Järjestötutkimus Olli Kärkkäinen

Transkriptio

1 Järjestötutkimus 2009 Olli Kärkkäinen

2 SISÄLLYS 1. TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TOTEUTUS VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT TIEDONSAANTI YHDISTYKSESTÄ JA JÄSENYYS EDUNVALVONTA ONNISTUMINEN JÄRJESTÖNÄ TILAISUUDET YHTEENVETO... 13

3 3 1. Tutkimuksen tausta ja toteutus Valitettavan pieni osa nuorista lakimiehistä liittyy valmistuttuaan Nuoret Lakimiehet ry:een. Edunvalvonnan tehostamiseksi yhdistyksen tavoitteena on nostaa järjestäytymisastetta huomattavasti. Lisäksi yhdistys pyrkii luonnollisesti palvelemaan nykyisiä jäseniään mahdollisimman hyvin. Yhdistyksen hallitus saa sekä jäsenistöltä että etenkin jäsenkunnan ulkopuolelta valitettavan vähän palautetta yhdistyksen toiminnasta. Hallitus päätti toteuttaa tämän järjestötutkimuksen selvittääkseen, mitä mieltä nuoret lakimiehet yhdistyksen toiminnasta ovat ja mihin suuntaan yhdistystä tulisi heidän mielestään kehittää. Erityisesti tarkoitus oli selvittää, miksi suuri osa nuorista lakimiehistä ei ole liittynyt yhdistykseen. Selvitys toteutettiin joulukuun 2008 ja helmikuun 2009 välisenä aikana Internet-kyselynä Nuoret Lakimiehet ry:n kotisivuilla ja lähettämällä vastauslomake jäsenille myös jäsenlehden yhteydessä. Kehotus vastata Internet-kyselyyn lähetettiin sähköpostitse yhdistyksen sähköpostilistalle, jolla on yli 700 nuorta lakimiestä, sekä yli 1.300:lle edellisen viiden vuoden aikana valmistuneelle Suomen Lakimiesliiton jäsenelle. Kyselyyn saatiin yhteensä 103 vastausta, 45 jäseniltä ja 58 ei-jäseniltä. 2. Vastaajien taustatiedot Noin 98 % vastaajista oli alle 40-vuotiaita. Alle 30-vuotiaiden osuus oli selvästi suurempi ei-jäsenten kuin jäsenten ryhmässä. Naisia vastaajista oli jäsenten osalta lähes kaksi kolmasosaa ja ei-jäsenten osalta lähes kolme neljäsosaa. Merkittävin ero jäsenten ja ei-jäsenten välillä oli asuinpaikassa Pääkaupunkiseudulla asuu jäsenistä yli 90 %, mutta ei-jäsenistä alle puolet. Järjestäytymisasteen nostamisen kannalta Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat ovat siten merkittävä kohderyhmä. Toiseksi yleisin asuinpaikka molemmissa ryhmissä oli Varsinais-Suomi. Lähes kolme neljäsosaa jäsenistä työskenteli yksityisellä sektorilla, kun ei-jäsenet jakautuivat melko tasan yksityiselle ja julkiselle sektorille. Jäsenyyden houkuttelevuuteen julkisella sektorilla työskenteleville tulee siten panostaa.

4 Taulukko A: Taustatiedot Jäsenet Ei-jäsenet Ikä: alle 30 42,2 % Ikä: alle 30 62,1 % ,6 % ,2 % ,2 % ,7 % 50 tai yli 0,0 % 50 tai yli 0,0 % Sukupuoli: Nainen 64,4 % Sukupuoli: Nainen 74,1 % Mies 35,6 % Mies 25,9 % Asuinpaikka: Pääkaupunkiseutu 91,1 % Asuinpaikka: Pääkaupunkiseutu 46,6 % Varsinais-Suomi 4,4 % Varsinais-Suomi 17,2 % Muu Uusimaa 2,2 % Lappi 8,6 % Pirkanmaa 2,2 % Pirkanmaa 5,2 % Muu Uusimaa 3,4 % Pohjanmaa 3,4 % Pohjois-Savo 3,4 % Muut 12,1 % Työpaikka: Yksityinen sektori 73,3 % Työpaikka: Julkinen sektori 48,2 % Julkinen sektori 26,7 % Yksityinen sektori 46,4 % Yrittäjä 0,0 % Yrittäjä 1,8 % Opiskelija 0,0 % Opiskelija 1,8 % Muu 0,0 % Muu 1,8 %

5 5 3. Tiedonsaanti yhdistyksestä ja jäsenyys Kyselyn ensimmäisessä varsinaisessa osiossa selvitettiin nuorten lakimiesten tiedonsaantia yhdistyksestä silloin, kun he eivät ole olleet yhdistyksen jäseniä, sekä jäseneksi liittymisen tai liittymättä jättämisen syitä. Jäsenistä lähes kolme neljäsosaa oli ennen liittymistään kuullut yhdistyksestä tuttaviltaan. Toiseksi yleisin tietolähde olivat publiikit, joissa tietoa oli saanut yli puolet. Noin viidesosa oli saanut tietoa erilaisista tilaisuuksista tai yhdistyksen Internet-sivuilta. Yhdistyksen esitteeseen, jonka yliopistot ovat toimittaneet kaikille valmistuville vuodesta 2007 lähtien, oli ennen liittymistään tutustunut alle joka kymmenes. Myös ei-jäsenten osalta tuttavapiiri oli tärkein tietolähde, mutta tuttaviltaan yhdistyksestä oli kuullut noin kolme kertaa harvempi kuin jäsenten osalta. Ero kertoo tuttavapiirin merkityksestä jäseneksi liittymisessä. Myös publiikeista tietoa saaneiden osuus oli huomattavasti pienempi kuin jäseneksi liittyneillä, mikä liittynee ainakin osittain eroihin asuinpaikassa yhdistys esitellään säännönmukaisesti Helsingin kuukausittaisissa publiikeissa, mutta muissa tiedekunnissa ei ole samanlaista publiikkijärjestelmää. Ei-jäsenten osalta tietolähteinä korostuivat huomattavasti Lakimiesuutiset sekä sähköpostilista, jolle voi liittyä jäsenyydestä riippumatta. Näitä tiedotustapoja tulee siten painottaa ei-jäsenten huomiota tavoiteltaessa. Avoimissa vastauksissa tulivat esiin usein myös puskaradio, publiikit sekä opiskelijalehdet ja tapahtumat. Yhdistyksen esitteeseen oli tutustunut hieman useampi ei-jäsen kuin jäseneksi liittynyt, mikä selittynee ei-jäsenten nuoremmalla iällä. Selvästi yleisimmät syyt jäseneksi liittymiselle olivat kuuluminen viiteryhmän järjestöön ja vapaa-ajan tapahtumat. Samat asiat mainittiin ylivoimaisesti useimmin liittymisen syyksi myös avoimissa vastauksissa. Koulutuksen ja edunvalvonnan mainitsi liittymisen syyksi noin joka kolmas. Yleisin syy liittymättä jättämiselle oli tietämättömyys yhdistyksen olemassaolosta alle 60 % ei-jäsenistä oli ylipäänsä tietoisia yhdistyksestä. Vajaa kolmasosa katsoi, ettei jäsenyys tarjoa riittävästi vastinetta jäsenmaksulle. Avoimissa vastauksissa suurin osa ilmoitti jättäneensä liittymättä, koska ei vain ole saanut aikaiseksi liittyä tai ei ole kokenut liittymistä tarpeelliseksi. Yhdistyksen tulisi siten panostaa tiedotukseen, jäsenetujen kehittämiseen ja liittymisen helppouteen.

6 6 Taulukko B: Tiedonsaanti ja liittyminen Jäsenet Ei-jäsenet Mistä sait tietoa yhdistyksestä ennen liittymistäsi? Mistä olet saanut tietoa Nuorista Lakimiehistä, kun et ole ollut jäsen? Kuulin tutuilta 73,3 % Kuulin tutuilta 27,6 % Publiikki 53,3 % Lakimiesuutiset 27,6 % Nulan tilaisuus 22,2 % Sähköpostilista 22,4 % Nettisivut 22,2 % Publiikki 20,7 % Muu tapahtuma 17,8 % Nettisivut 15,5 % Lakimiesuutiset 13,3 % Esite 13,8 % Esite 8,9 % Muu tapahtuma 10,3 % Sähköpostilista 8,9 % Opiskelijalehti 5,2 % Jäsenlehti 6,7 % Nulan tilaisuus 3,4 % Opiskelijalehti 2,2 % Jäsenlehti 1,7 % Miksi liityit yhdistykseen? Miksi et ole liittynyt yhdistykseen / miksi erosit? Viiteryhmän järjestö 88,9 % En ole ollut tietoinen yhdistyksestä 41,4 % Vapaa-ajan tapahtumat 75,6 % En kokenut saavani jäsenmaksulle vastinetta 29,3 % Koulutukset / seminaarit 35,6 % Yhdistyksen toiminta ei kiinnosta minua 12,1 % Edunvalvonta 28,9 % Edunvalvonta ei vastaa omia etujani 6,9 % Jäsenlehti 13,3 % Yhdistyksen imago ei ole mielestäni hyvä 3,4 % Jäsenmaksu on liian suuri 1,7 %

7 7 4. Edunvalvonta Kyselyn toisessa osiossa selvitettiin vastaajien näkemyksiä ja toiveita liittyen yhdistyksen toimintaan nuorten lakimiesten edunvalvonnassa. Vastaajien arviot edunvalvonnan onnistumisesta eivät olleet kovin mairittelevat. Ainoastaan jäsenten arvio nuorten etujen valvomisesta Lakimiesliitossa, koulutuspoliittisesta vaikuttamisesta ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä ylsivät yli 3,0 pisteen keskiarvon (3,1 3,3) asteikolla 1-5. Arviot ammatillisesta edunvalvonnasta yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä oikeuspoliittisesta vaikuttamisesta olivat välillä 2,3 2,6. Ei-jäsenten arviot olivat kautta linjan huonompia pisteiden ollessa suhteellisen tasaisesti välillä 2,3 2,6. Toisaalta vain alle kolmasosa ei-jäsenistä osasi arvioida yhdistyksen edunvalvonnan onnistumista, kun jäsenten osalta arvionsa antoi selvästi yli puolet vastaajista. Sekä jäsenet että ei-jäsenet toivoivat yhdistykseltä merkittävää lisäpanostusta yksityisen ja julkisen sektorin ammatilliseen edunvalvontaan (pisteitä 1,0-1,3 asteikolla -2 2). Seuraavaksi eniten lisäpanostusta toivottiin nuorten edunvalvontaan Lakimiesliitossa ja koulutuspoliittiseen vaikuttamiseen (pisteitä 0,8-1,2). Myös oikeuspoliittiseen vaikuttamiseen ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen toivottiin lisäpanostusta, mutta niitä ei pidetty aivan yhtä tärkeinä kuin edellä mainittuja (pisteitä 0,4-0,6). Poikkeuksena tästä eijäsenet pitivät tasa-arvoon panostamista huomattavasti tärkeämpänä kuin jäsenet (1,0). Kaikki osiot huomioon ottaen vastaajat toivoivat eniten panostusta juuri edunvalvontaan. Tältä osin yhdistyksen toiminnassa on huomioitava paitsi itse edunvalvonnan hoitaminen, myös siitä tiedottaminen nuorille lakimiehille. Edunvalvontatoiminta ei saa jäädä näkymättömäksi puurtamiseksi erilaisissa elimissä.

8 Taulukko C: Edunvalvonnan onnistuminen ja siihen panostaminen 8 Kysytyt asiat: Ammatillinen edunvalvonta yksityisellä sektorilla; Ammatillinen edunvalvonta julkisella sektorilla; Nuorten lakimiesten etujen valvominen Lakimiesliitossa; Oikeuspoliittinen vaikuttaminen, Koulutuspoliittinen vaikuttaminen, Sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Prosenttiluvut kertovat kuinka suuri osa vastaajista on vastannut kysymykseen.

9 9 5. Onnistuminen järjestönä Kyselyn kolmannessa osiossa selvitettiin yhdistyksen hallintoon, avoimuuteen, tiedotukseen ja jäsenetuihin liittyviä asioita. Jäsenten arviot yhdistyksen onnistumisesta järjestönä olivat edunvalvontaa paremmat. Nuorten lakimiesten yhdyssiteenä toimiminen, hallituksen toiminnan näkyvyys, jäsenistön vaikutusmahdollisuudet, jäsenlehti sekä Internet-sivut ja sähköpostilista saivat kaikki 3,1 3,4 pistettä eli yli 3,0 pisteen keskiarvon. Yhdistystoiminnan normaaleista lainalaisuuksista poiketen tiedotus jäsenille arvostettiin muita tutkittuja seikkoja korkeammalle pisteiden ollessa 3,7. Muut jäsenedut saivat huomattavan huonon arvion 2,5 pisteellä. Jäsenetuihin tulee siten jatkossa panostaa merkittävästi. Kun jäsenillä vastausprosentti tässä osiossa oli hyvin suuri, ei-jäsenistä vain hyvin harva osasi arvioida yhdistyksen onnistumista järjestönä. Eniten vastauksia ja korkeimmat keskiarvot saatiin sähköpostilistasta ja Internet-sivuista, joilla kysely suoritettiin (3,1, 48 % vastasi), sekä nuorten lakimiesten yhdyssiteenä toimimisesta (2,8, 41 % vastasi). Yhdistyksen tarjoamia jäsenetuja eivät arvostaneet ei-jäsenetkään (2,1, 16 % vastasi). Tässäkin osiossa sekä jäsenet että ei-jäsenet toivoivat yhdistyksen panostavan enemmän kaikkiin kysyttyihin seikkoihin. Eniten lisäpanostusta toivottiin nuorten lakimiesten yhdyssiteenä toimimiseen (1,1 ja 1,3 asteikolla -2 2) ja muihin jäsenetuihin (1,1 ja 0,8). Myös Internet-sivujen kehittämistä pidettiin tärkeänä (0,8 ja 0,9). Muiden seikkojen kohdalla jäsenten pistekeskiarvo sijoittui välille 0,5-0,7.

10 Taulukko D: Onnistuminen järjestönä ja toimintaan panostaminen 10 Kysytyt asiat: Nuorten lakimiesten yhdyssiteenä toimiminen; Hallituksen toiminnan näkyvyys ja hallituksen tavoitettavuus; Jäsenistön vaikutusmahdollisuudet ja huomioon ottaminen; Tiedotus yhdistyksen jäsenille; Jäsenlehti; Internet-sivut ja sähköpostilista; Muut jäsenedut. Prosenttiluvut kertovat kuinka suuri osa vastaajista on vastannut kysymykseen.

11 6. Tilaisuudet 11 Viimeisessä osiossa selvitettiin vastaajien näkemyksiä erilaisista yhdistyksen toimintaan tällä hetkellä kuuluvista tilaisuuksista. Tästä osiosta yhdistys sai selvästi parhaat arvosanat. Erityisen korkeat pisteet jäseniltä saivat Kevätpurjehdus (4,3 asteikolla 1-5), viinikoulu ym. (4,2) ja pikkujoulut (4,1). Kaikkien muidenkin tilaisuuksien pisteet ylittivät 3,0 pisteen keskiarvon ja vapaa-ajan tilaisuuden kokonaisuutena saivat 3,6 pistettä. Niukimmin rajan ylittivät kvartaali-/kuukausikaljat (3,1) ja syysretki Nuuksioon, joka onkin jouduttu peruuttamaan parina edellisenä vuonna sääolojen vuoksi. Suurimman vastausprosentin saivat koulutustilaisuudet (71 %), pikkujoulut (64 %) ja Kevätpurjehdus (51 %), jotka ovatkin osallistujamäärältään yhdistyksen suurimpia vuosittaisia tapahtumia. Vähiten tunnettuja tapahtumia ovat jäsenistön keskuudessa Nuuksio (22 %) ja vuonna 2008 ensimmäisen kerran järjestetty kesäpäivä Pääkaupunkiseudun ulkopuolella (29 %). Ei-jäsenet tuntevat ilmeisesti yhdistyksen tilaisuuksia erittäin huonosti - vastausprosentti nousi yli 20:n ainoastaan koulutustilaisuuksien ja vapaa-ajan tapahtumien kokonaisuuden osalta. Pistekeskiarvot asettuivat 3,0 pisteen keskiarvon molemmille puolille. Vapaa-ajan tilaisuuksien keskiarvo oli tasan 3,0 ja koulutustilaisuuksien 2,7. Korkeimmat pisteet (3,3) sai kesäpäivä Pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Myös tilaisuuksien osalta sekä jäsenet että ei-jäsenet toivoivat yhdistykseltä lisäpanostusta kaikkeen, tosin vähemmän kuin muissa osioissa. Selvästi eniten yhdistyksen toivottaisiin panostavan koulutustilaisuuksiin, seminaareihin ja excursioihin (1,0 asteikolla -2 2). Sama toivomus toistui useimmin myös avoimissa vastauksissa. Koulutustilaisuudet ovatkin jääneet yhdistyksen toiminnassa viime vuosina melko vähälle huomiolle. Jäsenten toivelistalla olisi ennemminkin panostaminen vapaa-ajan tilaisuuksiin kokonaisuutena kuin johonkin tiettyyn, jo olemassa olevaan tapahtumaan. Avoimissa vastauksissa toivottiin erityisesti muuhun kuin alkoholiin liittyviä vapaaajantapahtumia. Ei-jäsenet toivoivat vapaa-ajan tilaisuuksista eniten lisäpanostusta kesäpäivään Pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja avoimissakin vastauksissa toistui usein toivomus Helsingin ulkopuolisen toiminnan lisäämisestä. Vähiten panostusta toivottiin kvartaali-/kuukausikaljoihin (0,0) ja rapujuhliin (0,2).

12 Taulukko E: Tilaisuudet Kysytyt asiat: Koulutustilaisuudet, seminaarit ja excursiot; Vapaa-ajan tilaisuudet kokonaisuutena; Kvartaali-/kuukausikaljat; Kevätpurjehdus; Kesäpäivä Pääkaupunkiseudun ulkopuolella; Rapujuhlat; Syysretki Nuuksioon; Pikkujoulut; Viinikoulu, viski-ilta etc. Prosenttiluvut kertovat kuinka suuri osa vastaajista on vastannut kysymykseen.

13 13 7. Yhteenveto Kyselyn perusteella Pääkaupunkiseudulla asuvat nuoret lakimiehet liittyvät yhdistyksen jäseneksi huomattavasti useammin kuin muualla Suomessa asuvat. Toiminnan puute Pääkaupunkiseudun ulkopuolella koetaan selvästi epäkohdaksi. Yhdistys näyttäisi houkuttelevan jäsenikseen enemmän yksityisellä kuin julkisella sektorilla työskenteleviä. Tuttavat ja publiikit ovat merkittävimmät liittymiseen vaikuttavat tietolähteet. Selvästi yleisimmät syyt jäseneksi liittymiselle ovat kuuluminen viiteryhmän järjestöön ja vapaa-ajan tapahtumat. Yleisimmät syyt liittymättä jättämiselle ovat tietämättömyys yhdistyksestä ja jäsenmaksulle saatavan vastineen riittämättömyys. Yhdistyksen tulisi panostaa tiedotukseen ja jäsenetujen kehittämiseen. Parhaita tiedotustapoja ei-jäsenille ovat puskaradion lisäksi Lakimiesuutiset, sähköpostilista sekä opiskelijalehdet ja tapahtumat. Jäsenten arviot yhdistyksen onnistumisesta järjestönä, erityisesti tiedotuksessa, olivat edunvalvontaa paremmat. Muiden jäsenetujen saama arvosana oli kuitenkin heikko ja niihin toivottiin panostettavan nuorten lakimiesten yhdyssiteenä toimimisen ohella. Parhaiten yhdistyksen arvioitiin onnistuneen erilaisten tilaisuuksien järjestämisessä. Eniten yhdistykseltä toivottaisiin lisäpanostusta koulutustilaisuuksiin, seminaareihin ja excursioihin. Vastaajat toivoivat lisää myös muita kuin alkoholiin liittyviä vapaa-ajantapahtumia ja ylipäänsä toimintaa muualla kuin Helsingissä. Kokonaisarvosanaksi kouluasteikolla 4-10 yhdistys sai jäseniltään 8,0 ja ei-jäseniltä 6,9. Parannettavaa toiminnassa on siis huomattavasti. Helsinki 8. huhtikuuta 2009 Kyselyn perusteella yhdistyksen edunvalvontaa ei pidetä kovin onnistuneena Sekä jäsenet että ei-jäsenet toivoivat yhdistykseltä merkittävää lisäpanostusta mm. yksityisen ja julkisen sektorin ammatilliseen edunvalvontaan. Olli Kärkkäinen