NOKIAN KAUPUNKI - KOLMENKULMAN ENERGIARATKAISU. LOPPURAPORTTI / 16X E0002 Jouni Laukkanen, Gennadiy Naumov

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NOKIAN KAUPUNKI - KOLMENKULMAN ENERGIARATKAISU. LOPPURAPORTTI 25.11.2013 / 16X172587-E0002 Jouni Laukkanen, Gennadiy Naumov"

Transkriptio

1 NOKIAN KAUPUNKI - KOLMENKULMAN ENERGIARATKAISU / 16X E0002 Jouni Laukkanen, Gennadiy Naumov

2 TAUSTA Kolmenkulman energiahanke on Nokian kaupungin koordinoima Pirkanmaan-liiton rahoittama EAKRhanke. Hankkeessa syntyy esiselvitys/ liiketoimintasuunnitelma missä selvitetään edellytykset muodostaa Kolmenkulman alueelle maakunnallisena pilottihankkeena kansallisesti merkittävä ja taloudellisilta, ympäristöystävälliseltä ja sosiaalipoliittisesti kestävältä ratkaisulta joka perustuu uusituvan energian modulaarinen tuotantoalueen ja cleantech-tyyppiseen yritystoimintaan. Hankkeen toinen keskeinen tavoite on vahvistaa uusiutuvan energian tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyvää toimintaa Tampereen kaupunkiseudulla erityisesti uusiutuvan energian yritystoiminnan ja tuotannon lähtökohdista. Tämän työn kohteena on Kolmenkulman alueelle (Nokia, Tampere, Ylöjärvi) tehtävä selvitys uusiutuvien energiavaihtoehtojen hyödyntämisen mahdollisuuksista. Kolmenkulman alueelle rakennetaan seuraavien vuosien aikana pienteollisuus- ja yritysalue. Asuinrakennuksia ei alueelle ole suunniteltu. 2

3 KAUKOLÄMMÖN HINTA NOKIALLA JA TAMPEREELLA Tampereella ja Nokialla kaukolämmön hinta on Suomen keskiarvoa korkeampi (taulukko). Isolle kerrostalolle hinta on Tampereella 78 /MWh ja Nokialla 95 /MWh. Kuvassa on esitetty polttoaineiden verollisia hintoja. Tuotanto Nokialla perustuu maakaasuun. Maakaasun hinta on noussut reilusti lähivuosina mm. verojen korotuksen takia. Tampereella tuotanto perustuu pääosin maakaasuun ja turpeeseen. Jätteenpolttolaitos on rakenteilla. Jätevoimala tuo valmistuttuaan hintaa. vakauttavan polttoaineen. KAUKOLÄMMÖN HINTA ALKAEN (hinnat ilmoitettu veroineen) Uudisrakennuksen liittymismaksu Energiamaksu Tehomaksu energiayksikköä kohden Kokonaishinta /MWh /MWh /MWh LÄMMÖNMYYJÄ I II III I II III I II III Fortum Power and Heat Oy, Nokia ,39 31,65 26,83 19,79 107,04 102,22 95, Tampereen Kaukolämpö Oy ,05 31,33 13,12 7,38 102,38 84,17 78,43 KESKIARVO (SUOMI) ,48 25,24 14,18 10,10 93,74 82,67 78,54 PAIN. KESKIARVO (SUOMI) ,77 22,97 14,34 10,52 80,87 75,67 71,29 3

4 KAUKOLÄMMÖN KYSYNTÄ SUOMESSA Ylemmässä kuvassa on esitetty kaukolämmön myynnin kehitys Suomessa. Lähde Energiateollisuus ry. Kaukolämmön kysyntä on kasvanut kaukolämpötoiminnan alkamisesta asti. Alempi kuva esittää Pöyryn näkemystä kaukolämmön myynnin kehittymisestä. Uudisrakennuksien energiatehokkuuden ja korjausrakentamisessa saavutettavan energiatehokkuuden ansiosta kaukolämmön tarve tulee pienenemään tulevaisuudessa. Kaukolämmitettävän rakennuskannan määrä tulee kuitenkin kasvamaan ja kaukolämmön markkinaosuus tulee olemaan hyvä erityisesti isoimmissa kiinteistöissä. Tampereella ja Nokialla voidaan olettaa kysynnän seuraavan muun Suomen tilannetta vaikkakin korkeahko kaukolämmön hinta parantaa muiden tuotantomuotojen kilpailukykyä. 4

5 TARKASTELUVAIHTOEHDOT Selvityksessä tarkastellaan energiantuotannon hyödyntämisen mahdollisuudet kahden eri vaihtoehdon osalta: Omavarainen energiasaareke (VE A) vaihtoehdossa tarkastellaan konsepteja, joilla Kolmenkulmasta rakentuu lämmön osalta energiaomavarainen alue, joka ei tuo lämpöenergiaa alueen ulkopuolelta eikä vie lämpöenergiaa alueen ulkopuolelle. Alue on liitetty valtakunnaliseen sähköverkkoon, mutta oma sähkötuotanto myös tutkitaan. Energian viejä (VE B) vaihtoehdossa tarkastellaan konsepteja, joilla Kolmenkulma tuottaa oman lämpöenergian tarpeensa lisäksi lämpöenergiaa hyödynnettäväksi myös alueen ulkopuolella. Vietävällä lämmöllä tuotetaan Nokian kaukolämpöverkon peruskuorma. Sähköä tuotetaan ilman apujäähdytystä. Lämmöntuotanto mitoitetaan noin puoleen Nokian maksimitehon tarpeesta. Tarkasteluvaihtoehdoissa alue on lämmön suhteen omavarainen. Sähköä tuotantomäärä riippuu lämmön tuotannosta. Energiatuotantolaitoksen toimintamallia ja sijaintivaihtoehtoja ei tässä selvityksessä ole tarkasteltu, vaan työssä on käytetty tyypillisiä arvoja ja mitoituksia sekä tehty alustavat oletukset mahdollisesta sijaintipaikasta ja kaukolämpöjohtojen piitukisista. 5

6 NOKIAN KAUPUNKI - KOLMENKULMAN ENERGIARATKAISU TUOTANTOVAIHTOEHDOT 6

7 VAIHTOEHDOT PERUS- JA HUIPPUTUOTANTOON Alue- ja kaukolämpöjärjestelmissä jakautuu lämmön tuotanto tyypillisesti perus- ja huipputuotantoon. Perustuotanto Perustuotannossa käytetään mahdollisimman edullisia polttoaineita. Tyypillisesti perustuotantolaitoksen investointi on korkea, koska edullisimmat polttoaineet vaativat lähtökohtaisesti monimutkaisempaa polttotekniikkaa kuin kalliimmat polttoaineet. Peruskuormalaitosta käytetään kesällä pidettävää huoltoseisokkia lukuun ottamatta jatkuvasti. Peruskuormalaitos mitoitetaan tavallisesti noin 50 % maksimitehosta, jolloin sillä saadaan tuotettua noin 90 % lämmöstä. Perustuotantolaitoksessa voidaan tuottaa lämmön lisäksi sähköä. Tämä kuitenkin monimutkaistaa järjestelmää, jolloin investointikustannus kasvaa merkittävästi. Tyypillisiä polttoaineita ovat kiinteät polttoaineet, kuten puu ja turve. Huipputuotanto Huippukattiloita käytetään vuosittain suhteellisen vähän aikaa ja niillä tuotettava energiamäärä on pieni (tyypillisesti noin 10 % kokonaisenergiasta). Polttoaineiden hinnat ovat peruskuormalaitoksia kalliimpia, mutta helpon polton ansiosta investointikustannukset ovat merkittävästi peruskuormalaitoksia pienemmät. Huippukattilakapasiteettia on tavallisesti siten, että se toimii tarvittaessa myös varakapasiteettina peruskuormalaitokselle. Tyypillisiä polttoaineita ovat öljy, maakaasu ja pelletit. 7

8 KIINTEÄN POLTTOAINEEN LÄMPÖKESKUS (KPA) Mahdollisia kotimaisia lämpökeskustoimittajia on runsaasti. Esimerkiksi: Laatukattila, Renewa, MW Power, Livite Ulkomaisia toimittajia on myös paljon, mutta niiden markkinaosuus Suomessa on hyvin pieni. Kattilatekniikkana käytetään pääasiassa erityyppisiä arinakattiloita tai leijupetejä. Kokonaishyötysuhde on luokkaa 86 93% Minimiteho on luokkaa % Polttoaine: hake, palaturve, kuori, puru Vaiheistettu kaasutuspolttokattila (Laatukattila Oy) Mekaaninen viistoarina (Vapor Oy) 8

9 PELLETTILÄMPÖKESKUKSET Pellettilämpökeskuksessa poltetaan pellettejä pölypolttona tai arinalla. Pelletit ovat tasalaatuisia ja kuivia, jolloin niiden poltto on yksinkertaista. Tällöin investointi on merkittävästi hakelämpökeskuksia edullisempi. Pellettilämpökeskustoimittajia on useita ja tekniikka on hyvin koeteltua ja kaupallista. Kuivaniemen kaukolämpöverkon pellettilämpökeskus (Lämpökeskus ja polttoainesiilo) 9

10 VARAKAPASITEETTI KEVYTÖLJYLLÄ (POK) POK-kattila(t) sijoitetaan tyypillisesti KPA-lämpökeskusrakennukseen Voitaisiin sijoittaa osittain myös verkon eri osiin toimitusvarmuuden parantamiseksi Tarvittava varakapasiteetti toteutetaan useammalla POK-kattilalla, koska yhden ison kattilan käyttö on suuren minimitehon takia hankalaa Kattilatekniikkana käytetään tyypillisesti <12 MW:n kokoluokassa tulitorvi-tuliputkikattilaa, jonka minimiteho on luokkaa 30% Mahdollisia POK-kattilatoimittajia on useita (kotimaisia ja ulkomaisia). Tulitorvi-tuliputkikattila (Vapor Oy) 10

11 CHP ORC (ORGANIC RANKINE CYCLE) ORC-voimalaitoksessa tuotetaan lämpöä kuumaöljykattilalla, joka höyrystää ORC-prosessissa olevan kiertoaineen. Kiertoaine määrittyy käytettävän lämpötilatason mukaisesti. Sähköntuotannon lisäinvestointi on pieni höyryturbiiniin verrattuna, mutta saatavan sähkön määrä on kohtuullisen pieni. ORC-laitoksia ei ole Suomessa yleisesti käytössä, mutta muualla niitä on paljon käytössä Yleisesti kaupallinen ratkaisu. Mahdollisia toimittajia Polytechnik Group (Itävalta) Maxxtec AG (Saksa) Turboden (Italia) Tri-O-Gen (Hollanti) ORC laitos (Turboden) 11

12 CHP - HÖYRYTURBIINILAITOS Höyryturbiinivoimalaitoksessa saadaan tuotettua enemmän sähköä ORCprosessiin verrattuna, jonka takia höyryturbiini on tyypillisin sähköntuotantotekniikka kaukolämpökokoluokassa. Korkean paineen ja lämpötilan takia sähköntuotannon lisäinvestointi on merkittävän suuri. Laitetoimittajia on useita. Kattilavalmistajia on useita kotimaisia, mutta turbiinivalmistajia Suomessa ei ole. Pienessä kokoluokassa kattilatoimittajat voivat toimittaa laitoksen kokonaisuutena, jolloin heidän kauttaan tulisi myös turbiini. Tekniikka on hyvin kaupallista ja koeteltua. 12

13 MAALÄMPÖ Maalämpöpumput hyödyntävät maaperän pintakerrokseen tai vesistöihin sitoutunutta lämpöä. Lämpö kerätään maahan, porakaivoon tai veteen asennetun muoviputkilenkin avulla. Keruuputkistossa kiertää jäätymätön neste, joka lämpenee muutaman asteen putkistossa. Keruupiirin nesteestä saatava lämpö höyrystää lämpöpumpussa kiertävän kylmäaineen. Höyrystyneen kylmäaineen painetta nostetaan kompressorilla, jolloin myös sen lämpötila nousee. Kylmäaine lauhtuu lämpöpumpun lauhduttimessa jälleen nesteeksi, jolloin se luovuttaa lämpöä lämminvesijärjestelmään. Käyttökustannukset riippuvat sähkön hintakehityksestä. Lämpökerroin (COP) riippuu lämpötilatasosta. Kaukolämmön menolämpötilatasoa C on epätaloudellista tuottaa lämpöpumpulla. Lämpöpumpun lisäksi tarvitaan ns. priimauslämpöä, joka nostaa lämpötilan lämpöpumpulla tuotetusta n C:sta kulloinkin tarvittavaan menolämpötilaan. Keskitettynä lämmöntuotantovaihtoehtona maalämpö vaatii suurehkon maa-alueen. Lämpökaivoihin perustuva maalämpöjärjestelmä, jossa on n. 10 kw lämpötehon tuottavia lämpökaivoja porattuna m välein. Tällöin tarvittava maa-ala on noin 30 m²/kw. Sijoituspaikassa on huomioitava, että pohjavesivirtaukset tuovat lämpökaivoihin ympäristön lämpöä. Pitkän tähtäimen ratkaisussa maaperän on myös lämmettävä välillä. 13

14 AURINKOLÄMPÖ Aurinkolämmöllä voidaan tuottaa erityisesti kesäaikana käyttöveden tarvitsemaa lämpöä. Aurinkolämpöä saadaan kohtuullisen hyvin toukokuusta elokuuhun. Teollisuuskiinteistöissä lämmön tarve kesällä on tyypillisesti hyvin pientä, jolloin käyttöä aurinkolämmölle ei välttämättä ole. Aurinkolämpö ei korvaa mitään muuta lämmitysinvestointia, koska suurimman kulutuksen aikana talvella aurinkolämpöä ei saada lainkaan. Aurinkolämmön tuotantokustannukset ovat luokkaa /MWh isolla järjestelmällä. Tuotantokustannus muodostuu lähes täysin investoinnista. Tuotantokustannus on haketta ja pellettejä suurempi. 14

15 NOKIAN KAUPUNKI - KOLMENKULMAN ENERGIARATKAISU ENERGIAN TARVE 15

16 KOLMENKULMAN ENERGIATARPEEN MÄÄRITYS Lämmön ja sähkön kulutukselle tyypillinen vaihte tyypilliselle vuodelle. Lämmön ja sähkön kulutus määritetään tyypilliselle energiatehokkaalle teollisuusrakennukselle, esimerkiksi varasto tai terminaalirakennuksia (ilman prosessilämmön tuotantoa) asiakkaalta saatujen rakennusoikeuksien mukaan. Arvioitu ominaislämmöntarve on 72,8 kwh/m²/vuosi ja ominaissähkön tarve 74,7 kwh/m²/vuosi. Huomioitavaa on merkittävä vaihtelu todellisten kohteiden välillä. Lämmön huipunkäyttöaikana on käytetty noin 2600 h/vuosi. Sähkön käyttö on kohtuullisen tasaista vuoden ympäri. Suunniteltu uusi rakennusoikeus, m2 Arvio uusien lämmiettyen rakennusten pinta-alasta, m2 Lämmön tarve arvio, MWh/a Alue Alue Alue Alue Alue Alue Alue M-alue Yhteensä Sähkön tarve arvio, MWh/a 16

17 NOKIAN ENERGIATARPEEN MÄÄRITYS VE B -tarkastelussa oletetaan kaukolämpöä siirrettävän Nokian kaukolämpöverkkoon, jonka lämmön tarvetta arvioidaan huippukulutuksen ja tyypillisen kulutusvaihtelun perusteella. Nykyään Nokian kaukolämpö tuotetaan maakaasulla. Olemassa olevien kaukolämpöverkon mahdollisia siirtorajoituksia ei oteta työssä huomioon. Höyryasiakkaat oletetaan poistuvan kaukolämpöyhtiön asiakkaista heidän oman laitoshankkeensa myötä. Nokian kaukolämmön maksimitehon tarve on arvioitu olevan noin 50 MW ja lämpöenergian tarve noin 130 GWh/a. Tässä työssä on selvitetty vaihtoehto, jossa Nokialle toimitetaan Kolmenkulman laitoksesta vain peruskuorma. Huipputehot tuotetaan Nokian nykyisillä maakaasukattiloilla. Tyypillinen esimerkki kaukolämmön tarpeen vaihtelusta sekä tyypillisestä peruskuormalaitoksen mitoituksesta. 17

18 KONSEPTIVAIHTOEHDOT VE 0 Kolmenkulman lämpönä käytetään Tampereen kaukolämpöä ja sähkönä verkkosähköä. Perusvaihtoehtona tarkastelussa on pienin investointi eli liittyminen Tampereen kaukolämpöön ja sähkön ostaminen verkosta. Tampereen kaukolämpö on valittu Nokian asemesta Tampereen edullisemman hinnan takia. VE A1 Kolmenkulman alueella tuotetaan alueen tarvitsema lämpö. Hakelämpökeskus peruskuormalle + pellettikattiloilla huiput. VE A2 Kolmenkulman alueella tuotetaan alueen tarvitsema lämpö. Hake ORC-voimalaitoksella peruskuorma (lämmön ja sähkön yhteistuotanto) + pellettikattiloilla huiput. VE B1 Kolmenkulman alueella tuotetaan alueen lämpö sekä Nokian kaukolämmön peruskuorma. Hakelämpökeskuksella peruskuorma + pellettikattilalla huiput alueen tarpeeseen. Nokialla huiput tuotetaan nykyisillä maakaasukattiloilla. VE B2 Kolmenkulman alueella tuotetaan alueen lämpö sekä Nokian kaukolämmön peruskuorma. Höyryturbiinia käyttävä CHP-voimalaitos (lämmön ja sähkön yhteistuotanto) + pellettikattilalla huiput alueen tarpeeseen. Nokialla huiput tuotetaan nykyisillä maakaasukattiloilla. 18

19 KONSEPTIVAIHTOEHTO VE 0 TAMPEREEN KL, VERKKOSÄHKÖ Perusvaihtoehdossa Kolmenkulman alue liitteettään Tampereen kaukolämpöverkkoon. Kaikki kulutettu lämpö on kaukolämpöä. Omaa tuotantoa ei ole. Tässä vaihtoehdossa on oletettu että Tampereen kaukolämpöyhtiö tekee kaikki investoinnit. Kolmenkulman kiinteistöt maksavat vain kaukolämmön hinnaston mukaiset liittymismaksut. Tähän oletukseen liittyy epävarmuutta, sillä ei ole tiedossa olisiko kaukolämpöyhtiö valmis rakentamaan tarvittavan aluelämpöverkon pelkällä normaalilla liittymismaksulla. 19

20 KONSEPTIVAIHTOEHTO VE A1 HAKELÄMPÖKESKUS PERUSKUORMALLE + PELLETTIKATTILOILLA HUIPUT Peruskuorma tuotetaan 6 MW lämpötehoisella hakekattilalla. Mitoitus vastaa tyypillistä mitoitusta. Suuremmalla kattilalla kesäseisokki pitenisi minimitehon kasvaessa. Kattilassa on lämmöntaiteenottolaitteisto (LTO), joka hyödyntää energia savukaasuista. LTO huippukapasiteetti on 1,08 MW. LTO laitteisto kytketään pois silloin, kun lämpökuorma on liian pieni. Huippukattilana on 8 MW pellettikattila, joka toimii myös kesän huoltoseisokin aikana. Varakattiloina 8 MW öljykattila. 20

21 KONSEPTIVAIHTOEHTO VE A2 ORC-VOIMALAITOSS PERUSKUORMALLE + PELLETTIKATTILOILLA HUIPUT Peruskuorma tuotetaan ORC (Organic Rankine cycle) yhteistuotantolaitoksella. Mitoitus on vastaava kuin lämpökeskuksella, mutta kesällä minimitehon takia pellettikattilan käyttöaika on pidempi. LTO huippukapasiteetti on 1,25 MW. Huippukattila on 8 MW pellettikattila. Varakattiloina 8 MW öljykattila. 21

22 KONSEPTIVAIHTOEHTO VE B1 HAKELÄMPÖKESKUKSELLA PERUSKUORMA + PELLETTIKATTILALLA HUIPUT ALUEEN TARPEESEEN Kolmenkulman perustuotantolaitos tuottaa Kolmenkulman ja Nokian peruskuorman. Nokialla huiput tuotetaan nykyisillä kattiloilla. 25 MW hakekattila on peruskuormayksikkönä. LTO huippukapasiteetti on 4,5 MW. Huippukattilana on 20 MW pellettikattila. Varakattilana on 25 MW öljykattila. 22

23 KONSEPTIVAIHTOEHTO VE A2 VOIMALAITOS + PELLETTIKATTILALLA HUIPUT ALUEEN TARPEESEEN Peruskuorma tuotetaan höyryturbiini yhteistuotantolaitoksella. Mitoitus on vastaava kuin lämpökeskuksella, mutta kesällä minimitehon takia pellettikattilan käyttöaika on pidempi. LTO huippukapasiteetti on 6,55 MW. Huippukattila on 20 MW pellettikattila. Varakattiloina 25 MW öljykattila. 23

24 NOKIAN KAUPUNKI - KOLMENKULMAN ENERGIARATKAISU ENERGIATASEET JA KANNATTAVUUS 24

25 KANNATTAVUUSLASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Taulukoissa on esitetty työssä käytetyt lähtötiedot. Lähtötiedot perustuvat Pöyryn kokemukseen vastaavista laitoksista. Kaukolämmön hinta on Energiateollisuuden tilastosta (7/2013) suuren kerrostalon verottomana hintana. Sähkön tuotantotuki koskee tarkasteltavaa höyryturbiinivoimalaitosta. Laskennassa on huomioitu 10 % lämpöhäviö aluelämpöverkossa. Polttoaineiden ja energian hinta (alv 0 %) Tampereen KL /MWh 63,2 Hake /MWh 21,6 Pelletti /MWh 36,3 Maakaasu /MWh 46,5 Sähkö Nordpol /MWh 50,0 Sähkön tuotantotuki (metsähakkeelle) /MWh 11,3 Lähtötietoja Hyötysuhteet (keskim.) Hakelämpökeskus (ei sis. LTO) % 88 ORC-voimalaitos (ei sis. LTO) % 88 Höyryturbiinivoimalaitos (ei sis. LTO) % 88 Pellettilämpökeskus % 90 Maakaasulämpökeskus % 91 Rakennusasteet (tuotentun sähkön suhde lämpöön) ORC-voimalaitos - 0,15 Höyryturbiinivoimalaitos - 0,37 Muut muuttuvat kustannukset Hakelämpökeskus /MWh 1,70 ORC-voimalaitos /MWh 1,20 Höyryturbiinivoimalaitos /MWh 1,20 Pellettilämpökeskus /MWh 2,00 Maakaasulämpökeskus /MWh 1,00 Muut vuotuiset kiinteät kustannukset Hakelämpökeskus (Kolmenkulma) %-inv. 1,20 % Hakelämpökeskus (Nokia+Kolmenkulma) %-inv. 1,20 % ORC-voimalaitos %-inv. 1,30 % Höyryturbiinivoimalaitos %-inv. 1,20 % Pellettilämpökeskus %-inv. 1,20 % Maakaasulämpökeskus %-inv. 1,20 % Henkilöstötarve Hakelämpökeskus (Kolmenkulma) hlö 5 Hakelämpökeskus (Nokia+Kolmenkulma) hlö 7 ORC-voimalaitos hlö 7 Höyryturbiinivoimalaitos hlö 13 Pellettilämpökeskus hlö - Maakaasulämpökeskus hlö - Keskim. henkilökustannukset hlö /a

26 ENERGIATUOTANTO JA POLTTOAINEKULUTUKSET Taulukoissa on esitetty lämmön ja sähkön tuotanto tarkasteluvaihtoehdoissa. Lämmön tuotantomäärät on määritetty työssä aikaisemmin esitetyistä vaihtelukuvaajista. Sähkön tuotanto ja polttoaineiden kulutukset ovat määritettynä keskimääräisen rakennusasteen ja hyötysuhteiden avulla. Lämmön tuotanto tarksasteluvaihtoehdoissa Kolmenkulma VE 0 VE A1 VE A2 VE B1 VE B2 Tampereen KL MWh/a Hakelämpökeskus MWh/a ORC-voimalaitos MWh/a Höyryturbiinivoimalaitos MWh/a Pellettilämpökeskus MWh/a Lämmöntaltaeenotto MWh/a YHTEENSÄ KL-TUOTANTO MWh/a josta toimitettu Nokiaan MWh/a TUOTETTU CHP-SÄHNKÖ (Netto) MWh/a Polttoaineiden kulutukset Polttoainekulutus Hake MWh/a Polttoainekulutus peletti MWh/a Polttoainekulutus yhteensä MWh/a

27 ALUELÄMPÖVERKKO JA SIIRTOJOHTO NOKIALLE Koska kaukolämmön hinta sisältää verkoston rakentamisen ja lämpöhäviöt, arvioidaan vastaavat kustannukset muihin vaihtoehtoihin. Oletettu arvio Kolmenkulman aluelämpöverkon pituudesta on 20 km ja putkien keskikoko on DN 100. Pituusarvio perustuu Energiateollisuuden tilastoon, jonka mukaan kaikissa kaukolämpöverkoissa keskimäärin Lämmön myynti/johtopituus [MWh/m] on 2,5 ja noin 10 MW verkoissa 1,4. Laskennassa on käytetty kerrointa 2,0. DN 100 putkessa siirretään lämpöä noin 2 MW, joka olisi arviolta putkien keskiteho. DN 100 kaukolämpöjohdon keskihinta vuonna 2011 oli 223 /m. Siirron aiheuttama investointi Nokialle arvioidaan siten, että alueelta rakennetaan kaukolämpöjohto Nokian nykyiselle kaukolämmön tuotantolaitokselle. Arvioitu siirto johdon pituus on 4,5 km ja putken koko DN 250. Yhdysputki jouduttaisiin kytkemään todennäköisesti Nokian nykyisellä tuotantolaitoksella, joka sijaitsee Kolmenkulmasta katsottuna Nokian keskustan toisella puolella. DN 250 keskihinta vuonna 2011 oli 406 /m. 27

28 NOKIAN MAKSUVALMIUS LÄMMÖSTÄ Fortum Power and Heat Oy vastaa Nokian kaupungissa kaukolämmön tuotannosta ja jakelusta. Lämmön tuotannon kapasiteetti perustuu maakaasun polttoon. Maakaasun hinta viime aikana noussut ja verotus Suomessa on kiristynyt, mikä on tehnyt maakaasusta kalliin verrattuna paikallisiin polttonaineisiin. Tämä vastaavasti heijastuu korkeaan kaukolämmön hintaan. Vuonna 2012 kaukolämmön nettotuotanto ja käyttö oli 142 GWh sisältäen 19 GWh verkkohäviöt. 98,5 % kaukolämmöstä oli tuotettu yhteistuotannossa. Fortumin Nokian yhteistuotannon kl-teho on 40 MW ja sähkötehon on 30 MW. Lisäksi Fortumilla on Nokialla maakaasulämpökeskuksia. Fortum on toimittanut myös höyryä paikalliselle teollisuudelle, mutta teollisuus on kaavailemassa oman hakelämpökeskuksen hankintaa, jonka takia höyryasiakkaiden on oletettu lähtevän Fortumin asiakkaista. Nokian maksuvalmiuden määritys hakelämmöstä Arvon määräyksessä on käytetty maakaasun hintaa 46,5 /MWh. Arvioissa on huomioitu lämmöntuotannon hyötysuhde 91 %. Muita kiinteitä ja muuttuvia kustannuksia ei ole huomioitu. Kaukolämpö oletetaan tuotettavan jatkossa pääasiassa ilman sähkön tuotantoa. Yllä mainituilla lähtötiedoilla omakustannushinta kaukolämmölle on 51 /MWh Tällöin maksuvalmius Kolmenkulmalla tuotettavalle lämmölle olisi noin 45 /MWh. 28

29 INVESTOINNIT Taulukossa on esitetty investointitarve eri vaihtoehdoissa. Investointikustannukset perustuvat Pöyryn kokemukseen toteutuneista kustannuksista. Kaukolämmön liittymismaksu on määritetty ison kerrostalon liittymismaksun mukaan. Energiateollisuuden tilaston (7/2013) mukainen liittymismaksu kulutettua lämpöä kohden on Tampereella / 600 MWh. Nokiaan yhdistetyt vaihtoehdot kuuluvat päästökauppaan, jolloin ne eivät saa investointitukea. Investoinnit (alv 0 %) Tuotantolaitokset VE 0 VE A1 VE A2 VE B1 VE B2 Hakelämpökeskus ORC-voimalaitos Höyryturbiinivoimalaitos Pellettilämpökeskus Investointituki (yllä mainituille) -15 % -20 % 0 0 Varaöljykattilat Yhteensä Siirtoverkot VE 0 VE A1 VE A2 VE B1 VE B2 KL:n liittymismaksut Aluelämpöverkko Siirtojohto Nokialle Yhteensä YHTEENSÄ

30 TUOTANTOKUSTANNUKSET Taulukossa on esitetty lämmön tuotantokustannukset kussakin vaihtoehdossa. Kustannukset on laskettu aikaisemmilla sivuilla esitetyillä arvoilla. Lämpöhäviö 10 % aluelämpöverkosta tuotetaan 50 % ajasta pelleteillä ja 50 % ajasta hakkeella (ks. vaihtelukuvaajat). Kustannuksissa on huomioitu negatiivisena kustannuksena eli tulona lämmön myynti Nokialle sekä tuotettava sähkö. B2 vaihtoehdossa sähkön hintaan on lisätty metsähakkeen tuotantotuki. Tuotantokustannukset (alv 0 %) Polttoainekustannukset (ml. KL) VE 0 VE A1 VE A2 VE B1 VE B2 Tampereen KL /vuosi Hake /vuosi Pelletti /vuosi Lämpöhäviö (50/50 % hake/pelletti) /vuosi Yhteensä /vuosi Muut kustannukset VE 0 VE A1 VE A2 VE B1 VE B2 Muut muuttuvat /vuosi Muut kiinteät /vuosi Helkilöstökustannukset /vuosi Tulot VE 0 VE A1 VE A2 VE B1 VE B2 Lämmön myynti Nokialle /vuosi Sähkön tuotanto /vuosi YHTEENSÄ /vuosi

31 KANNATTAVUUDEN MÄÄRITYSPERIAATE Kannattavuuden määritys Investointien kannattavuutta verrataan aina nykytilanteeseen tai muuhun valittavaan tapaukseen (nollavaihtoehto). Mikäli investointeja tarvitaan välttämättä, otetaan perustapaukseen pienimmän investoinnin vaihtoehdot. Ilman vertailukohtaa takaisinmaksuaikaa, nettonykyarvoa tai sisäistä korkoa ei voida määrittää. Työssä valittiin perustapaukseksi (VE 0) kaukolämpö ja verkkosähkö, jotka ovat alueen kiinteistöille todennäköisin vaihtoehto (helppous, pieni investointi). Kannattavuuden tunnusluvut (takaisinmaksuaika, nettonykyarvo ja sisäinen korko) tarkoittavat investoinnin kannattavuutta perusvaihtoehtoon verrattuna. Kannattavuuslaskennassa käytetään reaalikorkoa. Reaalikorkoa käytetään tyypillisesti investointilaskelmissa. Reaalikorossa inflaation vaikutus on poistettu. Kannattavuustarkastelu tehdään tyypilliseen tapaan nykyisellä hintatasolla. Tarkasteluissa voitaisiin käyttää myös ennusteita esimerkiksi sähkön ja lämmön tulevasta hintakehityksestä, mutta tällöin kannattavuuden läpinäkyvyys kärsii merkittävästi ja epävarmuudet kasvavat. Tyypillisesti muuttujien vaikutusta kannattavuuteen tarkastellaan erillisillä herkkyystarkasteluilla, joissa yhtä muuttujaa muutetaan kerralla ja katsotaan muutoksen vaikutusta kannattavuuteen. 31

32 KANNATTAVUUSTARKASTELU Taulukossa on esitetty kustannukset verrattuna VE 0:aan sekä kannattavuuden tunnusluvut ja kuvassa nettonykyarvon kehitys. Johtopäätökset Paras kannattavuus saadaan lämpökeskusvaihtoehdoilla (A1 ja B1). Takaisinmaksuaika on vuotta. Sähkön tuotanto ei ole kannattavaa (A2 ja B2). Takaisinmaksuaika noin 20 vuotta. Iso lämpökeskus (VE B1) on kannattavin. Investointi tuottaa noin 23 milj. euroa 25 vuodessa. Ero VE 0:aan, kannattavuuslaksenta (alv 0 %) VE 0 VE A1 VE A2 VE B1 VE B2 Investointi Tuotantokustannukset /vuosi VE 0 VE A1 VE A2 VE B1 VE B2 Takaisinmaksuaika (4%) Vuotta - 13,5 17,8 10,5 23,5 Nettonykyarvo (25 v., 4%) Sisäinen korko (25 v) % - 8,4 % 6,2 % 11,0 % 4,4 % 32

33 TALOUDELLISET JA TEKNISET RISKIT SEKÄ TOTEUTTAMISKELPOISUUS Oma tuotanto vaatii suuret investoinnit, joka aiheuttaa taloudellista riskiä. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna oma lämpökeskusvaihtoehto on edullisin. Kaikki tarkasteltavat vaihtoehdot ovat kaupallisia ratkaisuja, jolloin tekninen riski on pieni. Oman tuotannon (erityisesti voimalaitokset) käyttö vaatii osaamista, jotta laitokset pysyvät pitkään hyvässä kunnossa. Kaukolämpöön liittyminen ei sulje pois myöhempää paikallisen tuotannon hyödyntämistä. Kaukolämpöä käytettäessä biopolttoaineita voitaisiin hyödyntää myös muualla kaukolämpöverkon alueella eikä tuotantolaitoksen tarvitsisi olla Kolmenkulmalla. Vahvuudet Edullinen polttanen hinta Paikallinen työllistäminen Korkea kotimaisuusaste Hyvät liikenneyhteydet Mahdollisuudet Fossiilisten polttoaineiden hinnan nousu Halu pitää energiantuotanto omissa käsissä Heikkoudet Pitkähkö takaisinmaksuaika kaukolämpöön verrattuna Heikko kannattavuus sähkötuotannolle Olemassa olevan kaukolämpöinfran puute Uhat Hidas kaukolämpökuorman kehitys Tukien saatavuus Luvat Heikko yleinen taloudellinen tilanne Muutoksia lainsäädännössä (poliittinen riski) 33

34 NOKIAN KAUPUNKI - KOLMENKULMAN ENERGIARATKAISU POLTTOAINEEN SAATAVUUS 34

35 KOTIMAISTEN POLTTOAINEMARKKINOIDEN TRENDIT Puupolttoaineen käytön kasvu on Suomessa sen tavoiteuralla. Viime vuosien lämpövoimalaitosinvestoinnit Suomessa keskittyneet voimakkaasti puupolttoaineiden hyödyntämiseen Jätepolttoaineiden lisäksi lähes ainut hyväksytty polttoaine Energiatuotannon monipuolisuus osittain heikentymässä Metsähakkeen käyttö on vahvalla kasvu-uralla (käyttö 2011: 13,7 TWh) Niukkuus turpeesta tulee jatkamaan kasvutrendiä (hidas luvitus sekä luvan saannista tuotannon aloittamiseen kuluva pitkä aika 3-4 vuotta) Vuoden 2020 tavoitteet vielä saavutettavissa Poliittiset linjaukset turpeenkäytön vähentämiseksi kolmanneksen vuoteen 2025 (23 TWh -> 15 TWh) Turpeen verotus nousi vuoden 2013 alussa tasolle 4,9 /MWh (2012: 1,9 /MWh) ja edelleen vuonna 2015 tasolle 5,9 /MWh Puupolttoaineiden kilpailukyky paranee turpeeseen nähden lämmön tuotannon kilpailukyky heikkenee Sähkön tuotannon polttoaineet verottomia -> ei suoraa vaikutusta lauhdetuotantoon 35

36 SISÄLLYS 1. TAUSTA 2. KYSYNTÄ JA TARJONTA - MENETELMÄT 3. OPTIMOINTITULOKSET 4. JOHTOPÄÄTÖKSET 36

37 PUUPOLTTOAINEEN SAATAVUUSARVIO - MENETELMÄT Kotimaisen puupolttoaineen saatavuus ja kustannusperäinen hinta Nokian Kolmenkulman laitokselle toimitettuna vuonna 2015 Kattila- ja voimalaitostietokanta Tietokannan avulla voidaan määrittää energialaitosten puupolttoaineen tekninen kysyntäpotentiaali Kattaa n. 96 % Suomen energiatuotannon polttoaineiden kulutuksesta Kiinteiden polttoaineiden, maakaasun ja sähköntuotannon osalta kattavuus lähes 100 % Sisältää myös rakenteilla ja suunnitteilla olevat laitokset Optimointimalli Metsäteollisuustietokanta Tietokannan avulla voidaan määrittää metsäteollisuuden sivutuotteiden tarjontapotentiaali Sisältää teollisuuskokoluokan sahat, sellu- ja paperitehtaat, vaneritehtaat, lastu- ja kuitulevytehtaat sekä talotehtaat ja jatkojalostuslaitokset Huomioi sekä sivutuotteiden kokonaistarjonnan että markkinoille tulevan tarjonnan Lisäksi tietokannassa on tietoa puupolttoaineiden tuonnista Suomeen Kysyntäpisteiden maksukyky puupolttoaineesta Biojalostustietokanta Tietokannan avulla voidaan määrittää biojalostamoiden puupolttoaineen tekninen kysyntäpotentiaali Suomen pellettitehtaiden tuotantokapasiteetit, tuotannot ja raakaaineet Sisältää myös muut rakenteilla ja suunnitteilla olevat puuta käyttävät biojalostamot Puupolttoaineen tuotanto- ja kuljetuskustannukset Leimikko- ja pienpuutietokanta Tietokannan avulla voidaan määrittää metsähakkeen tekno-ekologinen tarjontapotentiaali Sisältää noin korjuukohdetta hakkuutähde- ja kantopotentiaalin kuntakohtaiset pienpuupotentiaalit 37

38 OPTIMOINTIMALLIN KUVAUS Optimointimalli Optimointimalli huomioi: Puupolttoaine-erien ja jakeiden tuotantokustannukset ja kuljetuskustannukset kysyntäpisteisiin Puupolttoaineista kilpailevien laitosten kyvyn maksaa siitä (puustamaksukyky) Optimoinnissa puupolttoaine-erät toimitetaan eniten maksavalle käyttäjälle maksimoiden tuottajan katetta Puustamaksukyvyn muodostuminen Nokian Kolmenkulman laitoksella 2015* Puun tuki Malli huomioi puupolttoaineen tuotantokustannusten ja kuljetuskustannusten lisäksi myös puupolttoaineista kilpailevien laitosten puustomaksukyvyt Puustamaksukyvyllä tarkoitetaan energiayhtiön kyvykkyyttä maksaa puupolttoaineestaan ennen tuotannon supistamista tai vaihtamista vaihtoehtoiseen polttoaineeseen /MWh CHP Lämpökeskus Päästökaupan vaikutus Lämmöntuotannon verovaikutus Kilpailevan polttoaineen hinta Mitä korkeammat ovat vaihtoehtoisen polttoaineen käytöstä aiheutuvat kulut, sitä korkeampi on puustamaksukyky *Taustaoletuksina 0,38 rakennusaste, isompi laitos 38

39 OPTIMOINTIMALLI - PUUPOLTTOAINEEN KUSTANNUSRAKENNE Optimointimalli Optimointimallin tuloksena saadaan kustannusperäinen puupolttoaineen hinta toimitettuna laitokselle, joka eroaa usein markkinahinnasta. Puupolttoaineen markkinahinnan ja kustannusperusteisen hinnan välinen erotus on tuottajan kate. Alueellista markkinahintaa on mahdollista arvioida tarkastelemalla kalleimman kysynnän täyttämiseksi toimitetun metsähake-erän kustannusperusteista hintaa. Metsähakelajien kustannusperusteinen hinta kysyntäpisteeseen toimitettuna koostuu: Tienvarsihinnasta (kantohinta, hakkuu ja metsäkuljetus), jotka vaihtelevat (3,5 14 /MWh) riippuen jakeesta sekä korjuukohteen ominaisuuksista haketuskustannuksesta, yleiskustannuksista sekä jaekohtaisesta kuljetuskustannuksesta, jotka kasvavat etäisyyden kasvaessa puupolttoaineen syntypisteen ja käyttöpisteen välillä. /MWh Esimerkki: Hakkuutähteen keskimääräinen kustannusrakenne, /MWh Kuljetuskustannus 100km Yleiskustannukset Haketus Keskimääräinen tienvarsihinta hakkuutähteelle Kuljetuskustannukset, /MWh 39

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

IIN MICROPOLIS OY Kuivaniemen bioselvitys. LOPPURAPORTTI 11.6.2012 / 16ENN0231.10-E0001 Jouni Laukkanen, Tero Korhonen

IIN MICROPOLIS OY Kuivaniemen bioselvitys. LOPPURAPORTTI 11.6.2012 / 16ENN0231.10-E0001 Jouni Laukkanen, Tero Korhonen IIN MICROPOLIS OY Kuivaniemen bioselvitys 11.6.2012 / 16ENN0231.10-E0001 Jouni Laukkanen, Tero Korhonen TAUSTAA Kuivaniemellä tarvitaan kaukolämpöön uutta tuotantokapasiteettia, koska nykyinen palaturvelaitos

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Tomi Vartiamäki Liiketoimintapäällikkö L&T Biowatti Oy 1 Copyright Lassila & Tikanoja Sisällys L&T Biowatti lyhyesti Metsäenergian nykytila Metsäenergian tulevaisuus nuoren

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ 15.05.2014 Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo Janne Suomela Projektitutkija, Levón-instituutti Vaasan yliopisto

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010

SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010 1(6) SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010 Osoite: Puh/fax Sähköposti: PL 43 (Voudintie 6) (08)-5625 100 etunimi.sukunimi@planora.fi 90401 OULU (08)-376

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Puupolttoaineiden saatavuus ja käyttö Suomessa vuonna 2020

Puupolttoaineiden saatavuus ja käyttö Suomessa vuonna 2020 Puupolttoaineiden saatavuus ja käyttö Suomessa vuonna 2020 Kalle Kärhä 1, Juha Elo 2, Perttu Lahtinen 2 & Tapio Räsänen 1 Metsäteho Oy 1 & Pöyry Energy Oy 2 Metsätehon tuloskalvosarja 9/2009 Tausta I EU:n

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Jigoro Kano ajatuksia judosta - soveltuu myös energiatehokkuuden kehittämiseen Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle

Lisätiedot

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Lauri Hetemäki Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän kokous, Valtioneuvoston linna, 30.3.2010 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Puu paperiksi ja energiaksi?

Puu paperiksi ja energiaksi? Puu paperiksi ja energiaksi? Lauri Hetemäki FINBIO Kevätpäivä 2009 Helsinki Congress Paasitorni, 22.4.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov Pietarin metsäntutkimuslaitos Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä Vladimir Kholodkov Joensuu 08.06.2010 Polttoaineiden Структура топливно-энергетического energiakäyttö

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa. Olli Laitinen, Motiva

Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa. Olli Laitinen, Motiva Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot