiksi ja siten varmistetaan, että yhteisen strategiakehyksen rahastojen tuki on yhtenäistä unionin talous- ja työllisyyspolitiikkojen kanssa ja että se täydentää unionin muita välineitä. Komission ja jäsenvaltion kesken solmittavalla kumppanuussopimuksella vahvistetaan yhteisen strategiakehyksen rahastojen varojen käyttöä koskeva strategia ja prioriteetit. Kumppanuussopimus valmistellaan noudattaen kumppanuusperiaatetta ja monitasoisen hallinnon periaatetta. Kuvio x: Strategisen ohjelmatyön malli Kansallinen valmistelu Ohjelmakaudelle Suomeen laaditaan yksi EU:n rakennerahastojen investointi kasvuun ja työllisyyteen tavoitteen mukainen ohjelma-asiakirja, joka sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston että Euroopan sosiaalirahaston toimet. Ohjelma sisältää pääosin alueellisesti 4

5 rahoitettavia ja toteutettavia hankkeita ja osa ohjelman rahoituksesta voidaan käyttää ministeriöiden valitsemiin strategisesti tärkeisiin valtakunnallisiin teemoihin. (HALKE ) Taulukko x: Hallinnon ja aluekehittämisen ministerityöryhmän (HALKE) linjauksen ( ) mukaisesti ohjelma valmistellaan ja toteutetaan kahdella suuralueella eli Etelä- ja Länsi-Suomessa sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Alueellisen suunnitelman valmistelusta vastaavat aluekehityslain mukaisesti maakunnan liitot yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden ohjelman toteuttamiseen osallistuvien sekä alueen kehittämisen kannalta merkittävien tahojen kanssa. Alueellisen suunnitelman on perustuttava Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädännön lisäksi alueen maakuntaohjelmiin ja työ- ja elinkeinoministeriön antamiin valtakunnallisiin linjauksiin. Kansallisesti Euroopan unionin rakennerahastojen toimintaa ohjaa rakennerahastolaki, jossa määritellään erityisesti ohjelmien toimeenpanosta ja hallinnoinnista. Lisäksi alueiden kehittämisestä annettu laki (aluekehityslaki) määrittelee alueiden kehittämis- ja ohjelmatyön perustaksi pitkän aikavälin strategisen maakuntasuunnitelman ja sitä täsmentävän maakuntaohjelman, joka on lyhyemmän aikavälin toimenpideohjelma. Aluekehitysviranomaisena ohjelmatyön koordinoinnista ja yhteensovituksesta rakennerahastotoimien kanssa maakunnassa vastaa maakunnan liitto. 5

6 Alueellisen suunnitelman valmistelu Etelä- ja Länsi-Suomessa Etelä- ja Länsi-Suomen alueellisen suunnitelman valmistelu käynnistettiin työ- ja elinkeinoministeriön maakunnan liitoille lähettämän kirjeen pohjalta. Maakunnat valitsivat valmistelua koordinoivaksi maakunnan liitoksi Päijät-Hämeen liiton, yhteyshenkilönä Mari Kuparinen (varalla Jukka Alasentie, Pirkanmaan liitto). Valmistelua varten nimettiin ELSA työryhmä, jossa on edustajat kustakin Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnan liitosta ja ELYkeskuksesta sekä kolme suurten kaupunkien edustajaa. ELSA työryhmän kokoonpano: Etelä-Karjalan liitto Etelä-Pohjanmaan ELY Etelä-Pohjanmaan liitto Helsingin kaupunki Hämeen ELY Hämeen liitto Kaakkois-Suomen ELY Keski-Suomen ELY Keski-Suomen liitto Kymenlaakson liitto Pirkanmaan ELY Pohjanmaan ELY Pirkanmaan liitto Pohjanmaan liitto Päijät-Hämeen liitto Uudenmaan ELY Uudenmaan liitto Satakuntaliitto Satakunnan ELY Tampereen kaupunki Turun kaupunki Varsinais-Suomen ELY Varsinais-Suomen liitto Susanna Kaskinen Pekka Rinta-Jouppi (varalla Johanna Latvala) Heli Rintala Mirja Eklund Sinikka Kauranen Matti Lipsanen Jouko Lankinen Antti Hänninen Pirjo Peräaho Jussi Lehtinen Kristiina Karppi (varalla Leena Tuunanen) Kristin Sundqvist-Strandin (varalla Henrik Broman) Jukka Alasentie Varpu Rajaniemi (varalla Niklas Ulfvens) Jaana Simola (varalla Marja Koivula) Taina Lommi Ilmi Tikkanen Viveka Lanne Maija Saari (varalla Mirja Hinkkanen) Kirsi Nurminen Sami Savolainen Teija Nokka Tarja Nuotio Alueet toimittivat työ- ja elinkeinoministeriölle ensimmäiset luonnokset alueellisista suunnitelmista, jotka keskittyivät ohjelmakauden kokemuksiin ja suunnitelma-alueen keskeisten haasteiden ja mahdollisuuksien tunnistamiseen ja sitä kautta määrittivät, mihin asioihin halutaan muutosta. Työ- ja elinkeinoministeriö ohjeisti tarkemmin EAKR-toimenpideohjelmien laadintaa kirjeellään maakunnan liitoille Valmistelun pohjana käytettiin työ- ja elinkeinoministeriön johdolla koottua muistiota ( ) ohjelman painopisteistä. HALKE vahvisti ohjelman temaattiset painopisteet Kumppanuusperiaate valmistelussa toteutettiin pääosin maakunnan yhteistyöryhmien (MYR) kautta. MYR:eissä ovat edustettuina maakunnan liitot ja niiden jäsenkunnat, ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset sekä alueen kehittämisen kannalta keskeiset tahot, kuten työmarkkina- ja 6

7 elinkeinojärjestöt, sekä muut kansalaisyhteiskuntaa edustavat tai ympäristöjärjestöt ja sukupuolten tasa-arvoa edistävät järjestöt. Suuralueen MYR:t kytkettiin mukaan alueellisen suunnitelman valmisteluun sen eri vaiheissa. Kaikissa MYR:eissä käytiin alkukeskusteluja tulevan ohjelmakauden valmistelusta jo syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana. Lisäksi MYR:t ovat käsitelleet alueellista suunnitelmaa luonnosvaiheissa 1 ja 2 sekä tulevat hyväksymään lopullisen alueellisen suunnitelman keväällä Syyskuussa 2012 järjestettiin lisäksi 11 maakunnan yhteistyöryhmän yhteisseminaari, jonka aiheena oli rakennerahastokauden valmistelu. MYR:ien yhteisseminaari järjestettiin Tampereella ja siihen osallistui noin 170 henkeä. Laissa viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 200/2005 (SOVAL) sekä sitä täydentävässä valtioneuvoston asetuksessa 347/2005 säädetään velvollisuudesta arvioida suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutuksia niiden valmistelun yhteydessä. Vaikutusten arviointi on viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien valmisteluun liittyvä prosessi, joka tukee suunnitelman tai ohjelman valmistelua, toteutusta ja seurantaa sekä valmisteluun liittyvää vuorovaikutusta. Arviointi tuottaa ensisijaisesti tietoa suunnitelman ja sen vaihtoehtojen vaikutuksista, mutta myös edistää osallistumista ja yhteistyötä. Etelä- ja Länsi-Suomen rakennerahastojen alueellisen suunnitelman ympäristöselostuksessa kuvataan Etelä- ja Länsi-Suomen alueellisen suunnitelman toteuttamisen keskeiset ympäristövaikutukset. Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelutyö käynnistettiin keväällä 2012, mutta ohjelman ja suunnitelmien SOVA-prosessi käynnistyi syksyllä 2012, kun HALKE oli jo linjannut rakennerahastojen painopisteet. SOVAprosessista aluetasolla vastaa alueellisen suunnitelman koordinaatiosta vastaava maakunnan liitto eli Päijät-Hämeen liitto. SOVA-prosessin tueksi ja ympäristöselostuksen laatimiseksi perustettiin ELSA työryhmän alaisuuteen ns. SOVA-työryhmä, jota johtaa Teija Nokka Varsinais- Suomen ELY-keskuksesta. SOVA-työryhmän jäseninä ovat Mari Kuparinen ja Anu Pousi Päijät- Hämeen liitosta, Frank Hering Kymenlaakson liitosta, Leena Ivalo Pirkanmaan ELY-keskuksesta, Riitta Salasto Uudenmaan ELY-keskuksesta ja Anne Savola Satakuntaliitosta. Alueellinen suunnitelma sisältää alueiden kuvaukset Etelä- ja Länsi-Suomen yhdentoista maakunnan (Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Häme, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Päijät-Häme, Satakunta, Uusimaa ja Varsinais-Suomi) sekä suurten kaupunkiseutujen nykytilasta ja kehitysnäkymistä, niiden pohjalta laaditut kehittämisen strategiset tavoitteet sekä kehittämistyön määritellyt toimintalinjat, rahoitussuunnitelman ja menettelytavat. EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudelle laaditaan alueellisten suunnitelmien ja valtakunnallisten toimien suunnitelman pohjalta Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma, joka sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. 1.3 Ohjelmakauden tulokset ja johtopäätökset EAKR Kuluvan rakennerahastokauden tuloksiin ja vaikutuksiin ollaan yleisesti tyytyväisiä. EAKRhankkeiden strategisuus ja vaikuttavuus aluekehitykseen on parantunut. Maakunnissa on löydetty vaikuttavia hankekokonaisuuksia ja hankkeilla on saavutettu alueiden kilpailukykyä pitkällä tähtäimellä parantavia tuloksia. Taustalla on usein ollut klusteripohjainen lähestymistapa sekä laaja 7

8 yhteistyö rahoittajien ja hanketoimijoiden kesken. Sisällöllisesti on pyritty pitämään kiinni ohjelman osaamispainotteisesta pitkän tähtäimen strategiasta. Strategiset painotukset vaihtelevat maakuntien välillä ja strategiaa toteutetaan eri maakunnissa erilaisin painotuksin. Tämä saattaa hämärtää strategisuutta koko ohjelman tasolla ja siksi strategisen fokuksen kirkastaminen on tulevalle ohjelmakaudelle tarpeen. Haasteita ohjelmatyölle on aiheuttanut yleisen taloudellisen tilanteen muuttuminen vuoden 2008 aikana, minkä johdosta yritystukien kysyntä on ollut paikoin ennakoitua laimeampaa. Monet yritysten kehittämishankkeet ovat tähdänneet olemassa olevien työpaikkojen turvaamiseen ja ennen kaikkea yritysten tulevaisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseen. Taloudellinen ilmapiiri ei myöskään ole ollut paras mahdollinen uuden yritystoiminnan synnylle eikä yritysten voimakkaalle kasvulle. Jatkossa yritysten kehittämisen painopistettä tulisi siirtää enemmän lisäarvoa tuottaviin tukikohteisiin, esimerkiksi tuotekehityksen, kansainvälistymisen, sekä yritysryhmien ja -verkostojen tukemiseen uusien työpaikkojen luomiseksi. Erityisesti rakennemuutosalueilla on saatu hyviä kokemuksia seudullisten kehittämisyhtiöiden osaamista ja verkostoja hyödyntävistä monenkeskisistä elinkeinopoliittisista hankkeista, joilla on rakennettu pohjaa tulevaisuuden kasvulle. Äkilliseen rakennemuutokseen reagoinnista pitää siirtyä jatkuvan muutoksen hallintaan. Tutkimus- ja oppimisympäristöjen kehittämiseen tehdyt panostukset ovat tuottaneet pääosin hyviä tuloksia. Yritysten, oppilaitosten ja julkisten välittäjäorganisaatioiden yhteistyö on parantunut ja edellytykset yritysten tuotekehitykselle sekä osaavan työvoiman kouluttamiselle ovat nyt paremmat kuin aiemmin. Jatkossakin tulee varmistaa, että toteutettavat hankkeet ovat yrityslähtöisiä ja palvelevat alueen elinkeinoelämän tarpeita. Toimintalinja 3 on Etelä- ja Länsi-Suomen ohjelman yksi hitaimmin edistyneistä toimintalinjoista. Se tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia ja tämän arvioinnissakin esiin nousseen hajanaisuutensa vuoksi vaikeasti hakijoille markkinoitava. Toisaalta pysyvistä luonnonhaitoista kärsivillä alueilla (esim. saaristossa) saavutettavuuteen ja vetovoimaan liittyvillä hankkeilla on kuitenkin ollut suuri paikallinen merkitys. Yksi toimintalinjan fokusalueista on ollut palvelukokeilut ja yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön vahvistaminen hyvinvointipalvelujen tuotannossa. Jatkossa ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin vastaaminen ja hyvinvointipalvelujen turvaaminen on keskeinen haaste koko yhteiskunnalle ja siksi tulevalla ohjelmakaudella tulee tukea vastaavia palvelutuotannon tuottavuutta kehittäviä, yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä lisääviä ja käyttäjälähtöisiä sekä sosiaalisia innovaatiota hyödyntäviä hankkeita. Kaupunkiulottuvuus sisältyy nykyisellä ohjelmakaudella Etelä ja Länsi-Suomen EAKR-ohjelmiin rakennerahastostrategian mukaisesti ja sitä toteutetaan pääkaupunkiseudulla sekä Tampereen, Turun ja Vaasan seuduilla. Hankkeilla on tuettu kaupunkialueiden viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden parantamista, innovaatiokykyä ja sosiaalista koheesiota. Myös jatkossa kaupunkiseutujen kehittämiseen tulee panostaa sekä EAKR- että ESR-rahoituksella. Ylimaakunnallinen hanketoiminta on toiminut hyvin Etelä-Suomessa ja luonut suuralueelle uutta yhteistyöhön perustuvaa kehittämiskulttuuria. Sen sijaan Länsi-Suomessa valittu toimintamalli ei ole tuottanut toivottuja uusia käytäntöjä. 8

9 ESR Työllisyyskehitys on ollut pääosin myönteistä, mutta alueelliset erot työllisyyskehityksessä ovat lisääntyneet ja rakennemuutoksesta kärsivät alueet ovat olleet työllisyyden suhteen haasteellisessa tilanteessa. Haasteena on edelleen työmarkkinoiden osittainen toimimattomuus, joka on vaikeuttanut joidenkin ryhmien työllistymistä. Välityömarkkinoiden luominen on auttanut näiden ryhmien työllistymistä. Osittain suhdannepoliittista syistä on tavanomaisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrää ESR-hankkeissa rahoituskauden aikana nostettu eikä kehittämisnäkökulma ole aina ollut kovin vahva. Jatkossa ESR-hankkeiden innovatiivisuuden tasoa on nostettava. ESR-ohjelmasta voidaan yleisesti todeta, että ohjelmatyö on edennyt sekä määrällisesti että laadullisesti hyvin. Pienehköjä eroja toimintalinjojen välillä tosin on. ESR-ohjelma toteuttaa asetettuja strategisia tavoitteita hyvin. Tulevalla ohjelmakaudella tulee erityisesti kiinnittää huomiota ja varautua hitaasti eteneviin rakenteellisiin muutoksiin, kuten esim. väestön ikääntyminen ja yhteiskunnan huoltosuhteen heikkeneminen. ESR-ohjelmassa on tuettu uutta ja kasvuhakuista yrittäjyyttä sekä yritysten kansainvälistymistä neuvonnan, ohjauksen ja koulutuksen avulla etenkin uusilla aloilla ja palvelusektorilla. ESR - toimilla on voitu kehittää ja vahvistaa maakuntien osaamisperustaa. Lisäksi on kehitetty publicprivate -yhteistyön toimintatapoja ja rakenteita sekä moniammatillista yhteistyötä esim. pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työmarkkinoille pääsyn edistämiseksi. ESR-kehittämishankkeilla on myös pyritty lisäämään oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä koulutuksen työelämävastaavuuden lisäämiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Innovaatiojärjestelmän kehittämisverkostojen synnyttäminen ESRtoimenpiteillä on myös vahvistanut innovaatiotoimijoiden yhteistyötä. Haasteena ESR-ohjelman toteutuksessa nykyisellä ohjelmakaudella on ollut hallinnon raskaus ja toteutuksen sekä rahoituksen pirstaloituminen valtakunnalliseen ja alueelliseen osioon. Kokemukset ESR:n valtakunnallisista kehittämisohjelmista ja niiden alla toteutetuista hallinnon itse toteuttamista hankkeista ovat vaihtelevia ja jatkossa tarvitaan kunnianhimoisempia tavoitteita. Yhteenveto Maakunnan liitot ja ELY-keskukset tekevät hyvää yhteistyötä. Maakunnan yhteistyöryhmien rooli on kehittynyt ja vakiintunut. Maakunnissa tehty ohjelmatyö on ohjannut hanketoimintaa yhä paremmin ja rakennerahastojen rahoitus tukee kansallisen rahoituksen tavoitteita, mm. osaamiskeskusohjelmaa sekä kansallista työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa. Valtakunnallisista hankkeista ja ohjelmista saadut kokemukset ovat vaihtelevia eikä niiden jatkamista varauksetta maakunnissa kannateta. Tehdyt panostukset pääomasijoitustoimintaan eivät ole tuottaneet toivottuja tuloksia. Toimet rakennerahastotoiminnan hallinnon yksinkertaistamiseksi ovat olleet oikean suuntaisia. Etenkin uudet rahoitusmallit ovat lupaavia. Rahoituskauden aloitusvaiheen ongelmista tulee ottaa oppia tulevalle kaudelle. 9

10 EU:n komission tavoitteena olevat älykäs, kestävä ja osallistava kasvu vastaavat hyvin Etelä- ja Länsi-Suomen näkemystä aluetta kohtaavista kehittämistarpeista. Tulevan ohjelmakauden valmistelussa tulee varmistaa maakuntien ja alueiden omista vahvuuksista ja erityispiirteistä kumpuava EU 2020-strategian tavoitteisiin tähtäävä kehittäminen. Alueille tulee antaa mahdollisuuksia verkostoitua ja kehittää uusia yhteisiä toimintatapoja ja -malleja, myös yli hallinnollisten rajojen. Itämeri-strategian tulee näkyä tulevan ohjelmakauden kansainvälistymispainotuksissa ja rajat ylittävissä yhteistyöverkostoissa. 10

11 2 Suunnitelma-alueen kehitysnäkymät 2.1 Nykytila, haasteet ja kehityspotentiaali Etelä- ja Länsi-Suomen alue (ELSA) muodostuu kolmesta NUTS 2 alueesta (Helsinki-Uusimaa, Etelä-Suomi ja Länsi-Suomi) ja 11 maakunnasta. ELSA:n väkiluku on 75 % koko maan väkiluvusta ja se tuottaa 79,9 % maamme bruttokansantuotteesta. Alue on siis Suomen menestyksen ja kilpailukyvyn kannalta avainasemassa. Toisaalta alueen sosiaaliset ja työttömyysongelmat ovat paikoitellen maan pahimpia. Kahtiajakoisuus tai moni-ilmeisyys kuvaavatkin hyvin alueen luonnetta. Alueella on maamme ainoa metropolialue ja maamme kymmenestä suurimmasta kaupungista alueella on 8. Kuntia on yhteensä 196 ja niiden keskikoko on lähes asukasta. Kolmessa kunnassa on alle asukasta, kun taas Helsingissä asukkaita on yli Alueen väkiluku ylitti 4 miljoonan rajan vuonna Vuoden 2011 lopussa alueella asui asukasta. Vuodesta 2005 väkiluku on kasvanut noin :lla. Koko 2000-luvun väkiluku on kasvanut ja Suomen kokonaisväkiluvun kasvu on kohdistunut Etelä- ja Länsi-Suomeen muun maan menettäessä väestöään. Väestö ikääntyy nopeasti Etelä- ja Länsi-Suomessa. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2025 mennessä yli miljoonaan henkilöön. Kasvua nykytilasta on noin henkeä. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa 17,8 %:sta (2011) 23,4 %:iin (2025). Naisten osuus yli 65-vuotiasta on noin 58 % ja se laskee hieman vuoteen 2025 mennessä. Yli 65-vuotiaiden määrän kehitys Etelä- ja Länsi-Suomessa Naiset Miehet

12 Maamme 16 yliopistosta Etelä- ja Länsi-Suomen alueella on 13. Opiskelijoita näissä on yhteensä lähes Yliopistokeskuksia Suomessa on 6 joista 3 ELSA:lla. Ammattikorkeakouluja on alueella 17 maamme 26 ammattikorkeakoulusta. Koulutusaste on noussut alueella tasaisesti. Tutkinnon suorittaneita on jo lähes 70 %. Sukupuolten kohdalla merkittävin ero on korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneissa, jossa naisten osuus on noin 6 %-yksikköä korkeampi kuin miesten. Koulutusasteen kehitys ,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 Tutkinnon suorittaneet yhteensä miehet Tutkinnon suorittaneet yhteensä naiset Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa miehet Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa naiset Korkeakouluaste % miehet 10,0 0, Koulutusaste Korkeakouluaste % naiset 12

13 Työllisyys ja yritystoiminta Työpaikat ovat vähentyneet ohjelma-alueella vuodesta 2007 noin 2 % eli työpaikkaa. Etenkin teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet (15,5 %). Yrittäjiä alueella on noin ja heidän osuutensa työpaikoista on kasvanut hieman. Yrityksillä oli 2010 alueella yhteensä toimipaikkaa, näissä henkilöstöä ja liikevaihtoa mrd % Yhteensä ,0 % (A) Maa, metsä ja kalatalous ,5 % (B, D E) Kaivostoiminta; Sähkö, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi, viemäri ja jätehuolto ,6 % (C) Teollisuus ,5 % (F) Rakentaminen ,7 % (G I) Tukku ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus ja ravitsemistoiminta ,6 % (J) Informaatio ja viestintä ,6 % (K) Rahoitus ja vakuutustoiminta ,3 % (L) Kiinteistöalan toiminta ,5 % (M N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto ja tukipalvelutoiminta ,2 % (O Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys ja sosiaalipalv ,9 % (R U) Muut palvelut ,0 % (X) Toimiala tuntematon ,3 % Aluekehityksen potentiaalista suurin osa sijaitsee Etelä- ja Länsi-Suomen alueella. Samaan aikaan kehityshaasteet ovat mittavia. Työttömyysaste on edelleen korkea osassa aluetta ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys on noussut. Työttömyysaste oli kesäkuussa 2011 koko alueella 8.5 %. Korkein työttömyysaste oli Keski-Suomessa, 11,7 % ja matalin Pohjanmaalla, 5,7 %. 13

14 Pitkäaikaistyöttömät Alle 25 vuotiaat työttömät 0 Vuonna 2008 alkanut talouden taantuma on lisännyt selvästi miesten työttömyyttä enemmän kuin naisten. Työpaikkavähennykset ovat kohdistuneet etupäässä perinteiseen teollisuuteen ja mm. ICT-alalle. Miesten ja naisten työttömyyden kehitys (elokuun tieto vuosittain) Miehet Naiset Alueella on paikkakuntia, jotka kärsivät voimakkaasta perinteisen teollisuuden rakennemuutoksesta. Samaan aikaan ICT-alan rakennemuutos on iskenyt voimakkaasti joillekin paikkakunnille ja työttömyysaste on niissä nousussa. Korkeasta työttömyysasteesta huolimatta alueella esiintyy myös työvoimapulaa. Tämä on haaste koulutusjärjestelmälle, jonka on pystyttävä paremmin vastaamaan nopeasti muuttuviin koulutuksen laatu- ja määrävaatimuksiin. 14

15 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Alueen tutkimus- ja kehittämismenot olivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna ,6 mrd. euroa. Yritysten osuus näistä menoista oli 70 % ja korkeakoulusektorin 19 %. Vuodesta 2005 T&K -menot ovat kasvaneet 26 % ja etenkin korkeakoulut ovat kasvattaneet menojaan (36 %). t&k menot Kaikki yhteensä 4437, ,1 5474,6 5389,5 5624,1 Yritykset 3177, ,1 4055,7 3833,2 3948,2 Julkinen sektori + YVT ,1 472,4 492,7 550,8 575,6 Korkeakoulusektori 791, ,7 922,1 999,9 1078,1 Valtaosa kansallisesta TEKES-rahoituksesta kanavoituu ELSA-alueelle. Pääkaupunkiseudun lisäksi Tampereen ja Turun seudut saavat rahoitusta merkittävästi ja samaan aikaan Etelä- ja Länsi-Suomessa on maakuntia, joiden saama Tekes-rahoitus (samoin kuin muu panostus T&K-toimintaan) on hyvin alhaisella tasolla. Tekesin tutkimusrahoitus Tekesin tutkimus, yliopistoille, kehitys ja korkeakouluille ja innovaatiorahoitus 2011 tutkimuslaitoksille yrityksille milj. euroa milj. euroa Etelä Karjala 8,6 9,1 Keski Suomi 7,1 11,1 Kymenlaakso 1,8 2,3 Pirkanmaa 47,3 39,3 Pohjanmaa 1,4 7,7 Etelä Pohjanmaa 2,4 1,9 Päijät Häme 1,1 7,8 Satakunta 1,1 4,8 Uusimaa ,2 Varsinais Suomi 16,6 24,7 Yhteensä 207,4 299,9 Suomi yhteensä Etelä- ja Länsi-Suomen alue on siis monimuotoinen ja monipuolinen kokonaisuus, merkittävä osa Suomea. Seuraavaksi kuvataan joitakin kehitystrendejä alueella ja sen jälkeen hahmotellaan alueen kehityshaasteita ja -mahdollisuuksia. 15

16 2.2. Kehittämistavoitteet Etelä- ja Länsi-Suomen kehityshaasteet liittyvät globalisaatioon, ikääntyvään väestöön, työttömyyteen, eriarvoistumiseen ja luonnonympäristön muutoksiin, etenkin ilmastonmuutokseen. Nämä muodostavat keskeisimmät painopisteet alueen rakennerahastotoiminnassa vuosina Tämän lisäksi alueella on haasteena mm. julkisen talouden tiukkuus ja siitä johtuvat ongelmat julkisten hyvinvointipalvelujen tuottamisessa, suurten kaupunkiseutujen erityiskysymykset jne. Näihin ongelmiin ei kuitenkaan rakennerahastoilla voida juurikaan vaikuttaa, korkeintaan välillisesti. Julkisen talouden vakauttaminen ja rakenteellinen uudistus ovat tarpeellisia, mutta eivät riittäviä keinoja Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Täsmäinvestoinnit erityisesti tutkimukseen ja innovointiin ovat elintärkeitä, jotta korkea elintaso säilyy samalla, kun haetaan ratkaisua vaikeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten väestön ikääntymiseen. Yritysten kyvykkyys päästä uusille markkinoille Globalisaatio on prosessi, joka avaa maamme markkinat yhä voimakkaammin osaksi maailmanlaajuisia markkinoita. Kilpailu kiristyy niin kotimarkkinoilla kuin ulkomaillakin. Teknologiset ja muutkin muutokset tapahtuvat yhä nopeammin. Alueiden menestymisen tässä kansainvälisessä kilpailussa ratkaisee niiden kyky uudistaa menestystekijöitään: yritysten osaamista, tuotteita ja palveluja, koulutuksen saatavuutta ja laatua, työelämän laatua, tuottavuutta jne. Alueiden on siis huolehdittava kyvystään uusiutua. Rakennerahastojen on tuettava alueita kilpailukykynsä uudistamisessa. Etelä- ja Länsi-Suomessa keskeisin keino vastata globalisaation haasteisiin on ollut uuden tiedon luominen ja hyödyntäminen yritystoiminnassa. Alue onkin Suomen innovaatiotoiminnan vahvaa ydintä. Innovaatioympäristöjä on kehitetty älykkään erikoistumisen strategioilla jo vuosia. Alueet ovat löytäneet omat erikoistumisalansa ja kehittäneet älykkäitä tapoja niiden kehittämiseen. Alueiden verkostoituminen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin vaatii vielä lisätyötä. Etelä- ja Länsi-Suomen alueella on paljon yliopisto-, korkeakoulu-, muiden oppilaitosten yksiköitä ja tutkimuslaitoksia. Alueen sisällä on kuitenkin eroja sekä koulutus- että T&K&Ipalvelujen saatavuudessa, mikä vaikuttaa pk-yritysten, julkisen sektorin ym. mahdollisuuksiin hyödyntää uutta tietoa ja osaamista toiminnassaan. Pk-yrityksillä voi olla vaikeuksia käyttää maksullisia tutkimuspalveluja ja niiltä voi puuttua tietoa sopivista yhteistyötahoista tai soveltuvasta tutkimusinfrasta. Globalisaatio näkyy alueilla menestyvänä liiketoimintana, kasvuna ja työllisyytenä. Samaan aikaan toisilla alueilla tapahtuu dramaattisiakin muutoksia, kokonaisia tehtaita suljetaan ja työllisyysvaikutukset ovat huomattavia. Muutokset ovat levinneet perinteisestä teollisuudesta myös mm. ICT-alalle. 16

17 Alueiden vahvuuksien kehittämiseksi on luotava entistä paremmat edellytykset yritystoiminalle sen kaikissa muodoissa. On tuettava aloittavaa yritystoimintaa, kannustettava yrityksiä kasvamaan ja kansainvälistymään ja tekemään enemmän yhteistyötä keskenään sekä alueen tutkimus- ja oppilaitosten kanssa. Innovaatioiden syntyä ja ennen kaikkea kaupallista hyödyntämistä on tehostettava. Huomio tulee kiinnittää kasvavaan palveluliiketoimintaan. Myös ympäristön laadun parantaminen ja luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan luomiselle. Globalisaatio asettaa myös vakavia haasteita työvoiman osaamiselle. Sitä on pyrittävä uudistamaan jatkuvasti. Tähän tarvitaan korkeatasoisia oppilaitoksia, jotta voidaan varmistaa työmarkkinoille tulevien nuorten korkeatasoinen osaaminen. Lisäksi tarvitaan työvoiman jatkuvaa kouluttamista uusiin asioihin ja jopa ammatteihin. Samoin muutosten yhteydessä työttömyysuhan alle joutuneet tarvitsevat monenlaista tukea ja koulutusta. Väestön ikääntyminen haasteena ja mahdollisuutena Ikääntyvä väestö on samalla mahdollisuus ja uhka monelle alueelle. Ikääntyvät ikäluokat ovat yhä aktiivisempia ja mukana yhteiskunnassa niin toimijoina kuin monenlaisten tuotteiden ja palveluiden kuluttajina. Tämä voimavara on otettava myös aluekehittämisessä entistä selvemmin huomioon. Samalla kuitenkin hoivaa ja hoitoa vaativien senioreiden määrä kasvaa. Tämä aiheuttaa vakavia taloudellisia paineita palvelujärjestelmille. Näihin haasteisiin voidaan vastata monella tavalla, esimerkiksi monipuolistamalla palvelutarjontaa, lisäämällä tuottavuutta ja ottamalla käyttöön uusia teknisiä ratkaisuja palvelujen tuotannossa. Lähivuosina suuret ikäluokat poistuvat Suomessakin työmarkkinoilta. Kaikkiaan työvoimasta siirtyy eläkkeelle vuosina lähes 1,2 miljoonaa henkilöä. Työikäisen väestön vähentyessä Suomessa tulee hyödyntää kaikkia keinoja yritysten työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Työvoiman saatavuuden turvaaminen tulee edellyttämään myös lisääntyvää työperusteista maahanmuuttoa. Työttömyyden alentaminen Suomessa on yhteensä noin pelkän perusopetuksen (=peruskoulun) varassa olevaa alle 30 vuotiasta, joilla ei ole työmarkkinoiden vaatimaa osaamista. Noin vailla ammatillista koulutusta olevaa nuorta on kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella. Heikossa työmarkkina-asemassa olevia ryhmiä on useita. Kaikille ryhmille on yhteistä vaikeus sijoittua avoimille työmarkkinoille ja riski työttömyyden pitkittymisestä. Eurooppa-neuvoston työllisyyssuositukset ovat kehottaneet Suomea mm. kohdistamaan toimenpiteitä pitkäaikaistyöttömille ja parantamaan ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysastetta. 17

18 Korkealla oleva pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys rajoittavat talouden kasvua, väestön hyvinvointia ja heikentävät julkisen talouden tasapainoa. Väestön eriarvoistuminen Taloudellinen ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus on lisääntynyt Suomessa 1990-luvulta lähtien. Pienituloisia, työttömässä kotitaloudessa asuvia ja aineellisesta puutteesta kärsiviä oli Suomessa vuonna 2008 noin Pienituloisuusaste on pieniä heittoja lukuun ottamatta jatkanut nousuaan läpi ja 2000-luvun. Erityisesti lasten ja nuorten köyhyys on lisääntynyt. Yksinhuoltajien köyhyys on edelleen vakava ongelma. Työttömien kotitalouksien tulot ovat laskeneet, kun ne muilla kotitalouksilla ovat nousseet. Riittämätön toimeentulo ja työn vastaanottamista hankaloittavat työajat ovat vastentahtoisiin ja epätyypillisiin työsuhteisiin liittyviä ongelmia. Myös sosioekonomisten ryhmien väliset terveyserot ovat kasvaneet 1980-luvulta lähtien. Tuloerojen ja pienituloisuuden kasvu sekä työttömyyden pitkittymisen uhka ovat terveyserojen kasvun taustatekijöitä. Pysyväksi jäänyt rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyys on suuri uhka suomalaiselle hyvinvoinnille. Korkean elintason mahdollistanut teknologian ja tuottavuuden kehitys on nostanut osaamisvaatimuksia koulutus- ja työmarkkinoilla sekä hävittänyt matalapalkkaisia avustavia työtehtäviä. Korkea työttömyys vaikeuttaa erityisesti osatyökykyisten, maahanmuuttajien ja pitkään työttömänä olleiden kiinnittymistä työelämään. Myös aikuisuuteen astuvat nuoret kohtaavat koventuneet vaatimukset työmarkkinoilla, samalla kun lapsiperheiden pahoinvoinnin kasvun vuoksi osalla nuorista on aikaisempaa huonommat lähtökohdat työelämään. Vähähiilisen yhteiskunnan edistäminen ja ilmastonmuutoksen torjunta Eurooppa 2020 kasvustrategian yksi viidestä päätavoitteesta on ilmasto- ja energiapolitiikan ns tavoitteiden saavuttaminen. Nämä päästövähennysten, uusiutuvien energianlähteiden osuuden sekä energiankäytön tehostamisen EUtavoitteet määrittävät vahvasti myös kansallista energia- ja ilmastopolitiikkaa. Osa EU:n yhteisistä tavoitteista on jaettu velvoittaviksi kansallisiksi tavoitteiksi. Suomen sitovat tavoitteet ovat vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ei-päästökauppasektorilla 16 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasosta ja saavuttaa 38 % uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta. Lähitulevaisuudessa määritettäneen myös vuoden 2020 jälkeiset tavoitteet. Pitkällä tähtäimellä on arvioitu, että vuonna 2050 energiantuotannon pitää olla käytännössä päästötön, jotta ilmastonmuutoksen hillinnässä onnistutaan. Tavoite on hyvin haastava. Uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiakulutuksesta on Suomessa 27 % (v. 2010). Tästä uusiutuvan energian kulutuksesta noin 76 % tuotetaan bioenergialla. Bioenergialla tuotetaan siis n. 20 % kokonais-energiakulutuksesta. Bioenergian tuotanto Suomessa perustuu 95-prosenttisesti metsäteollisuuden puuperäisten sivutuotteiden ja jätevirtojen hyödyntämiseen. Kierrätyspolttoaineiden, biokaasun, peltobiomassojen ja biopohjaisten polttonesteiden osuus kattaa loput 4 %. Bioenergiaa saadaan siis puuperäisistä polttoaineista, peltobiomassoista, 18

19 biokaasusta, kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoavasta osasta. EU-velvoitteiden mukainen tavoite on nostaa uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Suomessa suurimmat uusiutuvan energian kasvutavoitteet kohdistuvat metsähakkeen käyttöön. Vuonna 2009 metsähaketta käytettiin noin 5,4 miljoonaa kuutiometriä. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä hakkeen käyttömäärä nousee lähes kolminkertaiseksi nykyisestä. Myös biomassasta valmistettavien liikenteen biopolttoaineiden merkitys tulee jatkossa kasvamaan. Sokeri- ja öljypitoisista kasveista, puuvartisten kasvien selluloosasta sekä biohajoavista jätteistä valmistetaan bioetanolia ja biodieseliä korvaamaan liikenteen fossiilisia polttoaineita. Muun muassa metsäteollisuus kehittää intensiivisesti niin kutsuttuja biojalostamoja, joissa voidaan valmistaa liikennepolttoaineiksi soveltuvia biopolttoaineita. Vihreää kasvua mahdollistava biotalous 1 ja sen sovellukset voivat luoda tulevaisuudessa alueellista lisäarvoa ja hyvinvointia Etelä- ja Länsi-Suomen alueille. Kansallisen luonnonvarastrategian (2009) mukaan uuden sukupolven biotalous tuottaa mm. biomassoista monipuolisesti kuituja ja kemiallisia yhdisteitä. Se hyödyntää luonnonvaroja tehokkaasti ja kestävästi biologisia prosesseja soveltaen ja jäljitellen. Sovellusalueet kattavat koko yhteiskunnan mukaan lukien energian, materiaalien, elintarvikkeiden ja terveyspalveluiden tuotannon. On tärkeää selvittää se, mitä mahdollisuuksia nopeasti kehittyvällä alalla on tarjota aluetasolla. Biotalouden alaan voi kuulua esimerkiksi aineettomien hyödykkeiden, kuten metsien hiilensidontakapasiteetin, puhtaan ilman, veden tai maiseman tuotteistaminen. Suurten kaupunkien erityishaasteet Suurten kaupunkiseutujen merkitys kansantalouden vetureina on voimakkaasti kasvanut. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa yrityksistä, työpaikoista ja väestöstä sijaitsee kaupunkiseuduilla. Suurilla kaupungeilla on vastuunkantajan rooli koko maan taloudellisesta, ekologisesta ja sosiaalisesta kehityksestä, mikä edellyttää myös aktiivista otetta tulevan rakennerahastokauden toteuttamisessa. Kaupunkiseutujen kilpailukyvyn turvaaminen on kansallinen etu, koska suurten keskusten taantumisella olisi voimakas vaikutus koko maahan. Väestönkehitys ja erityisesti väestön ikääntyminen ovat lähitulevaisuudessa suuri haaste kaupungeille. Väestön ikääntyminen, nuorten ikäluokkien pieneneminen ja työvoiman määrän väheneminen vaikuttavat merkittävästi kaupunkien kilpailukykyyn ja elinvoimaisuuteen. Samalla laajenevien terveys- ja hoivapalvelujen järjestäminen edellyttää tuottavuuden parantamista. Palvelujen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta tulee parantaa siirtämällä palvelujen painopiste korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin ja toimintakykyä ylläpitäviin palveluihin. Uutta teknologiaa tulee hyödyntää laajasti. Ikääntyvien asumispalveluja tulee kehittää kohti 1 Biotaloudella tarkoitetaan kaikkea sellaista tuotantoa, jossa hyödynnetään biomassaa, eli luonnosta yhteyttämisen seurauksena saatavaa uusiutuvaa materiaalia. Biotaloutta on myös biologisten prosessien, kuten entsyymien tai bakteerien hyödyntäminen tuotannossa. Biotaloudessa huolehditaan myös biomassoja tuottavista luonnos ekosysteemeistä ja toimitaan ympäristötehokkaasti energiaa ja materiaa säästäen ja kierrättäen. (Nieminen-Sundell 2012). 19

20 turvallista ja laadukasta älyasumista, jossa hyödynnetään älykästä materiaaliteknologiaa, energiaosaamista ja informaatioteknologiaa. Jatkuva väestönkasvu lisää painetta taajama-alueen laajenemiselle ja yhdyskuntarakenteen hajautumiselle. Vaihtoehtona tälle kehitykselle on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, jossa joukkoliikenteen kehittämisellä on suuri painoarvo. Viher- ja virkistysalueiden riittävyys, asuinympäristöjen viihtyvyys sekä alueiden identiteetin säilyminen tulee myös huomioida. Alueiden yhteisöllisyyttä voidaan edistää merkittävästi tukemalla lähidemokratiaa, lähitekemistä ja asukkaiden osallistumista. Kasvavat ikäryhmät, kuten ikäihmiset, lapset ja nuoret, luovat lisääntyvän tarpeen kaupunkiympäristön toimivuuden ja turvallisuuden varmistamiselle. Kaupungissa tulisi voida liikkua turvallisesti, ja toimintojen sijoittamisessa tulisi kiinnittää huomiota esteettömyyteen ja saavutettavuuteen. Väestön kasvua ja väestörakenteen muutosta seuraavat palvelutarpeen muutokset asettavat vaatimukset maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiselle kaupunkiseuduilla. Suunnittelussa haasteena on yhä enemmän hyödyntää muotoiluosaamista ja älykästä suunnittelua. Luonnonvarojen väheneminen ja sen myötä energian ja materiaalikustannusten hinnan nousu haastavat kaupungit. Eheän yhdyskuntarakenteen ja hyvätasoisen joukkoliikenteen lisäksi kaupunkilaisten mahdollisuutta ympäristöä ja luonnonvaroja säästävään elämäntapaan voidaan tukea sijoittamalla palvelut siten, että ne ovat saavutettavissa jalan, pyöräillen tai julkisen liikenteen keinoin. Kaupungit voivat vaikuttaa myös itse luonnonvarojen käyttöön nostamalla energia- ja materiaalitehokkuuden aiempaa painavammiksi kriteereiksi suunnittelussa, investoinneissa ja hankinnoissa. Tekemällä kestäviä julkisia hankintoja edistetään samalla ympäristöliiketoiminnan innovaatioita ja alan elinkeinotoiminnan kehitystä. Samalla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja vastata ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi asetettuihin tavoitteisiin. Vaikka työikäisten määrä kasvaa kaupungeissa, heidän suhteellinen osuus väestöstä pienenee. Lisääntynyt maahanmuutto voi hidastaa työikäisen väestönosuuden vähenemistä. Osaavat maahanmuuttajat ovat tärkeä voimavara. Osalta maahanmuuttajista puuttuu kuitenkin ammatillista osaamista. Maahanmuuttajien matala työllisyysaste ja heikko työmarkkina-asema pahentavat syrjäytymisuhkaa. Toisaalta kaupungeissa on paljon hyvin koulutettuja ulkomaalaisia opiskelijoita, joiden työn saannin mahdollisuuksia tulee parantaa. Maahanmuuttajien kotouttaminen ja integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan on syrjäytymisen ja sosiaalisten ongelmien välttämisen kannalta olennaisen tärkeää. Syrjäytyminen, alueiden eriytyminen sekä tuloerojen ja sosiaalisten erojen kasvu ovat vakavia ja pahenevia ilmiöitä. Suhteellinen köyhyys on lisääntynyt erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla. Köyhyys koskettaa monia väestöryhmiä kuten nuoria, yksinhuoltajaperheitä, maahanmuuttajia, ikääntyneitä ja päihde- ja mielenterveyden ongelmista kärsiviä. Julkisella sektorilla ei ole huoltosuhteen heikentymisen myötä mahdollisuutta ylläpitää nykyistä rooliaan palvelutuotannossa ja yritysten, kolmannen sektorin ja yksilöiden tulisikin ottaa tulevaisuudessa lisääntyvässä määrin vastuuta 20

21 omasta ja muiden ihmisten hyvinvoinnista. Tämä haastaa kuntia tulevina vuosina tukemaan uusien yhteisöllisyyden muotojen kehittymistä sekä hallinnon ja kuntalaisten välistä vuorovaikutusta ja osallistumista. Alueiden vetovoiman ja houkuttelevuuden vahvistaminen ulkopuolisten investointien ja osaajien saamiseksi on globalisaation kiristymisen myötä entistä suurempi haaste. Vain riittävän vetovoimainen ja kilpailukykyinen ympäristö tarjoaa tarpeeksi korkean osaamisen työpaikkoja ja työvoimaa. Innovaatiotoiminnan on huomattu keskittyvän ja hakeutuvan alueille ja paikkoihin, joissa on sille suotuisat olosuhteet. Kaupunkien tulee jatkossa entistä vahvemmin luoda ja kehittää näitä olosuhteita. Suurimpien kaupunkien erityishaasteiden ratkaiseminen edellyttää kaupunkikeskuksissa valtion ja kaupunkiseutujen välistä vahvennettua kumppanuutta ja pitkäjänteistä kehittämistoimintaa, joihin EU:n rakennerahastotoiminta kytkeytyy saumattomasti. Suurten kaupunkien toimijakenttä tarjoaa tähän kaikki oleelliset toimijat ja osaamisen, kuten korkeakoulut, kansainvälistyvät yritykset, kehitysyhtiöt ja laajan kansalaistoiminnan verkoston. Kansallisen sektoripolitiikan, EU:n ja kaupunkiseutujen resursseja on voitava koota ja suunnata siten, että suurten kaupunkien vastuu uudistumisesta, kasvusta ja sosiaalisen eheyden turvaamisesta toteutuu entistä paremmin. Maaseutu ja kaupunkialueiden ja maaseudun vuorovaikutus Etelä- ja Länsi-Suomi on varsin kaupungistunutta aluetta, mutta siellä on myös monenlaista maaseutua: kaupunkien läheisestä harvaan asuttuun maaseutuun. Monet aluekehityksen ongelmat ja mahdollisuudet keskittyvät kaupunkeihin, etenkin suurimpiin kaupunkeihin. Rakennerahastotoiminta huomioi tämän hyvin, keskittyyhän niiden rahoituksesta suurin osa juuri kaupunkiseuduille. Rakennerahastot tukevat kaupunkiseutujen omaa kaupunkipolitiikkaa niin kasvun ja työllisyyden kuin sosiaalisten ongelmien hoidossa. Rakennerahasto-ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa kaupungeilla on merkittävä rooli ja ne vaikuttavat toimenpiteisiin kuntarahoituksen kautta. Suomi on luonteeltaan hyvin maaseutumainen maa ja myös maaseutualueilla on tärkeä rooli aluekehittämisen kokonaisuudessa. On tärkeää pitää huolta siitä, että ihmiset voivat maaseudulla hyvin ja ovat tasavertaisessa asemassa muihin verrattuna sekä, että maaseudulla on edellytykset olla elinvoimainen ja kilpailukykyinen asumisen, työskentelyn, lomailun ja vapaa-ajan vieton ympäristö. Rakennerahastojen ja maaseutuohjelman yhteistyöhön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rakennerahastoilla voidaan vahvistaa maaseutualueiden innovaatioperustaa ja lisätä yhteyksiä kaupunkien innovaatiokeskittymiin. Innovaatioalustat voivat toimia toimintamallina myös maaseudulla. Rakennerahastoja on käytettävä rohkeasti maaseudun kehittämiseen hyvässä yhteistyössä maaseutuohjelman kanssa. TEM hyväksyi Maaseutupoliittisen toimenpideohjelman , jonka mukaan maaseutuvaikutusten arviointi otetaan systemaattisesti osaksi päätöksenteon valmistelua ja toteuttamista eri tasoilla siten, että maaseudun 21

22 erityispiirteet ja päätösten vaikutukset maaseutuun otetaan aidosti huomioon (ministeriöt, aluehallinto, kunnat). Toimenpideohjelmia laadittaessa maaseutuvaikutuksia tulee arvioida kuuden kokonaisuuden kannalta, joita ovat 1. maaseudun elinkeinot, yrittäjyys ja työ 2. maaseudun osaaminen ja innovaatiot 3. maaseutuasuminen ja palvelujen järjestäminen 4. maaseudun saavutettavuus, yhteydet ja infrastruktuurin toimivuus 5. maaseudun vetovoimatekijät ja vahvuudet 6. yhteisöllisyys, sosiaalinen pääoma, kansalaisten osallistuminen ja paikallisten olosuhteiden huomioon ottaminen. Kuva x. Aluetypologia kaupungin ja maaseudun paikkatietopohjainen rajaus. 22

23 Alueen tiheästä palvelukeskus- ja liikennöintiverkostosta johtuen Etelä-Suomen maaseutualueet ja keskukset muodostavat keskenään mosaiikkimaisen kokonaisuuden, jossa välimatkat maaseutualueiden ja keskuksien välillä ovat pääsääntöisesti lyhyitä. Poikkeuksen muodostaa saaristoalue, joka eroaa jossain määrin eristetyn sijaintinsa vuoksi muusta alueesta, ehkä joitakin Saimaan alueella sijaitsevia maaseutualueita lukuun ottamatta. Etelä-Suomessa kaupunkiseutujen lähettyvillä oleva maaseutu on hyvinvoivaa ja kehittyvää, mutta reuna-alueilla on ongelmaisia, syrjäisiä maaseutualueita. Länsi-Suomen aluerakenne perustuu vahvoihin maakuntakeskuksiin ja niitä ympäröiviin maaseutualueisiin, joissa on omat alakeskukset. Yhdyskuntarakenteeltaan alue on liikenteellisesti selkeä maakuntakeskusten muodostaessa logistiset solmukohdat. Yhdyskuntarakenteessa on maaseutualueiden väestön vähetessä myös uhkatekijänä sen muodostuminen hajanaiseksi ja siitä aiheutuvat palvelutuotannon ongelmat. Tulevaisuuden haasteita tuo maatalouselinkeinon muuttuminen. Toimenpiteitä tarvitaan sekä maatalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi että maisemaltaan arvokkaiden avoimien viljeltyjen kulttuurimaisemien säilyttämiseksi. Pinta- ja pohjavesien tilan parantaminen ja säilyttäminen edellyttävät maatalouden ja hajaasutuksen aiheuttaman kuormituksen vähentämistä ja aktiivisia kunnostustoimia. Bioenergian hyödyntämisessä pyritään positiiviseen energiataseeseen ja ympäristökuormituksen välttämiseen. Vanhat kylä- ja teollisuusympäristöt sekä sotahistoriamme ovat myös niitä arvokerrostumia, jotka tulevat yhä korostetummin esille maankäytössä ja virkistys- ja matkailuelinkeinojen kehittämisessä. Suurien ympäristökokonaisuuksien vastapainona tulevaisuudessa korostuvat myös asuinalueiden kulttuuriympäristö ja lähiluonto. Toimivat virkistysalueet ja yhteydet ovat yhä merkittävämpiä asukkaiden elin- ja toimintaympäristön laadun mittareita sekä alueellisia vetovoimatekijöitä. Saaristo Suomi on suhteellisesti maailman suurin vesistömaa ja Euroopan suurin saaristomaa saarten määrällä mitattuna. Suomessa on saarta, järveä, 650 jokea ja km rantaviivaa. Sisävesi- ja meriala on yhteensä km2, joilla saaret sijaitsevat. Saaria ja vesistöisyyttä on kaikkialla maassa. Ilman kiinteää tieyhteyttä olevia saaria, joissa on joko kokoaikaista (549) tai osa-aikaista asutusta, on yhteensä Vesistöisyys ja saaristoisuus rikkovat maan rakennetta ja aiheuttavat lisäkustannuksia elinkeinoelämälle, yhteiskunnalle ja kansalaisille. Toisaalta vesistöisyys ja meri ovat tärkeitä matkailun, virkistyksen, laadukkaan vakinaisen sekä osa-aikaisen asumisen ja monenlaisen yritystoiminnan vetovoimatekijöitä. Itämeren tilan ja erityisesti Suomenlahden rannikkovesien tilan heikkeneminen sekä ympäristöonnettomuudet ovat kasvava uhka erityisesti saariston kehitykselle. Uhkana saaristossa ovat ympäristöonnettomuudet merikuljetusten voimakkaasti lisääntyessä Suomenlahdella. Saaristolaki (494/1981) velvoittaa valtion ja kunnat turvaamaan saariston elinkeinot, peruspalvelut, infrastruktuuri sekä luonto-, maisema- ja kulttuuriarvot. Saaristolailla saaristo on nostettu aluepoliittiseksi erityisalueeksi, joka tarvitsee tehostettuja 23

24 tukitoimia sekä elinkeinojen kehittämisen (4 ) että peruspalvelujen turvaamisen (6 ) osalta. Etelä- ja Länsi-Suomen strategiset valinnat Alueen kehityshaasteiden valossa on selvää, että strategian kärkeen nousevat yritysten kehittäminen ja työllisyyden parantaminen. Vain uusia pysyviä työpaikkoja luomalla alue voi kasvaa ja kehittyä. Etenkin pk-yritysten merkitys työllistäjänä on keskeinen. Yritysten kansainvälistä kilpailukykyä on kehitettävä. Samalla on huolehdittava siitä, että mahdollisimman monella ihmisellä on edellytykset saada työtä. Työmarkkinoilta syrjäytyminen on estettävä etenkin nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien keskuudessa. Yritystoiminnan kilpailukyky vaatii taustalle vahvaa uutta osaamista: tutkimusta ja tuotekehitystä sekä osaavaa henkilöstöä. Innovaatiojärjestelmän tulee vastata yritysten tarpeisiin joustavasti ja tehokkaasti. Samalla on huolehdittava korkeatasoisen tutkimus- ja tuotekehitystyön edellytyksistä. Työvoiman osaamista tulee kehittää, jotta yritykset muutostilanteissa eivät irtisano henkilöstöään nykyisessä määrin. Virta työttömyyteen pitää katkaista osaamista kehittämällä. Tämä vaatii koulutusjärjestelmien kehittämistä kaikilla tasoilla. Vähähiilinen yhteiskunta on suuri mahdollisuus alueen yrityksille ja yhteisöille lisätä kilpailukykyään maailman markkinoilla. Energia- ja materiaalitehokkuuden parantaminen parantaa kilpailukykyämme. Paremmin suunnitellut ja toimivat kaupunkiseudut auttavat vähentämään kasvihuonepäästöjä, lisäävät elinympäristön ja luonnon laatua sekä vähentävät sosiaalista eriarvoistumista. Köyhyyden ja syrjäytymiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Kaikkein heikommassa asemassa olevien elämän edellytykset, työ ja toimeentulo tulee turvata. Samalla voidaan edistää osallisuutta paikallisyhteisöihin kaikille alueen asukkaille. Näihin strategisiin linjauksiin perustuen Etelä- ja Länsi-Suomen alue on valinnut seuraavat teemat ja niiden alaiset investointiprioriteetit ja erityistavoitteet rakennerahastokauden sisällöiksi: 1. Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen a. Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen sekä uuden yritystoiminnan edistäminen i. Uusien yritysten määrä on lisääntynyt ja kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten osuus kasvanut b. Pk-yritysten toimintaympäristön kehittäminen ja yrityspalveluiden vahvistaminen i. On luotu uusia toimintakonsepteja tukemaan yritysideoiden, tekijöiden ja yritysten yhteistyömuotoja ja kasvualustoja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen a. Innovaatio- ja osaamiskeskittymien kehittäminen 24

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen 30.8.2012

Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen 30.8.2012 Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu Petri Veijalainen 30.8.2012 Ohjelmarakenne (HALKE 23.3.2012) Yksi aluelähtöinen ohjelma, jossa molemmat rahastot (ESR+EAKR) Ohjelma

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston ajankohtaiset kuulumiset Rakennerahastoinfo 24.1.2019 Rahoituspäällikkö Riitta Ilola ESR v. 2018 Myönnetty ESR-rahoitus

Lisätiedot

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI

SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI 12.3.2014 RAHOITUSMAHDOLLISUUDET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Jyrki Tomberg Satakuntaliitto ESITYKSEN RAKENNE - Rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 - Luova Eurooppa ohjelma - Central

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2018 ja 2019 19.10.2017 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus Mikko Väisänen 11.9.2013 Tulevaisuus hanke, kesto: 1.1.2012-30.6.2014 Hankkeella organisoidaan Pohjois-Pohjanmaan ennakointityötä entistä tiiviimmäksi.

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi

Rakennerahastojen ohjelmakausi Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013 123 Perusrahoitus

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Ulla-Riitta Pölönen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 25.1.2018 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahaston toimintalinjat ja erityistavoitteet Kestävää kasvua

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen Kestävää kasvua ja työtä ohjelma 2014 2020 Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Jussi Lehtinen EAKR rahoituksen jakautuminen ohjelmakaudella 2014 2020, Kymenlaakso Pk yritysten kilpailukyvyn parantaminen n. 28

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

EAKR-rahoitusta alueiden vähähiilisiin ratkaisuihin

EAKR-rahoitusta alueiden vähähiilisiin ratkaisuihin EAKR-rahoitusta alueiden vähähiilisiin ratkaisuihin Kuntien 9. ilmastokonferenssi Kuntatalo, Helsinki 16.5.2018 Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö Alueet ja kasvupalvelut osasto Koheesiopolitiikka

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA 7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta

Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 Aluekehityksen tilannekuva Aluekehityksen tilannekuva on

Lisätiedot

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Länsi-Suomen ESR-haku Kannonkoski / Antti Hänninen (Keski-Suomen ELY-keskus)

Länsi-Suomen ESR-haku Kannonkoski / Antti Hänninen (Keski-Suomen ELY-keskus) Länsi-Suomen ESR-haku 21.12.2015 1.3.2016 20.1.2016 Kannonkoski / Antti Hänninen (Keski-Suomen ELY-keskus) Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto 17.3.2017 Ohjelman edistymistilanne 9.3.2017 Valtakunnallisesti Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto ohjelma Varattu ja

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Uudenmaan painotukset EAKR-hakuun

Uudenmaan painotukset EAKR-hakuun Uudenmaan painotukset EAKR-hakuun Syksy 2015 talvi 2016 Mari Kuparinen Kasvun mahdollisuudet Toimiva arki Kestävä luonnontalous Avoimet kehitysympäristöt ja älypalvelut Uusiutuva yritystoiminta Ympäristöliiketoiminta

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomi ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA RAKENNERAHASTOKAUDELLE 2014 2020

Etelä- ja Länsi-Suomi ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA RAKENNERAHASTOKAUDELLE 2014 2020 Etelä- ja Länsi-Suomi ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA RAKENNERAHASTOKAUDELLE 2014 2020 Luonnos 29.11.2012 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Suunnitelma-alue... 3 1.2 Suunnitelman valmisteluprosessi...

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

MAAKUNTAINFO. Etelä-Pohjanmaa. Merja Enlund

MAAKUNTAINFO. Etelä-Pohjanmaa. Merja Enlund MAAKUNTAINFO Etelä-Pohjanmaa Merja Enlund Sisällysluettelo Dia 3 ja 4: Yleistä Etelä-Pohjanmaan maakunnasta Dia 5 ja 6: Maakuntien tunnuslukuja. Dia 7-12: Etelä-Pohjanmaan tunnuslukuja Dia 13: Väestön

Lisätiedot

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Sisältö - Maaseutu2030 tulevaisuustyö - Yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan yhdeksän erityistavoitetta - Laajat toimenpiteet

Lisätiedot

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Päättyvän ohjelmakauden tilanne Uuden ohjelmakauden käynnistyminen. Tilanne

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Päättyvän ohjelmakauden tilanne Uuden ohjelmakauden käynnistyminen. Tilanne Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Päättyvän ohjelmakauden tilanne Uuden ohjelmakauden käynnistyminen Tilanne 26.8.2015 Rahoituspäällikkö

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Etelä-Suomen EAKR. Kestävää kasvua ja työtä

Etelä-Suomen EAKR. Kestävää kasvua ja työtä Etelä-Suomen EAKR Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-toiminta Etelä-Suomessa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 Maakuntasuunnitelma ja väliarvioinnin suositukset pohjana Valintoihin perustuva strateginen asiakirja MAO 2003 2006: yrittäjyys, osaaminen, maaseutu, työllisyys,

Lisätiedot

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia Euroopan sosiaalirahasto ESR Porvoo 7.2.2019 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Euroopan sosiaalirahasto ESR EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, sisältö ja rahoitus Mari Kuparinen 3.6.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi valtakunnallinen ohjelma Molemmat rahastot

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Millainen on maakuntien Suomi Jarkko Huovinen

Millainen on maakuntien Suomi Jarkko Huovinen Millainen on maakuntien Suomi 21.4.2017 Jarkko Huovinen 2 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma Tem julkaisuja, työelämä 17/2017 3 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma Tem julkaisuja, työelämä 17/2017

Lisätiedot