Maantien 132 kevyen liikenteen väylä välille Klaukkala Perttula. Esiselvitys, Nurmijärvi

Transkriptio

1 Maantien 132 kevyen liikenteen väylä välille Klaukkala Perttula Esiselvitys, Nurmijärvi 1

2 Alkusanat Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus (ELY keskus) ja Nurmijärven kunta ovat yhdessä laatineet esiselvityksen kevyen liikenteen väylän toteuttamisesta maantielle 132 Nurmijärvellä. Esiselvityksessä selvitettiin jatkosuunnittelua varten hankkeen tekniset ja taloudelliset toteutusedellytykset sekä vaikutukset Klaukkalantiehen / Lopentiehen välillä Kirkkotie maantien 1321 (Perttulantie) liittymässä oleva nykyinen kevyen liikenteen alikulku. Nurmijärven kunnasta esiselvityksen laatimiseen osallistui liikenneinsinööri Pia Korteniemi ja Uudenmaan ELY keskuksessa projektipäällikkö Mari Ahonen. Selvitystyö on tehty Sito Oy:ssä, jossa työstä on vastannut Ins AMK Johanna Plihtari-Siltanen. Lisäksi työhön osallistuivat Ins AMK Otso Nuutinen, FM Taina Klinga ja ins AMK Taina Kuparinen. 2

3 SISÄLLYS 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET SELVITYSALUE AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT JA HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN NYKYTILA Nykyinen tie- ja kevyen liikenteen verkko Tien liikennetekniset mitat ja geometria Nopeusrajoitukset Valaistus Sillat Johtotiedot Nykyinen liikenne ONNETTOMUUDET MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS YMPÄRISTÖ JA LUONTO TAVOITTEET TOIMENPIDE EHDOTUS TOIMENPITEET (VE 1A) TOIMENPITEET (VE 1B) VAIHTOEHTOTARKASTELUT (VE 2) TEKNISTEN RATKAISUJEN PERIAATTEET RAKENTAMISKUSTANNUKSET JA TOTEUTTAMINEN JATKOTOIMENPITEET LIITTEET

4 1 Lähtökohdat ja tavoitteet 1.1 Selvitysalue Selvitysalue kattaa noin 7,5 kilometrin osuuden maantiestä 132 (Klaukkalantie / Lopentie) Nurmijärvellä. Tienpitäjänä toimii Uudenmaan ELY-keskus. Selvitysalue rajautuu etelässä Kirkkotien liittymään ja pohjoisessa maantien 1321 (Perttulantie) liittymässä olevaan alikulkukäytävään. Selvitysalueen tierekisteriosoiteväli on 132 / 2 / / 2 / Klaukkalan ja Perttulan osayleiskaavoissa kevyen liikenteen yhteystarve on esitetty maantien 132 varteen Kirkkotien ja maantien 1322 (Nummenpääntie) välillä. Kuva 1. Selvitysalueen sijainti ja alueen maanteiden verkko. 1.2 Aikaisemmat suunnitelmat ja hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin Kevyen liikenteen väylän rakentaminen maantielle 132 välille Klaukkala - Perttula on Uudenmaan ELY-keskuksen juuri valmistuneen kevyen liikenteen tarveselvityksen kärkihakkeita (kiireellisyysluokka A). Klaukkalan kohdan kevyen liikenteen väylä on tarveselvityksen K1- hankkeena, jonka toteutuksen edellytyksenä on, että hankkeen myötä saadaan maantie lakkautettua. Kevyen liikenteen väylä ei sisälly Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon- ja liikenteen suunnitelmaan Maantielle 132 välille Kirkkotie - Pirttitie on kevyen liikenteen väylästä laadittu tiesuunnitelmaluonnos vuonna Luonnoksessa kevyen liikenteen väylä on esitetty maantien 132 länsipuolelle. 4

5 Nurmijärven kunnan ja Vantaan kaupungin alueella on laadittu vuonna 2016 tiesuunnitelma Klaukkalan ohikulkutiestä. Ohikulkutie liittyy kiinteästi tähän selvitykseen. Maantie 132, Klaukkalantie siirtyy ohikulkutien toteutumisen myötä Klaukkalan taajaman pohjoispuolelle. Uusi ohikulkutie liittyy nykyiseen Klaukkalantiehen Aittakalliontien yksityistieliittymän eteläpuolella. 1.3 Nykytila Nykyinen tie- ja kevyen liikenteen verkko Maantie 132 (Klaukkalantie) on Nurmijärven kunnassa Klaukkalan ja Perttulan kylien läpi kulkeva seututie. Maantie liittyy etelässä maantiehen 130 ja Luhtaanmäen eritasoliittymän kautta valtatiehen 3 (E12 moottoritie, Helsinki - Tampere). Pohjoiseen mentäessä maantie risteää valtatietä 25. Maantie 132 liittyy kantatiehen 54 Lopen kunnan alueella. Tarkasteltavalla osuudella on useita maantie- ja yksityistieliittymiä sekä suoria tonttiliittymiä, joiden kautta maankäyttö liittyy maantiehen 132. Selvitysalueella on muutamia lyhyitä osuuksia kevyen liikenteen väyliä. Selvitysalueen eteläpäässä Kirkkotien liittymän kohdalla maantien 132 länsipuolella on kevyen liikenteen väylä. Välillä Klaukkalan Rautia ja Järvihaantien liittymä on vanha maantiepohja, joka on epävirallisesti kevyen liikenteen käytössä. Kyseisellä osuudella ei ole talvikunnossapitoa. Lyhyet kevytväyläyhteydet johtavat liittyviltä kaduilta maantien 132 suojatiesaarekkeelle Pirttitien / Härkäpurontien liittymässä. Selvitysalueen pohjoispäässä maantien 1321 liittymässä on kevyen liikenteen väylä, joka johtaa kevyen liikenteen alikulkukäytävälle. Maantien 132 tulevaan kevyen liikenteen väylään liittyvät tärkeimmät kevyen liikenteen väylät on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Nykyiset kevyen liikenteen väylät Klaukkalantiellä, Lepsämäentiellä, Kirkkotiellä ja Järvihaantiellä. 5

6 1.3.2 Tien liikennetekniset mitat ja geometria Maantien 132 on toiminnalliselta luokaltaan seututie. Tierekisteritietojen perusteella selvitysalueella ajoradan leveys on 7,0 metriä ja tien kokonaisleveys 11,0 metriä. Päällystetyn pientareen leveys on 1,25 metriä. Tien geometria suunnitteluosuuden eteläosassa Hongisojantien liittymään asti on melko pienipiirteinen vaakageometrian kaarrearvojen ollessa paikoin vain 320 m nopeusrajoituksen ollessa km/h. Ko osuudella maasto on paikoin hyvin sivukalteva, maaston noustessa lännen suuntaan. Maaston sivukaltevuus aiheuttaa paikoin näkemäpuutteita sivusuunnalta maantielle tultaessa. Suunnitteluosuudella maantiellä 132 ei ole suuria pituuskaltevuuksia: maksimipituuskaltevuus on 3,7 %. Pahimmat näkemäongelmat ovat Hongisojantien liittymän läheisyydessä, missä aivan tiessä kiinni olevat rakennukset aiheuttavat näkemäpuutteet. Kuva 3. Näkymä Hongisojantien liittymästä kohti pohjoista Nopeusrajoitukset Maantien nopeusrajoitus selvitysosuudella on pääosin 70 km/h. Selvitysalueen eteläosassa on taajamanopeusrajoitus 50 km/h sekä 600 metrin matkalla nopeusrajoitus 60 km/h. Selvitysalueen pohjoispäässä noin 750 metrin matkalla on nopeusrajoitus 60 km/h. Sivuteiden ja katujen nopeusrajoitukset ovat 30, 40, 50 ja 60 km/h. Tien talvihoitoluokka suunnittelualueella on Is (paras talvihoitoluokka). Mainitussa hoitoluokassa tie on pääosin paljas. Pitkinä pakkaskausina, jolloin suolaus ei ole mahdollista, voi tien pinta olla osittain jäinen. Liukkaus torjutaan pääsääntöisesti ennakoivilla toimenpiteillä. 6

7 1.3.4 Valaistus Maantie 132 on valaistu selvitysalueen eteläosassa Lammaskujan liittymään asti sekä pohjoisosassa Valkjärven liittymästä kohti pohjoista. Valaistus on Nurmijärven kunnan omistuksessa Sillat Selvitysalueella on kolme siltaa, kaksi vesistösiltaa; Hautalan silta Luhtajoen yli ja Kosken silta Luhtajoen yli, sekä yksi kevyen liikenteen alikulkukäytävä, Tapolan alikulkukäytävä Perttulantien liittymässä. Suunnittelukohteen nopeusrajoitukset, tievalaistus ja nykyiset sillat on esitetty kuvassa Johtotiedot Suunnitteluosuudella on Elisan, Soneran, DNA:n ja Nurmijärven Sähkön ilmajohtoja ja maakaapeleita. Alueella on myös Nurmijärven Veden vesijohtoa, jäte- ja hulevesiviemäriä sekä Rajamäki-Klaukkala siirtoviemäri. Lisäksi alueella on Perttulan vesiosuuskunnan vesijohtoa ja jätevesiviemäriä. 7

8 Kuva 4. Maantien 132 nopeusrajoitukset, valaistus ja sillat. 8

9 1.3.7 Nykyinen liikenne Ajoneuvoliikenne Liikenneviraston web-karttapalvelun mukaan maantien 132 (Klaukkalantien) keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) vuonna 2015 suunnitteluosuuden eteläosassa maantien (Hongisojantie) liittymään asti oli noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus oli 4,2 % (477 ajoneuvoa vuorokaudessa). Hongisojantien ja maantien 1321 (Perttulantie) välisellä osuudella keskimääräinen vuorokausiliikenne oli noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus ko osuudella oli 5,9 % (356 ajoneuvoa vuorokaudessa). Perttulantien liittymästä pohjoiseen keskimääräinen vuorokausiliikenne oli noin ajoneuvoa vuorokaudessa ja raskaan liikenteen osuus ko välillä 5,4 % (296 ajoneuvoa vuorokaudessa). Joukkoliikenne Klaukkalantie kuuluu ns. joukkoliikenteen laatukäytävään. Lähes kaikki Klaukkalan bussivuorot kulkevat Klaukkalantien kautta. Klaukkalantietä pitkin kulkevat joukkoliikenteen vuorot ovat pääosin Helsingin keskustasta liikennöiviä seudullisia linjoja, joista suuri osa jatkaa Klaukkalasta edelleen Lopen, Rajamäen tai Kirkonkylän suuntaan. Tierekisteritietojen perusteella suunnitteluosuudella on 22 kaukoliikenteen linja-autopysäkkiä, joista 15 on katokset. Klaukkalan Viirinlaaksoon on rakenteilla uusi matkakeskus. Maantiellä 132 liikennöi Nurmijärven Linja Oy, Linjaliikenne Kivistö Oy, Pekolan Liikenne Oy ja Yhdysliikenne Oy. Selvitysalueen pohjoispäässä, Perttulassa liikennöi noin 70 vuoroa (mukana molemmat suunnat) ja eteläpäässä vuoroja on noin 140. Suurin osa matkoista tehdään välillä Perttula Klaukkala sekä Klaukkalasta Uotilan koululle ja Keudaan. Koulukyydit Selvitysalueella sijaitsee Uotilan koulu ja Perttulan päiväkodin esiopetusryhmä osoitteessa Uotilan koulutie 81, Perttulan päiväkoti osoitteessa Uotilan koulutie 50 ja 52, Nummenpään koulu osoitteessa Leppälammentie 69 (esitetty lakkautettavaksi alkaen; oppilaat siirtyvät Uotilan kouluun), Valkjärven koulu osoitteessa Valkjärventie 460 sekä Ammattiopisto Keuda osoitteessa Lopentie 20. Lisäksi Uotilan koulun tiloissa toimii seurakunnan ylläpitämä koululaisten iltapäiväkerho. Nurmijärven kunta vastaa perusopetuksen kuljetuksista eli esikouluikäisten sekä ala- ja yläasteikäisten kuljetuksesta. Lukiolaiset ja Ammattiopisto Keudan opiskelijat eivät kuulu kunnan järjestämän koulukyydityksen piiriin. Alueelta kuljetetaan oppilaita myös Nurmijärven yhteiskouluun yläasteelle (Pratikankuja). Yläasteen yhteydessä toimii myös kunnan lukio. Yläaste ja lukio sijaitsevat Kirkonkylän keskustassa, joka sijaitsee maantien 132 itäpuolella. Kulku suunnittelualueelta Kirkonkylän keskustaan tapahtuu Uotilan koulutien (yksityistie) tai Perttulantien (mt 1321) kautta. Lisäksi alueelta kuljetaan oppilaita Klaukkalaan Arkadian yhteislyseoon, joka sijaitsee osoitteessa Lepsämäentie 15, Mäntysalon kouluun osoitteessa Havumäentie 7 ja Klaukkalan yläasteelle, osoitteessa Kisatie 2. Mäntysalon kouluun, Klaukkalan yläasteelle ja Arkadian yhteislyseoon kulku tapahtuu suunnittelualueelta pääosin maantien 132 kautta. 9

10 Nurmijärven kunta on luokitellut maantien 132 on vaaralliseksi tieosuudeksi koululaisille. Koululiidun mukaan maantie 132 on vaarallinen sekä tiensuuntaisesti että ylitettynä luokan oppilaille välillä Huvilatie - Hongisojantie. Huvilatien liittymän eteläpuolella sekä Hongisojantien liittymän pohjoispuolella maantie on vaarallinen luokan oppilaille. Klaukkalantien vaarallisuuden takia Uotilan kouluun on järjestetty koulukuljetus myös niille oppilaille (1-6 luokat + esikoululaiset), joilla ei olisi kuljetusoikeutta matkan pituuden takia. Näitä kuljetettavia oppilaita Uotilan koululle tulee Nummenpääntieltä, Lopentieltä, Yli-Lepsämäentieltä, Partiokorventieltä ja Sahamäentieltä. Yli-Lepsämäentietä lukuun ottamatta em. oppilaiden kuljetustarve poistuisi uuden maantien 132 kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien kevyen liikenteen alikulkujen myötä. Perttulan kioskin kohdalla on liityntäkuljetus tarvittaessa kumpaankin suuntaan Klaukkalan alueen kouluihin meneville luokan oppilaille. Nummenpääntien suunnalta tulee 7. 9 luokan oppilaita, Mäntysalon kouluun, Klaukkalan yläasteelle ja Nurmijärven yhteiskouluun sekä lukiolaisia, jotka kulkevat Nurmijärven yhteiskouluun ja Arkadian yhteislyseoon. Valkjärventieltä tulee koululaisia Klaukkalan yläasteelle. Aittakalliontieltä koululaiset kulkevat Valkjärven koululle ja Klaukkalan yläasteelle. Lisäksi alueella on lapsia, jotka käyvät esikoulua Aitohelmen päiväkodissa. Tulevaisuudessa Aittakalliontieltä koululaisia menee myös Mäntysalon kouluun, jos liikenneyhteydet Klaukkalassa mahdollistavat sen. Uotilan kouluun on nykyään noin 45 kuljetettavaa oppilasta. Lopentien kevyen liikenteen väylän ja alikulkukäytävien valmistumisen jälkeen kuljetuksista jäisi pois 10 oppilasta. Uotilan koululla sijaitsevan esiopetuksen viidestä kuljetettavasta jäisi pois kolme. Klaukkalan yläasteelle kuljetettavista Valkjärventien loppupäässä ja Sahamäen alueella asuvista oppilaista 10 oppilasta voisi käyttää Lopentien pysäkkejä Valkjärventien risteyksessä myös paluumatkalla. Valkjärven koulun Aittakalliontien varrella asuvista oppilaista (tällä hetkellä neljä oppilasta) pienet voisivat käyttää bussia ja isommat jäisivät pois kuljetuksista. Uotilan koulun kuljetukset on tällä hetkellä järjestettävä pääosin vaarallisten teiden takia. Toivomuksena olisi, että Lopentien kevyen liikenteen väylän valmistumisen jälkeen päästäisiin rakentamaan Perttulantien (mt 1321) pohjoispuolelle kevyen liikenteen väylä, jonka valmistumisen jälkeen Uotilan nykyisten kuljetettavien määrä putoaisi vielä kahdeksalla oppilaalla, jolloin jäljelle jäisivät luokkien oppilaat, joilla matka ylittää kolme kilometriä tai jotka asuvat Yli-Lepsämäntien, Nummenpääntien tai Kuusihaantien varrella, joilla teillä on omat vaarallisuusluokituksensa. Nummenpääntien alkuosan varren oppilailla on tällä hetkellä kuljetusoikeus luokkien ajan. Nummenpääntien suunta hoituu avoimella joukkoliikenteellä, jolloin kaksi muuta tietä voidaan hoitaa ohikulkevalla, erikseen tilattavalla kuljetuksella. Em. muutokset toisivat esim. Uotilan koulun suuriin kuljetuskustannuksiin huomattavan vähennyksen. 1.4 Onnettomuudet Suunnitteluosuudella maantiellä 132 on tapahtunut vuosina yhteensä 40 poliisin tietoon tullutta onnettomuutta. Kaksi onnettomuutta on johtanut loukkaantumisiin ja yksi on ollut kuolemaan johtanut onnettomuus. Muut onnettomuudet ovat omaisuusvahinkoon johtaneita onnettomuuksia. Onnettomuuksista suurin osa eli 23 kpl on ollut peuraonnettomuuksia. Muita onnettomuuksia oli 5 kpl yksittäisonnettomuutta, 4 kpl kääntymisonnettomuutta, 2 kpl mopo-onnettomuutta, 2 kpl risteysonnettomuutta sekä yksi polkupyörä-, kohtaamis-, hirvi- ja muu eläin onnettomuus. Onnettomuudet ovat keskittyneet Kirkkotien ja Alitilantien liittymiin sekä Järvihaantien liittymään. Onnettomuuksista 28 on sattunut suunnitteluosuuden eteläosassa Kirkkotien ja Holmantien välisellä osuudella. 10

11 1.5 Maankäyttö ja kaavoitus Asutus ja elinympäristö Nurmijärvi on noin asukkaan kunta, joka kuuluu pääkaupunkiseudun kehyskuntiin. Kunnan keskustaajama Nurmijärven Kirkonkylä sijoittuu kunnan pohjoisosaan, noin 8 kilometrin etäisyydelle suunnittelualueelta. Suunnittelualue sijoittuu Klaukkalan kasvavan taajaman ja vanhan maaseutualueen taitekohtaan. Eteläosa selvitysalueesta sijoittuu Klaukkalan taajama-alueelle. Klaukkala on asukkaallaan kunnan suurin taajama. Klaukkala on kasvanut nopeasti lukujen suuresta muuttoliikkeestä lähtien Helsingin läheisyyden ja hyvien liikenneyhteyksien ansiosta. Klaukkalan nauhamainen taajamarakenne tukeutuu Klaukkalantiehen sekä muuhun vanhaan tiestöön. Klaukkalan palvelut keskittyvät keskustaan, jonka ympärillä on laajoja pientaloalueita. Suunnittelualueen eteläosassa on Järvihaan työpaikka-alue. Klaukkalan pohjoispuolella Perttulassa suunnittelualue muuttuu suhteellisen tiiviiksi rakentuneeksi maaseutuasutukseksi. Perttula on vanhaa kyläaluetta, jonka rakennukset ovat keskittyneet sivuavien teiden ympärille. Vanhojen tilakeskusten lisäksi alueella on uutta omakotitaloasutusta. Valkjärven rannoilla on runsaasti loma-asuntoja. Maakuntakaava Uudellamaalla on voimassa useita vahvistettuja maakuntakaavoja. Uudenmaan maakuntakaavassa (YM ) on määritelty alueen keskeisin maankäyttö. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (YM ) aiempia kaavaratkaisuja on tarkasteltu uudelleen erityisesti alue- ja yhdyskuntarakenteen, liikenteen ja kaupan osalta. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa (YM ) ja 3. vaihemaakuntakaavassa (YM ) ei ole suunnittelualuetta koskevia aluevarauksia. Vahvistetuissa maakuntakaavoissa suunnittelualueen läheisyyteen on osoitettu merkittävänä liikennehankkeena Klaukkalan ohikulkutie sekä sen toteutukseen kytkeytyviä maankäytön laajenemisalueita. Pidemmän aikavälin liikenneyhteyden tarpeena on osoitettu Klaukkalan rata ja sen jatke välillä Klaukkala Rajamäki, jossa jatke yhtyy Hanko Hyvinkää-rataan. Vahvistetuissa maakuntakaavoissa on suunnittelualueella tai sen vaikutusalueella seuraavia keskeisiä merkintöjä: Maantie 132 Klaukkalantie on osoitettu Klaukkalan ohikulkutien liittymään saakka merkinnällä yhdystie. Lopentie ja Klaukkalan ohikulkutie on osoitettu merkinnällä seututie. Kaikkiin maantie-merkintöihin liittyy määräys: Maakuntakaavakartalle merkitty tieyhteys voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa esittää riittävin perustein teknisesti tai toiminnallisesti alemmanluokkaisena. Tiensuunnittelussa on otettava huomioon seudulliset ulkoilu-, virkistys- ja viheryhteystarpeet, luonnonsuojelu, kulttuuriympäristö, pohjavesien suojelu sekä lajiston liikkuminen. Klaukkala ympäristöineen on taajama-aluetta, joka nykytilannetta laajempi. Keskeiset taajaman osat on osoitettu merkinnällä tiivistettävä alue. Klaukkalan ohikulkutien rinnalla on osoitettu uutta työpaikka-aluetta ja taajamatoimintojen tai työpaikka-alueiden reservialuetta. Perttula on osoitettu kohdemerkinnällä kylä. Merkintään liittyy määräys: Kylän sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tavoitteena on ympäröivää haja-asutusaluetta tiiviimpi rakentaminen. 11

12 Kylän suunnittelussa on otettava huomioon liikenteen ja vesihuollon järjestäminen, ekologiset yhteydet sekä kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet. Klaukkalantien rinnalla on osoitettu siirtoviemärin ohjeellinen linjaus. Järvihaassa ja Perttulassa Klaukkalantien kanssa risteää 110 kv voimalinjan ohjeellinen linjaus. Klaukkalantietä sivuaa ja sen kanssa risteää viheryhteystarve. Merkintään liittyy määräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että merkinnällä osoitettu yhteys säilyy tai toteutuu tavalla, joka turvaa virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet, alueen maisema-arvot, arvokkaiden luontokohteiden säilymisen sekä lajiston liikkumismahdollisuudet. Viheryhteyden mitoituksessa on kiinnitettävä huomiota yhteyden merkitykseen ekologisen verkoston osana sekä seudullisten ja paikallisten virkistystarpeiden yhteensovittamiseen siten, että olemassa olevat virkistykseen varatut tai siihen soveltuvat rakentamattomat alueet varataan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa mahdollisuuksien mukaan virkistyskäyttöön. Suunnittelukohde sijoittuu Perttulassa pohjavesialueelle. Merkintään liittyy määräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vähennä pysyvästi pohjaveden määrää tai heikennä sen laatua. Valkjärven ja Perttulan välille on osoitettu merkintä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, tie tai kohde. Merkintään liittyy määräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä maisema- ja kulttuuriarvot. Kuva 5. Ote Uudenmaan maakuntakaavojen epävirallisesta yhdistelmästä, jossa ovat Uudenmaan maakuntakaava (vahvistettu), Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava (vahvistettu), Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava (vahvistettu) ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (vahvistettu). Uudenmaan liitossa on tekeillä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laadinta. Tavoitteena on, että valtuusto hyväksyy kaavan vuoden 2017 aikana. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Suunnittelualueella maakuntakaavaehdotuksessa on esitetty 12

13 maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä Perttula, Uotila, Numlahti ja Valkjärvi. Merkintään liittyy määräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on otettava huomioon maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön vaaliminen. Kulttuuriympäristöä kehitettäessä on sen arvot otettava huomioon ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukaisen maankäytön kanssa. Lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu kumottavat ja tarkistetut pohjavesialueet. Perttulan pohjavesialueen rajaus on poistettu. Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan laadinta on käynnistynyt vuoden 2016 aikana. Koko Uudenmaan alueelle laadittavan kaksiportaisen kaavan aikatähtäin on vuodessa Kaavasta käytetään nimeä Uusimaa-kaava Kuva 6. Ote Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta (nähtävillä ). Yleiskaavat Klaukkalan alueella on voimassa koko kunnan oikeusvaikutukseton yleiskaava, joka on hyväksytty ja se on vanhentunut sisällöltään. Klaukkalan alueelle on tehty Klaukkalan osayleiskaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa Valtuuston päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Klaukkalan osayleiskaavassa on osoitettu Klaukkalan ohikulkutie ja siihen tukeutuva uusi maankäyttö. Kaavassa on esitetty alueen monia ympäristöarvoja suojelumääräyksineen. Seuraavassa on todettu jalankulku- ja pyörätien suunnittelun kannalta keskeiset aluevaraukset: Klaukkalantie on osoitettu merkinnällä seututie/pääkatu (st/pk). Klaukkalantielle Kirkkotien liittymästä pohjoiseen on osoitettu merkintä kevyen liikenteen yhteystarve. 13

14 Järvihaantien ja Kirkkotien välillä on osoitettu merkintä uusi / vaihtoehtoinen yhdystie / kokoojakatu (yt/kk). Samassa kohdassa on ohjeellinen ulkoilureitti. Klaukkalan ohikulkutielle on osoitettu uutena tienä merkinnällä seututie-pääkatu (st/pk). Nykyiset ja uudet asuinalueet on osoitettu pientalovaltaisena asuntoalueena (AP-1, AP-2, AP-7 ja AP-4). Järvihaan alue on osoitettu merkinnällä työpaikka-alue (TP-1) ja kaupallisten palveluiden alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM-1). Kohdemerkintä km-2 mahdollista merkitykseltään paikallisen vähittäiskaupan suuryksikön. Valkjärven rannalle on osoitettu alueita merkinnällä loma-asuntoalue (RA-1). Luhtajoen ja Valkjärven ympäristöä on osoitettu merkinnällä virkistysalue (V-1). Klaukkalantien varrella useita rakennuksia on osoitettu merkinnällä kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus (sr). Merkintään liittyy määräys: Suojeltava rakennus. Rakennus tulee säilyttää siten, etteivät sen kulttuurihistorialliset arvot vaarannu. Korjaamisen lähtökohtana tulee olla rakennuksen alkuperäisten tai niihin verrattavissa olevien rakenteiden ja materiaalien säilyttäminen. Rakennuksen julkisivun muuttaminen, kattomuodon, katteen tai sen värityksen muuttaminen, ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen edellyttää rakennusjärjestyksen mukaista lupamenettelyä. Rakennus-, purkamis- tai toimenpidelupahakemuksesta on pyydettävä museoviranomaisten lausunto. Kohteen läheisyydessä rakentaminen on sovitettava kooltaan, mittasuhteiltaan, materiaaleiltaan, väritykseltään, sijainniltaan, korkeusasemaltaan ja rakennustavaltaan arvokkaaseen rakennettuun kokonaisuuteen. Valkjärven rantavyöhyke (Valkjärven huvilat ja tilat) rajautuen Klaukkalantiehen on osoitettu merkinnällä kaupunkikuvallisesti arvokas alue (sk-1). Merkinnällä on osoitettu Klaukkalan paikallisesti merkittäviä ympäristöjä. Merkintään liittyy määräys: Alueella on maisemallisia arvoja sekä rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen ominaispiirteet säilyvät. Heikkilän lehdon luonnonsuojelualue on osoitettu merkinnällä luonnonsuojelualue (SL). Luhtajoen ympäristössä on osoitettu alueita merkinnällä alueen osa, joka on luonnonsuojelullisesti erityisen arvokas (sl). o sl-5-merkintään liittyvässä määräyksessä todetaan mm. seuraavaa: Alueella on luonnonsuojelulain 49 :n mukaisen eläinlajin (liito-orava) lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Aluetta tulee hoitaa niin, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut sekä liito-oravan liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. o sl-7-merkintään liittyvässä määräyksessä todetaan mm. seuraavaa: Alueella on arvokkaita luonnonesiintymiä. Aluetta pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan käytettäessä ja hoidettaessa on turvattava luonnon erityispiirteiden säilyminen. o sl-8-merkintään liittyvässä määräyksessä todetaan mm. seuraavaa: Alue on luonnonsuojelulain 49 :n mukaisen eläinlajin (lepakko) tärkeä ruokailualue ja siirtymäreitti. Alue tulee säilyttää ja hoitaa sitä niin, että lepakoille suotuisat olosuhteet säilyvät. Klaukkalantien kanssa risteää ja sen rinnalle sijoittuu muutamissa kohdin merkintä viheryhteystarve. Merkintään liittyy määräys: alueita pääkäyttötarkoituksen mukaan suunniteltaessa täytyy turvata ekologisen käytävän leveys ja jatkuvuus. Yleisissä määräyksissä todetaan, että Luhtajoki ovat saukon esiintymisaluetta. Saukon lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 :n perusteella kielletty. Ranta-alueilla tapahtuva rakentaminen tulee sijoittaa niin, että saukon liikkumista jokivarressa ei estetä. Kasvillisuuden raivaamisen yhteydessä joen välittömässä läheisyydessä tulee jokivarteen jättää kasvillisuutta. Joen ruoppauksen yhteydessä tulee rannat jättää mahdollisimman koskemattomiksi. Jokiin rakennettaviin siltoihin tulee jättää uomanreunoille maaluiskat. 14

15 Yleisissä määräyksissä todetaan, että aluevarauksiin sisältyvät lisäksi mm. alueen kävelyn ja pyöräilyn tarvitsemat väylät ja ulkoilureitit. Kuva 7. Ote Klaukkalan osayleiskaavasta. Perttulan alueelle on voimassa Perttulan osayleiskaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa (lainvoimainen ). Osayleiskaavassa on osoitettu Klaukkalan ohikulkutie ja siihen tukeutuva uusi maankäyttö. Kaavassa on esitetty alueen monia ympäristöarvoja suojelumääräyksineen. Seuraavassa on todettu jalankulku- ja pyörätien suunnittelun kannalta keskeiset aluevaraukset: 15

16 Klaukkalantie on osoitettu merkinnällä seututie/pääkatu (st/pk). Klaukkalantielle Kirkkotien liittymästä pohjoiseen on osoitettu merkintä kevyen liikenteen yhteystarve. Klaukkalan ohikulkutielle on osoitettu uutena tienä merkintä seututie-pääkatu (st/pk). Kyläalue on osoitettu merkinnällä kyläalue (AT-2). Koulu on osoitettu merkinnällä julkisten palvelujen ja hallinnon alue PY-5. Luhtajoen ja Valkjärven ympäristöä on osoitettu merkinnällä virkistysalue (V-1). Klaukkalantien varrella useita rakennuksia on osoitettu merkinnällä kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus (sr-3). Osa rakennuksista on osoitettu merkinnällä kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennettu kokonaisuus (sr-4) käsittäen suojeltavan rakennuksen ja pihapiirin. Sr-3 ja sr-4 -merkintöihin liittyy vastaava määräys kuten Klaukkalan osayleiskaavassa edellä. Perttulan ja Uotilan kylänmäet sekä Numlahden ja Valkjärven maisema on osoitettu merkinnällä kulttuuriympäristön kannalta arvokas alue (sk-3). Merkinnällä on osoitettu Klaukkalan paikallisesti merkittäviä ympäristöjä. Merkintään liittyy määräys: Alueella on maisemallisia arvoja sekä rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen ominaispiirteet säilyvät. Perttulan ja Uotilan kulttuurimaisemat sekä Numlahden kartanon ja Kuhankosken kulttuurimaisema on osoitettu merkinnällä maisemallisesti arvokas alue (ma-3). Muinaisjäännökset on osoitettu merkinnällä muinaismuistokohde (sm-1, sm-2). Sm-1- merkintään liittyy määräys: Muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto) lausunto. Sm-2-merkintään liittyy määräys: Historiallinen kylätontti. Alueella sijaitsee muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Aluetta koskevista rakennushankkeista ja isommista kaivuutöistä on neuvoteltava museoviranomaisen (Museovirasto) kanssa. Lepakkoalue Kuhankoski-Sahamäki on osoitettu alueita merkinnällä alueen osa, joka on luonnonsuojelullisesti erityisen arvokas (sl-9). Merkintään liittyvässä määräyksessä todetaan mm. seuraavaa: Alue tulee säilyttää tai hoitaa niin, että lepakoille suotuisat olosuhteet säilyvät. Luhtajoen ympäristössä on osoitettu alue merkinnällä alueen osa, joka on luonnonsuojelullisesti erityisen arvokas (sl-5). Merkintään liittyvässä määräyksessä todetaan mm. seuraavaa: Alueella on luonnonsuojelulain 49 :n mukaisen eläinlajin (liitoorava) lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Aluetta tulee hoitaa niin, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut sekä liito-oravan liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Klaukkalantien varressa on kaksi pilaantuneen maan kohdetta, jotka on osoitettu merkinnällä terveyshaitan poistamistarve. Merkintään liittyy määräys: Alueen maaperän pilaantuneisuus tulee tutkia ennen alueelle rakentamista tai alueen käyttöönottoa ja selvittää maaperän kunnostustarve suunniteltuun käyttötarkoitukseen, ellei niitä ole selvitetty aluetta koskevassa asemakaavassa. 16

17 Kuva 8. Ote Perttulan osayleiskaavasta. Asemakaavat Klaukkalan taajama-alue on asemakaavoitettua aluetta. Klaukkalantie on asemakaavoitetulla alueella Holmantien liittymän eteläpuolelle asti. Uutta kevyen liikenteen väylää suunnitellaan Klaukkalantielle, joka on asemakaavassa katualuetta Pirttitien / Härkäpurontien liittymän eteläpuolella. Pirttitien / Härkäpurontien liittymästä pohjoiseen Klaukkalantie on asemakaavassa esitetty liikennealueeksi. Järvihaantien kohdalla on laaja tilavaraus liittymälle sekä uudelle Kirkkotien katuyhteydelle. Klaukkalantietä reunustavat taajaman asuinrakennusten korttelialueet (AO, AP, AL, AK) sekä teollisuus- ja toimitilarakennusten korttelialueet (TY, KTY). Nämä asemakaavoitetut kohteet ovat pääosin rakennettuja. Kirkkotien länsipuolella on joitain toteutumattomia asuinkerrostalojen (AK), asuinpientalojen (AP) ja pientalojen (AO2) kortteleita. Asemakaavassa Klaukkalantiehen rajautuu myös rakennettujen alueiden väliin sijoittuvia varauksia lähivirkistysalueille (VL), puistolle (VP) ja suojaviheralueille (EV). Pohjoisempana Valkjärven huvila-asutuksen alue on osoitettu asemakaavassa omallaan merkinnällään RH. Asemakaavaan kuuluu myös maa- ja metsätalousaluetta (M), jota on laajasti erityisesti taajaman pohjoispuolella. 17

18 Kuva 9. Ote asemakaavasta. 18

19 1.6 Ympäristö ja luonto Suunnittelualueelta on hyvät tiedot ympäristöstä, koska osayleiskaavojen yhteydessä on tehty useita perusselvityksiä viime vuosina. Tässä raportissa olevat tiedot perustuvat Klaukkalan ja Perttulan osayleiskaavoihin ja niitä on täydennetty Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristövastuualueen tiedoilla. Arvokkaat luontokohteet Selvitysalueella luontoarvoja on keskittynyt erityisesti Luhtajoen varteen, maantien itäpuolelle. Luhtajoki virtaa alueen läpi luonnontilaisessa uomassa metsän ympäröimänä. Heikkilänlehdon luonnonsuojelualue (UUDELY/3824/2014) sijaitsee Luhtajokeen rajautuvassa rinteessä sivuten maantietä lähes kilometrin matkalla. Alueen puusto on paikoitellen erittäin järeää ja vanhaa. Alue on myös Metso-ohjelman (metsien monimuotoisuusohjelma) kohde. Luhtajoen rannalla on tunnistettu myös muita paikallisesti arvokkaita kohteita, liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä lajille soveltuvaa metsää. Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista alueella on havaintoja lepakoista, saukoista sekä liitooravista. Keskeiset lajien esiintymiskohteet ovat päättyneet osayleiskaavoihin omilla kaavamerkinnöillään ja niihin liittyvillä määräyksillä (ks. 1.5.). Liito-oravakohteista lähinnä maantietä on Luhtajoen liito-oravalle sovelias alue (s/1 Perttulan osayleiskaavassa). Rinteiden puusto vaihtelee tuomien ja koivujen muodostamasta viidasta varttuneeseen kuusikkoon, jota on lähinnä jokilaakson itärinteellä. Rinteessä kasvaa myös varttuneita haapoja. Useiden haapojen tyveltä on löydetty vuosina liito-oravan papanoita ja ainakin yhdessä haavassa on myös liito-oravan käyttämä kolo. Suunnittelualueelle sijoittuu yksi II-luokan lepakkokohde Kuhakoski-Sahamäki (tärkeä ruokailualue). Kyseisellä laajalla alueella on tehty havaintoja pohjanlepakosta sekä vesisiipasta (koko kunnan lepakkoselvitys 2004). Klaukkalan osayleiskaavan selostuksessa todetaan, että saukosta on havaintoja Luhtajoelta. Perttulan osayleiskaava-alueelta ei ole tiedossa saukkohavaintoja, mutta sen esiintyminen Luhtajoessa sekä suurimmissa puroissa, voisi kuitenkin olla mahdollista. Saukot liikkuvat myös jokiin laskevissa sivupuroissa ja pienissä ojissa etenkin, jos niissä on lähdepurkautumia. Saukot voivat hyödyntää myös alueen järviä ja lampia. Osayleiskaavojen yhteydessä on kartoitettu alueen ekologiset yhteydet. Luhtajoen ympäristö on laajalti rakentamaton ja toimii myös eläimille sopivana kulkureittinä. Maakuntakaavaan merkitty ekologinen yhteys kulkee Luhtajokea pitkin ja ylittää Klaukkalantien Talviston eteläpuolella jatkuen Valkjärvelle. Lisäksi Klaukkalantien ylittää ja sitä sivuaa muutamia paikallisia ekologisia yhteyksiä. Maisema ja kulttuurihistoria Suunnittelualueella on runsaasti vanhaa kulttuurimaisemaa, jossa on useita, osin päällekkäisiä aluerajauksia määrittelemässä maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta arvokkaimpia kohteita. Nämä rajaukset ovat peräisin eri inventoinneista. Merkittävintä rakennusperintöä edustavat alueen vanhat tilakeskukset ja niiden rakennukset. Nurmijärvelle on tehty rakennusperintöselvitysluonnos, jonka kohteet on esitetty kartalla. Missä on maat mainioimmat, Uudenmaan kulttuuriympäristöt selvityksessä (2012) on rajattu maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Perttula, Uotila, Numlahti, Valkjärvi. Se kattaa laajalti selvitysaluetta rajautuen Valkjärven kohdalla maantiehen, kun taas pohjoisempana Numlahdessa alue levittäytyy maantien ympäristöön. Kokonaisuuteen kuuluu Valkjärven kylä-asutus, Numlahden kartanoympäristö, Kuhakosken historiallinen myllypaikka sekä 1900-luvun alussa kuivatetun Kuhajärven pohjoisrannalla sijaitsevat Perttulan ja Uotilan kylät peltoineen. Kaikki kylät ovat olleet asuttuja jo 1500-luvulla. Kylissä on säilynyt monipuolisesti rakennuskantaa

20 luvulta alkaen. Valkjärven rannalla kulttuurimaisemaan kuuluu myös rakennustaiteellisilta arvoiltaan merkittävää huvila-asutusta 1900-luvun alkupuolelta. Osayleiskaavoissa on esitetty pienemmät maiseman ja kulttuuriympäristön kokonaisuudet. Niistä voidaan mainita Valkjärven huviloiden rakennuskanta, joiden luonnontilainen ja puutarhamainen huviloille ominainen lähiympäristö ja tiestön pienimittakaavaisuus on vaalittavaa. Numlahteen ja Perttulaan on keskittynyt paljon maiseman ja kulttuuriperinnön arvoja. Perttulan ja Uotilan tiiviit ryhmäkylät sijaitsevat toistensa lähellä omilla kylämäkialueillaan entisen 1900-luvun alussa kuivatun Kuhajärven pohjoisrannalla. Nämä kylät laajoine peltoaukeineen ovat muodostaneet yhden Nurmijärven vanhimmista ja historiallisesti tärkeimmistä asutuskeskuksista ja kulttuurimaisemista. Numlahden kartano ja Kuhakoski on maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus, jota maantie sivuaa. Osayleiskaavojen yhteydessä on tehty muinaisjäännösinventoinnit. Nurmijärven kiinteistä muinaisjäännöksistä valtaosa on kivikautisia asuinpaikkoja. Selvitysalueella muinaisjäännöksiä sijoittuu erityisesti Numlahden ympäristöön. Lähinnä maantietä on Numlahden kivikautinen asuinpaikka, joka on kuivatun Kuhajärven, nykyisin Kuhajoen eteläpuolella. Rinteessä, entisessä rantatörmässä on pitkulainen peltosaareke. Asuinpaikka on peltosaarekkeen ja maantien välissä. Kivikaudella paikka on ollut kapeikon suulla, josta Kuhajärvi on ollut yhteydessä etelään. Kuhajärven rannoilla on useita asuinpaikkoja (muinaisjäännösrekisterin tiedot). 20

21 Kuva 10. Keskeiset ympäristökohteet eteläosassa. 21

22 Kuva 11. Keskeiset ympäristökohteet pohjoisosassa. 22

23 Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualueella ei ole pohjavesialueita. Pintavesistä merkittävimmät vesistöt yleiskaavaalueella ovat Valkjärvi ja Luhtajoki. Luhtajoki sivuaa maantietä 132 ja risteää sitä sekä Numlahdessa että Sahamäessä. Luhtajoen kokonaispituus on 46 km ja se on yksi Vantaanjoen sivujoista. Luhtajoen alkulähde on Hyvinkäällä, josta se kulkee Nurmijärven kautta Luhtaanmäenjokeen ja edelleen Vantaanjokeen. Luhtajoen virtaaman vuosittainen vaihtelu on suurta. Joen vesi on savisameaa ja ekologinen luokitus on tällä hetkellä tyydyttävä. Jokeen kohdistuu paljon piste- ja hajakuormitusta. Valkjärvi jää maantien länsipuolelle. Klaukkalan alueella on suuri virkistyskäyttömerkitys, jonka lisäksi järven rannalla on runsaasti vakituista asutusta ja loma-asutusta. Kuva 12. Vesistöt Maaperä Alueen maaperää on selvitetty GTK:n maaperäkartan perusteella. Suunnittelualueella pohjamaa on pääosin savea. Kirkkotien liittymäalueella ja Valkjärven itäpuolella väylän linjaus kulkee paikoin myös moreeni- ja kallioalueiden kautta. Näiden osuus on kuitenkin vähäinen verrattuna savisen pohjamaan alueisiin. Suunnittelualueella on tehty pohjatutkimuksia, mitkä löytyvät GTK:n karttapalvelusta, liitteet 10 ja 11. Heikosti kantavat savi- ja silttikerrokset aiheuttavat haasteita rakenteiden pysyvyydelle ja rakennettavuudelle. Tiesuunnitelmavaiheessa on kiinnitettävä erityistä huolellisuutta pehmeiköillä kulkeville tieosuuksille. Tiesuunnitelmavaiheessa tulee ohjelmoida riittävä määrä maaperää 23

24 tarkentavia pohjatutkimuksia sekä näytepisteitä väylien ja siltojen perustamistavan määrittämiseksi. Nurmijärvellä esiintyy paineellista pohjavettä ja maastonmuotojen perusteella tälläkin alueella pohjavesi on todennäköisesti paikoin paineellista. 1.7 Tavoitteet Liikenteelliset tavoitteet: Parannetaan kevyen liikenteen turvallisuutta ja kulkumahdollisuuksia maantiellä 132 erottamalla jalankulku ja pyöräily ajoneuvoliikenteestä. Mahdollistetaan lasten itsenäinen ja turvallinen liikkuminen esim. kouluihin ja linjaautopysäkeille Ratkaisuilla saadaan vähennettyä koulukyyditystarvetta Turvataan ja kehitetään joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Pienennetään tien estevaikutusta uusien alikulkukäytävien avulla Annetaan päätöksentekijöille riittävästi havainnollista tietoa suunnitelman käsittelyä ja jatkosuunnittelupäätöstä varten. Annetaan riittävästi lähtötietoa tiesuunnitelmaa varten. Maisema- ja ympäristötavoitteet: Sopeutetaan toimenpiteet ympäröivään maankäyttöön, maisemaan ja maaston muotoihin. Otetaan huomioon selvitysalueella sijaitsevat kulttuuriympäristön arvokohteet. Maankäytön suunnittelua koskevat tavoitteet: Ratkaisu, joka sopii jo rakennettuun ympäristöön lähtökohdat huomioon ottaen. Ratkaisu, joka sopii yhteen Klaukkalan ohikulkutien tiesuunnitelmaratkaisuiden kanssa Taloudelliset tavoitteet: Määrittää alustava kustannusarvio valitulle ratkaisulle 24

25 2 Toimenpide-ehdotus 2.1 Toimenpiteet (VE 1A) Tehtyjen selvitysten ja tarkasteluiden perusteella suunnittelualueella esitetään tehtäväksi seuraavia toimenpiteitä: Kevyen liikenteen väylä toteutetaan maantien 132 länsipuolelle välillä Kirkkotie Numlahden kartano. Kartanon eteläpuolella väylä siirtyy maantien itäpuolelle uuden kevyen liikenteen alikulkukäytävän kautta. Väylä kulkee maantien 132 itäpuolella kohti pohjoista Keudan ammattioppilaitoksen kohdalle, missä väylä siirtyy maantien länsipuolelle Keudan kohdalla olevien linja-autopysäkkien välistä uuden alikulkukäytävän avulla. Ammattioppilaitoksesta kohti pohjoista väylä kulkee maantien länsipuolella Perttulantien liittymän pohjoispuolelle, nykyiselle alikulkukäytävälle asti. Nykyinen Tapolan alikulkukäytävä korvataan uudella alikulkukäytävällä Perttulantien (maantie 1321) liittymässä. Valkjärventien (maantien 11421) liittymän ja Keudan kohdalle rakennettavan alikulkukäytävän välille toteutetaan lisäksi kevyen liikenteen väylä maantien länsipuolelle, jolloin myös Valkjärventien suunnasta on mahdollista liittyä turvallisesti uudelle kevyen liikenteen väylälle ja linja-autopysäkeille. Tämä mahdollistaa turvallisen koulutien Keudan ja Klaukkalan keskustan koulujen suuntaan. Sahanmäentien ja Uotilan koulutien välisellä osuudella kevyen liikenteen väylä rakennetaan lisäksi maantien itäpuolelle, mikä mahdollistaa turvalliset yhteydet Uotilan koulun suuntaan maantien länsipuolelta. Uusi kevyen liikenteen alikulkukäytävä tulee Sahanmäentien liittymän pohjoispuolelle, jolloin länsipuolella olevalta kevytväylältä on turvallinen kulkuyhteys maantien itäpuoliselle kevytväylälle. Kevyen liikenteen väylä rakennetaan pääasiassa erillisenä väylänä ja maantien ja väylän välille tulee noin 7 metriä leveä välikaista (oja). Väylän päällysteleveys on 3 metriä ja lisäksi on 0,25 metrin levyiset sorapäällysteiset pientareet. Ahtaimmissa kohdissa väylä toteutetaan ajoradasta reunatuella erotettuna siten, että reunatuen vieressä on 0,6 m levyinen välikaista ja väylän päällysteen leveys on 3 m. Tällaisia kohtia ovat: Valkjärven rannalla olevat pihapiirit istutuksineen ja aitoineen Lammaskujan liittymän kohdalla Holmantien liittymän eteläpuolella olevat pihapiirit rakennuksineen ja aitoineen (kuva 13) Valkjärventien liittymän ja Keuden välisellä osuudella maantien länsireunalla rakennus Saharinne-liittymän eteläpuolella (kuva 14) Perttulan kioskin / postin kohta (kuva 15). Korotetun väylän leveydessä pitää tinkiä rakennuksen kohdalla Yli-Lepsämäentien liittymän eteläpuolella kahden omakotitalon pihapiirit rakennuksineen Reunakiven korkeus korotettujen väylien kohdilla on 12 cm. Tonttiliittymien kohdilla reunakiveys tehdään madallettuna, korkeuden ollessa 3 cm. Holmantien liittymän kohdalla reunakiveys lopetetaan liittymän eteläreunaan. Perttulan kioskin kohdalla saatetaan tarvittaessa käyttää matalampaa reunatukea, h=6 cm. 25

26 Kuva 13. Holmantien liittymän eteläpuolella ulkorakennus on hyvin lähellä maantietä Kuva 14. Saharinne- liittymän eteläpuolella rakennus on lähellä tietä. Väylä tulee suunnitella korotettuna 26

27 Kuva 15. Perttulan kioski / posti, rakennuksen ollessa aivan tiessä kiinni ratkaisuna on reunakivellä korotettu kevyen liikenteen väylä Kuva 16. Periaatepoikkileikkaus; kevyen liikenteen väylä korotettuna. 27

28 Kuva 17. Periaatepoikkileikkaus; kevyen liikenteen väylä 7 m:n välikaistalla Kevyen liikenteen väylän linjaus välillä Kirkkotien Järvihaantie on esitetty laaditun tiesuunnitelmaluonnoksen mukaisesti. Lammaskujan liittymän pohjoispuolella maantien 132 länsipuolella on lyhyt osuus rinnakkaista yksityistietä, jonka kautta ajoneuvoilla ajetaan rannassa oleville kiinteistöille. Uusi kevyen liikenteen väylä suunnitellaan valmiina olevan yksityistien kohdalle. Ko välillä uudelta kevyen liikenteen väylältä on tonteille ajo sallittu (kuva 18). Vihtorintien liittymästä kohti pohjoista väylä tulee kohtaan, missä tulee kallioleikkausta. Kallioleikkaus osaltaan avartaa tietilaa ja näkemiä Vihtorintieltä maantielle tultaessa. (kuva 19) 28

29 Kuva 18. Kevyen liikenteen väylä nykyiselle rinnakkaiselle yksityistielle Kuva 19. Vihtorintien liittymän pohjoispuolella tulee kallioleikkausta, mikä parantaa näkemiä kohti pohjoista Kevyen liikenteen väylä mukailee maantien linjausta muualla paitsi Hongisojantien liittymän pohjoispuolella. Väylä kiertää suojallut rakennukset sekä maaston korkean kohdan. Väylä toteutetaan metsän ja pellon rajalle, metsän puolelle. 29

30 Hautalan sillan itäpuolella on nykyinen sorapäällysteinen tiepohja, mitä hyödynnetään väylän rakentamisessa (kuva 20). Kuva 20 Hautalan sillan vieressä oleva tiepohja, mitä hyödynnetään väylän sijainnin suunnittelussa Hautalan ja Kosken siltojen viereen rakennetaan uudet sillat kevyelle liikenteelle. Vesistösillat tehdään samoilla aukkomitoilla mitä nykyiset maantien sillat ovat. Uudet kevyen liikenteen alikulkukäytävät ja uusittava Tapolan alikulkukäytävä rakennetaan vinojalkaisina kehäsiltoina. Maantie valaistaan kokonaan siltä osuudelta, johon uusi kevyen liikenteen väylä toteutetaan. Uutta valaistusta tulee osuuksille, joissa ei nykyään valaistusta ole. Lisäksi väylän sijoittuessa pohjoispäässä maantien länsipuolelle, väylälle tulee erillinen kevyen liikenteen väylän valaistus. Lisäksi Hongisojantien liittymäalue valaistaan. Väylän linjaus on esitetty liitepiirustuksissa Toimenpiteet (VE 1B) Vaihtoehto 1B on toimivuudeltaan samanarvoinen vaihtoehdon 1A kanssa. Perttulan kioskin / postin kohdalla on mahdollista toteuttaa kevyen liikenteen väylä vaihtoehdosta 1A poiketen maantien itäpuolelle Keudan alikulkukäytävän ja Sahanmäentien liittymän pohjoispuolelle toteutettavan alikulkukäytävän välillä. Uotilan koulutien liittymän eteläpuolella olevan kiinteistön kohdalla poikkileikkauksessa tingitään pihapiirin ollessa lähellä maantietä 132. Kiinteistön kohdalla tien ja kevyen liikenteen väylän välinen ojapainanne tulisi kapeana painanteena, minkä leveys on 3 m. 30

31 Vaihtoehdon 1B mukaan maantien länsipuolelta on turvallinen kevyen liikenteen yhteys Uotilan koulutielle. Pohjoisen suunnasta tultaessa maantien 132 alitus tapahtuu Sahamäentien liittymän pohjoispuolelle tehtävän alikulkukäytävän kautta ja etelän suunnalta tultaessa Keudan kohdalle tehtävän alikulkukäytävän kautta. Vaihtoehdon 1B linjaus esitetty liitteessä Vaihtoehtotarkastelut (VE 2) Suunnitteluosuuden eteläosaan ei ollut löydettävissä eri vaihtoehtoja. Numlahden kartanon kohdalta kohti pohjoista tutkittiin vaihtoehtoa, jossa kevyen liikenteen väylä sijoittuisi maantien 132 viereen. Hongisojantien liittymän kohdalla väylä on reunakivellä korotettu väylä maantien länsipuolella. Tietila tuolla kohdalla on hyvin kapea suojeltujen rakennusten ollessa aivan maantiessä kiinni. Tähän kohtaan ei voida toteuttaa suunnitteluohjeiden mukaista jalankulku- ja pyörätietä. Korotettu väylä maantien länsireunaan tulisi hyvin kapeana polkuna tien ja rakennuksen väliin (kuva 21). Kuva 21. Väylä maantien länsireunaan Numlahden kartanon kohdalla tulisi hyvin kapeana polkuna Vaihtoehdossa 2 väylä on maantien länsipuolella Perttulan kioskin eteläpuolelle asti. Kioskin eteläpuolella väylä siirtyy maantien itäpuolelle uuden alikulkukäytävän avulla mahdollistaen etelän suunnalta tulevien kevyen liikenteen käyttäjien turvallisen siirtymisen tien toiselle puolelle Uotilan koulutielle. Väylä on maantien itäpuolella Uotilan koulutien ja Tapolan alikulkukäytävän välisen osuuden. Kevyen liikenteen alikulkukäytävä tulee myös Keudan kohdalle, linjaautopysäkkien väliin, jolloin pysäkiltä Keudaan kulkeminen on turvallista. 31

32 Uotilan koulutien ja tien eteläpuolelle tulevan alikulkukäytävän välillä tilaa väylälle on melko vähän rakennuksen pihapiireineen ollessa lähellä tietä. Kohdassa tien ja kevyen liikenteen väylän välinen ojapainanne tulisi kapeana painanteena, minkä leveys olisi 3 m. Vaihtoehdon VE2 linjaus on esitetty liitepiirustuksissa 1-2 ja 6-7. Yhteenveto vaihtoehtojen vertailuista Vaihtoehdossa 2 on suuria haasteita ja turvallisuusriskejä Hongisojantien liittymän kohdalla. Väylä maantien länsireunalla olisi erittäin kapea ja sen toteuttaminen suojellun rakennuksen viereen on haastavaa ja vaatii erityisrakenteita. Kapealla, korotetulla väylällä kulkeminen on turvatonta ja talvikunnossapito on mahdotonta. Hongisojantien liikennemäärät ovat suuret ja maantiellä 132 linja-autopysäkit ovat Hongisojantien liittymän eteläpuolella. Kulku Hongisojantieltä maantien 132 länsipuolen pysäkille on hyvin vaarallista liittymäalueen huonojen näkemien takia. Valkjärventien liittymän kohdalla vaihtoehto 2 palvelisi paremmin Valkjärventien suunnan kevyen liikenteen käyttäjiä. Valkjärventien suunnalta kevyen liikenteen kulku suuntautuu pääasiassa kohti Klaukkalaa, jolloin Valkjärventieltä pääsisi suoraan Klaukkalan suuntaan johtavalle kevyen liikenteen väylälle. Valitussa vaihtoehdossa 1 Valkjärventien suunnalta kohti Klaukkalaa kevyt liikenne joutuu kiertämään Keudan kohdalle tulevan alikulkukäytävän kautta päästäkseen etelään johtavalle kevyen liikenteen väylälle. Vaihtoehdossa 1 on esitetty kolme uutta kevyen liikenteen alikulkukäytävää. Alikulkukäytävien sijainnit palvelevat hyvin Uotilan koulun, Keudan ja Hongisojantien käyttäjiä, vähentäen vaarallisia tien ylityksiä. Perttulan kioskin / postin kohdan vaihtoehtoiset linjaukset 1A ja 1B mahdollistavat molemmat koululaisten itsenäisen kulkemisen Uotilan koulutien suuntaan. Suurimman haasteen ja turvallisuusriskin aiheuttaa vaihtoehdossa 2 Hongisojantien liittymäalue, minkä perusteella jatkosuunnitteluun on valittu vaihtoehto Teknisten ratkaisujen periaatteet Toimenpideselvityksessä esitetyt ratkaisut ovat yleispiirteisiä ja kuvaavat maastokäytävää, johon toimenpiteet voidaan toteuttaa. Aluevarausten määrittelyssä täytyy ottaa huomioon toimenpiteiden tarkentuminen myöhemmin laadittavassa tiesuunnitelmassa. Maantien 132 yhteyteen ehdotetaan rakennetavaksi kevyen liikenteen väylä. Väylä alkaa Kirkkotien liittymän pohjoispuolelta ja päättyy nykyisen Tapolan alikulkukäytävän kohdalle. Väylän kokonaispituus on 7,7 km. Lisäksi Aittakalliontien ja Numlahden kartanon kohdalle toteutettavan alikulkukäytävän välille tulisi 250 metrin pituinen väylä maantien itäpuolelle, maantien länsipuolelle Keudan ja Valkjärventien väliselle osuudelle 190 metrin väylä sekä Vanhan Perttulantien ja Uotilan koulutien välille tulisi väylä maantien itäpuolelle, jonka pituus on noin 160 metriä Perttulan kohdalla, missä nopeusrajoitus on 80 km/h, lähtökohta on että mopoilu on sallittu kevyen liikenteen väylällä. Muualla suunnittelualueella mopojen paikka on ajoradalla. Uuden väylän takia kohteella tulee putki- ja johtosiirtoja, mitkä tulee selvittää tiesuunnitelmavaiheessa. Siirrettäviä / maakaapeliksi muutettavia ilmajohtoja (Elisa ja Sonera) suunnittelualueella on noin 2,5 km. Siirrettäviä / suojattavia maakaapeleita on noin 1,0 km. Lisäksi siirtoviemäri ja vesijohto tulee huomioida jatkosuunnittelussa ja tehdä tarvittavat muutokset varusteisiin ja laitteisiin. Jatkosuunnittelussa tulee tarkistaa ja tutkia väylän puolella olevien nykyisten liittymien pituuskaltevuudet. 32

33 Jatkosuunnittelussa pitää selvittää Hongisojantien liittymän siirtäminen kohti Klaukkalaa parempien liittymänäkemien mahdollistamiseksi. Tiesuunnitelmavaiheessa tulee tehdä lisäpohjatutkimuksia ja varmistaa alikulkukäytävien toteutettavuus alueella. Mahdollinen paineellinen pohjavesi tulee huomioida ja selvittää tuleeko alikulkukäytävien yhteyteen toteuttaa betonikaukalorakenteita pohjaveden korkeusasemien ylläpitämiseksi, joka lisää merkittävästi alikulkujen rakentamiskustannuksia. Maaperä on kuitenkin pääosin savea, joka on hyvin heikosti vettä johtavaa, ja pohjavesi esiintyy savessa vain veden huokospaineena. Pohjavettä on myös mahdollista alentaa paikallisesti tietyin reunaehdoin: Alle 250 m 3 /vrk oleva pohjaveden kuivatusmäärä ei vaadi ympäristölupaa. Pohjaveden alentaminen ei saa aiheuttaa ympäristölle haittaa: asuinrakennusten mahdolliset painumat, luontoarvot jne. Näiden selvittämiseksi tulee tehdä laskelmia, joilla pohjaveden suotautumismäärä ja vaikutusalue arvioidaan tapauskohtaisesti. Lisäksi tulee tehdä kevyt ympäristönselvitys alikulkujen kohdilta ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Ympäristöselvitykseen liitetään myös kaivokartoitus lähialueen kiinteistöjen talousvesikaivoista ja kiinteistöjen liittymisestä kunnalliseen vesihuoltoon. Numlahden kartanon kohdan alikulkukäytävä: Maaperä on maaperäkartan mukaan savea, mahdollisen pohjavedenalentamisen vaikutusalue pieni. Keudan kohdan alikulkukäytävä: Maaperä viereisten kairausten ja maaperäkartan perusteella on pehmeää savea / liejua, joka esiintyy paksuina kerroksina. Pohjavesiputken perusteella pohjavesi ei ole paineellista. Pehmeä savi / lieju tuo merkittäviä haasteita siltapaikan työnaikaisille kaivutöille sekä myös lopullisten luiskien stabiliteetille. Luiskiin tulee arvioiden mukaan tehdä vähintään kevennysleikkaukset, mutta on myös mahdollista ettei luiskia saada pysymään ilman lamellistabilointia. Sahamäentien liittymän pohjoispuolelle suunniteltu alikulkukäytävä: Maaperä on maaperäkartan mukaan savea, mahdollisen pohjavedenalentamisen vaikutusalue pieni. Nykyinen Tapolan alikulkukäytävä: Maaperä on maaperäkartan mukaan savea, mahdollisen pohjavedenalentamisen vaikutusalue on pieni. Klaukkalan ohikulkutien tiesuunnitelman myötä maantielle 132 tulee hallinnollisia muutoksia. Klaukkalan ohikulkutien rakentuessa maantie 132 muuttuu yksityistieksi Klaukkalan ohikulkutien liitoskohdan länsipuolella asemakaavoittamattomalla alueella ja kaduksi asemakaavoitetulla alueella. (kuva 22) 33

34 Kuva 22 ote Klaukkalantien ohikulkutien tiesuunnitelmasta Asemakaavoitetulla alueella nykyinen Klaukkalantie on liikennealueella oleva maantie Härkäpuron / Pirttitien liittymäalueen pohjoisreunaan asti. Härkäpurontien / Pirttitien liittymästä kohti etelää Klaukkalantie on asemakaavassa merkitty kaduksi. (kuva 23) 34

35 Kuva 23 Maantien 132 hallinnolliset muutokset 2.5 Rakentamiskustannukset ja toteuttaminen Hankkeen toteuttamiskustannukset on arvioitu karkealla tasolla suunnitelmassa esitettyjen ratkaisujen pohjalta. Suunnitelman mukaisiksi rakentamiskustannuksiksi on arvioitu noin 5,4 M (alv. 0 %). Kustannukset on arvioitu hintatasossa, jossa maarakennuskustannusindeksi on 107,20 (2010=100). Hankkeen lunastus ja korvauskustannuksia ei ole arvioitu. 35