Kehitykselliset häiriöt lapsuudessa ja nuoruudessa: teoriasta käytäntöön, lapsuudesta aikuisuuteen
|
|
- Maria Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kehitykselliset häiriöt lapsuudessa ja nuoruudessa: teoriasta käytäntöön, lapsuudesta aikuisuuteen Museolehtoripäivät Mia Dufva Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus
2 Teemat Kehityksellisten häiriöiden ilmiasut Kielen kehityksen erityisvaikeudet Oppimisvaikeudet Tarkkaavuuden häiriöt Sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöt Kielellinen ymmärtäminen ja toiminnanohjaustaidot Mitä näiden lasten ja nuorten kanssa on huomioitava? 2
3 F80 Puheen ja kielen kehityshäiriöt (ICD-10) Normaali kielen omaksuminen on häiriytynyt kehityksen varhaisvaiheista asti. Häiriöt eivät suoraan johdu neurologisista poikkeavuuksista, puhemekanismin häiriöistä, aistivammoista, älyllisestä kehitysvammaisuudesta eivätkä ympäristötekijöistä. Lapsi saattaa pystyä paremmin kommunikoimaan ja ymmärtämään tutuissa tilanteissa kuin muissa tilanteissa, mutta kielelliset kyvyt ovat heikentyneet kaikissa tilanteissa. Puheen ja kielen kehityshäiriöistä seuraa usein muita häiriöitä, kuten luku- ja kirjoitushäiriöitä, ihmissuhdehäiriöitä sekä tunne- ja käytöshäiriöitä. F80.1.Puheen tuottamisen häiriö F80.2. Puheen ymmärtämisen häiriö Esiintyvyys 0,5-7,4 % => Suomessa noin lasta/ nuorta, jolla on dysfasia Aivohalvaus- ja dysfasialiitto: 3
4 Kielen kehityksen erityisvaikeudet (Rapin ja Allen sit. Marttinen ym., 2004) 1. Ilmaisun häiriöt a. Puheliikkeiden ohjailuvaikeudet (verb. dyspraksia): puhe on sujumatonta ja niukkaa b. Äännejärjestelmän ohjelmoinnin vaikeudet (fonol. ohjelmoinnin häiriö): Puhe on vaikeasti ymmärrettävää, mutta sujuvaa 2. Ymmärtämisen ja ilmaisun häiriöt a. Puheen tunnistamisvaikeus (verbaalis-auditiivinen agnosia): puheen ymmärtäminen vaikeaa, tarvitaan muita kommunikointikeinoja b. Äännejärjestelmän ja lauserakenteiden hallinnan vaikeus (fonologissyntaktinen vaikeus): puhe on niukkaa, vaikeasti ymmärrettävää ja kieliopillisesti virheellistä 3. Korkeamman kielellisen prosessoinnin häiriöt a. Sanaston hallinnan vaikeus (leksikaalinen häiriö): vaikea sananlöytämisen ja ymmärtämisen vaikeus, keskustelut vaikeita b. Kielen käytön ja merkityssisältöjen hallinnan vaikeus (semanttispragmaattinen häiriö): Ymmärtämisen vaikeus ja puutteet vuorovaikutuksessa, puhe voi olla runsasta Kuullun ymmärtämisvaikeudet ovat yleisiä muissa paitsi äännejärjestelmän ohjelmoinnin vaikeudessa. 4
5 Mistä kielellinen ymmärtäminen koostuu? Taito 1) ymmärtää kuullusta viestistä sanatason tiedot ja 2) käyttää sanantason tietoa sitä laajempien kokonaisuuksien ymmärtämiseen (Hoover & Gough, 1990). 5 (Mann, 2003, Scarborough, 2002)
6 Kielellisten vaikeuksien tunnusmerkkejä - puheen ymmärtäminen ja vuorovaikutus Lapsi/nuori vastaa väärin/niukasti/epätarkasti kysymykseen. "Kuulee väärin". Ei osaa noudattaa koko ohjetta. Etsii ympäristöstä/kavereista tukea. Vastaa/toimii viiveellä. Toistaa kuulemaansa. Voi olla keskittymätön, levoton, häiritsevä tai arka ja ujosteleva tai uhmaava, pelleilevä ja tottelematon. Lukeminen ja kirjoittaminen ovat hidasta ja/tai työlästä sekä alttiita virheille. Puheessa kuuluu sanojen hakemista, kiertoilmauksia, virheellisiä ilmauksia ja paljon pronomineja. Puhe voi olla niukkaa, äänen voimakkuudeltaan poikkeavaa, virheellistä, pulppuavaa tai vaikeaselkoista. Puheessa kuulija otetaan heikosti huomioon. 6
7 7 Kielen ymmärtämisen ja vuorovaikutuksen tukikeinoja (Ketonen, Salmi & Tuovinen, 2004; Rautakoski, Tuovinen & Rajala, 2007) Käytä lyhyitä, yksinkertaisia lauseita. Puhu yleiskieltä. Anna ohjeet loogisessa järjestyksessä. Käytä ymmärtämistä helpottavia sanoja ensin, seuraavaksi, sitten, lopuksi. Tarkista ymmärtäminen kysymällä tai pyytämällä lasta kertomaan mitä kuuli. Rohkaise kysymään. Kerro toiminnan pääkohdat napakasti ennen aloittamista. Käytä kuvia, kirjallista jäsentelyä apuna. Jaksota kertomasi, kertaa toisin sanoin ja tee siirtymät selviksi. Anna aikaa omalle prosessoinnille, pidä taukoja. Tehdään yksi asia kerrallaan. Käytä nonverbaalia viestintää apuna. Vältä vaikeita käsitteitä ja sanoja. Selvennä niitä tarvittaessa kirjoittamalla ja kuvia näyttämällä. Jos mahdollista, vältä taustahälyä. Vuorovaikutuksessa ole avoin, rauhallinen, anna lapselle/nuorelle aikaa hakea ilmaisujaan. Anna vastausvaihtoehtoja. Tarkenna kysymyksillä. Käytä kavereita apuna. Papunet: Aivohalvaus- ja dysfasialiitto:
8 Oppimisvaikeuden (lääketieteellinen) määritelmä: Kansainvälinen tautiluokitus ICD-10 (International Classification of Diseases 10), Stakes Oppimisvaikeudet voidaan jakaa Yleisiin, laaja-alaisiin oppimisvaikeuksiin = kehitysvammaisuus Erityisiin oppimisvaikeuksiin ICD-10 sisältyy oppimisvaikeuden yleisen määritelmän lisäksi Lukemisvaikeus, dysleksian Kirjoittamisvaikeus, dysgrafian Laskemisvaikeus, dyskalkulian Monimuotoinen oppimiskyvyn häiriö Muu oppimiskyvyn häiriö Määrittämätön oppimiskyvyn häiriö 8
9 F81 Oppimiskyvyn häiriöt / Oppimisvaikeudet Oppimiskyvyn häiriöissä normaali taitojen oppiminen on häiriytynyt kehityksen varhaisvaiheista alkaen. Ei johdu pelkästään oppimistilaisuuksien puutteesta eikä älyllisestä kehitysvammaisuudesta. Syynä eivät ole myöskään hankinnaiset aivovammat, puutteet näön- tai kuulontarkkuudessa tai tunnehäiriöt, vaikka niitä voi esiintyä samanaikaisesti. Oppimiskyvyn häiriöihin liittyy usein tarkkaavaisuuden puute, käytöshäiriö, muu kehityshäiriö esim. motoriikan kehityshäiriö tai puheen ja kielen kehityshäiriö. Käsitteenä oppimiskyvyn häiriöt ovat verrannollisia puheen ja kielen kehityshäiriöihin (F80) ja samoja asioita käytetään häiriöiden määrittelyssä ja mittaamisessa. Kuten muutkin kehityshäiriöt, oppimiskyvyn häiriöt ovat tavallisempia pojilla kuin tytöillä. 9
10 Etiologia on tuntematon, mutta biologisten tekijöiden oletetaan olevan vuorovaikutuksessa ei-biologisten tekijöiden kanssa (kuten mahdollisuus oppimiseen ja opetuksen laatu) ja tekijät yhdessä määräävät ilmenemismuodon. Usein häiriö jatkuu läpi nuoruuden aikuisikään asti. Diagnoosi edellyttää, että häiriö on olemassa jo koulunkäynnin alkuvuosina. Lapset voivat jäädä jälkeen koulusuorituksissaan myöhemmin opiskelunsa aikana, mutta nämä vaikeudet eivät kuulu tähän ryhmään. Erotusdiagnostiikka on tärkeää neurologisten häiriöiden (esim. CPvamma) tuottamiin oppimisvaikeuksiin niistä, jotka ovat seurausta neurologisesta tilasta. Neurologiset häiriöt merkitään aina omilla diagnooseillaan (G00-G99) oppimiskyvyn häiriöiden lisäksi. Esiintyvyys 5-10 % Erilaisten oppijoiden liitto: LukiMat: 10
11 F81.0 Lukemiskyvyn häiriö 11 Lukemisen erityisvaikeus, Specifik lässvårighet, Dyslexia Lukemisvaikeudessa on lukutaidon kehittymisessä merkittäviä puutteita, jotka eivät selity yksinomaan älykkyysiästä, näön epätarkkuudesta tai riittämättömästä kouluopetuksesta. Lukemisvaikeutta edeltävät usein puheen ja kielen kehityksen häiriöt. Kielen tarkastelussa löytyy usein lieviä samanaikaisiakin puheen ja kielen kehityksen häiriöitä. Kouluiässä mukana on usein tunne- ja käytöshäiriöitä. Opintojen epäonnistumisen lisäksi huono osallistuminen koulunkäyntiin ja vaikeudet sosiaalisessa sopeutumisessa ovat yleisiä seurauksia häiriöstä, varsinkin peruskoulun yläluokilla ja peruskoulun jälkeisissä opinnoissa.
12 Lukemisvaikeuksien tunnistaminen Varhaisvaiheessa voi olla vaikeuksia aakkosten luettelemisessa, kirjainten oikeassa nimeämisessä ja kielellisessä tietoisuudessa. Myöhemmin vaikeudet ilmenevät seuraavasti: (a) sanojen tai sanojen osien poisjättämisiä, korvaamisia, vääristymiä tai lisäyksiä (b) hidas lukunopeus (c) virheellisiä aloituksia, pitkiä epäröintejä ja oikean paikan hukkaamisia tekstissä, epäselvää ilmaisua (d) sanojen kääntäminen lauseissa tai kirjainten kääntäminen sanoissa Häiriöitä voi myös olla luetun ymmärtämisessä esim.: (e) kyvyttömyys toistaa luetun tekstin tapahtumia (f) kyvyttömyys tehdä päätelmiä luetusta materiaalista (g) yleisen tietämyksen käyttö taustatietona luetun kertomuksen sisältämän tiedon sijasta vastauksena kysymyksiin luetusta 12
13 Erilaisia lukijoita Simple View of Reading (Gough & Tunmer, 1986) ymmärtäminen (+) dyslektikot normaalit sanan lukijat sanan tunnistus (-) tunnistus (+) heikot lukijat hyperlektikot ymmärtäminen (-) 13
14 Hyperlektikon tunnistamisen johtolankoja Tunnusomaista on sujuva lukeminen ilman, että se johtaa ymmärtämiseen ja oppimiseen Oppimisesta puuttuu strategisuus: ei käytetä sisällysluetteloa, asiarekisteriä, aloituskappaleita tai kirjan lopussa olevia yhteenvetoja tai johtopäätöksiä Tentissä paljastuu, että sisäiset mallit luetusta ovat sekavat ja suoritus perustuu ulkomuistiin. Ymmärtämis- ja muistiprosessit ovat epästrategisia. Strategisuus oppimisessa merkitsee mm. seurustelua oman älyn ja muistin kanssa; ne täytyy herättää ja pitää hereillä opiskelun aikana Epästrategisuus yhdistyy usein alleviivattuun riippuvuuteen opettajasta; hänen odotetaan tarjoavan selkeää jäsennystä ja siihen liittyvää ongelmatonta tietoa Lähde: Pekka Niemi (1998). Erilaisia oppijoita on myös korkeakoulussa. Teoksessa: Asiakkaana erilainen oppija. Työministeriö.
15 Tarkkaavuuden osataidot Vireystila Ponnistelu Kohdentaminen Kohteen vaihto Tarkkaavuuden osataidot Ylläpito Jakaminen Motivaatio 15
16 Tarkkaavuuden ja keskittymisen vaikeudet epäjohdonmukainen käytös vaikeus noudattaa ohjeita keskittymisvaikeus/ tarkkaamattomuus ilmiasu hyperaktiivisuus impulssikontrollin vaikeus Esiintyvyys 4-10 % Duodecimin hoitosuositukset adhd-keskus: Samanaikaisesti esiintyviä häiriöitä ja sairauksia on runsaasti 16
17 Tarkkaavuuden häiriöt Hyperkineettinen häiriö, Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (F90.0) Diagnoosiin tarvitaan poikkeavaa keskittymiskyvyttömyyttä, hyperaktiivisuutta ja levottomuutta, jotka ovat laaja-alaisia, useissa tilanteissa esiintyviä ja pitkäkestoisia ja jotka eivät johdu muista häiriöistä, kuten autismista tai mielialahäiriöistä. G1. Keskittymiskyvyttömyys. Vähintään kuusi seuraavista oireista on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ja oireet ovat haitaksi ja lapsen kehitystasoon nähden poikkeavia: 1) Huomion kiinnittäminen riittävän hyvin yksityiskohtiin epäonnistuu usein tai potilas tekee huolimattomuusvirheitä koulussa, työssä tai muissa tehtävissä. 2) Keskittyminen leikkeihin tai tehtäviin epäonnistuu usein. 3) Usein potilas ei näytä kuuntelevan, mitä hänelle puhutaan. 4) Ohjeiden noudattaminen ja koulu-, koti- tai työtehtävien valmiiksi tekeminen epäonnistuvat usein (ei johdu uhmakkaasta käytöksestä tai kyvyttömyydestä ymmärtää ohjeita). 5) Kyky järjestää tehtäviä ja toimintoja on usein huonontunut. 6) Usein potilas välttää tai kokee voimakkaan vastenmielisenä tehtävät, jotka vaativat psyykkisen ponnistelun ylläpitämistä, kuten esimerkiksi läksyt. 7) Potilas kadottaa usein esineitä, jotka ovat tärkeitä tietyissä tehtävissä ja toiminnoissa, kuten koulutavaroita, kyniä, kirjoja, leluja tai työkaluja. 8) Potilas häiriintyy usein helposti ulkopuolisista ärsykkeistä. 9) Potilas on usein muistamaton päivittäisissä toiminnoissa. 17
18 G2. Hyperaktiivisuus. Vähintään kolme seuraavista oireista on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ja oireet ovat haitaksi ja lapsen kehitystasoon nähden poikkeavia: 1) Potilas liikuttelee usein levottomasti käsiään tai jalkojaan tai vääntelehtii tuolillaan. 2) Potilas lähtee usein liikkeelle luokassa tai muualla tilanteissa, missä edellytetään paikalla pysymistä. 3) Potilas juoksentelee tai kiipeilee usein tilanteissa, missä se ei kuulu asiaan (nuorilla tai aikuisilla voi esiintyä pelkkänä levottomuuden tunteena). 4) Potilas on usein liiallisen äänekäs leikkiessään tai ei onnistu paneutumaan hiljaa harrastuksiin. 5) Potilas on motorisesti jatkuvasti liian aktiivinen eikä aktiivisuus oleellisesti muutu sosiaalisen ympäristön mukaan tai ulkoisista vaatimuksista. G3. Impulsiivisuus. Vähintään kolme seuraavista oireista on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ja oireet ovat haitaksi ja lapsen kehitystasoon nähden poikkeavia: 1) Potilas vastaa usein jo ennen kuin kysymykset ovat valmiita ja estää vastauksellaan toisten tekemiä kysymyksiä. 2) Potilas ei usein jaksa seistä jonossa tai odottaa vuoroaan peleissä tai ryhmissä. 3) Potilas keskeyttää usein toiset tai on tunkeileva (esimerkiksi tunkeutuu toisten keskusteluihin ja peleihin). 4) Potilas puhuu usein liian paljon ottamatta huomioon tilanteen vaatimaa pidättyväisyyttä. G4. Häiriö alkaa viimeistään seitsemän vuoden iässä. G5. Laaja-alaisuus. Diagnostisten kriteerien tulee täyttyä useammassa kuin yhdessä tilanteessa, esimerkiksi tarkkaamattomuutta ja hyperaktiivisuutta tulee esiintyä sekä kotona että koulussa tai sekä koulussa että esimerkiksi vastaanotolla. Tavallisesti tarvitaan tietoa useammasta kuin yhdestä lähteestä. Esimerkiksi opettajan kertomus lapsen käytöksestä on yleensä välttämätön lisä vanhempien kertomuksiin. G6. Kohtien G1 G3 oireet aiheuttavat kliinisesti merkittävää ahdistusta tai sosiaalisten, opintoihin liittyvien tai ammatillisten toimintojen heikkenemistä. G7. Ei ole diagnosoitavissa seuraavia sairauksia: Maaninen jakso (F30), Depressiivinen jakso (F32), Ahdistuneisuushäiriöt (F41), Laaja-alaiset kehityshäiriöt (F84) 18
19 Keskittymisen ja tarkkaavuuden tukeminen Selkeät säännöt, ohjeet ja struktuurit tukevat keskittymistä. Vrt. kielihäiriöisen lapsen kommunikaation ja ymmärtämisen tukeminen Nappaa lapsen huomio itsellesi: katso silmiin, kosketa, puhuttele nimellä. Anna välitöntä ja jatkuvaa kannustusta. Ohjeiden toistaminen auttaa tarkkaavuuden ylläpidossa. Luo mielenkiintoinen ilmapiiri: huumoria, jännitystä, arvoituksellisuutta Toiminnassa on hyvä olla sopivasti vauhtia. Anna tehtäville aika- ja toimintarajoitteet. Anna tehtävät pieninä palasina. Anna vilkkaalle lapselle pieniä tehtäviä, joissa pitää liikkua. Pyydä avustajaksesi. Anna käsille näprättävää. Työtilassa ylimääräisen materiaalin karsiminen auttaa keskittymään. 19
20 Laaja-alaiset kehityshäiriöt - esimerkkinä Aspergerin oireyhtymä AS kuuluu autismikirjon häiriöihin, autismikirjon esiintyvyys 4-5/1000 lasta A. Laadullisia puutteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (2) 1. Puutteita ei-kielellisten ilmaisujen käytössä, kuten silmiin katsomisessa, ilmeissä, eleissä, vartalon liikkeissä, joilla sos.vuorovaikutusta säädellään 2. Epäonnistuminen kehitystasoa vastaavien toverisuhteiden luomisessa 3. Kyvyttömyys spontaaniin pyrkimykseen jakaa iloa, kiinnostusta tai saavutuksia toisten ihmisten kanssa 4. Sosiaalisen ja emotionaalisen vastavuoroisuuden puuttuminen B. Rajoittuneita, toistuvia tai kaavamaisia käyttäytymistapoja, mielihaluja ja toimintoja (1) 1. Voimakkuudeltaan ja kohteeltaan epänormaali kiinnostus, joka ilmenee kaavamaisuutena tai rajoittuneisuutena 2. Itsepintainen kiinnittyminen ei-toiminnallisiin rutiineihin ja rituaaleihin 3. Kaavamaiset ja toistuvat motoriset maneerit 4. itsepintainen kiinnostus kohteiden osiin 20
21 C. Aiheuttaa haittaa sosiaalisilla, ammatillisilla tai muilla tärkeillä toiminnan alueilla. D. Kliinisesti merkittävää yleistä kielellisen kehityksen viivästymää ei ole havaittavissa. E. Kliinisesti merkittävää viivästymää kognitiivisessa kehityksessä ei ole havaittavissa F. Ei vastaa muun laaja-alaisen kehityshäiriön tai skitsofrenian kriteerejä. Usein motorista kömpelyyttä Aistiherkkyydet (yli- tai aliherkkyys) ovat tavallisia. Mielikuvitusleikit, fantasiat tuottavat vaikeutta 21
22 Sosiaalisen vuorovaikutuksen tukeminen Struktuurit ja ennakointi tukevat toimintaa. Yllättävät muutokset aiheuttavat hämminkiä. Kommunikoi selkeästi. Noudata kommunikoinnissa selkeää vuorottelua. Käytä konkreettista kieltä ja kirjoitettuja ohjeita. Cards on the table. If someone puts cards on the table, it means that they are expressing clearly what their feelings and intentions are. * Eaten all the pies. Is fat. Offensive and should not be used. *** Stuart-Hamilton (2006): An Asperger Dictionary for Everyday Expressions Visualisoi, käytä kuvia. Ole rauhallinen, ystävällinen ja määrätietoinen. Poista ylimääräiset ärsykkeet (melu, valo, hajut, liika lämpö). Vältä turhaa puhetta, hiljaisuus voi tarkoittaa hidasta prosessointia. Ole suora ja selkeä ja varmista, että asiasi on ymmärretty. Huomioi fyysinen etäisyys, vältä kosketusta ja siedä katsekontaktin puuttuminen. 22
23 Toiminnan ohjaamisen taito kyky työskennellä mielekkäällä tavalla tehtävä- ja oppimistilanteissa kyky toteuttaa tavoitteista toimintaa tilanteen vaatimusten mukaisesti kyky ohjata omaa älyllistä toimintaa: suunnittelemalla, valvomalla, ohjaamalla ja tarvittaessa korjaamalla läheisiä käsitteitä: METAKOGNITIO (tieto & taito) ITSESÄÄTELY (käyttäytyminen, työskentely ja oppiminen & tunteet) TARKKAAVAISUUS 23 Annevirta & Vauras, 2005; Vauras & Annevirta, 2004
24 ITSESÄÄTELY 24
25 25
26 Lasten itsesäätelytaidon kehittyminen ensimmäisinä kouluvuosina 26 Lasten tietämys kognitiivisiin prosesseihin vaikuttavista tekijöistä oli voimakkaasti yhteydessä taitoon ohjata ja säädellä omaa toimintaansa. Lapset, joiden metatieto oli heikko, odottivat aikuisten ohjausta ja vetäytyivät passiivisempaan rooliin eivät jaksaneet kuunnella ohjeita loppuun. touhusivat usein omissa ajatuksissaan ja väistivät hankalissa tilanteissa. eivät jaksaneet katsoa omaa ratkaisuaan tarkistuksen aikana vaan puuhailivat omissa ajatuksissaan. Annevirta & Vauras, 2005; Vauras & Annevirta, 2004
27 Ryhmätyö 4-6 hengen ryhmissä kootkaa, miten omissa työpaikoissanne/tehtävissänne voisitte näitä tietoja ja ideoita ottaa käyttöönne. Mitä jäi epäselväksi? 27
28 Lukemista Ahonen, T., Siiskonen, T. & Aro, T. (toim.) (2004). Sanat sekaisin? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä. Jyväskylä: PSkustannus. Aro, T., Siiskonen, T. & Ahonen, T. (toim.) (2007). Ymmärsinkö oikein? Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä. Jyväskylä: PSkustannus. Barkley, R.A. (2008). ADHD. Kuinka hallinta ADHD? Kuopio: UNIPress. 28
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotKielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja
Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri
LisätiedotNuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen
Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus
LisätiedotAkateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi
Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet
LisätiedotLukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella
LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä
LisätiedotMiten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?
Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? AnttiAlaräisänen, LT vsylilääkäri LSHP yleissairaalapsykiatria Mitä neuropsykiatria on? Erilaisia neuropsykiatrisia
LisätiedotADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA
ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotAikuisten lukemisvaikeus Oppimisvaikeudet aikuisen elämässä 2.6.2010 Arppeanum
Aikuisten lukemisvaikeus Oppimisvaikeudet aikuisen elämässä 2.6.2010 Arppeanum Marja Laasonen neuropsykologian dosentti, psykologian tohtori Käyttäytymistieteiden laitos, HY/ Foniatrian pkl, HUS www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotADHD. (Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) oirekuva ja diagnosointi lapsilla
ADHD (Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) oirekuva ja diagnosointi lapsilla Anita Puustjärvi ADHD Käypä hoito-työryhmän puheenjohtaja lastenpsykiatrian apulaisylilääkäri KYS asiantuntijalääkäri, KELA
LisätiedotKolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt
Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet
LisätiedotAikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen
Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto
LisätiedotAmmattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden
LisätiedotLeena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita
LisätiedotKielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy
Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,
LisätiedotLapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v
Opettajan täytettäväksi arviointilomake Conners - Revised (L) by C. Keith Conners, Ph.D Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) M Syntymäaika: / Ikä: Luokka: Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v Ohje:
LisätiedotErityislapset partiossa
Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti
LisätiedotMiten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus
Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,
Lisätiedotjonkin verran parempi
ADHD-OIREIDEN SEURANALISA JA HOIDONSEURANALOMAKE 1 (1) LÄÄKKEENSAAJAN NIMI: ÄYÄJÄ: LÄÄKE, ANNOS JA ALOIUSPVM: Lomake täytetään kotona/muualla, missä: Viikoilla Onko ADHD-oireissa tai voinnissa tapahtunut
LisätiedotMiten opettaja voi tukea?
Miten opettaja voi tukea? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet JEDU 12.12.2013 JAMK/AOKK Maija Hirvonen 2013 Tuen tarpeiden kartoittaminen HAASTATTELUT, KYSELYT, SEURANTA hakeutumisvaihe, orientaatiojakso TIEDON-
LisätiedotAfaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto
Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita
LisätiedotLukivaikeudet haasteena
Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä
ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä 12.10.2017 Maria Sumia Lastentautien ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Tays EVA-yksikkö Pirkkalan terveyskeskus Nuoruuden
LisätiedotLaaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun
LisätiedotKielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet
Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi
Lisätiedot1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:
PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO
LisätiedotKankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi.
1 Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT Nimi Syntymäaika Osoite diagnoosi 2. HUOLTAJIEN TIEDOT Äiti Isä Muu
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotHaastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).
ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän
LisätiedotAktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi
LisätiedotJoka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry
Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren sosiaaliset valmiudet Elina Havukainen edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa.
LisätiedotOppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen
Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi
LisätiedotKuka on erilainen oppija
Kuka on erilainen oppija Oppimisvaikeudet Lukivaikeudet Muut kielelliset erityisvaikeudet Matematiikan erityisvaikeudet Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet Motoriset vaikeudet Hahmotusvaikeudet
LisätiedotNeuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka
Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen
LisätiedotErilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa
Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa Hämeenlinna 21.9.2011 Leila Pirskanen - Airi Valkama Erilaisten oppijoiden liitto ry Erilaisten oppijoiden liitto ry
LisätiedotErilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti
Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen
LisätiedotTämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.
Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi. Tavoitteena on mahdollistaa opiskelijalle onnistunut työpaikalla
LisätiedotAdhd:n värittämä perhe-elämä
Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotLapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
LisätiedotMONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus
MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus
Kielellinen erityisvaikeus Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (Specific language impairment, SLI) Kielellisessä erityisvaikeudessa (aiemmin dysfasia) lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotVastuuhenkilö: Laadittu:
Ohje 1 (5) Toiminnanohjauksen tukeminen Ohje 2 (5) MITEN TUKEA TOIMINNANOHJAUSTA Huolehdi lapsen perustarpeista o Nälkä ja väsymys, eli vireystilan ailahtelu, korostavat vaikeuksia. Liikunta on tärkeää
LisätiedotLukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus
Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen
LisätiedotLuki-vaikeudet ja tehostettu tuki
ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki Haapavesi, Jokihelmen opisto 12.11.2013 Ohjaavat opettajat Sanna Alila ja Raisa Sieppi etunimi.sukunimi@tervavayla.fi Lukivaikeus
LisätiedotKehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
LisätiedotLaiska, tyhmä, saamaton.
Laiska, tyhmä, saamaton. Vai tukitoimia vailla? Klaus Karkia kokemusasiantuntija Koulutien kompastuskivet Peruskoulussa: Lievää keskittymättömyyttä Paljon pahempi ongelma kiusatuksi joutuminen, ja siitä
LisätiedotKEITÄ OVAT ERITYISLAPSET
KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET? o Näkövammaiset o Kielen kehityksen häiriöt o Kuulovammaiset o Sokeat/ Kuurot o Autismikirjon häiriöt o Kehityksen häiriöt o Älyllinen kehitysvammaisus o Laaja-alaiset kehityksen
LisätiedotAdhd-oireisen lapsen tukeminen
Adhd-oireisen lapsen tukeminen Savonlinna 1.12. 2015 ADHD-liitto ry 1 Hyvän hoidon merkitys lapselle Katkaista kielteisyyden kehä Mahdollistaa lapselle hyvä kehitys Mahdollistaa parempi toimintakyky Ehkäistä
LisätiedotKOMMUNIKOINTI KIELIHÄIRIÖISEN LAPSEN KANSSA Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Stroke- och dysfasiförbundet rf OHJEITA PUHEEN JA KIELEN KEHITYKSEN TUKEMISEKSI KOTIOLOISSA: 1. Puhu lapsen kanssa kieli kehittyy
LisätiedotAivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?
Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja
LisätiedotLapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys
Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan
LisätiedotLukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus
LisätiedotDIAGNOOSIEN TULKINTAA
DIAGNOOSIEN TULKINTAA Jokihelmen opisto, Haapavesi 26.8.2013 Ulla Pakanen-Wallin, psykologi Anna-Kaisa Sipilä, ohjaava opettaja, KT, psykoterapeutti Koulu, oppilaat, henkilökunta Samanlaista vai erilaista
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotMiten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät. Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.
Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.2012 Neuropsykiatria Mielen ja aivojen erottamattomuus Kognitiota,
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa
Ideoita ohjauksen haasteisiin Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa Carry on - kärryllinen työkaluja ohjaukseen Työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa työpaikkaohjaajaa saattaa
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
Lisätiedot2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko
2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.
LisätiedotPsykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue
Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Epilepsian esiintyvyys lapsilla ja nuorilla Epilepsia ja oppiminen Epilepsiasyndroomat ja oppiminen Tukikeinoja Noin 0,4 prosenttia suomalaisista
LisätiedotSELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry
SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei
LisätiedotSuomen kielen Osaamispyörä -työkalu
Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä
LisätiedotLukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa
Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018
LisätiedotNEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA
NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA 10.3.2015 HELSINGIN MESSUKESKUS MERI-JOHANNA FABRITIUS PSYKIATRINEN SH, PSYKOTERAPEUTTI YET, NEUROPSYKIATRINEN VALMENTAJA Henkilöillä, joilla on oppimisvaikeuksia,
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
LisätiedotKielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot
Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot Marja-Leena Laakso Varhaiskasvatuksen, erityisesti lapsi- ja kehityspsykologian professori,
Lisätiedot28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen
28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?
LisätiedotHOJKS-ohje Ammatillinen koulutus
HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet
LisätiedotH e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S
H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja
LisätiedotHOJKS-ohje Ammatillinen koulutus. 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO
HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Huomaa! HOJKS lomakkeet näkyvät reaaliajassa huoltajilla
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotMiten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta?
Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta? Käyttäytymisen taustan ymmärtäminen Yhteinen tavoite Motivaatio Mistä me puhumme nyt? Erityinen lapsi? Koulukuntoinen? = kyky käydä koulua, oppia, selviytyä
LisätiedotERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet
LisätiedotKielelliset oppimisvaikeudet
ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Kielelliset oppimisvaikeudet Haapavesi, Jokihelmen opisto 2.12.2013 Ohjaava opettaja Raisa Sieppi raisa.sieppi@tervavayla.fi Kielelliset oppimisvaikeudet Puheen
LisätiedotAkateemiset opiskelutaidot, 2 op
Kun opiskelut tökkii? Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) 5.9.2016 15-17 / 15.9.2016 15-17 Mikko Inkinen, opintopsykologi, Aalto-yliopiston oppimispalvelut / Opiskelijapalvelut Luentojen sisällöt
LisätiedotADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin
ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin Forssan seudun Green Care klusterihankkeen II työpaja Anun Arkissa 17.5.2016 Satu Valkas, koulupsykologi / FSHKY ADHD Aktiivisuuden
LisätiedotLukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero
Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.
LisätiedotKertausta aivovammojen oireista
Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,
LisätiedotOppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet?
Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet? Johanna Korkeamäki Tutkija-kehittäjä, VTM 5.3.2015 1 Tervetuloa oppimisen ihmeelliseen maailmaan Oppiminen itsessään on yksi
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotTervetuloa Hannunniitun kouluun!
Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
LisätiedotRutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit
Kielen kehitys Lapsi oppii yhdistämään äänteitä pystyy kokoamaan niistä merkityksellisiä sanoja Kyky tuottaa äänteitä, kyky erottaa äänteet toisistaan Tunne- ja eleilmaisun kehittyminen fonologisen järjestelmän
Lisätiedot4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko
4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,
LisätiedotKoulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään
Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä
LisätiedotKuka on erilainen oppija? Määrittelyä Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet JEDU 12.12.2013 Kuka on erilainen oppija? Määrittelyä Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Pedagogisia keinoja laaja-alaisten oppimisvaikeuksien kohtaamiseen JAMK/AOKK
LisätiedotVäliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena
Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen
LisätiedotKokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola
Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
LisätiedotElisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ
1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI
LisätiedotLAUSEPANKKI luokkien lukuvuosiarviointiin
LAUSEPANKKI 1.-2. luokkien lukuvuosiarviointiin SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS Mekaaninen lukeminen -Harjoittelet äänteitä ja kirjaimia. -Olet oppinut uusia äänteitä ja kirjaimia. -Osaat äänteet ja kirjaimet.
LisätiedotPäivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere
Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden
Lisätiedot