KAAKKOIS-SUOMEN VAMMAISTYÖN KEHITTÄMISYKSIKÖN TOIMINTA
|
|
- Raimo Halonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KAAKKOIS-SUOMEN VAMMAISTYÖN KEHITTÄMISYKSIKÖN TOIMINTA Niina Parkkunen Anna-Maija Orkamaa
2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA 1 2. TOIMIJAT, ORGANISAATIO JA YHTEISTYÖ 2 3. KEHITTÄMISYKSIKÖN TAVOITTEET 5 4. KEHITTÄMISYKSIKÖN TOIMINNAN KÄYNNISTYMINEN 6 5. KEHITTÄMISYKSIKÖN TOIMINTA TAVOITTEITTAIN Vammaisten hyvän elämän ja yksilöllisten palvelujen toteutuminen Palveluohjauksen ja palvelusuunnitelmaprosessin kehittäminen Asunnonmuutostöiden toteutuksen toimintamalli hyvän käytännön levittäminen Henkilökohtaisen avun keskuksen toimintamallin pilotointi Neurologisesti sairaiden ja vammaisten asumiseen liittyvät tarpeet Kaakkois-Suomessa selvitysprojekti Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen tutkimus- ja kehittämistoiminnalla Oppilaitosyhteistyötä koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistämiseksi Tutkimus- ja selvitystoiminta Osaamisen ja työhyvinvoinnin edistäminen Tulkkipalveluiden kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Sosiaalisten vaikutusten arviointi Vammaispoliittinen vaikuttaminen Esteettömään suunnitteluun vaikuttaminen Vammaisneuvostojen ja järjestötyön tukeminen Medianäkyvyyden edistäminen Vammaistyön kehittämisen turvaaminen POHDINTAA 14
3 1. TAUSTAA Sosiaalialan kehittämisyksiköt ovat sosiaalialan asiakastyötä tukevia, pitkäjänteisesti kehittäviä ja tutkivia, oppivia yhteisöjä. Yksiköihin liittyvän tutkimuksen muodostumista ohjaa vahva kytkentä käytännön asiakastyöhön. Kehittämisyksiköt lisäävät oman alueensa henkilöstön ammatillista osaamista ja mallintavat erilaisia tapoja kytkeä kehittämisorientaatio yksikön perustehtävään. Kehittämisyksiköt toimivat tiiviissä alueellisessa yhteistyössä. Keskeisiä toimijoita ovat alueen kunnat, alan järjestöt sekä oppi- ja tutkimuslaitokset. Kehittämisyksiköt ovat osa seudun kehittämisrakennetta. (Sosiaalialan kehittämisyksikkö- kriteerien konkretisointi, Kehittämisyksiköiden työryhmä ). Kaakkois-Suomen vammaistyön kehittämisyksikkö -hanke aloitti toimintansa syyskuussa 2007 kahden kehittämissuunnittelijan Anna-Maija Orkamaan (YTM) ja Niina Parkkusen (TtM) voimin. Tällöin alettiin rakentaa kehittämistyölle sektorirajat ylittävää vammaistyön kaakkois-suomalaista verkostoa ja priorisoida hankesuunnitelmassa esille nostettuja kehittämistarpeita. Kehittämisyksikkötoiminnan taustalla on pilottihankkeena toiminut Kouvolan seudun vammaispalvelujen kehittämishanke ( ), jonka tuloksiin perehtyminen oli tärkeää kehittämisyksikkötoiminnan käynnistymisvaiheessa. Kuten kehittämisyksikköä edeltänyttä pilottihanketta, myös kehittämisyksikköä hallinnoi Kouvolan kaupunki. Kehittämisyksikön toiminta on käynnistynyt suurten muutosten aikana. Kunta- ja palvelurakenneuudistus muuttaa Kaakkois-Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita voimakkaasti. Etelä-Karjalaan muodostetaan sosiaali- ja terveyspiiri, joka järjestää asukkaiden kaikki perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut (väestöpohja asukasta). Pohjois-Kymenlaakson kuusi kuntaa yhdistyvät uudeksi Kouvolaksi, jonka seurauksena syntyy noin asukkaan vahva peruskunta. Etelä-Kymenlaakson kunnat luovat ja vahvistavat muutoin yhteistyökäytäntöjään. Lisäksi vammaistyötä ohjaavat lait kehitysvammaisten erityishuollosta ja vammaispalveluista ovat uudistumassa. Vammaispalveluissa kehittämistarvetta on erityisesti kotona asumista tukevissa palveluissa, mutta myös itsenäisen elämän mahdollistavat palvelut, jotka turvaavat mahdollisuuden liikkua kodin ulkopuolella, osallistua työelämään ja harrastuksiin, kaipaavat uudenlaisia toteuttamisen toimintamalleja. Erityisesti henkilökohtaisen avun palvelut turvaavat vammaisille henkilöille mahdollisuuden itsenäiseen ja tasa-arvoiseen elämään haluamassaan asuinpaikassa. Kokonaisuutena vammaistyö on siis suurten haasteiden edessä. Kaakkois-Suomen kahden maakunnan maantieteellisesti laajalla alueella tarvitaan koordinoivaa tahoa monenlaista erityisosaamista vaativassa työssä. Vammaistyössä seudullista, maakunnallista ja maakunnan rajat ylittävää yhteistyötä ei voi vähätellä, sillä monesti on kyse erityispalveluista, joiden laadukkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen toteutumiseen tarvitaan laajaa yhteistyötä niin kuntien kesken, sektorirajat ylittäen kuin valtakunnallisestikin. Tässä muutoksia täynnä olevassa ajassa kehittämisyksikkö on alkanut löytää paikkaansa kokoavana ja koordinoivana tahona. Alkuvuoden 2008 aikana vammaistyön kehittämisyksikön toiminta on päässyt hyvään vauhtiin. Yhteistyökumppaneiden myönteinen ja innostunut asenne on mahdollistanut eri teemojen eteenpäin viemistä. Kehittämisyksikön luoman verkostomaisen toimintatavan kautta hankkeessa nostettuja kehittämistarpeita on voitu viedä eteenpäin hyvässä yhteistyössä monen toimijan kesken. 1
4 Vammaistyön kehittämisyksikkö on hyödyntänyt alueella jo aiemmin toimineiden varhaiskasvatuksen ja vanhustyön kehittämisyksiköiden toimintamallia ja samanaikaisesti käynnistyneen lastensuojelun kehittämisyksikön kanssa on tehty yhteistyötä kehittämisyksikön käynnistymisvaiheessa. Kehittämisyksikön logoksi valittiin propelli, joka kuvaa kehittämisyksikön tehtävää ajaa eteenpäin. 2. TOIMIJAT, ORGANISAATIO JA YHTEISTYÖ Hanketta hallinnoi Kouvolan kaupunki. Kouvola on tehnyt sopimuksen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy:n kanssa hankkeen kehittämissuunnittelijoiden palkkauksesta, tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijatyöpanoksesta, muista asiantuntija- ja tukipalveluista sekä työtila-, leasing-, viestintä-, matka- ja materiaalikuluista. Hankkeella on toimitilat Kouvolassa vammaisjärjestöjen toimitila Veturissa ja Lappeenrannassa Socom Oy:n tiloissa. Kaakkois-Suomen vammaistyön kehittämisyksikön toimintaan osallistuvat 23 Kaakkois-Suomen kuntaa: Anjalankoski, Elimäki, Hamina, Imatra, Jaala, Joutseno, Kotka, Kouvola, Kuusankoski, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Miehikkälä, Parikkala, Pyhtää, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari, Valkeala, Virolahti ja Ylämaa. Kuntien koko ja henkilöstörakenne vammaispalveluissa poikkeavat toisistaan, mikä on haaste kehittämistyölle. Asukasmäärältään pienin 800 asukkaan kunta on Suomenniemi, kun taas Lappeenranta pitää suurimman kunnan paikkaa lähes asukkaalla. Kehittämisyksikön toimialueella on asukkaita kaiken kaikkiaan noin Kuntien lisäksi toimintaan osallistuvat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirit, vammaisjärjestöt ja yhdistykset, alueen oppilaitokset, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson erityishuoltopiirit, yksityiset palveluntuottajat sekä vammaisneuvostot (Kuvio 1.). Kehittämisyksikköhankkeen kannalta haasteeksi on noussut useiden eri tahojen intressien yhteensovittaminen ja kehittämisteemojen priorisointi, sillä vammaisten hyvän elämän toteutumiseksi tarvittaisiin edistymistä monissa asioissa. 2
5 Kuvio 1. Kaakkois-Suomen vammaistyön kehittämisyksikön toimijat ja organisaatio Yhteisten kehittämisalueiden löytämisessä ovat helpotusta tuoneet hankkeen alussa muodostetut ohjaus- ja projektiryhmät, joiden kautta hankkeeseen saadaan moninäkökulmaista asiantuntemusta vammaistyön eri sektoreilta. Ryhmiä muodostettaessa on otettu huomioon se, että ne edustavat sekä pieniä että suuria kuntia ja eri sidosryhmiä molemmista maakunnista. Varajäsenet osallistuvat kokouksiin varsinaisten jäsenten ollessa estyneitä. Käytäntö on ollut toimiva ja ryhmien jäsenet ovat olleet aktiivisesti mukana. Ohjausryhmässä on edustajat kunnista, vammaisjärjestöistä ja paikallisyhdistyksistä, ammattikorkeakouluilta ja Kymenlaakson erityishuoltopiiristä (Taulukko 1.). Ohjausryhmä on kokoontunut yhteensä viisi kertaa , , , ja Ohjausryhmä vastaa ohjaa ja valvoo hankkeen etenemistä. 3
6 TAULUKKO 1. Ohjausryhmän jäsenet Jäsenet: Pj Martti Toukoaho, Kouvola Kaskiaho Keijo, Kouvolan seudun invalidit Kemppinen Anne, Ruokolahti Kirmanen Tiina, Imatra Korpelainen Niina, Kuusankoski Kylliäinen Veikko, Luumäki Muhonen Kari, EKAMK Niemelä Merja, Hamina Puustijärvi Tuula, Lappeenranta Remes Virve, KyAMK Romppainen Anu, KyEHP Saario Asta, Elimäki Salo Sinikka, Etelä-Saimaan invalidit Sipilä Anita, Socom Tamminen Katriina, Autismiliitto Weckman Marja, Kotka Varalla: Sakari Laari, Kouvola Juurikka Ossi, Haminan seudun invalidit Hedman Anja, Rautjärvi Koistinen Sirpa, Imatra Juntunen Ritva-Liisa, Anjalankoski Japola Helena, Savitaipale Lankinen Heli, EKAMK Franssila Terttu, Pyhtää Heinonen Merja, Joutseno Merja Tenetz, KyEHP Tarkiainen Hanna, Jaala Sivonen Liisa, Imatran seudun Hengitysyhdistys Myllärinen Tarja, Socom Jantunen Vuokko, Näkövammaisten keskusliitto Seuri Marjo, Miehikkälä ja Virolahti Projektiryhmässä on edustajat kunnista, Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiristä, Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan erityishuoltopiireistä, vammaisyhdistyksistä sekä yksityiseltä palveluntuottajalta (Taulukko 2.). Projektiryhmä on kokoontunut kuusi kertaa syksyn ja kevään aikana , , , , ja TAULUKKO 2. Projektiryhmän jäsenet Jäsenet: Pj Martti Toukoaho, Kouvola Horppu Marjatta, Anjalankoski Karhu Ritva-Liisa, Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Kemppainen Risto, KyEHP Koistinen Sirpa, Imatra Moisio Anu, Etelä-Karjalan erityishuoltopiiri Määttä Terhi, Lappeenranta Veijalainen Virpi, Imatran kuulonhuoltoyhdistys Viitanen Jouni, Etelä-Kymen näkövammaiset Vuohelainen Anu, Kotka Varalla: Ellilä Outi, Kouvola Hakkarainen Ritva, Invalidiliiton Validia-palvelut Ravi Tuula, Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Tenetz Merja, KyEHP Nalli Eeva-Liisa, Imatra Roivainen Tarja, Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Rask Tiia, Lappeenranta Sirkku Perttula, Kaakkois-Suomen MS-yhdistys Kalpa Miia, Kouvolan seudun CP-vammaiset Holtari Sirpa, Kotka Hyväksi käytännöksi ovat muodostuneet kehittämissuunnittelijoiden ja ohjausryhmän puheenjohtajan, joka edustaa hallinnoijakuntaa, väliset noin kerran kuussa pidettävät kokoukset. Näissä tapaamisissa käydään läpi tehtyä kehittämistyötä ja haetaan yhteisiä näkemyksiä tulevista toimenpiteistä. Tapaamisia on ollut yhdeksän ja ne ovat auttaneet hahmottamaan yhteisiä linjauksia ja tukeneet kehittämissuunnittelijoiden käytännön työtä. Tapaamisissa valmistellaan myös tulevat projekti- ja ohjausryhmän kokoukset. Tapaamisissa käsitellyistä asioista on lähetetty lyhyt sähköpostitiedote myös ohjausryhmän jäsenille ja varajäsenille. 4
7 Eri teemoja työstämään on perustettu neljä työryhmää: henkilökohtaisen avun, lyhytaikaishoidon, puhetulkkipalvelujen työryhmät sekä oppilaitostyöryhmä. Lisäksi yhteistyötä on käynnistelty eri tahojen kanssa yhteistyöpalavereissa kuten vammaisjärjestöjen aluesihteereiden, paikallisten vammaisyhdistysten ja kuntien vammaispalvelun työntekijöiden kanssa. Etelä-Kymenlaakson (Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä) ja Etelä-Karjalan seitsemän kuntaa (Parikkala, Ruokolahti, Rautjärvi, Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Taipalsaari) ovat kokoontuneet seudullisiin työryhmiin yhtenäistämään vammaispalvelun käytäntöjä. Alueen kehittämistarpeista on lisäksi keskusteltu useissa eri sidosryhmien järjestämissä tilaisuuksissa. Erilaisia näkemyksiä kehittämistarpeista on siten koottu monelta taholta ja pyritty ottamaan ne mahdollisuuksien mukaan huomioon toteutussuunnitelmaa työstettäessä ja samalla luotu pohjaa yhteistyölle. Alueellisen vammaistyön verkoston lisäksi kehittämisyksikkö on ollut mukana valtakunnallisissa kehittäjäverkostoissa. Se on osallistunut STAKES:in koordinoimaan kehittämisyksikköverkostoon, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Etenkin alkuvaiheessa muiden kehittämisyksiköiden kokemusten hyödyntäminen ja muiden kokemuksista oppiminen on helpottanut toiminnan käynnistämistä alueella. Lisäksi vammaistyön valtakunnallinen verkosto, joka kokoontuu myös kahdesti vuodessa, on mahdollistanut Kaakkois-Suomen kehittämistarpeiden esille viemisen valtakunnan suunnitelmiin ja toisaalta mahdollistanut valtakunnallisista kehittämissuunnista kuten vammaislain uudistuksesta tiedottamisen alueella. Valtakunnallinen vammaistyön verkosto kokoontui marraskuussa 2007 Porissa ja toukokuussa 2008 Seinäjoella. Näiden lisäksi kehittämisyksikkö on jäsenenä assistentti.info henkilökohtaisen avun valtakunnallisessa verkostossa. Toiminnan käynnistymisvaiheessa Kaakkois-Suomessa toimivat vammaistyön, vanhustyön, varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun kehittämisyksiköt ovat suunnitelleet kehittämisyksiköiden toimintaa osittain yhteistyössä. Muun muassa tiedotuskäytäntöjä on yhdenmukaistettu ja jatkohankehakemuksia työstetty yhteistyössä. Lisäksi helmikuussa 2008 järjestettiin yhdessä alueellinen kehittämisyksikköpäivä, jossa käsiteltiin muun muassa kehittämisyksiköiden toimintaa ja asemaa sekä suhdetta järjestöihin. Syksyllä kunnille ja yksityisille palveluntuottajille suunnattua yksityisten palvelujen valvonta seminaaria on valmisteltu kehittämisyksiköiden yhteistyönä. 3. KEHITTÄMISYKSIKÖN TAVOITTEET Kehittämisyksikön ydintavoitteena on pysyvän rakenteen luominen vammaistyön kehittämiselle Kaakkois-Suomessa. Yksikön tehtävänä on vammaispalvelujen ja kehitysvammaisten erityishuollon kehittämistyön kokoaminen ja koordinointi alueella. Vammaistyön kehittämisyksikön toiminnan tavoitteet ovat: 1. Vammaisten hyvän elämän sekä yksilöllisten palvelujen ja tukitoimien toteutuminen 2. Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen tutkimus- ja kehittämistoiminnalla 3. Sosiaalisten vaikutusten arviointi 4. Vammaispoliittinen vaikuttaminen 5
8 Tavoitteita konkretisoitiin hankesuunnitelman pohjalta joulukuussa 2007 sen hetkisten tarpeiden pohjalta. Nämä kirjattiin toteutussuunnitelmaan (liite 1.) 4. KEHITTÄMISYKSIKÖN TOIMINNAN KÄYNNISTYMINEN Kehittämisyksikkötoiminnan käynnistymisvaiheessa syksyllä 2007 luotiin hallinnoijakunnan ja kehittämissuunnittelijoiden välille työkäytännöt. Lisäksi allekirjoitettiin tarvittavat sopimukset kuntien väliselle yhteistyölle sekä hallinnoijakunnan ja kehittämisyksikön toimintaa koordinoivan Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Socom Oy:n välille. Kehittämissuunnittelijat perehtyivät hankesuunnitelmaan ja Kouvolan seudulla toimineen vammaispalvelujen kehittämishankkeen tuloksiin, muualla Suomessa käynnissä oleviin vammaistyön hankkeisiin, tutustuivat vammaistyön eri toimijoihin alueella ja tiedottivat hankkeesta eri sidosryhmien järjestämissä tilaisuuksissa ja valtakunnallisissa verkostokokouksissa. Loka-joulukuun 2007 aikana kehittämissuunnittelijat työstivät hankesuunnitelman pohjalta toteutussuunnitelmaa, jossa aikataulutettiin toimintaan ja konkretisoitiin toimenpiteitä. Lisäksi työstettiin tiedotus- ja arviointisuunnitelmat. Hankkeen toteutuksen seurantaa ja raportointia varten kehittämissuunnittelijat alkoivat pitää projektipäiväkirjaa ja tekivät projektikansion, johon tallennetaan hankkeen keskeiset asiakirjat. Hankkeen tiedotusta varten tehtiin diasarja, esite, käyntikortit ja lisäksi omat internet-sivut Socomin nettisivuille vammaistyö. Kehittämisyksikön aloitusseminaari Vammaispalvelujen kehittämishanke päättyy, kehittämisyksikkö aloittaa seminaari pidettiin Kouvola-talolla. Tilaisuus oli samalla pilottihankkeen, Kouvolan seudun vammaispalvelujen kehittämishankkeen, päätösseminaari. Tilaisuudessa käsiteltiin pilottihankkeen tuloksia ja vaikeavammaisuuden määrittelyä sekä kerrottiin käynnistyvän kehittämisyksikön suunnitelmista. Kehittämisyksikkö myös osallistui pilottihankkeen arviointiseminaariin ja työsti siitä artikkelin kyseisen hankkeen tiedotteeseen. Ohjaus- ja projektiryhmät muodostettiin heti hankkeen alussa. Ryhmät edustavat laajasti eri toimijoita (taulukot 2. ja 3.) ja näin haluttiin sitouttaa eri toimijoita kehittämistyöhön ja taata heille mahdollisuus tuoda näkökulmansa esille kehittämistyössä, jossa tarvitaan monen eri alan ja tahon yhteistyötä. Vammaistyössä järjestöjen rooli on vahva, minkä vuoksi järjestöjen edustajia vammaistyön kehittämisyksikön organisaatiossa on enemmän kuin muissa kehittämisyksiköissä. Hankesuunnitelman pohjalta toteutussuunnitelmaan (liite 1.) nostettuja toimenpiteitä testattiin kuntakierroksilla 20 kunnassa kevään 2008 aikana. Kuntakierrosten tarkoituksena oli tiedottaa kehittämisyksikön käynnistymisestä ja toisaalta varmistaa kehittämisteemojen ajankohtaisuus kuntatyöntekijöiden näkökulmasta. Kuntakierroksilla tavattiin 32 vammaispalveluista vastaavaa työntekijää. Kuntakierroksilla käydyistä keskusteluista kehittämissuunnittelijat tekivät yhteenvedon (Orkamaa & Parkkunen 2008). Kehittämistarpeet olivat kunnasta riippumatta samansuuntaisia ja toteutussuunnitelmaan kirjattuja toimenpiteitä voitiin pitää oikeasuuntaisina. Kun kehittämisyksikkö on toiminut vuoden, järjestetään alueellinen vammaistyön kehittämispäivä Kouvola-talolla, johon on kutsuttu laajasti eri sidosryhmien edustajia. Päivässä käydään läpi tehtyä kehittämistyötä ja levitetään tietoa ajankohtaisista kehittämisteemoista sekä levitetään hyviä käytäntöjä alueen sisällä. 6
9 5. KEHITTÄMISYKSIKÖN TOIMINTA TAVOITTEITTAIN 5.1 Vammaisten hyvän elämän ja yksilöllisten palvelujen toteutuminen Palveluohjauksen ja palvelusuunnitelmaprosessin kehittäminen Vammaisten palvelut jakautuvat eri palvelusektoreille ja asiakkaat kokevat vaikeaksi löytää itsenäisesti heille sopivat palvelut ja tukimuodot. Palveluohjauksella tuetaan ja ohjataan asiakasta ja autetaan häntä löytämään omat voimavarat. Useiden selvitysten mukaan asiakkaat eivät tällä hetkellä koe saavansa tarpeeksi palveluohjausta ja tietoa palvelujärjestelmistä. Palvelusuunnitelma tulisi tehdä yhteistyössä asiakkaan kanssa kaikille sosiaalihuollon asiakkaille. Tällä hetkellä palvelusuunnitelmien tekeminen ei vammaispalveluissa ole systemaattista, käytössä olevat lomakkeet ovat erilaisia ja työntekijöiden aika ei riitä suunnitelmien tekemiseen. Palveluohjausta tehdään sekä sosiaali- että terveystoimessa kuin myös kolmannella sektorilla esimerkiksi järjestöjen aluesihteereiden taholta. Palveluohjauksen kehittämistä pidetään valtaosassa Kaakkois-Suomen kunnista tärkeänä asiana. Palveluohjauksen kehittämistä on hankkeen aikana hidastanut kunta- ja palvelurakennemuutokset alueella. Uudessa Kouvolassa palveluohjaukseen resurssoidaan henkilöstöä ja toisaalta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri pohtii vielä vammaispalvelun organisoitumista. Palveluohjaajan virkoja on joissakin alueen kunnissa, mutta heidän tehtävänsä vaihtelevat. Konkreettinen asia, mitä kehittämisyksikkö on palveluohjauksen edistämiseksi tehnyt, on se, että se on uuden Kouvolan vammaispalvelun ja kehitysvammahuollon työryhmien kuulemistilaisuuksissa painottanut palveluohjauksen merkitystä. Palveluohjauksen kehittämisestä on sovittu, että se jatkossa rajataan koskemaan tiettyä asiakasryhmää, jotta sen kehittäminen mahdollistuu aiempaa paremmin. Kehittämisen tueksi perustetaan työryhmä. Palvelusuunnitelmalomakekäytäntöjen yhtenäistämisessä ja palvelusuunnitelmaprosessin mallintamisessa sen sijaan on edetty. Palvelusuunnitelmasta halutaan asiakaslähtöisen suunnittelun työväline. Marraskuussa 2007 valtakunnallisessa vammaistyön kehittäjäverkoston tapaamisessa havaitsimme, että eri puolella Suomea tavoitellaan samoja asioita (mm. halutaan yhtenäistää seudun/alueen palvelusuunnitelmakäytäntöjä). Pidettiin järkevänä käynnistää yhteinen työryhmä, jotta vältetään päällekkäinen työ eri puolilla Suomea. Vammaistyön kehittämisyksikkö on mukana Stakesin koordinoimassa työryhmässä, joka suunnittelee valtakunnallista vammaispalvelulain mukaista palvelusuunnitelmalomaketta. Palvelusuunnitelmalomaketta valmisteleva työryhmä kokoontui kevään aikana kolme kertaa. Valtakunnan tasolla luodaan yhtenäistä lomaketta, jota tullaan pilotoimaan sähköisessä muodossa syksyllä Palvelusuunnitelman tekemisen prosessia mallinnetaan Kotkan kaupungin vammaispalvelun kanssa ja aiheesta tehdään opinnäyte yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa. Tavoitteena on luoda palvelusuunnitelmasta helposti käytettävä työväline ja edistää sen käyttöä kaikissa alueen kunnissa Asunnonmuutostöiden toteutuksen toimintamalli hyvän käytännön levittäminen Kouvolan seudun vammaispalvelujen kehittämishankkeen tuloksena käynnistyi asunnonmuutostöiden toteutusmallia pilotoiva Remo-hanke, jota hallinnoi Parik-säätiö Kuusankoskella. Remohanke tarjoaa remontointiapua, kuten esim. apuvälineiden asennuksia, korjausremontointeja ja 7
10 vammaispalvelulain mukaisia asunnon muutostöitä vammaisille ja vanhuksille. Tavoitteena on itsenäisen asumisen turvaaminen omassa kodissa. Projektin yhtenä tavoitteena on luoda Pohjois- Kymenlaakson seudulle toimintamalli, jolla varmistetaan laadukkaat ja yhteneväiset palvelu- ja toimintakriteerit vammaisten asunnonmuutostöille. Kehittämisyksikkö osallistuu Remo-hankkeen ohjausryhmään ja on lupautunut levittämään kehittämistyön kokemuksia Kaakkois-Suomen alueella. Remo-hanke esittäytyy eri sidosryhmille syyskuussa järjestettävässä propellipäivässä eli alueellisessa vammaistyön kehittämispäivässä Henkilökohtaisen avun keskuksen toimintamallin pilotointi Henkilökohtainen avustajatoiminta on koettu alueen kuntien ja asiakkaiden keskuudessa keskeiseksi päivittäistä selviytymistä tukevaksi palveluksi. Tällä hetkellä on ongelmia muun muassa sijaisten saatavuudessa ja työnantajavelvoitteiden hoitamisessa. Kehittämisyksikkö on tehnyt yhteistyötä valtakunnallisten vammaisjärjestöjen kanssa henkilökohtaisen avustajatoiminnan kehittämiseksi alueella. Keskeinen yhteistyökumppani on ollut henkilökohtaisten avustajien työnantajaliiton, Heta-liiton, hallinnoima Sentteri-hanke, joka käynnistyi keväällä Sentteri-hanke luo henkilökohtaisen avun keskuksen toimintamallin vuoden 2008 aikana ja sitä on tarkoitus pilotoida viidellä alueella. Mikäli rahoitus piloteille saadaan RAY:ltä, avustajakeskuksen toiminta voisi käynnistyä Kaakkois-Suomessa vuoden 2009 aikana. Yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on nähty tärkeäksi. Kehittämisyksikkö on osallistunut henkilökohtaisen avun keskuksen toimintamallin luomiseen tiedottamalla alueella esiintyvistä tarpeista ja haasteista Sentteri-hankkeelle ja jatkaa edelleen yhteistyötä kehittäjäkumppanina. Vammaislakien uudistuksen ja toimintaympäristön muutosten seuranta on nopeuttanut henkilökohtaisen avun keskusten toimintamallin luomista ja vaikuttaa pilotoinnin aikaistamiseen. Pilottialueiksi valittiin ne, joilla on tehty jo hyvää pohjatyötä avustajakeskuksen käynnistämisen valmistelussa ja joilla on valmius käynnistää pilotti vuoden 2009 aikana. Henkilökohtaisen avun kehittämisessä on kehittämissuunnittelijoiden tukena ollut kuntien ja järjestöjen työntekijöitä koostunut henkilökohtaisen avun työryhmä. Työryhmään ovat kuuluneet vs. sosiaalityöntekijä Terhi Määttä Lappeenrannasta, sosiaalityöntekijä Arja Partanen Anjalankoskelta, aluesihteeri Sirpa Kälviäinen Lihastautiliitosta sekä aluesihteeri Ilse Kirsilä CP-liitosta. Lisäksi yhteistyötä on käynnistelty Jaakkiman ja Valkealan kristillisten opistojen kanssa henkilökohtaisten avustajien kouluttamiseksi alueella Neurologisesti sairaiden ja vammaisten asumiseen liittyvät tarpeet Kaakkois-Suomessa selvitysprojekti Asumista ja itsenäistä selviytymistä tukevat palvelut edistävät vammaisten hyvän elämän toteutumista ja tasavertaista osallistumista yhteiskuntaan: työhön, opiskeluun ja harrastuksiin. Asumiseen liittyvien palveluiden tilaa ja tarpeita haluttiin selvittää asiakkaiden näkökulmasta. Kehittämisyksikkö haki ASPA-säätiön selvitysprojektiin joulukuussa ASPA-säätiö lähti kanssamme yhteistyöhön selvittämään asiakkaiden asumiseen liittyviä tarpeita. Koska kehittämisyksikkö toimii 23 kunnan alueella, nähtiin tärkeäksi, että selvitysprojekti toteutetaan koko alueella. Kehittä- 8
11 misyksikön ohjausryhmä valitsi selvitettäväksi kohderyhmäksi vuotiaat neurologisesti sairaat ja vammaiset henkilöt. ASPA-säätiö toteutti asiakkaille suunnatun kyselyn maaliskuussa Kyselyt postitettiin KELA:n kautta. Asiakkaiden vastausten perusteella luotiin kysely toimijoille eli kunnille, järjestöille ja asumisyksiköille. Tämän toteutti kehittämisyksikkö yhdessä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijan kanssa. Raportti asumispalvelukartoituksesta valmistuu elokuun aikana ja on sen jälkeen löydettävissä sekä ASPA-säätiön ( selvitysprojektit) että kehittämisyksikön ( vammaistyö) nettisivuilta. Selvitysprojektin tulosten avulla voidaan herättää keskustelua vammaisten itsenäistä selviytymistä tukevien palveluiden tilasta ja auttaa kuntia ottamaan huomioon nämä tarpeet tulevissa palvelurakenteissa. Tuloksista kootaan toimenpidesuositukset, joita kunnat ja tulevat yhteistoiminta-alueet voivat hyödyntää yksilöllisten ja oikein kohdennettujen asumispalvelujen kehittämisessä. Raportti julkaistaan elokuussa Osana asumispalveluiden kehittämistä kehittämisyksikön ohjausryhmä tutustui Kotkassa Autismisäätiön ja ASPA-säätiön asumisyksiköihin. 5.2 Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen tutkimus- ja kehittämistoiminnalla Oppilaitosyhteistyötä koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistämiseksi Työelämän ja koulutusorganisaatioiden välinen yhteistyö varmistaa osaavan henkilökunnan saatavuuden tulevaisuudessa. Kehittämisyksiköllä on kontaktipinta kuntiin ja muihin sidosryhmiin, joilta saadaan eri yhteyksissä täydennyskoulutus- ja opinnäytetarpeita ja niitä välitetään alueen oppilaitoksille. Oppilaitosten kanssa yhteistyössä suunnitellaan koulutusten sisältöä ja osallistutaan opinnäytetyöprosesseihin. Jatkossa on tarpeen systematisoida täydennyskoulutustarpeiden keräämistä. Oppilaitostyöryhmään kuuluvat tällä hetkellä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoululta lehtori Kari Muhonen, Kymenlaakson ammattikorkeakoululta lehtori Virve Remes, Etelä-Karjalan ammattiopistolta lehtori Riitta Hotanen, Jaakkiman kristillisestä opistosta lehtorit Eija Simola ja Laura Frondelius, Valkealan kristillisestä opistosta ammatillisen lisäkoulutuksen vastuuopettaja Marita Mörk- Huttunen ja opettaja Suvi Putkinen sekä hyvinvoinnin tutkimus- ja verkostojohtaja Irma Pahlman Kuopion yliopistolta. Keväisessä tapaamisessa käytiin läpi ajankohtaisia kehittämistarpeita sekä opinnäyte- ja täydennyskoulutustarpeita. Alueen kehittämisyksiköt ovat yhdessä luoneet ammattikorkeakoulujen kanssa yhteistyökäytännöt. Koska alueella toimii neljä kehittämisyksikköä, tuntui tarpeelliselta luoda yhteiset käytännöt organisaatioiden väliselle yhteistyölle. Kehittämisyksiköt ja ammattikorkeakoulut tapaavat kaksi kertaa vuodessa. Kehittämisyksikkö tarjoaa työssä oppimispaikkoja ammattikorkeakouluopiskelijoille ja mahdollisuuden suorittaa esimerkiksi projektiopintoja hankkeessa. Keväällä kehittämisyksikössä oli työssä oppimassa sosionimiopiskelija, joka avusti neurologisesti sairaiden ja vammaisten asumiseen liittyvät tarpeet Kaakkois-Suomessa -selvitysprojektin toimijakyselyn toteuttamisessa ja lasten ja nuorten lyhytaikaishoidon kuntakartoituksen tekemisessä. Ammattikorkeakoulujen kanssa on sovittu, että syksyn aikana opiskelijoiden kanssa toteutetaan yhteistyössä henkilökohtaisen avun keskuksen perustamiseen liittyvää selvitystyötä, jossa haastatellaan vammaisia avustajien työnantajia. 9
12 Toisen asteen oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö on konkretisoitunut Kouvolan seudun ammattiopiston kanssa. Vammaistyö ei tällä hetkellä juuri houkuta opiskelijoita, minkä vuoksi on pohdittu vammaistyön imagon nostamisen mahdollisuuksia. Tulevaisuuden osaajat erityisesti kehitysvammahuollossa tulisi pystyä turvaamaan. Yhdeksi tavaksi nostaa vammaistyön profiilia opiskelijoiden silmissä, on kehittämistyöstä kertominen suuntautumisvaihtoehtoa pohtiville opiskelijoille. Kouvolan seudun ammattiopiston kanssa tätä pilotoitiin keväällä 2008 ja toimintaa on jatkossa tarkoitus jatkaa. On myös käyty alustavia keskusteluja virittää tukihenkilötoimintaa osana lähihoitajaopiskelijoiden opintoja. Asia etenee syksyn aikana Kouvolan seudun ammattiopiston ja paikallisten vammaisyhdistysten kanssa käytävien keskustelujen jälkeen. Oppilaitostyöryhmän ensimmäisen tapaamisen pohjalta käynnistettiin yhteistyö Jaakkiman ja Valkealan kristillisten opistojen kanssa henkilökohtaisten avustajien koulutuksesta. Tuleva henkilökohtaisen avun keskus tarvitsee jatkossa koulutettuja avustajia. Koulutuksia suunnitellaan yhteistyössä ja ne voisivat käynnistyä samoihin aikoihin kuin alueen henkilökohtaisen avun keskus eli keväällä Lisäksi kehittämisyksikkö on osallistunut Kymenlaakson avoimen ammattikorkeakoulun järjestämän vaihtoehtoiset kommunikaatiokeinot opintojakson suunnitteluun yhdessä vammaisjärjestöjen kanssa. Koulutus toteutui keväällä Vammaistyön kehittämisyksikkö on koordinoinut puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon suunnittelua. Etelä-Karjalan aikuisopisto suunnittelee tutkinnon käynnistämistä keväällä 2009 ja tarvitsee alueelta yhteistyöverkostoa suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Kehittämisyksikkö on ollut luonteva verkostoiva ja kokoava taho. Työryhmä on koostunut kuntien, yksityisen sektorin sekä järjestöjen edustajista. Työryhmä kokoontuu jälleen elokuun lopulla ja tavoitteena on, että syksyyn mennessä kouluttajat ja näytön suorituspaikat ovat selvillä, haetaan tutkintotoimikunnalta lupa ja koulutus voisi käynnistyä keväällä Tutkimus- ja selvitystoiminta Kehittämisyksiköiden tehtävänä on kehittämisyksikkökriteereiden mukaan huolehtia alansa käytäntötutkimuksesta. Kehittämisyksikkö tutkii, kehittää ja arvioi asiakkaiden tarpeista lähtevää palvelujen tuottamista ja sosiaalialan asiakastyön toimintatapoja. Vammaistyön kehittämisyksikkö on sekä välittänyt tutkimustarpeita yliopistolle että toteuttanut tai tulee toteuttamaan selvityksiä itse, yhteistyössä kolmannen sektorin sekä ammattikorkeakoulujen kanssa. Vammaistyön kehittämisyksikön tutkimus- ja kehittämistyössä keskeisinä yhteistyökumppaneina ovat olleet alueen ammattikorkeakoulut ja Kuopion yliopisto. Kehittämisyksikkö on koonnut alueelta vammaistyön tutkimustarpeita ja niitä on välitetty Kuopion yliopiston hyvinvoinnin tutkimuskeskukselle, joka on linjannut keväällä tekevänsä yhteistyötä Kaakkois-Suomen alueen kanssa. Muun muassa tätä kautta vammaistyön tutkimusta voidaan edistää alueella. Jatkossa Kehittämisyksikkö on välittänyt vammaistyöhön liittyviä opinnäytetyöaiheita alueen ammattikorkeakouluille. Kaksi opinnäyteprosessia käynnistyy Kymenlaaksossa syksyllä Opinnäytteet tehdään yhteistyössä kehittämisyksikön, kuntien ja ammattikorkeakoulujen välillä. Opinnäytteiden aiheita ovat palveluohjaus ja palvelusuunnitelmaprosessi sekä vammaisten lasten ja nuorten lyhytaikaishoito. Opinnäyte- ja projektiopintoaiheita kootaan kehittämisyksikön nettisivuille ja niis- 10
13 tä tiedotetaan ammattikorkeakouluilla järjestettävissä tilaisuuksissa sekä oppilaitostyöryhmän kautta ja suoraan lehtoreille. ASPA-säätiön kanssa toteutettu neurologisesti sairaiden ja vammaisten asumiseen liittyvät tarpeet selvitys on osa kehittämisyksikössä toteutettua selvitystoimintaa (kts. kohta 5.1.4). Sen lisäksi alkukesän aikana on toteutettu koko kehittämisyksikön alueella kartoitus vammaisten lasten- ja nuorten lyhytaikaishoidon nykytilanteesta ja kehittämistarpeista kuntien näkökulmasta. Syksyllä kootaan selvityksen tulokset ja kootaan palveluntuottajia pohtimaan lyhytaikaishoidon kehittämismahdollisuuksia tulosten pohjalta. Kartoitusta suunnitteli kehittämisyksikön työntekijöiden kanssa työryhmä, johon kuuluivat palveluohjaaja Outi Ellilä Kouvolasta, erityishuollon ohjaaja Anu Moisio Etelä-Karjalan erityishuoltopiiristä, sosiaalityöntekijä Leena Pitkänen Kotkasta sekä vs. sosiaalisihteeri Merja Heinonen Joutsenosta. Selvityksen pohjalta lyhytaikaishoidon kehittämistä voidaan suunnitella yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Osaamisen ja työhyvinvoinnin edistäminen Vammaisten hyvän elämän ja yksilöllisten palvelujen toteutumista parantaa myös osaava ja hyvinvoiva vammaispalvelun henkilökunta. Henkilökunnan osaaminen voidaan turvata oikein kohdennetuilla perus- ja täydennyskoulutuksilla. Vammaistyön kehittämisyksikkö on koonnut kuntakierroksilla kuntien vammaispalvelun työntekijöiltä koulutustarpeita, välittänyt niitä alueen koulutusorganisaatioille sekä suunnitellut yhdessä koulutuksen sisältöä. Etelä-Karjalan kesäyliopiston kanssa yhteistyössä suunnitellaan parhaillaan koulutusta Meitä on moneksi vammaispalvelun asiakkaiden kirjo. Koulutus ajoittuisi keväälle Tarkoituksena on herättää keskustelua vammaispalvelun erilaisista asiakkaista keskiössä vanhukset, päihdeasiakkaat ja asperger ja ADHD-asiakkaat. Kymenlaakson kesäsyliopiston kanssa on käyty alustavat keskustelut korvausvastuukoulutuksesta Mikä maksaa? KELA, kunta vai vakuutusyhtiö. Näiden lisäksi molemmat kesäyliopistot järjestävät koulutusta vammaispalvelulain uudistuksesta, joka astuu voimaan, mikäli esitys hyväksytään, syyskuussa Kehittämisyksikkö on koordinoinut kuntien vammaispalvelun sosiaalityöntekijöiden välistä ammatillista verkostoitumista. Kuntien vammaispalvelun työntekijät työskentelevät pääasiassa yksin, minkä vuoksi työparia omassa kunnassa ei ole. Tarvitaan verkostoitumista laajemmin. Etelä- Karjalan kunnat Lappeenranta, Joutseno, Imatra, Taipalsaari, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja yhtenäistämään käytäntöjä. Työryhmän roolia vielä haetaan, koska Imatraa lukuun ottamatta kunnat kuuluvat vuoden 2009 alusta sosiaali- ja terveyspiiriin, minkä johdosta vammaispalveluiden organisointiin tulee muutoksia. Vammaispalvelun työntekijät haluavat kuitenkin kokoontua säännöllisesti, koska toisten kuntien työntekijöiden kanssa keskusteleminen toimii työnohjauksellisena tekijänä yksinäisessä työssä. Etelä-Kymenlaakson viisi kuntaa ovat kiinnostuneet yhteistyöstä yhteisen työnohjauksen järjestämiseksi yli kuntarajojen. Sopivaa työnohjaajaa etsitään ja yhteistä työnohjausta on tarkoitus kokeilla loppuvuodesta
14 5.2.4 Tulkkipalveluiden kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Tulkkipalvelut siirtyvät KELA:n vastuulle vuoden 2010 alusta. Kaakkois-Suomessa on suunnitteilla maakuntarajat ylittävän tulkkikeskuksen perustaminen. Tulkkikeskusta tämän hetkisen suunnitelman mukaan hallinnoisi Kymenlaakson erityishuoltopiirin alainen Kuusaa-säätiö. Tulkkikeskuksen kehittämistä varten toimii tulkkipalvelujen tulevaisuus -työryhmä, jonka toimintaan kehittämisyksikkö on osallistunut. Kehittämisyksikkö osallistui viittomakielen animoitu tulkkaus hankkeen suunnitteluun yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kehittämisyksikkö verkostoi hankkeen suunnittelun tueksi eri toimijoita. Rahoitusta EAKR:stä haki Kouvolan seudun osaamiskeskus, mutta tällä erää rahoitusta hankkeelle ei saatu. Hankkeessa olisi kehitetty kännykkäavusteista tulkkausta. 5.3 Sosiaalisten vaikutusten arviointi Kehittämisyksikön asian- ja alueentuntemusta hyödynnettiin keväällä 2008 uuden Kouvolan kehitysvammahuollon sekä vammaispalvelutyöryhmien kuulemistilaisuuksissa. Tämä oli uusiin palvelurakenteisiin vaikuttamista. Kuulemistilaisuudessa kehittämisyksikön näkökulmassa painottuivat palveluohjauksen merkitys ja lähipalvelujen turvaaminen vammaisten näkökulmasta. Vammaispalveluiden tunnettavuutta tulisi lisätä, tiedotusta tehostaa ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä parantaa. Lisäksi kaikessa tiedotuksessa tulisi huomioida erityisryhmien tarpeet (näkö- ja kuulovammaiset, selkokielisyys ym.) Vastaavaa käytäntöä noudatettaneen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin osalta, jonka työryhmät käynnistänevät toimintansa syksyn aikana. Kehittämisyksikkö on koonnut alueella julkaistuista sosiaaliasiamiehen raporteista tietoja vammaisasioissa tehdyistä yhteydenotoista. Lisäksi vammaispalvelulakia tai kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisia KHO ratkaisuja on seurattu säännöllisesti. ASPA-säätiön kanssa toteutetussa asumispalvelukartoituksessa saadaan asiakaslähtöistä tietoa palveluiden nykytilasta ja kehittämistarpeista, mikä toteuttaa tätä tavoitetta. Jatkossa sosiaalisia vaikutuksia voidaan arvioida yhtenäisen asiakaspalautejärjestelmän kautta. Uudenlaisen palautejärjestelmän kehittämistä ja käyttöönoton aikataulua on myöhennetty jonkin verran kunta- ja palvelurakenneuudistusten vuoksi. Palaute tulisi ottaa osaksi asiakasprosessia ja löytää uusia vuorovaikutteisia muotoja toteuttaa palveluiden sosiaalisten vaikutusten arviointia. 5.4 Vammaispoliittinen vaikuttaminen Esteettömään suunnitteluun vaikuttaminen Kehittämisyksikkö osallistui yhteistyössä muiden hankkeiden ja toimijoiden kanssa syksyllä 2007 Esteettä eteenpäin seminaarin toteuttamiseen. Seminaarin avulla pyrittiin edistämään esteetöntä suunnittelua ja lisäämään tietoa eri tavalla vammaisten henkilöiden tarpeista suhteessa esteettömään suunnitteluun. 12
15 5.4.2 Vammaisneuvostojen ja järjestötyön tukeminen Kehittämisyksikkö on koonnut alueen vammaispoliittiset ohjelmat. Vammaispoliittinen ohjelma on 10 kunnassa. Osassa alueen kunnista ei ole päivitettyä versiota. Vammaispoliittisista ohjelmista nousseita yhteisiä tavoitteita nostettiin keskusteluun mm. järjestöjä koonneissa yhteistyötapaamisissa. Kehittämisyksikkötoiminnan alkuvaiheessa nähtiin tärkeäksi koota paikallisia vammaisyhdistyksiä yhteiseen keskusteluun kehittämistarpeista sekä pohtimaan järjestöjen roolia kehittämisyksikkötoiminnassa. Järjestötapaamiset pidettiin helmikuussa Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Konkreettiseksi yhteistyöasiaksi tuli Kymenlaaksossa järjestöjen näkyvyyden edistäminen. Yhdistykset toivat esille monia kehittämistarpeita, joita on tarkoitus jalostaa syksyn keskustelua varten toimenpide-ehdotuksiksi. Järjestöt kootaan uudestaan syyskuussa pohtimaan, nyt vielä konkreettisemmin, yhteistyömahdollisuuksia aiemman keskustelun pohjalta. Yhteinen näkemys oli, että yhteistyötä yhdistysten välillä ja toisaalta kehittämisyksikön kanssa tarvitaan, mutta muoto hahmottuu myöhemmin. Yhteistyöllä voidaan myös saada painoarvoa päätöksentekoon vaikutettaessa Medianäkyvyyden edistäminen Kehittämisyksikkö on vielä valitettavan vähän näkynyt mediassa ja pystynyt sitä kautta vasta vähän vaikuttamaan vammaistyön näkyvyyteen. Tähän panostetaan jatkossa enemmän, kun konkreettista tiedotettavaakin alkaa olla. Muun muassa neurologisesti sairaiden ja vammaisten asumiseen liittyvät tarpeet selvityksestä tiedotetaan tulosten valmistuttua kuntiin päättäviin elimiin ja sen lisäksi tiedotusvälineille tarkoituksena herättää keskustelua asumiseen liittyvien palveluiden toteutumisesta ja tuoda esille vammaisnäkökulmaa Vammaistyön kehittämisen turvaaminen Vammaistyön kehittämisyksikön toiminnan turvaamiseen on kulunut huomattavasti kehittämisyksikön resurssia kevään ja kesän 2008 aikana. Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma KASTE hankehakemuksen valmistelua on tehty yhdessä alueen kuntien kanssa. Tarkoituksena on turvata kehittämisyksikön toiminta KASTE-hankerahoituksella alueella muuttuvissa palvelurakenteissa, koska korvamerkittyä rahoitusta pysyvään toimintaan ei tämänhetkisen tiedon mukaan ole tulossa. Vammaistyön kehittämisyksikkö on pitänyt esillä vammaistyön näkökulmaa alueelle haettavassa mittavassa hankekokonaisuudessa ja vastannut vammaistyön osuuden kirjoittamisesta hankesuunnitelmaan. 13
16 6. POHDINTAA Tämän raportin kirjoittamisen aikoihin valmistellaan syyskuun 10. päivä pidettävää vammaistyön alueellista kehittämispäivää Propellipäivää, jossa on tarkoitus tarkastella Kaakkois-Suomessa viimeisen vuoden aikana tehtyä kehittämistyötä. Päivän ohjelma on tiivis ja moninainen, mikä kertonee siitä, että monenlaista kehittämistyötä on virinnyt alueella. Kehittämisyksikön toteutussuunnitelmaa seuratessa havaitsee, että valtaosa kehittämisyksikön tavoitteista on, niiden moninaisuudesta huolimatta, edennyt suunnitellussa aikataulussa ja osa jopa nopeammin kuin on alun perin ajateltu. Tavoitteiden rajaamisessa ei ole onnistuttu varmastikaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteiden konkretisointi- ja priorisointivaiheessa päädyttiin kuitenkin tietoisesti kirjaamaan useita asioita, mikä loi pohjan usean tahon yhteistyölle. On kuitenkin oltava varovainen, kuten tehdyssä SWOT-analyysissä todettiin, ettei hanke kompastu liian moninaisiin tavoitteisiinsa ja jää pinnalliseksi. On teemoja, joiden työstämiseen on kiinnitettävä jatkossa huomiota tai toteutussuunnitelmaa tarkistettaessa syksyllä 2008, tehtävä uudelleen priorisointia kehittämisteemojen suhteen. Tulevana syksynä toteutetaan hankeen itsearviointi ohjaus- ja projekti- ja työryhmien toimesta ja sen yhteydessä on mahdollisuus tarkastella, mitä jatkotoiminnassa tulee painottaa. Muutenkin toteutussuunnitelmaa tarkennetaan, kun kehittämisyksikkötoiminta nykyisessä muodossaan on puolivälissä: tarkastellaan, mitkä tulevat olemaan tulevaisuuden jatkokehittämistarpeet ja painoalueet vammaistyössä, erityisesti silmällä pitäen tulevia kunta- ja palvelurakenneuudistuksia. Kehitysvammaisten erityishuollon kehittäminen on kehittämisyksikön toimesta jäänyt vähälle. Sen kehittäminen nivoutuu Etelä-Karjalassa sosiaali- ja terveyspiirin perustamiseen ja sen tuomiin palvelurakenteisiin. Kehittämisyksikkö on tarpeen mukaan mukana tässä kehittämistyössä. Kymenlaakson puolelle erityishuolto on myös suurissa rakennemuutoksissa: sen asemoitumista Kymenlaakson sairaanhoitopiirin yhteyteen selvitellään. Erityishuollon kehittäminen on siten mennyt omaa uomaansa, eikä toistaiseksi luontevia yhteistyömahdollisuuksia kehittämisyksikön kanssa ole ilmennyt. Moniasiakkuusprosessimallien työstämistä yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa tullaan selvittämään. Asia liittynee palveluohjauksen kehittämiseen. Entisestään tulee paneutua tutkimustoiminnan edistämiseen eri yliopistojen kanssa sekä edistää esteetöntä suunnittelua yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Esteettömyysteema on toistaiseksi jäänyt vähälle huomiolle kehittämisyksikön toiminnassa. Vammaistyön tietopankkia varten pyrittiin saamaan hankerahoitus, mutta sitä ei tällä erää saatu osana Hyvinvointiasema-hanketta. Toteutussuunnitelman tarkistuksen yhteydessä on mietittävä asia uudelleen ja pohdittava muita rahoitus- tai toteutusmahdollisuuksia. Kehittämisyksikön vahvuutena voidaan pitää sen sijoittumista monen toimijan välimaastoon. Toimintatapana on ollut kehittämistarpeiden tunnistamisen jälkeen koota tarvittavat eri tahoja edustavat verkostot pohtimaan ongelmaan ratkaisua. Suuntautuminen alueelta myös ulospäin on mahdollistanut valtakunnallisten kehittämissuuntien tunnistamisen ja alueen kehittämistoiminnan nivomisen niihin. Yhteenvetona voisi todeta, että vammaistyön kehittämisyksikkö on ajanut monia asioita eteenpäin ja ne ovat edenneetkin monien yhteistyökumppanien myötävaikutuksella. 14
17 Liite 1. KAAKKOIS-SUOMEN VAMMAISTYÖN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Toteutussuunnitelma ( ) Tavoite: Vammaisten hyvän elämän ja yksilöllisten palvelujen toteutuminen Toimenpiteet Kuntien käytäntöjen selvittäminen ja Kuntakierrokset kehittämistarpeiden kerääminen Kyselyt ym. tarvittavat kartoitukset Yhteistyökäytäntöjen selkiyttäminen eri toimialojen välillä Kuntien yhteistyöryhmiin osallistuminen Ohjausryhmän kokoaminen Projektiryhmän kokoaminen Moniammatillisen yhteistyön huomioiminen ja käytännön vammaistyötä tekevien tahojen kartoitus Moniasiakkuusprosessimallit ja caset (terveydenhuolto, sosiaalitoimi, järjestöt ym.) Yhteisten käytäntöjen juurruttaminen Hyvien käytäntöjen käyttöönotto koko kehittämisyksikön alueella Palvelusuunnitelmakäytäntöjen alustava kartoitus Yhtenäisen palvelusuunnitelmalomakkeen kehittäminen (effica/ Kaaso II) + koulutus Palvelusuunnitelman tekemisestä prosessimalli Palveluohjauksen kehittäminen Palveluohjauksen määrittely Palveluohjausprosessin kuvaaminen, siirtymävaiheiden ja väliinputoamis riskien kartoitus Palveluohjauksen vastuiden selkiyttäminen Palveluohjausta työvälineenään Palveluohjaustyöryhmän kokoami- 15
18 Liite 1. Palvelusuunnitelmakäytäntöjen yhdenmukaistaminen Itsenäistä selviytymistä tukevien palveluiden kehittämistyön seuraaminen käyttävien vammaistyön toimijoiden kartoittaminen Palvelusuunnitelmakäytäntöjen kartoitus nen Uudet asiakasryhmät ja heidän palveluohjauksen järjestäminen (asperger, adhd ym.) Osallistuminen valtakunnallisen palvelusuunnitelmapohjan luomiseen Yhtenäisen palvelusuunnitelmalomakkeen kehittäminen (effica/ Kaaso II) + koulutus Kouvolan seudun asunnonmuutostöiden teknisen toteutusmallin seuranta (REMO-hanke) Palvelusuunnitelman tekemisestä prosessimalli Tiedotus asunnonmuutostyö- kokeilun tuloksista alueen muille kunnille ja hyvien käytäntöjen levittäminen Henkilökohtainen avustaja toiminnan valtakunnallisten muutosten seuranta Henkilökohtainen avustaja toiminnan valtakunnallisten muutosten seuranta Selvitetään mahdollisuudet kehittää alueellisesti yhtenäistä avustajapalvelua, työntekijöiden välitystä ja avustajien työnohjausta (valtakunnallisten hankkeiden pilotointi ) Henkilökohtainen avustaja toiminnan valtakunnallisten muutosten seuranta Kehitetään alueellista toimintamallia yhteistyössä valtakunnallisten hankkeiden kanssa Asumispalvelukartoituksen suunnittelu Asumispalvelukartoituksen toteutus Kehitysvammahuollon erityispalveluiden kehittäminen yhteistyössä erityishuoltopiirien kanssa Kartoituksen tuloksista tiedottaminen ja toimenpide-ehdotusten tekeminen kunnille Laadukkaiden ja riittävien kehitysvammapalveluiden kehittäminen kustannustietoisesti 16
19 Liite 1. Tavoite: Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen tutkimus- ja kehittämistoiminnalla Toimenpiteet: Vammaistyön tutkimus- ja kehittämistarpeiden Tietopankin ylläpito koordinointi Kouvolan seudun vammaistyön kehittämishankkeen tulosten käyttöönotto ja aloitetun työn jatkaminen Alueen vammaishankkeiden ja työn kartoitus ja kokoaminen (tietopankki, jossa tietoa myös koko maan kehittämishankkeista) Oppilaitosyhteistyön kehittäminen Yhteistyömahdollisuuksien ja tarpeiden kartoitus oppilaitosten kanssa (ammattikorkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset) Vammaisjärjestöjen omien kehittämishankkeiden tukeminen Oppilaitostyöryhmän perustaminen Vammaistyön tunnettavuuden ja kiinnostavuuden lisääminen opiskelijoiden keskuudessa (projektiopiskelijat, tietoiskut) Vammaisjärjestöjen omien kehittämishankkeiden tukeminen Käytännön tutkimus- ja kehittämistarpeiden toteuttaminen opinnäytetöiden muodossa Opinnäytepankki Kehittämisyksiköiden ja ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön käynnistäminen Kehittämisyksiköiden yhteinen koulutustilaisuus Konsultaatio- ja työnohjauskäytännön luominen vammaistyöhön Olemassa olevien konsultaatiomahdollisuuksien kartoitus ja niistä tiedottaminen, sekä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Alueellisen konsultaatiomahdollisuuden tarpeen ja toteutusmahdollisuuksien selvittäminen Tiedotus esim. KHO:n vammaispalvelua koskevista ratkaisuista Vammaislakien uudistuksen seuranta, tarpeellisen koulutuksen ja työnohjauksen organisointi vammaispalvelun työntekijöille Alueellisesti yhtenäisen konsultaatio- ja työnohjauskäytännön käyttöönotto 17
20 Liite 1. Tavoite: Sosiaalisten vaikutusten arviointi Toimenpiteet Palvelurakenneuudistuksen seuranta ja kommentointi vammaistyön näkökulmasta Eri kuntien ratkaisujen ja suunnitelmien kartoitus Eri kuntien ratkaisujen ja suunnitelmien kartoitus ja Valtakunnallisten muutosten seuran- Valtakunnallisten muutosten seuran- Palaute- ja arviointijärjestelmän luominen vammaistyöhön Olemassa olevan palaute- ja tutkimustiedon koordinointi ja hyödyntäminen koko alueella ta Palautejärjestelmän jatkokehittely (asiakasraati, sosiaaliasiamiehen tilastot ym.) Tilastoinnin kehittäminen ta Jatkuvan vuorovaikutteisen palauteja arviointimenetelmän käyttöönotto kunnissa (kehittämisyksikkö tiedon kerääjänä, käsittelijänä ja koordinoijana) Lähi- seutu ja aluepalvelujen toimivuus vammaisen henkilön näkökulmasta Taloudellisten vaikutusten arviointi Opinnäytetyö Seurataan palautejärjestelmän kautta palveluiden toteutumista ja lähipalveluiden säilymistä Taloudellisten resurssien huomiointi vammaistyössä (tilaaja tuottaja mallin seuranta) Jatkosuositukset kuntiin palveluiden järjestämisestä Kustannustietoisuuden kasvattaminen hyvien palveluiden tuottamisessa 18
21 Liite 1. Tavoite: Vammaispoliittinen vaikuttaminen Toimenpiteet Vammaisten osallistumisen edistäminen Vammaistyön sisällön uudistamistarpeen arviointi vaikutukset vammaisten elämään (opinnäyte/ keskustelufoorumi/ asiakasraati) Hankkeen loppuarviointiin osallistuminen Vammaisneuvostojen ja järjestötyön tukeminen Kerätään tietoa vammaisneuvostojen ja järjestöjen alueellisesta työstä Esteettömään suunnitteluun vaikuttaminen Kuntien ja läänin vammaispoliittisten ohjelmien kartoitus ja niistä nousevien kehittämistarpeiden koordinointi Esteettömästä suunnittelusta tiedottaminen Järjestöjen omien hankkeiden tukeminen ja yhteistyö Medianäkyvyyden edistäminen Lehtiartikkelit ja hankkeesta tiedottaminen Tiedotus- ja koulutustilaisuuksien järjestäminen ajankohtaisista aiheista Tiedotus- ja koulutustilaisuuksien järjestäminen ajankohtaisista aiheista Lehtiartikkelit ja hankkeesta tiedottaminen 19
KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.
KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen
LisätiedotEsso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1
Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.
LisätiedotK1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN
K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Vammaistyön alueellinen kehittämispäivä propellipäivä 10.9.2008 Kouvola-talo Kehittämissuunnittelija Tarja Roivainen TAUSTAA Etelä-Karjalan sosiaali-
LisätiedotKehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?
Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMI Neurologisesti sairaiden ja vammaisten asumistarpeet TIIVISTELMÄ. ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ Kati Guerrero
ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ Kati Guerrero KAAKKOIS-SUOMEN VAMMAISTYÖN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Anna-Maija Orkamaa Niina Parkkunen Pirjo Herttuainen 2008 TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMI Neurologisesti sairaiden ja vammaisten
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotKaakkois-Suomen vammaistyön kehittämisyksikkö -
Kaakkois-Suomen vammaistyön kehittämisyksikkö - alueellinen vammaisasioiden kehittymisen ja eteenpäin menon moottori Loppuraportti Maarit Hiltunen-Toura Niina Parkkunen Arja Hakalisto 2009 SISÄLLYS 1 VAMMAISTYÖN
LisätiedotSosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.
1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,
LisätiedotMINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011
MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien
LisätiedotVPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE. Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus
VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus VPK - käytännön, koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyön areenana Vammaispalvelujen
LisätiedotErityislasten ja nuorten tilapäishoidon tarpeet Kaakkois-Suomessa
Erityislasten ja nuorten tilapäishoidon tarpeet Kaakkois-Suomessa - Toive tilapäishoidon selvityksen tekemisestä kunnilta - Päätös selvityksen aloittamisesta projektiryhmän kokouksessa 7.2.-08 - Perustettiin
LisätiedotToimintasuunnitelma. Socom
Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin
LisätiedotASUNNONMUUTOSTÖIDEN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI REMO HANKKEEN KOKEMUKSIA
ASUNNONMUUTOSTÖIDEN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI REMO HANKKEEN KOKEMUKSIA VAMMAISTYÖN ALUEELLINEN KEHITTÄMISPÄIVÄ PROPELLIPÄIVÄ 10.9.2008 Mirja Willberg FT, Palvelupäällikkö Taustaa palveluntuottajan/toimijan
LisätiedotMiten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa?
Yritys-Suomi -seminaari 06.05.2010 Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? - Miten sopimus syntyi Kotkan-Haminan seudulla? 10.5.2010 asiantuntija Eeva Koskimies Kaakkois-Suomen
LisätiedotRAISION KAUPUNGIN VAMMAISNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMA
RAISION KAUPUNGIN VAMMAISNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2020 Raision vammaisneuvosto 26.9.2018 VAMMAISNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2020 Sisällys VUOSILLE 2018-2020... 0 YLEISTÄ...
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013
LisätiedotVirtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI
Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotToimintasuunnitelma. Socom
Toimintasuunnitelma 2010 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin
LisätiedotYhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle
Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:
LisätiedotLiikunta ja osallisuus -hanke. Tukiryhmän kokous
Liikunta ja osallisuus -hanke Tukiryhmän kokous 16.12.2016 Kuulumiskierros Hankkeen keskeisimmät toimenpiteet tukiryhmän kokouksen 7.6. jälkeen Liikunta ja osallisuus -hankkeen keskeisimmät toimenpiteet
LisätiedotPälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM
Valtakunnallinen työskentely osaamis- ja tukikeskusten suunnittelemiseksi LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) viidelle yhteistyöalueelle Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotPERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella
PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin
Lisätiedotx Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II
Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE
Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Palveluohjaus vammaistyössä 28.9.07 Armi Mustakallio Projektipäällikkö, Vammaispalveluiden sosiaalityön ja verkostoituneen erityisosaamisen kehittäminen 5.10.2007
LisätiedotALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta
ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto
Lisätiedotaluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006
aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006 sitten tuli assistentti.info Valtakunnallinen henkilökohtaisen avun verkostohanke, assistentti.info tuottaa TIETOA, TUKEA, NEUVONTAA, OPASTUSTA, KOULUTUSTA, ARVIOINTIA,
LisätiedotLASTENSUOJELUN EDUNVALVONNAN KOORDINAATIO
LASTENSUOJELUN EDUNVALVONNAN KOORDINAATIO 1. ASIAKKAAT Kaakkois-Suomen kunnat (Kouvola, Kotka, Hamina, Pyhtää, Miehikkälä, Virojoki, Eksote) : lastensuojelun työntekijät poliisi käräjäoikeus maistraatti
LisätiedotSyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke Esityksen nimi / Tekijä 1
SyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke 2018-2019 11.2.2019 11.2.2019 Esityksen nimi / Tekijä 1 TAVOITTEET JA KESKEISET TEHTÄVÄT 1. Luodaan mallin pysyvää toimeenpanoa
LisätiedotKeski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009
Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009 Kehittämisyksikön toiminnalla tuetaan vammaisten henkilöiden lähipalveluja ja niiden kehittämistä sekä
LisätiedotMUISTIO klo Aluetiimin palaveri Sodankylässä
MUISTIO 18.1.2008 klo.9.30-11.30 Aluetiimin palaveri Sodankylässä Läsnä: Puheenjohtaja: Maarit Kairala Inga Mukku Raija Pöyliö Arja Ojuva Sinikka Savukoski Tarja Niittymäki Riitta Nordberg Pirkko Maranen
LisätiedotPohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas
Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset 23.10.2018 Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas 1.11.2016-31.12.2018 POHJANMAAN PALVELUOHJAUS KUNTOON - perustiedot Hanke kuuluu kansalliseen
LisätiedotVammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi
Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen
LisätiedotVaski kehittämistä Pohjois-Suomessa (Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa) Jari Lindh
Vaski kehittämistä Pohjois-Suomessa (Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa) Jari Lindh Vaski-Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikön valmisteluhanke: Tavoitteet: selvittää vammais- ja kehitysvammatyön
LisätiedotLAPE OT-keskukset. - Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä
LAPE OT-keskukset - Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM Osaamis- ja tukikeskukset OT-keskus on uusi
LisätiedotYhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina
Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin
VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013
LisätiedotO Osaava-ohjelma Programmet Kunnig
n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori
LisätiedotVamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen
VamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen Osallisuuden ja asumisen alueellinen kierros Lapissa seminaari 20.9.2018 Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Nelli Lindroos Rovaniemen kaupungin vammaissosiaalityön
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotKASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen
LisätiedotOsallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa (VamO) -hanke. Lappeenrannan vammaisneuvosto 11.4.
Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa (VamO) -hanke Lappeenrannan vammaisneuvosto 11.4.17 Mikä VamO? ESR-hanke Toteutusaika 1.9.2016 31.8.2019
Lisätiedot1) Mainiemen kuntoutumiskeskuksen päihdeosaamisen, yhteisökuntoutuksen osaamisen ja verkostotyöosaamisen kehittäminen
1) Mainiemen kuntoutumiskeskuksen päihdeosaamisen, yhteisökuntoutuksen osaamisen ja verkostotyöosaamisen kehittäminen TAVOITTEESEEN pyritään kehittämällä kuntoutumiskeskuksen arviointiosaamista. Luodaan
LisätiedotLAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne
LAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne Tampere 26.10.2018 Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM Osaamis- ja tukikeskukset OT-keskus on uusi integratiivinen palvelurakenne
LisätiedotJ Y T R Y Satakunnan järjestöyhteistyöryhmä
J Y T R Y Satakunnan järjestöyhteistyöryhmä TOIMINTAOHJE 2019-2020 HYVÄKSYTTY 15. 1. 2019 02 1. J Y T R Y n t a r k o i t u s j a r a k e n n e Satakunnan järjestöyhteistyöryhmä JYTRY on maakunnan yhdistys-
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA
1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite
LisätiedotMielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015
Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä
LisätiedotPALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke
PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke 2015 2017 Kainuu Keski Pohjanmaa Lappi (Kolpene hakija/poske koordinoi) Länsi Pohja TAVOITTEET Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja
LisätiedotKanta-Hämeen Järjestöyhteistyö. Meidän Häme hanke ja Hämeenlinnan seudun järjestöyhteistyö Kanta-Hämeen Alueverkosto
Kanta-Hämeen Järjestöyhteistyö Meidän Häme hanke ja Hämeenlinnan seudun järjestöyhteistyö Kanta-Hämeen Alueverkosto 21.9.2017 Kanta-Hämeessä Yhdistyksiä 3202, Yhdistysrekisteri, Patentti- ja rekisterihallitus
LisätiedotSTESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014
Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat
LisätiedotSenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä
Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät
LisätiedotSuunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010
Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä
LisätiedotMiten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM
Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi 13.11.2018 Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM Palveluintegraation muutosohjelmaa koskevia linjauksia Palveluintegraation muutosohjelma kokoa
LisätiedotErityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa
Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen
LisätiedotKehittämistoiminnan organisointi
Kehittämistoiminnan organisointi Tutkimus-, opetus- ja kehittämisteema työryhmän työskentelyä varten tehty esitys Elise Kosunen ja Kristiina Laiho 1 10.4.2017 Esityksen pohjana on Väli-Suomen kehittäjäryhmän
LisätiedotKotkan kaupungintalo, Kustaankatu 2, 48100 Kotka, kokoushuone 6, 4 krs
LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Tiistai 9.6.2009 klo 10.00 12.00 Paikka: Läsnä. Kotkan kaupungintalo, Kustaankatu 2, 48100 Kotka, kokoushuone 6, 4 krs Marja-Liisa Grönvall (pj)
LisätiedotSosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille
Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa
LisätiedotKaakkois-Suomen aluetapaaminen , Lappeenranta
Kaakkois-Suomen aluetapaaminen 3.11.2015, Lappeenranta ASIALISTA klo 12.00 Kahvit klo 12.30 Tervetuloa ja esittely- ja kuulumiskierros klo 13.00 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintasuunnitelma
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA 2015
1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotIkäneuvo hanke: Tilannekatsaus
Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus 24.3.2017 1 Ikäneuvon neuvonnan ja asiakasohjauksen rautalankamalli Asiakas tai omainen visualisoituna Maakunnallinen neuvontanumero neuvonnalle, ohjaukselle ja alustavalle
LisätiedotMatkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena
Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden
LisätiedotVammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Avausseminaari 22.2.2017 9-16 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan
LisätiedotPOIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi
POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen
LisätiedotVuosikertomus 2010. vuosikertomus 2010 1 (5) 30.1.2011. Kaakkois-Suomen Lihastautiyhdistys ry. Yleistä
vuosikertomus 2010 1 (5) 30.1.2011 Kaakkois-Suomen Lihastautiyhdistys ry Vuosikertomus 2010 Yleistä Toiminnan tarkoitus Tukea yhdessä Lihastautiliiton kanssa neuromuskulaarisia tauteja sairastavien ja
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotYhteistä kehittämistä
Tule mukaan yhteisen oppimisen ja tutkimisen hetkiin! 1 Tavoitteet i i 1. Tehdä näkyväksi, jakaa ja kehittää aikuissosiaalityön osaamista ja asiakastyön taitoja (kohtaaminen, tilannearviotyö, dokumentointi,
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotOsakokonaisuuden toimijat
NUORET PUDOKKAAT Osakokonaisuuden toimijat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri - EKSOTE (Hanna Puustinen) SIPOO (Lassi Puonti) KOTKA (Tarja Nyström) LOVIISA (Ann-Louise Björkas) ESPOO (Tuila Juvonen)
LisätiedotEtelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen
Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti Valtuustokaudelle 2013 2016 Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen Hankkeen työ- ja ohjausryhmän työskentely Asukas- ja järjestötapaamiset
LisätiedotLastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö Esityksen nimi / Tekijä
Päivi Petrelius, paivi.petrelius@thl.fi Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö 2.4.2019 Esityksen nimi / Tekijä 1 Yhteiskehittämö kansallinen kehittämisrakenne LAPE-ohjelman osana rakennettiin
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin
LisätiedotKJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat
KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto
LisätiedotVammaispalvelujen organisoituminen uudessa Kouvolassa. Ritva-Liisa Juntunen Sosiaalipalvelujohtaja Anjalankosken kaupunki
Vammaispalvelujen organisoituminen uudessa Kouvolassa Ritva-Liisa Juntunen Sosiaalipalvelujohtaja Anjalankosken kaupunki 10.9.2008 Uuden Kouvolan toimintatapa Sisäinen tilaaja-tuottaja toimintatapa ja
LisätiedotJärjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa
Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa JESSICA FAGERSTRÖM, HANKEKOORDINAATTORI JUSSI KOIRANEN, HANKETYÖNTEKIJÄ JARNO MÄKINEN, I T- ASI ANTU NTIJA Järjestö 2.0: järjestöt mukana muutoksessa
Lisätiedot4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti
SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKE 4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti Tavoitteena on hallituskauden aikana luoda
LisätiedotPohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus
Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Jaosjohtaja Eeva-Liisa Kronqvist, Oulun yliopisto, varhaiskasvatuksen koulutus Kehittämiskoordinaattori Anu Määttä, Kuusamon kaupunki Aloitusseminaari
LisätiedotSosiaalialan osaamiskeskusjohtajien alajaoston selvitys kehittämisrakenteesta
Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien alajaoston selvitys kehittämisrakenteesta 3.5.2011 Sosiaalialan osaamiskeskukset 10 vuotta - Kompetenscentrumverksamheten inom det sociala området 10 år Osaamiskeskusjohtajien
LisätiedotVaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa Ennakkoarvioinnin käyttöönotto kunnissa: ESTER-hankkeen tuki toteuttamiselle
Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa Ennakkoarvioinnin käyttöönotto kunnissa: ESTER-hankkeen tuki toteuttamiselle Seinäjoen Areena 29.11.2011 Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen
LisätiedotPALVELUSETELIKOKEILU. Sidosryhmäyhteistyön viitekehys kokeilujen käyttöön
PALVELUSETELIKOKEILU Sidosryhmäyhteistyön viitekehys kokeilujen käyttöön Viitekehyksen tarkoitus Tässä dokumentissa kuvataan valinnanvapauskokeilun sidosryhmäyhteistyön viitekehys. Viitekehys on syntynyt
LisätiedotTerveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö
Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen
LisätiedotValtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista
Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen
LisätiedotK-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.
K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä
LisätiedotTutkimus- ja kehittämistoiminta
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus
LisätiedotVaski Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö. Jari Lindh
Vaski Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö Jari Lindh Vaski - katsaus 29.4.08 Web-kysely Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kuntiin. Kysytty kuntien arvioita vammaisten ja kehitysvammaisten
LisätiedotKanta-Hämeen sote 2016
Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen
LisätiedotPori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö
Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu
LisätiedotSIUN VALINNANVAPAUS- SiVa-hanke
SIUN VALINNANVAPAUS- SiVa-hanke Hankehenkilöstön työkokous 15.3.2018 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä SiVa-hankkeen tavoitteena on Tehostaa palveluohjausta ja päätöksentekoa
LisätiedotPOIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi projekti. 10.6.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi
POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi projekti 10.6.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi Projektin tavoitteet ja toiminta Projektilla pyritään edistämään sosiaalityön pätevyyden hankkimista tiedottamista
LisätiedotTeema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN
Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen
LisätiedotRotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)
Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,
LisätiedotPerusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija
Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut
Lisätiedot