Satakunnan maakuntaohjelma

Transkriptio

1 Satakuntaliitto Satakunnan maakuntaohjelma Kannustavaa yhteisöllisyyttä Puhdasta elinvoimaa Ihmislähtöisiä ratkaisuja LUONNOS

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Maakuntaohjelman lähtökohdat Maakunnan tahtotila Kansalliset välineet maakunnan kehittämiseen Euroopan Unionin välineet maakunnan kehittämiseen Toimintaympäristö Toimintaympäristön kuvaus Väestö, muuttoliike ja huoltosuhde Taloudellinen toimeliaisuus Keskeiset kansainväliset yhteydet sekä yhteistyökumppanuudet Yhteenveto - Satakunnan kehittämisen voimavarat ja rajoitteet Kehittämisen toimintalinjat Toimintalinja 1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä...21 Painopiste 1 Houkutteleva yrittäjyys...22 Painopiste 2 Satakuntalainen yhteiskuntatakuu Toimintalinja 2 Puhdasta elinvoimaa...24 Painopiste 3 Uusiutuva teollisuus...26 Painopiste 4 Vahva elintarvikeketju...27 Painopiste 5 Vetovoimainen Satakunta Toimintalinja 3 Ihmislähtöisiä ratkaisuja...29 Painopiste 6 Arjen palvelut ja turvallisuus...31 Painopiste 7 Hyvät yhteydet Maakuntaohjelman seuranta ja toteutus Yhteenveto...34 Liitteet...36 Liite 1 Edunvalvonnan kärkihankkeet...36 Liite 3 Aluekehityksen seurantamittarit...38 Liite 3 Painopistevalintojen perustelut ja vaikutusten arviointi...42 Liite 4 Satakunnan maakuntaohjelman ympäristöselostus

3 1. Johdanto Satakunnan maakuntasuunnitelmassa (Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035) asetettu tavoitetila on Hyvä elämä Satakunnassa Tätä kohti kuljetaan kolmen toimintalinjan kautta; kannustavaa yhteisöllisyyttä, puhdasta elinvoimaa ja ihmislähtöisiä ratkaisuja. Maakuntaohjelmassa asiaa lähestytään neljän vuoden tähtäimellä, näkökulmana on Satakunnan kilpailukyky ja elinvoima. Valittuja kehittämisen painopisteitä on seitsemän. Maakuntaohjelmaan kirjatut edunvalvonnan kärjet ovat pidemmän aikavälin tavoitteita, joiden lisäksi Satakunnan edunvalvonnalla reagoidaan ajankohtaisiin kysymyksiin. TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä tai toimivat yrittäjinä. P1 Houkutteleva yrittäjyys P2 Satakuntalainen yhteiskuntatakuu TL2 Puhdasta elinvoimaa Satakunnan elinkeinoelämän tukijalat, monipuolinen teollisuus ja vahva elintarvikeketju menestyvät ja maakunnassa on vetovoimatekijöinä puhdas ympäristö ja laadukas korkeakoulutus. P3 Uusiutuva teollisuus P4 Vahva elintarvikeketju P5 Vetovoimainen Satakunta LNG Satakunnan korkeakoulutus TL3 Ihmislähtöisiä ratkaisuja Satakunnassa on turvallista asua ja toimivat liikenneyhteydet. P6 Arjen palvelut ja turvallisuus P7 Hyvät yhteydet VT 8 Pori-Hki raideyhteys satamat Selkämeren kansallispuisto Perustienpidon rahoitus Ohjelmassa kuvataan maakunnan tahtotila ja lähtökohdat, keskeiset toteuttamisen välineet, toimintaympäristö, tärkeimmät kansalliset ja kansainväliset kumppanuudet sekä näistä johdetut kehittämisen vahvuudet ja rajoitteet. Kehittämisen toimintalinjojen jälkeen arvioidaan niiden vaikutuksia. Kehittämistoimia toteutetaan monirahastoisesti, rahoitusmahdollisuuksia on nostettu esiin painopisteiden yhteydessä. Maakuntaohjelmaa täsmennetään joka toinen vuosi laadittavilla maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmilla. 3

4 2. Maakuntaohjelman lähtökohdat Maakuntaohjelma on osa maakunnan suunnittelujärjestelmää (kuva 1). Maakuntaohjelmassa keskitytään neljän vuoden aikana toteutettaviin kehittämiskokonaisuuksiin, joihin voidaan yleisellä tasolla liittää rahoitus ja muut resurssit. Maakuntaohjelmassa on myös pidemmän aikavälin tavoitteita, joiden toteutukseen vaikutetaan konkreettisesti jo nyt, muun muassa saavutettavuus ja vesien tila. Ohjelmaa käytetään viestintävälineenä valtion suuntaan, maakunnassa rahoitusta ja muita sektoristrategioita ja ohjelmia ohjaavana asiakirjana sekä muun muassa hankesuunnittelun tukena. Joka toinen vuosi laadittava maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma sisältää keskeisiä maakuntaohjelmaa toteuttavia hanke- ja toimenpide-esityksiä sekä kuvaukset niitä koskevista yhteistyösopimuksista, kannanoton rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisiin teemoihin kuuluvista hankehauista ja -suunnitelmista ja alueen osallistumisesta niihin sekä painopisteet, joihin kansallista ja EU:n rahoitusta kohdennetaan. Maankäyttö- ja rakennuslaki Alueiden kehittämislaki Valtakunnalliset alueiden käyttö tavoitteet MAAKUNTAKAAVA KUNTIEN KAAVOITUS JA VIRANOMAISPÄÄTÖKSET MAAKUNTASUUNNITELMA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA Valtakunnalliset alueiden kehittämis tavoitteet, hallinnonaloittaiset suunnitelmat ja ohjelmat EU-ohjelmat Kuva 1. Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakuntaohjelman ajoituksella rinnan EU-ohjelmakauden valmistelun kanssa tuetaan kansallisen ja EU-politiikan yhteensovittamista. Maakuntatasolla EU-rahastojen ohjelmien strategisen tason yhteensovitus tapahtuu maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) ja sen sihteeristössä, jolla on vastuu alueen kehittämistoimien koordinoinnista. Maakunnallisessa päätösvallassa olevan rahan määrä supistuu erityisesti rakennerahastojen osalta huomattavasti, mikä kannustaa käyttämään sitä entistä harkitummin. Toisaalta sekä kansallisesti että EU-tasolla on rahoitusvälineitä hyvin erilaisiin tarkoituksiin, ja valmiudet ja osaaminen näiden välineiden hyödyntämiseen Satakunnassa on kasvamassa. Maakuntaohjelmaa sanotaan ohjelmien ohjelmaksi, mikä tarkoittaa, että sen tulee antaa melko kattava kuva maakunnassa tapahtuvasta kehittämisestä laajalla otteella. Toisaalta nykyisten ohjelmien arviointi, osin kansallinen ohjaus, rahoituksen väheneminen ja EU:n älykkään erikoistumisen lähtökohta suosittavat kaventamaan ja fokusoimaan sisältöä. 4

5 Edellisten ohjelmien arvioinnin mukaan ohjelmalla edistetään erityisesti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tavoitteita. Satakunnassa edellisen maakuntaohjelman koettiin onnistuneen liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvissä teemoissa ja edunvalvonnassa. Myös yrittäjyys ja energiasektorin kehittäminen nähtiin keskimääräistä onnistuneempina. Osaaminen, tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä liikenne ovat teemoja, joihin maakuntaohjelma voi tuoda sekä sisällöllistä särmää että edunvalvonnallista pontta. Sen sijaan kunnalliseen palvelutuotantoon, hyvinvointi- ja terveyssektoreihin maakuntaohjelmat eivät arvioinnin mukaan pysty vaikuttamaan, vaikka teemat ovat ehdottoman tärkeitä maakunnan kokonaishyvinvoinnin kannalta. Satakuntaliiton sidosryhmät (kuva 2) ovat aktiivisesti osallistuneet kevään 2013 aikana erilaisiin työpajoihin ja tilaisuuksiin, joissa on työstetty maakuntaohjelmaa tai EU-ohjelmia. Kehittämistahto maakunnassa on vahva ja myös EU-hankkeiden toteuttamisesta ollaan niiden hallinnollisista haasteista huolimatta kiinnostuneita. Yleisöllä on ollut mahdollisuus esittää mielipiteitään ja ehdotuksiaan koko valmisteluprosessin ajan ohjelman verkkosivun (satakuntaliitto.fi/maakuntaohjelma) kautta. VALTIO lainsäädäntö, ohjaus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, aluehallintovirasto, toimeenpano KOULUTUS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISYHTEISÖT osaaminen toimeenpano KUNNAT omistajaohjaus toimeenpano rahoitus MAAKUNTAOHJELMA SATAKUNTALIITTO EUROOPAN UNIONI rahoitusohjelmat politiikkaohjaus SOSIAALIPARTNERIT, YRITYKSET; 3.SEKTORI osaaminen toimeenpano yleisöpalaute Kuva 2. Maakuntaohjelman toimijat 5

6 2.1. Maakunnan tahtotila Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja luo suuntaviivat maakuntaohjelmalle Satakunnan maakuntavaltuusto hyväksyi maaliskuussa 2012 Satakunnan maakuntasuunnitelman Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjan Siinä määritettiin satakuntalaisten tahtotila tulevaisuudestaan laajan kansalaisosallistamisen kautta. Hyvää elämää Satakunnassa vuonna 2035 tavoitellaan kolmen avainteeman kautta: kannustavaa yhteisöllisyyttä, puhdasta elinvoimaa ja ihmislähtöisiä ratkaisuja. Kannustavalla yhteisöllisyydellä tarkoitetaan yrittäjähenkisyyttä, myönteisyyttä, avointa kansainvälisyyttä ja vastuunkantoa itsestä ja toisista. Puhdas elinvoima tavoittelee elinkeinoelämän ja ennen kaikkea teollisuuden ympäristöteknologiaan nojaavaa menestystä, mikä varmistaa satakuntalaisille työtä ja toimeentuloa jatkossakin. Puhdas satakuntalainen luonto, ruoka, vesi ja energia ovat paitsi teollisuuden ja uusien innovaatioiden ja tuotekehityksen merkittävä lähde, myös satakuntalaisten ihmisten etuoikeus. Ihmislähtöisillä ratkaisuilla viitataan nimensä mukaisesti palvelujen, asumisen, liikkumisen ja turvallisuuden parantamiseen ensisijaisesti ihmisten tarpeiden ja valintojen pohjalta. Kunnat painottavat elinkeinoelämää palvelevaa infraa, tukia ja koulutusta Satakuntaliitto toteutti osana maakuntaohjelman valmistelua kuntakierroksen. Kuntien mielestä maakunnan kehittämisen tulee lähteä kuntien tarpeesta. Selvityksiä ja suunnitelmia laadittaessa keskeisenä pitää olla edellytysten luominen. Tulevien vuosien tärkeimpiä edunvalvonnan ja kehittämisen kohteita ovat elinkeinoelämää palveleva infrastruktuuri kuten liikenne- ja tietoliikenneyhteydet eri muodoissaan, kaavoitus, avainalojen koulutus ja tutkimus sekä tuet yritystoiminnalle. Kehittämiskohteita on tie-, raide- ja lentoliikenteessä sekä kevyt- ja joukkoliikenteessä. Yliopistokeskuksen ja ammatillisen koulutuksen merkitys on maakunnassa huomattava, ja niiden toimintaedellytykset ja rooli alueellisessa kehittämisessä on turvattava. Työvoimapula on kasvava ongelma. Osaajien koulutukseen ja maakunnan vetovoimaisuuteen rekrytoinneissa on panostettava. Toimialoina kasvavien ruoantuotannon sekä luonto- ja kalastusmatkailun toimintaedellytyksiä on kehitettävä ja tunnettuutta lisättävä. Tuulivoimatuotanto tulee saada tehokkaammin suunnitelmista toteutukseen. Vesihuolto- ja vesienhoitohankkeisiin tarvitaan rahoitusta. Kehittämisresurssit tulisi käyttää pitempiaikaisesti vaikuttaviin kohteisiin. Maakunnalle on turvattava riittävät kehittämismäärärahat ja päätösvalta niiden kohdentamisessa alueen tarpeiden mukaisesti. Maakunnan kaikkien alueiden kehittämiseen on oltava mahdollisuudet keskuskaupunkipolitiikan ohella. Vahvuuksia ja huippuosaamista on tuotava entistä aktiivisemmin esille sekä kansallisissa että kansainvälisissä yhteyksissä. Toimijoiden välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä on edistettävä entisestään. Satakuntaliitolla on jäsenkuntiensa lisäksi useita sidosryhmiä ja kehittämiskumppaneita, joiden asiantuntemus on tärkeä osa maakuntaohjelman valmistelua ja toteutusta. Satakuntalaista osaamista ja kehittämispotentiaalia on noussut esiin liittyen esimerkiksi ympäristö- ja energiateknologiaan, ruokaan ja veteen, asumiseen ja turvallisuuteen, lähivaikuttamiseen, palvelujen tuotantoon, yrittäjyyden edistämiseen, kasvatus- ja koulutusjärjestelmään sekä kansainvälisyyteen. Nämä asiantuntijatyöpajojen tulokset ovat osaltaan olleet pohjana maakuntaohjelman painopistevalinnoille. Aiempien ohjelmakausien aikana maakunnassa tehtyä kehittämistyötä onkin edelleen jatkettava. Niukkenevat resurssit kannustavat yhä tiiviimpään yhteistyöhön toimijoiden välillä. Kansainvälisten kumppanuuksien kautta etsitään uusia mahdollisuuksia kehittämistyön toteuttamiselle. 6

7 2.2. Kansalliset välineet maakunnan kehittämiseen Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet on laadittu vuosille , ja seuraavien laadinta käynnistyy uusien maakuntaohjelmien voimassa ollessa. Voimassa olevat alueiden kehittämistavoitteet on kiteytetty kolmeen yleiseen linjaukseen: 1. Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta, 2. Edistetään väestön hyvinvointia ja 3. Turvataan hyvä elinympäristö ja kestävä aluerakenne. Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja painottaa koko maakunnan elinvoimaa, sen asukkaiden hyvinvointia ja hyvää, puhdasta elinympäristöä. Hallituksen aluekehittämisen tavoitepäätöksen erityiskysymyksistä Satakuntaa koskee äkillisiin rakennemuutoksiin vastaaminen telakka- ja meriteollisuuden kautta. Valtion aluehallintoviranomaiset edistävät maakuntaohjelman toteuttamista. Maakunnassa valtiota edustava aluekehittämisen toimija on Satakunnan ELY-keskus. Se hoitaa E-vastuualueen eli elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen ja kulttuuriin liittyviä tehtäviä sekä hallinnoi ja toteuttaa EU:n maaseutuohjelman alueellista kehittämisstrategiaa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluvat Satakunnan liikenne- ja ympäristöasiat sekä kalatalousasiat ja maahanmuuttajien kotouttamiseen ja turvapaikan hakijoiden vastaanottoon liittyvät yhteensovitus- ja suunnittelutehtävät. Lounais-Suomen aluehallintovirastossa ovat kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen sekä oppilaitosrakentamiseen liittyvät tehtävät. AVIt hoitavat myös vanhuspalvelulain toteuttamiseen liittyviä seuranta- ja valvontatehtäviä. Länsi-Suomessa ELYjen rakennerahastohankkeiden hallinnointi on keskitetty Keski-Suomen ELYyn. Valtion aluehallinnon palvelujen pirstaloituminen on maakunnan aluekehittämistyön näkökulmasta harmillista. Asiakaspalvelun ja maakunnan aluekehitystyön kannalta on välttämätöntä, että Satakunnan ELY:ssä on riittävät resurssit. Kaupunkipolitiikka Kansallisessa aluekehittämisessä hallitus on painottanut kaupunkipolitiikkaa, mikä Satakunnassa on konkretisoitunut Porin kaupunkiseudun kasvusopimuksen, Innovatiiviset kaupunkiseudut ohjelman ja Rauman vetämän pk-teollisuuden seutukaupunkipilotin valmisteluun. Porin kaupunkiseudun ja koko Satakunnan myönteisen kehityksen jatkumiselle on tärkeää, että Porin kaupunkiseutu pääsi mukaan uuteen kaupunkien kasvusopimusmenettelyyn ja INKA-ohjelmaan. Innovatiivisen kaupunkiseudut ohjelmassa Pori on kumppani Vaasan koordinoimassa Kestävät energiaratkaisut kokonaisuudessa. Pori suuntautuu kehittämis-, osaamis- ja koulutusympäristöjen vahvistamiseen energiaratkaisujen ja teollisuuden innovaatiokeskittymänä. Työ- ja elinkeinoministeriö suuntaa ohjelman toteutukseen kansallista ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Kasvusopimukseen ei ohjata suoraa rahoitusta, mutta se vaikuttaa välillisesti valtion satsauksiin alueella ja menettely on keskeinen edunvalvonnan väline. Kasvusopimukseen sisältyvät INKA ohjelman energia- ja teollisuusratkaisujen lisäksi korkeakoulujen toimintaedellytysten kehittäminen, Living Lab mallin laajentaminen sekä innovatiiviset hankinnat. Maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta sopimukseen on nostettu Porin Porttaali eli ratapiha-alue, matkakeskus ja korkeakoulukampus. Kasvusopimuksessa huomioidaan myös sosiaalinen eheys; työllisyyden kokeilut, nuorisotakuu, maahanmuuttajat ja asuinalueiden kehittäminen. Tätä toteutetaan yhteistyössä Oulun ja Lahden kaupunkiseutujen kanssa vapaakuntakokeilun hengessä. 7

8 Vuonna 2014 käynnistyneen seutukaupunkien pilottiohjelman pk-teollisuuden teeman vetäjä on Rauma. Toteuttamiseen osallistuvat Satakunnasta myös Huittinen, Kankaanpää ja Pohjois- Satakunnan kehittämiskeskus. Pilotilla on kytkentä Vaasan ja Tampereen vetämiin INKA-ohjelmiin. Kansallinen perusrahoitus osoitetaan teemojen koordinointiin. Pk-teollisuuden uudistumisen ja kilpailukyvyn seutupilotin tavoitteena on löytää toimintamallit ja keinot, joilla voidaan turvata teolliset työpaikat jatkossa. Tavoitteena on viennin ja kansainvälistymisen sekä korkeakouluyhteistyön edistäminen. Äkilliseen rakennemuutokseen vastaaminen Hallitus nimesi Rauman seutukunnan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2016 loppuun asti. Tämä on seurausta Rauman STX Finland Oy:n telakan toiminnan lopettamisesta ja siitä johtuvan noin 600 työpaikan menetyksestä sekä UPM:n Rauman paperitehtaan 87 työntekijän irtisanomisesta. Äkillisen rakennemuutoksen alueiden on mahdollista saada kansallista lisärahoitusta mm. yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin ja työllisyyden hoidon toimenpiteisiin. Lisäksi apuna ovat EU:n rakennerahastojen varat sekä Finnveran, Tekesin ja Suomen teollisuussijoituksen rahoitusinstrumentit. Rauman telakan erityisosaamista ovat Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta keskeiset rajavartiolaitoksen ja merivoimien alukset sekä jäänmurtajat. Raumalla on meriteollisuudessa propulsio- ja modulointiosaamista ja niiden tuloksena potkurilaiteosaamisen keskittymä. Tavoitteena on saada syntymään nyt työnsä menettäneille korvaavia työpaikkoja ja tukea työntekijöitä työllistämis- ja koulutuspalveluilla. Vapautunut työvoima on osaavaa ja kokenutta. Heidän joukossaan on todennäköisesti myös yrittäjyyspotentiaalia. Olemassa olevien työpaikkojen säilyttämisessä ja uusien työpaikkojen synnyttämisessä keskeisiä kehittämishankkeita Rauman alueella ovat Lakarin logistiikka-alue, raskaan teollisuuden teollisuuspuisto Seaside Industry Park Rauma sekä ammatillisen toisen asteen ja korkeakoulutuksen yhteiskampus Euroopan Unionin välineet maakunnan kehittämiseen Eurooppa strategia tukee talouskasvua, joka on entistä älykkäämpää, kestävämpää ja osallistavampaa. Strategiassa keskitytään viiteen haastavaan tavoitteeseen, jotka koskevat työllisyyttä, tutkimusta, koulutusta, köyhyyden vähentämistä sekä ilmasto- ja energiakysymyksiä. EU 2020 strategian Innovaatiounioni-strategiassa korostetaan erityisesti kahta lähestymistapaa: Euroopan innovaatiokumppanuuksia (European Innovation Partnerships) sekä älykästä erikoistumista (Smart specialisation). Älykkään erikoistumisen strategia on ennakkoehto EU:n rahoitukselle. Satakuntaliitto on mukana Euroopan alueiden Smart Specialisation Platformilla sekä maatalouden ja puhtaan veden eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa. Nämä verkostot ovat Satakuntalaisten toimijoiden tukena kun ne haluavat hyödyntää EU:n suoria rahoitusvälineitä ja ohjelmia, kuten Horisontti 2020 ja Itämeriohjelma. Rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto ovat Satakunnalle tärkeitä maakuntaohjelman toteuttamisen rahoitusvälineitä. Niiden kesken pyritään täydentävyyteen ja yhteensovittamiseen. Satakunnassa on yhteen sovitettu maaseutu-, rakennerahasto- ja maakuntaohjelmia pääsääntöisesti Satakunnan ELY:n ja Satakuntaliiton yhteistyönä. Satakunnan maaseutufoorumi on työstänyt maaseudun kehittämisohjelmissa (alueellinen maaseudun kehittämisstrategia ja Leader-ohjelmat) esille nousevia keskeisiä painopisteitä ja teemoja konkreettisiksi 8

9 toimenpide-ehdotuksiksi uuteen Satakunnan maakuntaohjelmaan ja arvioinut niiden kautta tavoiteltavien muutosten vaikutuksia. Lisäksi syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana on toteutettu EUohjelmakauden valmisteluun liittyviä tilaisuuksia ja kyselyjä, joiden tuotoksia on mahdollisuuksien mukaan hyödynnetty maakuntaohjelmavalmistelussa. Satakuntalaiset toimijat ovat olleet aktiivisia myös kansainvälisten Central Baltic ja Horisontti ohjelmiin valmistautumisessa. Rakennerahastot ja Satakunnan alueellinen maaseudun kehittämisstrategia EU:n rakennerahastoja ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Nämä on Suomessa yhdistetty kansalliseksi Kestävää Kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaksi. Rakennerahasto-ohjelman EAKR:n toimintalinjat ovat pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn edistäminen sekä uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen. Molemmissa toimintalinjoissa edistetään vähähiiliseen talouteen siirtymistä. ESR:n kolme toimintalinjaa ovat työllisyys ja työvoiman liikkuvuus, koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen sekä sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. Ohjelman perusrahoituksesta osa käytetään valtakunnallisiin teemoihin. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston Satakunnan alueellinen maaseudun kehittämisstrategia sisältää kolme painopistettä: ammatillinen ja erikoistunut osaaminen, uudet ratkaisut ja innovaatiot sekä dynaaminen yrittäjyys. Kehitettävät toimialat on ryhmitelty neljään pääluokkaan, jotka ovat elintarvikeketju, metsä & energia, maaseudun yritykset sekä yhteisöt. Kaikkia kehittämistoimia yhdistävät kaksi läpikäyvää teemaa: ympäristön kestävä käyttö sekä yhteistyö. Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen on rahastojen yhteinen tavoite. Maaseutuohjelman kohderyhmänä ovat maaseutualueilla toimivat mikro- ja pienet yritykset, kun taas rakennerahastot voivat rahoittaa pk-yrityksiin kohdistuvia toimia koko Satakunnan alueella. ESR:n ydinkohderyhmää ovat - pkyritysten lisäksi - työttömät ja erityisesti nuoret, maahanmuuttajat ja pitkäaikaistyöttömät. Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen lisääminen on mahdollista rakennerahastoissa mm. yrityksiin kohdistuvilla verkostomaisilla koulutushankkeilla. Alkutuotannon kehittäminen keskittyy maaseuturahastoon. ESR:n rooli on keskeinen koulutuksen työelämälähtöisyyden ja elinikäisen oppimisen kehittämisessä, joissa maaseutuohjelman keinot ovat rajalliset. Rakennerahastoissa voidaan maaseuturahastoa laajemmin koota mm. eri oppilaitosten, kehittäjäorganisaatioiden, yrittäjien ja julkisten toimijoiden yhteisiä verkostoja sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Hyvinvointipalveluiden tuottamisessa tapahtuvat muutokset koskettavat koko maakuntaa ja niiden kehittämisessä tehdään tiivistä koordinaatiota eri rahastojen kesken. EAKR:n painopisteenä on edellytysten luonti innovaatioiden kehittämiselle, uusien yritysten syntymiselle ja olemassa olevien pk-yritysten kasvulle ja kansainvälistymiselle. Keskeistä on myös osaamiskeskittymien ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tukeminen. Maaseutuohjelmasta voidaan rahoittaa näitä tukevia hankkeita erityisesti maaseudun mikroyritysten toimintaympäristöjen näkökulmasta. Yhteensovitustyötä tehdään hankekohtaisesti eri rahastojen välillä. Suorissa yritystuissa noudatetaan pääsääntöä, jonka mukaan maaseutualueilla toimivien mikroyritysten sekä mahdollisesti myös pienten yritysten kehittämistoimet ohjataan maaseuturahastoon ja EAKR:n kohderyhmänä ovat koko maakunnan alueella toimivat (mikroyrityksiä suuremmat) pk-yritykset. Bioenergia-alaan liittyvän rahoituksen tehokas koordinointi eri rahastojen kesken korostuu tulevalla ohjelmakaudella. Lähtökohtaisesti maaseutuohjelman painopisteenä on puupohjaisen bioenergian käytön ja siihen liittyvän yrittäjyyden edistäminen, kun taas rakennerahastoissa voidaan kehittää laajemmin myös 9

10 esimerkiksi aurinkoon, tuuleen ja energiatehokkuuteen perustuvaa teknologiaa ja osaamista. Elintarvikeketju on Satakunnan keskeisimpiä toimialoja ja siihen liittyvän kehittämistoiminnan rahoituksen pääpaino on maaseuturahastossa. EAKR:stä toimia voidaan kuitenkin kohdistaa niihin elintarvikeketjun kehittämisen osa-alueisiin, joihin maaseuturahasto ei sääntöjensä vuoksi pysty vastaamaan. Alueellisen maaseudun kehittämisstrategian sekä toimintaryhmien Leader- kehittämisstrategioiden toimeenpanon yhtymäkohdista ja työnjaosta on tehty yhteiset linjaukset. Satakunnassa toimii viisi toimintaryhmää: Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry, Joutsenten Reitti ry, Karhuseutu ry, Kehittämisyhdistys Pyhäjärviseutu ry sekä Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry. Uudet mahdollisuudet: Meri- ja kalatalousrahasto ja Central Baltic ohjelma Satakuntaan ja Vakka-Suomeen on laajapohjaisessa valmistelussa laadittu yhteistä kalatalousohjelmaa, jolla on osallistuttu hakuun EU:n meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kalatalousryhmäksi. Alueen toimijoilla on vahva tahto yhteisen Satakunnan ja Vakka Suomen kalatalousryhmän perustamiseksi niin, että katettuna on koko Selkämeren rannikkoalue, lisäksi mukana olisivat alueen merkittävimmät sisävedet. Ohjelmasta rahoitetaan yleishyödyllisiä kehittämishankkeita ja investointeja, kalatalousyrittäjien investointeja, koulutusta ja kehittämistoimia sekä kalastusmatkailun kehittämistoimia. Myös kalakantojen hoito ja parantaminen on mahdollista. Vuodesta 2014 alkaen Satakunta on mukana EU:n rahoittamassa rajat ylittävän yhteistyön Central Baltic - ohjelmassa. Ohjelma-alue kattaa Etelä-Suomen, Viron sekä osia Ruotsista ja Latviasta. Central Baltic ohjelmasta voi hakea rahoitusta hankkeille, joissa on mukana partneri vähintään yhdestä toisesta ohjelmaalueen maasta. Ohjelma on tarkoitettu pääasiassa julkisille toimijoille. Ohjelmalle on valittu neljä teemaa: pienten ja keskisuurten yritysten kehittäminen, ympäristön suojelu ja resurssitehokkuus, kestävä liikenne sekä koulutus ja elinikäinen oppiminen. 10

11 3. Toimintaympäristö 3.1. Toimintaympäristön kuvaus Väestö, muuttoliike ja huoltosuhde Satakunnan väkiluku, noin asukasta oli vuodenvaihteessa 2014 kaksi promillea vuotta aiempaa alhaisempi. Muuttoliikkeen osalta väestökehitys on maakunnan mittakaavassa tasapainottunut vuosituhannen vaihteeseen ajoittuneesta voimakkaan muuttotappion leimaamasta ajanjaksosta. Nykyinen vuosikohtainen väkiluvun negatiivinen muutos aiheutuu ensisijaisesti luonnollisen väestönmuutoksen miinusmerkkisyydestä, mikä oli vuoden 2013 aikana 540. Väkiluvun väheneminen korvautui osin muuttoliikkeen plus-merkkisellä nettotuloksella, 108 asukasta, mikä koostuu ennätyksellisestä netto maahanmuutosta 552henkilöä ja tappiosta, -444 henkilöä kotimaisessa muuttoliikkeessä. Maahanmuutto Satakuntaan on merkittävästi lisääntynyt viime vuosina. Maahanmuuttajista pääosa on suomalaisia paluumuuttajia ja heistä suurin osa on Ruotsista palaavaa eläkeikäistä väestöä. Vieraskielisten osuus Satakunnan asukkaista on vain 1.8 prosenttia, mikä on Etelä-Pohjanmaan jälkeen alhaisin koko maassa. Noin viisi prosenttia Suomen asukkaista on äidinkielensä perusteella ulkomaalaistaustaista. Tilapäisesti maassa oleskelevaa vierastyövoimaa on Eurajoella eniten suhteessa paikkakunnan tai alueen kokoon koko maankin mittakaavassa. Seutukuntien ja kuntien väliset erot väestön kehityksessä sekä luonnollisen väestömuutoksen että muuttovetovoiman suhteen ovat suuret. Kummankin väestömuutostekijän negatiivinen vaikutus on samansuuntaista ja suhteellisesti voimakkainta Pohjois- Satakunnan kuntien kohdalla. Pori on opiskelijapaikkakuntana kunnista maassamuuttovetovoimaisin ja Rauman seutu suhteellisesti paras maahanmuuttajien vetovoimassa. Rauman seudulla väestön ikärakenne on seutukunnista edullisin ja näin ollen luonnollinen väestömuutos tasapainoisin. Porin seutukunta on nykyisellään ainoa maakunnan kotimaisessa muuttoliikkeessä hieman voittoa saavuttava alue. Lähitulevaisuutta leimaa Tilastokeskuksen viimeisimmän väestö-ennusteen perusteella työikäisen väestön osuuden pieneneminen ja yli 65-vuotiaden osuuden kasvu koko maassa. Satakunnassa on jo nyt maan neljänneksi korkein yli 65-vuotiaiden osuus (22 %). Seitsemän kunnan ikärakenteessa joka neljäs asukas tai useampi on täyttänyt 65-vuotta. Pitkällisen kehityksen tuloksena maakunnan nykyinen ikärakenne on vahvasti vaikuttamassa siihen, että maakunnan asukasluku tulee vähenemään 1-2 promillen vuosittain myönteisistä muuttoliikkeen ennusmerkeistä huolimatta. Kuva 3. Huoltosuhde 2011 ja vuonna 2020 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan koko maa, satakunta ja seutukunnat. 11

12 Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten ja vanhuseläkeläisten määrän suhdetta työikäiseen väestöön. Nykytasolla jokaista sataa työikäistä kohden maassamme on keskimäärin 54 lasta tai vanhusta. Satakunnassa vastaava lukuarvo on 59. Lähivuosina huoltosuhteen kasvun ennustetaan nopeutuvan, niin myös Satakunnan kohdalla (Kuva 3). Nykyinen sijoitus maakunnista kolmanneksi heikoimpana tulee säilymään koska ikärakenteen ja luonnollisen väestönmuutoksen suunta ja maakunnan sisäisten alueellisten erojen painoarvo on suuri ja samalla pitkän ajan kehityksen tulosta (Liite 1:1) Taloudellinen toimeliaisuus Maakuntien keskinäistä kehitystä voidaan verrata eri tekijöiden kokonaisvaikutusta kuvaavalla suhdanneindikaattorilla, jossa osatekijöinä ovat liikevaihto, työttömyys ja nettomuutto. Parhaiten liikevaihdon kasvun, työttömyyden tason ja muutoksen sekä nettomuuton muutoksen perusteella ovat ajanjaksolla pärjänneet Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Uusimaa. Satakunta oli hieman maan keskiarvoa heikommalla puolella. Viimeisen vuoden aikana on tapahtunut selvä muutos siten, että monet kasvumaakunnat kuten Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa ovat menestyneet heikoimmin. Suhdanneindikaattorin kärjessä ovat Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa. Satakunta on parantanut asemaansa 2 pykälää maan keskiarvon yläpuolelle. (TEM -alueosasto, Maakuntien suhdannekehitys 8/2013). Yritystoiminnan dynamiikka vaihtelee suuresti suhdanteiden sekä alueiden keskinäisen eroavuuden myötä. Keskeisimpiä kuvaustapoja ovat kasvuyrittäjyyden ja yritysten perustamisaktiivisuuden mittaaminen. Kasvuyrittäjyydelle on olemassa useita mittareita. Yleensä kriteerinä käytetään henkilöstömäärän kasvua. Tällä mittarilla, jossa maltillinenkin kasvu huomioidaan ja mukana ovat alle kolmen työntekijän mikroyritykset Satakunta yltää sijaluvulle kuusi maakuntien keskuudessa. Satakunnassa on väestöosuutta vastaava määrä eli 4,1 % koko maan yrityksistä mutta 3,6 % maan kasvuyrityksistä. Toisen (OECD) mittarin mukaan (yli kolmen henkilön kasvuyritykset/yrityskantaan ) mukaan Satakunta sijoittuu edellistä heikommin Varsinais-Suomen ja Eteläpohjanmaan ohella maakunnista heikoimmalle sijalle. Vuoden 2012 aikana Satakunnassa aloitti uutta yritystä. Suomessa keskimäärin yrityskanta lisääntyi kolme kertaa nopeammin kuin Satakunnassa vastaavien suhteellisten muutosten ollessa 12 % ja 4 % (yrityksistä pl. alkutuotanto). Yritysten perustamisaktiivisuutta mitattaessa tarkastelutapoja on useita mm. yrittäjien osuus työllisistä ja aloittaneiden yritysten määrän suhteutus yrityskantaan. Kummallakin mittarilla Satakunta sijoittuu kuuden muun maakunnan tapaan mediaanille. Aloittaneet yritykset suhteutettuna työikäiseen väestöön on ajalla Satakunnassa ollut 0.8 prosenttia, Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla 0,9 prosenttia. Toimialojen kehittyminen Satakunnan elinkeinoelämän toimialapohja muodostuu jalostussektorin (teollisuus ja rakentaminen) varaan. Teollisten työpaikkojen määrä on vähentynyt rajusti tällä vuosituhannella, mutta Satakunta on säilyttänyt suhteellisen asemansa hyvin. Työpaikkojen määrän oletetaan edelleen vähenevän teollisessa valmistuksessa, mutta selvästi hitaammin kuin edellisen kymmenen vuoden aikana. Työpaikkojen nettomäärä väheni ajanjaksolla noin 5 000:lla sisältäen sosiaali- ja terveysalan noin tuhannen työpaikan kasvun. Kuitenkin usealla teollisella toimialalla, liike-elämän palvelualalla, hoivapalveluissa ja erityisesti matkailualalla on nähtävillä orastavaa ja selvääkin henkilöstökysynnän kasvua. Sosiaali- ja terveysalan työpaikkakysynnän lisäys näyttäisi olevan sen verran voimakas, että on perusteltua asettaa ohjelmakaudelle tavoitteeksi työpaikkojen määrän säilyminen Satakunnassa nykyisellään (n ). Liitekuvassa 4 s 13. on arvioitu työpaikkakehityksen tavoitearvio päätoimialoittain. 12

13 30000 Maat. Metsät.Kalat. (A) Teollisuus, energia (B,C,D,E) Rakentaminen (F) Kauppa, Majoitus,, G,I Kuljetus, tietol. ym (H,J) Rah. yms. palv. Ja tekniset palv..(.k,l,m,n) Julk. hall, koulutus (O,P) 5000 Sote (Q) Taihe, viihde, virkistys R Muut Palv. (S) Kuva 4. Työpaikkatarjonnan muutos , toimialaryhmittelyllä (10) Satakunnassa on maan keskiarvoa vähemmän julkisen sektorin työpaikkoja, mikä ilmenee aluetuoteluvun julkisen sektorin osuutena arvonlisäyksestä yht. kaikki toimialat: Koko maa 19,8 % ja Satakunta 18,8 %. Taloudellisen suorituskyvyn mittarilla bkt asukasta kohden (indeksi: Koko maa =100 Satakunta = 92) Satakunta kuuluu toiseksi heikoimpaan kvartaaliin maakuntien joukossa viimeisimpien tilastojen valossa. Muun muassa ETLA :n ennusteen mukaan bkt: n muutoksesta vuosille Satakunta nousisi toiseksi parhaimpaan kvartaaliin yli 3 % :n kasvuennusteella. Alueellinen vaihtelu aluetuoteluvuissa maamme seutukuntien kesken on verrattain suurta (taulukko 1). Satakunnan seutukuntien keskinäinen järjestys on säilynyt samankaltaisena pitkään. Taulukko 1. Aluetuoteluku seutukunnittain BKT /Asukas, euroa 2010 Suhdeluku koko maahan nähden Rauman seutukunta Porin seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Satakunta Koko maa Satakunnan aluetuoteluvuissa painottuu Porin ja Rauman seudun tuotannosta viennin korkea osuus. Vienti on suuryritysten varassa. Viennin arvo kokonaistuotannonarvosta on Suomessa 40 % ja Satakunnassa 60 %. 13

14 Kuntien talouden mittareilla Satakunta sijoittuu maakunnista usealla mittarilla aivan kärkisijoille, mm. lainakanta asukasta kohden vuonna 2012 oli maan alhaisin. Vuodesta 2011 vuoteen 2012 talouden tasapainoa arvioivalla mittarilla koko maan keskimääräinen vuosikate / asukas pieneni jyrkästi 384 /asukas lukuun 249 e/asukas. Satakunnan kuntien vastaava lukuarvo heikkeni vain lukuarvosta 294 /asukas lukuarvoon 239 / asukas säilyen tällä mittarilla maan keskiarvon tuntumassa. Satakunnassa kuntien väliset eroavuudet ovat erittäin suuret, muun muassa verotulotulokertymällään Eurajoki ja Lavia edustavat maan mittakaavassa kuntien keskinäisiä ääripäitä. Työvoiman kysyntä/ tarjonta, työllisyys Satakunnan työllisyysaste on ollut pitkään verrattain hyvä. Satakunnan hyvä työllisyysaste ilmenee erityisesti yli 50 vuotiaiden korkealla osuudella työllisestä työvoimasta. Työllisyysaste (16-64v.) vuonna 2012 oli koko maassa 69,0 % ja Satakunnassa 67,8 %. Satakunnan työttömyysaste on vuodesta 2005 lähtien, vuotta 2010 lukuun ottamatta, pysytellyt koko maan keskimääräistä tasoa suotuisampana (Kuva 5). Vuonna 2011 työttömyysaste oli ennätyksellisen alhainen pysytellen vielä viime vuoden aikana maan keskimääräistä alhaisemmalla tasolla (koko maa 7,7% ja Satakunta 7,4%) Koko maa Satakunta 2 0 Kuva 5. Satakunta ja koko maa: työttömyysaste Työttömien työnhakijoiden osuus seutukuntien työvoimasta oli vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla seuraavanlainen: Pohjois-Satakunta 10,3%, Porin seutukunta 12,6%, Rauman seutukunta 9,7 %. 14

15 Osaamisalat ja koulutustaso Maakunnan osaamisalat liittyvät meriteknologiaan, energiantuotantoon, kemialliseen metsäteollisuuteen sekä elintarviketeollisuuteen. Älyvaatteet edustavat tekstiili- ja vaatetusalan erityisosaamista. Teknologiateollisuuden monipuolisista korkean teknologian tuotteista useat ovat ainutlaatuista tuotekehittelyn tulosta (esim. värimetallit, magneettiteknologiat, hanat ja erilaiset prosessiteknologiat). Satakunnan uudistuvat alat kytkeytyvät olemassa olevaan osaamiseen: tulevaisuuden ympäristö- ja energiateknologioihin (mm. aurinko-energia, polttokennosovellukset, jätteenkäsittely), ICT-, automaatiosekä hyvinvointiteknologiaan (mm. living lab-konseptit). Satakunta on maan teollistunein alue mitattuna jalostussektorin osuudella alueen bkt:sta (Kuva 6). Teollisten työpaikkojen osuudella Satakunta on kolmas Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan jälkeen. Myös esim. vientiosuus ja alkutuotannon työlliset asettuvat profiilissa koko maata paremmalle tasolle. Julkisen tutkimusrahoituksen taso sen sijaan on heikko. TKI investoinnit ovat valtaosin yksityisen yritysrahoituksen varassa. Liitteessä 1:2 on kuvattu seutukuntien kilpailukyky erityisesti innovatiivisuuden osalta. Julkinen tutkimusrahoitus Aloittaneet yritykset Teollisuuden jalostusarvo Teollisuuden henkilöstö Vienti Satakunta Koko maa Majoitus- ja ravitsemustoiminnan henkilöstö Alkutuotannon työlliset Palveluiden työlliset Pitkäaikaisty öttömät BKT Kuva 6. Satakunnan profiili valituilla muuttujilla Satakunnan teollisuusvisiossa 2020 jalostussektori on jaoteltu seuraaviin kategorioihin: Teollisuuden teknologiat ja palvelut (ICT, automaatio ja mittaus, teolliset asiantuntijapalvelut, suunnittelupalvelut, projektinhallintapalvelut, KIBS (Knowledge Intensive Business Services), logistiikka, media ja viestintä), Rakennusteollisuus (talotekniikka, rakentaminen, talo- ja infrarakentaminen, teräsrakentaminen) Elintarvike- ja pakkausteollisuus (jalostus, jatkojalostus, ruoka- ja juomateollisuus, rehuteollisuus) Luonnonvaroja hyödyntävä prosessiteollisuus (metsä- ja kaivosteollisuus, energiantuotanto, metallinjalostus, kemia), Cleantech-teollisuus: (energiatehokkuus, puhtaat prosessit, biotalous ja uusiutuva energia, vesitalous, jätehuolto ja kierrätys, vihreä rakentaminen) sekä Teknologiateollisuus (konepajat, telakat, meriteknologia). 15

16 Maakunnan suurteollisuuden osaamista on kv-projektien läpivienti ja -hallinta, palvelujen konseptointi ja teknologioiden soveltaminen. Offshore-teollisuudessa, laivanrakennuksessa ja näiden alihankintaverkostoissa maakunnan toimijoille on muotoutunut vahva kansallinen rooli. Suomalaisen vientiteollisuuden kasvualalla on uudenlaista kehittämisen kulttuuria, jossa suurten yksiköiden lisäksi mukana on teknologiateollisuuden yritysten verkosto. Nämä lähtökohdat muodostavat teollisuuden uudistumiselle innovaatioympäristön, jolla on vaikuttamisen mahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa. Teollisuuden uusiutuminen luo kehittymisalustoja pk-yrittäjyydelle sekä sosiaalisille ja ekologisille innovaatioille samoin kuin avainteknologioiden hyödyntämiselle. Mahdollisuuksia tarjoavat esim. oil&gaskysynnän kasvu sekä ratkaisut, jotka liittyvät merituulivoimaan, nesteytettyyn maakaasuun (LNG) ja arktisiin alueisiin. Satakunnan metsäsektorin toiminta ja sen edelleen tehostaminen on edellytys maakunnan uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseen. Tuuli- ja aurinkoenergian uusissa ratkaisuissa maakunnan toimijat ovat kehityksen kärjessä. Turvallisuusosaamista sisältyy esim. elintarvikealaan, ydinenergian valvontaosaamiseen, puhtaaseen juomaveteen, tulvariskien hallintaan sekä siviilikriisinhallintaan. Maakunnan toimijoilla on myös vahvaa verkosto- ja projektihallinnan osaamista. Satakunnassa on kattavaa elämyspalveluosaamista esimerkiksi tapahtumatuotannossa. Elämystaloudessa, johon sisältyvät mm. matkailu- ja kulttuuripalvelut, on kasvupotentiaalia talouden heikosta yleistilanteesta huolimatta. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on Satakunnassa merkittävästi maan keskiarvoa alempi (koko maa 7,8 Satakunta 4,5). Keski-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Satakunnassa on puolestaan koko maan vastaavaa osuutta korkeampi. Koulutustaso ei ole kasvanut aivan samaan tahtiin kuin koko maassa. Kun tarkastellaan vuotiaita, on heidän kohdallaan alemman korkeakoulu-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus yltänyt samaan tasoon kuin koko maassa keskimäärin. Taulukko 2. Tutkinnon suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä % Satakunta Koko maa Keski-aste 41,2 39,5 Alin korkea-aste 10,5 10,4 Alempi kk aste 8,0 9,2 Ylempi kk-aste 4,5 7,8 Tutkija-aste 0,3 0,8 Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 35,5 32,3 Maakunnan teollisuuden toimintaedellytysten kannalta keskeistä on osaavan työvoiman riittävyyden varmistaminen sekä koulutuksen laajuus ja taso. Ammattikorkeakoulun ja toiseen asteen oppilaitosten aloituspaikkojen vähentämistavoitteista kannetaan aiheellista huolta. Myös oppisopimuspaikkojen väheneminen vaikeuttaa erityisesti nuorten työllisyystilannetta entisestään ja vaikeuttaa yritysten osaavan työvoiman saantia. Usealle alueen suurista teollisuusyrityksistä oppisopimuskoulutus on erittäin tärkeä kanava osaavan henkilöstön saannissa. 16

17 Elinympäristön laatu ja aluerakenne Satakunta on asukkailleen terveellinen ja viihtyisä elin- ja toimintaympäristö, jossa on vankka kaupunkirakenne ja laaja maaseutumaisten asuinympäristöjen kirjo. Satakunnassa on noin 220 toiminnallista kylää. Satakunnan kulttuuriympäristön vahvuutena ovat valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä lukuisat valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Satakunnan ympäristön tila ja elinympäristön laatu kokonaisuudessaan on vesien tilaa lukuun ottamatta suhteellisen hyvä ja alueella on hyvät edellytykset hyvinvoinnin ja elinkeinojen kehittämiselle. (Liite 1:3) Satakunnan aluerakenteen ja saavutettavuuden perustekijät ovat maakunnan sijainti Pohjanlahden rannalla, hyödynnettävissä olevat meri- ja lentoyhteydet muuhun Eurooppaan, suurten vesistöjen jokilaaksot taajamineen sekä monipuolinen maaliikennejärjestelmä. Keskeisen osan liikenneverkosta muodostavat rannikon kaupunkien sekä niiden suurten satamien ja sisämaan väliset tavara- ja henkilöliikenteen kuljetusketjut. Aluerakenteen keskusverkon muodostavat palveluja tarjoavat kaupungit ja muut seudulliset keskukset, joiden välillä on toiminnallisesti yhtenäinen vuorovaikutus ja saavutettavuuden turvaavat liikenneyhteydet. Liitteessä 1:4 on esitetty aluetypologiasta karttakuva, jossa Satakunta on kuvattu Suomen uudessa alueluokituksessa. Luokitus perustuu asukastiheyteen ja asuinpaikkojen välisiin etäisyyksiin. Kuvatekstissä on esitetty väkiluvut ja työpaikat sekä vastaavat kunkin luokan osuudet koko maan keskimääräisistä lukuarvoista. Satakunnan alueesta suurin osa kuuluu luokkaan ydinmaaseutu ja myös aluetyypit kaupungin kehysalue ja kaupungin läheinen maaseutu ovat yliedustetumpia kuin mitä maakunnan väestöosuus edellyttäisi. Huomion arvoista on, että kullakin näistä aluetyypeistä Satakunnassa on väestöosuutta vastaava työpaikkamäärä. Ulompi kaupunkialue ja kaupungin kehysalue taas ovat tyypiltään asuinalueita, joista pendelöidään kaupunkialueiden työpaikkoihin Keskeiset kansainväliset yhteydet sekä yhteistyökumppanuudet Verkostoituminen Euroopassa ja Kiina-yhteistyö West Finland European Office (WFEO) eli Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto on neljän maakunnan liiton yhteinen toimipiste Brysselissä: Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjanmaa ja Satakunta. Toimiston henkilökunta auttaa hankerahoitusten etsimisessä, yhteistyöpartnereiden haussa ja EU-tiedon hankkimisessa. Toimisto avustaa Satakuntaliittoa EU:n innovaatiokumppanuuksissa sekä edustaa Länsi- Suomea ERRIN verkostossa. Maatalouden ja puhtaan veden eurooppalainen innovaatiokumppanuus tähtää resurssitehokkuuden edistämiseen, tutkimuksen ja käytännön yhdistämiseen sekä innovaatioiden lisäämiseen maa- ja elintarviketaloudessa. ERRIN- verkosto (European Regions for Research and Innovation Network) vaikuttaa EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikkoihin alueiden näkökulmasta. Satakuntaliitto on lisäksi mukana Euroopan komission perustamassa älykkään erikoistumisen foorumissa (S3). Itämeren valtioiden alueiden yhteistyöelin BSSSC (Baltic Sea States Subregional Co-Operation) keskittyy aluekehityksen, elämänlaadun, koulutuksen ja nuorison, talouden, turismin, ympäristön sekä sosiaalipuolen kehittämiskysymyksiin. Toiminta edesauttaa satakuntalaisten toimijoiden partneriksi pääsyä esimerkiksi Central Baltic- ja Itämeri -ohjelmien hankkeisiin. Satakuntaliitto on myös Euroopan alueiden järjestön - Assembly of European Regions (AER)- jäsen. 17

18 Kuluneiden EU-ohjelmakausien aikana satakuntalaisille toimijoille on syntynyt yhteistyöverkostoja ympäri Eurooppaa ja sen varaan on jatkossa hyvä rakentaa. Muun muassa satakuntalaiset toimintaryhmät ovat kahden viimeisen vuosikymmenen aikana rakentaneet moninaisia yhteistyösuhteita Eurooppaan, ja edistäneet alueensa yhdistysten ja yritysten kansainvälisiä suhteita. Useissa kouluissa eri asteilla on vilkasta kansainvälistä yhteistyötä. Kehittäjä-, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kansainvälistä hanke- ja muuta kansainvälistä yhteistyötä tulee edelleen rohkaista. Satakunnalla on Viron Harjumaan (Tallinnan alue) ja Viljandin maakuntien kanssa laaja-alainen yhteistyösopimus. Lähes kaikilla satakuntalaisilla kunnilla on ystävyyskaupunki tai kaupunkeja useimmiten Virossa ja Pohjoismaissa. Etenkin Pohjoismaihin suhteet ovat useimmiten hiipuneet, Viron suunta on aktiivisempi. Yhteistyö on kulttuuri- ja nuorisopainotteista, mutta myös yrittäjiä on osallistettu. Valmiuksia erityisesti yritysyhteistyön vahvistamiseen ystävyyskaupunkien välillä on useammassa kunnassa. Satakunnalla on yhteistyösopimus vuodesta 2008 kiinalaisen Changzhoun kaupungin kanssa. Alueen vahvuuksina ovat mm. uusiutuvat energialähteet ja juomaveteen keskittyvä tutkimus ja hankkeet. Satakuntalaisilla yrityksillä on käytössä yhteyshenkilö, joka toteuttaa Changzhoussa käytännön toimenpiteitä (mm. yrityskäynnit). Länsi-Suomen maakuntien yhteistyö ja yhteistoiminta-alue Länsi-Suomen maakuntien liitot; Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pirkanmaa tekevät yhteistyötä edunvalvonnassa ja rakennerahastohallinnossa. Maakuntien liittojen henkilöstö ja luottamushenkilöt pitävät yhteisseminaareja ja toimintapäiviä. Satakunta ja Varsinais-Suomi muodostavat alueiden kehittämislain tarkoittaman yhteistoiminta-alueen. Yhteistoiminta-alueella tarvittavat päätökset tehdään kummassakin maakunnassa yhtäpitävästi. Perinteisesti maakuntia ovat yhdistäneet huoli Selkämeren ja Saaristomeren ja sitä kautta koko Itämeren tilasta sekä maakuntia yhdistävän valtatie kahdeksan kunto ja riittämättömyys alueen tarpeisiin. Muita yhteisiä kehittämisalueita ovat viime vuosina olleet muun muassa ympäristöohjelma ja lounaisrannikkoyhteistyö (LOURA). Lounais-Suomen ympäristöohjelman haasteet ovat ilmastonmuutos ja sen vaikutukset, luonnon monimuotoisuus, vesien tila, luonnonvarojen käyttö, kulttuuriympäristön arvostus sekä kestävä kulutus ja tuotanto. Ympäristöohjelmassa on nostettu esiin viisi kehittämisen kokonaisuutta, joilla haasteisiin vastataan: 1) Kestävät valinnat käyttöön, 2) Luonto- ja kulttuuriympäristö hyvinvointia parantamaan, 3) Lähivedet hyvään kuntoon, 4) Ruokalautanen ympäristövaikuttajana sekä 5) Ekotehokas energia alueen vahvuudeksi. Lounaisrannikkoyhteistyötä (LOURA) tekevät lounaisrannikon kaupungit Turku, Uusikaupunki, Rauma ja Pori. LOURA on strateginen yhteistoimintamalli, jonka päämääränä on koko alueen kilpailukyvyn, houkuttelevuuden ja tunnettuuden lisääminen. Yhteistyön lippulaivoja ovat meriosaaminen, energia, matkailu ja invest in toiminta. 18

19 3.3. Yhteenveto - Satakunnan kehittämisen voimavarat ja rajoitteet Toimintaympäristötarkastelusta ja maakuntaohjelman valmisteluprosessin aineistosta nousevat Satakunnan kehittämisen voimavarat, rajoitteet sekä potentiaali. Seuraavaan taulukkoon on koottu niitä tekijöitä, jotka merkittävimmin vaikuttavat vuosien kehittämislinjauksiin maakunnassa. Ne ovat maakuntaohjelman toimintalinjausten ja painopisteiden taustalla ja niitä hyödynnetään osaltaan myös maakuntaohjelman seurannassa. Voimavarat Rajoitteet Osaamistekijät Rakennetekijät kansainvälisesti merkittävä teknologiateollisuuden osaamiskeskittymä: mm. meri-,automaatio-,metalli-ja energiaklusteri tulevaisuuden ympäristö- ja energiateknologiat (mm. aurinkoenergia, polttokennosovellukset, jätteenkäsittely), jokapaikan tietotekniikka sekä hyvinvointiteknologia (living lab-konseptit) vahva elintarvikealan tuotanto ja jalostus keskisuuret jalostustoiminnan yritykset investoivat maakuntaan yritysten investoinnit tutkimukseen ja innovointiin yrittäjyyden edistämisen yhteistyö on verkostoitunutta maaseudun kehittäjien yhteistyö monipuolinen koulutustarjonta erityisosaamista vesistöjen ja muun luonnonympäristön hoidossa elämyspalveluosaaminen (erityisesti tapahtumat) erityisosaamista usealla turvallisuuden osa-alueella toimialoista teollisuus (erityisesti perusmetalli- ja konepajateollisuus) on työllistävin monipuolinen teollisuuden toimialarakenne teollisuuden vientipainotteisuus satamat, lentokenttä varuskunnat verkostoituminen Euroopassa alueiden väliset kansainväliset yhteistyösopimukset ylimaakunnallinen yhteistyö monimuotoinen luonto- ja kulttuuriympäristö kansallispuistot pohjavesivarat elämystalous (kulttuuri, matkailu, tapahtumat. liikunta, urheilu, virkistyspalvelut) vaihtoehtoiset asuinympäristöt vahvat, toimivat paikallisyhteisöt erityisosaajista pulaa joillakin aloilla (esim. ICT) julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen vähäisyys ammattikorkeakoulun ja toisen asteen oppilaitosten aloituspaikkojen karsiminen ikääntynyt työvoima työvoiman saatavuusongelmia tietyillä aloilla suuret alueelliset erot väkiluvun muutoksessa ja ikärakenteen vinoutumisessa puutteita liikenneyhteyksissä alemman tieverkon heikko kunto työperäinen maahanmuutto vähäistä vesistöjen tilan heikkeneminen ja hidas elpyminen Kehittämispotentiaali elämystalous (ml.matkailuala) elintarviketuotannon viennin lisääminen cleantech-teollisuus ICT-teknologia, robotiikka merituulivoima arktinen osaaminen oil& gas kysynnän kasvu, nesteytetty maakaasu (LNG) 19

20 4. Kehittämisen toimintalinjat Satakunnan maakuntaohjelman kehittämisen toimintalinjoilla tähdätään kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistamiseen. Onnistuminen näissä parantaa ja ylläpitää satakuntalaisten ihmisten hyvinvointia ja johtaa Satakunnan tulevaisuuskäsikirjan mukaiseen tahtotilaan Hyvä elämä Satakunnassa Toimintalinjat vastaavat Satakunnalle keskeisiin haasteisiin; työikäisen väestön väheneminen, nuorten ulkopuolisuus ja vanhusväestön kasvu, teollisuuden rakennemuutos ja teollisten työpaikkojen väheneminen, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja vesien tilan heikkeneminen, julkisten palvelujen muutos ja saavutettavuuden heikkoudet. Toimintalinjalla 1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä vahvistetaan satakuntalaisten ihmisten toimeliaisuutta ja tuottavuutta yhteisössä yrittäjinä, opiskelijoina ja työntekijöinä. Yrittäjyyden edistäminen luo uusia työpaikkoja. Satakuntalainen yhteiskuntatakuu pyrkii saamaan kaiken työvoimapotentiaalin käyttöön. Toimintalinjalla 2 Puhdasta elinvoimaa parannetaan Satakunnan elinvoimaa vahvistamalla molempia maakunnan tukijalkoja; rakennemuutoksessa olevaa teollisuutta ja vakaampaa elintarvikeketjua. Vetovoimaa lisätään huolehtimalla korkeakoulutuksesta, yritysten sijoittumispalveluista, maahanmuuttajien palveluista sekä arvokkaasta luonto- ja kulttuuriympäristöstä. Toimintalinjalla 3 Ihmislähtöisiä ratkaisuja turvataan ihmisten elämisen edellytyksiä; palvelujen saatavuutta, turvallisuutta sekä tieto- ja liikenneyhteyksien toimivuutta julkisten palvelujen muutoksessa. Toimintalinjat ja niihin liittyvä nykytilanne kuvataan kunkin toimintalinjan alussa. Painopisteittäin kuvataan tiiviisti tekeminen, odotetut tulokset ja mitattavat tavoitteet tai seurannan tapa sekä kirjataan mahdollisia rahoituslähteitä. Aluekehittämisohjelmien toimenpiteiden ja vaikutusten suhde ei ole yleensä yksiselitteinen, ja useilla toimilla on vaikutusta kokonaisuuden kehittymiseen. Toimintalinjat täydentävät toisiaan ja niillä on vaikutusta toisiinsa. Yksi kehittämishanke voi vaikuttaa useamman toimintalinjan edistämiseen. Hanketoiminnassa ideat ja toteutus syntyvät alhaalta-ylös periaatteella, hanketoteuttajien osaamisesta ja ympäristön tarpeista käsin. Perustoiminta ja kehittäminen ovat aina perusorganisaatioiden vastuulla, hankerahoituksella tuetaan määräaikaan sidottua kehittämistä; kokeiluja, pilotointia, osaamista, uusien mallien rakentamista ja juurruttamista. Kehittämisen ja niin sanotun perustoiminnan välisen yhteyden syventäminen on oltava hanketoiminnan lähtökohtana. Aluehallintoviranomaiset tukevat maakuntaohjelman toimintalinjojen ja painopisteiden mukaista hankkeiden suunnittelua ja eteenpäinviemistä sekä joustavaa toteutusta. 20

21 4.1. Toimintalinja 1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Kannustavan yhteisöllisyyden toimintalinja tavoittelee mahdollisimman monelle satakuntalaiselle maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa vahvistavaa, mielekästä tekemistä yhteisössämme, yrittäjinä, opiskelijoina tai työntekijöinä. Satakunnan vahva teollisuus on monipuolistunut, mutta menettänyt työpaikkoja, ja työpaikkojen ennustetaan vähenevän suurteollisuudessa edelleen. Teollisuus kuitenkin tarjoaa pk-yrityksille paikkoja arvoketjuissa ja sitä kautta erikoistuneen liiketoiminnan mahdollisuuksia. Satakunnassa on useita menestyviä perheyrityksiä, joiden sitoutuminen toimintansa kehittämiseen maakunnassa vahvistaa osaltaan Satakunnan yrittäjyyden kehityspohjaa. Lisäksi julkisten palvelujen muutospaineet ja mm. matkailu- ja hyvinvointipalveluiden kulutuskysyntä luovat tilaa ja kehittymisalustoja pk-yrittäjyydelle sekä sosiaalisille ja ekologisille innovaatioille. Satakunnassa väestö ja työpaikat ovat sijoittuneet koko maahan verrattuna tasaisemmin koko maakunnan alueelle. Ydinmaaseudulla on sisempien kaupunkialueiden jälkeen toiseksi eniten työpaikkoja, kun koko maassa keskimäärin työpaikat sijaitsevat kaupunkialueilla. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä syntyvät alueen elinvoimalle keskeiset uudet työpaikat. Lähivuosina näistä moni etsii myös toimintansa jatkajaa. Koko maakunnassa tarvitaan siis yrittäjiä synnyttämään, jatkamaan ja kasvattamaan yrityksiä. Kiinnostusta yrittäjyyteen luovat yritysten hyvät toimintaedellytykset, neuvonta- ja tukipalvelut sekä yrittäjyyskasvatus. Kaavoituksella ja joustavalla viranomaistoiminnalla voidaan tukea yritystoiminnan kehittymistä. Satakunnan kunnilla on vahva tahto yritysten toimintaedellytysten parantamiseen erityisesti kaavoitus- ja toimitila-asioissa. Moni kunta pohtii palvelujen järjestämisen tapaa, vaihtoehtoina muun muassa oma elinkeinoasiamiestoiminta, kuntien yhteistyö tai ostopalvelut yksityiseltä toimijalta. Yrittäjien palvelut ovat tällä hetkellä pirstaloituneet. Aloittavien yrittäjien ja maaseutuyrittäjien neuvonta toimii melko hyvin, mutta erikoistuneempien yrityspalveluiden osalta tilanne vaihtelee enemmän. Satakunnassa Turun yliopiston kauppakorkeakoulun yrittäjyysprofessuuri edistää yrittäjyystutkimusta. Satakunnan ammattikorkeakoulun yhteydessä ja projektien muodossa on kehitetty yrityshautomo ja kiihdyttämötoimintaa. Jatkossa huomio kehittämisessä on kiinnitettävä erityisesti yritysten kasvuhalukkuutta ja -osaamista palvelevaan toimintaan. Satakunnassa yrittäjyyskasvatusta on kehitetty mm. YES-keskuksen toiminnan myötä. Maakunnassa on yrittäjyyskasvatusstrategia. Satakunnan yrittäjäjärjestö on sitoutunut yrittäjyyskasvatuksen edistämiseen. Sisäisen yrittäjyyden vahvistuminen lisää konkreettisesti yrittäjiksi ryhtyvien määrää ja toisaalta parantaa ihmisten omaa työhyvinvointia ja työn tuottavuutta myös palkkatyössä. Yrittäjyyskasvatuksen vakiinnuttaminen ja edelleen laajentaminen on keskeistä maakunnan yrittäjäpohjan turvaamiseksi. Satakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa uhkaa koulutuksen tai työelämän ulkopuolella olevien ihmisten määrä. Erityisesti nuorten kohdalla yhteiskunnan ulkopuolelle putoamisen seuraukset ovat inhimillisesti ja taloudellisesti kalliit. Maakunnassa on tavoiteltava satakuntalaisen yhteiskuntatakuun toteutumista. Satakuntalainen yhteiskuntatakuu tarkoittaa ensisijaisesti nuorten ulkopuolisuuden ennaltaehkäisyä ja vähentämistä nuorisotakuun toteuttamisen toimenpiteinä mutta kattaa lisäksi myös muun kuin nuorisoikäluokan (15-29-vuotiaat) ulkopuolisuuden ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä. 21

22 Pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus kaikista työttömistä on Satakunnassa suurempi kuin koko maassa keskimäärin, samoin arviot koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrästä. Myös rakenteellinen työttömyys on Satakunnassa huomattavan laajaa. Koulutuksen keskeyttäminen erityisesti toisella asteella on yleistä. Satakunnassa on jo mm. kehitetty vaihtoehtoisia tapoja ja tarjottu erilaisia oppimisympäristöjä suorittaa ammatillinen tutkinto tai tutkinnon osia. Kunnissa on toteutettu onnistuneesti erilaista työpajatoimintaa. Osaavan työvoiman tarve, koulutuspaikat ja nuorten/koulutukseen osallistuvien odotukset eivät Satakunnassa kohtaa parhaalla mahdollisella tavalla. Nopean suhdannevaihtelun vuoksi mahdollisuudet ennakoida pitkän aikavälin osaamistarpeita ovat rajalliset. Toisen asteen oppilaitokset Satakunnassa ovat viime vuosina tiivistäneet yhteistyötään, mutta linkkiä elinkeinoelämään ja työnantajiin pitää edelleen vahvistaa. Satakunnassa parannetaan alue-ennakoinnin roolia kehittämistyön ja päätöksenteon tukena. Kannustavan yhteisöllisyyden kaksi kehittämisen painopistettä Satakunnassa ovat houkutteleva yrittäjyys ja satakuntalainen yhteiskuntatakuu. Painopiste 1 Houkutteleva yrittäjyys Satakunnassa lisätään kiinnostusta yrittäjyyteen yrittäjyyskasvatuksen sekä kattavien ja laadukkaiden neuvonta- ja tukipalvelujen avulla. Yhdessä yritystoimintaa palvelevan kaavoituksen ja joustavien lupakäytäntöjen kanssa nämä luovat perustan myönteiselle yrittäjyysilmapiirille. Satakunnassa toteutetaan yrittäjyyskasvatusta nykyistä laajemmin koulutuksen kaikilla asteilla. Yrittäjyyskasvatusosaamisen kansainvälistä verkottumista jatketaan ja vahvistetaan edelleen. Opiskelijoiden kohdalla yrittäjyyskasvatuksen lisäksi tärkeitä ovat työelämävalmiuksien kehittäminen ja yrityskiihdyttämötoiminta. Aloittavia ja toimintaansa kehittäviä yrittäjiä sekä omistajanvaihdoksia tuetaan. Rakennemuutoksen seurauksena työttömyysuhan alla olevat nähdään potentiaalisina yrittäjinä. Kattavat yrityspalvelut tukevat yrittäjänä menestymistä. Yrityskiihdyttämö, -hautomo ja -tuunamotoimintojen vahvistaminen parantavat yrittäjyyden ja yritysten kasvun edellytyksiä. Yritysten liiketoimintaympäristöjen kehittäminen ja verkostoituminen myös kansainvälisesti edistävät kasvun mahdollisuuksia. Yrittäjiä kannustetaan tuotekehitykseen, verkostoitumiseen ja kansainvälistymiseen ja näiden kautta kasvuun. Vastuu yritysten toimintaympäristön ja toimintaedellytysten kehittämisestä on yrityksillä ja kunnilla. Toimintaa tukevat ELY-keskuksen palvelut ja elinkeinojen kehittämisorganisaatioiden toteuttamat kehittämishankkeet. Toimenpiteitä Mittarit/tavoiteseuranta Rahoituslähteitä yrittäjyyskasvatuksen laajentaminen kaikille kouluasteille kattavien yritysten neuvonta- ja tukipalveluiden järjestäminen liiketoimintaympäristöjen kehittäminen verkostoitumisen ja kansainvälistymisen tukeminen mm. osaamista parantamalla yrittäjyysaktiivisuus (yrittäjien osuus työssäkäyvistä) on vähintään maan keskitasolla kasvuyritysten määrä lisääntyy EAKR Toimintalinja 1 Maaseuturahasto ja Leader Central Baltic prioriteetit 1 ja 4 OKM TEM, Tekes 22

23 Painopiste 2 Satakuntalainen yhteiskuntatakuu Painopisteen tavoitteena on ulkopuolisuuden ehkäisy ja kaiken työvoimapotentiaalin käyttöönotto. Satakunnan työllisyysaste on maan kärkitasoa. Satakunnassa on tarjolla vaihtoehtoisia ja yksilöllisiäkin polkuja ammattiin ja työhön. Satakunnassa on vähemmän koulupudokkaita. Nuoret kouluttautuvat ammatteihin, joissa työllistyy. Yksilöllinen ura- ja opintopolku motivoi valmistumaan ja hakeutumaan työhön. Oppimisympäristöjä ja vaihtoehtoisia tapoja suorittaa ammatillinen tutkinto tai tutkinnon osia kehitetään edelleen. Työ- ja elinkeinoelämän, kolmannen sektorin sekä oppilaitosten uudenlaiset sopimukselliset menettelyt ja koulutuskokeilut (esim. koulutussopimus) tarjoavat yksilöllisiä ratkaisuja ammattiin valmistumiseen ja työllistymiseen. Työelämävalmiuksien parantaminen ja työelämälähtöinen oppiminen auttavat kiinni työelämään. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville ja ulkopuolisuuden uhan alla oleville, erityisesti nuorille, kohdennetaan monipuolisia tukitoimia työelämävalmiuksien ja elämänhallintaan liittyvien asioiden varmistamiseksi. Kehittäminen edellyttää verkostomaisen yhteistyön toimivuutta koko nuorisoikäluokan osalta sekä joustavan ja reagointikykyisen aikuiskoulutuksen roolin vahvistamista. Kehittäminen perustuu maakunnan osaamis- ja koulutustarpeiden huomioimiseen, mikä parantaa työvoiman saatavuutta. Satakuntalaisen yhteiskuntatakuun toteuttaminen on kuntien, työhallinnon ja oppilaitosten yhteinen asia, jota kolmannen sektorin, elinkeinoelämän ja työnantajien pitää vahvasti tukea. Toimenpiteitä Mittarit/tavoiteseuranta Rahoituslähteitä oppimisympäristöjä ja vaihtoehtoisia tapoja suorittaa tutkintoja kehitetään työelämävalmiuksien ja elämänhallinnan parantamiseen tähtääviä toimia tuetaan työ- ja elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja oppilaitosten yhteistyötä tuetaan työllisyysaste on maan kärkitasoa työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella olevan nuorten määrä vähenee ESR Toimintalinjat 3, 4 ja 5 Central Baltic OKM TEM 23

24 4.2. Toimintalinja 2 Puhdasta elinvoimaa Puhtaalla elinvoimalla Satakunnassa tavoitellaan elinkeinoelämän menestystä ja maakunnan vetovoiman lisäämistä. Maakunnan perusteollisuus on rakentunut suurten yksiköiden ympärille. Arvoketjujen pirstoutuminen, ja omistusrakenteiden muutos on 2000-luvulla aiheuttanut sen, että suuremmista yksiköistä on siirrytty itsenäisiin yrityksiin, jotka keskittyvät tuotantoon, teollisiin palveluihin ja asiantuntijatyöhön. Toimialojen rajapintojen muutos tarjoaa toimijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joita maakunnallinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee. Satakunnan monipuolinen elinkeinorakenne on toiminut hyvin puskurina suhdannetaantumassa, mutta lisääntyneet lomautukset ja irtisanomiset painavat elinkeinoelämän ja työllisyyden näkymiä alaspäin. Maakunnassa on kuitenkin edelleen meneillään ja suunnitteilla isoja investointeja sekä paljon hyvässä kasvussa olevia yrityksiä. Tilanne vaihtelee suuresti yrityksittäin ja eri toimialojen välillä. Satakunnan innovaatiotoimintaan sisältyvät energiakysymykset ja -ratkaisut. Monipuolinen energiatarjonta ja osaaminen antavat maakunnan energiaintensiiviselle teollisuudelle vahvaa kilpailullista etua. Bioenergia ja tuulivoima sisältyvät maakunnan strategisiin valintoihin. Bioenergian hankintalogistiikan ja raaka-aineen saatavuuden kehittäminen luo perusedellytykset bioenergiatalouden kehittymiselle ja bioenergian käytön lisäämiselle. Bioenergian lisäyspotentiaalia on eniten metsähakkeen, kierrätyspolttoaineiden ja peltoenergian hyödyntämisen lisäämisessä. Satakunta on yksi Suomen vahvimpia ruokamaakuntia. Satakuntaan on kehittynyt vahva raakaainetuotannon ja elintarvikejalostuksen keskittymä. Satakunta on terveellisten elintarvikkeiden tuottajana ja valmistajana Suomen kärkimaakunta. Ruokatuotannon keihäänkärkinä ovat oman tuotantoalansa suurimmat suomalaiset jalostusyritykset. Näiden arvoketjut perustuvat sopimustuotantoon raakaainetoimittajien kanssa. Noin 200 jalostusyrityksestä yli 170 on ns. mikroyrityksiä, joiden erikoistunut jalostus ylläpitää ja nostaa maakunnan ruokaidentiteettiä. Kaikkiaan klusteri työllistää Satakunnassa toistakymmentä tuhatta henkilöä. Satakunnan ruokaketjujen tulevaisuuden määrittää pitkälti koko arvoketjun kannattavuus ja kilpailukyky, joten koko pellolta pöytään ruokaketjua on kehitettävä toimintaympäristön muutosten paineessa. Korkean osaamisen, laadun, ennakoivan tuotekehityksen ja kustannustehokkaan toiminnan taustalla on mm. yritysten yhteistyö keskenään ja kehittäjien kanssa. Elintarviketuotannon kehittäminen ja vesien tilan parantaminen vaativat hyvää yhteensovittamista ja konkreettisia toimenpiteitä. Lounais-Suomessa on pitkät perinteet yhteistyöstä erityisesti vesien hoidossa ja suojelussa. Satakuntaan on syntynyt merkittävää, kansainvälistä osaamista. Sisävesien tila on Satakunnassa paikoin heikko ja vesien tilan parantamiseen onkin satsattu mm. pitkäjänteisten vesienhoito suunnitelmien ja -ohjelmien avulla. Luonnon- ja kulttuuriympäristöihin liittyvän vetovoiman ja potentiaalin säilyminen edellyttää luonnon- ja kulttuuriympäristöistä, vesistöjen tilasta sekä monimuotoisuudesta huolehtimista. Puhdas luonnonympäristö, runsaat metsävarat ja hoidetut kulttuuriympäristöt parantavat elinympäristöä ja tukevat elinkeinojen, mm. matkailun mahdollisuuksia. Maakunnan matkailun tavoite- ja toimenpidesuunnitelmassa luontoon ja elämyksiin liittyvät matkailupalvelut nähdään yhtenä maakunnan matkailun kehitettävistä kokonaisuuksista. Muita kehitettäviä matkailukokonaisuuksia ovat tapahtumat, kulttuuri ja elinvoima tarkoittaen mm. teollisuuden ja maatalouden hyödyntämistä matkailussa. 24

25 Uusien asukkaiden tavoittelussa Satakunnan vetovoimatekijöitä ovat tilava ja edullinen asuminen, monimuotoinen luonto ja hoidetut kulttuuriympäristöt, aktiiviset paikallisyhteisöt, turvallisuus, puhtaus ja kohtuulliset etäisyydet maakunnan sisällä. Kulttuuri on vetovoimatekijä sekä maakunnassa jo asuville ja toimiville että kauempaa Satakuntaa arvioiville. Kulttuurilla on merkitystä identiteetin luojana, kulttuuripalvelujen tarjoajana/tuottajana ja elinympäristön viihtyvyyden lisääjänä. Myös maahanmuuttajien kotouttamisessa kulttuuri tarjoaa monimuotoisen verkoston ja keinovalikoiman. Elämyspalvelut, kuten laadukkaat kulttuuri- ja matkailupalvelut sekä tapahtumat sekä niihin liittyvä osaaminen lisäävät maakunnan vetovoimaisuutta ja elinvoimaa. Satakunnan vetovoiman vahvistaminen on keskeistä väestöennusteen suunnan muuttamiseksi, työvoiman saatavuuden, yritysten sijoittumispäätösten ja osaamisen kannalta. Satakunnan vetovoiman kasvattamiseksi ja markkinoinnin avuksi on kehitetty Satakunnan maakuntaportaali, joka esittelee Satakuntaa ja sen laajaa tarjontaa satakuntalaisille, matkailijoille, potentiaalisille asukkaille, opiskelijoille ja yrittäjille. Porin ja Rauman seuduilla on kehitetty invest-in toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan yritysten sijoittumispäätöksiin ja saada niitä etabloitumaan Satakuntaan. Satakunnan korkeakoululaitoksen toiminta on maakunnan vetovoimatekijä ja kasvattaa maakunnan osaamispääomaa. Satakunnan korkeakouluilla eli Porin yliopistokeskuksella, Satakunnan Ammattikorkeakoululla, Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin yksiköllä ja Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksiköllä on merkittävä rooli Satakunnan väestön osaamistason kohottamisessa ja ammattitaitoisen työvoiman tuottamisessa. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti alueen TKI-toimintaan, ovat uuden tiedon tuottajia, kansainvälistymisen laadun turvaajia, osaamisen juurruttajia ja toimivat valituilla alueilla innovaatiotoiminnan vetureina. Valtaosa valmistuneista työllistyy Satakuntaan, mikä osoittaa korkeakoulutuksen tarpeellisuuden Satakunnassa. Korkeakoulutusta, erityisesti yliopistokeskuksen toimintaa pidetään keskeisenä tekijänä Porin viime vuosina saavuttamassa muuttovoitossa. Kansainväliset yhteydet kasvattavat tulevaisuudessa merkitystään korkeakoulusektorilla. Kansainvälinen toiminta lisää osaamista ja voi laajentua avaamaan uusia yhteyksiä elinkeinoelämälle ja tutkimukselle. Maahanmuuttajille suunnattavat palvelut vaikuttavat merkittävästi ulkomaisen työvoiman saantiin ja juurtumiseen alueelle. Tämä puolestaan näkyy jo Rauman seudun maahanmuuttovetovoimassa. Satakunnassa on kehitetty työvoiman rekrytointia ulkomailta, lähtömaakoulutusta ja palveluita työnantajille. Tuloksia hyödynnetään Suomessa ja toimintaa jatketaan osana työhallinnon kehittämistä. Puhtaan elinvoiman kehittämisen painopisteet ovat teollisuuden uusiutuminen, vahva elintarvikeketju, sekä vetovoima. 25

26 Painopiste 3 Uusiutuva teollisuus Tavoitteena on maakunnan teollisuuden kasvu ja uusiutuminen. Teollisuuden uusiutumiskyvyn vahvistaminen turvaa Satakunnan elinvoiman perustan. Tavoitteena on, että maakunnan elinkeinorakenne on maan monipuolisimpia ja maakunnan osuus Suomen viennistä kasvaa. Vienti- ja kasvuyrityksille on merkittävää koulutus- ja innovaatioympäristöjen ja kumppanuuksien kehittäminen. Satakunnassa vahvistetaan kehittämistoimijoiden, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan maakunnallista yhteistyötä, mikä mahdollistaa esim. uusien teknologioiden pilotoinnin. Verkostoitumisella edistetään maakunnan osaamista ja erikoistumista. Satakunnan teollisuuden uudistumiskyvyn tekijöitä vahvistetaan. Näitä ovat mm. liiketoiminta-, myynti- ja markkinointiosaamisen sekä teollisuuden palveluinnovaatioiden ja toiminnan lisääminen. Satakunnassa kehitetään uusia cleantech- ja ICT-teknologisia ratkaisuja ja innovaatioita teollisuudelle esim. automaatioon, materiaaliosaamiseen, logistiikkaan, tuotannonohjaukseen ja resurssitehokkuuteen liittyen. Teollisuuden tuotteiden ja palveluiden jalostusarvoa kasvatetaan ja luodaan edellytykset uusille markkinaavauksille ja sitä kautta kansainväliselle kasvulle. Älykkäistä palveluista ja teollisuuden palvelutoiminnasta kehitetään tulevaisuuden palveluteollisuutta. Satakunnassa edistetään monipuolista energia-alan osaamista ja koulutusta. Kehitetään energiatehokkaita teollisuuden energia- ja ympäristöteknologisia ratkaisuja sekä edistetään niiden käyttöönottoa. LNG (nesteytetty maakaasu) tuontiterminaalin ja jakeluverkoston rakentaminen Satakuntaan on maakunnan edunvalvonnan kärkihanke. Metsävarojen tehokkaampi hyödyntäminen tukee metsäteollisuuden kilpailukykyä ja bioenergian tuotantoa. Uusiutuvan energian tuotantoa, käyttöä ja siihen liittyvää yrittäjyyttä edistetään. Energia- ja resurssitehokkuuden sekä lähienergian edistäminen tukevat vähähiilisyyttä. Satakunnan ja Rauman kauppakamarit, Rauman kaupunki pk-teollisuuden uusiutumisen seutupilotin vetäjänä sekä Porin kaupunki INKA ohjelman energia- ja teollisuusratkaisuilla ovat keskeisiä toimijoita painopisteen toteuttamisessa. Maaseutuohjelman ja sen toimijoiden painopisteenä on erityisesti puupohjaisen bioenergian edistäminen. Oppilaitosten ja tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden osaamisen hyödyntäminen on välttämätöntä uusiutumiselle. Toimenpiteitä Mittarit/tavoiteseuranta Rahoituslähteitä vahvistetaan kehittämistoimijoiden, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän tutkimus-kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhteistyötä kehitetään ja pilotoidaan ratkaisuja teollisuuden uusiutumiseen kehitetään ja edistetään energiatehokkaita teollisuuden energiaja ympäristöteknologisia ratkaisuja sekä niiden käyttöönottoa. lisätään uusiutuvan energian osuutta kulutuksesta ja tuotannosta elinkeinorakenne on Suomen monipuolisimpia keskisuurten yritysten vienti kasvaa energiankulutus vähenee uusiutuvan energian osuus maakunnan energiankulutuksessa ja tuotannossa kasvaa EAKR Toimintalinjat 1 ja 2 Central Baltic prioriteetti 1 Maaseutuohjelma Tekes (mm. INKA) Maakunnan kehittämisraha (seutukaupunkipilotti) Horisontti

27 Painopiste 4 Vahva elintarvikeketju Tavoitteena on kehittää maakunnan elintarvikeklusterin elinvoimaisuutta. Tavoitteena on, että elintarvikealan yritykset ovat vahvoja sekä maakunnassa että valtakunnallisesti, yhteenlaskettu tuotanto ja liikevaihto kasvavat ja markkinoille saadaan uusia oman maakunnan raaka-aineisiin pohjautuvia tuotteita. Kehittämistoimia suunnataan mm. alkutuotannon kannattavuuteen, raaka-ainetuotannon sopeuttamiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, vesien suojeluun, työvoiman saantiin, tehokkaampiin logistisiin ratkaisuihin, kuluttajalähtöiseen tuotekehitykseen sekä innovatiivisiin ja kestäviin tuotantomenetelmiin ja teknologioihin (ml. ravinteiden kierrätys, ruokaketjun sivuvirrat). Lähiruuan arvostus kasvattaa satakuntalaisen ruuan kysyntää. Kansainvälisille markkinoille pääsy kasvattaa ruokaketjun merkitystä maakunnassa. Satakunnassa parannetaan osaamista alkutuotannossa ja jalostusyrityksissä, panostetaan tuotteiden jalostusarvon kasvattamiseen sekä lähiruuan käytön edistämiseen. Suoramyynnin, lyhyiden tuotanto- ja toimitusketjujen sekä luomutuotannon ja terveellisen ruuan markkinalähtöistä kehittämistä tuetaan. Kuluttajille suunnatun viestinnän lisäksi keskeinen keino on julkisiin hankintoihin vaikuttaminen ja hankintaosaamisen kehittäminen. Hankinta- ja markkinointiosaaminen parantaa yritysten kilpailukykyä. Jatkojalostus ja uudet tuotteet avaavat uusia markkinoita. Satakunnan elintarvikealan imagoa vahvistetaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Veteen liittyvää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, vesiensuojelua ja sen ympärillä tehtävää yhteistyötä vahvistetaan edelleen, myös kansainvälisten verkostojen avulla. Selkämeren ja sisävesien kunnon parantamiseen panostetaan kunnostamalla mm. vesien ekosysteemiä kokonaisuutena. Kunnostukseen kuuluvat kalataloudellinen kokonaissuunnittelu, kalan nousuesteiden poisto, kalasto- ja muu eliöstöseuranta sekä valuma-alueen maankäyttö. Selkämeren kansallispuistossa turvataan ammattikalastus ja luonnonkalakannat. Satakunnassa on kaksi elintarvikealaan keskittynyttä kehittämisorganisaatiota, Satafood ry ja Pyhäjärviinstituutti, jotka toimivat yhteistyössä alan järjestöjen, alkutuottajien ja yritysten kanssa. Yhteistyötä tehdään yli maakuntarajojen erityisesti Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen kanssa. Toimenpiteitä Mittarit/tavoiteseuranta Rahoituslähteitä tuetaan verkostoitumista, myös kansainvälisesti edistetään lähiruuan arvostusta ja käyttöä hankinta- ja markkinointiosaamista kasvatetaan tuetaan innovatiivista ja kestävää tuotekehitystä vesiensuojelutoimenpiteitä toteutetaan sisävesien ekosysteemiä kunnostetaan kokonaisvaltaisesti elintarvikealan tuotanto ja liikevaihto kasvavat elintarvikealan vienti kasvaa elintarvikealalle syntyy uusia yrityksiä pintavesien tila paranee Maaseutuohjelma, Leader Meri- ja kalatalousrahasto Central Baltic prioriteetti 1,2 Horisontti 2020, EIP (ERIAFF) EAKR toimintalinja 2 YM Life+ Itämeri-ohjelma 27

28 Painopiste 5 Vetovoimainen Satakunta Tavoitteena on vahvistaa Satakunnan vetovoimaa uusien opiskelijoiden, asukkaiden, työntekijöiden, yritysten ja matkailijoiden houkuttelemiseksi Satakuntaan. Satakunnassa toimivien korkeakoulujen ja korkeakoulujen etäyksiköiden toiminnallista ja rahoituksellista asemaa vahvistetaan edunvalvonnan keinoin. Satakunnan korkeakoulujen yhteistyötä ja kansainvälisyyttä tuetaan tavoitteena niiden tunnettuuden ja vetovoiman lisääminen. Aktivoidaan invest-in toimintaa ja kehitetään toimintamalleja, joilla hyödynnetään kansainvälisiä yrityksiä kanavina markkinoille. Uusiutuvan teollisuuden osaaminen ja arvoverkot houkuttelevat maakunnan kehittyviin teollisuuspuistoihin lisää toimijoita. Satakunnan maakuntaportaalia kehitetään keskeisenä maakunnan markkinoinnin ja tiedonvälityksen alustana yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa. Uusien asukkaiden ja osaavan työvoiman houkuttelemiseksi tehtyä työtä jatketaan. Kehitetään ja otetaan käyttöön maahanmuuttajille suunnattuja palveluita, jotka vaikuttavat merkittävästi ulkomaisen työvoiman saantiin ja juurtumiseen alueelle. Satakunnan matkailun yritysvetoista yhteistyötä kehitetään. Matkailua kehitetään tavoite- ja toimenpidesuunnitelmassa (2012) valittujen kokonaisuuksien ja kärkiteemojen; luonnon ja elämysten, kulttuurin, tapahtumien Satakunta sekä elinvoimainen Satakunta kautta. Pääpaino on markkinoinnin ja myynnin, ympärivuotisuuden, tuotteistamisen, palvelujen laadun, osaamisen, infrastruktuurin sekä kansainvälisyyden kehittämisessä. Satakunnan kulttuuristrategia (2014) määrittelee kulttuurin kehittämisen päätavoitteet. Selkämeren kansallispuiston kehittäminen on maakunnan edunvalvonnan kärkihanke. Kehittämisen kohteita ovat mm. retkeilyyn ja matkailuun liittyvät palvelurakenteet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset. Kansallispuiston tavoitteet ja kasvavat vierailijamäärät haastavat merensuojelun sekä vedenalaisen meriluonnon inventointien tehostamiseen Selkämerellä. Vetovoimaisuuden vahvistamiseen vaikuttavat useat toimijat; kunnat, yritykset, yhteisöt ja oppilaitokset. Kansallispuistojen kehittämisen avaintoimija on metsähallitus. Toimenpiteitä Mittarit/tavoiteseuranta Rahoituslähteitä Satakorkean yhteistyötä ja toiminnan vakiinnuttamista maakunnassa tuetaan maahanmuuttajien rekrytointipalveluita kehitetään edelleen yritysten invest-in toimintaa kehitetään maakuntaportaalin verkostomaista kehittämistä ja markkinointia jatketaan matkailualan yhteistyötä vahvistetaan asukashankinnan toimenpiteitä tuetaan Selkämeren kansallispuiston kehittämistä edistäviä toimia tuetaan tuetaan kestävän matkailun kehittämistä Satakorkeaan opiskelemaan hakevien määrä kasvaa tarvittavaa työvoimaa rekrytoidaan onnistuneesti ulkomailta uusia yrityksiä sijoittuu Satakuntaan Satakunnan maakuntaportaalin kävijämäärä kasvaa Satakunnassa yöpyneiden matkailijoiden määrä kasvaa Selkämeren kansallispuiston matkailupalvelut ovat parantuneet EAKR: toimintalinja 1, 2 ESR: toimintalinja 3 Central Baltic prioriteetti 1,2 Maaseutuohjelma, Leader Meri- ja kalatalousrahasto YM Life+ 28

29 4.3. Toimintalinja 3 Ihmislähtöisiä ratkaisuja Ihmislähtöisiä ratkaisuja toimintalinja tavoittelee ratkaisuja satakuntalaisten palvelujen turvaamiseksi, turvallisuuden tunteen kasvattamiseksi ja saavutettavuuden parantamiseksi. Väestön hyvinvointi ja hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet edesauttavat maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa. Yhteiskunnan kyky huolehtia perinteisellä tavalla palveluista heikkenee. Samaan aikaan vanhusten määrä kasvaa. Palvelurakenteen muuttaminen laitospainotteisesta avopainotteisemmaksi edellyttää uusia toimintamalleja. Toisaalta hyväkuntoinen vanhusväestö tarjoaa mahdollisuuksia palveluyrittäjyydelle, mutta aiheuttaa samalla paineita julkisen sektorin palveluihin muun muassa muistisairauksien määrän ennakoidun kasvun takia. Satakunnassa on jo rakennettu niin sanottua Living Lab - yhteistyömallia kunnan, yritysten ja vanhusasiakkaiden välille hyvinvointiteknologioiden testaamiseen ja käyttöönottoon, mikä on herättänyt kiinnostusta myös Euroopassa. Kunta- ja palvelurakenteen muutos sekä valtion viranomaisten vetäytyminen maaseudulta ja seutukeskuksista pakottavat etsimään uusia ratkaisuja palvelujen järjestämiseen. Uudet toimintamallit, sopimusratkaisut, liikkuvat palvelut ym. ovat olleet kehittämisen kohteena jo pidempään, tulevalla ohjelmakaudella on toivottavaa päästä askel eteenpäin. Suuri osa ihmisistä haluaa olla mukana omaan elinpiiriinsä ja palveluihinsa liittyvien ratkaisujen tekemisessä ja kehittämisessä. Perinteinen edustuksellinen demokratia ei enää kokonaan vastaa ihmisten osallistumisen tarpeeseen ja erilaisia paikallisia osallistamisen malleja on kokeiltava. Kuntien sitoutuminen palvelu- ja osallistamiskokeilujen toteutukseen on välttämätöntä. Turvallisuuden tunne on vähentynyt niin maaseudulla kuin kaupunkikeskustoissa. Ilmastonmuutos ja sen seurauksena vaihtelevat sääolosuhteet lisäävät konkreettisia ihmisten arkea uhkaavia turvallisuuden riskejä. Satakunnassa sijaitsee merkittäviä tulvariskialueita, suuria teollisuuslaitoksia, Olkiluodon ydinvoimala sekä kaksi varuskunta-aluetta, joten riskienhallintaan eri muodoissa on kiinnitetty erityistä huomiota ja riskienhallinnan osaamista kasvatettu. Maakuntaan on mm. rakennettu Länsi-Suomen Pelastusharjoitusalue, joka mahdollistaa laaja-alaisen pelastustoimen, turvallisuusalan sekä siviilikriisinhallinnan perus- ja täydennyskoulutuksen. Satakunnassa on myös aloitettu maakunnallinen turvallisuussuunnittelu. Saavutettavuus on erittäin tärkeää Satakunnan kehittymiselle. Puutteet saavutettavuudessa vähentävät satakuntalaisten liikkumismahdollisuuksia ja ovat keskeinen uhka yritysten, tulomuuttajien ja matkailijoiden saamiselle maakuntaan. Niin tie-, raide kuin lentoyhteyksissäkin on otettu edistysaskeleita, mutta edelleen yhteydet ovat osin hitaita ja epävarmoja. Elinkeinoelämän tarvitsemat yhteydet on turvattava keskeisiin liikenteen solmupisteisiin, erityisesti Porin ja Rauman satamiin ja maakunnan suuriin teollisuuskeskittymiin. Koko Lounais-Suomen alueen tärkein liikennehanke on valtatie 8 Turku-Pori yhteysväli. Tieosuus on sekä toimivuudeltaan että erityisesti turvallisuudeltaan maamme heikoimpia. VT 8 -hankkeen käynnistäminen on turvattu n. 100 miljoonan euron investointina. Koko Turku-Pori -yhteysvälin tarvittavista parannustoimista jäi kuitenkin vielä puuttumaan n. 100 miljoonan euron rahoitus. Alemmanasteinen tieverkko on keskeisessä roolissa ruoka- ja elintarviketeollisuuden raaka-aineiden, puutavaran, turpeen ym. kuljetusten kannalta. Satakunnan tieverkko rapautuu kuitenkin nopeasti. Ellei 29

30 vähäliikenteisen tieverkon valtion budjettirahoitusta lisätä, päällysteiden, sorateiden sekä siltojen ja erilaisten tienvarsilaitteiden kunto heikkenee. Maantieverkon ja siltojen painorajoitusten määrä on jo kasvanut uuden raskaiden ajoneuvojen kokonaispainoa kasvattavan asetuksen myötä. Tienpidossa liikennevirasto priorisoi vilkasliikenteisiä ja verkostollisesti tärkeitä maanteitä. Tämä ennakoi Satakunnassa toimivien yritysten ja kansalaisten kannalta olosuhteiden heikkenemistä nykyisestä erityisesti vähäliikenteisellä verkonosalla. Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma päivitetään vuoden 2014 aikana, jolloin viranomais- ja sidosryhmäyhteistyössä käsitellään kaikki liikennettä koskevat hanke-esitykset ja kehittämistarpeet. Suunnitelmassa Satakunnan saavutettavuuden kehittämistä tarkastellaan kaikkien väylien ja liikennemuotojen osalta. Työssä määritellään maakunnan liikennejärjestelmän nykyinen ja tavoiteltava palvelutaso uuden liikennepolitiikan mukaisesti sekä kehittämisen painopisteet ja kärkihankkeet. Tietoliikenneyhteyksien kehittämisessä on Satakunnassa tehty onnistuneita ratkaisuja, mutta edelleen yhteyksissä on puutteita. Laajakaistarakentaminen haja-asutusalueille on herättänyt kiinnostusta, mutta kuntien taloudellista rasitetta ja riskiä hankkeiden toteutusvaiheessa lisää se, että rakentaminen on pääsääntöisesti toteutettava hankkeen yhteydessä ilman varmuutta hankkeen liiketaloudellisesta kannattavuudesta. Kattava laajakaistaverkko edistäisi osaltaan julkisten palveluiden saatavuutta ja parantaisi siten kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Laajeneva verkko mahdollistaisi lisäksi uudenlaisia ansaintamahdollisuuksia haja-asutusalueilla sekä tukisi etätyön tekemistä ja monipaikkaista asumista Satakunnassa. Laajakaistayhteyksien tarjonta onkin välttämätöntä myös alueellisen tasa-arvon toteutumiseksi, kun sekä kuntien että valtion palvelupisteitä vähennetään ja toisaalta mahdollisuudet sähköiseen asiointiin kehittyvät. Ihmislähtöisten ratkaisujen kehittämisen painopisteet ovat arjen palvelut ja turvallisuus sekä hyvät yhteydet. 30

31 Painopiste 6 Arjen palvelut ja turvallisuus Painopisteen tavoitteena on, että palvelujen saavutettavuus säilyy vähintään nykytasolla, niiden käyttäjälähtöisyys ja asukkaiden osallisuus lisääntyy, ihmisten turvallisuuden tunne kasvaa ja riskitilanteiden toteutuessa Satakunnassa pelastus- ja varautumisjärjestelmät toimivat. Satakunnassa pilotoidaan eri sektoreita (julkiset organisaatiot, yrittäjät, yhdistykset) yhdistäviä uusia erityisesti liikkuvia palveluratkaisuja. Uusien tapojen luomiseen palveluiden tuottamisessa kannustetaan myös sopimuksellisuutta edistämällä ja yhdistysten osaamista kehittämällä. Julkisten resurssien ja palveluiden kohdentamiseksi etsitään innovaatioita ikäihmisten kotona selviytymisen tukemiseen mm. teknologiaa hyödyntämällä ja uusia palvelukonsepteja kehittämällä. Satakunnassa hyödynnetään hyvinvointipalvelujen käyttäjälähtöisessä palvelumuotoilussa saatuja kokemuksia ja laajennetaan kehittämistoimintaa kansainvälisessä yhteistyössä. Satakunnassa tuetaan asukaslähtöistä paikallista kehittämistä ja suunnittelua asuinalueilla sekä käynnistetään lähidemokratian mekanismeja, joilla asukasyhteisöt ja kunnat saadaan parempaan vuorovaikutukseen. Riskienhallintaosaamista ja turvallisuusalan suunnittelua ja koulutusta kehitetään edelleen. Maakunnallista yhteistyötä arjen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi lisätään. Edistetään asukkaiden, järjestöjen ja yhteisöjen turvallisuusriskien ennaltaehkäisyä turvallisuussuunnittelulla. Arjen turvallisuuden parantaminen on laaja-alaista viranomaisyhteistyötä, ja sidoksissa aktiiviseen paikalliseen kehittämiseen. Palvelujen kehittämiseen tarvitaan julkinen sektori, yritykset, ja yhdistykset. Toimenpiteitä Mittarit/tavoiteseuranta Rahoituslähteitä erilaisia toimijoita yhdistäviä, mm. liikkuvien palvelujen pilotointeja tuetaan paikallisten yhdistysten osallistumista palvelujen tuottamiseen tuetaan asuinalueiden asukaslähtöistä suunnittelua ja kehittämistä tuetaan asukasvaikuttamisen mekanismien kokeilua ja käyttöönottoa tuetaan maakunnallista turvallisuusyhteistyötä lisätään palveluinnovaatioita ja sopimusmalleja on tehty ja otettu käyttöön (hankkeet) asuinalueiden kehittämisen ja lähidemokratian vahvistamisen hankkeita on käynnistetty maakunnallinen turvallisuuden yhteistyö on vakiintunut riskitilanteiden toteutuessa pelastusja varautumisjärjestelmät ovat toimineet Maaseutuohjelma, Leader Central Baltic: prioriteetti 2 ESR: toimintalinja 5 EAKR: toimintalinja 2 YM, STM, PM 31

32 Painopiste 7 Hyvät yhteydet Painopisteen tavoitteena on, että valtatiellä 8 kaikki valtion liikennepoliittiseen selontekoon kirjatut kehittämistoimet on käynnistetty, ratayhteyttä Tampereelle ja Helsinkiin on päätetty nopeuttaa, lentoliikenne Helsingin ja Porin välillä toimii, alempiasteinen tieverkko kestää elinkeinoelämän kuljetukset ja tietoliikenneyhteydet toimivat koko maakunnan alueella. Satakunnassa tehdään tiivistä edunvalvonnan yhteistyötä valtion edellä mainittuihin ja tulevaisuuden liikenneinvestointiratkaisuihin vaikuttamiseksi. Ohjelmakauden loppuun mennessä valtatiellä 8 käynnistetään parannustoimet seuraavissa Satakunnan kohteissa: Isomäen risteyssilta, Niittymaa-Pinomäki kevyen liikenteen väylä, Niittymaan liittymäjärjestelyt, Hangassuon ohituskaistat, tievalaistus välillä Laitila-Vermuntila. VT 8 Turku-Pori yhteysvälin parantamista jatketaan uusilla päätöksillä. Hyödynnetään äkillisen rakennemuutoksen alueen mahdollisuudet, keskeisenä hankkeena Lakarin logistiikka-alueen toimivan yhteyden varmistava Luostarinkylän eritasoliittymä. Edistetään Porista pohjoiseen valtatiellä 8 olevien kohteiden toteutusta (mm. Söörmarkun ja Merikarvian Tuorilan liittymät sekähyvelä-söörmarkku väli). Nostetaan valtatien 2 suunnitelmavalmiutta. Vaikutetaan teidenylläpito- ja parantamishankkeiden sekä siltojen painorajoituksista johtuvia kiertohaittoja korvaavan kansallisen rahoituksen kasvattamiseen. Nopean henkilöliikenteen käynnistämisen edellyttämät Pori-Tampere ratayhteyden investoinnit (n. 100 M ) kirjataan seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon. Edistetään muiden raideyhteyksien käyttöönottoa ylimaakunnallisessa yhteistyössä. Alempiasteista tieverkkoa kunnostetaan, kiireellisenä hankkeena kantatiellä 44 tarvittavat päällystys- ja parannustyöt. Rauman meriväylän syventämisen toteutusta kiirehditään (toteutus kirjattu ). Porin lentokentän asemaa aluerakenteessa ja liikennejärjestelmässä tehdään tunnetuksi ja edistetään lentoaseman palvelujen käyttöä. Hyödynnetään Pori-Tampere radan, Porin lentokentän, ja Porin ja Rauman satamien asemaa osana kattavaa eurooppalaista TEN-T liikenneverkkoa. Edistetään nopeiden tietoliikenneverkkojen rakentumista haja-asutusalueille. Valtatie 8, Pori-Helsinki raideyhteys, Porin ja Rauman satamat sekä perustienpidon rahoitus ovat maakunnan edunvalvonnan kärkihankkeita. Toimenpiteitä Mittarit/tavoiteseuranta Rahoituslähteitä vaikutetaan liikennepoliittisen selonteon sisältöön sekä alemmanasteisen tieverkon kansallisen rahoituksen kasvattamiseen VT 8 parannustoimet Satakunnassa toteutetaan Kt 44 Satakunnassa kunnostetaan VT 8 Luostarinkylän eritasoliittymä toteutetaan Rauman meriväylää syvennetään tietoliikenneyhteyksien rakentamista jatketaan valtatien 8 parannuskohteiden toteutus- ja suunnittelutilanne lentoyhteyksien tilanne Rauman meriväylän syventämisen toteutustilanne valtion seuraavan liikennepoliittisen selonteon sisältö (mm. Pori-Tampere radan henkilöliikenne) suunnitelmavalmius ja toteutustilanne Liikenneviraston ja ELY-keskuksen työohjelmissa perustienpidon rahoituksen tason kehitys Satakunnan osalta tietoliikenneyhteyksien kattavuus LVM, TEM Central Baltic: prioriteetti 3 32

33 5. Maakuntaohjelman seuranta ja toteutus Maakuntaohjelman toimenpiteet täsmentyvät joka toinen vuosi laadittavassa toimeenpanosuunnitelmassa, jossa määritetään myös maakuntaan suunnattavat rakennerahastojen indikatiiviset rahoituskehykset. Hankehaut ja hankkeiden toteutus, erityisesti rakennerahastojen, maaseudun kehittämisrahaston ja Central Baltic ohjelman osalta, ovat keskeinen keino ohjata ja edistää maakuntaohjelman toteutusta. Ohjelmilla on kullakin omat seurantaindikaattorinsa, joiden toteutumista seurataan ohjelmien seurantakomiteoissa. Keskeinen toimielin maakuntaohjelman toteutuksessa ja seurannassa on maakunnan yhteistyöryhmä, joka käsittelee myös uuden lain mukaisen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman. Käytännön hanketyössä tiivistä yhteensovitusta tehdään rahoittavien viranomaisten välillä. Myös aluehallintoviranomaisten päätöksenteon ulkopuolella olevia kehittämishankekokonaisuuksia pyritään seuraamaan ja yhteen sovittamaan (esim. Central Baltic ohjelma). Osa maakuntaohjelman toimenpiteistä edellyttää selkeästi valtion resurssointia, erityisesti liikenne ja vesienhoitohankkeissa. Yritystoiminnan, teollisuuden ja palvelujen kehittämisessä merkittävää on myös EU- ja kansallinen lainsäädäntö ja valtion ja kuntien välinen työnjako. Maakunnallisesti kehittämisen reunaehtoihin voidaan vaikuttaa myös maankäytöllä ja kaavoitusratkaisuilla. Maakuntaohjelman toteutumista voidaan seurata osana erilaisia muita teemakohtaisia maakunnallisia foorumeita, joita ovat esimerkiksi maaseutu-, matkailu- lasten ja nuorten hyvinvointifoorumit, vanhusneuvosto ja aluesuunnittelun yhteistyöryhmä. Erityisesti maakuntaohjelman seurantaa ja toteutusta palvelevat alue-ennakointi ja TKI (tutkimus, kehitys, innovaatio) -yhteistyö. Satakunnan alue-ennakoinnin vuosikello sisältää viisi säännöllistä aluekehityksen seurantaa ja ennakointia palvelevaa tilaisuutta: Maakunnallinen alue-ennakoinnin foorumi järjestetään keväällä. Foorumin tehtävänä on tarjota maakunnalliselle suunnittelu ja kehittämistyölle ennakoinnin keskustelufoorumi. Alueellisia kehitysnäkymiä tarkastellaan kaksi kertaa vuodessa (kevät-syksy) Satakunnan ELYkeskuksen koordinoimana seuduittaisena yhteistyönä. Satakuntaliitto osallistuu alueellisten kehitysnäkymien laadintaan. Satakuntaliitto koordinoi osaamis- ja työvoimatarvekatsauksen laadinnan syksyllä. Laadintaprosessi sisältää mm. asiantuntijatyöpajojen toteutuksen ja aineiston analysoinnin. Katsaus on osa alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamista ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelua osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua. Satakuntaliitto järjestää syksyllä Tulevaisuusfoorumin, jossa tarkastellaan maakunnallisen kehittämisen ajankohtaisia teemoja sekä tulevan vuoden ennakointiteemoja aluekehittämisen lähtökohdista. 33

34 6. Yhteenveto Kannustavaa yhteisöllisyyttä Houkutteleva yrittäjyys yrittäjyyskasvatuksen laajentaminen kaikille kouluasteille kattavien yritysten neuvonta- ja tukipalveluiden järjestäminen liiketoimintaympäristöjen kehittäminen verkostoitumisen ja kansainvälistymisen tukeminen mm. osaamista parantamalla yrittäjyysaktiivisuus (yrittäjien osuus työssäkäyvistä) on vähintään maan keskitasolla kasvuyritysten määrä lisääntyy Satakuntalainen yhteiskuntatakuu oppimisympäristöjä ja vaihtoehtoisia tapoja suorittaa tutkintoja kehitetään työelämävalmiuksien ja elämänhallinnan parantamiseen tähtääviä toimia tuetaan työ- ja elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja oppilaitosten yhteistyötä tuetaan työllisyysaste on maan kärkitasoa työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella olevan nuorten määrä vähenee Puhdasta elinvoimaa Uusiutuva teollisuus vahvistetaan kehittämistoimijoiden, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän tutkimus-kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhteistyötä kehitetään ja pilotoidaan ratkaisuja teollisuuden uusiutumiseen kehitetään ja edistetään energiatehokkaita teollisuuden energia- ja ympäristöteknologisia ratkaisuja sekä niiden käyttöönottoa. lisätään uusiutuvan energian osuutta kulutuksesta ja tuotannosta elinkeinorakenne on Suomen monipuolisimpia keskisuurten yritysten vienti kasvaa energiankulutus vähenee uusiutuvan energian osuus maakunnan energiankulutuksessa ja tuotannossa kasvaa Vahva elintarvikeketju Vetovoimainen Satakunta tuetaan verkostoitumista, myös kansainvälisesti edistetään lähiruuan arvostusta ja käyttöä hankinta- ja markkinointiosaamista kasvatetaan tuetaan innovatiivista ja kestävää tuotekehitystä vesiensuojelutoimenpiteitä toteutetaan sisävesien ekosysteemiä kunnostetaan kokonaisvaltaisesti Satakorkean yhteistyötä ja toiminnan vakiinnuttamista maakunnassa tuetaan maahanmuuttajien rekrytointipalveluita kehitetään edelleen yritysten invest-in toimintaa kehitetään maakuntaportaalin verkostomaista kehittämistä ja markkinointia jatketaan matkailualan yhteistyötä vahvistetaan asukashankinnan toimenpiteitä tuetaan Selkämeren kansallispuiston kehittämistä edistäviä toimia tuetaan tuetaan kestävän matkailun kehittämistä elintarvikealan tuotanto ja liikevaihto kasvavat elintarvikealan vienti kasvaa elintarvikealalle syntyy uusia yrityksiä pintavesien tila paranee Satakorkeaan opiskelemaan hakevien määrä kasvaa tarvittavaa työvoimaa rekrytoidaan onnistuneesti ulkomailta uusia yrityksiä sijoittuu Satakuntaan Satakunnan maakuntaportaalin kävijämäärä kasvaa Satakunnassa yöpyneiden matkailijoiden määrä kasvaa Selkämeren kansallispuiston matkailupalvelut ovat parantuneet 34

35 Ihmislähtöisiä ratkaisuja Arjen palvelut ja turvallisuus erilaisia toimijoita yhdistäviä, mm. liikkuvien palvelujen pilotointeja tuetaan paikallisten yhdistysten osallistumista palvelujen tuottamiseen tuetaan asuinalueiden asukaslähtöistä suunnittelua ja kehittämistä tuetaan asukasvaikuttamisen mekanismien kokeilua ja käyttöönottoa tuetaan maakunnallista turvallisuusyhteistyötä lisätään palveluinnovaatioita ja sopimusmalleja on tehty ja otettu käyttöön (hankkeet) asuinalueiden kehittämisen ja lähidemokratian vahvistamisen hankkeita on käynnistetty maakunnallinen turvallisuuden yhteistyö on vakiintunut riskitilanteiden toteutuessa pelastusja varautumisjärjestelmät ovat toimineet Hyvät yhteydet vaikutetaan liikennepoliittisen selonteon sisältöön sekä alemmanasteisen tieverkon kansallisen rahoituksen kasvattamiseen VT 8 parannustoimet Satakunnassa toteutetaan Kt 44 Satakunnassa kunnostetaan VT 8 Luostarinkylän eritasoliittymä toteutetaan Rauman meriväylää syvennetään tietoliikenneyhteyksien rakentamista jatketaan valtatien 8 parannuskohteiden toteutus- ja suunnittelutilanne lentoyhteyksien tilanne Rauman meriväylän syventämisen toteutustilanne valtion seuraavan liikennepoliittisen selonteon sisältö (mm. Pori-Tampere radan henkilöliikenne) suunnitelmavalmius ja toteutustilanne Liikenneviraston ja ELY-keskuksen työohjelmissa perustienpidon rahoituksen tason kehitys Satakunnan osalta tietoliikenneyhteyksien kattavuus 35

36 Liitteet Liite 1 Edunvalvonnan kärkihankkeet VT8 Turku-Pori Hyvä infrastruktuuri on Satakunnan kilpailukyvyn kulmakiviä. Lounaisrannikon elinkeinoelämän maa- ja meriyhteydet on saatava niitä käyttävän liikenteen edellyttämään kuntoon. Satakuntaliiton ja Varsinais- Suomen liiton yhteisessä Lounais-Suomen liikennestrategiassa on konkretisoitu alueen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen menestymisen liikenteelliset edellytykset. Koko Lounais-Suomen tärkein liikennestrateginen hanke on valtatie 8 (E18) Turku-Pori -yhteysväli. Yhteysväli on merkittävä tavaraliikenteen ja työmatkaliikenteen väylä, joka on osa tulevaa TEN-T verkkoa. Turun ja Porin välillä ei ole valtatielle vaihtoehtoista suoraa ratayhteyttä. Yhteysväli on vilkasliikenteinen ja tien turvallisuus on pääteiden huonoimpia. Pohjavesisuojausten puute lisää pilaantumisen riskejä pohjavedenottamoalueilla. Myös meluntorjunnassa on puutteita. Vuonna 2013 tehdyssä elinkeinoelämälle suunnatussa asiakastutkimuksessa juuri valtatien 8 Turku-Pori yhteysväliin oltiin kaikkien tyytymättömimpiä. Valtioneuvoston vuoden 2012 liikennepoliittisessa selonteossa yhteysvälin palvelutasoa esitettiin parannettavaksi 100 milj. eurolla hallituskaudella Toteutus on esitettyjen suunnitelmien mukaan kuitenkin venymässä vuoteen 2018 asti, mikä hankaloittaa parannustöiden kilpailuttamista ja lisää kustannuksia. Määrärahojen myöntämistä tulee nopeuttaa nyt suunnitellusta. Lisäksi kehyspäätöksen mukaiselle 100 milj. euron hankkeelle tarvitaan välittömästi jatkoa. Pori-Helsinki raideyhteys Maakuntakeskuksen ja pääkaupunkiseudun välillä on pystyttävä tarjoamaan nopeat ja tasokkaat yhteydet. Pori/Rauma-Tampere rata on valtakunnallisesti erittäin merkittävä metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden sekä satamien kuljetusväylä, ja alueellisesti hyvin tärkeä henkilöliikenteen yhteys. Rataosa on sähköistetty ja kesällä 2012 aloitetut peruskorjaukset Lielahti-Kokemäki välillä turvaavat tavaraliikenteen kuljetusten edellytyksiä. Korjaustyöt eivät kuitenkaan edesauta henkilöliikenteen sujuvuutta tai nopeuksia. Porin ja Tampereen välisen raideliikenteen jatkokehittämisestä on laadittu suunnitelma, jonka toimenpiteillä on mahdollista lyhentää henkilöliikenteen matka-aika Porin ja Helsingin välillä kahteen ja puoleen tuntiin. Junamatkustajien määrä voidaan sitä kautta jopa kaksinkertaistaa nykyiseen verrattuna. Pori on ainut maakuntakeskus Suomen eteläosassa, johon ei nykyisin ole Pendolino-liikennettä vaikka henkilöliikennettä Poriin on melkein yhtä paljon kuin esimerkiksi Vaasaan, Jyväskylään ja Joensuuhun. Matka-ajan lyhentämisen edellytyksenä ja turvallisuuden lisäämiseksi radalle on tehtävä parantamistoimenpiteitä, mm. kaikki tasoristeykset on poistettava, siltoja uusittava ja radan turvalaitteita sekä ohjausjärjestelmää parannettava. Lisäksi liikennöintiin on käytettävä kallistuvakorista kalustoa. Selvityksessä esitettyjen parannustoimenpiteiden kustannukset ovat miljoonaa euroa. Tavoitteena on saada hanke valtioneuvoston seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon. Porin ja Rauman satamat Porin ja Rauman satamien kautta kulkevat ulkomaanyhteydet ovat kansantaloudellisesti merkittäviä, niiden kautta kulkee neljännes koko maan merikuljetuksista. Alusten väylämaksuja tulee alentaa ja maksujärjestelmä uudistaa Satakunnan teollisuuden kilpailukykyä tukevaksi. Rauman satamaväylän syventämisen toteutus tulee aloittaa vuonna 2015 ja siihen tulee osoittaa valtion budjetissa valtioneuvoston kehyspäätöksessä luvattu määräraha. Tieverkon ylläpitäminen ja parantaminen Satakuntaan osoitettu perustienpidon rahoitus on riittämätön. Nykyresursseilla ELY-keskus ei vuosien 2014 ja 2015 aikana käynnistä Satakunnassa yhtään merkittävää teiden parantamishanketta. Lisäksi tiestön kunto heikkenee merkittävästi nykyisellä rahoitustasolla. Valtion tulee osoittaa lisää resursseja tieverkon ja painorajoitteisten siltojen ylläpitoon ja perusparantamiseen. 36

37 Satakunnan korkeakoulutus Satakunnan korkeakouluilla eli Porin yliopistokeskuksella(tampereen teknillisen yliopiston Porin laitos, Tampereen yliopiston Porin yksikkö, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, Turun yliopiston merenkulkualan koulutusja tutkimuskeskus, Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta - Porin opetusterveyskeskus ja Aaltoyliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Porin yksikkö), Satakunnan Ammattikorkeakoululla ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin toimipisteellä sekä Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksiköllä on merkittävä rooli Satakunnan väestön osaamistason kohottamisessa sekä tutkimustiedon ja korkeakoulutasoisen työvoiman tuottamisessa. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti alueen TKI-toimintaan, ovat uuden tiedon tuottajia, kansainvälistymisen laadun turvaajia, osaamisen juurruttajia ja toimivat valituilla alueilla innovaatiotoiminnan vetureina. Valtaosa valmistuneista työllistyy Satakuntaan, mikä osoittaa korkeakoulutuksen tarpeellisuuden Satakunnassa. Satakunnan korkeakoululaitoksen toiminnallinen ja rahoituksellinen asema on turvattava ja niiden tiivistyvää yhteistyötä on tuettava. Selkämeren kansallispuiston kehittäminen Vuonna 2011 perustettu Selkämeren kansallispuiston toiminnan käynnistyminen on kiinnostanut alueen sidosryhmiä ja toimijoita. Myös matkailijat ja virkistyskäyttäjät ovat löytäneet uuden puiston, joka tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden meren tilan ja ilmastonmuutokseen liittyvien ilmiöiden seuraamiseen sekä virkistys- ja matkailukäyttöön. Valtion budjetissa tulee osoittaa Metsähallitukselle rahoitus uuden Selkämeren kansallispuiston kehittämistä, saavutettavuutta ja hoitoa varten. Tärkeimmät kehittämisen kohteet puistossa ovat retkeilyä ja matkailua koskevien palvelurakenteiden rakentaminen ja ylläpito, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten hoito- ja säilyttäminen sekä luonnonhoidon aloittaminen valituilla kohteilla. Perustamislain mukaisesti ammattikalastuksen ja luonnonkalakantojen turvaamiseen on kiinnitettävä huomiota. Samalla Metsähallituksen henkilöresursseja on lisättävä Selkämerellä. Selkämerelläkin on jo havaittavissa rehevöitymisen merkkejä, ja sen vuoksi vesiensuojeluun on panostettava aiempaa voimakkaammin. Kansallispuiston tavoitteet ja kasvavat vierailijamäärät haastavat merensuojelun sekä vedenalaisen meriluonnon inventointien (VELMU-ohjelma) tehostamiseen Selkämerellä. Valtion odotetaan panostavan aiempaa voimallisemmin Selkämeren ekologian tutkimukseen, merenkulun riskien vähentämiseen, öljy- ja kemikaalionnettomuuksien hallintaan sekä erityisesti maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseen. Nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiterminaalin ja jakeluverkoston rakentaminen Satakuntaan Satakunnan teolliset yritykset tarvitsevat kilpailukykynsä ylläpitämiseksi edullisimpia ja ympäristöystävällisempiä energiaratkaisuja. Nesteytetty maakaasu LNG on vähäpäästöinen ja useisiin käyttötarpeisiin teollisuudessa, energiantuotannossa, lämmityksessä ja liikennekäytössä (merellä ja maalla) soveltuva poltto- ja raaka-aine. Teollisuuden käytössä LNG:n etuina ovat edullisuus ja ympäristöystävällisyys. Turun yliopiston Kaasua Satakunta selvityksen (2013) mukaan satakuntalaiset yritykset näkivät LNG:n liiketoimintamahdollisuutena erityisesti Satakunnan meriklusterille ja kaivosmetallien jalostus -klusterille, uusiutuvaan energiaan perustuvalle yritystoiminnalle (esim. LNG:n yhteiskäyttö biokaasun ja tuulivoiman kanssa) sekä teollisuuteen liittyvälle uudelle palvelutoiminnalle (kuljetus, huolto, neuvonta/koulutus). 37

38 Liite 3 Aluekehityksen seurantamittarit 1:1 VÄESTÖ Väestöennuste vuosille 2015 ja 2020, Satakunnan seutukunnat Satakunta Pohjois-Satakunta Porin seutu Rauman seutu Lähde: Tilastokeskus: Väestöennuste 2011/trendiennuste Muuttoliikkeen vaikutus väkilukuun nykytasolla on: Kotimaisessa muuttoliikkeessä vähennystä 1,7 promillea väkiluvusta ja 2,2 promillen maahanmuuton nettotuloksena. Tämän ansiosta Satakunnan muuttotase oli positiivinen vuonna Vuoden 2012 aikana noin 400 asukkaan vähennys on seurausta yhä negatiivisemmaksi muuttuneesta luonnollisesta väestönmuutoksesta. Syntyneiden määrä on ollut 2000-luvulla noin viidenneksen pienempi kuin 1990-luvulla ja vuositasolla kuolleisuus on kasvussa etenkin ikärakenteeltaan vanhoissa kunnissa. Vuoden 2012 aikana kuolleiden enemmyys syntyneisiin verrattuna on jo yli 500. Satakunnan ja seutukuntien väestömuutostekijät lukuarvot vuoden 2012 aikana ja kokonaismuutoksen suhteellinen vaikutus väkilukuun: Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Elävänä syntyneet Kuolleet Nettosiirtolaisuus Väkiluku SATAKUNNAN MAAKUNTA Pohjois-Satakunnan seutukunta Porin seutukunta Rauman seutukunta :2 Kilpailukyky Seutukuntien kilpailukykyä on alla kuvattu viidellä muuttujalla. Seutukuntia on verrattu ko. muuttujan koko maan kymmenen parhaan Top ten seutukuntiin sekä maan mediaaniin. Innovativisuudella (yritysten t& k menot suhteessa liikevaihtoon) mitattuna Rauman seutu yltää erittäin korkeaan arvoon. Lähde: Satamittari. 38

39 1:3 ELINYMPÄRISTÖN LAATU Pintavesien ekologinen tila 39

40 1:4 Satakunnan maa-alan jakautuminen Suomen aluetypologiassa, kartta ja kuvaajia. 40