Menestyvät innovaatiot syntyvät arvoketjuissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Menestyvät innovaatiot syntyvät arvoketjuissa"

Transkriptio

1 Menestyvät innovaatiot syntyvät arvoketjuissa Ilmastovaikutukset ja ohjauskeinot kansainvälisessä vertailussa Osa 1 Osa 2 TEKNOLOGINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ POLIITTINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Toimijat ja toimijoiden aktiviteetit SOSIAALINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

2 Menestyvät innovaatiot syntyvät arvoketjuissa Ilmastovaikutukset ja ohjauskeinot kansainvälisessä vertailussa Osa 1 Teknologiaohjelmat ja ilmastonmuutos Tekesin teknologiaohjelmien merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa valikoitujen teknologiaohjelmien ja hankekokonaisuuksien valossa Mari Hjelt, Päivi Luoma, Jari Hiltunen ja Juha Vanhanen Osa 2 Ilmastomyönteisten teknologioiden kehityksen ja käyttöönoton edistäminen Kansainvälinen vertailu case-esimerkkien valossa Jari Hiltunen, Sanna Ahvenharju, Suvi Eskelinen ja Juha Vanhanen

3 Teknologiaohjelmat ja ilmastonmuutos Tekesin teknologiaohjelmien merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa valikoitujen teknologiaohjelmien ja hankekokonaisuuksien valossa Osa 1 Mari Hjelt, Päivi Luoma, Jari Hiltunen ja Juha Vanhanen TEKNOLOGINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Teknologiapolitiikka Kilpailevien teknologioiden hinta (olemassaolevat ja uudet) Resurssien ja pääomien niukkuus ja kohdentaminen T&K rahoitus Tutkimus SOSIAALINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Arvot ja asenteet Tietoisuus ja kiinnostus päästöjen vähentämiseen Toimijat ja toimijoiden aktiviteetit POLIITTINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kansainvälinen ilmastosopimus Kansallinen ilmastostrategia Tutkimus ja kehitystoiminta Taloudelliset ohjauskeinot Säädökset, määräykset, ohjeet Omaehtoiseen toimintaan kannustaminen Kioton joustomekanismien tarjoamat mahdollisuudet Muu kansallinen ympäristö- ja energiapolitiikka EU:n ympäristö-, energia- ja ilmastopolitiikka TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Sähkön hinta Polttoaineiden hinta ja saatavuus Talouden kasvu Energiankulutuksen kehitys Liiketoimintaympäristön rakenteelliset muutokset

4 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 35 teknologiaohjelmaa. Taitto: DTPage Oy

5 Esipuhe Ilmastonmuutoksen rajoittaminen on viimeisten kymmenen vuoden aikana noussut yhdeksi yhteiskunnan ja myös Suomen suureksi haasteeksi. Tämä näkyy myös Tekesin teknologiaohjelmatoiminnassa. Vaikkakin taloudelliset vaikutukset ovat olleet päätavoitteena on vähemmän ympäristöä kuormittavien teknologioiden kehittäminen otettu vahvemmin mukaan ohjelmien painopisteeksi. Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisessa teknologioilla ja teknologian kehityksellä on merkittävä rooli, erityisesti pitkällä aikajänteellä. Tästä syystä myös Tekesillä on selkeä rooli vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseen Suomessa ja viennin kautta kansainvälisesti. Tekesin tavoitteet ovat viimevuosina laajentuneet yritysten kilpailukyvystä yhteiskunnallisiin hyvinvointitavoitteisiin. Kestävä kehitys on noussut tavoitteeksi tuotantorakenteiden monipuolistamisen ja tuotannon sekä viennin kasvattamisen rinnalle. Tekesin tavoitteena on myös selvittää teknologiapanosten tulokset ja vaikutukset. Yhteiskunnallisten hyvinvointitavoitteiden saavuttamista on hankala mitata. Vaikutuksia on myös hankala arvottaa. Niitä ei voida mitata tulevana liikevaihtona eikä verrata yksiselitteisesti keskenään. Yhteiskunnan hyvinvointiin, erityisesti ilmastonmuutokseen, liittyviä tavoitteita leimaa myös pitkäjänteisyys. Se tuo arviointiin mukaan epävarmuutta vaikutusten realisoituessa vasta tulevaisuudessa. Teknologiaohjelmissa kehitetään teknologisia ratkaisuja. Teknologioiden käyttöönotto ja leviäminen tuottavat yhteiskunnalliset hyödyt joita tavoitellaan. Miten käyttökelpoisia teknologisia ratkaisuja ohjelmissa on tuotettu? Mitkä tekijät estävät ja mitkä edistävät ratkaisujen käyttöönottoa? Voidaanko teknologiaa kehittäessä jo edistää tulosten käyttöönottoa? Nämä kysymykset olivat tämän arviointitutkimuksen pääkysymykset. Arviointitutkimus päätettiin jakaa kahteen kokonaisuuteen. Ensimmäinen ja tässä raportoitu osa tarkastelee Tekesin teknologiaohjelmien merkitystä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa valikoitujen teknologiaohjelmien ja hankekokonaisuuksien valossa. Toinen osakokonaisuus (nk. kansainvälinen osio) pyrkii selvittää miten erilaiset poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset ja tekniset tekijät ovat vaikuttaneet case -tarkasteluun valittujen ilmastomyötäisten teknologioiden käyttöönottoon eri maissa. Tämä toinen osakokonaisuus valmistuu vuoden 2002 lopussa. Molempien osioiden perustella on tarkoitus vahvistaa jo tässä ensimmäisen osion raportissa esitettyjä johtopäätöksiä ja suosituksia Tekesille ja muille asianosaisille. Tämän lisäksi molempien osioiden sisällöstä ja havainnosta tehdään toimitettu versio joka on suunnattu laajemmalle yleisölle. Tämä kirja valmistuu vuoden 2003 alussa.

6 Arviointitutkimuksen tekijä oli Gaia Group Oy. Työn tukemiseksi asetettiin arvioinnin ohjausryhmä, johon kuuluivat Tekesistä Martti Äijälä, Jari Romanainen, Robin Gustafsson, Raija Pikku-Pyhältö, Sami Tuhkanen ja Eija Ahola sekä arvioinnin tekijät. Ohjausryhmäläiset ovat omalla näkemyksellään ja asiantuntemuksellaan tukeneet työtä hyvin aktiivisesti. Arvioinnin yhteydessä on järjestetty työseminaari joka haastoi laajan osallistujajoukon keskustelemaan kattavasti ohjelmatoiminnan vaikuttavuudesta. Arviointitutkimus on ollut kaikille arviointitutkimukseen osallistujille tiedonsiirto- ja oppimisprosessi. Arvioinnin tekijät ovat kirjallisen materiaalin pohjalta, kehitetyn vaikuttavuusmallin avulla, keskustelujen ja eri näkemysten perusteella tiivistäneet johtopäätökset ja suositukset tähän raporttiin. Haluamme kiittää kaikki arviointiprosessiin osallistuneita. Erityisesti Päivi Luoma, Mari Hjelt, Jari Hiltunen ja Juha Vanhanen ansaitsevat suuret kiitokset erittäin tasokkaasta ja näkemyksellisestä arviointitutkimusraportista sekä uuden menetelmän kehittämisestä vaikuttavuuden arvioimiseksi. Helsingissä syyskuussa 2002 Vaikuttavuusarviointi Tekes

7 Sisällysluettelo Esipuhe 1 Johdanto Taustaa Tavoitteet ja rajaukset Toteutus Raportin sisältö Teknologiat osana ilmastonmuutoksen torjuntaa Teknologioiden merkitys ilmastonmuutoksen kannalta Tekesin teknologiaohjelmat osana ilmastopolitiikkaa Vaikuttavuuden arviointi Vaikuttavuuspotentiaali Yleiskuva vaikuttavuuspotentiaalista Teknologiapotentiaali Toimijapotentiaali Vaikuttavuuden realisoituminen Yleiskuva vaikuttavuuden realisoitumisesta Toimijoiden aktiviteetit Aktiviteetteihin vaikuttavat tekijät Teknologiaohjelmien vaikuttavuuspotentiaali ilmastonmuutoksen torjunnassa Tekesin panostus ilmastonmuutoksen torjuntaan Tarkasteltujen teknologiaohjelmien kansallinen vaikuttavuuspotentiaali Tarkasteltujen teknologiaohjelmien globaali vaikuttavuuspotentiaali Kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen valikoiduissa hankekokonaisuuksissa Rakennusten energiankäyttö Pientalojen lämpöpumppujärjestelmät Ikkuna- ja lasirakenteet Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät Uudet energiateknologiat (aurinko ja tuuli) Aurinkojulkisivut Aurinkovetyjärjestelmät Arktinen tuulivoimateknologia...43

8 5.3 Energiantuotanto biopolttoaineilla Puupolttoaineiden tuotantotekniikka Biomassan jalostus Uudet poltto- ja kaasutustekniikat Yhteenveto vaikuttavuuden realisoitumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä Johtopäätökset ja suositukset Ohjelmien tavoitteiden asettaminen ja kohdentaminen Projektien valinta ja toteutus Teknologiaohjelmat ja muut ohjauskeinot...65 Lähteet...65 Liitteet 1. Sanasto Hankkeen ohjausryhmä Haastattelut ja työseminaarin osallistujat... 70

9 1 Johdanto 1.1 Taustaa Ilmastonmuutoksen rajoittaminen on suuri yhteiskunnallinen haaste. Viime vuosina käydyt kansainväliset neuvottelut ja tehdyt sopimukset ovat luoneet kansainvälistä pohjaa kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi. Suomen tavoitteena on rajoittaa ilmastonmuutosta aiheuttavien kasvihuonekaasujen päästöt vuoden 1990 tasolle tarkastelukaudella Tämä tavoite perustuu kansainväliseen ilmastosopimukseen liittyvään Kioton pöytäkirjaan 1. Siinä teollisuusmaat sitoutuivat vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä niin, että niiden päästöjen kokonaismäärä laskee vähintään 5,2 prosenttia vuoden 1990 päästöistä. EU on tehnyt sisäisen taakanjakosopimuksen, jonka mukaan Suomen on vähennettävä päästönsä vuoden 1990 tasolle. Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisessa teknologialla ja sen kehityksellä on pitkällä aikavälillä merkittävä rooli. Tästä syystä myös Tekes julkisena teknologiakehityksen tukijana, rahoittajana ja asiantuntijaorganisaationa vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseen Suomessa ja viennin kautta kansainvälisesti. Tekesin toiminnan tavoitteet ovat viimevuosina laajentuneet yritysten kilpailukyvyn kasvattamisesta tavoittelemaan laajemmin yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kasvua sisältäen kestävän kehityksen yhtenä kulmakivenä. Tekesin visiona on luoda edellytykset elinkeinoelämän kansainväliselle menestymiselle, vakaalle kasvulle ja kestävälle kehitykselle 2. Tärkeä osa Tekesin toimintaa ovat teknologiaohjelmat, joita käynnistetään Suomen elinkeinoelämälle ja tulevaisuudelle tärkeillä teknologia-alueilla. Vuosittain Tekes suuntaa noin puolet tutkimus- ja kehitysrahoituksestaan teknologiaohjelmien kautta. Niiden tarkoituksena on luoda osaamispohjaa yritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseen sekä vastata elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden tarpeisiin. Tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen lisäksi teknologiaohjelmilla on tarkoitus edistää verkottumista ja yritysten yhteistyötä keskenään sekä tutkimustahojen kanssa. Teknologiaohjelmat kestävät tyypillisesti 3 5 vuotta ja ovat laajuudeltaan noin miljoonaa euroa. Tietyillä ohjelma-alueilla, kuten energiantuotannon ja -käytön teknologioissa, ilmastonmuutoksen hidastamisesta on tullut yksi toimintaa ohjaava tekijä. Toistaiseksi ilmastonmuutoksen hidastaminen on tullut mukaan ohjelmiin vain yhtenä tavoitteena, jonka toivotaan olevan yhdenmukainen ohjelmien muiden tavoitteiden kanssa. Tulevaisuudessa yhä suurempi joukko sidosryhmiä on kiinnostunut Tekesin toiminnasta ja toiminnan vaikutuksista erityisesti yhteiskunnalliseen hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Tekesin omanakin tavoitteena on, että teknologiapanostusten vaikuttavuus pystytään osoittamaan ja viestimään sekä hyödyntämään tietoa vaikuttavuudesta oman toiminnan suunnittelussa. Yhteiskunnallisten hyvinvointitavoitteiden saavuttamista on hankala mitata niitä ei voida mitata tulevana liikevaihtona eikä verrata yksiselitteisesti keskenään. Yhteiskunnan hyvinvointiin, erityisesti ilmastonmuutokseen, liittyviä tavoitteita leimaa myös pitkäjänteisyys. Se tuo mukanaan arviointiin epävarmuutta vaikutusten realisoituessa vasta tulevaisuudessa. 1.2 Tavoitteet ja rajaukset Hankkeen tavoitteena on arvioida ilmastonmuutoksen kannalta keskeisten Tekesin teknologiaohjelmien vaikuttavuuspotentiaalia ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä vaikutusten realisoitumis

10 ta valikoitujen hankekokonaisuuksien avulla. Vaikutuspotentiaalilla tarkoitetaan mahdollisuutta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä joko Suomessa tai globaalisti. Vaikutusten realisoitumisella puolestaan tarkoitetaan konkreettisesti aikaansaatua kasvihuonekaasupäästöjen vähenemistä. Hankkeen tehtävänä on luoda viitekehys ohjelmien vaikuttavuuden arviointiin, arvioida ohjelmien vaikuttavuutta viitekehyksen avulla, tarkastella sitä, miten ilmastonmuutos on vaikuttanut ohjelmien tavoitteisiin ja toteutukseen, sekä tarkastella teknologiaohjelmien roolia osana ilmastopolitiikkaa. Arvioinnissa on rajauduttu vain niihin Tekesin teknologiaohjelmiin, joissa yhtenä ohjelmalle asetettuna tavoitteena tai ohjelman tuloksena on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Lisäksi arviointi on rajattu teknologioihin ja ohjelmiin, joiden vaikutus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen on välitön ja positiivinen. Tällaisia ovat erityisesti energiantuotantoon ja -käyttöön liittyvät ohjelmat. Arvioinnin ulkopuolelle on jäänyt suuri joukko teknologioita ja ohjelmia, joissa teknologioilla on positiivisia tai negatiivisia välillisiä vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin. Esimerkkeinä voidaan mainita teknologioiden käytön merkitys energiankulutuksen kasvussa tai energian ja raaka-aineiden käyttöä vähentävien teknologioiden kehittäminen. Arviointi on keskittynyt ilmastonmuutoksen torjuntaan eikä tarkastelun kohteena ole ollut muita vaikutuksia. Arvioinnin näkökulma on ensisijaisesti kansallinen. Tämä tarkoittaa keskittymistä kasvihuonekaasupäästöjen rajoitusmahdollisuuksiin Suomessa. Toissijaisesti on tarkasteltu ohjelmien globaalia vaikutusta ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Tämä vaikutus toteutuu lähinnä suomalaisen teknologian viennin kautta. Tässä arvioinnissa rajaudutaan vaikutusmekanismien ymmärtämiseen ja vaikutusten kvalitatiiviseen arviointiin. Vaikutusten realisoitumista on tarkasteltu hankekokonaisuuksien avulla, jotka sisältävät otoksen projekteja valikoiduista teknologiaohjelmista. Otoksen avulla on päästy pureutumaan konkreettisesti projektitasolle ja siten löytämään niitä tekijöitä, jotka ovat edistäneet tai estäneet positiivisten ilmastovaikutusten realisoitumista. Tehdyn otoksen perusteella ei pidä tehdä johtopäätöstä koko teknologiaohjelman vaikuttavuudesta. 1.3 Toteutus Hankkeen on toteuttanut Gaia Group Oy ja työtä on ohjannut Tekesin edustajista koostunut ohjausryhmä (ks. liite 2). Ohjausryhmä on asiantuntemuksellaan vaikuttanut työn suuntaamisen lisäksi myös arvioinnin viitekehyksen tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseen. Tiedonhankinnassa on hyödynnetty sekä kirjallista materiaalia että haastatteluja. Kirjallinen materiaali on sisältänyt sekä julkista että luottamuksellista ohjelma- ja projektimateriaalia. Lisäksi hankkeen puitteissa järjestettiin työseminaari, johon kutsuttiin tarkasteltujen ohjelmien kannalta keskeisiä Tekesin teknologiapäälliköitä, ulkopuolisia ohjelmapäälliköitä sekä Tekesin sidosryhmien edustajia. Lista haastatelluista henkilöistä ja työseminaarin osallistujista on esitetty liitteessä 3. Hankkeen tulokset ja johtopäätökset eivät kuitenkaan heijastele kenenkään yksittäisen haastatellun mielipidettä, vaan pohjautuvat tekijöiden näkemykseen ja käytössä olleen tiedon tulkintaan. 1.4 Raportin sisältö Raportin aluksi luvussa 2 kuvataan teknologioiden merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta sekä Tekesin teknologiaohjelmia osana ilmastopolitiikka. Luvussa 3 esitellään viitekehys teknologiaohjelmien vaikuttavuuden arviointiin ilmastonmuutoksen näkökulmasta ja luvussa 4 esitetään arvio teknologiaohjelmien vaikuttavuuspotentiaalista ilmastonmuutoksen kannalta keskeisimpien ohjelmien osalta. Tämän potentiaalin realisoitumista on arvioitu valikoitujen hankekokonaisuuksien avulla luvussa 5. Johtopäätökset ja suositukset Tekesin toiminnan kehittämiseksi on esitetty luvussa 6. 2

11 2 Teknologiat osana ilmastonmuutoksen torjuntaa 2.1 Teknologioiden merkitys ilmastonmuutoksen kannalta Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2000 likimain vuoden 1990 tasolla, jolloin ne vastasivat noin 76,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Päästöt ovat kuitenkin vaihdelleet kohtalaisen paljon 1990-luvulla riippuen energiavaltaisten toimialojen suhdannetilanteesta, sähkön tuonnista, vesivoiman tuotannosta ja muiden hiilidioksidipäästöttömien energialähteiden saatavuudesta 3. Merkittävin kasvihuonekaasuista on hiilidioksidi (ks. taulukko 2.1). Vuonna 2000 sen päästöt vastasivat yli 80 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä kokonaisuutena. Suurin osa näistä oli fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Muut kasvihuonekaasut ovat metaani (CH 4 ), dityppioksidi (N 2 O) sekä niin kutsutut uudet kaasut (SF 6, HFCs, PCFs). Koska muiden kasvihuonekaasupäästöjen ilmastovaikutus on hiilidioksidia voimakkaampi, on kaasut muutettu vastaamaan hiilidioksidipäästöjä (CO 2 -ekv.) käyttämällä kansainvälisesti hyväksyttyjä kertoimia. Maatalouden aiheuttamat dityppioksidipäästöt muodostavat noin 60 prosenttia muista kasvihuonekaasupäästöistä. Tämän jälkeen merkittävimpiä päästölähteitä ovat maataloudesta ja jätteiden kaatopaikkasäilytyksestä syntyvät metaanipäästöt sekä teollisuusprosessien dityppioksidipäästöt. Taulukko 2.1. Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna Hiilidioksidi (milj. t CO 2 ) Muut kaasut (milj. t CO 2 -ekv.) Yhteensä (milj. t CO 2 -ekv.) ENERGIA 58,3 2,3 60,6 Fossiilisten polttoaineiden käyttö 54,8 2,3 57,1 Energiantuotanto 19,5 0,4 19,9 Tuottava teollisuus ja rakentaminen 16,0 0,5 16,5 Liikenne 12,4 0,7 13,1 Muut sektorit 5,9 0,6 6,5 Muut 1,0 0,1 1,1 Hävikit 3,5 0,03 3,6 TEOLLISUUSPROSESSIT 1,2 1,9 3,0 LIUOTTIMIEN JA TUOTTEIDEN KÄYTTÖ 0,0 0,1 0,1 MAATALOUS 2,0 5,7 7,7 JÄTTEET 0,0 1,8 1,8 MUUT 0,7 0,0 0,7 YHTEENSÄ 62,3 11,7 74,0 3 VN Finland s annual inventory (2001). 3

12 Suomen hiilinielujen suuruus vuonna 2000 oli kansainvälisesti hyväksyttyjen laskusääntöjen mukaan 12 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Niinpä Suomen päästöt, jos hiilinieluista saatava hyvitys lasketaan mukaan, vastasivat vuonna 2000 yhteensä 62 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Uhka, että kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät tulevaisuudessa, on suuri. Kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) arvioissa 5 ns. energiamarkkinaskenaariossa energiantuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöjen arvioidaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 84 miljoonaan tonniin eli 1,6-kertaiseksi verrattuna vuoden 1990 päästöihin. Vuonna 1990 nämä päästöt olivat 53 miljoonaa tonnia. Tämän kehityksen ennakoidaan toteutuvan mikäli energiatalous kehittyisi ilman toimenpiteitä nykyisen kehityskulun muuttamiseksi. Jos kuitenkin energian käytön kehitystä ohjataan ja rajoitetaan voimakkailla markkinoihin ja käyttäytymiseen vaikuttavilla toimilla, hiilidioksidipäästöjen kasvu pysähtyy ja kääntyy laskuun KTM:n arvioiden mukaan jo vuoden 2005 tienoilla. Näiden skenaarioiden kanssa samoihin taustaoletuksiin perustuvissa ympäristöjärjestöjen tekemissä arvioissa hiilidioksidipäästöjen katsotaan voivan pudota jopa 40 % nykyisestä tasosta vuoteen 2030 mennessä 6. Tämä vaatisi vahvaa panostusta mm. uusiutuvien energialähteiden sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon lisäämiseen ja kotitalouksien energiansäästöön edistämiseen. Kasvihuonekaasupäästöjä voidaan rajoittaa teknologisilla ratkaisuilla energian tuotannossa ja käytössä sekä muilla päästöjä aiheuttavilla sektoreilla kuten jätehuollossa ja maataloudessa. Lisäksi päästöjä voidaan rajoittaa vähentämällä yleistä kulutusta tai muuttamalla kulutuksen rakennetta. Usein tehostunut materiankäyttö tarkoittaa myös tehostunutta energiankäyttöä. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta voidaan pienentää myös keräämällä ilmakehästä hiiltä varastoon johonkin hiilinieluun, kuten esimerkiksi metsäekosysteemiin. Tämän ratkaisukeinon tehokkuus vaatii kuitenkin sitä, että hiilinielu on pysyvä, eikä hiilidioksidi vapaudu takaisin ilmakehään esimerkiksi metsäpalon seurauksena. Kioton pöytäkirjan lisäksi Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen vaikuttavat EU:n ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikka, erityisesti EU:n ilmastopaketti 7 sekä energiantuotantoa koskevat direktiivit. Näistä tärkeimmät direktiivit koskevat päästökauppaa, uusiutuvien energialähteiden tukemisesta, bioöljyjen käyttöä liikennevälineissä sekä jätteiden polttoa. Suomalaista ilmastopolitiikkaa ohjaa kansallinen ilmastostrategia. Siinä esitetään ne keinot, joilla Kioton tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Ilmastostrategiaan on sisällytetty aikaisemmin tehdyt energian säästön toimenpideohjelma 8 ja uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma 9. Ilmastostrategiassa esitettyjä ohjauskeinoja ovat erityisesti verotus, tuet ja sopimukset. Lisäksi se lupaa panostusta energian säästöä tukevan, uusiutuvien energialähteiden kilpailukykyä edistävän ja muuten ympäristömyönteisen teknologian kehittämiseen. Näihin kohdistuva julkinen rahoitus sekä uuden teknologian ja muun päästöjä vähentävän ympäristöteknologian kaupallistamisen tuki on tarkoitus säilyttää vähintään nykytasolla. Kansallinen ilmastostrategia annettiin eduskunnalle selontekona maaliskuussa 2001, ja eduskunta antoi siitä mietintönsä myöhemmin kevätkaudella Mahdollisia ilmastopoliittisia ohjauskeinoja on lukuisia. Käytännössä ohjauskeinojen käyttöä rajoittavat muun muassa yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja EU:n kilpailulainsäädäntö. Hyväksyttävyys on tullut vahvasti esiin esimerkiksi keskusteltaessa energiaverotuksen mahdollisten muutosten tasa-arvoisuudesta kansalaisten kannalta KTM Uusiutuva energiapolitiikka.. 7 European Climate Change Programme KTM KTM VNK

13 Ilmastopolitiikassa käytettäviä ohjauskeinoja ovat: Verotus ja veroluonteiset maksut. Näitä ovat esimerkiksi sähkön ja polttoaineiden verotus, ajoneuvoverot sekä jäteverotus. Verotuksella pyritään lähinnä ohjaamaan polttoainevalintoja ja kulutusta kasvihuonekaasupäästöjen kannalta myönteiseen suuntaan. Suomalaiseen verojärjestelmään kuuluu myös verohelpotuksia. Tällainen on esimerkiksi puupolttoaineilla tuotetun sähkön tuki. Investointituet. Suomessa käytössä olevia investointitukia ovat muun muassa pienvesivoimaloille ja tuulivoimaloille myönnettävät investointituet sekä avustukset ja korkotuet rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen ja maatalouden investointeihin. Lisäksi käytössä ovat EU:n aluekehitysrahastotuet, metsäsektorin tuet sekä maatalouden ympäristötuki. Lainsäädäntö ja lupa-asiat. Kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttavia säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita ovat esimerkiksi rakennusten energiamääräykset, normit kylmä- ja ilmastointilaitteille sekä energiamerkinnät ja tehokkuusvaatimukset. Lisäksi mm. maankäyttö- ja rakennuslaki, alueidenkäyttötavoitteet, kiellot, rajoitukset sekä lupamenettely ovat käytössä olevia ohjauskeinoja. Uudet normit aiheuttavat monesti voimakkaan teknologisen kehitystyön, mutta kustannukset erityisesti huonosti ennakoituun normiin sopeutumiseksi saattavat olla yllättävän suuret. Vapaaehtoiset sopimukset. Suomessa käytössä olevassa energiansäästösopimuksessa yritys tai yhteisö sitoutuu tekemään rakennuksissaan ja prosesseissaan energiakatselmuksen tai -analyysin, jolla kartoitetaan kohteen energiansäästömahdollisuudet 11. Tämän pohjalta yritykselle tai yhteisölle laaditaan energiansäästöohjelma. Toistaiseksi tämä Suomessa käytössä oleva sopimus on keskittynyt energiansäästöön huomioimatta polttoainevalintoja. Muista maista löytyy kuitenkin esimerkkejä vapaaehtoisten sopimusten käytöstä myös polttoainevalintojen ohjaamisessa ja päästöttömien energiateknologioiden käytön tukemisessa. Myös Suomessa on suunniteltu polttoainevalintojen liittämistä osaksi energiansäästösopimusta. Ympäristö- ja energiamerkit. Esimerkiksi sähkön ympäristömerkintää on esitetty yhdeksi keinoksi kehittää sähköntuotannon ympäristöystävällisyyttä ja edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä 12. Suomen luonnonsuojeluliiton Norppasähkön lisäksi myös eri energiayhtiöt ovat tuoneet markkinoille omia uusiutuviin energialähteisiin perustuvia tuotteitaan. Näiden suosio on kuitenkin jäänyt odotettua heikommaksi. Viimeaikoina esiin nostetun vihreän sähkön sertifikaattikaupan tarkoituksena on luoda energiakaupasta irrallinen markkina ympäristöhyödyille 13. Sertifikaattijärjestelmässä uusiutuvia energiavaroja käyttävä sähköntuottaja saa tuottamaansa energiaa vastaavan määrän sertifikaatteja. Näillä sertifikaateilla hän voi käydä kauppaa, myös maiden rajojen yli. Tällä hetkellä käydään koeluonteista sertifikaattikauppaa. Jos järjestelmä alkaa toimia, saa uusiutuvan energian tuotanto sertifikaateista lisätuloja investointeja varten tai parantaa niiden avulla kannattavuuttaan. Tutkimuksen ja teknologiakehityksen suora rahoitustuki. Tärkein suora rahoituskanava teknologian kehitykseen on ohjelmatoiminta. Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamista tukevaa teknologiaa kehitetään sekä kansallisissa että kansainvälisissä tutkimus- ja teknologiaohjelmissa. Kansallisten ohjelmien keskeisimpiä rahoittajia ovat Tekes, Suomen Akatemia ja eri ministeriöt. Kansainvälisten ohjelmien rahoituslähteenä on lähinnä EU. Tekesin teknologiaohjelmia on käsitelty tarkemmin kappaleessa 2.2. Muut ohjauskeinot. Kasvihuonekaasupäästöihin ja niiden rajoittamiseen voidaan vaikuttaa myös monilla muilla ohjauskeinoilla. Näitä ovat esimerkiksi julkinen pääomasijoitus ja -rahastotoiminta, sekä yleinen tiedotus, neuvonta ja koulutus. Lisäksi esimerkiksi määrä- ja ostovelvoitteet ovat monissa muissa maissa, muttei toistaiseksi Suomessa, käytössä oleva ohjauskeino. 11 KTM Pirilä. ym Leskelä

14 Myös julkisia hankintoja ja hankintakilpailuja on käytetty kannustamaan tietyt kriteerit, kuten suorituskyvyn ja hinnan, täyttävän teknologian kehittämiseen. Eri ohjauskeinojen vaikutus teknologian kehitykseen voi olla välitön tai välillinen (ks. kuva 2.1). Välittömästi teknologian kehitykseen vaikuttavia ohjauskeinoja ovat esimerkiksi suora rahoitustuki. Myös muut kuin teknologiakehitystä välittömästi tukevat ilmastopoliittiset ohjauskeinot voivat vaikuttaa monin eri tavoin teknologian kehitykseen ja käyttöön. Ne voivat vaikuttaa teknologioiden tai tietyillä teknologioilla tuotetun energian hintaan (esimerkiksi energiaverotus). Ilmastopoliittiset ohjauskeinot voivat myös osaltaan luoda teknologian kehitykselle tai niiden käytölle suotuisaa infrastruktuuria ja synnyttää teknologioiden valmistamiseksi ja hyödyntämiseksi tarvittavaa osaamista. Ohjauskeinot voivat myös helpottaa pääoman saantia teknologian kehittämiseen ja käyttöönottoon vaadittaviin investointeihin (esimerkiksi KTM:n investointituet). Ne voivat välillisesti myös edistää uusien yritysten syntymistä sekä vientitoimintaa. Lisäksi ne voivat vaikuttaa myönteisesti kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseen vaikuttamalla yritysten ja kuluttajien tarpeisiin ja asenteisiin. Ilmastopoliittisten ohjauskeinojen ensisijainen tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Teknologiapoliittisten ohjauskeinojen ensisijainen tavoite on sen sijaan vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä edistämällä teknologista osaamista ja kehitystä, jota hyödyntämällä luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kasvatetaan vientiä. Tästä erosta huolimatta teknologiapoliittiset ohjauskeinot ovat pitkälti samoja edellä esiteltyjen ilmastopoliittisten ohjauskeinojen kanssa. Se, mitä ohjauskeinoja kussakin maassa ilmasto-, teknologia-, ympäristö-, maa- ja metsätalous- ja energiapolitiikassa sekä elinkeino- ja tutkimuspolitiikassa käytetään riippuu muun muassa maan historiasta ja julkisten toimijoiden tehtävänjaosta 14. Erityisesti ilmastopoliittisten ohjauskeinojen välillä on selviä eroja niiden kohdentumisessa. Osa ohjauskeinoista ohjaa tuotantoa, osa kulutusta ja osa vaikuttaa vahvasti esimerkiksi infrastruktuurin rakenteeseen. Myös sektorikohtaisessa kohdentumisessa on ohjauskeinokohtaisia eroja. Teknologia- ja ilmastopolitiikan ohjauskeinot voivat olla myös toisiaan tukevia tai estäviä. Ilmastopoliittiset ohjauskeinot (kansalliset ja kansainväliset) Teknologiakehityksen stimulointiin tähtäävät ohjauskeinot VÄLITÖN VAIKUTUS Koska päästölähteitä on paljon ja ne ovat luonteeltaan erilaisia, ei kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi ole olemassa yhtä tai muutamaa yksittäistä teknologiaa tai ohjauskeinoa. Päästöjen vä- TEKNOLOGIA- KEHITYS VÄLILLINEN VAIKUTUS Muut ilmastopoliittiset ohjauskeinot (verotus, investointituet ym.) Kuva 2.1. Teknologiakehitykseen vaikuttavat ohjauskeinot osana ilmastopolitiikkaa. 14 Frinking ym

15 hentäminen saavutetaan laajalla toimenpidejoukolla, joka sisältää teknologisia ratkaisuja, käyttötottumusten muutoksia ja rakenteellisia uudistuksia 15. Teknologioiden rooli on tässä joukossa merkittävä ja usein helpommin hyväksyttävä kuin muut mahdolliset toimenpiteet. Teknologian kehitystä tukevien ohjauskeinojen etu moniin muihin ilmastopoliittisiin ohjauskeinoihin nähden on teknologian kehityksen tuottamien innovaatioiden luomat liiketoimintamahdollisuudet. Siten ilmasto- ja teknologiapolitiikan tavoitteet ovat yhtenevät. Teknologisilla, kuten rakenteellisillakin, ratkaisuilla on myös mahdollista saada aikaan pitkäaikaisia ja pysyviä muutoksia. Teknologia ei häviä toisin kuin esimerkiksi väliaikaiset tukimuodot. Vaikutus kuitenkin näkyy kasvihuonekaasupäästöissä viiveellä, sillä teknologisten ratkaisujen käyttöönoton kannalta olennaiset yhteiskunnan rakenteet kuten energiantuotantolaitokset ja kulutuskohteet (esimerkiksi rakennuskanta) uusiutuvat hitaasti 16. Pitkäjänteinen työ kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen eteen on kuitenkin erittäin perusteltua. Kioton ensimmäistä sitoumuskautta jatketaan todennäköisesti seuraavilla, mikä tarkoittaa todennäköisesti myös tiukkenevia päästövähennystavoitteita. Vaikka kansallisesti ensisijainen tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä Suomessa, avaa kansainvälinen ilmastosopimus maailmanlaajuisia markkinoita uusille vähäpäästöisille ja päästöttömille teknologioille. Kioton pöytäkirjan mahdollistamat joustomekanismit puhtaan kehityksen mekanismi, yhteistoteutus ja päästökauppa - avaavat uusia mahdollisuuksia teknologian vientiin ja ilmaston kannalta myönteisten investointien rahoitukseen. Ne luovat markkinat kasvihuonekaasupäästöille ja päästövähennyksille ja kysyntää vähäpäästöisille ja päästöttömille teknologioille erityisesti siirtymätalous- ja kehitysmaissa. Lisäksi ne avaavat uusia pääomalähteitä vähäpäästöisten ja päästöttömien teknologioiden käyttöönotolle. Näin ne voivat myös nopeuttaa päästöttömien tai päästötehokkaiden teknologioiden kehitystä. Monilla kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamista edistävillä teknologioilla on myös monia muita ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta myönteisiä puolia. Esimerkiksi polton pienhiukkasten vähentäminen on suotuista sekä ilmaston että ihmisten terveyden kannalta. Fossiilisten polttoaineiden polton vähentäminen vähentää päästöjen lisäksi muun muassa niiden raaka-aineiden tuotantoon liittyviä ongelmia. Tarpeet uusien ja vähäpäästöisten teknologioiden kehitykselle ja käytölle voivat olla myös ilmastopolitiikasta riippumattomia, kuten aurinkopaneelien käyttö saaristossa sähköverkon ulkopuolella tai hajautettu energiantuotanto syrjäseuduilla. Uusien teknologioiden kuten uusiutuvien energialähteiden kohdalla esiin nousee myös uusia ongelmia. Näitä ovat esimerkiksi metsän ravinnetasapainosta huolehtiminen, biodiversiteetin turvaaminen sekä maankäyttöön ja -omistukseen liittyvät kysymykset. Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisen kannalta myönteisten vaikutusten lisäksi teknologian kehityksellä voidaan myös lisätä päästöjä. Uudet teknologiat esimerkiksi lasijulkisivut voivat lisätä esimerkiksi rakennusten lämmitys-, ilmastointi- ja jäähdytystarvetta ja näin lisätä energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. 2.2 Tekesin teknologiaohjelmat osana ilmastopolitiikkaa Tekesin teknologiaohjelmat kohdistavat tukea yrityksille ja tutkimustahoille teknologioiden kehittämiseksi. Tekesin teknologiaohjelmista rahoitetaan sekä yritysten osin julkisia tuotekehitysprojekteja että yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten julkisia tutkimusprojekteja. Tutkimusprojektien tulosten tulisi näkyä ennen kaikkea osaamisen vahvistumisena ja innovaatioympäristön kehittymisenä 17. Parhaimmillaan tutkimusprojektit synnyttävät teknologian kehityksessä ja kaupallistamisessa vahvasti hyödynnettäviä innovaatioita 15 Savolainen ym VN Tekes

Teknologiaohjelmat ja ilmastonmuutos

Teknologiaohjelmat ja ilmastonmuutos Teknologiaohjelmat ja ilmastonmuutos Tekesin teknologiaohjelmien merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa valikoitujen teknologiaohjelmien ja hankekokonaisuuksien valossa Mari Hjelt, Päivi Luoma, Jari

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet

Lisätiedot

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9. ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) ympäristövaikutusten minimoinnissa Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.2009 1 400.0 Energiatehokkuudesta 250

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot