ARCADAN OPPIMISYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN

Transkriptio

1 T / TU / S Oppiminen ja oppimisympäristöt Harjoitustyön loppuraportti Kohde: Arcada ARCADAN OPPIMISYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Teknillinen korkeakoulu Johnny Biström 21548C Meri Jalonen 54212F Minna Kauko 73569B Hanna Timonen 54227B

2 TIIVISTELMÄ Tämä harjoitustyö kuuluu Oppiminen ja oppimisympäristöt -kurssiin ja tässä loppuraportissa kuvataan ja arvioidaan työn eri vaiheiden tuloksia. Harjoitustyön tarkoituksena oli laatia jollekin organisaatiolle oppimisympäristöä koskeva kehittämissuunnitelma. Tämän työn kohdeorganisaatio on pääkaupunkiseudulla sijaitseva ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola (seuraavassa lyhyesti Arcada) ja kohderyhmä sen median osaston opiskelijat. Kehittämishankkeen tavoitteeksi ryhmä asetti opiskelijoiden opintokokonaisuuden ja oppimisympäristön hallinnan parantamisen. Harjoitustyö oli kolmivaiheinen. Ensimmäinen vaihe keskittyi kohteeseen tutustumiseen. Toisessa vaiheessa paneuduttiin puolestaan olemassa olevien järjestelmien ja käytäntöjen arviointiin sekä tarpeiden määrittelyyn. Kolmannessa vaiheessa luotiin kehittämisehdotuksia oppimisympäristön parantamiseksi aiempien vaiheiden pohjalta ja arvioitiin ehdotusten toteuttamismahdollisuuksia. Aineisto kerättiin haastatteluissa sekä tutustumis- ja palautetilaisuuksissa. Lisäksi tutustuttiin kohdetta koskevaan kirjalliseen ja verkkopohjaiseen materiaaliin. Oppimisympäristön kehittämistarpeet liittyivät erityisesti tiedotukseen, opintojen ohjaukseen ja tutkintokokonaisuuden jatkuvuuden takaamiseen. Kuitenkin esimerkiksi opiskelijoiden ja opettajien välinen vuorovaikutus osoittautui nykyisellään toimivaksi ja opiskelijat tunsivat saavansa tukea ja apua toisiltaan. Palautetilaisuudessa kävi myös ilmi, että ainakin median osastolla kehittämiseen suhtaudutaan myönteisesti. Kehittämisehdotusten toteuttamiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa Arcadan henkilöstökysymykset, media-alan ominaispiirteet sekä ammattikorkeakoulutuksen tulevaisuus. Kohde: Arcada

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO HARJOITUSTYÖN KOHDE JA TAVOITTEET Kohteen esittely Kohteen tilanne Harjoitustyön tavoitteet OPISKELIJOIDEN TARPEET OPPIMISYMPÄRISTÖN ARVIOINTIA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA Tilat, välineet ja palvelut Tutkintorakenne ja opinto-opas Kurssit ja kurssijärjestelyt Opintojen ohjaus ja opintoneuvonta Tiedotus Opettajien tehtävät Työelämäyhteydet KEHITTÄMISEHDOTUSTEN TOTEUTTAMISMAHDOLLISUUDET JA REUNAEHTOJEN HUOMIOIMINEN Käytäntöjen yhtenäistäminen Henkilöstökysymykset Opettajiin vaikuttaminen Media-alan tilanne ja ammattikorkeakoulujen asema tulevaisuudessa YHTEENVETO JA POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Kohde: Arcada

4 1 JOHDANTO Tämä harjoitustyö kuuluu Oppiminen ja oppimisympäristöt -kurssiin, ja sen tarkoituksena on laatia valitulle kohteelle perusteltu oppimisympäristön kehityssuunnitelma. Harjoitustyön kohdeorganisaatio on pääkaupunkiseudulla sijaitseva ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola (seuraavassa lyhyesti Arcada). Työn kohderyhmäksi valittiin Arcadan median osaston opiskelijat, sillä työn puitteissa ei ole mahdollisuutta toteuttaa kaikkia Arcadan osastoja kattavaa kohderyhmäkartoitusta. Kehittämishankkeen tavoitteeksi määriteltiin opiskelijoiden opintokokonaisuuden ja oppimisympäristön hallinnan parantaminen. Kohteen valintaan vaikutti se, että eräs ryhmän jäsenistä työskentelee Arcadan median osastolla opettajana ja mediatekniikan koulutusohjelman ohjelmavastaavana. Harjoitustyö vaikutti myös tulevan sopivaan tilanteeseen: Arcadan kaikki osastot muuttavat yhteisiin Arabianrantaan rakennettaviin tiloihin Arcada Nova -kampukselle syksyllä 2004, ja tämä on toiminut alkuunpanijana erilaisille kehityshankkeille. Tässä työssä oppimisympäristöstä käytetään Wilsonin (1996; ref. Manninen 2000, 31) laajaa määritelmää, jonka mukaan oppimisympäristö on paikka tai yhteisö, jossa ihmisillä on käytössään erilaisia resursseja, joiden avulla he voivat oppia ymmärtämään erilaisia asioita ja kehittämään mielekkäitä ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. Mannisen (2000, 30) mukaan oppimisympäristöllä on neljä ulottuvuutta: fyysinen ulottuvuus (esimerkiksi pöytien ja tuolien asettelu, valaistus, fyysisen ympäristön merkitys), sosiaalinen ulottuvuus (esimerkiksi vuorovaikutus, ryhmän rooli ja ilmapiiri), tekninen ulottuvuus (esimerkiksi välineiden helppokäyttöisyys, edullisuus ja nopeus) sekä didaktinen ulottuvuus (didaktinen lähestymistapa, jonka varaan opetus ja oppiminen on rakennettu). Tässä työssä keskitytään näistä lähinnä fyysiseen, tekniseen ja sosiaaliseen ulottuvuuteen. Harjoitustyö on toteutettu kolmessa vaiheessa, joista kaikista on laadittu erilliset raportit. Tämä loppuraportti käsittää kaikki kolme vaihetta, mutta päällekkäisyyksien vähentämiseksi alkuperäisistä raporteista poikkeavassa järjestyksessä. Seuraavassa kuvataan sekä harjoitustyön eteneminen vaihe vaiheelta että tulosten esittely. Ensimmäisessä vaiheessa oli tavoitteena kuvata valittua kohdetta, sen järjestelmiä ja käytäntöjä sekä esitellä kohteessa mahdollisesti käynnissä olevia oppimisympäristön kehittämishankkeita. Kappaleessa 2 esitetyt tiedot perustuvat kohdetta koskevaan kirjalliseen materiaaliin sekä Kohde: Arcada 1

5 tutustumiskäyntiin, jossa ryhmä keskusteli yhden opettajan ja kolmen opiskelijan kanssa. Näiden tietojen perusteella ryhmä muodosti harjoitustyön tavoitteet ja kysymykset seuraavan vaiheen haastatteluja varten. Toisen vaiheen tavoitteena oli arvioida olemassa olevia järjestelmiä ja käytäntöjä sekä määritellä kohderyhmän tarpeet koskien oppimisympäristöä. Näiden tietojen saamiseksi tehtiin kuusi haastattelua. Ryhmä haastatteli neljää opiskelijaa, joista kaksi oli mediakulttuurin ja kaksi mediatekniikan koulutusohjelman opiskelijaa. He olivat ensimmäiseltä, toiselta ja kolmannelta vuosikurssilta. Lisäksi haastateltiin mediakulttuurin koulutusohjelman ohjelmavastaavaa Fred Nordströmiä sekä Tapiolan toimipaikan koordinoivaa opinto-ohjaajaa Lena Rahikaista, joka vastaa kaikkien osastojen opinto-ohjauksesta. Haastattelut olivat puolistrukturoituja ja kestivät kukin noin 1,5-2 tuntia. Haastatteluissa saatujen tietojen perusteella hahmoteltiin kohderyhmän tarpeet, jotka esitetään kappaleessa 3. Tietoja on käytetty myös olemassa olevien järjestelmien ja käytäntöjen arviointiin kappaleessa 4. Haastattelurungot ovat liitteessä 1 ja haastatteluiden pohjalta tehdyt muistiinpanot liitteissä 2-7. Harjoitustyön kolmannessa vaiheessa oli tavoitteena esitellä oppimisympäristön arvioinnin ja kohderyhmän tarpeiden määrittelyn pohjalta tehty suunnitelma siitä, miten oppimisympäristöön liittyviä järjestelmiä ja käytäntöjä voidaan kehittää sekä miten löydettyihin tarpeisiin voitaisiin vastata. Kehittämisehdotukset, jotka esitellään kappaleessa 4, on jaoteltu olemassa olevien järjestelmien ja käytäntöjen arvioinnin yhteyteen. Kappaleessa 5 nostetaan vielä esiin niitä reunaehtoja ja muita tekijöitä, jotka käytännössä vaikuttavat kehittämisehdotusten toteuttamiseen. Nämä perustuvat sekä ryhmän omaan arviointiin ehdotusten toteuttamismahdollisuuksista että Arcadassa pidettyyn palautetilaisuuteen, jossa oli paikalla niin opiskelijoita kuin opettajiakin. Palautetilaisuudesta on laadittu yhteenveto, joka on liitteessä 8. Lopuksi kappaleessa 6 vedetään yhteen harjoitustyön tulokset ja pohditaan harjoitustyön tulosten luotettavuutta. 2 HARJOITUSTYÖN KOHDE JA TAVOITTEET 2.1 Kohteen esittely Arcada on monialainen ammattikorkeakoulu, ja sen viisitoista omaa koulutusohjelmaa käsittävät niin tekniikan, talouden, sosiaali- ja terveysalan kuin kulttuurinkin alat. Kokonsa puolesta Kohde: Arcada 2

6 Arcada on kuitenkin pieni; siellä opiskelee vain noin 1900 opiskelijaa. Henkilöstöä Arcadassa on noin 180. Tutkintoon tähtäävän perusopetuksen lisäksi Arcada tarjoaa muuta koulutusta avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Opetuksen lisäksi Arcadan toimintaan kuuluu myös tutkimus. Se on yleensä koulutusohjelmiin liittyvää soveltavaa tutkimusta, jota tekevät niin opiskelijat kuin opettajatkin yliopettajien valvonnassa ja ohjauksessa. Koulutuksen ja tutkimuksen organisoimiseksi ja toteuttamiseksi Arcada on hallinnollisesti jaettu seitsemään itsenäiseen ja tulosvastuulliseen osastoon, jotka ovat Institutionen för IT och elektronik, Institutionen för media, Institutionen för företagsekonomi, Institutionen för produktionsekonomi, Institutionen för rehabilitering, Institutionen för socialt och pedagogiskt arbete sekä Institutionen för vård. Osaston johdossa on osastonjohtaja, jonka alaisuudessa osaston muu henkilöstö toimii. Arcadan tutkintoon tähtäävät koulutusohjelmat ovat yleensä neljän vuoden mittaisia. Sisäänpääsyvaatimuksena on suoritettu ylioppilastutkinto tai ammattitutkinto ja työkokemus. Kaikilla koulutusohjelmilla on lisäksi sisäänpääsykokeet. Jokaisella koulutusohjelmalla on ohjelmavastaava, joka vastaa ohjelman rakenteesta, sisällöstä, kehittämisestä, koordinoinnista sekä toteutumisesta. Ohjelmavastaavina toimivat yleensä kunkin koulutusalan parhaiten tuntevat opettajat. Arcadalla on nykyään kolme toimipaikkaa pääkaupunkiseudulla Tapiolassa, Alppilassa sekä Lauttasaaressa. Tapiolan toimipisteessä toimivat tällä hetkellä median osasto, tietotekniikan osasto sekä tuotantotalouden osasto. Tässä harjoitustyössä keskitytään tarkastelemaan median osastoa, jossa toimii edelleen kaksi koulutusohjelmaa: mediakulttuurin ja mediatekniikan koulutusohjelmat. Mediakulttuurin koulutusohjelman vuotuinen sisäänotto on 35 opiskelijaa, ja mediatekniikan koulutusohjelman 15 opiskelijaa. Yhteensä osastolla on opiskelijoita siis noin 200. Mediakulttuurin koulutusohjelma on toiminut jo kuusi vuotta, ja sen toimintaa voidaan pitää jo jokseenkin vakiintuneena; mediatekniikan koulutusohjelma on puolestaan ollut olemassa vasta kaksi vuotta. Päätoimisia opettajia koko osastolla on noin 20, ja sivutoimisia tuntiopettajia on samaten noin 20. Kohde: Arcada 3

7 2.2 Kohteen tilanne Arcadan kaikki osastot muuttavat uusiin yhteisiin tiloihin Arcada Nova -kampukselle syksyllä Tämä on käynnistänyt suunnitteluprojektin, jonka tehtävänä on ratkaista, miten uutta taloa ja sen tarjoamia tiloja ja tekniikkaa käytetään opetuksessa ja jokapäiväisessä toiminnassa tulevaisuudessa. Muutto on koululle merkittävä asia ja samalla hyvä tilaisuus kehittää myös toimintatapoja ja -käytäntöjä, koska uuden talon infrastruktuuri on nykyiseen verrattuna varsin erilainen. Rakennushankkeen tässä vaiheessa voidaan vielä moneen asiaan vaikuttaa; sisustussuunnittelu, opetustilat ja oppimisympäristö ovat erityisen tarkastelun kohteena. Nykytilanteen ja tulevaisuuden tarpeiden kartoittamiseksi perustettiin vuoden 2002 lopussa kahdeksan hengen pedagoginen kehitysneuvosto (Pedagogiskt utvecklingsråd, seuraavassa lyhyesti PUR-neuvosto), jota johtaa Arcadan vararehtori. Neuvoston tavoitteena on seurata pedagogista tutkimusta, suunnitella Arcadan jatkuvaa pedagogista kehitystä ja rakentaa pedagogista yhteistyötä. Neuvosto on juuri aloittanut selvitystyön, ja tämän kevään aikana on tarkoitus kartoittaa kunkin osaston kehitystarpeet sekä luoda Arcadan yhteiset linjaukset. Mitään varsinaista oppimisympäristöhanketta Arcadassa ei tällä hetkellä kuitenkaan ole käynnissä. Useimmat opiskelijat tulevat Arcadaan joko lukion tai ammattikoulun käytyään, joten heillä on hyvin erilaiset opiskelutottumukset. Myös median osastolla opiskelijajoukko on heterogeeninen, mikä aiheuttaa haasteita opetukselle. Alalla työskentelee paljon itseoppineita ammattilaisia, jolloin opiskelijoiden on työelämässä osattava perustella suorittamansa tutkinnon etu ja teorian merkitys suhteessa työkokemukseen. Myös noin puolet median osaston opettajista opettaa muiden töidensä ohessa ja heillä on usein hyvin selkeä ammatti-identiteetti. 2.3 Harjoitustyön tavoitteet Koska kohdeympäristössä ei ole meneillään mitään varsinaista oppimisympäristöhanketta, harjoitustyössä tullaan pohtimaan, millaisia kehittämistarpeita nykyisessä oppimisympäristössä on opiskelijoiden tarpeiden pohjalta. Harjoitustyö on siis varsin kokonaisvaltainen kehittämishanke, joka kohdistuu erityisesti median osaston oppimisympäristön fyysiseen, sosiaaliseen ja tekniseen ulottuvuuteen. Hanketta voidaankin pitää kehittämissuunnitelman pilottiversiona, jota Arcada halutessaan voisi myöhemmin lähteä toteuttamaan koko ammattikorkeakoulun laajuisesti. Uudelle kampukselle muuttaminen olisi luonteva ajankohta Kohde: Arcada 4

8 uudistaa oppimisympäristöä tietoisesti sekä kehittää vallitsevia toimintatapoja, sillä tällöin oppimisympäristö muuttuu joka tapauksessa. Ryhmä asetti tutustumiskäynnin pohjalta kehittämishankkeen tavoitteeksi opiskelijoiden opintokokonaisuuden ja oppimisympäristön hallinnan parantamisen. Opiskelijoiden esille tuomat ongelmat tuntuivat liittyvän etenkin siihen, etteivät he kyenneet hallitsemaan omaa oppimisympäristöään eivätkä opiskelunsa etenemistä. Tämä vaikuttaa osaltaan koko opiskeluaikana tapahtuvaan oppimiseen, kun opiskelijat eivät pysty hahmottamaan opintojensa aikana tapahtuvaa oppimisprosessia, tiettyjen opintojaksojen nivoutumista osaksi kokonaisuutta eivätkä oman osaamisensa rakentumista. Opinto- ja osaamiskokonaisuuden hallinnan kautta voidaan tälle harjoitustyölle määrittää edelleen erilaisia alatavoitteita, jotka edistävät tämän kokonaistavoitteen saavuttamista. Alatavoitteita ovat kehittämisehdotusten luominen opintojen joustavuuden lisäämiseksi, opintojen ohjauksen parantamiseksi, käytäntöjen yhtenäistämiseksi, opiskelun tavoitteiden ymmärtämisen parantamiseksi sekä tiedonsaannin parantamiseksi. Samalla kun oppimisympäristön muuttaminen avoimemmaksi ja joustavammaksi tukee opiskelijoiden oppimaan oppimisprosessia, tulisi sen myös tehostaa opintoja. Tämä olisi sekä opiskelijoiden, ammattikorkeakoulun että yhteiskunnan etu. Ammattikorkeakouluopiskelijat saavat valtion opintotukea vain neljältä opiskeluvuodelta, joiden aikana heidän tulisi valmistua. Mikäli he käyvät töissä turvatakseen toimeentulonsa, opiskelutahti yleensä hidastuu entisestään. Ammattikorkeakoulujen ehdotettu rahoitusmalli taas perustuu tutkintojen määrään, joten opiskelijoiden nopeampi valmistuminen on myös Arcadan toiveena. 1 Myös Suomen valtio ja yritykset ovat toivoneet opiskelijoiden opiskeluajan lyhentymistä, jotta he olisivat aikaisemmin työmarkkinoiden käytettävissä. Mikäli oppimisympäristön kehittämishanke onnistuisi, voisi se lyhentää opiskelijoiden keskimääräistä valmistumisaikaa ja palvelisi näin kaikkien osapuolten etua. 1 Nykyisessä rahoitusmallissa ammattikorkeakoulut saavat rahaa jokaisesta läsnäolevaksi ilmoittautuneesta opiskelijasta. Uuden ehdotuksen mukaan rahaa saataisiin jokaisesta valmistuneesta. Kohde: Arcada 5

9 3 OPISKELIJOIDEN TARPEET Opiskelijoiden oppimisympäristöön liittyviä tarpeita hahmoteltiin tulkitsemalla haastattelu- ja muuta aineistoa. Tarpeet voidaan ryhmitellä neljään ryhmään: tuen- ja tiedonsaantitarpeisiin, ammatillisten valmiuksien hankkimiseen liittyviin tarpeisiin, sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutuksen tarpeisiin sekä muihin tarpeisiin. Tuen- ja tiedonsaantitarpeisiin kuuluvat - tarve saada yleistä informaatiota opiskeluympäristöstä, opiskelusta ja opinnoista (esim. kurssien sijoittumisesta tutkintorakenteeseen) sekä osasto-, koulutusohjelma- ja kurssikohtaista tietoa, - tarve saada tarvittava tieto selkeässä muodossa helposti löydettävän ja saavutettavan median kautta sekä - tarve saada neuvontaa ja tukea, jotka liittyvät konkreettisesti opiskelijan omiin opintoihin, niiden hallintaan ja kurssien valintaan. Ammatillisten valmiuksien hankkimiseen liittyviin tarpeisiin kuuluvat - tarve työalan hahmottamiseen (minkälaisiin töihin/ammatteihin voi hakea tai päästä työharjoitteluun, minkälainen ala on kyseessä ja mitä siihen kuuluu, mihin ammattiin valmistuu), - tarve saada ammattiin valmistavaa opetusta / koulutusta sekä - tarve päästä harjoittelemaan ja kokeilemaan asioita käytännössä ja luoda tätä kautta ammattiosaamista ja kehittää ammatillista itsetuntoa, jotka yhdessä muodostavat opiskelijan ammatti-identiteetin. Sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutuksen tarpeisiin kuuluu - tarve luoda sosiaalisia suhteita ja olla vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden ja opettajien kanssa sekä tehdä yhteistyötä erilaisten ihmisten ja eri ammattien edustajien kanssa (mikä osaltaan valmentaa työelämään). Kohde: Arcada 6

10 Muita tarpeita ovat ainakin - tarve pystyä suorittamaan tutkinto opintojen aloitusvuoden tutkintorakenteen mukaisesti. 4 OPPIMISYMPÄRISTÖN ARVIOINTIA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA Tässä kappaleessa arvioidaan Arcadan oppimisympäristöä lähinnä fyysisellä, teknisellä ja sosiaalisella ulottuvuudella. Arvioinnin yhteydessä esitetään kuhunkin järjestelmään ja / tai käytäntöön liittyviä kehittämisehdotuksia. 4.1 Tilat, välineet ja palvelut Tilat Tapiolan toimipisteessä luokkahuoneet, opiskelijoiden työtilat tietokoneineen, opettajien huoneet, kirjasto ja kahvila ovat helposti niin opiskelijoiden kuin opettajienkin ulottuvilla. Mikäli opiskelijoilla on ongelmia harjoitustehtävien kanssa, he voivat nykyisessä ympäristössä mennä pyytämään apua opettajilta, jotka ovat käytännöllisissä harjoituksissa lähinnä oppimisen tukihenkilöitä. Helppo tavoitettavuus pätee osaston vakinaiseen henkilökuntaan. Sivutoimiset opettajat eivät yleensä ole paikalla muuten kuin opetustilaisuuksissa, heidät opiskelijat tavoittavat lähinnä sähköpostilla apua tarvitessaan. Median osaston tilat toimivat siis tällä hetkellä kohtuullisen hyvin, eikä niiden käytössä tai soveltuvuudessa opiskeluun ole suurempia puutteita. Tilat ovat toimivia, koska ne tarjoavat luonnollisia kohtauspaikkoja ja opettajia on helppo lähestyä. Uudella Arcada Nova -kampuksella onkin kiinnitettävä erityistä huomiota opiskelijoiden ja opettajien kanssakäymisen mahdollisuuksiin. Suunnitellut tilat eivät välttämättä ole kommunikointia silmällä pitäen yhtä toimivat kuin nykyiset, kun opettajat ovat suurissa opettajainhuoneissa, joihin opiskelijoilla ei ole suoraa pääsyä. Opettajilta pitää silloin erikseen varata aikaa ja tila, jossa keskustelu voi tapahtua. Tämä ei opiskelijoiden kannalta kuulosta järkevältä. Valinnaisten kurssien ottaminen muista Arcadan toimipaikoista on tosin ongelma, koska siirtyminen toimipaikkojen välillä kestää kauan. Omalla autolla siirtyminen on nopeampaa, mutta tällöin pysäköintitilojen puute taas haittaa. Toisaalta Arcada Nova-kampuksella tilat ovat Kohde: Arcada 7

11 lähellä toisiaan ja siirtyminen paikasta toiseen on vaivatonta. Median opiskelijat harjoittelevat myös Oulunkylän äänistudiossa sekä Porvoon televisiostudiossa. Matkustamista näihin ei nähty erityisen hankalaksi, koska yleensä studioilla vietetään kokonaisia päiviä ja siirtyminen tapahtuu kimppakyydillä. Porvoon televisiostudio on laitteistoltaan vanhentunut, eikä siinä suhteessa täysin vastaa ammattiympäristöä. Studiosta puuttuvat esimerkiksi toimistotilat, joita usein tarvitaan tuotannossa. Muutenkin mediakulttuurin ohjelmavastaavan mielestä Arcadan tiloista puuttuu tällaisia työelämää vastaavia tiloja, joissa tuotantoprojektiin osallistuvat ammattiryhmät voisivat kohdata. Mediakulttuurin ohjelmavastaava toivoo Arabianrannassa syntyvän yhteistyötä Taideteollisen korkeakoulun ja Arcadan välillä studiotilojen käytössä. Opiskelijat puolestaan toivovat muuton helpottavan valinnaisten kurssien sisällyttämistä lukujärjestykseen. Opinto-oppaassa, Arcadan verkkosivuilla sekä oppilaitoksen seinillä olisi hyvä olla karttoja fyysisten tilojen sijainneista. Karttojen tarve tulee ajankohtaiseksi viimeistään muuton jälkeen, kun tilat ovat kaikille uusia. Välineet Opiskelijoiden mielestä median osaston tarjoamat välineet ovat ajanmukaisia ja täyttävät yleensä olemassa olevat tarpeet. Mediakulttuurin ohjelmavastaavan mukaan kuitenkin esimerkiksi videokamerat ja valaistuslaitteet ovat osittain vanhentuneita, eivätkä vastaa työelämässä käytettäviä laitteita. Uusien laitteiden hankinta on koululle kuitenkin yleensä hyvin kallista eivätkä varat aina riitä siihen, joten koulutuksessa on tyydyttävä ns. semipro-laitteisiin. Opiskelijoiden ammattitaidon kehittäminen vaatii kuitenkin laitteiston pitämistä ajantasaisena ja korkealaatuisena. Projekteissa ja harjoitustöissä tarvitaan työn suorittamiseen usein myös jotain tiettyä ohjelmistoa. Näitä ohjelmistoja voi tällä hetkellä käyttää vain koulun tiloissa rakennuksen aukioloaikoina (arkisin klo 7 21). Erikseen anomalla on mahdollista saada lupa työskentelyyn myös viikonloppuna, mutta yöaikaan tiloihin ei ole asiaa. Tämä todettiin puutteeksi erityisesti harjoitustyöprojektien loppuvaiheessa. Jotkut opiskelijat tekisivät harjoituksia mieluummin rauhassa kotonaan, mutta varsinkaan opintonsa juuri aloittaneilla ei ole vaadittavia ohjelmia kotitietokoneellaan. Eräs opiskelija Kohde: Arcada 8

12 ehdottikin, että koululta voisi lainata kannettavia tietokoneita, joissa olisi tarvittavat ohjelmistot samaan tapaan kuin videokameroita voi lainata. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat voisivat olla etusijalla koneiden lainauksessa. Videokameroiden yms. lainausjärjestelmä toimii opiskelijoiden mielestä melko hyvin. Huonona piirteenä pidettiin, että varauksia tehdään myös vain varmuuden vuoksi, eikä niitä välttämättä aina lunasteta. Mikäli opiskelija toistuvasti jättää lainaamatta varaamansa laitteet tai ei palauta niitä ajoissa, jonkinlaiset sanktiot voisivat olla tarpeen. Esimerkiksi määräaikainen lainauskielto saisi opiskelijat huolehtimaan paremmin varauksista ja palautuksista. Kirjastopalvelut Kirjaston käyttö on median osastolla vaatimatonta. Monet opiskelijat myönsivät, etteivät he käytä kirjaston palveluja lainkaan. Syinä mainittiin, että media-alan kirjallisuutta on niukasti, vaikka tarjonta onkin lisääntynyt. Usein kirjat ovat myös englanninkielisiä, vaikka opiskelijat haluaisivat ruotsinkielistä materiaalia. Koska kurssimateriaalin saa useimmiten suoraan opettajilta, ei oppikirjoilla ole kysyntää. Opiskelijat ovat myös niin tottuneita käyttämään Internetiä tietolähteenään, että kirjaston käyttö ei enää tunnu tarpeelliselta. Vaikuttaa siltä, että tällä hetkellä kirjasto on vajaakäytössä ja näin ollen myös siihen kohdistetut resurssit menevät osittain hukkaan. Kirjaston käytön kehittäminen ja tehostaminen voitaisiin aloittaa esimerkiksi selvittämällä sen käyttöaste ja tarkkailemalla mitä kirjoja lainataan eniten. Kannattaisi myös harkita joidenkin perusteosten, kuten taidehistorian kirjojen, laajamittaisempaa hankintaa niin, että niitä riittäisi lainattavaksi kaikille kyseisen kurssin opiskelijoille. 4.2 Tutkintorakenne ja opinto-opas Arcadassa opiskelu perustuu pitkälti mallilukujärjestyksiin, jotka laaditaan kullekin vuosikurssille lukukausittain. Opiskelijat tottuvat seuraamaan valmista lukujärjestystä ja valinnaisten kurssien sijoittaminen annettuun malliin tuntuu vaikealta etenkin valinnaisuuden lisääntyessä viimeisten opiskeluvuosien aikana. Myöskään kokonaiskuvaa opintojen rakenteesta ei nykyisellään synny, eivätkä opiskelijat näe kurssien välisiä yhteyksiä. Nykyisellään kunkin koulutusohjelman ohjelmavastaavat, jotka ovat Arcadassa myös opetustehtävissä, huolehtivat opintojen rakenteen suunnittelusta. Mediakulttuurin ohjelmassa on pyritty vuosikurssirakenteesta kohti projektikohtaista opetusta, ja ohjelmavastaava haluaisi Kohde: Arcada 9

13 ohjata enemmän vastuuta opiskelijoille alusta lähtien, jotta he tottuisivat työelämän vaatimaan itsenäisyyteen. Tutkintorakenne muuttuu monien kurssien osalta vuosittain ainakin osittain siitä syystä, että noin puolet median osaston opettajista opettaa sivutoimisesti eikä kurssien jatkuvuutta näin voida taata. Tämä aiheuttaa hankaluuksia niille opiskelijoille, jotka armeijan, töiden tai ulkomailla opiskelun takia eivät noudata oman vuosikurssinsa lukujärjestystä. Tällä hetkellä opiskelijoilla ei ole takeita siitä, että he pystyisivät noudattamaan samaa tutkintorakennetta koko opintojensa ajan. Opinnot olisi voitava suorittaa aloitusvuoden tai myöhemmän tutkintorakenteen mukaan, mikä tulee tehdä selväksi myös opiskelijoille. Esimerkiksi mainintojen korvaavista kursseista ja muista muutoksista tutkintorakenteessa tulee olla yksiselitteisiä ja löydettävissä kirjallisina. Näin opiskelija voi noudattaa opintojen aloitusvuoden mukaista tutkintorakennetta muutokset huomioiden. Nykyään osittain käytössä oleva valmistumisvuosiajattelu olisi korvattava ns. aloitusvuosiajattelulla, mikä voisi helpottaa kurssien valintaa sellaisilla opiskelijoilla, jotka ovat pitäneet taukoa opiskelusta esimerkiksi armeijan tai muun syyn takia. Koska opinto-opasta uudistetaan ja päivitetään vuosittain, tulisi aiemmat oppaat ja niiden tiedot säilyttää, jotta voidaan tarvittaessa esimerkiksi tarkistaa, millainen kunakin vuonna aloittaneiden opiskelijoiden alkuperäinen tutkintorakenne on ollut. Opinto-oppaan tulee jatkossakin olla myös Internetissä, jolloin sen päivittäminen on helpompaa. Ainakin median osastolla tiedot siitä, mitä luennoidaan ja kuka opettaa mitäkin, selviävät vasta syksyllä ennen lukuvuoden alkua, jolloin kirjallinen opinto-opas on jo painettu. 4.3 Kurssit ja kurssijärjestelyt Arcadassa osa-aikaisesti työskentelevien opettajien suuresta osuudesta ja opettajille annettavasta suuresta vapaudesta johtuen kurssien opettamis- ja suorittamis- sekä tiedotuskäytännöt vaihtelevat suuresti. Vaihtelevat käytännöt haittaavat myös opiskelua, kun opiskelijat eivät tiedä, mistä kurssia koskeva tieto löytyy. Koska kurssien sisältö vaihtuu usein jopa vuosittain, kurssia on vaikea suorittaa enää myöhemmin tenttimällä. Mikäli opiskelija ei osallistu kurssin luennoille kyseisenä vuotena, on hänen erittäin vaikeaa saada tietoa tenttivaatimuksista. Kurssin oppimateriaali saattaa hyvinkin olla muuttunut, sillä kursseilla ei yleensä käytetä oppikirjoja vaan opettajan joko luennoilla tai Internetissä jakamaa materiaalia. Sisältöjen lisäksi myös Kohde: Arcada 10

14 kurssien nimet saattavat muuttua, eikä tietoa toisensa korvaavista kursseista ole keskitetysti saatavilla. Kurssien sisällössä pitäisi pyrkiä nykyistä suurempaan jatkuvuuteen ja pysyvyyteen. Niitä suunniteltaessa tulisi hahmottaa, mitkä perustaidot ovat olennaisia ja mikä on se varsinainen työ, jota opetellaan riippumatta työvälineestä. Kurssien aihepiirit voisivat pysyä samana, vaikka sisältö muuttuisikin vuosittain. Työvälineen muuttuessa osattava asia pysyy kuitenkin suunnilleen samana, joten tarvittavat perustaidot eivät periaatteessa muutu. Jos kurssien suunnittelu olisi enemmän työtehtävälähtöistä laitteiston käytön opettamisen sijaan, se voisi lisätä opiskelijoiden yleistä pätevyyttä erikoistuneen laitteisto- tai ohjelmistotiedon sijaan. Toisaalta kurssien suunnittelussa täytyy ottaa huomioon ammattikorkeakoulun luonne ammattiin valmistavana oppilaitoksena, joten välineidenkin käyttöä on opetettava. Opintojen seurantajärjestelmä toimii ilmeisesti hyvin, joskin sen päivittyminen on riippuvaista opettajista. Arcadassa on kyllä olemassa säännöstö, joka määrää enimmäisajan, jonka kuluessa suoritus on arvosteltava tätä eivät kuitenkaan kaikki opettajat tunnu noudattavan. Kurssikuvaukset Kurssikuvausten on löydyttävä yhdestä paikasta, joka voi olla esimerkiksi kurssista tai osastosta riippuen verkkosivu tai kanslia. Kurssikuvaukset voisivat olla suhteellisen pysyviä, mutta ne olisi tarkistettava joka vuosi. Koska vaikuttaa siltä, että kurssikuvauksia ei nykyään päivitetä, tämä tehtävä voitaisiin keskittää yhdelle henkilölle. Tällöin opettajat joko toimittaisivat kuvaukset tälle henkilölle, joka syöttäisi tiedot järjestelmään tai sitten tämä henkilö koordinoisi ja valvoisi, että kaikki opettajat tekevät kurssikuvauksen. On siis mietittävä, kenen työnkuvaan tämä tehtävä voisi kuulua (katso kohta 4.6). Samassa yhteydessä on luotava selvät ohjeet koskien kurssikuvauksen muotoa ja sisältöä. Kurssikuvauksesta tulisi selvitä ainakin kurssin aikataulu ja se, miten kurssille ilmoittaudutaan (sähköpostitse, ensimmäisellä luennolla, laittamalla nimi ilmoitustaulun listaan vai Internetissä olevaa kurssi-ilmoittautumisjärjestelmää käyttämällä). Lisäksi tulee ilmoittaa kurssin pääasiallinen tiedotuskanava, jossa ajankohtainen tieto on (esim. ilmoitustaulu, sähköposti, news-palvelu, verkkosivut) sekä miten ja milloin opettaja on tavoitettavissa. Näiden pohjalta voitaisiin kehittää nykyisin kurssikuvausten tekemiseen käytettävää lomaketta (katso kohta 4.5). Kohde: Arcada 11

15 Tentit Kaksinkertaisesta tentti-ilmoittautumiskäytännöstä, jossa opiskelija joutuu joihinkin yleisiin tentteihin ilmoittautuessaan täyttämään sekä tenttikuoren että ilmoittautumaan Internetissä, olisi luovuttava. Kahden käytännön olemassaolo on mahdollista, mutta yhden tentin kohdalla on käytettävä vain jompaakumpaa näistä käytännöistä ja on tiedotettava selkeästi, kumpaa käytetään. Verkkopohjaiselle ilmoittautumisjärjestelmälle ei tunnu olevan suurempaa tarvetta, vanhallakin järjestelmällä pärjätään. Asiaa tulisi kuitenkin selvittää tarkemmin opettajilta ja arvioida, olisiko järjestelmästä niin paljon hyötyä, että siihen kannattaisi panostaa. Tätä on tutkittava yleisesti koko Arcadan tasolla, sillä näin isoa järjestelmää ei kannata tehdä vain yhdelle osastolle. Tenttiilmoittautumisjärjestelmä olisi kuitenkin hyvä yhtenäistää koko Arcadassa samanlaiseksi, sillä muutto uusiin tiloihin saattaa lisätä esimerkiksi valinnaisten kurssien suorittamista oman osaston ulkopuolella ja näin ollen yhtenäinen järjestelmä olisi selkeämpi opiskelijoille. Tietokonepohjaiset tentit ja paperitentit olisi järjestettävä eri päivinä. Jos opiskelija suorittaa saman päivän aikana useampia tenttejä, siirtyminen tavallisen luokkahuoneen ja tietokoneluokan välillä aiheuttaa turhaa vaivaa sekä Arcadan henkilöstölle että opiskelijoille. Yleiset tentit olisi ehkä hyvä koordinoida osastoittain, mutta tätä tulisi tutkia laajemmin koko Arcadan tasolla. Yksi vaihtoehto voisi olla se, että tenttipäivä olisi sama eri osastoille, mutta osastot koordinoisivat omat tenttinsä ja vain tenttien valvonta suoritettaisiin yhdessä. Tosin näin tulisi päällekkäisten tenttien ongelma sellaisten opiskelijoiden kohdalla, jotka suorittaisivat useamman osaston tenttejä samana päivänä. Yleisten tenttipäivien sopivaa määrää olisi tutkittava ja pohdittava enemmän ja tämän pohjalta mahdollisesti mietittävä esimerkiksi tenttipäivien porrastamista. 4.4 Opintojen ohjaus ja opintoneuvonta Opintoneuvonta Arcadan Tapiolan toimipisteen opintotoimistossa on toimiston johtaja ja koordinaattoreita, jotka huolehtivat muun muassa opiskelijavalintaprosessiin liittyvistä asioista. Lisäksi siellä työskentelevät opintosihteeri ja koordinoiva opinto-ohjaaja, jotka palvelevat toimipisteen kaikkien osastojen lähes 500 opiskelijaa. Opinto-ohjaaja totesikin pystyvänsä auttamaan Kohde: Arcada 12

16 opiskelijoita lähinnä yleisissä opiskeluun liittyvissä kysymyksissä, mutta hän ei kykene tarjoamaan tietoa tiettyyn koulutusohjelmaan liittyvissä asioissa. Usein opiskelijat kysyvät neuvoa toisilta opiskelijoilta tai suoraan kunkin kurssin opettajalta. Jotkut ottavat yhteyttä myös ohjelmavastaaviin, jotka joutuvat näin toimimaan myös opintoneuvojina tai selvittämään puuttuvia suoritusmerkintöjä. Opintoneuvontaa tarvittaisiin myös oman opintosuunnitelman tekemiseen etenkin kurssien valintatilanteissa. Vain yksi haastattelemistamme neljästä opiskelijasta oli valinnut suurimman osan kursseistaan itse, muut olivat noudattaneet mallilukujärjestystä, eivätkä oikein olleet onnistuneet suorittamaan valinnaisia kursseja. Erään opiskelijan mielestä valmis lukujärjestys on harhaanjohtava, koska siihen ei ole merkitty kaikkia vaadittavia kursseja. Osasto- ja koulutusohjelmakohtaiselle opintoneuvonnalle on selkeä tarve. Jotta opiskelijat hahmottaisivat paremmin koulutusohjelmansa sisällön ja saisivat kurssinsa suoritettua oikeassa järjestyksessä ilman viiveitä, pitäisi heidän voida kääntyä yhden henkilön puoleen näissä asioissa. Tämän henkilön tulisi tuntea paitsi koulutusohjelman tutkintorakenne ja siinä tapahtuneet muutokset, myös kurssien väliset yhteydet ja mahdolliset korvaavuudet. Hänen tulisi myös tietää, kehen opettajaan tai hallinnon henkilöön voi ottaa yhteyttä ongelmallisemmissa tapauksissa. Koska opiskelijat ovat tottuneet käyttämään Internetiä tiedonhakuun, olisi luontevaa tarjota osaston tai koulutusohjelman kotisivulla perustietoa opintojen suorittamisesta. Tällöin myös opintoneuvonnasta vastaava henkilö voisi keskittyä vaativampiin kysymyksiin vastaamiseen. Lisäksi verkossa tai opinto-oppaassa voisi olla osasto- tai koulutusohjelmakohtainen lista yhteystietoineen niistä ihmisistä, joiden puoleen tulisi kääntyä missäkin asiassa. Nykyään opiskelijat eivät osaa ottaa yhteyttä opintotoimistoon, koska eivät tunne sen tarjoamia palveluja, mutta jo opinto-ohjaajan sähköpostiosoitteen tietäminen auttaisi asiaa, koska tällöin opiskelijat voisivat yksinkertaisemmissa asioissa kysyä neuvoa sähköpostitse. Opintoihin johdattava kurssi ja opintosuunnitelma Opinto-ohjaaja toivoi, että tänä lukuvuonna ensimmäistä kertaa järjestettävä opintoihin johdattava kurssi (Jag, mina studier, min framtid -kurssi), jossa tarkastellaan oman Kohde: Arcada 13

17 opintosuunnitelman etenemistä pitkäjänteisemmin, auttaisi opintojen hahmottamisessa aiempaa paremmin. Haastattelemamme ensimmäisen vuosikurssin opiskelija, joka oli osallistunut kyseiselle kurssille, ei kuitenkaan tuntenut saaneensa siitä kovinkaan paljon hyötyä. Hänen kokemuksensa opintoneuvonnasta ei eronnut paljonkaan kurssia käymättömien vanhempien opiskelijoiden kokemuksista. Enemmän apua hän oli saanut opiskelijatutoreilta, jotka ovat vanhempia opiskelijoita ja myös helpommin tavoitettavissa kuin opettajat. Kurssilla käytetyt menetelmät, portfolio ja oppimispäiväkirjan teko, eivät myöskään häntä kiinnostaneet. Kirjallinen oman oppimisen arviointi ei ehkä olekaan opiskelijoille luontevin tapa pohtia omaa oppimistaan, sillä kaikki neljä haastateltavaamme oppivat mielestään parhaiten itse tekemällä. Opintoihin johdattavaa kurssia tulisi ohjata konkreettisemmin opiskelijoiden omien opintojen suunnitteluun. Tämä voisi motivoida opiskelijoita pohtimaan syvällisemmin myös omia opiskelutaitojaan. Kurssiin tulisi sisältyä oman opintosuunnitelman tekeminen, joka kattaisi kaikki tutkintoon kuuluvat kurssit. Tämä auttaisi opiskelijoita hahmottamaan tutkintorakennetta ja havainnollistaisi tulossa olevia valintoja ja niiden vaikutuksia. Vaikka opintosuunnitelma ei olisikaan sitova, sen realistisuus pitäisi tarkastaa ja käydä läpi yhdessä opiskelijan kanssa. Opintosuunnitelmaa tehdessään opiskelija tutustuisi niihin tiedonlähteisiin, joita hän tarvitsee myöhemmin esimerkiksi valinnaisia kursseja pohtiessaan. Opintosuunnitelma tukee myös pyrkimystä päästä eroon mallilukujärjestyksistä, jotka eivät ohjaa opiskelijoita aktiiviseen tiedonhakuun ja valintojen tekoon. Ensimmäiselle vuosikurssille ohjeellinen mallilukujärjestys on kuitenkin tarpeellinen, jotta uudet opiskelijat pääsisivät aloittamaan opintonsa heti täydellä teholla. Mallilukujärjestyksen yhteydessä tulee kuitenkin korostaa, ettei kursseja ole pakko suorittaa sen mukaan. Näin opiskelijoita ohjattaisiin alusta pitäen itsenäisyyteen opintojen suunnittelussa. Opintosuunnitelman on tarkoitus osoittaa, että mallilukujärjestys ei riitä tutkinnon suorittamiseen, vaan opiskelijoiden on itse oltava aktiivisia ja tehtävä omat valintansa. Eräs opiskelija ehdotti palautetilaisuudessa, että opintoihin johdattava kurssi voisi jatkua vielä toisenakin opiskeluvuotena ja kurssilla opetettavia asioita pitäisi tukea myös muilta tahoilta; esimerkiksi portfolio-työskentelyä tulisi tukea muiden kurssien taholta ja näin sitoa opinto- Kohde: Arcada 14

18 ohjaus osaksi muita opintoja. Hänen mukaansa opiskelijat eivät tee portfoliota, jos heidän ei ole pakko, ja ymmärtävät erehdyksensä liian myöhään opintojen ollessa jo lopuillaan. Muu ohjaus Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita auttavat tutorit, jotka ovat vanhempien vuosikurssien opiskelijoita. Haastattelemamme opiskelijat pitivät tutor-toimintaa hyvänä, mutta itse tutorina toiminut opiskelija huomautti, että tutor joutuu tekemään aika paljon työtä eikä saa vastineeksi itse siitä paljonkaan hyötyä. Koska monilla opiskelijoilla on vaikeuksia valinnaisten kurssien löytämisessä, tätä voitaisiin helpottaa esimerkiksi järjestämällä tilaisuuksia, joissa esiteltäisiin erilaisia kurssivaihtoehtoja. Toinen, erityisesti uuteen Arcada Novaan sopiva toimintatapa voisi olla esittäytymispäivä, jolloin kaikki osastot esittelisivät itseään ja kurssitarjontaansa. Tämä voisi parantaa opiskelijoiden muiden osastojen tuntemusta ja esittäytymispäivän suunnittelu voisi lisäksi luoda entistä tiiviimpää ryhmähenkeä ja parantaa yhteistyötä osastojen välillä. Tällä hetkellä median osaston ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilla on viikon kestävä perehdyttämisjakso ennen varsinaisten opintojen alkua. Myös muilla osastoilla voisi olla samanlainen jakso, ja tietyt viikolle kuuluvat tilaisuudet voitaisiin pitää yhteisinä. Tällöin osastojen ja koulutusohjelmien pitäisi toimia yhdessä, mikä voisi toimia laajemmankin yhteistyön alkuunpanijana. On kuitenkin tärkeää säilyttää osa perehdyttämisjaksosta osasto- tai koulutusohjelmakohtaisena, jotta opiskelijat saavat tietoa juuri oman osastonsa ja koulutusohjelmansa käytännöistä. Samantyyppinen yhden päivän tiedotus- ja keskustelutilaisuus, joka järjestetään median osastolla vanhemmille vuosikursseille, voisi olla hyödyllinen muillakin osastoilla. Siten opiskelijat saisivat tärkeimmät ajankohtaiset tiedot opinnoistaan heti, mikä helpottaisi orientoitumista lukukauden alkamiseen. 4.5 Tiedotus Tiedotuskanavat ja tietolähteet Median osastolla käytetään monia eri kanavia tiedotukseen ja niiden käyttö vaihtelee koulutusohjelmasta ja opettajasta riippuen. Opinto-ohjaaja totesi, että hänen täytyy ohjata Kohde: Arcada 15

19 kurssien tietoja kaipaavat opettajien luo, koska nämä itse päättävät, miten tiedotuksen hoitavat. Hän ei itsekään vielä yli puolitoista vuotta talossa työskenneltyään ole varma, milloin mitäkin tiedotuskanavaa pitäisi käyttää. Tiedotuskanavina median osastolla käytetään vuosikurssien mukaisia sähköpostilistoja, erilaisia keskustelutilaisuuksia, henkilökohtaista sähköpostia, opiskelijoiden omia sosiaalisia verkostoja sekä jonkin verran myös uutisryhmiä. Uutisryhmiä eivät kuitenkaan etenkään mediakulttuurin opiskelijat ole tottuneet käyttämään, sillä niitä käytetään pelkästään yleisiin opiskeluun liittymättömiin tiedotuksiin. Opiskelijoiden tärkeimpiä tiedonlähteitä ovat toiset opiskelijat. Myös jotkut opettajat käyttävät omilla kursseillaan yhtä opiskelijaa yhteyshenkilönä itsensä ja opiskelijoiden välillä. Yhteyshenkilön välityksellä he sitten tiedottavat kurssiin liittyvistä asioista, mutta toisaalta vastuun tiedon perillemenosta ei pitäisi olla yhden opiskelijan varassa. Myös opiskelijoiden ainejärjestöillä on roolinsa opintoihin vaikuttamisessa; niiden kautta kulkee osa oppimateriaalista ja niiden edustajia on oppilaitoksen päätöksenteon eri asteilla. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille tarjotaan myös apua ainejärjestön järjestämien opiskelijatutorien avulla. He perehdyttävät uusia opiskelijoita opiskeluun ja opiskelijaelämään Arcadassa, mutta toiminta rajoittuu ensimmäiselle vuosikurssille. Opintojen alussa tiedotetaan paljon ensimmäisen perehdyttämisviikon aikana, mutta opiskelijat kokevat että heille tulee liian paljon ja nopeasti uutta tietoa. Vanhemmille vuosikursseille lukukausien alussa järjestettävässä yhden päivän tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa käydään läpi esimerkiksi opintojen rakenteeseen liittyviä muutoksia. Muuten näistä muutoksista tiedotetaan vain satunnaisesti, eikä niistä välttämättä tiedetä opintotoimistossakaan. Opintoohjaaja toivookin, että osastot ja koulutusohjelmat tekisivät enemmän yhteistyötä opintotoimiston kanssa. Vuosikurssipohjaisia sähköpostilistoja käytetään paljon kursseihin ja muihin opintoasioihin liittyvään tiedotukseen. Ongelmana ovat ne opiskelijat, jotka eivät noudata virallisen vuosikurssinsa lukujärjestystä, vaan valitsevat kurssinsa yksilöllisesti. Tällaisia opiskelijoita on loppujen lopuksi varsin paljon ja he joutuvat itse hakemaan tietoja kursseista eri tiedotuskanavien kautta tai ilmoittautumaan eri postituslistoille. Jotkut opettajat pitävät myös Kohde: Arcada 16

20 kurssipohjaisia sähköpostilistoja, jolloin erikoistapauksetkin voidaan ottaa huomioon, mutta tämä on täysin opettajien omasta aktiivisuudesta kiinni. Suuri osa opettajista käyttää mieluimmin perinteistä ilmoitustaulua tiedottamiseen. Kurssitiedotuksen voisi siirtää pois vuosikurssien sähköpostitiedotuksesta esimerkiksi luomalla kurssikohtaisia sähköpostilistoja - riippuen tietysti siitä, miten opettajat asian päättävät. Jos sähköpostilistan luominen on opettajille vaikeaa, voitaisiin avuksi ottaa jokin apuväline (vertaa kohta 4.6, opettajien työkalupakki ). Opintojen aloitusvuoden mukainen ajattelutapa (katso kohta 4.2) olisi yhtenäistettävä eli sitä olisi käytettävä koko Arcadassa. Se ei poistaisi ns. väliinputoajien eli opinnoissa hitaammin edenneiden tai taukoa pitäneiden kohtaamia ongelmia, mutta toisaalta se auttaisi heitäkin hahmottamaan opintokokonaisuutta. Nämä väliinputoajat, jotka suorittavat kahden eri vuosikurssin kursseja samanaikaisesti, voisivat pyytää opettajia tai muuta henkilökuntaa lisäämään heidän nimensä jollekin muullekin kuin heidän aloitusvuotensa mukaiselle sähköpostilistalle. Internet ja intranet Arcadan verkkosivuja on juuri muutettu ja uudet verkkosivut on suunnattu lähinnä kouluun hakeutuville opiskelijoille eivätkä ne huomioi koululla jo opiskelevien tarpeita riittävästi. Monet haastatellut opiskelijat kertoivatkin hakevansa tietoa omista kursseistaan Arcadan hakukoneen avulla. Verkkosivuilta löytyvät koulutusohjelmien tutkintorakenteiden uusimmat kuvaukset, mutta opiskelijat valittavat, että heidän seuraamiaan vanhoja kuvauksia ei ole saatavilla. Myös kaikkien kurssien kuvauksien pitäisi olla Internetissä, mutta monet opettajat eivät ole täyttäneet tai päivittäneet niitä. Käytännössä opettajat eivät ole saaneet koulutusta kurssikuvauksia automaattisesti tuottavien lomakkeiden täytössä (näitä lomakkeita voitaisiin myös kehittää, vertaa kohta 4.3). Kurssien aikatauluja ei yleensä löydy verkosta, vaan ainoastaan mallilukujärjestyksestä. Internetissä oleva tieto tulisi keskittää paitsi osastoittain, myös koko Arcadan tasolla. Esimerkiksi osaston verkkosivuilla pitäisi vähintään olla lista olemassa olevista kursseista, jotta opiskelijan ei tarvitse tietää kurssin nimeä löytääkseen tietoa siitä (kuten nykyään Arcadan hakukonetta käytettäessä). Lista helpottaisi myös valinnaisten kurssien löytämistä ja valitsemista. Kohde: Arcada 17

21 Pääsy muidenkin osastojen tietoihin on oltava mahdollisimman helppoa, erityisesti valinnaisten ja kielten kurssien osalta. Tämä tulisi kuitenkin koordinoida koko Arcadan tasolla. Olisi myös tutkittava, mitä kanavia pitkin tieto kulkee eri osastoilla. Jos Internetiä ei käytetä kaikilla osastoilla, esimerkiksi kurssilistat voisivat olla nähtävillä myös osastojen kanslioissa tai opintoneuvojien toimistoissa. Arcadalla on käytössään myös intranet, mutta siellä sijaitsevien tietojen käyttö on opiskelijoille hankalampaa, koska niihin ei pääse käsiksi kotoa. Siksi olisi opiskelijoille helpompaa, jos opettajat laittaisivat kurssimateriaalin intranetin sijaan Internetiin, josta opiskelijat voisivat käydä hakemassa sen salasanan avulla. Intranet on erillinen opiskelijoille ja opettajille, ja nykyisessä toimipaikassa on kaksi erillistä verkkoa tätä varten. Opettajien intranetissä on mahdollista täyttää kurssikuvauslomakkeita myös toisten opettajien kursseja koskevia tietoja. Opiskelijoille intranet ei heidän mielestään tarjoa mitään kovinkaan hyödyllistä; he voivat halutessaan esimerkiksi julkaista osan kotisivuistaan vain intranetin puolella. Lisäksi heillä on Unix- tai Linux-pohjainen työtila käytettävissään. 4.6 Opettajien tehtävät Opetuskäytännöt ja kurssijärjestelyt vaihtelevat nykyisin suuresti opettajasta riippuen. Tähän on osasyynä myös se, että jopa puolet median osaston opettajista opettaa vain sivutoimisesti tuntiopettajina. Opettajakunta saattaa vaihtua paljonkin vuosittain, eikä uusia opettajia perehdytetä systemaattisesti Arcadan käytäntöihin. Oman opetustoimintansa sekä koulutusohjelman suunnittelun ja hallinnoinnin lisäksi ohjelmavastaavat joutuvatkin opastamaan ulkopuolelta tulevia tuntiopettajia. Median osastolla ei ole lainkaan toimistohenkilökuntaa, joten hallinnolliset asiat vievät aikaa ohjelmavastaavien muulta työltä. Opettajan rooli ja velvollisuudet olisikin tärkeää määritellä yksiselitteisesti ja kertoa uusille opettajille työhön kuuluvat tehtävät. Tiedot voitaisiin julkaista esimerkiksi Arcadan verkkosivuilla ja antaa uusille opettajille kirjallisena. Tiedoista pitäisi tulla ilmi ainakin vaatimukset siitä, miten opettajan kuuluu olla tavoitettavissa ja miten kurssin tiedotus voidaan hoitaa sekä mihin kurssijärjestelyjä koskevista muutoksista tiedotetaan. Lisäksi tuntiopettajille tulee tehdä selväksi tenttien ja harjoitustöiden arvosteluun liittyvät säännöt: mihin mennessä arvostelu pitää julkaista ja missä sekä kuinka pitkään tentit ja harjoitustyöt täytyy säilyttää. Kohde: Arcada 18

22 Arcadan tulisi myös järjestää varastotilat arkistoitaville tenteille, sillä tuntiopettajilta ei voida edellyttää, että he säilyttäisivät niitä kuukausikaupalla esimerkiksi omissa työtiloissaan. Kurssin hallinnointia voitaisiin helpottaa opettajien osalta, jotta he pystyisivät huolehtimaan kurssitiedotuksesta vaivattomammin. Esimerkiksi kurssikohtaisten sähköpostilistojen tekemistä varten voitaisiin ottaa käyttöön yksinkertainen lomakepohja, jonka opettajat saisivat Arcadan verkkosivuilta. Tällaista palvelua voitaisiin laajentaa eräänlaiseksi opettajien työkalupakiksi, johon jokainen opettaja voisi lisätä löytämiään välineitä, tekemiään ohjeita tai Internetlinkkejä. Opettajakunnan yhteistyötä voitaisiin yrittää kehittää muutenkin esimerkiksi keskustelufoorumien kautta. Ne voisivat olla säännöllisiä tapaamisia, johon koko henkilöstö olisi tervetullut. Näissä tilaisuuksissa opettajat voisivat vaihtaa kokemuksia, jolloin hyviksi todetut käytännöt kenties leviäisivät opettajalta ja osastolta toiselle. Erityisesti tuntiopettajat, joilla ei yleensä ole takanaan kasvatustieteellistä koulutusta, voisivat kaivata ohjausta hyvien opetusmenetelmien löytämisessä. Omien opetustaitojen kehittäminen olisi varmaan käytännönläheisempää ja kenties mielekkäämpää, jos ammatti- ja tuntiopettajat pystyisivät järjestämään pienimuotoisia kursseja tai kehityspäiviä yhdessä. Myös opettajien, osastojen ja koulutusohjelmien yhteistyötä opintotoimiston kanssa tulisi kehittää. Tällä hetkellä opinto-ohjaajat eivät saa ajankohtaista tietoa koulutusohjelmien sisältöä ja rakennetta koskevista muutoksista. Mikäli osastoille tai koulutusohjelmiin tulee omia opintoneuvojia, on tärkeää, että he ovat tiiviissä yhteistyössä opintotoimiston kanssa ja että työnjako opintoneuvojien ja opintotoimiston välillä on selvä. 4.7 Työelämäyhteydet Ammattikorkeakoulun pitäisi tarjota työelämän tarpeita vastaavaa käytännönläheistä koulutusta. Opintoihin kuuluukin 20 opintoviikkoa työharjoittelua. Tällä hetkellä median osasto ei kuitenkaan tarjoa opiskelijoilleen apua harjoittelupaikkojen hakemiseen ja vain vähän kontakteja työelämään. Monelta opiskelijalta puuttuukin työharjoittelu, vaikka opinnot ovat jo loppusuoralla. Arcadalla on keskitetty työfoorumiksi nimitetty palvelu, jonka tehtävänä on välittää työ- ja harjoittelupaikkoja opiskelijoille. Se tarjoaa kuitenkin vain harvoin sopivaa media-alan työtä, eivätkä opiskelijat kokeneet saavansa siitä apua. Arcada tarjoaa myös keskitettyä uraneuvontaa ja Kohde: Arcada 19

23 ohjeita työnhakuun, mutta opiskelijat eivät tunne näitä palveluja. Palvelut ovat median opiskelijoiden kannalta myös hankalasti tavoitettavissa, koska uraohjaaja käy Tapiolassa vain joitakin kertoja vuodessa eikä välttämättä kykene opastamaan juuri media-alan paikkojen hakemisessa. Arcadassa on myös alkanut mentorointiohjelma, mutta kukaan haastattelemistamme opiskelijoista ei ollut osallistunut siihen, joten ohjelma on ilmeisesti vielä melko tuntematon opiskelijoille. Opiskelijat toivovat, että alan yrityksiin järjestettäisiin enemmän vierailuja ja että niiden kanssa tehtäisiin enemmän yhteistyötä esimerkiksi harjoitustöiden yhteydessä. Eräs opiskelija totesi opiskelun parhaita puolia olevan kolmannen vuoden kurssin, jolla vihdoin päästään toteuttamaan projektia todellisen asiakkaan kanssa. Ammattikorkeakoulun valmistaessa opiskelijoita työelämään tällainen yhteystyö olisi todella tärkeää. Onkin yllättävää, ettei opettajien kontakteja työelämään käytetä hyväksi. Toisaalta mediakulttuurin ohjelmavastaavan mielestä opiskelijoita ei pitäisi auttaa liikaa, jotta he ymmärtäisivät, kuinka vaikeaa työpaikan löytäminen alalta on. Arcadan yhteydet työelämään eivät ole niin kiinteät kuin ammattikorkeakoululla tehtäväänsä nähden voisi olla. Opettajien työelämäkontakteja voitaisiin hyödyntää siten, että ne tukisivat opiskelijoita niin opinnoissa kuin harjoittelussakin. Opintoihin pitäisi sisällyttää enemmän alan yrityksille tehtäviä harjoitustöitä. Näin opiskelijat saisivat ensimmäisen kosketuksensa työelämään ja alan yrityksiin jo ennen varsinaista työharjoittelua. Yritysten edustajia olisi saatava myös osallistumaan opetukseen, esimerkiksi siten, että he pitäisivät luentoja johonkin aihepiiriin tai omaan yritykseensä tai toimialaansa liittyen. Tällaisia esitelmiä voitaisiin järjestää myös kaikille koulutusohjelman tai osaston opiskelijoille yhteisesti. Myös opettajien osaaminen ja ammattitaito tulisi saada nykyistä paremmin opiskelijoiden käyttöön. Vahvasti työelämässä toimivilla opettajilla on usein kaksi erillistä roolia, opettajan ja ammattiosaajan rooli. Tämä ei aina ole tarkoituksenmukaista opiskelijan ammatti-identiteetin kehittymisen kannalta, koska opiskelija kaipaa juuri työelämän kokemuksia, esimerkkejä ja malleja. Jos kaikki opettajat tiedostaisivat tämän, heidän asenteensa ehkä muuttuisi siten, että heidän osaamisensa hyödyntäisi paremmin opiskelijoita. Kohde: Arcada 20