Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "www.tkk.fi www.oulu.fi www.helsinki.fi"

Transkriptio

1 VUONNA 2007 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN RAHOITETTAVAKSI ESITETTÄVÄT HANKKEET 1 JATKUVAT TUTKIMUSHANKKEET Hankkeen nimi Hankkeen vastuutaho Tavoitteet/keskeinen sisältö Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuskäytäntöjen esteet ja niiden toimiviksi havaitut ratkaisut (2006) Dnro 4757/504/2005 Pohjoiset kylät - maaseudun paikallinen tieto resurssina kylien omaehtoiselle toiminnalle ja kyläkaavoituksen kehittämiselle ( ) Dnro 5097/504/2005 Maatilojen monialaistumisen ja yrittäjämäisen toimijuuden vuorovaikutukselliset edellytykset Dnro 1668/504/2005 TKK, YTK Rauno Sairinen ja Kaisa Schmidt- Thomé p Oulun yliopisto Toivo Muilu ja Mari Riipinen (08) Helsingin yliopisto, sosiaalipsykologian laitos Jarkko Pyysiäinen p Hankkeessa tutkitaan maaseudun ja kaupunkien välistä vuorovaikutuspolitiikkaa. Tavoitteena on tuoda esiin merkittävimmiksi koettuja vuorovaikutuspoliittisia esteitä ja niiden toimiviksi havaittuja hallinnollisia ratkaisutapoja. Väitöskirjatyön tavoitteena on Nellimin tapaustutkimus -kohdekylän kautta valoittaa ulkoisten muutosvoimien (mm. globalisaation ja ympäristömuutosten) ja sisäisten ristiriitapaineiden vaikutuksia ja kylän selviytymiskeinoja. Hanke on jatkoa tutkimukselle, jonka taustalla on ollut kuntien elinkeinopolitiikan, maatalouspolitiikan ja maaseutuyrittäjyyden toimintaympäristön integroimisen tarve harvaan asutuilla alueilla. Monialaiset maatilat ovat yksi keino, jolla harvaan asutun alueen aluetalouden verkkoa voidaan pitää yllä ja tihentää. Tässä väitöskirjatutkimuksessa paneudutaan näihin kysymyksiin erittelemällä maatilojen monialaistumiseen ja yrittäjyyden edistämiseen osallistuvien toimijaryhmien orientaatioita ja keskinäistä vuorovaikutusta sekä sosiaalista havaitsemista. Tutkimustietoa tarvitaan maatilojen monialaistumista ja sen toimeenpanon tapoja kohtaan kohdistetuista odotuksista.

2 2 Maatilat maaseudun palvelutoiminnassa (MAPA) ( ) Drno 5053/504/2005 Palvelut maaseudulla ja syrjäisillä PALMA Drno 4661/504/2004 Maisematyyppien luokittelu metsämaisemanhoidon työvälineenä ( ) Drno 4653/504/2005 Kaksoiskuntalaisuus: tarve ja vaikutukset ( ) Drno 4658/504/2005 Yhteen itäsuomalaisittain - tutkimus kuntaliitosprosesseista maaseutualueiden ja niiden asukkaiden näkökulmasta Drno 4490/504/2004 Turun kauppakorkeakoulu, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Markku Wilenius ja Anna Kirveennummi p Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus ja aluekehitys Andra Aldea-Partanen ProAgria, Kainuun maa- ja kotitalousnaiset Minna Komulainen Lapin yliopisto, kauppatieteiden ja matkailun laitos Seppo Aho Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Mikko Kumpulainen Tutkimusongelmana on selvittää, millaisia liiketoimintamahdollisuuksia maatiloilla on tuottaa palveluita, joissa maatilaa resurssina ja maatilatoimintoja hyödynnetään uudella tavalla hoiva-, ympäristökasvatus- tai kulttuuripalvelujen tuotannossa ja mitkä yhteiskunnalliset reunaehdot yhtäältä rajaavat ja toisaalta tukevat toimialan kehitystä. On osa MTT:n aiheeseen liittyvää tutkimuskokonaisuutta: This project aims at identifying the ways in which the rural development is shaped as a result of multiple factors acting in Kainuu: Kainuu selfgovernment experiment, Local development projects, International projects targeting rural and regional development, Isolated labour market influencing the provision of services and goods. Väitöskirjatyön tavoitteena on laatia maisematyyppien luokittelu metsämaiseman hoidon työvälineeksi. Hankkeen tavoitteena on etsiä erilaisia vaihtoehtoja kakkosasukkaiden aseman selkiyttämiseen sekä tutkia tarvetta ja mahdollisuuksia niiden toteuttamiseen. Vuoden 2005 alussa toteutettiin kymmenen uutta kuntaliitosta, joista kolmessa tapauksessa itäsuomalaiseen kaupunkikeskukseen (Joensuu, Kuopio ja Varkaus) liitettiin laajoja maaseutualueita. Maaseutualueiden asukkaiden (ja yhdistysten) huoli liitoksen seurauksista on ollut varsin ilmeinen. Tämän tutkimusprojektin lähtökohtana on ollut kuntaliitosten vaikutusten arviointi ja analyysi nimenomaan liitosprosessien johtamisen, sopimisen ja kokemisen kautta.

3 3 JATKUVAT KEHITTÄMISHANKKEET Hankkeen nimi Hankkeen vastuutaho Tavoitteet/keskeinen sisältö Seudulliset yrityspalvelut - hanke ( ) Dnro 4296/505/2001 Matkailun valtakunnallinen kehittäminen maaseudulla ( ) Dnro 4696/505/97 Suomen Kuntaliitto Keijo Sahrman p , Jarkko Huovinen p , jarkko.huovinen@kuntaliitto.fi Maaseutumatkailun teemaryhmä (YTR); Pohjois-Karjalan AMK; Raija Wirekoski p raija.wirekoski@ncp.fi, Lasse Neuvonen (vast.joht.) Hankkeen tavoitteena on parantaa yrityspalveluiden tasoa ja saatavuutta tehostamalla valtion alueorganisaatioiden, kuntien, neuvontaorganisaatioiden ja yksityisten yrityspalveluyritysten resurssien hyödyntämistä yritysneuvonnassa ja kehittämispalveluissa. Projekti kehittää seudullisten yrityspalvelujen toimintaa osana Yritys-Suomi kokonaisuutta toimii valtakunnallisesti edistäen yllä mainittujen tavoitteiden saavuttamista seuraavilla seutujen hyödynnettävissä olevilla toimenpiteillä: 1) tukee seutuistamista ja välittää tietoa seudulliset yrityspalvelut -toimintamalleista 2) konsultoi seudullisten yrityspalvelupisteiden perustamisessa ja kehittämisessä, 3) järjestää koulutusta seutupisteiden henkilöstölle, 4) tukee seutuja asiakaspalautteen keräämisessä ja toiminnan kehittämisessä, 5) kehittää välineitä ja toimintamalleja tiedonkulun nopeuttamiseksi, 6) luo yhtenäistä sopimuspohjaa toiminnalle, 7) edistää yritysneuvonnan yhteisten työkalujen käyttöönottoa, 8) tiedottaa hankkeen toiminnasta, tuloksista ja parhaista käytännöistä, 9) luo edellytyksiä vähimmäispalveluiden pysyvälle rahoitukselle. Teemaryhmän tehtävät: kotimaan markkinoinnin ja myynnin kehittäminen kansallisesti, maaseutumatkailun kehittämiskysymyksiä ja niistä erityisesti kotimaan markkinointiin ja myyntiin liittyvää yhteistyötä pohtivan kansallisen neuvottelukunnan toiminnan työn käynnistäminen ja vahvistaminen, aktiviteetti- ja teematuotteiden kehittäminen ja kokoaminen kansallisella tasolla sekä valtakunnallisten matkailun laadunhallintajärjestelmien yhteen sovittaminen.

4 4 Ruoka-Suomi -työryhmän toiminta vuonna 2007 Dnro 4223/505/2006 Villin Pohjolan kutsu II ( ) Drno 4570/505/2004 Turun yliopisto Täydennyskoulutus-keskus; Kari Seppälä ja Heidi Valtari p Metsähallitus Villi Pohjola Pekka Turunen puh Ruoka-Suomi -teemaryhmän tehtävät ovat: oallistua kansallisen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman valmistelu- ja toimeenpanotyöhön erityisesti pk-elintarvikeyrittäjyyden osiossa, seurata ja osallistua pkelintarvikeyrittäjyyden edunvalvontaan ja tarvittaessa nostaa asioita kansalliseen keskusteluun. Toimenpiteitä kohdistetaan mm. julkisen hankinnan säädöksiin sekä seurataan vähittäiskaupan hankinta- ja logistiikkakysymyksiä, edistää maaseudun pientä ja keskisuurta elintarvikeyrittäjyyttä verkottamalla alan toimijoita kuten hankevetäjiä, neuvonta-, koulutus- ym. kehittäjätahoja, vahvistamalla toimijoiden osaamista, aktivoimalla yrittäjyyttä sekä antamalla eväitä erityisesti alkuyrittäjyyteen, suunnitella ja toteuttaa laajahkoja (esim. valtakunnallisia) eri toimijoiden yhteisiä kehittämistoimenpiteitä, vaikuttaa elintarvikeyrittäjyyteen liittyvän lainsäädännön ja viranomaisohjeistuksen kehittymiseen mm. tekemällä aloitteita sekä nostaa esille pkelintarvikeyrittäjyyteen liittyviä asioita tarvittaessa, osallistua alueellisten elintarvikestrategioiden ja -ohjelmien laadintaan ja toteuttamiseen, toteuttaa ja kehittää pk-elintarvikeyrittäjyyteen liittyvää tilastointia, toteuttaa elintarvikeyrittäjyyteen ja elintarvikealan kehittämityöhön liittyvää tiedotusta, antaa lausuntoja valtakunnallista maaseudun tutkimusja kehittämishankerahoitusta hakeneista elintarvikealan kehittämishankeehdotuksista sekä osallistua tulevan maaseutuverkoston toimintaan tarkemmin sovittavalla tavalla. Kumppanuusverkoston ja yhteistyöverkostojen luominen Villin Pohjolan, matkailuyrittäjien sekä matkatoimistojen/ matkanjärjestäjien välille luonto- ja erämatkailupalvelujen tuottamiseksi kotimaisille asiakkaille sekä Skandinavian, Venäjän ja Keski-Euroopan keskeisille markkina-alueille.

5 5 Maisemanhoitoyrittäjyydestä elinkeino (2006) Drno 4534/505/2005 PuuSuomi -laatuohjelma ( ) Drno 4750/505/2005 Kulttuuri maaseudun mahdollisuutena Dnro 4114/505/2001 Maa- ja kotitalousnaisten keskus Hannele Partanen Keski-Suomen metsäkeskus/puusuomilaatuohjelma Pekka Salonen Kulttuuriteemaryhmä c/o Opetusministeriö Johanna Laukkanen Pirkko Liisi Kuhmonen p (vast. joht.) Päätavoitteena on kehittää maisemanhoitoyrittäjyyttä elinkeinona. Kehittäminen tehdään selvittämällä maisemanhoitoyrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä, kehittämällä hoidon laatua sekä tiedottamalla ja kouluttamalla valtakunnallisesti ja alueellisesti. Hankkeessa tehdään haastatteluja, joissa määritellään kustannustasoja ja hinnoitteluperusteita. Hankkeessa kehitetään maisemanhoitotyön laatuun ja hoitokriteereihin liittyviä asioita yhteistyössä viheralan sekä muiden asiakasryhmien kanssa. Yhteistyössä alueellisten hankkeiden kanssa selvitetään yrittämiseen liittyviä ongelmakohtia. Laatuohjelman tehtävänä on tukea ja ohjata valtakunnallista puutuotealan kehittäjäverkostoa ja parantaa sen työn vaikuttavuutta. Kulttuuriteemaryhmän tehtävänä on tehdä maaseudun kulttuurin kehittämistyötä koskevia aloitteita, toimia neljännen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman ja alueiden kehittämislain erityisohjelman linjausten mukaisesti sekä seurata ohjelmiin sisältyvien kulttuuriosioiden ja toimenpiteiden toteutumista ja toteuttaa toimintasuunnitelmassa esitetyt hankkeet, edistää kulttuuriohjelman laajojen kehittämisen teemojen sekä toimenpidekokonaisuuksien toteuttamista, toteuttaa, seurata ja arvioida kulttuuriohjelman toimenpiteitä alueellisesti maaseudulla, edistää maaseudun kulttuuritoimijoiden verkostoitumista kulttuurifoorumitoiminnalla, julkaista selvityksiä hyvistä toimintamalleista sekä hyödyntää kulttuuria ja maaseutua koskevien tutkimusten ja selvitysten tuloksia tiedottamalla niistä toimijaverkoille

6 6 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Naisteemaryhmä Dnro 5209/505/98 Maaseudun hoivapalvelujen teemaryhmä Dnro 4863/505/2003 Metsämaiseman vuokraus ja sen paikallinen soveltaminen ( ) Drno 4766/505/2005 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Naisteemaryhmä c/o sisäasiainministeriö Kaisa-Leena Lintilä, Annanari Asikainen p STAKES, Riitta Haverinen ja Sanna-Mari Lyytinen, p Metsätalouden kehittämiskeskus Jouko Kostamo ja Airi Matila p Teemaryhmän tehtävänä on edistää naisten osallistumista maaseutu- ja aluepolitiikassa valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti. Teemaryhmä julkaisee Naisuutiset-lehteä (4 numeroa/vuosi) ja maaseudun naisista kertovia tutkimuksia, järjestää koulutustilaisuuksia ja tapahtumia sekä välittää tietoa verkostonsa ja internet-sivujen kautta. Edistämme maaseudun naisten yrittäjyyttä, työ- ja toimeentulomahdollisuuksia sekä naisten valtaistamista. Teemaryhmän tehtävät ovat: tekee aloitteita maaseudun hyvinvoinnin edistämiseksi ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi, edistää neljännen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toteutumista hyvinvointia ja hyvinvointipalveluja koskevissa toimenpide-ehdotuksissa, seuraa kunta- ja palvelurakennehankkeen etenemistä sekä vaikuttaa kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeessa valittuun toimintamalliin siten, että se tuo aluenäkökulmaa hankkeen toteuttamiseen, vaikuttaa siihen, että kuntaja palvelurakenneuudistuksessa valitussa mallissa hyvinvointipalvelut pyritään organisoimaan mahdollisimman lähellä niiden tarvitsijoita, edistää monipuolisen tuottajaverkoston syntymistä hyvinvointipalveluihin sekä selvittää miten muissa Euroopan maaseutuvaltaisissa maissa maaseudun hyvinvointipalveluja organisoidaan sekä selvittää voidaanko näitä toimintatapoja siirtää Suomeen. Projektin tavoitteet vuonna 2007: - tunnistaa valtakunnalliset sopijaosapuolet ja heidän tarpeensa ja mahdollisuutensa sopimusmenettelyyn - laatia metsämaiseman vuokrauksen yleiset periaatteet - kehittää paikallistasoon soveltuva maisemavuokrausmenettely työvaiheineen - sisällyttää sopimukseen myös metsän käyttöön liittyviä mahdollisuuksia - testata neuvottelu- ja sopimusmenettelyn soveltaminen, pilottialueena on Laitilan Untamalan kylä

7 7 Maaseudun uusi aika -lehti Dnro 3840/505/2001 Maaseutuasumisen teemaryhmän toiminnan verkostoituminen ( ) Drno 4751/505/2005 Harvaan asuttujen alueiden teemaryhmä Drno 5017/505/2004 Maaseudun uusi aika yhdistys Torsti Hyyryläinen Maarit Sireni Suomen Kotiseutuliitto Markku Tanner ja Mia Saloranta p SM AHO Marja Taskinen p Monitieteisen maaseutututkimuksen ja maaseutupolitiikan aikakauslehden toimittaminen. Teemaryhmän tehtäviä ovat: kansalaisten asumisodotuksia tukevan kunnan kaavoitus- ja rakennuslupakäytännön kehittäminen, maaseudun infrastruktuurikysymysten (tiet, viemärit, vesihuolto, energiahuolto, tietoliikenne) ajankohtaisratkaisujen kehittäminen, erityisesti uusien säännösten mukaisten jätevesijärjestelmien rakentaminen sekä tehokkaiden tietoliikenneyhteyksien pystyttäminen kyliin, maallemuuton edistäminen ja sen esteiden poistaminen, vuokra- ja ensiasuntojen lisääminen maaseudulla ja vähän käytettyjen tai tyhjillään olevien kiinteistöjen saattaminen asumiskäyttöön, työmatkaliikenteen järjestelyt ja verotuskysymykset, maaseutuasumisen ekologisuuden ja energiatehokkuuden edistäminen mm hanketoiminnan avulla sekä asuntorahoitus ja asumisen tuet maaseudun näkökulmasta. Teemaryhmän toiminnallinen kärki kohdistuu EU:n tulevan peruskirjan määrittelemän harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuuden säilyttämiseen unohtamatta perinteistä syrjäisen/harvaan asutun maaseudun edunvalvontaa. Teemaryhmä kuvaa harvaan asuttujen alueiden muutosprosessia, tekee ennakointia ja hakee haasteelliseen toimintaympäristöön uusia mahdollisuuksia. Toiminta tukee alueellista kehittämistyötä hakemalla innovatiivisia avauksia ja uusia painopisteitä. Huomio kiinnitetään sekä harvaan asuttujen alueiden asukkaisiin että yrityksiin. Uudessa maaseutuohjelmassa olevien harvaan asuttua maaseutua koskevien tavoitteiden tehokas edistäminen kuuluu myös teemaryhmän tehtäviin. Näitä ovat erityisesti mikroyritysten ja työn kehittämiseen, peruspalveluiden uudelleenorganisointiin sekä tie- ja tietoliikenteeseen liittyvät esitykset.

8 8 AITTA Ajankohtainen maaseutumakasiini -ohjelma Drno 568/505/2004 Kansalaistoimijoiden ja julkisen sektorin yhteistyön ja työnjaon kehittäminen maaseutuoloissa Dnro 4972/505/2005 Kylä- ja paikallistoiminnan kansallisen ja kansainvälisen verkottumisen vahvistaminen rakennemuutoksessa ( ) Drno 4747/505/2005 Viestintä Helapress Oy Heikki Koskela p Suomen Nuorisoseurojen Liitto ry. Ritva Pihlaja Syty ry Tuomas Perheentupa Maaseutuaiheisten dokumenttien tuottaminen ja kuvaaminen valtakunnalliseen tv-jakeluun. Kansalaisjärjestöjen yhteisen työryhmän tehtävät: Seurata palvelujen rakenneuudistusta ja määrittää kansalaisjärjestöille luontevasti kuuluvat tehtävät ja ne tehtävät, jotka ehkä jäävät kunnilta ja yrityksiltä pois, koota ja levittää palvelujen järjestämisen hyviä käytäntöjä maaseutuolosuhteissa, tehdä paikalliseen palvelujen järjestämiseen liittyviä ehdotuksia koskivat ne sitten toimijoiden yhteistyötä, toimintamalleja, verotusta tai kilpailusäädöksiä, rakentaa uusia työtapoja julkisen vallan, yritystoiminnan ja kansalaistoimijoiden välille ja kehittää palvelutuotteita kansalaisjärjestöille väliin jäävien tehtävien hoitamiseksi sekä arvioida kustannuksia ja rahoitustapoja. Hankkeen tavoitteita ovat paikallistoimijoiden viestinnän ja tiedonkulun tehostaminen (verkkosivujen kautta tapahtuva yhteistyön tiivistäminen, puhelinneuvonta paikallistoimijoiden tueksi); paikallistoimintaa harjoittavien kansallisten järjestöjen toiminnallisen yhteistyön ja verkostoitumisen tiivistäminen; paikallistoiminnan voimavarojen kokoaminen järjestäytymällä uudelleen maakunta- tasolla; kansainvälisen paikallistoimijoiden verkoston vahvistaminen European Rural Alliancen sekä myös pohjoismaisen yhteistyön kautta.

9 9 UUDET TUTKIMUSHANKKEET Hankkeen nimi Hankkeen vastuutaho Tavoitteet/keskeinen sisältö Kylä kaupungissa (07-10) 4474/504/2006 Politiikan muutoksen vaikutukset alueisiin sekä maaseutuväestöön (Vaihe II) (07) 4623/504/2004 Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos, Anneli Pohjola Ja Arja Kilpeläinen p Aluekehityssäätiö/Suomen Aluetutkimus FAR Reijo Keränen ja Timo Tiainen p Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietämystä kylien asemasta muuttuvassa kuntarakenteessa, kylän ja keskusalueen suhteen muotoutumisesta sekä kylien elämisen mahdollisuuksien tuottamisessa kuntaliitoksen yhteydessä. Tutkimustehtävät ovat 1.Miten turvata kyläläisten osallisuus muuttuvassa kunta-organisaatiossa 2.Miten kyläyhteisöjen ja kyläläisten sekä kuntakeskuksien toimijoiden suhde rakentuu kuntaliitoksen yhteydessä. 3. Ovatko kyläläiset mukana palveluiden muotoutumisen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Millaisia johtopäätöksiä voidaan tehdä eri politiikkalohkojen vaikutuksista maaseudun väestöön yksilötasolla? Miten nämä tulisi ottaa huomioon toimenpiteiden muotoilussa ja miten muita yhteiskunnan toimenpiteitä (esimerkiksi sosiaaliturva, muut kehittämiskeinot) tulisi suunnata ottaen huomioon havaitut vaikutukset eri alueilla ja väestöryhmissä. Konkreettisilla tutkimustuloksilla on ja tulee olla merkitystä valtakunnallisesti sekä maatalouden tulo- ja tukipolitiikan että maaseutupolitiikan kehittämisessä sekä suunnittelun että päätöksenteon näkökulmasta. Valtakunnan tasolla muutosten ymmärtämiseksi tarvitaan tietoa alue- ja maatalous-/seutu-ulottuvuudella ja erityisesti yksilötasolla, jotta vaikutusten tutkimuksellisia tuloksia voidaan paremmin soveltaa maaseutupoliittisessa päätöksenteossa.

10 10 Palkkatyön hajauttamisen mallit maaseudun työmarkkinoiden monipuolistajana. Resurssikeskusten merkitys maaseudun naisten yrittäjyyden ja työllisyyden tukemisessa (07-09) 4388/504/2006 Herukka- ja omenaraakaaineiden vaikutus tilaviinituotteiden prosessoitavuuteen ja laatuun (07-09) 4535/504/2006 Maaseudun pk-yritysten oppimis- ja innovaatioprosessin tukeminen - esimerkkinä bioenergia-ala Suomessa ja Brasiliassa (07-08) 4478/504/2006 Vaasan yliopisto, Levón-Instituutti, Hannu Katajamäki ja Kari Leinamo p Joensuun yliopisto, Yhteiskuntapolitiikan Oppiaine Silva Tedre ja Sirpa Varis p Hämeen Ammatillisen Korkeakoulutuksen Kuntayhtymä, Kaarina Hänninen Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti, Seinäjoki, Sami Kurki ja Marco Querol p Kussakin pääteemassa selvitetään kirjallisuustarkastelun ja hankeaineiston kokoamisen kautta kyseisen työn hajauttamisen muodon olemassaolo, laajuus ja kehitysvaiheet Suomessa. Tämän jälkeen jokaisesta teemasta poimitaan yksittäisiä esimerkkejä lähempään tarkasteluun. Teeman toteutumista, onnistumisen tai epäonnistumisen syitä sekä toimenpiteiden aikaansaamia vaikutuksia tarkastellaan eri toimijoiden kanssa tehtävillä haastatteluilla. Tutkimuksessa tarkastellaan eurooppalaisen resurssikeskusverkoston sekä Pohjois-Karjalan Karellikeskuksen merkitystä maaseudun naisten yritystoiminnan ja työllisyyden tukemisessa. Eurooppalaista resurssikeskusverkostoa tarkastellaan kansainvälisessä Winnet - hankkeessa tuotetun aineiston avulla. Hankkeessa olivat Suomesta mukana Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan Karellikeskus. Hankkeen tavoitteena on saada uutta, tilaviinitoimintaa kehittävää tutkimustietoa eri raaka-aineiden vaikutuksista valmistusprosessiin sekä lopullisiin tuotteisiin. Tavoitteena on löytää sopivimmat raaka-aineet eri tuotteiden valmistukseen ja lajikkeet, joiden avulla tilaviinituotteisiin saadaan parhaimmat aistinvaraiset ominaisuudet. Alkavan väitöskirjatyön tavoitteena on tuottaa tietoa yritysten luontaisista oppimistavoista asiantuntijapalveluiden ja osaamisen siirtoa kehittävien toimintamallien suunnitteluun. Tutkimuksessa on Suomen vertailumaana Brasilia.

11 11 Karma-tutkimusohjelman synteesi- ja koordinointihanke (07-09) 4475/504/2006 Uuspaikallisuus ja paikan kertomuksellinen jännite - kuusi maaseutukylää Suomessa ja Skotlannissa (07) 4340/504/2006 Vuosina päättyneiden YTRhankkeiden arviointi (07) 4387/504/2006 Maaseudun harvuus ja väljyys: miten niitä tulkitaan ja miten ne ovat yhdistettävissä kehittämistoiminnassa? (07-09) 4414/504/2006 Helsingin yliopisto, Ruralia- Instituutti, Torsti Hyyryläinen ja Vesa Rouhiainen p Chydenius-Instituutti, Kokkolan Yliopistokeskus Kari Ilmonen ja Ilkka Luoto p Vaasan yliopisto, Levón-Instituutti Jouko Havunen ja Arttu Vainio p Joensuun yliopisto, maantieteen oppiaineryhmä Maarit Sireni p KARMA-tutkimusohjelman koordinointi; KARMAssa on useita alahankkeita, joissa tarkastellaan maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta sekä erityisesti kuntaliitosprosessien vaikutuksia. Alahankkeiden rahoitus ei tule tästä hankkeesta. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on etsiä teoreettista ymmärrystä sekä empiiristä evidenssiä uuspaikallisuudeksi kutsuttavalle arvomuutokselle, jonka maantieteellistä ilmentymää maaseudun menestyvät kylät edustavat. Tarkoituksena on tutkia sellaisia maaseudun pieniä paikkoja, joiden vahvuus perustuu paikan ja yhteisön yhdessä muodostamaan vetovoimaan. Työ on jatkoa vuosien YTR-rahoitteisten hankkeiden arvioinnille, joka toteutettiin samalla tutkijaryhmällä vuonna 2006 (YTRjulkaisu 4/2006; Vainio, Löytty, Mäntylä). Työn tavoitteena on selvittää, ovatko hankkeet vastanneet niille asetettuja tavoitteita (toteutustapa), millaisia tuloksia niiden avulla on saavutettu (laatu ja määrä) ja onko hankkeessa toteutettua toimintaa jatkettu tai muuten hyödynnetty hankkeiden päättymisen jälkeen (pysyvyys). Lisäksi tarkastellaan YTRrahoituksen toimivuutta hanketoimijoiden näkökulmasta. Kustakin hankkeesta muodostetaan hyvä yleiskuva, jonka pohjalta lukija voi perehtyä hanketyössä saatuihin kokemuksiin ja hanketyön tuloksiin. Tavoitteena on analysoida ensiksi käsitteellisesti sitä, millä perusteilla maaseudun aluerakenne esitetään joko maaseudun kehittämisen esteenä tai resurssina ja miten nämä argumentit liittyvät toisiinsa. Toiseksi analysoidaan empiirisesti sitä, miten maaseudun aluerakenteen harvuus ja väljyys esitetään keskeisissä aluerakenteen suunnitteluasiakirjoissa eri aluetasoilla sekä miten maaseudun kehittämisen kannalta keskeiset toimijat tulkitsevat näitä kahta argumentaatiolinjaa. Kolmanneksi tavoitteena on tuoda näiden käsitteellisten ja empiiristen analyysien tulokset keskusteltaviksi ja käytettäviksi maaseudun kehittämistyössä.

12 12 OECD:n Suomen maaseutupolitiikan maatutkinta (07-08) 4432/504/2006 Maatalouden ja maaseudun kehittämistukien alueellinen kohdentuminen maaseudulle (07-08) 3540/504/2006 Maaseutualueiden sopeutuminen uuteen EUohjelmakauteen (07-08) 4413/504/2006 Kokemuksista strategioita - Maaseutupolitiikan rakenteet ja toimet Suomessa (07-08) 4476/504/2006 Maa- ja metsätalousministeriö, maatalousosasto, MaTu Esko Juvonen ja Laura Jänis ja Hanna- Mari Kuhmonen p / Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Hilkka Vihinen ja Olli Voutilainen p Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Toivo Muilu ja Pirjo Onkalo p Helsingin yliopisto, Ruralia- Instituutti, Pirjo Siiskonen ja Eero Uusitalo p OECD esitti mielenkiintonsa laatia uusi maatutkinta Suomen maaseutupolitiikasta. Aikaisempi maatutkinta laadittiin vuonna 1994, ja se oli ensimmäinen maatutkinta, jonka OECD teki jäsenvaltionsa maaseutupolitiikasta. Tutkinnan päätavoitteina on 1) käydä läpi politiikan onnistumisia ja epäonnistumisia, ja antaa politiikkasuosituksia maaseutualueisiin vaikuttaviin sektoripolitiikkoihin ja integroituun maaseutupolitiikkaan, 2) selventää nykyistä T&K-politiikan hallintotapaa ja osoittaa muutosvaihtoehtoja, 3) arvioida elinkeinopolitiikkaa ja sen vaikutuksia maaseutupolitiikan kontekstissa erityisesti ydin- ja harvaan asutulla maaseudulla, sekä 4) kehittää elinkeinopolitiikkaa erityisesti ydinja harvaan asutulla maaseudulla sekä kehittää T&K-politiikan hallintotapaa muiden OECD-maiden kanssa tehtävän vertailun pohjalta. Tavoitteena on selvittää tila- ja kuntatasolla, mikä on maatalouden ja maaseudun kehityksen välinen suhde Suomessa. Väitöskirjatyön tavoitteena on osoittaa keskeiset maaseutualueita koskevat muutokset, joita siirtyminen uudelle EU-ohjelmakaudelle merkitsee, tutkia EU:n kehittämisohjelmien muotoilun ja toteuttamisen haasteita erityisesti seudullisella aluetasolla ja esittää maaseutupolitiikan suunnittelu-, valmistelu- ja toimeenpanovaiheen muutostarpeita erityisesti seututasolla. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida maaseutu-, alue- ja maatalouspolitiikan kansallisia, EU-perusteisia ja muita ohjelmia sekä niiden arviointeja että politiikan teemoihin liittyviä tutkimuksia.

13 13 UUDET KEHITTÄMISHANKKEET Hankkeen nimi Hankkeen vastuutaho Tavoitteet/keskeinen sisältö Maaseutu virkistyksen, levon ja rauhoittumisen tyyssijana - Maatiloille menestyvää hyvinvointipalveluyrittäjyyttä ( ) 4494/505/2006 Ympäristöyrittäjäverkostosta merkittävä elinkeino maaseudulle (07-09) 4480/505/2006 Pohjanmaan jokimetsuripalvelu - maisematyönvälityksen käynnistys (07) Maa- Ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto, MTK R.Y.; Markku Suojanen ja Kaarina Knuuti p Pyhäjärvi-Instituutti. Erkki Salomaa ja Mika Mäkelä p Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan Piiri Ry, Riina Ala- Risku p Tavoitteena saada selville maatalousyrittäjien halukkuutta, motiiveja, asenteita ja odotuksia hyvinvointialan yrittäjyyttä kohtaan, madaltaa ja valottaa tietä yrittäjäksi ryhtymisen alkutaipaleella, lisätä tietoutta alan yrittäjyydestä maaseudulla, mallintaa palvelujen tuotteistamisprosesseja, tiivistää yhteistyötä liittämällä mukaan klusteriajattelun näkökulmaa. Etsitään muualla käytössä olevia ympäristöyrittäjyys- ja toimintaympäristöratkaisuja sekä hyödynnetään niistä parhaita ja Suomessa sovellettavia ratkaisuja. Tuotteistetaan yritysten mahdollisuuksien ja asiakkaiden tarpeiden mukaisia ratkaisuja kolmessa alueellisesti ja elinkeinorakenteellisesti erityyppisessä maakunnassa. Tärkein tehtävä on tuottaa ekologisesti kestävää, kustannustehokasta, ammattitaitoista ja pitkäjänteistä maisemanhoitopalvelua. Saatetaan yhteen kysyntä ja tarjonta sekä etsitään ja neuvotellaan tarvittava rahoitus. Muita tavoitteita ovat maaseudun palvelusopimusmallin testaaminen, maaseudun viihtyisyyden ja houkuttelevuuden lisääminen, virkistysmahdollisuuksien lisääminen, perinnemaisemien ylläpito ja niittokulttuurin edistäminen. Jokimetsuripalvelu testaa ja kehitää uutta maaseudun palvelusopimusmallia (Lindqvist ja Rissanen 2004) ja Maisemanhoitoyrittäjän asiakasverkosto -tutkimusta (Partanen 2006).

14 14 Lämpöyrittäjän sopimusopas (07) 4435/505/2006 Kotimainen biodiesel maatiloilta markkinoille. (07-08) 4585/505/2006 Yrittäjyyden teemaryhmä ( ) 4544/505/2006 Luonnon monimuotoisuus maaseudun työnä, osaamisena ja tuotteena - Lumomaa. (07-08) 4384/505/2006 Työtehoseura Ry, Metsäosasto, Pekka Ripatti ja Seppo Tuomi p Teknologiakeskus Hermia Oy, Jussi Orhanen ja Mirva Seppänen p Suomen Jobs And Society Ry/Uusyrityskeskukset, Tuomo Haavisto ja Heikki Pietarinen p Metsänomistajien Liitto Länsi- Suomi Jukka Koivumäki ja Markus Nissinen p Hankkeessa laaditaan potentiaalisille lämpöyrittäjille, lämmönostajille ja neuvojille tarkoitettu opas, joka antaa perusteelliset tiedot lämpöyritystoiminnassa tarvittavista sopimuksista. Hankkeen tavoitteena on edistää maatiloilla tuotettavan biodieselin markkinoille tuloa parantamalla biodieselin laatua ja uskottavuutta liikennepolttoaineena, sekä lisäämällä biodieselin kysyntää. Teemaryhmätyön organisointi: Teemaryhmän ja siihen liittyvän verkoston kokoaminen, kokoukset ja tilaisuudet, sihteerin tehtävät ja tiedottaminen. Uusien yrittäjyyshankkeiden suunnittelu ja käynnistäminen erityisesti niillä toimialoilla ja yrittäjyyden uusien mahdollisuuksien aloilla joilla ei ole omaa teemaryhmää tai muuta edistämishanketta. 2) Poikkihallinnollisen ohjelman luominen: Tavoitteena on valmistella ja tuottaa ohjelma-asiakirja, jossa kuvataan toteuttamiskelpoisia tutkimus- ja kehittämishankkeita maaseudun yritystoiminnan uudenlaiseksi kehittämiseksi. Ohjelma on lähtökohtana tutkimushankkeille, kehittämishankkeille, uusien liiketoimintojen siirtopalveluille, koulutuspäiville ja kehittämisseminaareille. Erityisiä painoalueita ovat maaseudun mikroyritysten kehittämiseen liit-tyvät toimenpiteet uusien ja kasvavien liiketoiminta-alueiden osalta sekä palvelusektorin uusiutuminen ja kilpailukyvyn nostaminen. Toteutuksessa huomioidaan tutkimus, Yritys- Suomi-innovaatiopalvelut ja osaamiskeskusohjelmat, jotka kytketään vahvoiksi osiksi maa-seutuyrittäjyyden edistämistehtävään. Hankkeen tavoitteena on tehostaa alueellista työtä luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi, lisätä luonnonhoidon osaamista, arviointia ja aloitteellisuutta.

15 15 Luonnontuotealan teemaryhmä - verkostoyhteistyöstä ja hyvinvoinnista alan vahvuuksia. (07-10) 4412/505/2006 Luonto- ja maisemapalvelut - teemaryhmä - uusista palveluista ja toimintamalleista elinvoimaa maaseudulle. (07-09) 4411/505/2006 Puu polttoaineena, Trä som bränsle - päätöksentekijän viestinnän työkalut. (07) 4498/505/2006 Suomen yrttialan kehitys - yhteishanke. (07-09) 4406/505/2006 Helsingin yliopisto, Ruralia- Instituutti, Seinäjoki Juha Rutanen p Metsätalouden Kehittämiskeskus Tapio, Airi Matila Puuenergia Ry, Tage Fredriksson p Arktiset Aromit Ry Simo Moisio p Hankkeen tavoitteena on elinvoimaisen maaseutuyrittäjyyden edistämiseksi ja monipuolistamiseksi vahvistaa luonnontuotealan ja luontoyrittäjyyden kehittämisverkostoa, kehittää alan yrittäjyyttä, toimintaympäristöä ja kansainvälistymistä sekä toteuttaa alan viestintää. Hankkeen tavoitteena on työllisyyden ja elinvoimaisen maaseutuyrittäjyyden edistämiseksi koota luonto- ja maisemapalvelut -alaa toimialana, selvittää alan nykytilaa, kehittää alan yrittäjyyttä ja toimintaympäristöä sekä toteuttaa alan viestintää. Puuenergia ry teki 1997 ja 2002 Maaseudun kehittämisrahoilla esitteen "Puu polttoaineena - pääätöksen tekijän opas", jonka avulla kuntiin ja yrityksiin päin on tehty viestintä- ja neuvontatyötä puuenergia käytön lisäämiseksi. Pääkohderyhmänä oli ja on edelleen kunnalliset päätöksentekijät ja elinkeinoelämän vaikuttajat paikallistasolla. Tärkeimmät jakelukanat ovat olleet alan lehdet (Kunta-lehti, PuuEnergialehti liitteinä) ja maakunnissa toimivien energianeuvojat (pääasiallisesti metsäkeskuksissa ja mhy:ssä toimivat). Viimeksi painettiin ja (r). Nyt käytössä oleva esite ja kalvosarja on vanhentunut ja tulee uusia mahdollisimman nopeasti. Hanke pyrkii vahvistamaan sellaisen kehityksen syntymistä, jonka avulla yrttituotannosta voi tulla realistinen ja kannattava tuotantosuunta suomalaisella maaseudulla toimiville yrityksille. Hanke pyrkii vaikuttamaan keskitetysti yrttiraaka-aineiden ja yrttituotteiden laatuun ja saatavuuteen, parantamaan suomalaisten yrttien käyttömahdollisuuksa elintarvike-, kosmetiikka- ja luontaistuoteteollisuudessa sekä ammattikeittiöissä, luomaan kuvan Suomen yrttituotannosta suhteessa Eurooppaan ja maailmanmarkkinoihin, rohkaisemaan sisäsyntyistä tuotekehittelyä, lisäämään alojen välistä yhteistyötä. www. arctic-flavours.fi

16 16 Örtväxter på friland (Arbetsnamn) (07) 4547/505/2006 Maaseutumatkailun majoitustilojen luokitustoiminnan kehittäminen vastaamaan 2000-luvun tarpeita. Jatkohanke (07-08) 5046/505/2004 Julkaisu maaseudusta ja sukupuolesta. (07) 4446/505/2006 Svenska Lantbrukssällskapens Förbund, Irmelin Nyman p Pro Agria maaseutukeskusten liitto Hannu Heikkilä ja Tarja Jutila p Tampereen yliopisto, Naistutkimuksen Laitos, Hanna- Mari Ikonen Målsättningen är att projektet resulterar i en publikation med arbetsnamnet "Örtväxter på friland". Örtväxterna kan ge möjlighet till mycket varierande företagsamhet på landsbygden. Publikationen skall fungera som ett verktyg för att kunna uppnå lönsamhet på landsbygdsföretag. Publikationen kommer även att vara till nytta för 4H-ungdomar som bl.a. samlar örter i naturen och för personer med örter som hobby. Hankkeessa on tavoitteena; Lisätä maaseutumatkailuyrittäjien osaamista ja valmiuksia majoituspalvelujen kokonaislaadun kehittämiseen, kehittää ja lanseerata käyttöön yleisesti hyväksytty majoitustilojen yleisvaikutelman arviointiin soveltuva arviointimalli, kehittää luokitustietojen tallennusjärjestelmää. Toimenpiteet: Majoitustilojen yleisarviointimallin kehittäminen, testaaminen sekä oheisaineiston kokoaminen; Luokittelijoiden valmennus yleisvaikutelman arvioinnin käyttöön ottoon; Luokitustietojen tallennusjärjestelmän uusiminen; Tiedottaminen; Hallinnointi; Raportointi Tarkoituksena on tuottaa ajankohtainen kirja suomalaisesta maaseudusta keskittyen erilaisiin sukupuolikysymyksiin. Julkaisu sisältää sukupuolinäkökulmaisia artikkeleita työstä, ympäristösuhteesta, toiseudesta, yhteisöistä, vallasta, osallistumisesta ja tavoista olla nainen ja mies 2000-luvun suomalaisella maaseudulla. Kirjaa voidaan käyttää monitieteisenä oppikirjana yliopistotasolla ja kehittämistyössä. Se tukee sukupuolen huomioimista kehittämistyössä ja siten auttaa toteuttamaan laadukkaampia kehittämishankkeita. Kirja tarjoaa uusia näkökulmia myös kenelle tahansa nykymaaseudusta kiinnostuneelle. Julkaisua varten tuotetaan tilastoihin perustuva tarkastelu naisten ja miesten elinkeinoista ja elinolosuhteista maaseudulla. Muuten artikkelit ovat pääasiassa kvalitatiivista aineistoa (haastattelut, asiakirjat, visuaaliset aineistot) hyödyntäviä ja/tai teoreettisia. Analyysimenetelminä käytetään muun muassa sisällönanalyysiä, representaatioiden analyysiä ja narratiivista analyysiä.

17 17 Onni muuttaa maalle - maaseutuasuminen (07) 4390/505/2006 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän tiedotus (07) 4557/505/2006 Sopimuksellisuus ja välittäjäorganisaatiot paikalliseen toimintaan - Strategian ja toteuttamissuunnitelman koordinointi (07-08) 4455/505/2006 Maaseutualan tohtorikoulutuksen verkostoituminen (07-08) 4487/505/2006 Turun yliopisto, täydennyskoulutuskeskus Kari Seppälä Ja Kaija Roiha p Maa- ja metsätalousministeriö, maatalousosasto, MaTu Esko Juvonen p Vaasan yliopisto, Levón-Instituutti Eija Koski ja Petra Lindqvist p Helsingin yliopisto, Ruralia- Instituutti, Eeva Uusitalo p Tavoite Edistää maallemuuttoa Toteuttaa ja kehittää maaseutuasumisen yhteyshenkilöverkoston yhteisiä toimintoja ja näkyvyyttä. Kehittää ja markkinoida Onni muuttaa maalle hankkeen ja Maaseutuasumisen teemaryhmän yhteistä maallemuutto.info portaalia sekä sen sisältöä yhdessä Jobs and Societyn kanssa Toimia Maaseutuasumisen teemaryhmän toisena osa-aikaisena sihteerinä toteuttamalla teemaryhmän alueellista toimintaa. Tavoitteena on tehostaa maaseutupolitiikan työtä viestinnällisin keinoin ja lisätä maaseutupolitiikan työn tunnettuutta sidosryhmien, median ja suuren yleisön keskuudessa. Verkostomaisen toimintatavan vuoksi myös sisäisen viestinnän parantaminen on tavoitteena. Tavoitteena on laatia sopimuksellisuuden ja välittäjäorganisaatiotoiminnan valtakunnallinen strategia ja toimintasuunnitelma. Toimintamenetelmänä on bottom up -lähtöisesti koota maaseudun kehittäjien ääni siitä, mihin sopimuksellisuudella pyritään ja mikä on työnjako eri välittäjäorganisaatioiden kesken. Strategian ja toimintasuunnitelman laatimiseksi järjestetään 15 alueellista seminaaria (jokaisen TE-keskuksen alueella yksi seminaari), joissa järjestettävissä työpajoissa sopimuksellisuuden tavoitteet, välittäjäorganisaatioiden työnjako ja toiminnan resursointi pohditaan toimialakohtaisesti. Tavoitteet ovat: tiivistää maaseutualan tohtorikoulutettavien välisiä kontakteja, kartoittaa yliopistojen maaseutualan tutkimusryhmät ja tarjota niille yhteistoiminnan kenttä, tehdä maaseutututkimusta tunnetuksi tieteellisen toiminnan alueena, järjestää maaseutuaiheisia tutkijaseminaareja ja kansainvälisiä kesäkouluja, organisoida jatkoopiskelijoille mielekäs ja asiantuntevat tutkimusympäristö kehittämällä väitöskirjoille ohjausjärjestelmä, lisätä maaseutualan tieteellistä ja yleistajuista julkaisutoimintaa, kehittää Rural Studies verkkosivuja, lisätä yhteistyötä jatkokoulutus- ja tutkimusresurssien hankkimisessa maaseutualalle.

18 18 Paikallisten toimijaverkostojen luominen koulun maaseutulähtöisen ympäristökasvatuksen toimintamallin valtakunnalliseksi mallintamiseksi (07-08) 4464/505/2006 Maataloun emäntänä EU- Suomessa (dokumentti) (07) 4578/504/2006 Vihdin 4H-yhdistys, Mirva Lindfors p Ukraja Oy, Anssi Mänttäri p Paikallisten toimijaverkostojen luominen koulun maaseutulähtöisen ympäristökasvatuksen tueksi; mallin laajentaminen valtakunnallisesti hyödynnettäväksi. Samalla avautuu maaseudun yrittäjille sekä pientiloille uudenlaisia maaseutua elävöittäviä elinkeinomahdollisuuksia. Dokumentissa kuvataan pohjoiskarjalaisen maaseudun elämää EU- Suomessa naisten näkökulmasta katsottuna. Suomen liityttyä Euroopan Unioniin monet viljelijät ovat vaihtaneet joko ammattia tai tuotantosuuntaa ja/tai hankkineet lisää sivuelinkeinoja. Useimmiten nimenomaan naiset ovat kouluttautuneet uuteen ammattiin, mutta monet jatkavat myös maatalouden harjoittamista miehensä kanssa.

19 19 Maaseutuprofessuurit Maaseutututkimuksen professuuri ( ) Maaseutuprofessuuri: maaseutuyrittäjyyden professorin virka, maatalousmetsätieteellinen tdk ja taloustieteen laitos ( ) Maaseutututkimuksen professuuri (Joensuu) ( ) Maaseutututkimuksen professuurin määräaikainen virkasuhde (erityisalana kulttuuritutkimus) ( ) Maaseutututkimuksen professuuri (Rural Areas as economic and social platforms) ( ) Aluetieteen professori. Opetus- ja tutkimusalana maaseutupolitiikka ja maaseudun strateginen kehittäminen ( ) Professor i samhällvetenskap med inriktiningen rural forskning ( ) Helsingin yliopisto Ruralia-Instituutti Mikkeli Pirjo Siiskonen ja Leo Granberg Helsingin yliopisto taloustieteen laitos Markku Koskela ja Pekka Mäkinen Joensuun yliopisto Jarmo Kortelainen ja Markku Tykkyläinen Jyväskylän yliopisto Chydenius-Instituutti Mikko Viitasalo ja Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto taloustieteellinen tdk Hannu Niittykangas ja Tarja Niemelä (vv.; sijaisena Tuomas Kuhmonen) Vaasan yliopisto Ilpo Ojala ja Hannu Katajamäki Åbo Akademi Roger Broo ja Erland Eklund

VALTAKUNNALLISET MAASEUDUN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEET RAHOITUS VUONNA 2006

VALTAKUNNALLISET MAASEUDUN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEET RAHOITUS VUONNA 2006 Sivu 1/5 VALTAKUNNALLISET MAASEUDUN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEET RAHOITUS VUONNA 2006 Hankkeen nimi (kesto) Hakija ja yhteyshenkilö Jatkuvat kehittämishankkeet Matkailun valtakunnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Hankkeen nimi (kesto)

Hankkeen nimi (kesto) Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2003 rahoittamat valtakunnalliset maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeet Hankkeen nimi (kesto) Hakija JATKOHANKKEET Maaseutuvaihdon laajentaminen peruskoulujen

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Sirpa Karjalainen, ylitarkastaja, MMM. Markku Wulff, tulosaluejohtaja, AMK/Savonia. täydennyskoulutuskeskus

Sirpa Karjalainen, ylitarkastaja, MMM. Markku Wulff, tulosaluejohtaja, AMK/Savonia. täydennyskoulutuskeskus Alueellisen palvelutoiminnan edustajina: Tuija Helsky, projektijohtaja, LounaFood,Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Marko Jori, kehityspäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Marja-Leena Hirvonen, koulutusalavastaava,

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

VUONNA 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN RAHOITETTAVAKSI ESITETTÄVÄT HANKKEET JATKUVAT TUTKIMUSHANKKEET

VUONNA 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN RAHOITETTAVAKSI ESITETTÄVÄT HANKKEET JATKUVAT TUTKIMUSHANKKEET VUONNA 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN RAHOITETTAVAKSI ESITETTÄVÄT HANKKEET JATKUVAT TUTKIMUSHANKKEET Hankkeen nimi Hankkeen vastuutaho Tavoitteet/keskeinen sisältö Kylä kaupungissa Maaseudun harvuus

Lisätiedot

Taulukko. Vuoden 2015 hankehakuun saapuneet hakemukset ja käytettävissä olevat varat. Haettu Kokonaiskustannusarvio

Taulukko. Vuoden 2015 hankehakuun saapuneet hakemukset ja käytettävissä olevat varat. Haettu Kokonaiskustannusarvio 13.2. Yhteenveto maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR:n hankehakuun syksyllä 2014 saapuneista hakemuksista ja hankeryhmän rahoitusesityksistä vuodelle TEM ja MMM haut erikseen Valtakunnallisia maaseudun

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

MAASEUTUPOLITIIKAN NEUVOSTO ja sen laaja #maaseutupolitiikka

MAASEUTUPOLITIIKAN NEUVOSTO ja sen laaja #maaseutupolitiikka MAASEUTUPOLITIIKAN NEUVOSTO ja sen laaja verkosto @Maaseutupolitiikka #maaseutupolitiikka VUODESTA 1988 NYKYPÄIVÄÄN 1988-1991 Maaseudun kehittämisprojekti 1992-1994 Maaseutupolitiikan neuvottelukunta 1995-2015

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2005 rahoittamat valtakunnalliset maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeet

Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2005 rahoittamat valtakunnalliset maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeet Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2005 rahoittamat valtakunnalliset maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeet Hankkeen nimi (kesto) Hakija ja yhteyshenkilö JATKOHANKKEET kehittämishankkeet Maaseutumatkailun

Lisätiedot

Hankkeen nimi (kesto) yhteyshenkilö

Hankkeen nimi (kesto) yhteyshenkilö Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2004 rahoittamat valtakunnalliset maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeet Hankkeen nimi (kesto) Hakija ja yhteyshenkilö JATKOHANKKEET kehittämishankkeet Maaseutumatkailun

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014

Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014 Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014 VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ EDISTÄÄ KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄÄ YHTEISTYÖTÄ Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 tilannekatsaus valtakunnallista hankkeista ja koordinaatiohankkeista Maa ja metsätalousministeriö Valtakunnalliset maaseudun kehittämishankkeet Tavoitteena

Lisätiedot

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Energiatehokkuus: Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla - energiatehokkuuden koordinaatiohanke ProAgria Keskusten Liitto ry, Maarit Kari, maarit.kari@proagria.fi

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Yleistä maaseutuohjelmasta

Yleistä maaseutuohjelmasta Yleistä maaseutuohjelmasta -Hankehallinnointikoulutus 15.1.2018 Maria Konsin-Palva Uudenmaan maaseutuohjelmavastaava Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Hankehallinnointikoulutus 15.1. Leader-ryhmät ja ELY-keskukset

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

MAASEUDUN TULEVAISUUS

MAASEUDUN TULEVAISUUS Alue- ja kaupunkipolitiikan keskustelutilaisuus 21.4. 2017 MAASEUDUN TULEVAISUUS Christell Åström, pääsihteeri Maaseutupolitiikan neuvosto MANE TAUSTA 1995-2015 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1995-2015

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( )

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( ) Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 (28.11.2017) 1 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa.

Lisätiedot

SoteNavi. - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke 3/5/17

SoteNavi. - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke 3/5/17 SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke Rahoittaja Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Työllisyyden ja osaamisen edistämiseen sekä sosiaaliseen

Lisätiedot

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 Päivitetty 8.2.2019 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1 Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Suomen Kylätoiminta ry -> Keski-Suomen Kylät ry (19 kpl) - perustettu 1997 maakunnan

Lisätiedot

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Koordinaatiohanketilaisuus Maaseutuvirasto, Helsinki, 5.10.2015 Elina Vehmasto, Luke Natural Resources Institute Finland Valtakunnallinen Green Care Koordinaatiohanke

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2002 rahoittamat valtakunnalliset maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeet

Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2002 rahoittamat valtakunnalliset maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeet Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2002 rahoittamat valtakunnalliset maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeet JATKUVAT KEHITTÄMISHANKKEET nro Hankkeen nimi (kesto) TEEMA 1: Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Suomen metsäkeskuksen yritys- ja yhteisöasiakkuusohjelma Luomukeruun mahdollisuudet seminaari Lahdessa

Suomen metsäkeskuksen yritys- ja yhteisöasiakkuusohjelma Luomukeruun mahdollisuudet seminaari Lahdessa Suomen metsäkeskuksen yritys- ja yhteisöasiakkuusohjelma Luomukeruun mahdollisuudet seminaari Lahdessa 7.2.2018 Marko Ämmälä Miksi oma ohjelma yrityksille ja yhteisöille? Tehtävämme on metsiin perustuvien

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun. Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä Kaisa Äijö

MAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun. Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä Kaisa Äijö MAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä 22.11.2018 Kaisa Äijö ALY -palvelukokonaisuus Alueiden suunnittelu ja käyttö Liikenne Ympäristö Epävarmuudesta huolimatta muutosorganisaatiossa

Lisätiedot

AVAIMET YRITTÄJYYTEEN -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin

AVAIMET YRITTÄJYYTEEN -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin UUSIA YRITTÄJIÄ, YRITYSTEN KEHITTÄMISTÄ JA TÄHÄN LISÄOTSIKKO, Kuva: maaseutuverkosto; Contum O ja Jyrki Vesa -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin Hankkeen hallinnoija: ProAgria

Lisätiedot

Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA)

Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) Luonnontuotealan koordinaatiohanke Helsinki 5.10.2015, MMM Juha Rutanen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Seinäjoki Luonnontuoteala uudistuu:

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Uutta tietoa Green care hankkeista

Uutta tietoa Green care hankkeista Uutta tietoa Green care hankkeista YTR hankeseminaari, Hämeenlinna 13.4.2011 Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto katriina.soini@mtt.fi GC

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Kuvaus maaseutuohjelman yritystuen suuntaamisesta Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella

Kuvaus maaseutuohjelman yritystuen suuntaamisesta Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella 1.1.2017 Kuvaus maaseutuohjelman yritystuen suuntaamisesta 2014-2020 Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 mahdollistaa yritysten tukemista maaseudulla.

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Seutuseminaari 15.11.2012 Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Petri Jylhä Kaustisen seudun mahdollisuuksia Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan Maatilatalous, metsätalous, turkistalous, (bio)energia Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Turun yliopiston työelämäpalvelut 4.4.2017 Ylitarkastaja Anna Laiho, ympäristönsuojeluyksikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.4.2017 Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Alueellinen Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. Kouvolan seutu

Alueellinen Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. Kouvolan seutu Alueellinen Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO Kouvolan seutu Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 LIITE 1: KOKO:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 KOKO-alue: Kouvolan seutu (Kouvolan kaupunki ja Iitin

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025

Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025 Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025 Työryhmän toimeksianto 1. kartoittaa alueellisten ja paikallisten taide- ja kulttuuripalvelujen tuottamisen malleja ja tilaa maan erilaisilla

Lisätiedot

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Sisältö - Maaseutu2030 tulevaisuustyö - Yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan yhdeksän erityistavoitetta - Laajat toimenpiteet

Lisätiedot

Lähiruoan koordinaatiohanke

Lähiruoan koordinaatiohanke Lähiruoan koordinaatiohanke Yhdessä tehden parempiin tuloksiin Päivi Töyli Heidi Valtari paivi.toyli@utu.fi heidi.valtari@utu.fi 040 189 1929 0400 487 160 Turun yliopiston Brahea-keskus 15.11.2017 Yhdessä

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

KYLÄTOIMINNAN VÄLITAVOITTEET

KYLÄTOIMINNAN VÄLITAVOITTEET Kylätoiminnan neuvottelupäivät 19. - 20.5.2011 KYLÄTOIMINNAN VÄLITAVOITTEET 2011-2013 KYLÄTOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Kylätoiminnan päätavoitteena on maaseudun asukkaiden elinolosuhteiden parantaminen vahvistamalla

Lisätiedot

Kuopion maaseutuohjelma

Kuopion maaseutuohjelma Kuopion maaseutuohjelma Yhdistysten ja kaupungin yhteistyö strateginen yhteistyö (maaseutuohjelma) kumppanuusyhteistyö (sopimusyhteistyö kaupunki paikalliset yhdistykset palvelujen järjestämisestä) perusyhdistystoiminta

Lisätiedot

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 11.4.2008 Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Valtakunnalliset hankkeet ohjelmien toteuttamisen

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo

Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo 28.11.2018 Konsultaatiopalvelu Opetushallitus - Valteri Opetushallitus ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri ovat yhteistyössä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli. Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi. Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija

Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli. Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi. Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.11.2016 1 Miksi kotoutuminen on tärkeää? Laki kotoutumisen

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla -hankkeen tuloksia

Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla -hankkeen tuloksia Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla -hankkeen tuloksia, ympäristöministeriö 11.4.2018 Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivä, Helsinki Maakuntalaki HE 15/2017 2 luku

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

LEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA

LEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA LEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA 23.8.2019 Helsingin Sanomat 22.2.2019 MDI:N VÄESTÖENNUSTE 2040 OSALLISUUS HYVÄN ELÄMÄN EDELLYTYKSENÄ Paikallinen osallisuus Kyky panostaa yhteiseen

Lisätiedot

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017 Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017 Luonnos 9.3.2017 9.3.2017 1 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä

Lisätiedot

KeKo-kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen Syyskuu 2017 Mari Toivonen Hankepäällikkö

KeKo-kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen Syyskuu 2017 Mari Toivonen Hankepäällikkö KeKo-kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen 2017-2019 Syyskuu 2017 Mari Toivonen Hankepäällikkö Miksi? 2 Toimintaympäristön muutokset -> mm. maakuntauudistus, työvoimapalveluiden

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot