NOKIAN KAUPUNKI - KOLMENKULMAN ENERGIARATKAISU. LOPPURAPORTTI / 16X E0002 Jouni Laukkanen, Gennadiy Naumov

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NOKIAN KAUPUNKI - KOLMENKULMAN ENERGIARATKAISU. LOPPURAPORTTI 25.11.2013 / 16X172587-E0002 Jouni Laukkanen, Gennadiy Naumov"

Transkriptio

1 NOKIAN KAUPUNKI - KOLMENKULMAN ENERGIARATKAISU / 16X E0002 Jouni Laukkanen, Gennadiy Naumov

2 TAUSTA Kolmenkulman energiahanke on Nokian kaupungin koordinoima Pirkanmaan-liiton rahoittama EAKRhanke. Hankkeessa syntyy esiselvitys/ liiketoimintasuunnitelma missä selvitetään edellytykset muodostaa Kolmenkulman alueelle maakunnallisena pilottihankkeena kansallisesti merkittävä ja taloudellisilta, ympäristöystävälliseltä ja sosiaalipoliittisesti kestävältä ratkaisulta joka perustuu uusituvan energian modulaarinen tuotantoalueen ja cleantech-tyyppiseen yritystoimintaan. Hankkeen toinen keskeinen tavoite on vahvistaa uusiutuvan energian tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyvää toimintaa Tampereen kaupunkiseudulla erityisesti uusiutuvan energian yritystoiminnan ja tuotannon lähtökohdista. Tämän työn kohteena on Kolmenkulman alueelle (Nokia, Tampere, Ylöjärvi) tehtävä selvitys uusiutuvien energiavaihtoehtojen hyödyntämisen mahdollisuuksista. Kolmenkulman alueelle rakennetaan seuraavien vuosien aikana pienteollisuus- ja yritysalue. Asuinrakennuksia ei alueelle ole suunniteltu. 2

3 KAUKOLÄMMÖN HINTA NOKIALLA JA TAMPEREELLA Tampereella ja Nokialla kaukolämmön hinta on Suomen keskiarvoa korkeampi (taulukko). Isolle kerrostalolle hinta on Tampereella 78 /MWh ja Nokialla 95 /MWh. Kuvassa on esitetty polttoaineiden verollisia hintoja. Tuotanto Nokialla perustuu maakaasuun. Maakaasun hinta on noussut reilusti lähivuosina mm. verojen korotuksen takia. Tampereella tuotanto perustuu pääosin maakaasuun ja turpeeseen. Jätteenpolttolaitos on rakenteilla. Jätevoimala tuo valmistuttuaan hintaa. vakauttavan polttoaineen. KAUKOLÄMMÖN HINTA ALKAEN (hinnat ilmoitettu veroineen) Uudisrakennuksen liittymismaksu Energiamaksu Tehomaksu energiayksikköä kohden Kokonaishinta /MWh /MWh /MWh LÄMMÖNMYYJÄ I II III I II III I II III Fortum Power and Heat Oy, Nokia ,39 31,65 26,83 19,79 107,04 102,22 95, Tampereen Kaukolämpö Oy ,05 31,33 13,12 7,38 102,38 84,17 78,43 KESKIARVO (SUOMI) ,48 25,24 14,18 10,10 93,74 82,67 78,54 PAIN. KESKIARVO (SUOMI) ,77 22,97 14,34 10,52 80,87 75,67 71,29 3

4 KAUKOLÄMMÖN KYSYNTÄ SUOMESSA Ylemmässä kuvassa on esitetty kaukolämmön myynnin kehitys Suomessa. Lähde Energiateollisuus ry. Kaukolämmön kysyntä on kasvanut kaukolämpötoiminnan alkamisesta asti. Alempi kuva esittää Pöyryn näkemystä kaukolämmön myynnin kehittymisestä. Uudisrakennuksien energiatehokkuuden ja korjausrakentamisessa saavutettavan energiatehokkuuden ansiosta kaukolämmön tarve tulee pienenemään tulevaisuudessa. Kaukolämmitettävän rakennuskannan määrä tulee kuitenkin kasvamaan ja kaukolämmön markkinaosuus tulee olemaan hyvä erityisesti isoimmissa kiinteistöissä. Tampereella ja Nokialla voidaan olettaa kysynnän seuraavan muun Suomen tilannetta vaikkakin korkeahko kaukolämmön hinta parantaa muiden tuotantomuotojen kilpailukykyä. 4

5 TARKASTELUVAIHTOEHDOT Selvityksessä tarkastellaan energiantuotannon hyödyntämisen mahdollisuudet kahden eri vaihtoehdon osalta: Omavarainen energiasaareke (VE A) vaihtoehdossa tarkastellaan konsepteja, joilla Kolmenkulmasta rakentuu lämmön osalta energiaomavarainen alue, joka ei tuo lämpöenergiaa alueen ulkopuolelta eikä vie lämpöenergiaa alueen ulkopuolelle. Alue on liitetty valtakunnaliseen sähköverkkoon, mutta oma sähkötuotanto myös tutkitaan. Energian viejä (VE B) vaihtoehdossa tarkastellaan konsepteja, joilla Kolmenkulma tuottaa oman lämpöenergian tarpeensa lisäksi lämpöenergiaa hyödynnettäväksi myös alueen ulkopuolella. Vietävällä lämmöllä tuotetaan Nokian kaukolämpöverkon peruskuorma. Sähköä tuotetaan ilman apujäähdytystä. Lämmöntuotanto mitoitetaan noin puoleen Nokian maksimitehon tarpeesta. Tarkasteluvaihtoehdoissa alue on lämmön suhteen omavarainen. Sähköä tuotantomäärä riippuu lämmön tuotannosta. Energiatuotantolaitoksen toimintamallia ja sijaintivaihtoehtoja ei tässä selvityksessä ole tarkasteltu, vaan työssä on käytetty tyypillisiä arvoja ja mitoituksia sekä tehty alustavat oletukset mahdollisesta sijaintipaikasta ja kaukolämpöjohtojen piitukisista. 5

6 NOKIAN KAUPUNKI - KOLMENKULMAN ENERGIARATKAISU TUOTANTOVAIHTOEHDOT 6

7 VAIHTOEHDOT PERUS- JA HUIPPUTUOTANTOON Alue- ja kaukolämpöjärjestelmissä jakautuu lämmön tuotanto tyypillisesti perus- ja huipputuotantoon. Perustuotanto Perustuotannossa käytetään mahdollisimman edullisia polttoaineita. Tyypillisesti perustuotantolaitoksen investointi on korkea, koska edullisimmat polttoaineet vaativat lähtökohtaisesti monimutkaisempaa polttotekniikkaa kuin kalliimmat polttoaineet. Peruskuormalaitosta käytetään kesällä pidettävää huoltoseisokkia lukuun ottamatta jatkuvasti. Peruskuormalaitos mitoitetaan tavallisesti noin 50 % maksimitehosta, jolloin sillä saadaan tuotettua noin 90 % lämmöstä. Perustuotantolaitoksessa voidaan tuottaa lämmön lisäksi sähköä. Tämä kuitenkin monimutkaistaa järjestelmää, jolloin investointikustannus kasvaa merkittävästi. Tyypillisiä polttoaineita ovat kiinteät polttoaineet, kuten puu ja turve. Huipputuotanto Huippukattiloita käytetään vuosittain suhteellisen vähän aikaa ja niillä tuotettava energiamäärä on pieni (tyypillisesti noin 10 % kokonaisenergiasta). Polttoaineiden hinnat ovat peruskuormalaitoksia kalliimpia, mutta helpon polton ansiosta investointikustannukset ovat merkittävästi peruskuormalaitoksia pienemmät. Huippukattilakapasiteettia on tavallisesti siten, että se toimii tarvittaessa myös varakapasiteettina peruskuormalaitokselle. Tyypillisiä polttoaineita ovat öljy, maakaasu ja pelletit. 7

8 KIINTEÄN POLTTOAINEEN LÄMPÖKESKUS (KPA) Mahdollisia kotimaisia lämpökeskustoimittajia on runsaasti. Esimerkiksi: Laatukattila, Renewa, MW Power, Livite Ulkomaisia toimittajia on myös paljon, mutta niiden markkinaosuus Suomessa on hyvin pieni. Kattilatekniikkana käytetään pääasiassa erityyppisiä arinakattiloita tai leijupetejä. Kokonaishyötysuhde on luokkaa 86 93% Minimiteho on luokkaa % Polttoaine: hake, palaturve, kuori, puru Vaiheistettu kaasutuspolttokattila (Laatukattila Oy) Mekaaninen viistoarina (Vapor Oy) 8

9 PELLETTILÄMPÖKESKUKSET Pellettilämpökeskuksessa poltetaan pellettejä pölypolttona tai arinalla. Pelletit ovat tasalaatuisia ja kuivia, jolloin niiden poltto on yksinkertaista. Tällöin investointi on merkittävästi hakelämpökeskuksia edullisempi. Pellettilämpökeskustoimittajia on useita ja tekniikka on hyvin koeteltua ja kaupallista. Kuivaniemen kaukolämpöverkon pellettilämpökeskus (Lämpökeskus ja polttoainesiilo) 9

10 VARAKAPASITEETTI KEVYTÖLJYLLÄ (POK) POK-kattila(t) sijoitetaan tyypillisesti KPA-lämpökeskusrakennukseen Voitaisiin sijoittaa osittain myös verkon eri osiin toimitusvarmuuden parantamiseksi Tarvittava varakapasiteetti toteutetaan useammalla POK-kattilalla, koska yhden ison kattilan käyttö on suuren minimitehon takia hankalaa Kattilatekniikkana käytetään tyypillisesti <12 MW:n kokoluokassa tulitorvi-tuliputkikattilaa, jonka minimiteho on luokkaa 30% Mahdollisia POK-kattilatoimittajia on useita (kotimaisia ja ulkomaisia). Tulitorvi-tuliputkikattila (Vapor Oy) 10

11 CHP ORC (ORGANIC RANKINE CYCLE) ORC-voimalaitoksessa tuotetaan lämpöä kuumaöljykattilalla, joka höyrystää ORC-prosessissa olevan kiertoaineen. Kiertoaine määrittyy käytettävän lämpötilatason mukaisesti. Sähköntuotannon lisäinvestointi on pieni höyryturbiiniin verrattuna, mutta saatavan sähkön määrä on kohtuullisen pieni. ORC-laitoksia ei ole Suomessa yleisesti käytössä, mutta muualla niitä on paljon käytössä Yleisesti kaupallinen ratkaisu. Mahdollisia toimittajia Polytechnik Group (Itävalta) Maxxtec AG (Saksa) Turboden (Italia) Tri-O-Gen (Hollanti) ORC laitos (Turboden) 11

12 CHP - HÖYRYTURBIINILAITOS Höyryturbiinivoimalaitoksessa saadaan tuotettua enemmän sähköä ORCprosessiin verrattuna, jonka takia höyryturbiini on tyypillisin sähköntuotantotekniikka kaukolämpökokoluokassa. Korkean paineen ja lämpötilan takia sähköntuotannon lisäinvestointi on merkittävän suuri. Laitetoimittajia on useita. Kattilavalmistajia on useita kotimaisia, mutta turbiinivalmistajia Suomessa ei ole. Pienessä kokoluokassa kattilatoimittajat voivat toimittaa laitoksen kokonaisuutena, jolloin heidän kauttaan tulisi myös turbiini. Tekniikka on hyvin kaupallista ja koeteltua. 12

13 MAALÄMPÖ Maalämpöpumput hyödyntävät maaperän pintakerrokseen tai vesistöihin sitoutunutta lämpöä. Lämpö kerätään maahan, porakaivoon tai veteen asennetun muoviputkilenkin avulla. Keruuputkistossa kiertää jäätymätön neste, joka lämpenee muutaman asteen putkistossa. Keruupiirin nesteestä saatava lämpö höyrystää lämpöpumpussa kiertävän kylmäaineen. Höyrystyneen kylmäaineen painetta nostetaan kompressorilla, jolloin myös sen lämpötila nousee. Kylmäaine lauhtuu lämpöpumpun lauhduttimessa jälleen nesteeksi, jolloin se luovuttaa lämpöä lämminvesijärjestelmään. Käyttökustannukset riippuvat sähkön hintakehityksestä. Lämpökerroin (COP) riippuu lämpötilatasosta. Kaukolämmön menolämpötilatasoa C on epätaloudellista tuottaa lämpöpumpulla. Lämpöpumpun lisäksi tarvitaan ns. priimauslämpöä, joka nostaa lämpötilan lämpöpumpulla tuotetusta n C:sta kulloinkin tarvittavaan menolämpötilaan. Keskitettynä lämmöntuotantovaihtoehtona maalämpö vaatii suurehkon maa-alueen. Lämpökaivoihin perustuva maalämpöjärjestelmä, jossa on n. 10 kw lämpötehon tuottavia lämpökaivoja porattuna m välein. Tällöin tarvittava maa-ala on noin 30 m²/kw. Sijoituspaikassa on huomioitava, että pohjavesivirtaukset tuovat lämpökaivoihin ympäristön lämpöä. Pitkän tähtäimen ratkaisussa maaperän on myös lämmettävä välillä. 13

14 AURINKOLÄMPÖ Aurinkolämmöllä voidaan tuottaa erityisesti kesäaikana käyttöveden tarvitsemaa lämpöä. Aurinkolämpöä saadaan kohtuullisen hyvin toukokuusta elokuuhun. Teollisuuskiinteistöissä lämmön tarve kesällä on tyypillisesti hyvin pientä, jolloin käyttöä aurinkolämmölle ei välttämättä ole. Aurinkolämpö ei korvaa mitään muuta lämmitysinvestointia, koska suurimman kulutuksen aikana talvella aurinkolämpöä ei saada lainkaan. Aurinkolämmön tuotantokustannukset ovat luokkaa /MWh isolla järjestelmällä. Tuotantokustannus muodostuu lähes täysin investoinnista. Tuotantokustannus on haketta ja pellettejä suurempi. 14

15 NOKIAN KAUPUNKI - KOLMENKULMAN ENERGIARATKAISU ENERGIAN TARVE 15

16 KOLMENKULMAN ENERGIATARPEEN MÄÄRITYS Lämmön ja sähkön kulutukselle tyypillinen vaihte tyypilliselle vuodelle. Lämmön ja sähkön kulutus määritetään tyypilliselle energiatehokkaalle teollisuusrakennukselle, esimerkiksi varasto tai terminaalirakennuksia (ilman prosessilämmön tuotantoa) asiakkaalta saatujen rakennusoikeuksien mukaan. Arvioitu ominaislämmöntarve on 72,8 kwh/m²/vuosi ja ominaissähkön tarve 74,7 kwh/m²/vuosi. Huomioitavaa on merkittävä vaihtelu todellisten kohteiden välillä. Lämmön huipunkäyttöaikana on käytetty noin 2600 h/vuosi. Sähkön käyttö on kohtuullisen tasaista vuoden ympäri. Suunniteltu uusi rakennusoikeus, m2 Arvio uusien lämmiettyen rakennusten pinta-alasta, m2 Lämmön tarve arvio, MWh/a Alue Alue Alue Alue Alue Alue Alue M-alue Yhteensä Sähkön tarve arvio, MWh/a 16

17 NOKIAN ENERGIATARPEEN MÄÄRITYS VE B -tarkastelussa oletetaan kaukolämpöä siirrettävän Nokian kaukolämpöverkkoon, jonka lämmön tarvetta arvioidaan huippukulutuksen ja tyypillisen kulutusvaihtelun perusteella. Nykyään Nokian kaukolämpö tuotetaan maakaasulla. Olemassa olevien kaukolämpöverkon mahdollisia siirtorajoituksia ei oteta työssä huomioon. Höyryasiakkaat oletetaan poistuvan kaukolämpöyhtiön asiakkaista heidän oman laitoshankkeensa myötä. Nokian kaukolämmön maksimitehon tarve on arvioitu olevan noin 50 MW ja lämpöenergian tarve noin 130 GWh/a. Tässä työssä on selvitetty vaihtoehto, jossa Nokialle toimitetaan Kolmenkulman laitoksesta vain peruskuorma. Huipputehot tuotetaan Nokian nykyisillä maakaasukattiloilla. Tyypillinen esimerkki kaukolämmön tarpeen vaihtelusta sekä tyypillisestä peruskuormalaitoksen mitoituksesta. 17

18 KONSEPTIVAIHTOEHDOT VE 0 Kolmenkulman lämpönä käytetään Tampereen kaukolämpöä ja sähkönä verkkosähköä. Perusvaihtoehtona tarkastelussa on pienin investointi eli liittyminen Tampereen kaukolämpöön ja sähkön ostaminen verkosta. Tampereen kaukolämpö on valittu Nokian asemesta Tampereen edullisemman hinnan takia. VE A1 Kolmenkulman alueella tuotetaan alueen tarvitsema lämpö. Hakelämpökeskus peruskuormalle + pellettikattiloilla huiput. VE A2 Kolmenkulman alueella tuotetaan alueen tarvitsema lämpö. Hake ORC-voimalaitoksella peruskuorma (lämmön ja sähkön yhteistuotanto) + pellettikattiloilla huiput. VE B1 Kolmenkulman alueella tuotetaan alueen lämpö sekä Nokian kaukolämmön peruskuorma. Hakelämpökeskuksella peruskuorma + pellettikattilalla huiput alueen tarpeeseen. Nokialla huiput tuotetaan nykyisillä maakaasukattiloilla. VE B2 Kolmenkulman alueella tuotetaan alueen lämpö sekä Nokian kaukolämmön peruskuorma. Höyryturbiinia käyttävä CHP-voimalaitos (lämmön ja sähkön yhteistuotanto) + pellettikattilalla huiput alueen tarpeeseen. Nokialla huiput tuotetaan nykyisillä maakaasukattiloilla. 18

19 KONSEPTIVAIHTOEHTO VE 0 TAMPEREEN KL, VERKKOSÄHKÖ Perusvaihtoehdossa Kolmenkulman alue liitteettään Tampereen kaukolämpöverkkoon. Kaikki kulutettu lämpö on kaukolämpöä. Omaa tuotantoa ei ole. Tässä vaihtoehdossa on oletettu että Tampereen kaukolämpöyhtiö tekee kaikki investoinnit. Kolmenkulman kiinteistöt maksavat vain kaukolämmön hinnaston mukaiset liittymismaksut. Tähän oletukseen liittyy epävarmuutta, sillä ei ole tiedossa olisiko kaukolämpöyhtiö valmis rakentamaan tarvittavan aluelämpöverkon pelkällä normaalilla liittymismaksulla. 19

20 KONSEPTIVAIHTOEHTO VE A1 HAKELÄMPÖKESKUS PERUSKUORMALLE + PELLETTIKATTILOILLA HUIPUT Peruskuorma tuotetaan 6 MW lämpötehoisella hakekattilalla. Mitoitus vastaa tyypillistä mitoitusta. Suuremmalla kattilalla kesäseisokki pitenisi minimitehon kasvaessa. Kattilassa on lämmöntaiteenottolaitteisto (LTO), joka hyödyntää energia savukaasuista. LTO huippukapasiteetti on 1,08 MW. LTO laitteisto kytketään pois silloin, kun lämpökuorma on liian pieni. Huippukattilana on 8 MW pellettikattila, joka toimii myös kesän huoltoseisokin aikana. Varakattiloina 8 MW öljykattila. 20

21 KONSEPTIVAIHTOEHTO VE A2 ORC-VOIMALAITOSS PERUSKUORMALLE + PELLETTIKATTILOILLA HUIPUT Peruskuorma tuotetaan ORC (Organic Rankine cycle) yhteistuotantolaitoksella. Mitoitus on vastaava kuin lämpökeskuksella, mutta kesällä minimitehon takia pellettikattilan käyttöaika on pidempi. LTO huippukapasiteetti on 1,25 MW. Huippukattila on 8 MW pellettikattila. Varakattiloina 8 MW öljykattila. 21

22 KONSEPTIVAIHTOEHTO VE B1 HAKELÄMPÖKESKUKSELLA PERUSKUORMA + PELLETTIKATTILALLA HUIPUT ALUEEN TARPEESEEN Kolmenkulman perustuotantolaitos tuottaa Kolmenkulman ja Nokian peruskuorman. Nokialla huiput tuotetaan nykyisillä kattiloilla. 25 MW hakekattila on peruskuormayksikkönä. LTO huippukapasiteetti on 4,5 MW. Huippukattilana on 20 MW pellettikattila. Varakattilana on 25 MW öljykattila. 22

23 KONSEPTIVAIHTOEHTO VE A2 VOIMALAITOS + PELLETTIKATTILALLA HUIPUT ALUEEN TARPEESEEN Peruskuorma tuotetaan höyryturbiini yhteistuotantolaitoksella. Mitoitus on vastaava kuin lämpökeskuksella, mutta kesällä minimitehon takia pellettikattilan käyttöaika on pidempi. LTO huippukapasiteetti on 6,55 MW. Huippukattila on 20 MW pellettikattila. Varakattiloina 25 MW öljykattila. 23

24 NOKIAN KAUPUNKI - KOLMENKULMAN ENERGIARATKAISU ENERGIATASEET JA KANNATTAVUUS 24

25 KANNATTAVUUSLASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Taulukoissa on esitetty työssä käytetyt lähtötiedot. Lähtötiedot perustuvat Pöyryn kokemukseen vastaavista laitoksista. Kaukolämmön hinta on Energiateollisuuden tilastosta (7/2013) suuren kerrostalon verottomana hintana. Sähkön tuotantotuki koskee tarkasteltavaa höyryturbiinivoimalaitosta. Laskennassa on huomioitu 10 % lämpöhäviö aluelämpöverkossa. Polttoaineiden ja energian hinta (alv 0 %) Tampereen KL /MWh 63,2 Hake /MWh 21,6 Pelletti /MWh 36,3 Maakaasu /MWh 46,5 Sähkö Nordpol /MWh 50,0 Sähkön tuotantotuki (metsähakkeelle) /MWh 11,3 Lähtötietoja Hyötysuhteet (keskim.) Hakelämpökeskus (ei sis. LTO) % 88 ORC-voimalaitos (ei sis. LTO) % 88 Höyryturbiinivoimalaitos (ei sis. LTO) % 88 Pellettilämpökeskus % 90 Maakaasulämpökeskus % 91 Rakennusasteet (tuotentun sähkön suhde lämpöön) ORC-voimalaitos - 0,15 Höyryturbiinivoimalaitos - 0,37 Muut muuttuvat kustannukset Hakelämpökeskus /MWh 1,70 ORC-voimalaitos /MWh 1,20 Höyryturbiinivoimalaitos /MWh 1,20 Pellettilämpökeskus /MWh 2,00 Maakaasulämpökeskus /MWh 1,00 Muut vuotuiset kiinteät kustannukset Hakelämpökeskus (Kolmenkulma) %-inv. 1,20 % Hakelämpökeskus (Nokia+Kolmenkulma) %-inv. 1,20 % ORC-voimalaitos %-inv. 1,30 % Höyryturbiinivoimalaitos %-inv. 1,20 % Pellettilämpökeskus %-inv. 1,20 % Maakaasulämpökeskus %-inv. 1,20 % Henkilöstötarve Hakelämpökeskus (Kolmenkulma) hlö 5 Hakelämpökeskus (Nokia+Kolmenkulma) hlö 7 ORC-voimalaitos hlö 7 Höyryturbiinivoimalaitos hlö 13 Pellettilämpökeskus hlö - Maakaasulämpökeskus hlö - Keskim. henkilökustannukset hlö /a

26 ENERGIATUOTANTO JA POLTTOAINEKULUTUKSET Taulukoissa on esitetty lämmön ja sähkön tuotanto tarkasteluvaihtoehdoissa. Lämmön tuotantomäärät on määritetty työssä aikaisemmin esitetyistä vaihtelukuvaajista. Sähkön tuotanto ja polttoaineiden kulutukset ovat määritettynä keskimääräisen rakennusasteen ja hyötysuhteiden avulla. Lämmön tuotanto tarksasteluvaihtoehdoissa Kolmenkulma VE 0 VE A1 VE A2 VE B1 VE B2 Tampereen KL MWh/a Hakelämpökeskus MWh/a ORC-voimalaitos MWh/a Höyryturbiinivoimalaitos MWh/a Pellettilämpökeskus MWh/a Lämmöntaltaeenotto MWh/a YHTEENSÄ KL-TUOTANTO MWh/a josta toimitettu Nokiaan MWh/a TUOTETTU CHP-SÄHNKÖ (Netto) MWh/a Polttoaineiden kulutukset Polttoainekulutus Hake MWh/a Polttoainekulutus peletti MWh/a Polttoainekulutus yhteensä MWh/a

27 ALUELÄMPÖVERKKO JA SIIRTOJOHTO NOKIALLE Koska kaukolämmön hinta sisältää verkoston rakentamisen ja lämpöhäviöt, arvioidaan vastaavat kustannukset muihin vaihtoehtoihin. Oletettu arvio Kolmenkulman aluelämpöverkon pituudesta on 20 km ja putkien keskikoko on DN 100. Pituusarvio perustuu Energiateollisuuden tilastoon, jonka mukaan kaikissa kaukolämpöverkoissa keskimäärin Lämmön myynti/johtopituus [MWh/m] on 2,5 ja noin 10 MW verkoissa 1,4. Laskennassa on käytetty kerrointa 2,0. DN 100 putkessa siirretään lämpöä noin 2 MW, joka olisi arviolta putkien keskiteho. DN 100 kaukolämpöjohdon keskihinta vuonna 2011 oli 223 /m. Siirron aiheuttama investointi Nokialle arvioidaan siten, että alueelta rakennetaan kaukolämpöjohto Nokian nykyiselle kaukolämmön tuotantolaitokselle. Arvioitu siirto johdon pituus on 4,5 km ja putken koko DN 250. Yhdysputki jouduttaisiin kytkemään todennäköisesti Nokian nykyisellä tuotantolaitoksella, joka sijaitsee Kolmenkulmasta katsottuna Nokian keskustan toisella puolella. DN 250 keskihinta vuonna 2011 oli 406 /m. 27

28 NOKIAN MAKSUVALMIUS LÄMMÖSTÄ Fortum Power and Heat Oy vastaa Nokian kaupungissa kaukolämmön tuotannosta ja jakelusta. Lämmön tuotannon kapasiteetti perustuu maakaasun polttoon. Maakaasun hinta viime aikana noussut ja verotus Suomessa on kiristynyt, mikä on tehnyt maakaasusta kalliin verrattuna paikallisiin polttonaineisiin. Tämä vastaavasti heijastuu korkeaan kaukolämmön hintaan. Vuonna 2012 kaukolämmön nettotuotanto ja käyttö oli 142 GWh sisältäen 19 GWh verkkohäviöt. 98,5 % kaukolämmöstä oli tuotettu yhteistuotannossa. Fortumin Nokian yhteistuotannon kl-teho on 40 MW ja sähkötehon on 30 MW. Lisäksi Fortumilla on Nokialla maakaasulämpökeskuksia. Fortum on toimittanut myös höyryä paikalliselle teollisuudelle, mutta teollisuus on kaavailemassa oman hakelämpökeskuksen hankintaa, jonka takia höyryasiakkaiden on oletettu lähtevän Fortumin asiakkaista. Nokian maksuvalmiuden määritys hakelämmöstä Arvon määräyksessä on käytetty maakaasun hintaa 46,5 /MWh. Arvioissa on huomioitu lämmöntuotannon hyötysuhde 91 %. Muita kiinteitä ja muuttuvia kustannuksia ei ole huomioitu. Kaukolämpö oletetaan tuotettavan jatkossa pääasiassa ilman sähkön tuotantoa. Yllä mainituilla lähtötiedoilla omakustannushinta kaukolämmölle on 51 /MWh Tällöin maksuvalmius Kolmenkulmalla tuotettavalle lämmölle olisi noin 45 /MWh. 28

29 INVESTOINNIT Taulukossa on esitetty investointitarve eri vaihtoehdoissa. Investointikustannukset perustuvat Pöyryn kokemukseen toteutuneista kustannuksista. Kaukolämmön liittymismaksu on määritetty ison kerrostalon liittymismaksun mukaan. Energiateollisuuden tilaston (7/2013) mukainen liittymismaksu kulutettua lämpöä kohden on Tampereella / 600 MWh. Nokiaan yhdistetyt vaihtoehdot kuuluvat päästökauppaan, jolloin ne eivät saa investointitukea. Investoinnit (alv 0 %) Tuotantolaitokset VE 0 VE A1 VE A2 VE B1 VE B2 Hakelämpökeskus ORC-voimalaitos Höyryturbiinivoimalaitos Pellettilämpökeskus Investointituki (yllä mainituille) -15 % -20 % 0 0 Varaöljykattilat Yhteensä Siirtoverkot VE 0 VE A1 VE A2 VE B1 VE B2 KL:n liittymismaksut Aluelämpöverkko Siirtojohto Nokialle Yhteensä YHTEENSÄ

30 TUOTANTOKUSTANNUKSET Taulukossa on esitetty lämmön tuotantokustannukset kussakin vaihtoehdossa. Kustannukset on laskettu aikaisemmilla sivuilla esitetyillä arvoilla. Lämpöhäviö 10 % aluelämpöverkosta tuotetaan 50 % ajasta pelleteillä ja 50 % ajasta hakkeella (ks. vaihtelukuvaajat). Kustannuksissa on huomioitu negatiivisena kustannuksena eli tulona lämmön myynti Nokialle sekä tuotettava sähkö. B2 vaihtoehdossa sähkön hintaan on lisätty metsähakkeen tuotantotuki. Tuotantokustannukset (alv 0 %) Polttoainekustannukset (ml. KL) VE 0 VE A1 VE A2 VE B1 VE B2 Tampereen KL /vuosi Hake /vuosi Pelletti /vuosi Lämpöhäviö (50/50 % hake/pelletti) /vuosi Yhteensä /vuosi Muut kustannukset VE 0 VE A1 VE A2 VE B1 VE B2 Muut muuttuvat /vuosi Muut kiinteät /vuosi Helkilöstökustannukset /vuosi Tulot VE 0 VE A1 VE A2 VE B1 VE B2 Lämmön myynti Nokialle /vuosi Sähkön tuotanto /vuosi YHTEENSÄ /vuosi

31 KANNATTAVUUDEN MÄÄRITYSPERIAATE Kannattavuuden määritys Investointien kannattavuutta verrataan aina nykytilanteeseen tai muuhun valittavaan tapaukseen (nollavaihtoehto). Mikäli investointeja tarvitaan välttämättä, otetaan perustapaukseen pienimmän investoinnin vaihtoehdot. Ilman vertailukohtaa takaisinmaksuaikaa, nettonykyarvoa tai sisäistä korkoa ei voida määrittää. Työssä valittiin perustapaukseksi (VE 0) kaukolämpö ja verkkosähkö, jotka ovat alueen kiinteistöille todennäköisin vaihtoehto (helppous, pieni investointi). Kannattavuuden tunnusluvut (takaisinmaksuaika, nettonykyarvo ja sisäinen korko) tarkoittavat investoinnin kannattavuutta perusvaihtoehtoon verrattuna. Kannattavuuslaskennassa käytetään reaalikorkoa. Reaalikorkoa käytetään tyypillisesti investointilaskelmissa. Reaalikorossa inflaation vaikutus on poistettu. Kannattavuustarkastelu tehdään tyypilliseen tapaan nykyisellä hintatasolla. Tarkasteluissa voitaisiin käyttää myös ennusteita esimerkiksi sähkön ja lämmön tulevasta hintakehityksestä, mutta tällöin kannattavuuden läpinäkyvyys kärsii merkittävästi ja epävarmuudet kasvavat. Tyypillisesti muuttujien vaikutusta kannattavuuteen tarkastellaan erillisillä herkkyystarkasteluilla, joissa yhtä muuttujaa muutetaan kerralla ja katsotaan muutoksen vaikutusta kannattavuuteen. 31

32 KANNATTAVUUSTARKASTELU Taulukossa on esitetty kustannukset verrattuna VE 0:aan sekä kannattavuuden tunnusluvut ja kuvassa nettonykyarvon kehitys. Johtopäätökset Paras kannattavuus saadaan lämpökeskusvaihtoehdoilla (A1 ja B1). Takaisinmaksuaika on vuotta. Sähkön tuotanto ei ole kannattavaa (A2 ja B2). Takaisinmaksuaika noin 20 vuotta. Iso lämpökeskus (VE B1) on kannattavin. Investointi tuottaa noin 23 milj. euroa 25 vuodessa. Ero VE 0:aan, kannattavuuslaksenta (alv 0 %) VE 0 VE A1 VE A2 VE B1 VE B2 Investointi Tuotantokustannukset /vuosi VE 0 VE A1 VE A2 VE B1 VE B2 Takaisinmaksuaika (4%) Vuotta - 13,5 17,8 10,5 23,5 Nettonykyarvo (25 v., 4%) Sisäinen korko (25 v) % - 8,4 % 6,2 % 11,0 % 4,4 % 32

33 TALOUDELLISET JA TEKNISET RISKIT SEKÄ TOTEUTTAMISKELPOISUUS Oma tuotanto vaatii suuret investoinnit, joka aiheuttaa taloudellista riskiä. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna oma lämpökeskusvaihtoehto on edullisin. Kaikki tarkasteltavat vaihtoehdot ovat kaupallisia ratkaisuja, jolloin tekninen riski on pieni. Oman tuotannon (erityisesti voimalaitokset) käyttö vaatii osaamista, jotta laitokset pysyvät pitkään hyvässä kunnossa. Kaukolämpöön liittyminen ei sulje pois myöhempää paikallisen tuotannon hyödyntämistä. Kaukolämpöä käytettäessä biopolttoaineita voitaisiin hyödyntää myös muualla kaukolämpöverkon alueella eikä tuotantolaitoksen tarvitsisi olla Kolmenkulmalla. Vahvuudet Edullinen polttanen hinta Paikallinen työllistäminen Korkea kotimaisuusaste Hyvät liikenneyhteydet Mahdollisuudet Fossiilisten polttoaineiden hinnan nousu Halu pitää energiantuotanto omissa käsissä Heikkoudet Pitkähkö takaisinmaksuaika kaukolämpöön verrattuna Heikko kannattavuus sähkötuotannolle Olemassa olevan kaukolämpöinfran puute Uhat Hidas kaukolämpökuorman kehitys Tukien saatavuus Luvat Heikko yleinen taloudellinen tilanne Muutoksia lainsäädännössä (poliittinen riski) 33

34 NOKIAN KAUPUNKI - KOLMENKULMAN ENERGIARATKAISU POLTTOAINEEN SAATAVUUS 34

35 KOTIMAISTEN POLTTOAINEMARKKINOIDEN TRENDIT Puupolttoaineen käytön kasvu on Suomessa sen tavoiteuralla. Viime vuosien lämpövoimalaitosinvestoinnit Suomessa keskittyneet voimakkaasti puupolttoaineiden hyödyntämiseen Jätepolttoaineiden lisäksi lähes ainut hyväksytty polttoaine Energiatuotannon monipuolisuus osittain heikentymässä Metsähakkeen käyttö on vahvalla kasvu-uralla (käyttö 2011: 13,7 TWh) Niukkuus turpeesta tulee jatkamaan kasvutrendiä (hidas luvitus sekä luvan saannista tuotannon aloittamiseen kuluva pitkä aika 3-4 vuotta) Vuoden 2020 tavoitteet vielä saavutettavissa Poliittiset linjaukset turpeenkäytön vähentämiseksi kolmanneksen vuoteen 2025 (23 TWh -> 15 TWh) Turpeen verotus nousi vuoden 2013 alussa tasolle 4,9 /MWh (2012: 1,9 /MWh) ja edelleen vuonna 2015 tasolle 5,9 /MWh Puupolttoaineiden kilpailukyky paranee turpeeseen nähden lämmön tuotannon kilpailukyky heikkenee Sähkön tuotannon polttoaineet verottomia -> ei suoraa vaikutusta lauhdetuotantoon 35

36 SISÄLLYS 1. TAUSTA 2. KYSYNTÄ JA TARJONTA - MENETELMÄT 3. OPTIMOINTITULOKSET 4. JOHTOPÄÄTÖKSET 36

37 PUUPOLTTOAINEEN SAATAVUUSARVIO - MENETELMÄT Kotimaisen puupolttoaineen saatavuus ja kustannusperäinen hinta Nokian Kolmenkulman laitokselle toimitettuna vuonna 2015 Kattila- ja voimalaitostietokanta Tietokannan avulla voidaan määrittää energialaitosten puupolttoaineen tekninen kysyntäpotentiaali Kattaa n. 96 % Suomen energiatuotannon polttoaineiden kulutuksesta Kiinteiden polttoaineiden, maakaasun ja sähköntuotannon osalta kattavuus lähes 100 % Sisältää myös rakenteilla ja suunnitteilla olevat laitokset Optimointimalli Metsäteollisuustietokanta Tietokannan avulla voidaan määrittää metsäteollisuuden sivutuotteiden tarjontapotentiaali Sisältää teollisuuskokoluokan sahat, sellu- ja paperitehtaat, vaneritehtaat, lastu- ja kuitulevytehtaat sekä talotehtaat ja jatkojalostuslaitokset Huomioi sekä sivutuotteiden kokonaistarjonnan että markkinoille tulevan tarjonnan Lisäksi tietokannassa on tietoa puupolttoaineiden tuonnista Suomeen Kysyntäpisteiden maksukyky puupolttoaineesta Biojalostustietokanta Tietokannan avulla voidaan määrittää biojalostamoiden puupolttoaineen tekninen kysyntäpotentiaali Suomen pellettitehtaiden tuotantokapasiteetit, tuotannot ja raakaaineet Sisältää myös muut rakenteilla ja suunnitteilla olevat puuta käyttävät biojalostamot Puupolttoaineen tuotanto- ja kuljetuskustannukset Leimikko- ja pienpuutietokanta Tietokannan avulla voidaan määrittää metsähakkeen tekno-ekologinen tarjontapotentiaali Sisältää noin korjuukohdetta hakkuutähde- ja kantopotentiaalin kuntakohtaiset pienpuupotentiaalit 37

38 OPTIMOINTIMALLIN KUVAUS Optimointimalli Optimointimalli huomioi: Puupolttoaine-erien ja jakeiden tuotantokustannukset ja kuljetuskustannukset kysyntäpisteisiin Puupolttoaineista kilpailevien laitosten kyvyn maksaa siitä (puustamaksukyky) Optimoinnissa puupolttoaine-erät toimitetaan eniten maksavalle käyttäjälle maksimoiden tuottajan katetta Puustamaksukyvyn muodostuminen Nokian Kolmenkulman laitoksella 2015* Puun tuki Malli huomioi puupolttoaineen tuotantokustannusten ja kuljetuskustannusten lisäksi myös puupolttoaineista kilpailevien laitosten puustomaksukyvyt Puustamaksukyvyllä tarkoitetaan energiayhtiön kyvykkyyttä maksaa puupolttoaineestaan ennen tuotannon supistamista tai vaihtamista vaihtoehtoiseen polttoaineeseen /MWh CHP Lämpökeskus Päästökaupan vaikutus Lämmöntuotannon verovaikutus Kilpailevan polttoaineen hinta Mitä korkeammat ovat vaihtoehtoisen polttoaineen käytöstä aiheutuvat kulut, sitä korkeampi on puustamaksukyky *Taustaoletuksina 0,38 rakennusaste, isompi laitos 38

39 OPTIMOINTIMALLI - PUUPOLTTOAINEEN KUSTANNUSRAKENNE Optimointimalli Optimointimallin tuloksena saadaan kustannusperäinen puupolttoaineen hinta toimitettuna laitokselle, joka eroaa usein markkinahinnasta. Puupolttoaineen markkinahinnan ja kustannusperusteisen hinnan välinen erotus on tuottajan kate. Alueellista markkinahintaa on mahdollista arvioida tarkastelemalla kalleimman kysynnän täyttämiseksi toimitetun metsähake-erän kustannusperusteista hintaa. Metsähakelajien kustannusperusteinen hinta kysyntäpisteeseen toimitettuna koostuu: Tienvarsihinnasta (kantohinta, hakkuu ja metsäkuljetus), jotka vaihtelevat (3,5 14 /MWh) riippuen jakeesta sekä korjuukohteen ominaisuuksista haketuskustannuksesta, yleiskustannuksista sekä jaekohtaisesta kuljetuskustannuksesta, jotka kasvavat etäisyyden kasvaessa puupolttoaineen syntypisteen ja käyttöpisteen välillä. /MWh Esimerkki: Hakkuutähteen keskimääräinen kustannusrakenne, /MWh Kuljetuskustannus 100km Yleiskustannukset Haketus Keskimääräinen tienvarsihinta hakkuutähteelle Kuljetuskustannukset, /MWh 39

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä.

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä. 8.2.211 Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.1.211) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä Seppo Tuomi TTS Yleistä raportista Selvityksen tavoite, käyttötarkoitus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP Uudis Alue Saneeraus PELLETTIALAN YDINVIESTI Pelletillä voidaan lämmittää koteja 7 TWh Suomessa vuonna 2020 Suomen pellettitase,

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen ÅF Oljen Energiahyödyntäminen L. Pirhonen 27.10.2014 ÅF lyhyesti ÅF Consult Oy ÅF liikevaihto 700 MEUR (2012) 7000 työntekijää yli 100 toimistoa 20 maassa, pääkonttori Tukholmassa Suomen toimisto, ÅF Consult

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1. KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Parikkalan kunta. Varatehoselvitys

Parikkalan kunta. Varatehoselvitys Parikkalan kunta 1/8 Parikkalan kunta 30.01.2014 Ville Korpinen Kangasvuorentie 10 FIN-40320 JYVÄSKYLÄ FINLAND Tel. +358-14-4467 111 Fax +358-14-4467 123 Parikkalan kunta 2/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

IIN MICROPOLIS OY Kuivaniemen bioselvitys. LOPPURAPORTTI 11.6.2012 / 16ENN0231.10-E0001 Jouni Laukkanen, Tero Korhonen

IIN MICROPOLIS OY Kuivaniemen bioselvitys. LOPPURAPORTTI 11.6.2012 / 16ENN0231.10-E0001 Jouni Laukkanen, Tero Korhonen IIN MICROPOLIS OY Kuivaniemen bioselvitys 11.6.2012 / 16ENN0231.10-E0001 Jouni Laukkanen, Tero Korhonen TAUSTAA Kuivaniemellä tarvitaan kaukolämpöön uutta tuotantokapasiteettia, koska nykyinen palaturvelaitos

Lisätiedot

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva Tekniset vaihtoehdot vertailussa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon rakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana Teollinen energiantuotanto Siirtyminen

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

BIOENERGIAHANKE 3.11.2011

BIOENERGIAHANKE 3.11.2011 FOREST POWER BIOENERGIAHANKE 3.11.2011 Toholammin Energia Oy Projektipäällikkö Juhani Asiainen TOHOLAMPI TÄNÄÄN Asukasluku: k 3 480 (1.1.2011) 1 Verotus: 20,00 Työttömyys: 49 4,9 % Palvelut: Hyvät peruspalvelut

Lisätiedot

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA Matti Manninen Pöyry Management Consulting Oy Kaukolämpöpäivät Turku TAUSTA HANKKEESEEN OSALLISTUJAT Kaukolämmön asema Suomen energiajärjestelmässä

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Alue & Yhdyskunta Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Helsinki 2013 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...

Lisätiedot

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto)

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto) Hallituksen velvoitepaketti 4/2010 Uusiutuvan energiantuot. osuus 2020 38% Lisäystarve 38 TWh 86 TWh => 124 TWh, josta puu 55%, 16% biopolttonesteet, 15% tuulivoima ja 8% lämpöpumput p p Metsähakkeelle

Lisätiedot

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2)

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto 2014 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Energiaratkaisujen kannattavuutta arvioidaan perinteisesti laskelmilla, joilla määritetään

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

NÄKÖKULMA. Puupolttoaineiden kiristyvä markkinatilanne Suomessa

NÄKÖKULMA. Puupolttoaineiden kiristyvä markkinatilanne Suomessa NÄKÖKULMA Puupolttoaineiden kiristyvä markkinatilanne Suomessa Puupolttoaineen kysynnän ja tarjonnan tasapaino Riittääkö kotimaisia polttoaineita kaikille? Kuinka uudet laitoshankkeet tulevat vaikuttamaan

Lisätiedot