Kasvun ja oppimisen tukeminen eriyttämällä. Marita Mäkinen KT, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto

Transkriptio

1 Kasvun ja oppimisen tukeminen eriyttämällä KT, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Vantaa

2 Tänään puhuttaa Suomalainen inkluusio Koulun muutos: mistä ja mihin? Eriyttämällä kohti eheää koulua

3 Erityisopetuksen piirissä olevat perusopetuksen oppilaat Tilastokeskus 2010

4 (Perus/erityis)opetuksen strategia Strategia mukailee Salamancan sopimusta (1994) Koulutusjärjestelmien tulee ottaa huomioon oppilaiden tarpeiden moninaisuus Regular schools with inclusive orientation ovat tehokkain keino syrjivien asenteiden voittamiseksi If you want truly to understand something, try to change it. Kurt Lewin ( )

5 Inklusiivinen kasvatus Suomessa Painopiste on ennalta ehkäisyssä, ennakoinnissa ja varhaisessa puuttumisessa. Opetus järjestetään niin, että jokainen oppilas saa riittävän ja oikea-aikaisen oppimisen ja kasvun tuen. Inkluusio nähdään prosessina, jossa huomioidaan oppilaiden tarpeiden moninaisuus lisätään osallisuutta oppimisessa ja yhteisöissä vähennetään syrjäytymistä koulutuksesta ja koulutuksessa.

6 Inklusiivisuus strategiassa National level Municipality level School level Teacher level Tehostettu tuki & oppimissuunnitelma Pedagoginen arvio Kotiryhmä Erityinen tuki & HOJKS Jokaiselle suunnattu tuki Pedagoginen selvitys

7 UUSI SUUNTA: Keitä ne on ne... pedagogisesti poikkeavat erityisoppilaat, erilaiset oppijat erityistä tukea tarvitsevat oppilaat hojksatut, integroidut nimikkeet korostavat vaikeuksia, vajavuuksia, vaillinaisuutta pyrkimys luokittelevista, leimaavista poikkeavuuden luokitteluista tuen tarpeen tunnistamiseen ja tukemiseen Dysfasia Dysleksia FAS Asperger Autismi ADHD Käyttäytymishäiriö Erityisopetus tuen muotona säilyy, mutta erityisoppilaaksi nimeämisestä ja erityisopetukseen siirtämisestä luovutaan (lakiluonnos)

8 Raju muutos Suomi ja Salamanca Peruskoululaki (476/1983) Luovuttiin tasokursseista, erilaajuisista oppimääristä, oppivelvollisuudesta vapauttamisesta Uudistettiin ryhmitystä koskevat menettelytavat tuntikehysjärjestelmän avulla Eriyttäminen, tukiopetus, osaaikainen erityisopetus, erityisopetus Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) Vahvistetaan oppilaan oikeutta suunnitelmalliseen, varhaiseen tukeen, ennalta ehkäisevään tehostettuun tukeen ja erityiseen tukeen tarvittaessa Määrätään nykyistä täsmällisemmin opetuksen tukipalveluista 2010

9 Kovat vaatimukset Opetussuunnittelun dilemma Opetuksen tehtävä on välittää oppilaille oikeana ja keskeisinä pidettyjä tietoja ja taitoja Miten suunnitelman teksti voidaan muotoilla siten, että kaikki aiemmin kirjattu tietoaines säilyttää asemansa ja samalla opetusta kartutetaan modernin ajan vaatimilla oppisisällöillä? 2010

10 Kokemuksen ytimessä Miten kykyjen ja tiedon lisääntymistä tavoitteleva opetussuunnitelma toteutetaan koulussa, joka väistämättä tuottaa kokemuksia? Millaisia kokemuksia koulu tuottaa?

11 Kokemuksen ytimessä Miten opetus voisi tarjota sellaisia kokemuksia, jotka saavat aikaan toivottua oppimista? "Experience alone does not create knowledge Kurt Lewin. 2010

12 Kohtaamiset kouluyhteisössä riippuvat opettajan asenteista, kokemuksesta, opettajankoulutuksesta, tukitoimien saatavuudesta ja työskentelyolosuhteista. (Meier 2003)

13 Eheyttävä ja eriyttävä opetus EI ole vain yksittäisen opettajan taitoa EI onnistu instituution asetuksin, yksittäiskoulutuksin, määräyksin EI yksikään työ-, koulu- ja oppimisympäristö ole luontaisesti yhteisöllinen, hyödyllinen, kehittyvä VAAN sitä kuljettaa eteenpäin yhteisö ihmiset

14 Vajavuuksia vai eroavaisuuksia? Kyvyt, taidot asenteet koti- ja kulttuuritausta sukupuoli mieltymykset persoonallisuus oppimisen tapa Työskentelytahti keskittyminen käyttäytyminen itsenäisen työskentelyn sujuminen yhteistyössä toimiminen toisten kuunteleminen suullisen ja kirjallisen esittämisen tavat

15 Eroavaisuuksista eriyttämiseen ERIYTTÄMINEN EI OLE ei ole vain erilaisuuksien tunnistamista ei tapahdu itsestään ei ole tapahtuma ei tuomitse koko luokan yhteistä toimintaa ei kyseenalaista opettajan jo käytössä olevia opetusmenetelmiä ei ole jämähtänyt menetelmä, jota sovelletaan kaikissa olosuhteissa ei ole opetuksen räätälöimistä jokaiselle oppilaalle erikseen ei ole kiertoilmaus tasoryhmille (mm. Tomlinson & Strickland 2005)

16 Eheyttävän eriyttämisen prosessi Oppilaiden yksilölliset kokemukset ja ominaisuudet oppimisvalmiudet oppimisprofiili kiinnostus Eriyttämisen suunta oppiaineksen sisältö pedagoginen sisältötieto oppimisen prosessi oppimisen tulos ryhmän/oppilaiden emotionaaliset tarpeet ja toimintaympäristö (Tomlinson & Strickland 2005; Harrison 2007)

17 Eriyttämisen prosessi Opettaja/oppilas Valmiudet Oppimisen profiili 1. Sisältö vaatimukset työskentelystrategiat 2. Oppimisprosessi tehtävät työskentelytavat Kiinnostus linkit arkeen kannustus 3. Oppimisen tulos osaamisen kriteerit 4. Emotionaaliset tarpeet arviointi erikoistuminen ajattelu toiminta tunteet 5. Toimintaympäristö aika, tila ja materiaali (mukaillentomlinson & Strickland 2005; Harrison 2007)

18 Eriyttämisen prosessi Valmius Ei ole vain synonyymi kyvylle tai lahjakkuudelle. Valmius tarkoittaa sitä, mitä oppilas taitaa, ymmärtää ja kykenee toimimaan suhteessa siihen, mitä opettaja on suunnitellut tunnilla tai jaksossa opittavaksi. Eriyttäminen oppilaiden valmiuksiin vastaamalla tarkoittaa sitä, että opetusta sovelletaan siten, että tavoitteiden saavuttaminen tulee mahdolliseksi.

19 Eriyttämisen prosessi Oppimisprofiili Koostuu oppilaan, lahjakkuuden piirteistä, oppimistavoista, sukupuolesta, kotitaustasta, asenteista Eriyttäminen oppimisprofiilin perusteella tarkoittaa auttamista oppilasta oppimaan siten, miten hän oppii parhaiten.

20 Eriyttämisen prosessi Kiinnostus Oppiminen koostuu aina kahdesta osasta. Ensiksikin on oltava avoin uudelle tiedolle tai uusille kokemuksille. Toiseksi on löydettävä asioille oma ja yksilöllinen merkitys. (A. W. Combs)

21 Sisältö Vaatimukset (sisältö + valmiudet) Sisältö on sitä, mitä oppilaan pitää tietää, ymmärtää tai kyetä tekemään opiskelun tuloksena. Opettajan pedagoginen sisältötieto tarkoittaa tiedon, opetusmateriaalien ja ohjeistuksen muokkaamista oppilaiden kapasiteettien mukaiseksi. tasoryhmät edistyneille ja niille, joilla on vaikeuksia Vaatimustaso käsitteet tieto ja taito oppimateriaalit Must suojatie Should keskikaista Could kiihdytyskaista

22 Sisältö Työskentelystrategiat (sisältö + oppimisen profiili) tärkeää looginen eteneminen kokonaisuudesta osiin yksityiskohdista kokonaisuuteen keskittyminen pieniin yksityiskohtiin ketjuiksi jäsentäminen tiedon muokkaaminen ideoiden, mielikuvituksen ja tunteiden avulla roolitetut ryhmät ja vertaistuki tiedon käsittely havainnollistaen, tekemisen ja kielellistämisen kautta = puhuntamisen, sanallistamisen, puheeksi pukemisen)

23 Sisältö Linkit arkeen ja kokemukseen (sisältö + kiinnostus) esimerkit oppilaiden arjesta, kysymyksistä ja ongelmista erikoistumisen mahdollisuudet ryhmät kiinnostuksen mukaan materiaaleja, jotka rohkaisevat tutkimaan asiaa tarkemmin, jatkamaan itsenäisesti

24 Oppimisprosessi Tehtävät (oppimisprosessi + valmiudet) Prosessi alkaa siitä, kun oppilaat lopettavat olemasta tiedon vastaanottajia ja aloittavat tosissaan ottaa asioista selvää. Merkityksellinen toiminta koukuttaa oppilaan kiinnostuksen siten, että he eivät hellitä vaikeuksista huolimatta. vaikeudeltaan eritasoisia tehtäviä työskentelyohjeet eri tavoin (avoimet/yksityiskohtaiset/selkokieliset) mahdollisuus yksin tai yhdessä työskentelyyn, samantasoiset ryhmät/sekaryhmät vaihtoehtoisia kotitehtäviä

25 Oppimisprosessi Työskentelytavat (oppimisprosessi + oppimisprofiili) Erilaisia näkökulmia opittaviin aiheisiin Rohkaisua yksin tai ryhmässä työskentelyyn oppilaiden taipumusten mukaan Työskentelyyn haasteita, jotka kannustavat edelleen kehittymiseen Järjestelmällinen tuki: vertaistuki, tukiopetus, samanaikaisopetus, avustajan tuki, teknologian tuki, yksilöllinen tuki (esim. oppimissuunnitelma) Vaihtoehtoisia tapoja prosessoida tehtäviä

26 Oppimisen tulos Osaamisen kriteerit (tuotos + valmiudet) Tarkoittaa sitä, miten oppilas osoittaa tietonsa, taitonsa ja ymmärryksensä opiskelun tuloksena Kehitetään arviointikriteereitä, jotka perustuvat sekä yksilöllisen osaamisen että koko ryhmän osaamiseen Arviointi (tuotos + oppimisen profiili) Vaihtelevuus: suulliset, kirjalliset, analyyttis-loogiset, luovat ja toiminnalliset osaamisen arvioinnit Erikoistuminen (tuotos + kiinnostus) Oppilaat havainnollistavat avaintiedon itse erilaisin tavoin. mahdollisuus osoittaa kiinnostusta erilaisin tavoin kannustus moninaisen lähdeaineiston käyttöön onnistumisen juhlistaminen vertaispalaute

27 Emotionaaliset tarpeet oppilailla on menestymisen kokemuksen tarve stressi kuormittaa kognitiivisia toimintoja fyysisen ja henkisen turvallisuuden tarve ryhmään kuulumisen tarve autonomian tarve tärkeää oppilaiden arvokkuuden ja onnistumisen kokemuksen tuottaminen palaute suhteessa oppilaan vahvuuksiin ja heikkouksiin

28 Toimintaympäristö Struktuurin ja vaihtelevuuden tasapaino Myönteinen ilmapiiri Ryhmän hyvinvointi ja toiminta Oppilaat kokevat tulevansa kuulluiksi Valinnanmahdollisuudet Saavutusten huomioiminen Johdonmukaisuus, tasapuolisuus Ilo

29 Kohti yhteisyyden koulua TARVITAAN inklusiivisen kasvatuksen pohdittuja perusteluja osallisuutta jatkuvia merkitysneuvotteluja mitä yhteisöllinen koulu tarkoittaa meillä jaettuja kokemuksia, jaettua ymmärrystä tunteiden ja kokemusten kuuntelua sitoutumista konkreettista toimintaa tuntiresurssien uudelleen suuntaamista tiimityötä, yhteisiä sopimuksia, kokeiluja pedagogiset kahvilat, palaute- ja ideariihet työnohjauksellista, konsultatiivista otetta USKALLUSTA, MALTTIA, SENSITIIVISYYTTÄ

30 Tämä hullu maailma Maailma ei ole koskaan sellainen kuin me haluaisimme, mutta toivottavasti voisi olla riittävän paljon yhteistä sen maailman välillä, jonka haluaisimme luoda ja sen todellisuuden välillä, jossa elämme. (D.W. Winnicot, 1950)