Yhteisösakkotuomiot työturvallisuusrikoksissa

Transkriptio

1 Yhteisösakkotuomiot työturvallisuusrikoksissa Anne Alvesalo-Kuusi Turun yliopisto Liisa Lähteenmäki Turun yliopisto

2 Tutkimusprojektimme Yhteisövastuu ja työturvallisuusrikos muuttuvan työelämän ja lainsäädännön käytännöissä teistyohanke_ttl_kanssa.aspx Tarkastelun kohteena Oikeushenkilön rangaistusvastuun syntyhistoria Rangaistusvastuun toteutuminen: Yhteisösakkotuomiot työturvallisuusrikoksissa

3 Tutkimus: Aineistot ja menetelmät 1) Lainsäädäntöprosessiin liittyvät asiakirjat vuosilta Toimikuntien ja työryhmien mietinnöt, lausuntokierrokset, HE, valiokuntien lausunnot, eduskuntakäsittely 2) Vuosina käräjä- ja hovioikeuksissa, sekä KKO:ssa työturvallisuusrikoksista tuomitut tapaukset (N=154) Tutkimusmenetelminä tilastollinen analyysi, sekä kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen sisällönanalyysi

4 Rikoslain muutokset, joilla laajennettu ymmärrystä vastuusta Työturvallisuusrikos rikoslakiin 1995 pyrittiin siirtämään rangaistusvastuun painopistettä työturvallisuutta yleisesti ja laaja-alaisesti vaarantaviin menettelyihin organisaatioiden eri tasoilla vaikuttavien vastuuhenkilöiden yhteistoiminnan vaikutus; vastuuasemien organisoinnin ja yhteistyön merkitys työturvallisuustoiminnan järjestämisessä (HE 94/1993). Oikeushenkilön rangaistusvastuu 1995 Yksilövastuu voisi johtaa kohtuuttomiin tuloksiin, erityisesti niissä tapauksissa, joissa yhteisön yleisistä toimintalinjoista päättävät henkilöt eivät itse syyllisty rikokseen, mutta vaikuttavat toiminnan tavoitteita asettamalla siihen, että toimeenpanotehtävissä työskentelevät joutuvat menettelemään rangaistavalla tavalla. (HE 95/1993). Liisa Lähteenmäki /VKSV

5 Oikeushenkilön rangaistusvastuu RL 9 1 ( /61) Soveltamisala Yhteisö, säätiö tai muu oikeushenkilö, jonka toiminnassa on tehty rikos, on syyttäjän vaatimuksesta tuomittava rikoksen johdosta yhteisösakkoon, jos se on tässä laissa säädetty rikoksen seuraamukseksi. ( /441) Tämän luvun säännöksiä ei sovelleta julkisen vallan käytössä tehtyyn rikokseen. 2 ( /61) Rangaistusvastuun edellytykset Oikeushenkilö tuomitaan yhteisösakkoon, jos sen lakisääteiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuuluva taikka oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä on ollut osallinen rikokseen tai sallinut rikoksen tekemisen taikka jos sen toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi. Yhteisösakkoon tuomitaan, vaikkei rikoksentekijää saada selville tai muusta syystä tuomita rangaistukseen. ( Anonyymi syyllisyys ) Keskeisinä syinä ulottaa yhteisövastuu työturvallisuusrikoksiin selkeiden tehtävä- ja toimivaltamäärittelyjen merkitys, päätöksentekijöiden suhtautuminen turvallisuusilmapiiriin, sekä työnantajan velvollisuus ottaa selvää työturvallisuusvastuun sisällöstä ja toteutumisesta (HE 53/2002)

6 Yhteisöjen rankaiseminen eli oikeushenkilön rangaistusvastuu Päätös eduskunnassa 1994 Astui voimaan 1995 (RL luku 9) Voidaan soveltaa 81 eri rikosnimikkeeseen, yleisimmin kuitenkin työturvallisuusrikoksiin Kaikista yhteisösakkotuomioista 80-90% vuosina annettiin työturvallisuusrikoksesta Toteutuu yhteisösakkona ( )

7 1. tutkimustehtävä: Rangaistuvastuun synty - Lähes 30- vuotinen lainsäädäntöprojekti Työrikosten osalta lainsäädäntöprosessi kahtalainen: työrikokset haluttiin siirtää erityislaeista rikoslakiin ja lisäksi haluttiin säätää oikeushenkilön rangaistusvastuu Lainsäädäntöprosessi alkoi 1972 (Rikosoikeuskomitea, toimikunnat) Vuonna 1974 yhteisösakkoa esitettiin erityisesti työ- ja ympäristörikoksiin, mutta myös vero-, avustus- ja elinkeinorikoksiin Hallituksen esitys lopulta 1993 Päätös eduskunnassa 1995

8 Oikeushenkilön rangaistusvastuun keskeiset perustelut tiivistettyinä 1) Vastuu sinne minne se kuuluu (rangaistusvastuu saatetaan keinotekoisesti siirtää sellaisen henkilön vastuulle, jolla ei tosiasiallisesti ole parhaat mahdollisuudet vaikuttaa yrityksen toimintaan; jos yhteisövastuuta ei ole, ketään ei ehkä aseteta edesvastuuseen) 2) Ennaltaehkäisy (yrityksen johtoon kohdistuvat yksilöseuraamukset eivät ole riittävän tehokkaita ennalta ehkäisemään rikoksia; jos pidetään tarpeellisena nykyistä tehokkaammin vaikuttaa yhteisöjen toiminnassa tapahtuvia rikoksia ehkäisevällä tavalla, se on ilman oikeushenkilön rangaistusvastuuta sangen rajoitetussa mielessä mahdollista) 3) Työntekijöiden oikeus turvalliseen ja terveelliseen työhön (rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän avulla turvataan työntekijöiden perusoikeuksien toteutumista)

9 Vastustajien argumentit: Vain fyysinen henkilö voi syyllistyä rikoksen tunnusmerkistön täyttävään tekoon tai laiminlyöntiin Yhteisövastuu rikosoikeuden periaatteisiin sopimaton Yhteisöt eivät ole rikollisia, rikkomukset eivät ole tahallisia Toiminnan tarkoituksena sosiaalisesti hyväksyttävät päämäärät: vauraus, tuotot, elintaso jne. ei rikoksia Voimavarat pitäisi keskittää todellisten rikollisten tuomitsemiseen ja rankaisemiseen

10 Vastustajat ja puoltajat Vastustajat: Turun ja Vaasan hovioikeudet, työtuomioistuin, yliopistot (Hki ja Tku), työnantajat ja elinkeinoelämä, Akava, suurin osa oikeusoppineista Puoltajina SAK, STTK, Optula ja Demokraattiset Lakimiehet ry., Itä- Suomen HO, osa työsuojeluviranomaisista 1980-luvulla vastustus oikeusoppineiden keskuudessa muuttui kannatukseksi, työnantajat ja elinkeinoelämä vastustivat loppuun asti Kahtalainen vastakkainasettelu: työnantajat ja työntekijät; lainoppi ja reaalimaailma

11 Harkinnanvaraisuus vai pakollisuus Alun alkaen tuomio ajateltiin pakolliseksi, eli jos tuomitsemisen edellytykset ovat olemassa, tuomitaan Rikoslakiprojektin työryhmä ehdotti vuonna 1987, että tuomio olisi harkinnanvarainen, eli että tuomioistuimelle jätettäisiin mahdollisuus jättää tuomitsematta Oikeusoppineet vastustivat, viime kädessä myös laintarkastuskunta johtaisi oikeuskäytännön epäselvyyteen ja epävarmuuteen Vuonna 1989 kirjoitettuun ehdotukseen hallituksen esitykseksi muotoiltiin pakollinen tuomitseminen: Yhteisö, säätiö tai muu oikeushenkilö, jonka toiminnassa on tehty rikos, on syyttäjän vaatimuksesta tuomittava rikoksen johdosta yhteisösakkoon Mutta...

12 Loppunäytös eduskunnassa ja hallituksen iltakoulussa 1994 Varsinainen hallituksen esitys oikeushenkilön rangaistusvastuuksi (HE 95/1993) muotoiltiin kuitenkin lopulta harkinnanvaraiseksi Lakiehdotuksessa luki voidaan tuomita, samoin voimaan tulleessa laissa Lisäksi työrikoksia ei sisällytetty niihin rikoksiin, joista yhteisösakko voidaan tuomita Kokoomuksen ja keskustan porvarihallitus, erityisesti valtionvarainministeri Iiro Viinanen esti ulottamisen työrikoksiin: Antaisi lamaoloissa väärän signaalin yrityksiin ja työmarkkinoille Harkinnanvaraisuus poistettiin ja työrikokset otettiin mukaan vasta 2003 (ns. talousrikoslakipaketti). Viime vuosina suurin osa tuomioista työturvallisuusrikoksista

13 2. Tutkimustehtävä: Tuomioiden määrä ja laatu Aineistona 154 tapausta vuosilta , joissa tuomittiin yhteensä 161 yhteisöä (rangaistusta vaadittu 177 yhteisölle) Kaikki Oikeusrekisterikeskuksen mukaan lainvoimaiset tuomiot + 2 KKO tuomiota Tuomiot koodattu havaintomatriisiin, jossa sisältönä mm. tapauksen teonpiirteet, tuomittujen määrä, sakon määrä, rikosten määrä, rikosnimikkeet, tiedot vammoista/kuolemantapauksista, uhreista ja työpaikan olosuhteista, rangaistusvastuun perusteista, sakon mittaamisperusteista jne. Muuttujia yhteensä 75

14 Työturvallisuusrikoksista tuomitut yhteisösakot

15 Lähde: KRIMO: Seuraamusjärjestelmä 2015

16 Työturvallisuusrikokset rikosoikeusjärjestelmässä vuonna 2014

17 Keskimääräinen yhteisösakko työturvallisuusrikoksesta KäO ja HO Lähde: Tilastokeskus ( ) ja Yhteisösakkoprojekti ( ) Tyypillinen yhteisösakko

18 Yleisiä huomioita tuomioista Tyypilliset toimialat: teollisuus ja rakentaminen Yhteisön lisäksi tuomittu lähes aina myös luonnollinen henkilö, tyypillisesti 2-3 henkilöä Yhteisöjä syytettynä tyypillisesti 1 kpl, 17 tapauksessa 2 kpl ja 3 tapauksessa 3 12 tapausta, jossa uhri kuollut 131 tapauksessa uhri vammautunut (yleisin vamma murtuma tai amputaatio) 11 tapausta, joissa ei ole ollut välitöntä, vammautunutta uhria (esim. Kampin räjäytys ja muutama läheltä piti -tapaus) 8 yritystä tuomittu toistuvasti: pahimmillaan sama yritys/konserni tuomittu 4 kertaa 5 vuoden aikana Keskimääräinen rikoksen kesto oli 525 päivää. Joka viidennessä tuomitussa yrityksessä oli jo ennen nyt tuomittua rikosta sattunut työtapaturma tai läheltä piti-tilanne.

19 Tuomioista poimittu kuvaus tapahtumaympäristöstä % Osuus tapauksista, joissa kuvaus puutteelliset suunnitelmat/dokumentit/ohjeet 17 puutteellinen perehdytys 34 ei ole ollut työturvallisuusosaamista 4 asennoituminen turvallisuuteen vähättelevää 7 tarkastusten tai vaarojen arvioinnin laiminlyönti 22 liian vähän työvoimaa 3 kiire 14 puutteita työyhteisön tai työtapojen valvonnassa 41 ongelmia tiedonkulussa 24 laitteissa tai koneissa ollut vikaa/puutteita 53 työntekijä(t) tehneet ilmoituksia työnantajalle 12 viranomainen käyttänyt pakkokeinoja 8 viranomainen antanut toimintaohjeen 17 sattunut aiemmin tapaturma/läheltä piti tilanne 26 Liisa Lähteenmäki /VKSV

20 Sakkosummien jakautuminen tuomioissa , lukumäärät

21 Yhteisösakkotuomioiden jakautuminen , käräjäoikeudet

22 tuomioistuin * sakkovaatimusluok Crosstabulation Count tuomioistuin Total sakkovaatimusluok missing tai enemmän Total Espoo Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Helsinki Hki HO Hyvinkää Itä-Suomi HO Itä-Uusimaa Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi KKO Kymenlaakso Lappi Länsi-Uusimaa Oulu Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Päijät-Häme Rovaniemi HO Turku HO Vaasa HO Vantaa Varsinais-Suomi Ylivieska-Raahe

23 Korvausvaatimukset & menettämisseuraamukset Vahingonkorvaukset Vaadittu 51 tapauksessa, tuomittu 48 Vaadittu: ka , tuomittu: ka Hyöty Vaadittu menetettäväksi 18 kertaa ka 1790 Vaadittu max Tuomittu 10 kertaa, keskimäärin 290 Tuomittu max 1500 Joka kolmannessa tapauksessa kerrottiin laiminlyönnin tai puutteen jatkuneen pitkään/useita vuosia (ka 525 päivää)

24 Olivatko tuomitut yritykset pieniä? Tuomittujen yhteisöjen liikevaihto liikevaihtoluokka Frequency Percent Valid Percent Cumulative Percent 0-2 milj ,5 21,0 21, milj ,6 24,2 45, milj ,1 26,8 72,0 yli 50 milj ,3 28,0 100,0 Total ,5 100,0 Puuttuva tieto 4 2,5 Total ,0

25 Tuomitut yritykset: talous Yli puolet (53 %) kuului liikevaihtoluokkaan yli 10 miljoonaa euroa ja vain 20 prosentilla liikevaihto oli alle 2 miljoonaa euroa. Myös yrityksille, joiden tuomiota edeltävä tilikausi näytti tappiota, tuomittiin yhteisösakkoja Ainoastaan 13 prosentissa tuomituista yrityksistä ei ollut lainkaan jakokelpoisia varoja Keskimäärin tuomittujen yhteisöjen vakavaraisuusprosentti oli 33 Keskimäärin tuomittujen yhteisöjen taloudellinen tulos oli tuomiota edeltävänä vuonna 10,1 miljoonaa euroa Jos otetaan huomioon kaikki talouteen olennaisesti vaikuttavat seikat (liikevaihto, tulos, vakavaraisuus ja yrityksen jakokelpoiset varat) taloudeltaan heikkoja yhteisöjä tuomituista oli vain 14 prosenttia Taloudellisesti vakaita ja pitkällä aikavälillä hyvin menestyneitä yrityksiä oli tuomituista 58 prosenttia

26 Sakon osuus tuloksesta Suurin osa sakoista (38 kpl) sijoittuu luokkaan alle 1 % vuotuisesta tuloksesta: olivat useimmiten yhteisöjä, joiden tuomiota edeltävän vuoden tulos oli yli miljoona euroa 1-5 % tuloksesta (32 kpl) maksoivat sakkoina yhteisöt, joiden tulos oli yli milj. euroa 5-10 % tuloksesta (17 kpl) maksoivat sakkoina yhteisöt, joiden tulos oli euroa 20 kpl tapauksessa sakkotuomio merkitsi yli 10 % lovea yhteisön tulokseen. Ko. ryhmän yhteisöjen tulos oli tyypillisesti euroa tai vähemmän

27 Sakon osuus tuloksesta Kokoavasti voi siis todeta, että mitä paremmin yhteisö on taloudellisesti menestynyt, sen pienempi sakko sille tulokseen nähden tarkasteltuna tuomittiin Jos tuomittuja sakkoja tarkastellaan suhteuttaen ne yhteisöjen taloudelliseen tilanteeseen, voidaan todeta, että sakot ovat yleisesti ottaen hyvin lieviä, mutta niiden vaikutuksessa yhteisön toimintaan on todella suurta hajontaa Ääritapauksina: Yritys, jonka tulos oli 691 milj., sakko Yritys, jonka tappio oli 136 milj., sakko

28 Mittaamisperusteet 6 ( /743) Yhteisösakon mittaamisperusteet Yhteisösakon rahamäärä vahvistetaan oikeushenkilön 2 :ssä tarkoitetun laiminlyönnin laadun ja laajuuden tai johdon osuuden sekä oikeushenkilön taloudellisen aseman mukaan. Laiminlyönnin ja johdon osuuden merkitystä arvioitaessa otetaan huomioon tehdyn rikoksen laji ja vakavuus, rikollisen toiminnan laajuus, tekijän asema oikeushenkilön toimielimissä, se, osoittaako oikeushenkilön velvollisuuksien rikkominen piittaamattomuutta lain säännöksistä tai viranomaisten määräyksistä, sekä muualla laissa säädetyt rangaistuksen mittaamisperusteet. Taloudellista asemaa arvioitaessa otetaan huomioon oikeushenkilön koko, vakavaraisuus, toiminnan taloudellinen tulos sekä muut oikeushenkilön talouden arvioimiseen olennaisesti vaikuttavat seikat.

29 Yhteisöjen rangaistukset vs. henkilöiden rangaistukset: vertailua päiväsakkoon Yksilövastuu kohdistuu edelleen voittopuolisesti (71 %) keski- ja työnjohtoon Henkilöille tuomittiin tapauksissa keskimäärin 27 päiväsakkoa Ylimmän johdon sakkojen keskiarvo oli 29 päiväsakkoa ja euroa Keskijohdon 26 päiväsakkoa ja euroa Työnjohdon 24 päiväsakkoa ja 757 euroa Tuomittujen yhteisöjen keskimääräinen tulos oli Jaettuna 12 eli kuukausipalkka = Jaettuna 60 eli päiväsakkoa vastaava summa = Yhteisösakko keskimäärin : keskimäärin yhteisölle tuomittiin 0,77 päiväsakkoa Jos yhteisöt tuomittaisiin yhtä ankarasti kuin henkilöt, tulisi sakon olla keskimäärin Kaikkein suurin yhteisösakko (KKO 2014:20) = 53,9 päiväsakkoa (yrityksen tulos oli 2,4 miljoonaa )

30 Pohdintoja Yksilöitä rangaistaan kovemmin kuin organisaatioita Ylimmän johdon ja organisaatio vastuu vähäistä Yrityksen taloudellisen tilanteen huomioimisessa pitäisi katsoa muutakin kuin liikevaihtoa ja edeltävän vuoden tulosta (huomioida lain sallimat muut taloudellisen tilanteen arvioimiseen vaikuttavat tekijät) Rikoksen uusiminen, pitkä kesto ja tapaukset, joissa työsuojeluviranomaisten aiemmin antamia kehotuksia/huomautuksia ei ole huomioitu? Suuremmat sakkovaatimukset? Pitäisikö Suomessa uudelleen avata keskustelu muiden yhteisörangaistusten käyttöönotosta? Esim. ulkopuolinen valvonta, julkisuus, väliaikainen kielto osallistua julkisen sektorin tarjouskilpailuihin, toimintaluvan väliaikainen peruuttaminen, yhteisöjen vapauden rajoittaminen? Työsuojeluviranomaisen rooli, mahdollisuudet vaikuttaa?

31 Kiitos! Lisätietoa: