Menestyvät innovaatiot syntyvät arvoketjuissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Menestyvät innovaatiot syntyvät arvoketjuissa"

Transkriptio

1 Menestyvät innovaatiot syntyvät arvoketjuissa Ilmastovaikutukset ja ohjauskeinot kansainvälisessä vertailussa Osa 1 Osa 2 TEKNOLOGINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ POLIITTINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Toimijat ja toimijoiden aktiviteetit SOSIAALINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

2 Menestyvät innovaatiot syntyvät arvoketjuissa Ilmastovaikutukset ja ohjauskeinot kansainvälisessä vertailussa Osa 1 Teknologiaohjelmat ja ilmastonmuutos Tekesin teknologiaohjelmien merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa valikoitujen teknologiaohjelmien ja hankekokonaisuuksien valossa Mari Hjelt, Päivi Luoma, Jari Hiltunen ja Juha Vanhanen Osa 2 Ilmastomyönteisten teknologioiden kehityksen ja käyttöönoton edistäminen Kansainvälinen vertailu case-esimerkkien valossa Jari Hiltunen, Sanna Ahvenharju, Suvi Eskelinen ja Juha Vanhanen

3 Teknologiaohjelmat ja ilmastonmuutos Tekesin teknologiaohjelmien merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa valikoitujen teknologiaohjelmien ja hankekokonaisuuksien valossa Osa 1 Mari Hjelt, Päivi Luoma, Jari Hiltunen ja Juha Vanhanen TEKNOLOGINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Teknologiapolitiikka Kilpailevien teknologioiden hinta (olemassaolevat ja uudet) Resurssien ja pääomien niukkuus ja kohdentaminen T&K rahoitus Tutkimus SOSIAALINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Arvot ja asenteet Tietoisuus ja kiinnostus päästöjen vähentämiseen Toimijat ja toimijoiden aktiviteetit POLIITTINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kansainvälinen ilmastosopimus Kansallinen ilmastostrategia Tutkimus ja kehitystoiminta Taloudelliset ohjauskeinot Säädökset, määräykset, ohjeet Omaehtoiseen toimintaan kannustaminen Kioton joustomekanismien tarjoamat mahdollisuudet Muu kansallinen ympäristö- ja energiapolitiikka EU:n ympäristö-, energia- ja ilmastopolitiikka TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Sähkön hinta Polttoaineiden hinta ja saatavuus Talouden kasvu Energiankulutuksen kehitys Liiketoimintaympäristön rakenteelliset muutokset

4 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 35 teknologiaohjelmaa. Taitto: DTPage Oy

5 Esipuhe Ilmastonmuutoksen rajoittaminen on viimeisten kymmenen vuoden aikana noussut yhdeksi yhteiskunnan ja myös Suomen suureksi haasteeksi. Tämä näkyy myös Tekesin teknologiaohjelmatoiminnassa. Vaikkakin taloudelliset vaikutukset ovat olleet päätavoitteena on vähemmän ympäristöä kuormittavien teknologioiden kehittäminen otettu vahvemmin mukaan ohjelmien painopisteeksi. Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisessa teknologioilla ja teknologian kehityksellä on merkittävä rooli, erityisesti pitkällä aikajänteellä. Tästä syystä myös Tekesillä on selkeä rooli vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseen Suomessa ja viennin kautta kansainvälisesti. Tekesin tavoitteet ovat viimevuosina laajentuneet yritysten kilpailukyvystä yhteiskunnallisiin hyvinvointitavoitteisiin. Kestävä kehitys on noussut tavoitteeksi tuotantorakenteiden monipuolistamisen ja tuotannon sekä viennin kasvattamisen rinnalle. Tekesin tavoitteena on myös selvittää teknologiapanosten tulokset ja vaikutukset. Yhteiskunnallisten hyvinvointitavoitteiden saavuttamista on hankala mitata. Vaikutuksia on myös hankala arvottaa. Niitä ei voida mitata tulevana liikevaihtona eikä verrata yksiselitteisesti keskenään. Yhteiskunnan hyvinvointiin, erityisesti ilmastonmuutokseen, liittyviä tavoitteita leimaa myös pitkäjänteisyys. Se tuo arviointiin mukaan epävarmuutta vaikutusten realisoituessa vasta tulevaisuudessa. Teknologiaohjelmissa kehitetään teknologisia ratkaisuja. Teknologioiden käyttöönotto ja leviäminen tuottavat yhteiskunnalliset hyödyt joita tavoitellaan. Miten käyttökelpoisia teknologisia ratkaisuja ohjelmissa on tuotettu? Mitkä tekijät estävät ja mitkä edistävät ratkaisujen käyttöönottoa? Voidaanko teknologiaa kehittäessä jo edistää tulosten käyttöönottoa? Nämä kysymykset olivat tämän arviointitutkimuksen pääkysymykset. Arviointitutkimus päätettiin jakaa kahteen kokonaisuuteen. Ensimmäinen ja tässä raportoitu osa tarkastelee Tekesin teknologiaohjelmien merkitystä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa valikoitujen teknologiaohjelmien ja hankekokonaisuuksien valossa. Toinen osakokonaisuus (nk. kansainvälinen osio) pyrkii selvittää miten erilaiset poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset ja tekniset tekijät ovat vaikuttaneet case -tarkasteluun valittujen ilmastomyötäisten teknologioiden käyttöönottoon eri maissa. Tämä toinen osakokonaisuus valmistuu vuoden 2002 lopussa. Molempien osioiden perustella on tarkoitus vahvistaa jo tässä ensimmäisen osion raportissa esitettyjä johtopäätöksiä ja suosituksia Tekesille ja muille asianosaisille. Tämän lisäksi molempien osioiden sisällöstä ja havainnosta tehdään toimitettu versio joka on suunnattu laajemmalle yleisölle. Tämä kirja valmistuu vuoden 2003 alussa.

6 Arviointitutkimuksen tekijä oli Gaia Group Oy. Työn tukemiseksi asetettiin arvioinnin ohjausryhmä, johon kuuluivat Tekesistä Martti Äijälä, Jari Romanainen, Robin Gustafsson, Raija Pikku-Pyhältö, Sami Tuhkanen ja Eija Ahola sekä arvioinnin tekijät. Ohjausryhmäläiset ovat omalla näkemyksellään ja asiantuntemuksellaan tukeneet työtä hyvin aktiivisesti. Arvioinnin yhteydessä on järjestetty työseminaari joka haastoi laajan osallistujajoukon keskustelemaan kattavasti ohjelmatoiminnan vaikuttavuudesta. Arviointitutkimus on ollut kaikille arviointitutkimukseen osallistujille tiedonsiirto- ja oppimisprosessi. Arvioinnin tekijät ovat kirjallisen materiaalin pohjalta, kehitetyn vaikuttavuusmallin avulla, keskustelujen ja eri näkemysten perusteella tiivistäneet johtopäätökset ja suositukset tähän raporttiin. Haluamme kiittää kaikki arviointiprosessiin osallistuneita. Erityisesti Päivi Luoma, Mari Hjelt, Jari Hiltunen ja Juha Vanhanen ansaitsevat suuret kiitokset erittäin tasokkaasta ja näkemyksellisestä arviointitutkimusraportista sekä uuden menetelmän kehittämisestä vaikuttavuuden arvioimiseksi. Helsingissä syyskuussa 2002 Vaikuttavuusarviointi Tekes

7 Sisällysluettelo Esipuhe 1 Johdanto Taustaa Tavoitteet ja rajaukset Toteutus Raportin sisältö Teknologiat osana ilmastonmuutoksen torjuntaa Teknologioiden merkitys ilmastonmuutoksen kannalta Tekesin teknologiaohjelmat osana ilmastopolitiikkaa Vaikuttavuuden arviointi Vaikuttavuuspotentiaali Yleiskuva vaikuttavuuspotentiaalista Teknologiapotentiaali Toimijapotentiaali Vaikuttavuuden realisoituminen Yleiskuva vaikuttavuuden realisoitumisesta Toimijoiden aktiviteetit Aktiviteetteihin vaikuttavat tekijät Teknologiaohjelmien vaikuttavuuspotentiaali ilmastonmuutoksen torjunnassa Tekesin panostus ilmastonmuutoksen torjuntaan Tarkasteltujen teknologiaohjelmien kansallinen vaikuttavuuspotentiaali Tarkasteltujen teknologiaohjelmien globaali vaikuttavuuspotentiaali Kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen valikoiduissa hankekokonaisuuksissa Rakennusten energiankäyttö Pientalojen lämpöpumppujärjestelmät Ikkuna- ja lasirakenteet Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät Uudet energiateknologiat (aurinko ja tuuli) Aurinkojulkisivut Aurinkovetyjärjestelmät Arktinen tuulivoimateknologia...43

8 5.3 Energiantuotanto biopolttoaineilla Puupolttoaineiden tuotantotekniikka Biomassan jalostus Uudet poltto- ja kaasutustekniikat Yhteenveto vaikuttavuuden realisoitumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä Johtopäätökset ja suositukset Ohjelmien tavoitteiden asettaminen ja kohdentaminen Projektien valinta ja toteutus Teknologiaohjelmat ja muut ohjauskeinot...65 Lähteet...65 Liitteet 1. Sanasto Hankkeen ohjausryhmä Haastattelut ja työseminaarin osallistujat... 70

9 1 Johdanto 1.1 Taustaa Ilmastonmuutoksen rajoittaminen on suuri yhteiskunnallinen haaste. Viime vuosina käydyt kansainväliset neuvottelut ja tehdyt sopimukset ovat luoneet kansainvälistä pohjaa kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi. Suomen tavoitteena on rajoittaa ilmastonmuutosta aiheuttavien kasvihuonekaasujen päästöt vuoden 1990 tasolle tarkastelukaudella Tämä tavoite perustuu kansainväliseen ilmastosopimukseen liittyvään Kioton pöytäkirjaan 1. Siinä teollisuusmaat sitoutuivat vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä niin, että niiden päästöjen kokonaismäärä laskee vähintään 5,2 prosenttia vuoden 1990 päästöistä. EU on tehnyt sisäisen taakanjakosopimuksen, jonka mukaan Suomen on vähennettävä päästönsä vuoden 1990 tasolle. Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisessa teknologialla ja sen kehityksellä on pitkällä aikavälillä merkittävä rooli. Tästä syystä myös Tekes julkisena teknologiakehityksen tukijana, rahoittajana ja asiantuntijaorganisaationa vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseen Suomessa ja viennin kautta kansainvälisesti. Tekesin toiminnan tavoitteet ovat viimevuosina laajentuneet yritysten kilpailukyvyn kasvattamisesta tavoittelemaan laajemmin yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kasvua sisältäen kestävän kehityksen yhtenä kulmakivenä. Tekesin visiona on luoda edellytykset elinkeinoelämän kansainväliselle menestymiselle, vakaalle kasvulle ja kestävälle kehitykselle 2. Tärkeä osa Tekesin toimintaa ovat teknologiaohjelmat, joita käynnistetään Suomen elinkeinoelämälle ja tulevaisuudelle tärkeillä teknologia-alueilla. Vuosittain Tekes suuntaa noin puolet tutkimus- ja kehitysrahoituksestaan teknologiaohjelmien kautta. Niiden tarkoituksena on luoda osaamispohjaa yritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseen sekä vastata elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden tarpeisiin. Tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen lisäksi teknologiaohjelmilla on tarkoitus edistää verkottumista ja yritysten yhteistyötä keskenään sekä tutkimustahojen kanssa. Teknologiaohjelmat kestävät tyypillisesti 3 5 vuotta ja ovat laajuudeltaan noin miljoonaa euroa. Tietyillä ohjelma-alueilla, kuten energiantuotannon ja -käytön teknologioissa, ilmastonmuutoksen hidastamisesta on tullut yksi toimintaa ohjaava tekijä. Toistaiseksi ilmastonmuutoksen hidastaminen on tullut mukaan ohjelmiin vain yhtenä tavoitteena, jonka toivotaan olevan yhdenmukainen ohjelmien muiden tavoitteiden kanssa. Tulevaisuudessa yhä suurempi joukko sidosryhmiä on kiinnostunut Tekesin toiminnasta ja toiminnan vaikutuksista erityisesti yhteiskunnalliseen hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Tekesin omanakin tavoitteena on, että teknologiapanostusten vaikuttavuus pystytään osoittamaan ja viestimään sekä hyödyntämään tietoa vaikuttavuudesta oman toiminnan suunnittelussa. Yhteiskunnallisten hyvinvointitavoitteiden saavuttamista on hankala mitata niitä ei voida mitata tulevana liikevaihtona eikä verrata yksiselitteisesti keskenään. Yhteiskunnan hyvinvointiin, erityisesti ilmastonmuutokseen, liittyviä tavoitteita leimaa myös pitkäjänteisyys. Se tuo mukanaan arviointiin epävarmuutta vaikutusten realisoituessa vasta tulevaisuudessa. 1.2 Tavoitteet ja rajaukset Hankkeen tavoitteena on arvioida ilmastonmuutoksen kannalta keskeisten Tekesin teknologiaohjelmien vaikuttavuuspotentiaalia ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä vaikutusten realisoitumis

10 ta valikoitujen hankekokonaisuuksien avulla. Vaikutuspotentiaalilla tarkoitetaan mahdollisuutta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä joko Suomessa tai globaalisti. Vaikutusten realisoitumisella puolestaan tarkoitetaan konkreettisesti aikaansaatua kasvihuonekaasupäästöjen vähenemistä. Hankkeen tehtävänä on luoda viitekehys ohjelmien vaikuttavuuden arviointiin, arvioida ohjelmien vaikuttavuutta viitekehyksen avulla, tarkastella sitä, miten ilmastonmuutos on vaikuttanut ohjelmien tavoitteisiin ja toteutukseen, sekä tarkastella teknologiaohjelmien roolia osana ilmastopolitiikkaa. Arvioinnissa on rajauduttu vain niihin Tekesin teknologiaohjelmiin, joissa yhtenä ohjelmalle asetettuna tavoitteena tai ohjelman tuloksena on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Lisäksi arviointi on rajattu teknologioihin ja ohjelmiin, joiden vaikutus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen on välitön ja positiivinen. Tällaisia ovat erityisesti energiantuotantoon ja -käyttöön liittyvät ohjelmat. Arvioinnin ulkopuolelle on jäänyt suuri joukko teknologioita ja ohjelmia, joissa teknologioilla on positiivisia tai negatiivisia välillisiä vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin. Esimerkkeinä voidaan mainita teknologioiden käytön merkitys energiankulutuksen kasvussa tai energian ja raaka-aineiden käyttöä vähentävien teknologioiden kehittäminen. Arviointi on keskittynyt ilmastonmuutoksen torjuntaan eikä tarkastelun kohteena ole ollut muita vaikutuksia. Arvioinnin näkökulma on ensisijaisesti kansallinen. Tämä tarkoittaa keskittymistä kasvihuonekaasupäästöjen rajoitusmahdollisuuksiin Suomessa. Toissijaisesti on tarkasteltu ohjelmien globaalia vaikutusta ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Tämä vaikutus toteutuu lähinnä suomalaisen teknologian viennin kautta. Tässä arvioinnissa rajaudutaan vaikutusmekanismien ymmärtämiseen ja vaikutusten kvalitatiiviseen arviointiin. Vaikutusten realisoitumista on tarkasteltu hankekokonaisuuksien avulla, jotka sisältävät otoksen projekteja valikoiduista teknologiaohjelmista. Otoksen avulla on päästy pureutumaan konkreettisesti projektitasolle ja siten löytämään niitä tekijöitä, jotka ovat edistäneet tai estäneet positiivisten ilmastovaikutusten realisoitumista. Tehdyn otoksen perusteella ei pidä tehdä johtopäätöstä koko teknologiaohjelman vaikuttavuudesta. 1.3 Toteutus Hankkeen on toteuttanut Gaia Group Oy ja työtä on ohjannut Tekesin edustajista koostunut ohjausryhmä (ks. liite 2). Ohjausryhmä on asiantuntemuksellaan vaikuttanut työn suuntaamisen lisäksi myös arvioinnin viitekehyksen tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseen. Tiedonhankinnassa on hyödynnetty sekä kirjallista materiaalia että haastatteluja. Kirjallinen materiaali on sisältänyt sekä julkista että luottamuksellista ohjelma- ja projektimateriaalia. Lisäksi hankkeen puitteissa järjestettiin työseminaari, johon kutsuttiin tarkasteltujen ohjelmien kannalta keskeisiä Tekesin teknologiapäälliköitä, ulkopuolisia ohjelmapäälliköitä sekä Tekesin sidosryhmien edustajia. Lista haastatelluista henkilöistä ja työseminaarin osallistujista on esitetty liitteessä 3. Hankkeen tulokset ja johtopäätökset eivät kuitenkaan heijastele kenenkään yksittäisen haastatellun mielipidettä, vaan pohjautuvat tekijöiden näkemykseen ja käytössä olleen tiedon tulkintaan. 1.4 Raportin sisältö Raportin aluksi luvussa 2 kuvataan teknologioiden merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta sekä Tekesin teknologiaohjelmia osana ilmastopolitiikka. Luvussa 3 esitellään viitekehys teknologiaohjelmien vaikuttavuuden arviointiin ilmastonmuutoksen näkökulmasta ja luvussa 4 esitetään arvio teknologiaohjelmien vaikuttavuuspotentiaalista ilmastonmuutoksen kannalta keskeisimpien ohjelmien osalta. Tämän potentiaalin realisoitumista on arvioitu valikoitujen hankekokonaisuuksien avulla luvussa 5. Johtopäätökset ja suositukset Tekesin toiminnan kehittämiseksi on esitetty luvussa 6. 2

11 2 Teknologiat osana ilmastonmuutoksen torjuntaa 2.1 Teknologioiden merkitys ilmastonmuutoksen kannalta Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2000 likimain vuoden 1990 tasolla, jolloin ne vastasivat noin 76,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Päästöt ovat kuitenkin vaihdelleet kohtalaisen paljon 1990-luvulla riippuen energiavaltaisten toimialojen suhdannetilanteesta, sähkön tuonnista, vesivoiman tuotannosta ja muiden hiilidioksidipäästöttömien energialähteiden saatavuudesta 3. Merkittävin kasvihuonekaasuista on hiilidioksidi (ks. taulukko 2.1). Vuonna 2000 sen päästöt vastasivat yli 80 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä kokonaisuutena. Suurin osa näistä oli fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Muut kasvihuonekaasut ovat metaani (CH 4 ), dityppioksidi (N 2 O) sekä niin kutsutut uudet kaasut (SF 6, HFCs, PCFs). Koska muiden kasvihuonekaasupäästöjen ilmastovaikutus on hiilidioksidia voimakkaampi, on kaasut muutettu vastaamaan hiilidioksidipäästöjä (CO 2 -ekv.) käyttämällä kansainvälisesti hyväksyttyjä kertoimia. Maatalouden aiheuttamat dityppioksidipäästöt muodostavat noin 60 prosenttia muista kasvihuonekaasupäästöistä. Tämän jälkeen merkittävimpiä päästölähteitä ovat maataloudesta ja jätteiden kaatopaikkasäilytyksestä syntyvät metaanipäästöt sekä teollisuusprosessien dityppioksidipäästöt. Taulukko 2.1. Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna Hiilidioksidi (milj. t CO 2 ) Muut kaasut (milj. t CO 2 -ekv.) Yhteensä (milj. t CO 2 -ekv.) ENERGIA 58,3 2,3 60,6 Fossiilisten polttoaineiden käyttö 54,8 2,3 57,1 Energiantuotanto 19,5 0,4 19,9 Tuottava teollisuus ja rakentaminen 16,0 0,5 16,5 Liikenne 12,4 0,7 13,1 Muut sektorit 5,9 0,6 6,5 Muut 1,0 0,1 1,1 Hävikit 3,5 0,03 3,6 TEOLLISUUSPROSESSIT 1,2 1,9 3,0 LIUOTTIMIEN JA TUOTTEIDEN KÄYTTÖ 0,0 0,1 0,1 MAATALOUS 2,0 5,7 7,7 JÄTTEET 0,0 1,8 1,8 MUUT 0,7 0,0 0,7 YHTEENSÄ 62,3 11,7 74,0 3 VN Finland s annual inventory (2001). 3

12 Suomen hiilinielujen suuruus vuonna 2000 oli kansainvälisesti hyväksyttyjen laskusääntöjen mukaan 12 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Niinpä Suomen päästöt, jos hiilinieluista saatava hyvitys lasketaan mukaan, vastasivat vuonna 2000 yhteensä 62 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Uhka, että kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät tulevaisuudessa, on suuri. Kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) arvioissa 5 ns. energiamarkkinaskenaariossa energiantuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöjen arvioidaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 84 miljoonaan tonniin eli 1,6-kertaiseksi verrattuna vuoden 1990 päästöihin. Vuonna 1990 nämä päästöt olivat 53 miljoonaa tonnia. Tämän kehityksen ennakoidaan toteutuvan mikäli energiatalous kehittyisi ilman toimenpiteitä nykyisen kehityskulun muuttamiseksi. Jos kuitenkin energian käytön kehitystä ohjataan ja rajoitetaan voimakkailla markkinoihin ja käyttäytymiseen vaikuttavilla toimilla, hiilidioksidipäästöjen kasvu pysähtyy ja kääntyy laskuun KTM:n arvioiden mukaan jo vuoden 2005 tienoilla. Näiden skenaarioiden kanssa samoihin taustaoletuksiin perustuvissa ympäristöjärjestöjen tekemissä arvioissa hiilidioksidipäästöjen katsotaan voivan pudota jopa 40 % nykyisestä tasosta vuoteen 2030 mennessä 6. Tämä vaatisi vahvaa panostusta mm. uusiutuvien energialähteiden sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon lisäämiseen ja kotitalouksien energiansäästöön edistämiseen. Kasvihuonekaasupäästöjä voidaan rajoittaa teknologisilla ratkaisuilla energian tuotannossa ja käytössä sekä muilla päästöjä aiheuttavilla sektoreilla kuten jätehuollossa ja maataloudessa. Lisäksi päästöjä voidaan rajoittaa vähentämällä yleistä kulutusta tai muuttamalla kulutuksen rakennetta. Usein tehostunut materiankäyttö tarkoittaa myös tehostunutta energiankäyttöä. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta voidaan pienentää myös keräämällä ilmakehästä hiiltä varastoon johonkin hiilinieluun, kuten esimerkiksi metsäekosysteemiin. Tämän ratkaisukeinon tehokkuus vaatii kuitenkin sitä, että hiilinielu on pysyvä, eikä hiilidioksidi vapaudu takaisin ilmakehään esimerkiksi metsäpalon seurauksena. Kioton pöytäkirjan lisäksi Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen vaikuttavat EU:n ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikka, erityisesti EU:n ilmastopaketti 7 sekä energiantuotantoa koskevat direktiivit. Näistä tärkeimmät direktiivit koskevat päästökauppaa, uusiutuvien energialähteiden tukemisesta, bioöljyjen käyttöä liikennevälineissä sekä jätteiden polttoa. Suomalaista ilmastopolitiikkaa ohjaa kansallinen ilmastostrategia. Siinä esitetään ne keinot, joilla Kioton tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Ilmastostrategiaan on sisällytetty aikaisemmin tehdyt energian säästön toimenpideohjelma 8 ja uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma 9. Ilmastostrategiassa esitettyjä ohjauskeinoja ovat erityisesti verotus, tuet ja sopimukset. Lisäksi se lupaa panostusta energian säästöä tukevan, uusiutuvien energialähteiden kilpailukykyä edistävän ja muuten ympäristömyönteisen teknologian kehittämiseen. Näihin kohdistuva julkinen rahoitus sekä uuden teknologian ja muun päästöjä vähentävän ympäristöteknologian kaupallistamisen tuki on tarkoitus säilyttää vähintään nykytasolla. Kansallinen ilmastostrategia annettiin eduskunnalle selontekona maaliskuussa 2001, ja eduskunta antoi siitä mietintönsä myöhemmin kevätkaudella Mahdollisia ilmastopoliittisia ohjauskeinoja on lukuisia. Käytännössä ohjauskeinojen käyttöä rajoittavat muun muassa yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja EU:n kilpailulainsäädäntö. Hyväksyttävyys on tullut vahvasti esiin esimerkiksi keskusteltaessa energiaverotuksen mahdollisten muutosten tasa-arvoisuudesta kansalaisten kannalta KTM Uusiutuva energiapolitiikka.. 7 European Climate Change Programme KTM KTM VNK

13 Ilmastopolitiikassa käytettäviä ohjauskeinoja ovat: Verotus ja veroluonteiset maksut. Näitä ovat esimerkiksi sähkön ja polttoaineiden verotus, ajoneuvoverot sekä jäteverotus. Verotuksella pyritään lähinnä ohjaamaan polttoainevalintoja ja kulutusta kasvihuonekaasupäästöjen kannalta myönteiseen suuntaan. Suomalaiseen verojärjestelmään kuuluu myös verohelpotuksia. Tällainen on esimerkiksi puupolttoaineilla tuotetun sähkön tuki. Investointituet. Suomessa käytössä olevia investointitukia ovat muun muassa pienvesivoimaloille ja tuulivoimaloille myönnettävät investointituet sekä avustukset ja korkotuet rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen ja maatalouden investointeihin. Lisäksi käytössä ovat EU:n aluekehitysrahastotuet, metsäsektorin tuet sekä maatalouden ympäristötuki. Lainsäädäntö ja lupa-asiat. Kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttavia säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita ovat esimerkiksi rakennusten energiamääräykset, normit kylmä- ja ilmastointilaitteille sekä energiamerkinnät ja tehokkuusvaatimukset. Lisäksi mm. maankäyttö- ja rakennuslaki, alueidenkäyttötavoitteet, kiellot, rajoitukset sekä lupamenettely ovat käytössä olevia ohjauskeinoja. Uudet normit aiheuttavat monesti voimakkaan teknologisen kehitystyön, mutta kustannukset erityisesti huonosti ennakoituun normiin sopeutumiseksi saattavat olla yllättävän suuret. Vapaaehtoiset sopimukset. Suomessa käytössä olevassa energiansäästösopimuksessa yritys tai yhteisö sitoutuu tekemään rakennuksissaan ja prosesseissaan energiakatselmuksen tai -analyysin, jolla kartoitetaan kohteen energiansäästömahdollisuudet 11. Tämän pohjalta yritykselle tai yhteisölle laaditaan energiansäästöohjelma. Toistaiseksi tämä Suomessa käytössä oleva sopimus on keskittynyt energiansäästöön huomioimatta polttoainevalintoja. Muista maista löytyy kuitenkin esimerkkejä vapaaehtoisten sopimusten käytöstä myös polttoainevalintojen ohjaamisessa ja päästöttömien energiateknologioiden käytön tukemisessa. Myös Suomessa on suunniteltu polttoainevalintojen liittämistä osaksi energiansäästösopimusta. Ympäristö- ja energiamerkit. Esimerkiksi sähkön ympäristömerkintää on esitetty yhdeksi keinoksi kehittää sähköntuotannon ympäristöystävällisyyttä ja edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä 12. Suomen luonnonsuojeluliiton Norppasähkön lisäksi myös eri energiayhtiöt ovat tuoneet markkinoille omia uusiutuviin energialähteisiin perustuvia tuotteitaan. Näiden suosio on kuitenkin jäänyt odotettua heikommaksi. Viimeaikoina esiin nostetun vihreän sähkön sertifikaattikaupan tarkoituksena on luoda energiakaupasta irrallinen markkina ympäristöhyödyille 13. Sertifikaattijärjestelmässä uusiutuvia energiavaroja käyttävä sähköntuottaja saa tuottamaansa energiaa vastaavan määrän sertifikaatteja. Näillä sertifikaateilla hän voi käydä kauppaa, myös maiden rajojen yli. Tällä hetkellä käydään koeluonteista sertifikaattikauppaa. Jos järjestelmä alkaa toimia, saa uusiutuvan energian tuotanto sertifikaateista lisätuloja investointeja varten tai parantaa niiden avulla kannattavuuttaan. Tutkimuksen ja teknologiakehityksen suora rahoitustuki. Tärkein suora rahoituskanava teknologian kehitykseen on ohjelmatoiminta. Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamista tukevaa teknologiaa kehitetään sekä kansallisissa että kansainvälisissä tutkimus- ja teknologiaohjelmissa. Kansallisten ohjelmien keskeisimpiä rahoittajia ovat Tekes, Suomen Akatemia ja eri ministeriöt. Kansainvälisten ohjelmien rahoituslähteenä on lähinnä EU. Tekesin teknologiaohjelmia on käsitelty tarkemmin kappaleessa 2.2. Muut ohjauskeinot. Kasvihuonekaasupäästöihin ja niiden rajoittamiseen voidaan vaikuttaa myös monilla muilla ohjauskeinoilla. Näitä ovat esimerkiksi julkinen pääomasijoitus ja -rahastotoiminta, sekä yleinen tiedotus, neuvonta ja koulutus. Lisäksi esimerkiksi määrä- ja ostovelvoitteet ovat monissa muissa maissa, muttei toistaiseksi Suomessa, käytössä oleva ohjauskeino. 11 KTM Pirilä. ym Leskelä

14 Myös julkisia hankintoja ja hankintakilpailuja on käytetty kannustamaan tietyt kriteerit, kuten suorituskyvyn ja hinnan, täyttävän teknologian kehittämiseen. Eri ohjauskeinojen vaikutus teknologian kehitykseen voi olla välitön tai välillinen (ks. kuva 2.1). Välittömästi teknologian kehitykseen vaikuttavia ohjauskeinoja ovat esimerkiksi suora rahoitustuki. Myös muut kuin teknologiakehitystä välittömästi tukevat ilmastopoliittiset ohjauskeinot voivat vaikuttaa monin eri tavoin teknologian kehitykseen ja käyttöön. Ne voivat vaikuttaa teknologioiden tai tietyillä teknologioilla tuotetun energian hintaan (esimerkiksi energiaverotus). Ilmastopoliittiset ohjauskeinot voivat myös osaltaan luoda teknologian kehitykselle tai niiden käytölle suotuisaa infrastruktuuria ja synnyttää teknologioiden valmistamiseksi ja hyödyntämiseksi tarvittavaa osaamista. Ohjauskeinot voivat myös helpottaa pääoman saantia teknologian kehittämiseen ja käyttöönottoon vaadittaviin investointeihin (esimerkiksi KTM:n investointituet). Ne voivat välillisesti myös edistää uusien yritysten syntymistä sekä vientitoimintaa. Lisäksi ne voivat vaikuttaa myönteisesti kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseen vaikuttamalla yritysten ja kuluttajien tarpeisiin ja asenteisiin. Ilmastopoliittisten ohjauskeinojen ensisijainen tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Teknologiapoliittisten ohjauskeinojen ensisijainen tavoite on sen sijaan vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä edistämällä teknologista osaamista ja kehitystä, jota hyödyntämällä luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kasvatetaan vientiä. Tästä erosta huolimatta teknologiapoliittiset ohjauskeinot ovat pitkälti samoja edellä esiteltyjen ilmastopoliittisten ohjauskeinojen kanssa. Se, mitä ohjauskeinoja kussakin maassa ilmasto-, teknologia-, ympäristö-, maa- ja metsätalous- ja energiapolitiikassa sekä elinkeino- ja tutkimuspolitiikassa käytetään riippuu muun muassa maan historiasta ja julkisten toimijoiden tehtävänjaosta 14. Erityisesti ilmastopoliittisten ohjauskeinojen välillä on selviä eroja niiden kohdentumisessa. Osa ohjauskeinoista ohjaa tuotantoa, osa kulutusta ja osa vaikuttaa vahvasti esimerkiksi infrastruktuurin rakenteeseen. Myös sektorikohtaisessa kohdentumisessa on ohjauskeinokohtaisia eroja. Teknologia- ja ilmastopolitiikan ohjauskeinot voivat olla myös toisiaan tukevia tai estäviä. Ilmastopoliittiset ohjauskeinot (kansalliset ja kansainväliset) Teknologiakehityksen stimulointiin tähtäävät ohjauskeinot VÄLITÖN VAIKUTUS Koska päästölähteitä on paljon ja ne ovat luonteeltaan erilaisia, ei kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi ole olemassa yhtä tai muutamaa yksittäistä teknologiaa tai ohjauskeinoa. Päästöjen vä- TEKNOLOGIA- KEHITYS VÄLILLINEN VAIKUTUS Muut ilmastopoliittiset ohjauskeinot (verotus, investointituet ym.) Kuva 2.1. Teknologiakehitykseen vaikuttavat ohjauskeinot osana ilmastopolitiikkaa. 14 Frinking ym

15 hentäminen saavutetaan laajalla toimenpidejoukolla, joka sisältää teknologisia ratkaisuja, käyttötottumusten muutoksia ja rakenteellisia uudistuksia 15. Teknologioiden rooli on tässä joukossa merkittävä ja usein helpommin hyväksyttävä kuin muut mahdolliset toimenpiteet. Teknologian kehitystä tukevien ohjauskeinojen etu moniin muihin ilmastopoliittisiin ohjauskeinoihin nähden on teknologian kehityksen tuottamien innovaatioiden luomat liiketoimintamahdollisuudet. Siten ilmasto- ja teknologiapolitiikan tavoitteet ovat yhtenevät. Teknologisilla, kuten rakenteellisillakin, ratkaisuilla on myös mahdollista saada aikaan pitkäaikaisia ja pysyviä muutoksia. Teknologia ei häviä toisin kuin esimerkiksi väliaikaiset tukimuodot. Vaikutus kuitenkin näkyy kasvihuonekaasupäästöissä viiveellä, sillä teknologisten ratkaisujen käyttöönoton kannalta olennaiset yhteiskunnan rakenteet kuten energiantuotantolaitokset ja kulutuskohteet (esimerkiksi rakennuskanta) uusiutuvat hitaasti 16. Pitkäjänteinen työ kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen eteen on kuitenkin erittäin perusteltua. Kioton ensimmäistä sitoumuskautta jatketaan todennäköisesti seuraavilla, mikä tarkoittaa todennäköisesti myös tiukkenevia päästövähennystavoitteita. Vaikka kansallisesti ensisijainen tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä Suomessa, avaa kansainvälinen ilmastosopimus maailmanlaajuisia markkinoita uusille vähäpäästöisille ja päästöttömille teknologioille. Kioton pöytäkirjan mahdollistamat joustomekanismit puhtaan kehityksen mekanismi, yhteistoteutus ja päästökauppa - avaavat uusia mahdollisuuksia teknologian vientiin ja ilmaston kannalta myönteisten investointien rahoitukseen. Ne luovat markkinat kasvihuonekaasupäästöille ja päästövähennyksille ja kysyntää vähäpäästöisille ja päästöttömille teknologioille erityisesti siirtymätalous- ja kehitysmaissa. Lisäksi ne avaavat uusia pääomalähteitä vähäpäästöisten ja päästöttömien teknologioiden käyttöönotolle. Näin ne voivat myös nopeuttaa päästöttömien tai päästötehokkaiden teknologioiden kehitystä. Monilla kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamista edistävillä teknologioilla on myös monia muita ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta myönteisiä puolia. Esimerkiksi polton pienhiukkasten vähentäminen on suotuista sekä ilmaston että ihmisten terveyden kannalta. Fossiilisten polttoaineiden polton vähentäminen vähentää päästöjen lisäksi muun muassa niiden raaka-aineiden tuotantoon liittyviä ongelmia. Tarpeet uusien ja vähäpäästöisten teknologioiden kehitykselle ja käytölle voivat olla myös ilmastopolitiikasta riippumattomia, kuten aurinkopaneelien käyttö saaristossa sähköverkon ulkopuolella tai hajautettu energiantuotanto syrjäseuduilla. Uusien teknologioiden kuten uusiutuvien energialähteiden kohdalla esiin nousee myös uusia ongelmia. Näitä ovat esimerkiksi metsän ravinnetasapainosta huolehtiminen, biodiversiteetin turvaaminen sekä maankäyttöön ja -omistukseen liittyvät kysymykset. Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisen kannalta myönteisten vaikutusten lisäksi teknologian kehityksellä voidaan myös lisätä päästöjä. Uudet teknologiat esimerkiksi lasijulkisivut voivat lisätä esimerkiksi rakennusten lämmitys-, ilmastointi- ja jäähdytystarvetta ja näin lisätä energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. 2.2 Tekesin teknologiaohjelmat osana ilmastopolitiikkaa Tekesin teknologiaohjelmat kohdistavat tukea yrityksille ja tutkimustahoille teknologioiden kehittämiseksi. Tekesin teknologiaohjelmista rahoitetaan sekä yritysten osin julkisia tuotekehitysprojekteja että yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten julkisia tutkimusprojekteja. Tutkimusprojektien tulosten tulisi näkyä ennen kaikkea osaamisen vahvistumisena ja innovaatioympäristön kehittymisenä 17. Parhaimmillaan tutkimusprojektit synnyttävät teknologian kehityksessä ja kaupallistamisessa vahvasti hyödynnettäviä innovaatioita 15 Savolainen ym VN Tekes

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia Petteri Kuuva Sähköseminaari 27.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan energian osuus

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Mikä tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko hallituksen strateginen asiakirja luotaa pitkän aikavälin haasteita asettaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2011 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Kohti hiilineutraalia

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke Biotalouspaneelin kokous 19.1.2016 Jussi Manninen, TEM Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä TAVOITE: Puun käyttöä monipuolistetaan,

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Ville Niinistö Ympäristöministeri COP 19 -seminaari: Kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuonna 2015 28.10.2013 IPCC:n 5. arviointiraportin tulokset

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset

Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallintaseminaari Helsingin messukeskus 17.5.2006 Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset Yli-insinööri Pentti Puhakka

Lisätiedot

Alueidenkäytön kehityksestä -ajankohtaista ympäristöministeriöstä. MRL-neuvottelupäivät Vaasassa Timo Turunen ympäristöministeriöstä

Alueidenkäytön kehityksestä -ajankohtaista ympäristöministeriöstä. MRL-neuvottelupäivät Vaasassa Timo Turunen ympäristöministeriöstä Alueidenkäytön kehityksestä -ajankohtaista ympäristöministeriöstä MRL-neuvottelupäivät Vaasassa 30.11.2016 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Yleistä Ympäristöministeriö aloitti toimintansa 1.10.1983,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot