LÖYDÄ HELMET- VÄLTÄ KUPLAT! TIE TUOTTAVAAN OSAKESIJOITTAMISEEN

Transkriptio

1

2

3 LÖYDÄ HELMET- VÄLTÄ KUPLAT! TIE TUOTTAVAAN OSAKESIJOITTAMISEEN

4 HENRI ELO LÖYDÄ HELMET- VÄLTÄ KUPLAT! TIE TUOTTAVAAN OSAKESIJOITTAMISEEN Tämä kirja on omakustanne. Tuusula 2010

5 7. uudistettu painos, täyspäivitys 2010 Henri Elo Tämä kirja on omakustanne. (Tmi Henri Elo, V-tunnus: ) Ensimmäinen painos ilmestyi helmikuussa Kansi ja kuvitus: Jari Johansson Painopaikka: KS Paino Oy Kajaani ISBN

6 Aluksi oli ihminen ja oravannahka. Oravannahka muuttui vähitellen pieniksi metallin kappaleiksi. Penninki, ropo, kuparitaaleri, plootu... ja lopulta hopeamarkka noin 150 vuotta sitten. Raha oli arvon mitta ja vaihdon väline. Ja kun sitä kertyi yli oman tarpeen, ihminen halusi saada sille tuottoa. Tämä on kirja nykyajan tuottoisimmasta sijoituskohteesta: pörssiosakkeesta ja yrityksestä sen takana. Kirja siitä, mihin pörssikurssi perustuu ja miten osaketuotto syntyy. Reitti tuottavan osakesijoittamisen alkulähteille. Arkipäivän opaskyltein.

7

8 SISÄLLYS JOHDANTO JA ESIPUHE PÖRSSI -MARKKINAPAIKKA ENITEN TARJOA V ALLE SIJOITIAJAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ SÄÄNNÖT AUTIAVAT SIJOITIAJAA PÖRSSI LUO VAURAUTIA OSAKE- SIJOITUSKOHDE MUIDEN JOUKOSSA SIJOITTAJAN TYÖKALUT JA -KAVERIT fundamentit- TILINPÄÄTÖKSEN TIMANTIIKOODIT OMA AJATIELU ON TÄRKEIN TYÖVÄLINE TULOSSATOA NELJÄSTI VUODESSA ENNUSTELIJAT JA SUOSITIELIJAT SIJOITIAJAN APUNA TOIMITUSJOHTAJA OHJAA JA VAROITIAA PÄÄOMASIJOITIAJA- RAKASTETIU JA VIHOLLINEN PIENSIJOITTAJAN TILINP ÄÄ TÖSANALYYSI RAHAN SYNTY JA LEVINNEISYYS SAKEANNISSA RAHA VIRTAA YHTIÖÖN listautumln EN- OVI ISON RAHAN ÄÄRELLE lainaa PANKISTA JA PÄÄOMALAINAA SIJOITIAJALTA TÄRKEIN RAHOITUSMUOTO ON TULORAHOITUS RAHAA TARVITAAN KASVUUN JA TAPPION KATIEEKSI TILINPÄÄTÖS- YRITYKSEN KEVÄTIODISTUS TASE- KAKSI PUOLTA JA HYVÄÄ TAHTOA VAIHTUVAT VASTAAVAT OVAT VAELTAJIA TULOKSEN JA TASEEN VÄLINEN VUOROPUHELU TILINPÄÄTÖSRYTEIKÖSTÄ KOHTI TUNNUSLUKUJA I<ANNATIAVUUS ON KAIKEN PERUSTA KÄYTIÖPÄÄOMA ON KUIN JÄÄKAAPIN RUUAT KUUMEMITIARIT JA KRIISIN MERKIT TOIMIALA VAIKUTIAA TUNNUSLUKUUN MIHIN KURSSI PERUSTUU, MIKÄ SIIHEN VAIKUTTAA? PIENSIJOITIAJAN OSAKEANAL YYSI- KAUKANA SALATIETEESTÄ LÄHTÖALUE: KIRJAIMIA JA NUMEROITA VÄLIMAASTON VÄLITIETOA KONSENSUSTIETO VOI VÄÄRISTÄÄ KURSSEJA MATKALLA MAALIIN: OSINKO MATKALLA MAALIIN: YRITYS OSTAA OMIA OSAKKEITA MAALINAUHAN YLITYS: ARVONNOUSU Tie tuottavaan osakesijoittamiseen

9 4.1.7 PALKINTOJEN JÄLKEEN: VEROTUS ARVOSTUSLUVUT KERTOVAT SIJAINNIN OSAKEKARTALLA P/E-LUKU- OSAKKEEN TÄRKEIN HINTALAPPU P/8-LUKU- PÖRSSIN JA KIRJANPIDON IKUINEN EPÄSUHTA KAKSI YRITYSTÄ- YKSI SIJOITUS ARVOSTUS VAIHTELEE TOIMIALOITTAIN PIENSIJOITTAJAN ARVONMÄÄRITYS- YMMÄRRETTÄVÄÄ MATEMATIIKKAA KÄÄNTEIN EN ARVONMÄÄRITYS KONKRETISOI VOITTAJAT JA LUUSERIT - MITÄ YHTEISTÄ, MITÄ EROA? KANNATTAVIA KASVUVETUREITA TASAISEN TAPPAVAA TULOSTA IKÄVÄT UUTISET KASAANTUVAT KÄÄNNEYHTIÖT- TAPPIOIDEN KESKELTÄ PÖRSSIKÄRKEEN STRATEGIAMUUTOS ON SUURI MAHDOLLISUUS SALKUN HUOLTOA JA SUHDANTEITA OSAKKEIDEN RISKISYYS VAIHTELEE KURSSINOUSUT JA LASKUT VUOROTTELEVAT YKSINKERTAINEN COCKTAIL- KAKSINKERTAINEN TUOTTO PTIOLLA SAA VIPUVAIKUTUSTA SIJOITUKSEEN SUORINTA TIETÄ VAI RAHASTON KAUTTA PIENIÄ JA SUURIA YHTIÖITÄ KOTIMARKKINOITA JA KANSAINVÄLISTÄ LIIKETOIMINTAA TOIMIALAT MENESTYVÄT ERI TAHDISSA SIJOITTAJAN STRATEGIA JA SIJOITUSAVARUUS KURSSINOUSU El OLE MYYNTIPERUSTE ERI MARKKINATILANTEISSA ERILAINEN SIJOITUSSTRATEGIA SIJOITUSAVARUUDEN KUNTOPISTEET FINANSSIKRIISIN RAUNIOILLA MIKSI FINANSSIKRIISI SYNTYI? KRIISIN OPETUKSET SIJOITTAJALLE GURUKAAN El OLE AINA OIKEASSA KASSAVIRTA El OLE LAMAA NÄHNYTKÄÄN SIJOITTAJAN ELÄMÄ FINANSSIKRIISIN JÄLKEEN LIITE 1 LÄHDEKIRJALLISUUS LIITE 2 AVAINLUKUJA SUOMESSA NOTEERATUISTA PÖRSSIYHTIÖISTÄ : ::::..::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: 8 -Tie tuottavaan osakesijoittamiseen

10 Johdanto ja esipuhe Tämä on käytännönläheinen kirja yritystalouden ymmärtämisestä osaketuoton oivaltami en. i assa tutustutaan yritystalouden perusasioihin ja tunnuslukupohjaiseen osakesi JOittamiseen -juuri siihen aihepiiriin, josta esimerkiksi mestarisijoittaja Warren Buffett tunnetaan. Kirja etenee asteittain pörssin ja tilinpäätöksen perusasioista aina niihin käytännön havaintoihin, joiden avulla osakesijoittajalla on mahdollisuus vaurastua. Kymmenet yritysesimerkit, faktalaatikot ja muistisäännöt helpottavat lukemista ja ymmärtämistä. Kahdessa ensimmäisessä luvussa käydään läpi sijoittajan toimintaympäristöä eli pörssiä ja pörssin toimintaa. Samalla tutustutaan niihin työvälineisiin, joita sijoittaja tarvitsee pärjätäkseen osakemarkkinoilla. Kolmannessa luvussa tutustutaan osaketuoton alkulähteille - yrityksen liiketoimintaan ja sitä mittaavaan tilinpäätökseen. Tunnusluvut auttavat lukijaa tulkitsemaan tilinpäätöstä ja erottamaan metsää puilta. Neljännessä luvussa keskitytään siihen, mikä on tilinpäätöksen ja osakkeen arvon välinen suhde ja yhteys. Tämän tiedon avulla sijoittaja voi ennakoida entistä paremmin tulevaa osakekurssin ja osingon kehittymistä ja saavuttaa siten parempia tuottoja pörssistä. Viidennessä luvussa käydään esimerkein läpi keskeisiä yritystyyppejä sijoittajan kannalta katsottuna. Yksi ja sama yritys voi olla toisena aikana kultakaivos ja toisena aikana pettymysten kaivo. Sijoittajan on tärkeä tunnistaa kukoistuksen ensi merkit ja taudin oireet myös käytännössä. Kuudes ja seitsemäs luku avartavat näkökulmaa yksittäisestä yrityksestä salkunhallintaan ja suhdannevaihteluihin. Kuudennessa luvussa vertaillaan myös suoran osakesijoittamisen ja rahastosijoittamisen hyötyjä ja haittoja. Kahdeksas luku on lisätty kirjan 7. uudistettuun painokseen. Siinä käsitellään finanssikriisiä ja sijoittamista finanssikriisin jälkeen. Luku on samalla eräänlainen jälkianalyysi kirjan aiemmasta sisällöstä nykytiedon ja nykynäkemyksen valossa. Kirja sisältää kymmenittäin käytännön yritysesimerkkejä suomalaisilta osakemarkkinoilta viime vuosien ajalta. Esimerkit havainnollistavat, opettavat ja antavat sijoittajalle elintärkeää kokonaisnäkemystä siitä, mitä kaikkea pörssissä voi tapahtua ja mihin missäkin tilanteessa kannattaa varautua. Kirja perustuu nykyaikaiseen laskentatoimeen ja rahoitusteoriaan sekä kirjanpitoa ja osakeyhtiöitä koskevaan lainsäädäntöön. Kirjassa ei käsitellä teknistä osakeanalyysia. Erityiskiitos pääanalyytikko Ari Raja/alle, ammattisijoittaja Tomi Salolle ja KTM Kimmo Marjamäelle huomionarvoisista havainnoista ja keskusteluista kirjan sisältöä koskien, graafikko Jari Johanssonille kannen ja kuvituksen suunnittelusta sekä Tomi Ovaskalle avusta kirjan nettisivuston toteutuksessa. Kiitos myös /äheisilleni, muille kirjaprojektia edistäneilfe henkilöille sekä Balance Consultingille (BC) ja Kauppalehti Oy:l/e myötävaikutuksesta kirjaprojektin toteuttamiseksi. -Tie tuottavaan osakesijoittamiseen

11 Kirjan kirjoittaja Olen vuonna 1978 syntynyt kauppatieteiden maisteri. Olen seurannut talouselämää aktiivisesti ja harrastanut osakesijoittamista luvun alusta saakka. Opiskellessani Vaasan yliopistossa kehitin pro gradu -työssäni vuosina käänteisen arvonmääritysmallin. Vuosina kehitin siihen pohjautuvan yritystalouden visuaalisen mallinnusalustan, Trophy Visualin. Niistä on sittemmin kehitetty omat analyysipalvelunsa sijoittajien käyttöön. Olen työskennellyt rahoitusalalla sekä myynti- että analyysitehtävissä vuodesta 2000, syksystä 2002 lähtien Kauppalehden analyysiyksikön, Balance Consultingin, yritys- ja pörssianalyytikkona. Olen ollut mukana kehittämässä useita analyysi- ja arvonmääritystuotteita sekä pörssiyhtiöille että listaamattomille yrityksille. Kirjan sisältö rakentuu osakemarkkinoilta ja talouselämän seuraamisesta saadun kokemuksen, ammatissa syntyneen näkemyksen ja opinnoissa opittujen teorioiden yhteensovittamisesta ja soveltamisesta. Kirjaprojektista Kirjaprojektin ensisijaisena tarkoituksena on ollut koota yhteen se tieto, jonka katson olevan kaikkein olennaisinta tuottavan piensijoittamisen kannalta katsottuna. Tällaisen kirjan olisin itse halunnut sijoittajana lukea. Toisaalta kädessäsi oleva kirja täydentää mielestäni luontevalla tavalla muuta sijoituskirjatarjontaa. Mahdollisuus kirjan kirjoittamiseen syntyi sekä oman kokemuksen, työn, työpaikan että tuoreessa muistissa olevien yliopisto-opintojen yhteisvaikutuksen tuloksena. Eri tekijöiden yhteisvaikutuksen tuloksena määräytyy myös yksittäisen osakkeen tuotto pörssin ristiaallokossa. On hienoa luoda jotakin, josta voisi olla hyötyä ja iloa lukijoille. Sijoittajayhteisö ja koko yhteiskunta tarvitsevat yhä enemmän sijoittamiseen ja yritystalouteen liittyvää tietoa, koska niin monissa eri yhteyksissä korostuu tuottavan sijoitus-, investointi- ja yritystoiminnan merkitys hyvinvointiyhteiskunnan peruspilarina. Yllä oleva teksti on kirjoitettu ennen ensimmäisen painoksen ilmestymistä tammikuussa Siitä on kulunut yli kolme vuotta ja yli kirjaa. Osansa menestykseen on ollut Kauppalehti.fi:n suositulla Sijoittajaksi-blogilla, joka on osa tätä monimediaprojektia. Suomalaisella piensijoittajalla on aito halu ymmärtää yritystaloutta ja etsiä ratkaisua osaketuoton arvoitukseen - sekä samalla kantaa vastuuta omistajuudesta. Seitsemännen painoksen kunniaksi kirjan sisältöä on päivitelty laajasti. Kirja on myös saanut kokonaan uuden kahdeksannen lukunsa. Hyviä lukuhetkiä! Tuusulassa toukokuussa 2010 Henri Elo 10 - Tie tuottavaan osakesijoittamiseen

12 1 Pörssi - markkinapaikka eniten tarjoavalle P _ örss _ i on osa länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan talousjärjestelmää. Pörssin syntyhlstona ulottuu 1600-luvulle ja Hollantiin. Amsterdamiin perustettiin pörssi vuonna 1610, ensimmäisenä maailmassa. Myös tulppaanimania , jota pidetään eräänlaisena pörssihuuman kantamuotona, sijoittuu Hollantiin. Perinteinen tori kaupungin keskustassa tai markkinat kylätaajamassa vastaavat pelisäännöiltään hyvin pitkälti osakemarkkinoita. Tavara vaihtaa omistajaa. Kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Hinta määräytyy markkinoiden ehdoilla. Pörssissä korostuu kaupankäynnin tasapuolisuus. Kuka tahansa voi ostaa keneltä tahansa - saamatta koskaan tietää, mistä osakkeet ovat peräisin ja miksi niistä on luovuttu. Osakekauppaa käydään pörssin ylläpitämässä sähköisessä kaupankäyntijärjestelmässä Suomessa pörssikauppaa on käyty 1860-luvulta lähtien. Helsingin Arvopaperipörssi perustettiin 1912, jolloin listalla oli 23 yrityksen osakkeet. Nykyään Helsingin pörssi on osa kankansainvälistä Nasdaq OMX -konsernia, jonka pörsseissä käydään kauppaa yli pörssiyhtiön osakkeilla. FAKTA T: Pörssi ja pörssikauppa o Kaupat viilittää pankki tai pankkiiriliike, jonka asiakas sijoittaja on. o Jokaisella Sijoittaja/la on oma sähköinen arvo-osuustili. o Vain raha liikkuu, konkreettisia osakekirjoja ei enäii ole. o Monissa maissa pörssejä ylläpitävä Nasdaq OMX on myös itse pörssiyhtiö ja sillä menee sitä paremmin, mitii enemmiin pörssissii kiiydään kauppaa. o Vuonna 2009 Helsingin pörssin kautta tehtiin noin 13 miljoonaa osakekauppaa 131 miljardilla eurol/a eli kauppaa per pörssipiiivä. 1.1 Sijoittajan toimintaympäristö Osakemarkkinoiden tärkein pelaaja on sijoittaja ja tärkein pelimerkki osake. Sijoittajasta tulee osakkeenomistaja eli osakas, kun hän ostaa yhtiön osakkeita. Osakeyhtiölaissa on tarkasti säädelty osakkeenomistajan oikeuksia sekä yhtiön hallintoon ja päätöksentekoon liittyviä asioita. FAKTA T: Osake... o o o antaa omistusoikeuden osaketta vastaavaan osuuteen yhtiön osakekannasta. antaa puhe- ja iiänestysoikeuden sekä oikeuden saattaa haluamansa asia kiisiteltiiviiksi yhtiökokouksessa, joka on osakeyhtiön ylin piiättävii elin. oikeuttaa saamaan osinkoa, jos sellaista päiitetäiin jakaa. o antaa etuoikeuden osakeantiin osallistumiseen, jos sellainen piiiitetiiiin jiirjestiiä o pörssiyhtiön osake on mahdollista ostaa ja myydii päiviin hintaan pörssissii milloin tahansa pörssin aukioloaikana. -Tie tuottavaan osakesijoittamiseen

13 Osake myös tarjoaa piensijoittajalle niin sanotun vähemmistön suojan. Osakeyhtiölain ukaan yhtiökokouksessa ei saa tehdä päätöstä, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan k stannuksella. Jos pörssiyhtiö menee konkurssiin, mikä on hyvin harvinaista, osakkeenomistaja ei joudu maksumieheksi. Hän voi ainoastaan menettää sijoittamansa pääoman, jos osakkeesta ei ole kukaan enää valmis maksamaan sentin senttiä. Osakemarkkinoilla liikkuu sekä suuria että pieniä sijoittajia. Meklareiden eli kaupanvälittäjien rooli on viime vuosina vähentynyt internetin käytön yleistymisen myötä. Pörssisalien ään.ekkäästä huutokaupasta on siirrytty hiljaiseen bittiympäristöön, tietoverkkoihin. Nykyään kuka tahansa voi olla oman itsensä meklari tehokkaiden ja helppojen onlinekaupankäyntisovellusten ansiosta. Kauppa on netin kautta nopeaa ja edullista, tasapuolista ja virtaviivaista. Klik ja osakkeet ovat sinun. Itse kaupankäynti -tapahtuu se sitten internetin, puhelimen tai konttorikäynnin kautta-ei vaadi juuri vaivaa. Myös osakkeiden säilytys ja osingonmaksu hoidetaan pankin toimesta automaattisesti. Jopa myyntivoittolaskelmia veroilmoituksen liitteeksi on mahdollista saada muutamalla napin painalluksella suoraan pankin verkkopalvelusta. Muun muassa sijoituslehti Arvopaperi on tutkinut ja vertaillut vuosittain suomalaisten osakevälittäjien palveluita. Kevään numerossa 4/2005 se havaitsi välityspalkkioiden laskeneen ja palvelujen parantuneen laajalla rintamalla, vuonna 2006 havainto oli saman trendin jatkuminen. Vain muutamia kauppoja vuodessa tekevälle sijoittajalle peruspankki on kohtuuhintainen vaihtoehto, joka tarjoaa yleensä myös osakeanalyyseja. Perinteisten kivijalkapankkien lisäksi luotettavaa osakevälitystä internetin kautta tarjoavat niin sanotut nettivälittäjät. Aktiiviselle kaupankävijälle hinta saattaa muodostua peruspankkeja edullisemmaksi. Yhä useampi pankki ja osakevälittäjä tarjoavat vaivattoman pääsyn myös ulkomaisiin pörsseihin verkkopalvelunsa kautta. Tyypillisesti muutaman osakelajin säilytys maksaa euroa vuodessa. Välittäjästä riippuen hintaan sisältyy yleensä myös uutis- ja analyysipalveluja. Kaupankäynnistä veloitetaan tyypillisesti noin 0,1-0,2 prosenttia kaupan arvosta ja 5-10 euron kiinteä osuus. Näin euron kaupasta menisi noin 10 euroa eli yksi prosentti välityspalkkiota. Kun kaupankäyntimäärä lisääntyy, suhteellinen välityspalkkio laskee. Itse kaupankäynti on helppoa. Haaste ja mielenkiinto syntyvät siitä, mitä osakkeita milloinkin kannattaisi ostaa ja mitä myydä. TEORIAA! Teoriassa kaikkien osakkeiden tuotto-odotus suhteessa riskiin on tehokkailla markkinoilla vakio. Markkinat eli sijoittajat hinnoittelevat osakkeet kysynniin ja tarjonnan kautta niin ' ettli ne sijaitsevat samalla tuotto-riskiural/a. Markkinat eivät kuitenkaan ole koskaan täysin tehokkaat. Joskus samat ilmiöt toistuvat ku si eḥit ksessä ja sijoittajien käyttäytymisessä vuodesta toiseen. Kauppaa syntyy siksi, etta SIJ ajiiia _ - _ on tuo to-? tu sista ja riskeistä tukku erilaisia, toisistaan poikkeavia näkemy sla. My? - -nkl _. SIJOitta an - ullo nenkin rahatilanne ja sijoitusstrategia vaikuttavat osto- Ja myynt1päatoksun, samo1n kaytössä olevan informaation määrä ja laatu. 12 -Tie tuottavaan osakesijoittamiseen

14 FAKTA T: Tuotto ja riski a Mitii suurempi tuotto-odotus osakkeeseen liittw. sitä suurempi on my6s riski arvonlaskusta. a Riskillä on hintansa: sijoittaja ei ole valmis maksamaan suhdanneherkällä alalla toimivasta yrityksestä yhtii paljon kuin vakaan toimialan yrityksestä, vaikka yritysten tulos-ja kasvuluvut olisivat samaa tasoa. a Jos yhtiöiden tuloskehitys kuitenkin jatkuu identtisenä, riskisijoitus tekee tehtävänsä eli sen tuotto on ajan mittaan varmempaa vaihtoehtoa korkeampi. a Keskimääräinen osaketuotto (arvonnousu + osinko) on ollut suomalaisosakkeilla viimeisten 15 vuoden aikana noin 11 prosenttia vuodessa (Balance Consulting, kaikkien vuosihavaintojen mediaani ). Osakkeita ja yhtiöitä tutkii pien- ja suursijoittajien lisäksi varsinainen ammattikunta, analyytikot. He analysoivat työkseen yhtiöiden tunnuslukuja ja markkinoita, tulevaisuutta ja strategioita. Analyytikot tuottavat sijoittajille ja salkunhoitajille tärkeää informaatiota sijoituspäätösten tueksi. Salkunhoitajat puolestaan hoitavat asiakkaidensa varoja joko yksilöllisesti tai sijoitusrahaston muodossa. MUISTA TÄMÄ/ Ilman analwtikoita ja riittävän monipuolista analwsitarjontaa osakemarkkinoilla olisi luultavasti nykyistä enemmän kurssiheiluntaa ja sisäpiiritiedon väärinkäyttömahdollisuudet lisääntyisivät. Lähes kaikki suomalaiset noin 130 pörssiyhtiötä, muutamia pieniä yhtiöitä lukuun ottamatta, laativat kolmen kuukauden välein osavuosi- tai vuosikatsauksen, jossa ne raportoivat taloudellisesta menestyksestään sijoittajille ja analyytikoille. Tämän lisäksi yhtiöt tiedottavat pörssitiedotteilla merkittävistä tilauksista, investointisuunnitelmista, yrityskaupoista, muutoksista johdossa tai omistusrakenteessa - ja ylipäänsä kaikesta siitä, jolla saattaa olla vaikutusta osakekurssiin. Tiedotusvälineet muokkaavat pörssitiedotteet kansankieliseen muotoon ja uutisoivat ajankohtaisista talousasioista laajemminkin. Osa pörssiyhtiöistä järjestää sijoittajatapaamisia ja on mukana erilaisissa sijoitustapahtumissa. Tällöin sekä vanhat omistajat että potentiaaliset uudet sijoittajat voivat keskustella suoraan johdon ja viestintäihmisten kanssa yhtiön liiketoiminnasta ja osakkeista. Osakkeiden ympärille on kehittynyt joukko osakkeiden kaltaisia pelimerkkejä -johdannaisia. Optio on oikeus ostaa tai myydä osake tiettyyn, ennalta määrättyyn hintaan myöhempänä ajankohtana. Warrantti on eräänlainen virtuaalioptio, jossa liikkuu vain raha, mutta ei itse kohde-etuutena oleva osake missään vaiheessa. Johdannaiset ovat keino suojata osakesijoituksia riskeiltä tai toisaalta saada sijoitukselle enemmän tuottoa vipuvaikutuksen kautta. Osakekurssin noustessa 10 prosenttia Ostowarrantti saattaa nousta esimerkiksi 30 prosenttia. Sama vipu toimii toiseen suuntaan kurssin laskiessa. Johdannaiskauppa varsinkin warranteilla muistuttaa nollasummapeliä, koska warrantin juoksuaika on yleensä vain joitakin kuukausia. -Tie tuottavaan osakesijoittamiseen

15 MUISTA TÄ MÄ/ Lyhyellä aikavälillli kohde-etuutena olevan osakkeen ja sa '!' l/a warrant n hi t voi liikk u_ a suuntaan tai toiseen, kun taas pitklillä aikaväli// osakesijoitus on muita SIJoitusmuotoJa tuottavampi. 1.2 Säännöt auttavat sijoittajaa Osakemarkkinoilla vallitsee tarkat pelisäännöt arvopaperimarkkinalaista kirjanpitolakiin, pörssin säännöistä Finanssivalvonnan määräyksiin. Nämä säännöt eivät yleensä vaikuta suoranaisesti piensijoittajaan. Normien tarkoitus on ainoastaan taata markkinoiden sujuva toiminta kaikissa tilanteissa ja tarjota kaikille sijoittajille tasapuoliset kaupankäyntiolosuhteet Jos kenellä tahansa meistä on oikeus ostaa ison pörssiyhtiön osakkeita, meillä pitäisi olla yhdenvertainen asema suursijoittajan kanssa saada tietoa yhtiöstä. Näin asia hyvin pitkälti onkin. Julkisesti noteeratuilla yhtiöillä on tarkemmat säännöt raportoinnissa ja tiedottamisessa kuin listaamattomilla. Pörssiyhtiöiden osavuosikatsauksista selviää niin kannattavuus, rahoitusasema kuin yritysjohdon arvio liiketoiminnan kehittymisestä lähikuukausina. Yhtiöiden täytyy tiedottaa yhtiön arvoon olennaisesti vaikuttavista seikoista kaikille sijoittajille yhtä aikaa. Internet-aikakaudella pienet ja suuret sijoittajat ovat entistä tasaveroisemmassa asemassa. Ennen tulosjulkistuksia useat yhtiöt seilaavat parisen viikkoa lyhdyt pimeinä, ikkunat suljettuina (closed window), jolloin yritysjohto ei tapaa sijoittajia ja analyytikoita. Tämä estää houkutuksen kehuskella tulosluvuilla ennen varsinaista, kaikkien tiedossa olevaa tuloksen julkistushetkeä. Kunkin yhtiön johdolle ja avainhenkilöille, erikseen määritellylle sisäpiirille, pörssi on laatinut oman ohjeensa. Sisäpiiritietoa voi olla esimerkiksi tieto suunnitteilla olevasta yrityskaupasta, rakennejärjestelystä tai jättiosingosta. Tietoa eivät saa hyödyntää sen enempää sisäpiiriläiset kuin ketkään muutkaan, joilla sitä sattuisi olemaan. Sisäpiiri ei myöskään saa käydä yhtiön osakkeella kauppaa yhtiöstä riippuen 2-4 viikon aikana ennen tuloskatsausten julkistamista. Sisäpiiritiedon väärinkäyttö on yksi pörssikaupan ongelmista. Vaikka valvonta on tehostunut, niin aukottomasti sitä ei voida valvoa koskaan. Esimerkiksi kurssin epätavallinen valuminen ennen yllättävää tulosvaroitusta tai selittämätön nousu juuri ennen lunastustarjousta saattavat olla merkkejä siitä, että joku tai jotkut ovat tehneet sijoituspäätöksiä sisäpiiritiedon perusteella. Vaikka syy ei ole välttämättä yhtiön johdon, silti haitta koituu viime kädessä yhtiölle sijoittajien karttaessa osakkeita, joihin on liittynyt arveluttavia kurssiliikkeitä. MUISTA TÄMÄ! Sisäpiiritiedon väärinkäyttö on osakemarkkinoiden dopingia. Se heikentiili ennen pitkää niin sijoittajien, yhtiöiden kuin koko yhteiskunnan luottamusta rahoitusjärjestelmää kohtaan. Sisäpiiritiedon väärinkäyttö on rangaistava rikos. Useimmiten kurssiheilunta tulosjulkistusten alla johtuu kuitenkin vain sijoittajien spekuloinnista. Pitkäjänteiseen, menestyvään sijoitustoimintaan pätevät aivan muut ohjeet kuin sa- 14 -Tie tuottavaan osakesijoittamiseen

16 l isella ti dolla ratsastaminen. Sijoittamisesta katoaa koko sen hohto ja jännitys, jos oma ajattelu e1 riitä sijoituspäätösten tueksi. 1.3 Pörssi luo vaurautta Monesti kuulemme puhuttavan pörssikeinottelusta tai pörssipelistä. Pörssi onkin monelle sijoittajalle paikka ansaita ja menettää rahaa nopeassa rytmissä. Yleensä jokainen kauppa kuitenkin edistää pörssin varsinaista päämäärää eli sitä, että kaikilla sijoittajilla on mahdollisuus luopua vaivattomasti omistamistaan osakkeista ja ostaa uusia tilalle. Aktiiviset ja mahdollisimman tehokkaat osakemarkkinat auttavat yrityksiä löytämään kasvun vaatimaa rahoitusta muualtakin kuin pankin tiskiitä tai pääomasijoittajan pakeilta. Osakemarkkinoilla pääoma ohjautuu sujuvasti sinne, missä se tuottaa parhaiten -joka päivä, uudestaan ja uudestaan. Pörssi on samalla mahdollisuus sekä yksityishenkilöille että yhteisöille sijoittaa ja hajauttaa varojaan tuottavasti suoraan yrityksiin. Pörssi on käytännössä vain markkinapaikka. Yrityksen osakkeilla tehtävät kaupat eivät vaikuta suoraan itse yritykseen tai sen rahavirtoihin. Yritys saa osakkeenomistajilta rahaa ainoastaan perustamisvaiheessa ja silloin, kun se järjestää osakeannin. Osakeannin järjestämistä helpottaa juuri se, että osake on noteerattu pörssissä. MIKSI IHMEESSÄ? Miksi pörssi on osa yhteiskuntaa, millaista olisi ilman pörssiti? Ilman pörssiä yritysten olisi vaikeampi hankkia markkinahintaista oman piiäoman rahoitusta. Liiketoiminnan riippuvuus lainarahasta, pankeista ja suhdanteista kasvaisi. Lisäksi pääomasijoittajat olisivat haluttomampia rahoittamaan pienempiii yrityksiä, jos yksi luonteva irtautumisviiylii (exit) olisi poissa käytöstii. Pörssinoteeraus helpottaa myös yritysjärjestelyjen toteuttamista, kun markkinahinta on osapuolten tiedossa ja siitä ei tarvitse kiistellä. Elinvoimainen pörssi on samalla varmistin, ettei kukaan voi ostaa kansallisomaisuuttamme ale-hintaan, alta tiskin. Yrityksen johdon ja henkilöstön palkitseminen ja sitouttaminen on helpompaa, jos yrityksen osake on pörssinoteerattu. Osakekurssia voidaan käyttää yhtenä palkitsemismittarina tai maksaa osa palkasta pörssinoteeratuilla osakkeilla. Näin työntekijä ja työnantaja tähtäävät ikään kuin samaan maaliin-korkeimpaan mahdolliseen osaketuottoon. Markkina-arvon kehitys on laaja-alaisempi menestysmittari kuin kirjanpidon tulos. Tilinpäätöstulos kuvaa vain mennyttä, mutta pörssikurssi mittaa myös sitä, mitä yritys on tehnyt tulevan menestyksensä turvaamiseksi. Osakemarkkinoilla osakkeet hinnoitellaan ensisijaisesti tulevaisuuden liiketoimintanäkymien perusteella. MUISTA TÄMÄ/ Osakemarkkinoihin liittyy myös varjopuolia ja ylilyöntejiikin rahan sane/lessa liiketoiminnan reunaehdot. Irtisanomiset ovat ikiiviii uutisia ja johdon ylisuuret palkitsemisohjelmat heikentiiviit yrityskuvaa pahimmillaan niin työntekijöiden, asiakkaiden, sijoittajien kuin koko yhteiskunnan silmissii. -Tie tuottavaan osakesijoittamiseen

17 Neljännesvuosittaista raportointia on kuitenkin vaikea nähdä sen enempää eun _ aehton kuin haittana ylipäänsä. Riittävän tiheä raportointi mahdollistaa tasapuohse Ja a} _ ant sarsen tiedonsaannin niin sijoittajille, yhtiön hallitukselle kuin muille sidosryhmrlle. Vu _ er ten 15 vuoden aikana, kun yhtiöt ovat raportoineet useita kertoja vuodessa, konkurssun ajautuneiden pörssiyhtiöiden määrä voidaan laskea likimain yhden käden sormilla. 1.4 Osake - sijoituskohde muiden joukossa Suora osakesijoittaminen on vain yksi tapaa säästää rahaa ja sijoittaa. Osakesijoittamisen rinnalle ja ohikin on viime vuosina kivunnut sijoittaminen osakerahastoihin ja sijoitusv kuutuksiin. Niissä oli suomalaisten kotitalouksien varallisuutta vuoden 2009 lopussa norn 34 miljardia euroa. Pörssiosakkeissa ihmisten varoja lepäsi 23 miljardia. Kuvio 1: Pääoman tuotot ja kotitalouksien rahoitusvarat (päivitetty 17. painos) 70% ----, 50% 30% 10% -10% -30 % % -----= -- =Pörssiosakkeet, %-osuus - Pankkitalletukset. %-osuus -Tuotto pörssiosakkeissa,% -Tuotto pankkitalletuksissa,% -Rahastot ja vakuutussäästöt. %-osuus -Pääoman tuotto yhtiöiden liiketoiminnassa,% -o-tuotto pörssin arvo-osakkeissa. % Lähde: Finanssialan Keskusliitto. Suomen Pankki. Tilastokeskus, Balance Consulting Kuviossa on esitetty kotitalouksien rahoitusvarojen jakauma sekä mediaanilla mitattu keskimääräinen tuotto pörssiyhtiöiden liiketoiminnassa, pörssiosakkeissa, pörssin arvoosakkeissa sekä pankkitalletuksesta. Arvo-osakkeilla tarkoitetaan tässä osakkeita, joiden P/E-Iuku on alle 15 ja P/8-luku alle 1,5 ( arvostusluvuista tarkemmin luvussa 4.2). Kuviosta nähdään, että osaketuotto ei aina kulje käsi kädessä liiketoiminnan tuoton kanssa. Vuosina 1998, ja keskimääräisen pörssiosakkeen tuotto oli nollan tuntumassa tai negatiivinen. Tällöinkin keskimääräisen pörssiyhtiön pääoman tuotto on ollut selvästi positiivinen eli suurin osa yhtiöistä on tehnyt voitollista tulosta. Vuonna 2009 pörssikurssit alkoivat jo ennakoida kannattavuuden kohenemista tulevaisuudessa, vaikka yritysten kasvu, kannattavuus ja koko talouden bkt heikkenivät vielä rajusti Tie tuottavaan osakesijoittamiseen

18 MUISTA TÄMÄ/ Piiiioma tuottaa suhteellisen vakaasti yhtiöiden liiketoiminnassa ja samalla yritykset kasvavat. Juuri tiihiin arvonlisiiiin pörssiosakkeiden ylivertainen tuotto eli kurssinousu ja osinko pitkiin piisiie perustuvat. sakesijoittaminen on sijoittamisesta suoraan pörssiyrityksiin. Osakerahastoissa sijoittaja Jakaa rahansa samoihin pörssinoteerattuihin yrityksiin, mutta välikäden kautta. Tämä nostaa sijoittamisen kustannuksia, mutta vastaavasti vähentää sijoittajan omaa työtä. Hajautus ja salkunhoito useisiin osakkeisiin hoituvat ikään kuin automaattisesti yhdellä toimeksiannolla. Rahastojen rinnalla kuluttajille markkinoidaan muun muassa vapaaehtoisia eläkevakuutuksia, säästöhenkivakuutuksia ja pääomaturvattuja sijoituslainoja. Näissä kaikissa sijoittajan puolesta tekee töitä ja harjoittaa liiketoimintaa joku muu -useimmiten pankki tai rahastoyhtiö. Siksi pankkien tarjoamat sijoitustuotteet eivät yleensä ole yhtä kustannustehokkaita ratkaisuja kuin suora osakesijoittaminen. MUISTA TÄMÄ! Jos sijoittaja tuntee perusasiat ja osaa itse hajauttaa omaisuuttaan jsrkevästi osakkeisiin ja muihin sijoituskohteisiin, hän voi tienata omalla työllään huomattavan tilin. Vähiin kuin asunnonrakentaja, joka maksaa vain rakennusaineista mutta ei omasta työstä Pörssistä on saatavilla yritysten lukumäärällä mitattuna marginaalinen, mutta liikevaihdolla mitattuna huomattava osa suomalaisesta yritystoiminnasta. Pienille ja keskisuurille yhtiöille pörssilistaus voi aiheuttaa enemmän velvoitteita ja kustannuksia kuin hyötyjä. Joitakin pörssin ulkopuolisia yhtiöitä, kuten maakunnallisia puhelinyhtiöitä, noteerataan ja välitetään pörssin ulkopuolisilla listoilla. Esimerkiksi Privanet ja eq Pankki 1 Nordnet tarjoavat tällaista palvelua. Kaupankäynti listaamattomilla yhtiöillä on selvästi pörssiyhtiöitä kalliimpaa varainsiirtoveron ja palkkioiden vuoksi. Myös osakevaihto on vähäisempää, mutta toisaalta listaamattomien yhtiöiden osingot ovat olleet (tupla)verottomia ainakin kevääseen 2010 saakka. Viime kädessä suora sijoittaminen yritystoimintaan on kaikkein tuottavin sijoitusmuoto, koska markkinataloudessa uuden pääoman tuottamisen rooli ja tehtävä on suotu yrityksille. Liiketoiminnassa syntyvä pääoma kulkeutuu palkkoina henkilöstölle, korkokuluina pankeille, jotka nekin ovat yrityksiä, sekä veroina yhteiskunnalle. Jäljelle jäävä osa uudesta pääomasta eli nettovoitto virtaa uusinvestointeina takaisin liiketoimintaan ja osinkoina omistajille. Peliautomaatit, urheiluvedonlyönti ja Iotto ovat muiden kuin itse pelaajan liiketoimintaa. Osakemarkkinoilla tilanne on päinvastainen. Osakesijoittaja on omistaja. Osakemarkkinoilla on kuitenkin erotettava lyhyt aikaväli ja pitkä aikaväli toisistaan. MUISTA TÄMÄ/ Osakekurssien yleiskehitys voi olla laskeva jopa usean vuoden ajan, mutta pitkässä juoksussa kurssit kuitenkin keskimäiirin nousevat, koska yritysten tuottama uusi paäoma ei voi IShtökohtaisesti kadotakaan mihinkijlin. -Tie tuottavaan osakesijoittamiseen

19 Seuraavassa taulukossa on esitelty keskeisten sijoituskohteiden hyötyjä ja vaatimuksia sijoittajan kannalta katsottuna. Varallisuuden jakaminen eli allokaatio eri sijoituskohteisiin riippuu sijoittajasta ja hänen riskinottohalukkuudesta, eikä yhtä yleispätevää ohjetta ole olemassa. Taulukko 1: Osakesijoitus - sijoitusmuoto muiden joukossa Sijoitus- Hyödyt Haitat ja uhat Vaatimukset Muista tämä! muoto Suora Paras n Yksittäisinä vuosi- Perusasioiden Hajautus eri yriosake- prosentin vuosi- na ja yksittäisissä tuntemus yritys- tyksiin ja eri toisijoitus tuotto pitkällä osakkeissa osake- toiminnasta ja mialoille. Salkun aikavälillä; kiin- tuotto voi olla osakemarkkinois- keskimääräinen toisa harrastus. myös negatiivinen. ta; riskinsietoky- P/E-Iuku mielelky. lään alle 20. Osake- Ammattilainen Ei välttämättä tuo- Osakesijoittami- Indeksirahastot rahasto hoitaa hajautuk- ta sen paremmin sen perusasioi- edullisimpia; kesen ja seuraa kuin itse hoidettu den tuntemus hittyvien markkimarkkinoita; osakesalkku, ja hyödyttää myös noiden ja yksitverotuksen kan- kulut ovat yleensä rahastosijoittajaa, täisten toimialanalta vaivaton. suuremmat. "parantaa unen jen rahastot riskilaatua". Vapaaeh- Ammattilainen Kulut yleensä sijoi- Vaatii pitkäjäntei- Et voi nostaa toinen voi hoitaa hajau- tusrahastoa suu- syyttä ja oman säästämiäsi varoeläkeva- tuksen ja seura- remmat; sijoitusta talouden suunnit- ja ennen eläkekuutus ta markkinoita; on vaikea realisoi- telua, koska raha ikää muuten kuin Ua PS-tili) verohyödyt. da ennen eläke- sitoutuu pitkäksi erikoistapauksisikää. aikaa. sa. Korkosijoi- Tuotto on va- Vuosituotto yleen- Perustietämys Diskonttovaikutukset ja kaampi kuin sä varsin matala n. korkomarkkinois- tuksen vuoksi korkora- osakesijoituk- 3-5 %; ei suojaa ta ja inflaatiosta pitkän koron rahasto sessa, myös inflaatiolta, jos hin- on eduksi, mutta haston arvo voi kulut ovat pie- nat nousevat mutta ei välttämätöntä. laskea, kun kornemmät. korot eivät. kotaso nousee. Sijoitus- Vuokratuotto ja Paketti voi hajota, Asuntomarkkinoi- Omistajan mahasunto asunnon mah- jos vuokralainen ei den tuntemus; dollisuudet ja dollinen arvon- maksa vuokraansa saattaa vaatia toimitusjohtajan nousu samassa tai korjauskustan- myös pankkilai- velvollisuudet paketissa. nukset karkaavat naa ja remontoin- samassa paketiskäsistä. titaitoa. sa. simpiä. MISTÄ LISÄTIETOA? Osakesijoittamista ja pörssiä koskevaa tietoa löytyy internetistä mm. osoitteista fi, www. osakeliitto. fi, net, www. sijoitus.org, sekä keskeisten talouslehtien nettisivuilta. R hoitusrr:ar kinoiden ja pörssin merkitystä kansantaloudenemme laajemmin sekä suomalatsta omtstajuutta on käyty läpi esimerkiksi Onko omistamisella väliä? -nimisessä tutkimuksessa vuodelta 2004 (Puttonen 1 EVA, Tie tuottavaan osakesijoittamiseen 2010-

20 2 Sijoittajan työkalut ja -kaverit Osakesijoittajan maailmassa on useita elämää helpottavia Niitä ilman ei kannata käydä ainakaan aktiivista osakekauppaa eli kilpailla toisen sijoittajan kanssa. Pahin virhe on se, ettei tiedetä mitä ollaan tekemässä, mistä ollaan maksamassa ja kuinka paljon rahaa kannattaa lyödä tiskiin. Ylärajaa osakkeen hinnalle ei nimittäin ole ja osakkeet eivät lopu kesken. Jos osakkeet eivät loppuneet pörssistä teknohuuman aikoihin vuosituhannen vaihteessa, niin eivät ne lopu sen jälkeenkään. Sen sijaan ylitarjontatilanteita ja syöksyjä voi tulla. Markkinoilla toimii iso joukko lyhyen aikavälin ammattisijoittajia, jotka tekevät kauppaa päivittäin virtaavien yrityskohtaisten uutisten ja koko talouskehitystä koskevien niin sanottujen makrouutisten perusteella. Jos nämä makrotalousuutiset sattuvat olemaan tarpeeksi pessimistisiä, sijoittaja saattaa myydä koko salkkunsa saman tien. Jos näitä herkkähermoisia sijoittajia on liikkeellä tarpeeksi paljon, kuten oli Yhdysvaltain terrori-iskun aikaan syyskuussa 2001 ja myöhemmin finanssikriisin aikaan syksyllä 2008 ja keväällä 2009, syöksy on valmis syntymään. MUISTA TÄMÄ! Kysyntä ja tarjonta määräävät hinnat myös osakemarkkinoilla. Tullakseen myydyksi jokainen osake vaatii ostajansa. Hinnat eivät kuitenkaan määräydy sattumanvaraisesti, vaan kulloinenkin hintataso perustuu ikään kuin keskimääräisen sijoittajan näkemykseen yhtiön tulevasta voitontuottokyvystä. Tässä luvussa käydään läpi fundamenttipohjaisen sijoittajan perustyökaluja ja sitä toimintaympäristöä, jossa sijoittaja -ja vain sijoittaja -tekee omaa talouttaan koskevia päätöksiä. 2.1 Fundamentit - tilinpäätöksen timanttikoodit Fundamenteilla tarkoitetaan yrityksen tuloksellisuutta, tasetta, markkina-arvoa ja näiden välisiä suhteita. Fundamenttiperusteisella sijoittamisella tarkoitetaan sijoituspäätösten pohjaamista osakkeen takana olevan yrityksen taloudellisiin tunnuslukuihin suhteessa osakkeesta maksettavaan hintaan. Tietä tuottavan osakesijoituksen alkulähteille etsitään timantin kovien tilinpäätös- ja osavuosilukujen kautta. Pitkällä aikavälillä osaketuotteen vaikuttaa lähes yksinomaan yrityksen liiketaloudellinen menestys suhteessa sijoitushetken arvostustasoon. Fundamenttianalyysi, jota oikeastaan koko tämä kirja käsittelee, on sijoittajan toiseksi tärkein työkalu. -Tie tuottavaan osakesijoittamiseen

21 FA KTA T: Fundamenttlanalyysi a Fundamentti- eli perusteanalyysi perustuu yrityksen tulokseen, taseaseen ja kassavirtaan. a Fundamentteja ovat yrityksen toteutuneeseen ja arvioituun kehitykseen liittyvi:jt taloudelliset tunnusluvut, esimerkiksi liikevaihdon kasvu ja liiketulosprosentti. a Näiti:J perinteisia tunnuslukuja suhteutetaan yrityksen markkina-arvoon ja muodostetaan näin uusia, arvostustasoa mittaavia tunnuslukuja, esimerkiksi PIE-Iuku eli osakekurssi per osakekohtainen tulos (price 1 eamings). Sijoittaja luo fundamenttien avulla näkemyksen siitä, onko osake mahdollisesti ali- tai yliarvostettu, ja hän tekee sen perusteella sijoituspäätöksen. Fundamenttisijoittaja ostaa ikään kuin palasen yritystä. Hän lyö vetoa enemmän yhtiön taloudellisesta kehityksestä kuin huomispäivän pörssikurssista. Hän pyrkii ostamaan laatua alehintaan. Toinen keskeinen analyysihaara on niin sanottu tekninen analyysi, jossa sijoituspäätökset tehdään toteutuneeseen kurssikehitykseen, kurssivaihteluun ja osakevaihdon vilkkauteen perustuen -välittämättä yrityksen taloudesta ja liiketoiminnasta välttämättä lainkaan. Fundamenttisijoittajankin on hyödyllistä tuntea teknisen analyysin perusteet, koska niin hän tietää miten osa sijoittajista missäkin tilanteessa ajattelee ja saattaa toimia. Teknisestä analyysista voi olla apua kauppojen ajoituksessa. Toisaalta tekniselle sijoittajaliekin on apua yhtiöiden tuloksellisuuden, arvostustason ja liiketoiminnan tuntemuksesta. Tämä tieto tuo varmuutta teknisiin sijoituksiin, jotka yleensä ovat lyhytaikaisia. Yhtiöitä voidaan luokitella esimerkiksi toimialan, tulosmarginaalin vakauden ja arvostustason perusteella erilaisiin ryhmiin, joissa todennäköisyys voimakkaaseen kurssilaskuun lyhyellä aikavälillä poikkeaa toinen toisistaan. TEORIAA! Harvoista asioista rahoitustieteessä ollaan yhtä yksimielisiä kuin siitä, että yrityksen tulos ohjaa osaketuottoa pitkällä aikavälillä. Onhan osaketuoton toinen komponentti, osinko, suoraan tuloksesta lähtöisin oleva erä. (osaketuotto = arvonnousu + osinko) 2.2 Oma ajattelu on tärkein työväline Oma ajattelu on sijoittajan tärkein työkalu. Sijoittajan maailma on täynnä tietoa, internet pursuaa yli äyräiden. Sijoittajalta vaaditaan kykyä yhdistellä palasia toinen toisiinsa, heittää hukkapalat pois ja koota lopulta palapeli valmiiksi asti -tehdä perusteltu sijoituspäätös. Kurssit heiluvat joka päivä ja joka suuntaan; hermoilijoille ei riitä elintilaa. Veneestä voi pudota helposti, jos jää myrskyn silmään heilumaan. Jokainen välityspalkkiona maksettu euro on sakkeen ostajan ja myyjän yhteisestä kassasta pois. Hermojen hallintaan auttaa kummasti arvonmuodostuksen perusteiden tuntemus. Osakke en ar:-'onmääräytymisen annalta yrityksen tuleva liiketaloudellinen kehitys näyttelee avamrooha, kuten myöhemmm luvussa 4 kerrotaan. Koska kauas on vaikea nähdä ' on _ katsottava lähelle ja historiaankin Tie tuottavaan osakesijoittamiseen

22 MUISTA TÄ MÄ/ Sijoittaja, joka osaa arvioida yhtiön nykyisen arvostustason ja tulevan tuloksenmuodostuksen keskima rtiist paremmin, parj osakemarkkinoilla keskimäärliisui paremmin. Se tieto ja ne johtopäätökset, joita yhtiö ei ole osavuosikatsauksessaan tai pörssitiedotteessaan vielä itse suoraan kuuluttanut, ovat arvokkaita. Kaikki yhtiön julkistama tieto on jo jokaisen valistuneen sijoittajan tiedossa ja näkyy sen myötä osakekurssissa, mikäli osakkeella käydään päivittäin kauppaa. Toisaalta kaikki sijoittajat eivät usko, osaa tulkita, yhdistellä tai riittävästi kyseenalaistaa jo julkaistua tietoa. He tarjoavat sitä kautta mahdollisuuksia ylituottoon niille, jotka osaavat. Toisaalta sekin riittää, että olet keskitien kulkija. Kuten edellisessä luvussa kävi ilmi ja kuten useat empiiriset tarkastelut osoittavat, osakkeet kaiken kaikkiaan ovat eniten tuottava sijoituskohde pitkällä aikavälillä. MUISTA TÄMÄ! Osakkeet ja niiden taustalla oleva yritysmaailma on kuin peli, jossa panokset ovat kovia ja selviytymiskeinot monia. Draama, jonka päärooleja näyttelev t ihmisen järki ja tunne. Vakavahenkinen näytelmä, jonka kulisseissa lepä kansakunnan hyvinvointi. 2.3 Tulossatoa neljästi vuodessa Pörssiyhtiöt raportoivat tulostietonsa joko kolmas kuukausi eli neljännesvuosittain (kvartaali, quarter). Keväällä 2010 enää vain kolme pientä pörssiyhtiötä, lnteravanti, SSK Kiinteistöt ja Vaahto Group, julkaisee tulos- tai osavuosikatsauksensa puolen vuoden välein. Nekin antavat lisäksi niin sanottuja johdon osavuotisia selvityksiä. Reilu vuosikymmen sitten tulosluvut lyötiin pöytään vain kerran tai kaksi vuodessa ja pitkä osa sijoittajan vuodesta olikin sitten enemmän tai vähemmän arvailua. Tällöin piensijoittaja saattoi joutua informaatiotyhjiöön, mutta enää näin ei onneksi ole. Kvartaaliraportointi tehostaa rahoitusmarkkinoiden toimintaa ja luo tasapuolisemmat olosuhteet kaikille osakesijoittajille. Osavuosikatsaus, kansankielellä "osari", rakentuu tuloslaskelmasta, taseesta, rahoituslaskelmasta, keskeisistä tunnusluvuista sekä toiminnan, tuloksellisuuden ja rahoitusaseman sanallisesta kuvauksesta. Myös lähiajan liiketoimintanäkymistä on oma asiansa, jonka pituus vaihtelee yhtiöstä riippuen parista lauseesta pariin näyttöruutuun. Uuden IFRStilinpäätöskäytännön myötä pörssiyhtiöt raportoivat liikevaihto- ja liiketuloslukujaan myös liiketoiminta-alueittain ja/tai maittain. Case: YIT:n segmenttiraportointi (päivitelty 1 7. painos) Lähinnä Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä rakentamis- ja huoltopalveluja tarjoava YITkonsemi erittelee osavuosikatsauksissaan liikevaihdon ja liikevoiton liiketoimintasegmenteittäin, ohessa tammi-maaliskuun 2010 luvut vertailutietoineen. -Tie tuottavaan osakesijoittamiseen

23 Taulukko 2: YIT:n /iiketoimintakohtainen raportointi YIT -konserni Liikevaihto Liikevoitto miljoonaa euroa 1-3/ / / /2009 Kiinteistö- ja teollisuuspalvelut 477,0 537,9 21,6 28,6 Suomen rakentamispalvelut 252,9 239,8 23,1 20,9 Kansainväliset rakentamispalvelut 106,9 61,4 4,6-23,8 Muut erät -16,0-15,5-4,8-3,6 Konserni yhteensä 820,8 823,6 22,1 44,5 YIT erittelee kvartaalitasolla myös liiketoiminta-alueidensa tilauskantoja, henkilöstömääriä ja asuntojen alueittaisia myyntimääriä sekä vuosikertomustasolla edelleen segmenttien varoja, velkoja ja investointeja. Näin sijoittaja pystyy suhteuttamaan eri liiketoimintoja koskevien uutisten merkitystä yrityksen kokonaismenestykseen ja osakkeen arvoon. Talousviestinnän merkitystä ei pidä ylikorostaa esimerkiksi YIT:n kasvutarinassa, mutta läpinäkyvä ja avoin tiedottaminen ovat omiaan tukemaan yhtiön kehittymistä ja kasvua. Johto ei voi laistaa vastuuta, vaan se joutuu koko ajan kiinnittämään huomiota liiketoiminnan sujumiseen ja perustelemaan strategiansa julkisesti. Työntekijät ja sijoittajat osaavat paremmin varautua tulevaan, jos tiedotus toimii. Läpinäkyvä raportointi parantaa yrityksen luottamusta eri sidosryhmien silmissä. Kun volyymeja, tuloskehitystä sekä eri liiketoimintoihin sitoutuneita pääomia ja niiden tuottoa vertaillaan keskenään, löydetään nopeasti yrityksen kultakaivos ja riippakivi. Samoin paljastuu se liiketoiminta-alue, joka on niin pieni, ettei sillä ole ratkaisevaa merkitystä koko yhtiön tuloksen kannalta. Edellä mainittu on vain suppea näkökulma segmenttiraportointiin. Vuosikertomuksesta kannattaa etsiä myös kunkin osa-alueen strategia ja tavoitteet, verrata kehitystä ajan suhteen sekä tarkistaa myös kilpailijoiden vastaavien liiketoimintojen menestys. Vuosikertomus onkin se raportti, joka sisältää sijoittajan kannalta lähes kaiken tarpeellisen: toimitusjohtajan katsauksen menneeseen ja tulevaan, hallituksen toimintakertomuksen, tietoja yrityskaupoista sekä paljon tulos-, tase- ja kassavirtatietoa. MUISTA TÄMÄ! Vuosikertomuksissa on myös hyödyllisiä avaintunnuslukujen 5-vuotistaulukoita, joista voi helposti arvioida yritysten toteutunutta pidemmän ajan kehityssuuntaa. Lisäksi löytyy strategioita ja visioita, herkkyysanalyyseja ja skenaarioita - lukemisen arvoisia kaikki. Vuosikertomus on sekä luettavissa yhtiön internetsivuilla sähköisessä muodossa että yleensä myös tilattavissa ilmaisena paperiraporttina suoraan kotiin. Vuosikertomus on ennen k kkea?mistajaa arten. Vuo _ sikertomuksen vahvuus on tiedon luotettavuus ja haitta se, etta vuosikertomus 1Imestyy vam kerran vuodessa. Silloinkin sen tieto on osin vanhentunutta. Pörssiyhtiöt julkaisevat vuosikertomuksensa yleensä maalis-huhtikuussa. Näin numeerinen toteumatieto alkaa jo ilmestyessään olla kolmisen kuukautta vanhaa Tie tuottavaan osakesijoittamiseen

24 Huhtikuun puolessa välissä alkaa tulla jo ensimmäisiä osavuosikatsauksia tammimaaliskuun kehityksestä. Ne syrjäyttävät osan vuosikertomuksen informaatiosta. Jos yritysjohto vielä pääsiäisen korvilla viilailee edellisen vuoden kertomustaan, osakkeenomistajan kannattaa miettiä, onko juuri tämä se minun tapa toimia. Sama tulee mieleen, jos suomalaisen yrityksen nettisivuilta ei tahdo löytää suomenkielistä sijoittajainformaatiota. MUISTA TÄMÄ! Vuosikertomus ei ole koskaan niin täydellinen, etteikö se jättäisi tilaa sijoittajan omille johtopäätöksille. Omatoiminen lukujen vertailu ja tietojen yhdistely muuhun yritys- ja toimialainformaatioon on arvokasta, koska näin sijoittaja muodostaa itselleen ainutlaatuista uutta tietoa ja nlikemystä, jota muilla ei välttämättä ole. Vuosikertomusta lukiessa on turha panna liikaa painoa strategian kaunokirjaimille. Yhtiöltä pitää löytyä oma selkeä toimintatapa, asiakasta palveleva ansaintalogiikka. Vuosikertomuksesta kumpuava liiketoiminnallinen draivi, aito halu menestyä, on positiivinen signaali, koska se on yhteinen nimittäjä menestyjäosakkeille. Tällaisia olivat esimerkiksi vuoden 2003 vuosikertomusten perusteella Marimekko, Nokian Renkaat ja Saunalahti. Marimekon vuosikertomuksessa menestys-alkuinen tai -päätteinen sana esiintyi 10 kertaa, kurssi nousi 61 prosenttia vuonna Nokian Renkailla menestystä esiintyi peräti 28 kertaa ja kurssinousu oli sen mukainen, 87 prosenttia. Saunalahden strategiana oli kasvaa; vuosikertomuksessa esiintyi kasvua, voimakasta kasvua, odottavaa kasvua, kasvattamista, kasvualueita, kasvupotentiaalia ja niin edelleen 43 kertaa. Osakkeen arvo kasvoi kertomuksen julkistamisvuonna 57 prosenttia. 2.4 Ennustelijat ja suosittelijat sijoittajan apuna Analyytikot antavat osakkeille sijoitussuosituksia ja laativat tulosennusteita. Suositukset jakautuvat yleensä osta (buy), lisää (accumulate), pidä (hold), vähennä (reduce) ja myy (sell) -luokkiin sen mukaan, kuinka paljon nousu- tai laskupotentiaalia analyytikko arvioi osakekurssiin sisältyvän. Osakkeelle voidaan asettaa myös tavoitehinta (target price), jota kohden osakekurssin arvioidaan nousevan tai laskevan. Jotkin pankkiiriliikkeet suhteuttavat suosituksensa osakemarkkinoiden yleiseen kehitykseen niin, että osakkeelle annetaan outperform, market perform tai underperform - suositus. Ensin mainitussa analyytikko arvioi yhtiön lähiajan kurssikehityksen paremmaksi kuin osakemarkkinoiden keskimääräinen kehitys, keskimmäisessä yleiskehityksen kaltaiseksi ja viimeisessä keskimääräistä heikommaksi. Suositukset ovat kerrallaan voimassa yleensä muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen, minkä jälkeen ne päivitetään. Tulosennusteet käsittävät laajimmillaan kaikki keskeiset tuloslaskelman tuotto- ja kuluerät Analyytikko laatii toteutuneen kehityksen ja näkymien perusteella yhtiölle ennustetun tulosja kassavirtalaskelman 2-4 tulevalle tilikaudelle, laskee arvioimiensa. lost n t i kassa i tojen nykyarvot ja päätearvot, joista yhteenlaskettuna muodostuu yht1olle kaypa arvo. S1ta pörssikurssiin vertaamalla hän voikin jo antaa osakesuosituksen. Eli jos määritetty arvo on pörssikurssia selvästi korkeampi, niin osta -ja jos matalampi, niin myy. Jos analyytikon määrittämä arvo on yhtiön pörssiarvon tuntumassa, niin pidä. -Tie tuottavaan osakesijoittamiseen

25 MUISTA TÄ MÄ/ Useimmiten tulosennusteella tarkoitetaan ennustettua tulosta rahoituserien jälkeen, tulosta verojen jälkeen eli nettotulosta tai (netto)tulosta osaketta kohden. Sijoittajan on Uirkeä selvittää, sisältääkö ennuste mahdolliset kertaluonteiset tuotto- ja kuluerät vai onko ne eliminoitu pois. Analyytikkojen oikaisukäytännöt voivat vaihdella analwsin luonteesta riippuen. Osakesuositukset perustuvat fundamenttianalyysiin, tekniseen analyysiin tai niiden yhdistelmään. Sijoittajan on tärkeä ottaa selvää, miten ennusteet on laadittu ja mihin ne perustuvat. Pelkät luvut ja suositus eivät voi riittää itseään kunnioittavalle sijoittajalle päätöksenteon perusteeksi. Analyysit ovat hyödyllistä tuki-informaatiota, eivät absoluuttinen totuus. On myös muistettava, mikä on sijoitusanalyytikon tyypillisen työnantajan eli pankkiiriliikkeen etu. Se on se, että annetaan mahdollisimman paljon suosituksia, joiden perusteella tehdään mahdollisimman paljon osakekauppoja -mutta myös se, että niin suositukset kuin kaupat olisivat mahdollisimman hyviä ja tuottoisia. Pankkiiri elää välityspalkkioista. Talouslehdet ja tutkimuslaitokset laskevat useiden pankkien ja pankkiiriliikkeiden yhtiölle antamista tulosennusteista keskilukuja, joita kutsutaan konsensusennusteiksi. Niiden perustana olevat yksittäiset ennusteet eivät välttämättä perustu aina tuoreimpaan yhtiötä koskevaan informaatioon, ja toisaalta yksittäisten ennusteiden määrä ja laatu saattavat vaihdella. FAKTA T: Ennusteetja suositukset o o o o Vertaile suosituksia ja ennusteita toisiinsa ja toteutuvaan kehitykseen. Vertaile myös ennusteiden muutoksia ajan suhteen. Jos ennusteet poikkeavat omista näkemyksistäsi, selvitä ja arvioi syyt tarkemmin. Suosituksiin pitää aina suhtautua terveen kriittisesti, mutta ei välinpitämättömästi. Suurta osaa pörssiyhtiöistä analysoi jatkuvasti sadat ammattimaiset analyytikot ja sijoittajat, kauppaa käydään paljon ja hinnanmuodostus on tehokasta. Yksiselitteisesti ei voida sanoa, mikä osake on halpa ja mikä kallis; edullisuus ja kalleus perustuvat subjektiivisiin näkemyksiin yhtiön tulevasta kehityksestä. 2.5 Toimitusjohtaja ohjaa ja varoittaa Pörssi htiöin osakkeiden omistaminen ei tuo suoraa valtaa ohjata ja määräillä johtoa, koska om1stus jakaantuu sadoille tai jopa kymmenille tuhansille osakkeenomistajille. Vain muuta a pörssiyhtiöissä yksi omistaja omistaa yli puolet osakkeista ja niiden tuottamasta aan1vallasta. Suomen valtiolla oli keväällä 2010 enemmistöomistus Finnairissa ' Fortumissa ja Neste Oilissa. Pörssi hti?ss jo hto _ ohja ie ṣijoittajaa, ei päinvastoin. Ohjauksella (guidance) tarkoitetaan tassa yntysjohdon SIJOittaJille. antamaa arviota liiketoiminnan kehittymisestä lähikuuk uslen ta. kulu _ va _ n vuoden aikana. Yritysjohdolla on yleensä paras näkemys johtamansa yn yksen l11keto1m1nnasta. Tämän vuoksi johdon sanomisten painoarvoa vaakakupissa ei vo1 koskaan väheksyä Tie tuottavaan osakesijoittamiseen