UUDENKAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄN INVESTOINTIEN SYNNYTTÄMÄT LIIKENNETARPEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUDENKAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄN INVESTOINTIEN SYNNYTTÄMÄT LIIKENNETARPEET"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland UUDENKAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄN INVESTOINTIEN SYNNYTTÄMÄT LIIKENNETARPEET Uudenkaupungin kaupunki Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Uudenkaupungin elinkeinoelämän investointien synnyttämät liikennetarpeet 2011 ISBN Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku (02)

3 Esipuhe Uudenkaupungin alueelle on käynnissä tai käynnistymässä useita elinkeinoelämän hankkeita, joiden synnyttämien tavaravirtojen ja työmatkaliikenteen on ennakoitu aiheuttavan kehittämistarpeita paikallisille liikennejärjestelyille sekä pitemmille kuljetusyhteyksille. Kuljetusmääriltään merkittävimpiä uusia laitoksia ovat Orivon alueelle Betorantien varteen sijoittuvat soijatehdas ja 70 megawatin biopolttolaitos sekä Hangonsaareen sijoittuva etanolitehdas. Muistiossa esitetyt tiedot perustuvat yritysten ja hankkeista vastaavien tahojen puhelin- ja sähköpostihaastatteluihin ja haastateltavilta saatuihin liikenne- ja kuljetusmäärätietoihin. Haastattelujen yhteydessä pyydettiin myös toimijoiden näkemyksiä siitä, minkälaisia kehittämistarpeita alueen liikennejärjestelyihin ja -yhteyksiin kohdistuu. Yksittäisten hankkeiden vaikutusten perusteella on laadittu yhteenveto kuljetus- ja liikennevirtojen muutoksista. Muistion on laatinut Sakari Somerpalo Linea Konsultit Oy:stä. Työn tilaajia ovat Varsinais- Suomen liitto, Uudenkaupungin kaupunki ja Varsinais-Suomen ELY-keskus. 1

4 Sisältö ESIPUHE... 1 YHTEENVETO LIIKENNEMÄÄRIEN MUUTOKSISTA JA LIIKENNEJÄRJESTELYJEN KEHITTÄMISTARPEISTA LIIKENNEMÄÄRIEN KASVU JA SUUNTAUTUMINEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN KEHITTÄMISTARPEET... 5 YRITYSKOHTAISET HAASTATTELUT BETORANTIEN ALUEEN YRITYKSET SOIJATEHDAS BIOPOLTTOLAITOS UUDENKAUPUNGIN RAUTAVALIMO OY CALORTEC OY VAKKA-KAASU OY VALMET AUTOMOTIVE OY BETORANTIEN KYLMÄASEMAT SANNON ALUEEN UUDET YRITYKSET VERTEK OY SYBIMAR OY/BIOLINJA OY HANGONSAAREN YRITYKSET ETANOLITEHDAS YARA SATAMA-ALUEEN YRITYKSET HEPOKARIN SATAMA SATAMA-ALUEEN YRITYKSET AGA KULJETUS- JA HUOLINTALIIKKEET KOSKINEN-YHTIÖT NYBROK OY

5 Yhteenveto liikennemäärien muutoksista ja liikennejärjestelyjen kehittämistarpeista Uudessakaupungissa on vireillä useita elinkeinoelämän hankkeita, jotka lisäävät tai muuttavat alueen kuljetusvirtoja. Tähän yhteenvetoon on koottu yritysten puhelin- ja sähköpostihaastatteluihin perustuva ennuste liikennemäärien kasvusta sekä ennusteen perusteella laadittu asiantuntija-arvio liikennejärjestelyjen kehittämistarpeista. Yrityskohtaiset tiedot kuljetusmäärien muutoksista sekä yritysten edustajien esiin nostamat ongelmat ja kehittämistarpeet on kuvattu tarkemmin liitteessä. 1. Liikennemäärien kasvu ja suuntautuminen Liikennemääriltään merkittävimmät vireillä olevat hankkeet ovat Betorantien varteen sijoittuva soijatehdas, sen viereen rakennettava biopolttolaitos sekä Hangonsaareen lannoitetehtaan läheisyyteen suunniteltu etanolitehdas. Liikennejärjestelyjen kannalta merkittävimmän kuljetuspiikin synnyttäisi soijatehtaan tarvitsemien soijapapujen purku laivasta tehtaalle 1-2 kertaa viikossa. Vuoteen mennessä nämä hankkeet synnyttävät uutta raskasta liikennettä seuraavasti: Soijatehtaan raaka-aineet (1-2 krt/viikko) Soijatehtaan lopputuotteet Biopolttolaitos Etanolitehdas Liikenteen lisäys yhteensä 260 rekkaa/vrk molemmat suunnat yhteensä 85 rekkaa/vrk molemmat suunnat yhteensä 50 rekkaa/vrk molemmat suunnat yhteensä 35 rekkaa/vrk molemmat suunnat yhteensä 430 rekkaa/vrk 1-2 krt viikossa 170 rekkaa/vrk muina arkipäivinä Lisäksi kaatopaikan viereen suunnitteilla olevan biokaasulaitoksen tuottaman maanparannusaineen kuljetukset, jotka ajetaan peltolevitykseen sopivina aikoina, tulevat aika ajoin lisäämään näkyvästi Peteksentien liittymän raskasta liikennettä. Muiden haastateltujen yritysten tavaraliikenteen mahdollinen kasvu on suuruusluokaltaan muutamia autoa päivässä. Suurempia muutoksia raskaan liikenteen määriin aiheuttavat Uudenkaupungin suurimpien tavarankuljettajien sataman, Yaran lannoitetehtaan ja autotehtaan kuljetusmäärien vaihtelut. Uusia työpaikkoja on arvioitu syntyvän soijatehtaalle noin 130 ja etanolitehtaalle noin 25. Biopolttolaitos ei aiheuta työmatkaliikennettä. Työmatkaliikenteen kasvulla on merkitystä ainoastaan Betorantien liittymän toimivuuteen. Betorantien liikenne Betorantiellä raskasta liikennettä on nykyisin parikymmentä autoa vuorokaudessa molemmat suunnat yhteenlaskettuna. Soijatehtaan ja biopolttolaitoksen myötä raskas liikenne kasvaa normaaliarkena noin 150 autoon ja soijalaivojen purkupäivinä yli 400 autoon päivässä. Betorantien varteen on varattu tontti myös autotehtaan mahdollista logistiikkakeskusta varten. Sen mahdollinen toteuttaminen tulevaisuudessa siirtäisi noin 40 auton raskaan liikenteen Autotehtaankadulta Betorantielle. Betorantien ennustettu raskas liikenne jakaantuu Laitilan ja sataman suuntiin karkeasti arvioiden seuraavan taulukon mukaisesti. 3

6 Taulukko 1. Betorantien varren yritysten synnyttämä uusi ja nykyinen rekkaliikenne yhteensä, maksimimäärät vuodesta 2015 alkaen (Turun suunnan liikenteen on oletettu ajavan pääosin Laitilan kautta) Rekkoja/arkivrk molemmat suunnat yhteensä Betorantie Sataman/ Lokalahden suunta Laitilan suunta Soijatehdas lopputuotteet Biopolttolaitos Rautavalimo (on nykyistä liikennettä) (Autotehtaan kuljetusten siirtyminen mahdolliseen logistiikkakeskukseen) (40) (5) (35) Normaali arki yhteensä 155 (195) 45 (50) 110 (145) Soijatehdas raaka-aineet (1-2 krt/viikko) Viikon huippuvuorokausi yhteensä 415 (455) 305 (310) 110 (145) Etanolitehtaan liikenne Hangonsaareen sijoittuva etanolitehdas synnyttää raskasta liikennettä arviolta noin 70 rekkaa päivässä molemmat suunnat yhteenlaskettuna. Tästä noin puolet on uutta liikennettä, puolet nykyisten lannoiterekkojen paluukuormia. Hangontietä ja Laivanrakentajantietä pitkin kulkevan liikenteen voidaan arvioida jakaantuvan Kalannintien (Laitilan) ja Lokalahdentien suuntiin seuraavan taulukon mukaisesti. Taulukko 2. Etanolitehtaan synnyttämä rekkaliikenne vuodesta 2014 alkaen Rekkoja/arkivrk - molemmat suunnat yhteensä Hangontie-Laivanrakentajantie Kalannintien suunta Lokalahdentien suunta Uusi liikenne Lannoitekuljetusten paluukuormina (nykyistä liikennettä) Yhteensä Liikenteen kokonaiskasvu Suunnitteilla olevien hankkeiden vaikutus kokonaisliikennemääriin jää melko pieneksi. Kalannintien liikennemäärä Autotehtaankadun ja Betorantien välillä on tällä hetkellä noin 8000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tällä tiejaksolla raskas liikenne kasvaisi normaalipäivinä vajaalla sadalla autolla ja työmatkaliikenne autolla eli yhteensä alle 5 prosenttia. Soijalastien purkupäivinä liikenteen kasvu olisi 7-8 prosenttia. Raskaan liikenteen kasvu sen sijaan on huomattava. Raskaan liikenteen määrä Kalannintiellä Betorantien liittymän länsipuolella on nykyisin noin ajoneuvoa vuorokaudessa molemmat suunnat yhteenlaskettuna. Normaalipäivinä raskas liikenne kasvaisi tällä tiejaksolla noin 70 autolla eli noin 15 prosenttia ja soijalastien purkupäivinä noin 330 autolla eli noin 70 prosenttia. 4

7 Taulukko 3. Nykyinen ja uusien hankkeiden synnyttämä liikenne Kalannintiellä Betorantien länsipuolella Ajoneuvoa/vrk molemmat suunnat yht. Raskasta ajoneuvoa/vrk molemmat suunnat yht. Nykyinen liikenne Uusi liikenne (suluissa soijalastin purkupäivien liikenne) noin ( ) noin (330) Kasvuprosentti (suluissa soijalastin purkupäivien liikenne) noin 4 % (noin 7-8 %) noin + 15 % (noin 70 %) Soijatehtaan, biopolttolaitoksen ja etanolitehtaan synnyttämä rekkaliikenteen kasvu ja sen suuntautuminen on kuvattu seuraavassa kaaviossa. Betorantie (soijatehdas, biopolttolaitos) 135 Yaran satama Etanolitehdas 5 Hangontie 35 Hepokarin satama 30 (290) Laivanrakentajantie 10 Lokalahdentien suunta 45 (305) Kalannintie Laitilan suunta Kuva 1. Ennuste soijatehtaan, biopolttolaitoksen ja etanolitehtaan synnyttämästä rekkaliikenteen kasvusta ja suuntautumisestavuodesta 2015 alkaen (rekkaa/vrk molemmat suunnat yhteenlaskettuna, suluissa soijalastin purkupäivien liikennemäärä) 2. Liikennejärjestelyjen kehittämistarpeet Suurimmat liikennemäärien muutokset tapahtuvat Betorantiellä sekä Kalannintien ja Betorantien liittymässä, jossa suuri kääntyvän raskaan liikenteen määrä yhdistettynä Kalannintien vilkkaaseen liikenteeseen aiheuttaa toimivuusongelmia. Kääntyvä liikenne kasvaa merkittävästi myös Hepokarin satamaan johtavassa Rantakadun liittymässä Laivanrakentajantiellä. Siinä ongelmia aiheuttaa kanavoinnin puuttuminen sekä Laivanrakentajantielle jyrkässä mutkassa ylös nousevan Rantakadun kapeus kahden rekan kohtaamiselle. Muissa Laivanrakentajantien ja Kalannintien liittymissä kasvaa tarve parantaa suoraan ajavan raskaan liikenteen sujuvuutta väistötiloilla tai pääsuunnan kanavoinneilla. 5

8 Hepokarin satamassa ongelmia aiheuttaa opastuksen puuttuminen. Toiveena on myös alueen sisäisten liikennejärjestelyjen kehittäminen sekä erikoiskuljetusyhteyksien parantaminen lisäämällä Hangontien sillan alikulkukorkeutta laskemalla Rantakadun tasausta sillan kohdalla. Yhteenveto suunnittelu- ja kehittämistarpeista: Betorantie (katu) - Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Betorantien varteen (kaupungin toteuttamisohjelmassa 2011) - Betorantien mäen loiventaminen (kadun tasauksen laskeminen kaupungin toteuttamisohjelmassa 2011) - Betorantien talvihoidon tehostaminen (tehostamistarve vähenee tasauksen laskun myötä) Kalannintien (kantatie 43) ja Betorantien liittymä Liittymän toimivuutta on tarpeen parantaa joko lisäkaistoilla ja mahdollisilla liikennevaloilla tai rakentamalla kiertoliittymä. Liittymän jatkosuunnittelussa huomioon otettavia seikkoja: - Betorantielle ja -tieltä kääntyvä raskas liikenne kasvaa selvästi. Suurimmat raskaan liikenteen määrät kulkevat sataman suunnasta vasemmalle Betorantielle ja päinvastoin soijalaivoja purettaessa (yli 300 rekkaa vuorokaudessa molemmat suunnat yhteenlaskettuna). Muulloin suurempi virta kulkee Betorantieltä Laitilan suuntaan ja päinvastoin (yli 100 rekkaa vuorokaudessa molemmat suunnat yhteenlaskettuna). Kalannintietä suoraan kulkevan raskaan liikenteen määrä on noin 500 ajoneuvoa vuorokaudessa molemmat suunnat yhteenlaskettuna - Soijatehtaan työntekijät synnyttävät työvuorojen vaihtuessa noin 50 hengen työmatkaliikenteen molempiin suuntiin. Työmatkat kuljetaan pääosin autolla tai pyörällä. - Liittymän toimivuus ja raskaan liikenteen sujuvuus kanavoituna, liikennevaloilla varustettuna tai kiertoliittymänä tulee selvittää tarkemman toimivuustarkastelun avulla. - Betorantieltä vasemmalle kääntymisen tulee olla sujuvaa myös siksi, että Turun suunnan raskas liikenne ohjautuu Laitilan kautta valtatielle 8 eikä Lokalahdentielle. - Mahdollisen kiertoliittymän mitoituksessa on otettava huomioon leveiden ja pitkien erikoiskuljetusten kulku sekä satamaan että Betorantien varteen. - Mahdollisessa valo-ohjauksessa on tärkeää liikennevaloilmaisimien suunnittelu siten, että raskas liikenne on mahdollisimman sujuvaa ja turhat pysähdykset ja kiihdytykset minimoidaan. - Liittymän suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota kevyen liikenteen turvalliseen tienylitykseen myös Kalannintien poikki. Pääsuunnan kanavointi ilman liikennevaloja heikentää tietä ylittävän kevyen liikenteen turvallisuutta. - Betorantien liittymän suunnittelun yhteydessä on tarpeen ratkaista myös viereisen Orivontien yksityistieliittymän järjestelyt tai yhdistäminen Betorantielle sekä Betorantien alkupään tonteilla sijaitsevien rekkojen ja henkilöautojen kylmäasemien liittymäjärjestelyt. 6

9 Muut Laivanrakentajantien ja Kalannintien (kantatien 43) katuliittymät Laivanrakentajantien ja Kalannintien muista liittymistä on aiheellista tehdä yksityiskohtaisemmat toimivuustarkastelut ja tarveselvitykset turvallisuuden ja kantatietä pitkin kulkevan raskaan liikenteen sujuvuuden näkökulmasta. Tutkittavia parantamistarpeita ovat ainakin: - Rantakadun liittymän oikealle kääntyvä kaista Laivanrakentajantieltä satamaan kääntyvälle liikenteelle sekä rampin (Rantakadun pään) leventäminen kohtaavia rekkoja varten - Laivanrakentajantien kanavointitarve Pietolankadun ja Mältintien liittymissä - Väistötilan tarve Kalannintiellä Salmenkadun liittymässä - Väistötilan tai kanavoinnin tarve Kalannintiellä Peteksentien liittymissä kaatopaikan ja Sybimarin/Biolinjan raskaan liikenteen kasvaessa - Yksityistieliittymien poistaminen Kalannintieltä ja siihen liittyvät katujärjestelyt Kurjenpolun ja Peteksentien välillä - Raskaan liikenteen kasvu Laivanrakentajantien ja Kalannintien varrella lisää liikennemelua. Melusuojaustarpeiden ja mahdollisuuksien selvittäminen vaatii jatkosuunnittelua. Satamayhteys (Rantakatu-Hepokarintie) - Opastaulu satamaan johtavan kadun varrelle sekä yrityksille tavarapihojen koordinaattitiedot toimitettavaksi rekkojen GPS-laitteisiin - Rantakadun pään (Laivanrakentajantien liittymärampin) leventäminen kohtaavia rekkoja varten - Selvitys Hangontien alituksen alikulkukorkeuden lisäämismahdollisuudesta Rantakadun tasausta laskemalla 7

10

11 Yrityskohtaiset haastattelut 1. Betorantien alueen yritykset 1.1 Soijatehdas Lähde: tekninen johtaja Timo Hermonen, Finnprotein Oy Betorantien varteen sijoittuva soijatehdas on tarkoitus rakentaa neljässä vaiheessa, josta ensimmäinen vuoteen 2012 mennessä ja toinen vuoteen 2014 mennessä. Nämä kaksi ensimmäistä vaihetta (oheisessa taulukossa Stage I &II ja Stage III) ovat määräävässä asemassa logistiikan osalta. Niiden jälkeiset vaiheet eivät muuta tuotannon kokonaisvolyymejä vaan ovat laadunparannuksia ja lisälaatuja. Seuraava teksti kuvaa tilannetta toisen vaiheen valmistuttua vuonna Raaka-aineet Tehdas käyttää raaka-aineenaan soijapapuja. Pavut tuodaan laivalla Uudenkaupungin satamaan. Kokonaismäärä on tonnia vuodessa eli keskimäärin tonnia viikossa (ensimmäisessä vaiheessa tonnia vuodessa) tonnin lastikoolla laskettuna satamassa käy vuosittain 100 laivaa, keskimäärin kaksi viikossa tonnin laivoja tarvitaan vuodessa 80, viikossa 1-2. Satamasta pavut ajetaan rekkakuljetuksena soijatehtaalle Betorantien varteen tonnin laivalastin purkamiseen tarvitaan 105 rekkakuormaa, tonnin laivalasti vaatii 130 rekkakuormaa. Tarkoituksena on hoitaa kuljetukset kymmenellä rekalla, jolloin purkuaika on noin tuntia. Soijapavun kuljetus synnyttää näin rekan edestakaisen vuorokausiliikenteen sataman ja Betorantien välille 1-2 kertaa viikossa. Lopputuotteet Soijaproteiinikonsentraattia (SPC) tehdas tuottaa tonnia vuodessa. Tuote tullaan toimittamaan asiakkaille bulk-toimituksina laivoilla. Laivausta varten SPC ajetaan tehtaalta irtotavarana satama-alueelle sijaitsevaan tasovarastoon. Tästä varastosta tuote tullaan laivaamaan noin 2000 tonnin erissä. Tehdasalueelle tuotteelle on varattu vain rajallinen varastointitila, joten satamaan tapahtuva tuotesiirto on käytännössä tasainen tuotevirta. Tehtaalle tullaan investoimaan myös suursäkkejä täyttävä pakkauslinja. Linjalla voidaan pakata osa tuotannosta. Suursäkeissä tuotetta toimitetaan mahdollisesti kotimaisille asiakkaille sekä konttitoimituksina ulkomaille. Kuljetusmäärä on noin rekkakuormaa vuodessa, keskimäärin 7-8 kuormaa päivässä. Rekkaliikennettä Betorantielle syntyy siten noin 15 rekkaa päivässä sataman suuntaan ja suunnasta. Soijajauhoa (meal) tehdas tuottaa tonnia vuodessa. Pääosa kuljetetaan rekoilla kotimaisille asiakkaille (Raisio, Turku, Vampula ym.) ja osa rekoilla satamaan ja edelleen laivalla ulkomaille. Kuljetusmäärä on noin rekkakuormaa vuodessa, keskimäärin 19 kuormaa päivässä. Rekkaliikennettä Betorantielle syntyy siten 38 rekkaa päivässä, josta pääosa tulee ja lähtee Laitilan suuntaan olettaen, että pääosa Turun suunnan kuljetuksista ajetaan valtatien 8 kautta. 9

12 Soijaöljyä tuotetaan tonnia vuodessa. Pääosa kuljetetaan rekoilla satamaan säiliöön välivarastoon ja edelleen laivalla johonkin jalostamoon. Joitakin rekkakuormia ajetaan suoraan kotimaisille asiakkaille. Kuljetusmäärä on noin rekkakuormaa vuodessa, keskimäärin 7-8 kuormaa päivässä. Rekkaliikennettä Betorantielle syntyy siten noin 15 rekkaa päivässä, pääosa sataman suuntaan ja suunnasta. Soijamelassia (molasses) syntyy tonnia vuodessa. Se kuljetetaan rekoilla kotimaisille asiakkaille (maatiloille). Kuljetusmäärä on noin rekkakuormaa vuodessa, keskimäärin 6 kuormaa päivässä. Rekkaliikennettä Betorantielle syntyy siten 12 rekkaa päivässä, pääosa Laitilan suuntaan ja suunnasta. Soijapavun kuorta syntyy toisessa vaiheessa tonnia vuodessa. Se poltetaan viereiselle tontille rakennettavassa biopolttolaitoksessa. Ensimmäisessä vaiheessa, jolloin biopolttolaitos ei vielä ole käytössä ja kuorta syntyy tonnia vuodessa, se kuljetetaan autokuljetuksina (25 tonnia/rekka) muualle jatkojalostukseen tai poltettavaksi. Kuljetusmäärä on noin 900 kuormaa vuodessa, keskimäärin 4 kuormaa päivässä. Ensimmäisessä vaiheessa rekkaliikennettä Betorantielle syntyy siten 8 rekkaa päivässä, pääosa Laitilan suuntaan ja suunnasta. Toisessa vaiheessa kuorikuljetuksia ei ole. Soijatehtaan ennustetut kuljetusvirrat 10

13 Raskaan liikenteen määrät yhteensä Toisen vaiheen jälkeen vuodesta 2014 eteenpäin soijatehtaan synnyttämä jatkuva arkipäivän rekkaliikenne Betorantiellä on rekkaa päivässä molemmat suunnat yhteenlaskettuna (runsaat 40 lähtevää rekkakuormaa). Laitilan suunnan osuus on noin 50 (olettaen, että pääosa Turun suunnan kuljetuksista ajetaan valtatien 8 kautta) ja sataman suunnan noin rekkaa päivässä. Lisäksi soijapavun kuljetus synnyttää laivakoosta riippuen rekan edestakaisen vuorokausiliikenteen sataman ja Betorantien välille 1-2 kertaa viikossa. Huippuvuorokausina rekkaliikennettä syntyy Betorantielle yhteensä autoa vuorokaudessa molemmat suunnat yhteenlaskettuna. Työmatkat Soijatehdas työllistää noin 130 työntekijää. Jatkuva vuorotyö 24/7, kerrallaan on töissä 70 työntekijää. Työvuoron vaihtuessa vajaa 50 työntekijää tulee töihin ja saman verran lähtee kotiin. Liikennejärjestelyjen kehittämistoiveet - Laitilantien ja Betorantien liittymän toimivuuden parantaminen. Rekkojen jouheva kääntyminen sataman suunnasta vasemmalle Betorantielle on kriittinen. Sama ongelma on Betorantieltä vasemmalle Laitilaan päin käännyttäessä. Mikäli tähän löytyy hyvä ratkaisu, suurimmat ongelmat on ratkaistu. - Pyörätie Betorantien varteen. Kevyen liikenteen sujuva ja turvallinen ohjaus myös Betorantien liittymässä on tarpeen. - Laitilan suuntaan lähtevän liikenteen vaihtoehtoinen reitti soijatehtaalta suoraan itään päin (uusi tieyhteys Laitilantielle). 1.2 Biopolttolaitos Lähde: tekninen johtaja Kauko Kähärä, VS Lämpö Oy Vastaukset perustuvat suurelta osin niihin tietoihin joita VS Lämmölle on annettu mm. Betorantien alueelle suunnitellusta soijatehdashankkeesta ja tehtaan energiakäytöstä. Betorantien varteen rakennetaan 70 megawatin voimalaitos, joka tuottaa höyryä soijatehtaalle sekä kaukolämpöä. Uusi voimalaitos ei korvaa VS Lämmön alueellisia lämmöntuotantolaitoksia. Ensimmäisen vaiheen toiminta alkaa vuoden 2012 syksyllä. Tällöin höyryn tuotanto aloitetaan aikataulullisista syistä raskaalla polttoöljyllä ja vain soijatehtaan käyttöön. Öljyn kulutus on 1-1,5 yhdistelmäajoneuvoa vuorokaudessa. Vuonna 2012 toimitusten kokonaismäärä on alustavasti 50 ja kasvaa vuonna 2013 noin 250 kuormaan vuodessa. Vuoden 2014 aikana öljynkuljetusten määrä pienenee johtuen biovoimalaitoksen valmistumisesta. Voimalaitos käyttää biopolttoaineita ja turvetta sekä muita kiinteitä polttoaineita. Niiden käyttö alkaa vuoden 2014 alusta, jolloin kuljetusmäärä on aluksi noin 15 yhdistelmäajoneuvoa vuorokaudessa (noin ajoneuvoa vuoden 2014 aikana). Määrä kasvaa ja vuodesta 2015 lähtien polttoaineen kulutus on noin tonnia vuodessa. Osa polttoaineesta (vajaa tonnia) tulee viereiseltä soijatehtaalta. Kuljetusmäärä on suurimmillaan noin 25 rekkakuormaa vuorokaudessa, yhteensä noin kuormaa vuodessa. 11

14 Polttoainekuljetukset tapahtuvat noin 150 km:n säteellä Uudestakaupungista ja pääosin Laitilan suunnasta. Pieneltä osin polttoainekuljetuksia voi tapahtua myös sataman (Yaran sataman) suunnasta. Toisen vaiheen jälkeen vuonna 2015 biovoimalaitoksen synnyttämä arkipäivän rekkaliikenne Betorantiellä on siten noin 50 rekkaa päivässä molemmat suunnat yhteenlaskettuna. Valtaosa liikenteestä suuntautuu Laitilan suuntaan ja suunnasta. Voimalaitostoiminta ei synnytä työmatkaliikennettä. Liikennejärjestelyjen kehittämistoiveet Polttoaineen saannin vaikeutuessa ja kuljetusmatkojen kasvaessa jo tällä vuosikymmenellä sataman suunnasta tapahtuvat toimitukset lisääntyvät. Kuljetus Yaran sataman kautta on liikenteellisesti luontevampi yhteys voimalaitokselle kuin kaupungin satamasta. Yaran sataman kehittämistä ja laajentamista polttoainekuljetuksiin soveltuvaksi puoltaa myös alueelle mahdollisesti rakennettavan bioetanolitehtaan merkittävät kuljetustarpeet. Yaran satamaan on jo nyt myös rautatieyhteys. Rautatieyhteys voimalaitoksen alueelle olisi merkittävä etu ja mahdollisuus. Se mahdollistaisi suuret polttoainetoimitukset myös kauempaa. 1.3 Uudenkaupungin Rautavalimo Oy Lähde: Anne Raitakari Betorantien varrella sijaitseva Uudenkaupungin Rautavalimo tuottaa koneenrakennusteollisuuden tarvitsemia valurautatuotteita. Tehtaan tontilla sijaitsevaan logistiikkakeskukseen tulee Rauman sataman kautta konsernin muilla tuotantolaitoksilla valmistettuja tuotteita 6-8 kpl 20 tonnin täyttä konttia viikossa. Saman verran tavaraa lähtee eri suuntiin (Vaasa, Helsinki, ulkomaat jne.). Uudenkaupungin tehtaan oma tuotanto kulkee pienemmissä erissä eri suuntiin. Rautavalimolla tontilla käy 6-10 eri kuljetusfirmojen autoa päivittäin. Rekkaliikenteen määrä on näin rekkaa päivässä molemmat suunnat yhteen laskettuna. Kuljetukset tulevat ja menevät pääosin Laitilan suunnasta ja suuntaan. Tuotantoon ja kuljetuksiin odotetaan kasvua, mutta isoja volyymin muutoksia ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Kehittämistarpeita: - Kuljetusten ongelmana on ollut Berorantien mäen liukkaus. Autoja on jäänyt mäkeen jumiin, parempaa hiekoitusta kaivattaisiin. Nyt valimon henkilökunta joutuu hoitamaan hiekoitusta. - Betorantien ja Laitilantien liittymä on liian kapea rekkojen kohtaamiselle. Talvella koko Betorantien leveys on aurauksesta johtuen kapea vastakkain ajaville rekoille. Liikenteen kasvaessa pyörätie on tarpeen, tilaa ei riitä kesälläkään autojen seassa kulkevalle kevyelle liikenteelle. 12

15 1.4 Calortec Oy Lähde: toimitusjohtaja Mikko Helpiö Betorantien varrella sijaitseva Calortec tuottaa lämpö- ja painekattiloita ja konttirakenteisia valmiita kattilalaitoksia. Tehtaan kuljetukset eivät ole määrällisesti suuria, mutta yksittäiset kuljetukset ovat tilaa vaativia erikoiskuljetuksia, raskaita 80 tonnin lavetteja. Kuljetukset suuntautuvat Laitilan suuntaan ja sieltä edelleen eri puolille Suomea. Calortecin kuljetusten vaatimuksena on riittävä tila erityisesti liittymissä, mikä on otettava huomioon mm. Betorantien liittymän suunnittelussa. 1.5 Vakka-Kaasu Oy Lähde: toimitusjohtaja Ari Ruoho Betorantietä jatkettiin kevään 2011 aikana Suomelankujan varrella sijaitsevalle Vakka-Kaasun tontille saakka. Sen myötä Vakka-Kaasun raskas liikenne siirtyi käyttämään Betorantietä. Vakka-Kaasu tarkastaa ja huoltaa nestekaasupulloja. Pullot kulkevat rekoilla, joita yrityksessä käy noin kerran viikossa. Sen lisäksi on jonkin verran tavarakuljetuksia pienemmillä autoilla. Yrityksellä on kehityssuunnitelmia, joiden myötä tavaraliikennettä syntyisi rekka päivässä. Kehittämistarpeita: - Betorantien liittymässä tarvitaan toimenpiteitä, kun liikenne lisääntyy. Toimivista kiertoliittymistä on hyviä esimerkkejä mm. Naantalissa. - Betorantien alkupäässä sijaitseva dieselkylmäasema aiheuttaa ongelmia jo nyt. Tilannetta helpottaisi, jos asemalta olisi ulos/sisäänajoyhteys Kalannintielle myös itäpuolella olevan Orivontien liittymän kautta. 1.6 Valmet Automotive Oy Lähde: kiinteistöpäällikkö Kari Vainio Valmet Automotive Oy:n autotehtaan rekkaliikenne kulkee nykyisin Autotehtaankadun kautta. Betorantien asemakaavassa on varattu alue autotehtaan logistiikkakeskusta varten. Autotehtaalla ei ole suunnitelmia sen rakentamisesta, mutta tulevaisuudessa joku tavarantoimittaja voisi mahdollisesti rakentaa keskuksen. Keskus voi tällöin palvella muutakin kuin autotehtaan tarpeita. Autotehtaan kuljetusmäärät ovat nykyisin noin viisi rekkaa päivässä. Jatkossa uuden auton valmistuksen myötä kuljetusmäärät kasvavat noin 20 rekkakuormaan päivässä. Kuljetusten pääsuunnat ovat Turun ja Rauman satamat (Laitilantien suunta), pieni osa tulee Uudenkaupungin satamasta. 1.7 Betorantien kylmäasemat Kalannintien ja Betorantien liittymän kääntyvää liikennettä lisäävät myös Betorantien alkupäässä sijaitsevat henkilöautojen ja raskaan liikenteen kylmäasemat. Molemmille asemille kulku tapahtuu pelkästään Betorantien kautta. 13

16 2. Sannon alueen uudet yritykset 2.1 Vertek Oy Lähde: toimitusjohtaja Pekka Patjas Sähkö- ja tietoliikennealan verkkoja rakentava Vertek Oy siirtyi vuonna 2010 Betorantietä vastapäätä sijaitsevalle Sannon teollisuusalueelle Poraajantien varteen. Yrityksen liikenne kulkee Louhijantien kautta sen, Kalannintien ja Betorantien liittymään. Työntekijöitä yrityksellä on noin 40. Toiminnan synnyttämä tavaraliikenne on vähäistä, jakeluautoja päivittäin sekä rekkakuorma pylväitä noin kerran kuukaudessa. Suurempi liikennemäärä syntyy päivittäisen toiminnan aiheuttamasta liikenteestä. Yrityksellä on 30 pakettiautoa ja 10 kuorma-autoa, jotka liikkuvat päivittäin töiden mukaan. Liikenneyhteyksien kehittämistarpeita: - Kalannintie, Louhijantien ja Betorantien liittymästä tulee paha pullonkaula, kun Betorantien varren hankkeet toteutuvat. Liittymään tarvitaan isoja parannuksia. - Pylväsrekan kääntyminen päättyvällä Poraajantiellä tai tontilla on ongelmallista. Ratkaisuna olisi Poraajantien jatkaminen läpiajettavaksi Välttitielle saakka. 2.2 Sybimar Oy/Biolinja Oy Lähde: toimitusjohtaja Rami Salminen Sybimar/Biolinja valmistaa biodieseliä elintarviketuotannon sivuvirroista ja biojätteistä ja valmistaa siihen liittyviä laitteita. Sannon teollisuusalueelle Kuokkamaankadun varrelle valmistuvaan suljetun kierron idealla toimivaan laitokseen kuuluu kalankasvattamo, kasvihuone, biokaasulaitos, generaattori ja biodieselin tuotantolaitos. Kalankasvattamon ravinteikkaat poistovedet ohjataan kasvihuoneeseen vihannesviljelyn kasvuravinteeksi. Kaatopaikalla sijaitseva biokaasulaitos ottaa talteen kaatopaikkakaasut ja muista jätteistä muodostuvan kaasun. Kaasu hyödynnetään omassa generaattorissa ja sähkö myydään valtakunnanverkkoon. Biokaasun poltossa syntyvä hiilidioksidi ohjataan kasvihuoneeseen. Generaattorista sähköntuotannon yhteydessä syntyvä lämpö hyödynnetään sekä elintarviketuotannossa että paikallisten yritysten toimitilojen lämmityksessä. Rasvaisista kalanperkuujätteistä tehdään omassa laitoksessa biodieseliä. Biokaasutuotannosta jäävä ravinteikas massa hyödynnetään maanparannusaineena. Uusia työntekijöitä on tulossa Vuodesta 2012 lähtien laitos käyttää raaka-aineena biojätettä tonnia vuodessa. Erilliskerättyä biojätettä tuodaan pääosin Turun ja Porin suunnista noin 40 tonnia päivässä (2-4 kuormaa). Uudenkaupungin puhdistamolta tulee puhdistamolietettä 120 tonnia viikossa (yhteensä 4-5 kuormaa 2-3 päivän aikana). Nykyisin puhdistamoliete kuljetetaan Turkuun. Kalaym. biojätettä tuodaan noin 40 tonnia viikossa (2-4 kuormaa. Kesästä 2012 alkaen tuodaan kalanrehua Tanskasta noin 500 tonnia vuodessa (yhteensä noin 17 rekkakuormaa, 30 tonnin autokuorma kolmen viikon välein). Lisäksi tuodaan konepajatuotteita 2-3 kuormaa viikossa. Biokaasulaitokselta viedään maanparannusaineita pelloille noin tonnia vuodessa jaksottuen ajanjaksoille, jolloin peltolevitys on mahdollista. Nämä kuljetukset lisäävät hetkittäin merkittävästi Peteksentien ja Kalannintien liittymän raskasta liikennettä. Vuodesta 2013 alkaen laitos tuottaa kalaa noin 400 tonnia ja vihanneksia tonnia vuodessa. Kalaa kuljetetaan 14

17 2,5-4 tonnin kuormissa 2-3 kertaa viikossa Uudenkaupungin kalasatamaan perattavaksi. Vihannekset viedään lähijalostamojen (esim. Kalanti) kautta Etelä-Suomeen pienissä kuormissa ehkä kg viikossa. Liikenneyhteyksien kehittämistarpeita: - Raskas liikenne alueella lisääntyy voimakkaasti myös muun teollisuuden ansiosta. Kantatieltä 43 erkanevien Betorantien ja Peteksentien risteyksiin tarvittaisiin reilut ryhmittymiskaistat liikenteen sujumiseksi. 15

18 3. Hangonsaaren yritykset 3.1 Etanolitehdas Lähde: Reijo Laine, Senior & Sons Hangonsaareen Yaran lannoitetehtaan alueelle on suunniteltu etanolitehdasta, joka suunnitelmien mukaan valmistuisi vuoden 2013 lopulla. Rakentamispäätökset on tavoitteena saada tehtyä vuoden 2011 aikana. Raaka-aineet Viljaraaka-aine kuljetetaan etanolitehtaalle rekoilla. Viljaa kuljetetaan tehtaalle kaikkiaan tonnia eli noin rekkakuormaa vuodessa. Kuljetukset tapahtuvat pääosin arkipäivisin, jolloin kuljetuksia on keskimäärin noin 24 kuormaa päivässä. Pääosan viljasta tuovat samat rekat, jotka paluukuljetuksena ottavat lannoitelastin lannoitetehtaalta. Menopaluuasteeksi on arvioitu 75 %. Liikennemäärää kasvattavina yksisuuntaisina kuljetuksina viljaa tuodaan tehtaalle siten noin tonnia. Liikennemäärinä tämä tarkoittaa noin rekkakuormaa vuodessa eli noin 6 kuormaa arkipäivisin. Viljelytilastoon perustuvalla laskennalla on arvioitu, että viljasta tulee 1-25 km sisältä noin 18 %, km:n sisältä 17 %, km sisältä 11 %, km sisältä 32 % ja km sisältä 20 %. Suurimmat tuotantoalueet ovat Euran, Kokemäen, Loimaan ja Forssan talousalueet. Pääosa kuljetuksista tulee näin Laitilantien suunnalta. Pyrkimyksenä on lisätä vehnän tuotantoa lähialueilla ja siten lyhentää kuljetusmatkaa. Toisaalta tällä hetkellä ylijäämäviljaa kuljetetaan ja varastoidaan Rauman ja Naantalin satamien viljavarastoihin. Lopputuotteet Tuotettavan etanolin kokonaismäärä on tonnia eli m3 vuodessa. Alkuvaiheen arvion mukaan siitä toimitetaan lannoitetehtaan satamasta laivalla Sköldvikiin tonnia ja Poriin tonnia, junalla Sköldvikiin tonnia ja Naantaliin tonnia sekä autokuljetuksella Naantaliin tonnia ja Poriin tonnia. Nämä tiedot olivat alkuvaiheen arviot. Tällä hetkellä arvio on, että laivakuljetuksen osuus nousee noin tonnia ja autokuljetus jää melkein kokonaan pois. Leseet, noin tonnia vuodessa, menevät vilja-raaka-aineen paluukuormina Raisioon, Turkuun ja Säkylään rehutehtaille. Niiden kuljetus ei siis lisää liikennemäärää raakaainekuljetusten päälle. Gluteenia tuotetaan noin tonnia. Siitä noin tonnia jaellaan Suomen alueelle leipomoille. Kuljetusmäärät per asiakas ovat muutamia tonneja keskimäärin. Suurimmat asiakkaat (mm. Raisio, Vaasan ja Fazer) ostavat rekkalasteja. Noin 75 % gluteenista menee vientiin konttitoimituksina laivalla Turusta tai mahdollisesti Raumalta. Kokonaisuudessaan rekkaliikennettä satamiin ja leipomoihin syntyy 40 tonnin rekkakuormilla laskettuna 475 kuormaa vuodessa eli noin kaksi kuormaa arkipäivisin (kuljetuksia viitenä päivänä viikossa). Pääkuljetussuunta on valtatien 8 kautta Turkuun. Valkuaisrehua tehtaalta tulee vuodessa noin tonnia kuiva-aineena mitattuna. Tuotteen kuiva-ainepitoisuus on vain 20 %, joten kuljetettava kokonaismäärä on noin tonnia. 16

19 Rehu kuljetetaan tankkiautoilla ja niiden osalta meno-paluuta ei voida toteuttaa. Kuljetusmäärinä tämä tarkoittaa noin kuormaa vuodessa. Liemirehun kuljetuksia ajetaan seitsemänä päivänä viikossa, joten päivässä ajetaan keskimäärin noin 10 kuormaa päivässä. Rehukuljetusten kohdealue on keskittynyt Vehmaan ympärille sekä Huittisten, Auran ja Vampulan alueille. Kuljetusmatkaosuudet: 1-25 km etäisyydelle menee noin 32 % = tn =1124 kuormaa, km alueelle noin13 % = tn = 460 kuormaa, km alueelle noin 10 % = tn = 350 kuormaa ja km alueelle 40 % = tn = 1400 kuormaa. Lokalahdentien suunnan osuuden on arvioitu olevan noin 40 % ja Laitilan suunnan noin 60 %. Raskaan liikenteen määrät yhteensä Yksisuuntaisia viljakuljetuksia (uutta rekkaliikennettä) tehtaalle rekkakuormaa vuodessa eli noin 6 kuormaa päivässä pääosin Laitilantien suunnasta. Gluteeni satamiin ja leipomoihin 475 kuormaa vuodessa eli noin kaksi kuormaa arkipäivisin (kuljetuksia viitenä päivänä viikossa) pääosin Laitilantien suuntaan. Valkuaisrehua noin kuormaa vuodessa eli noin 10 kuormaa päivässä (kuljetuksia seitsemänä päivänä viikossa). Suuntajakauma on 4 kuormaa Lokalahdentien suuntaan ja 6 kuormaa Laitilantien suuntaan. Etanolitehtaan synnyttämä uusi raskas liikenne arkipäivisin yhteensä 18 kuormaa eli edestakaisena liikenteenä 36 rekkaa. Kokonaisliikenteestä arviolta 26 rekkaa ajaa Laitilantietä ja 10 Lokalahdentietä. Työmatkat Integroituna Yaran lannoitetehtaan kanssa etanolitehdas työllistää välittömiä työntekijöitä 25 henkilöä. Välillisesti työllistävä vaikutus on kolminkertainen, mm. ulkoistettu kunnossapito, logistiikka, palvelut ja energiantuotanto metsäbioenergiana tuotettuna. 13 henkilöä on vuorotöissä jatkuvasti käyvässä tehtaassa. Muut ovat päivävuoroissa. Tehtaan henkilöliikenne ei aiheita merkittäviä muutoksia alueen katu- ja tieverkon liikennemääriin. Liikenteen kehittämistavoitteita Etanolitehtaan logistiikka ja sijainti lannoitetahtaan vieressä antaa mahdollisuuden hyödyntää menopaluukuljetuksia, ettei käy kuten esim. viljalaivoja täytettäessä, jolloin on valtavat hetkelliset kapasiteetit käytössä. Etanolin kuljetuksissa pyrkimyksenä on päästä mahdollisimman paljon laivaliikenteeseen. Sille on perusteita, koska markkinasta näyttää tulevan Itämeren alueen kokoinen. 17

20 3.2 Yara Lähde: toimitusjohtaja Taisto Koivumäki Hangonsaarella sijaitsevan Yaran lannoitetehtaan raaka-aineet ja tuotteet kulkevat sekä laivoilla, rekoilla että junilla. Yaralla on oma satama, josta vuonna 2010 lähti tavaraa noin 0,4 miljoonaa tonnia ja saapui noin 0,7 miljoonaa tonnia, yhteensä 287 laivaa. Raiteita pitkin tavaraa tuli 22 junaa viikossa ja lähti 5 junaa viikossa. Tiekuljetusten määrä oli keskimäärin noin 360 rekkalastia viikossa (tulevia lasteja 95 ja lähteviä 275). Liikennemäärinä tyhjät suunnat huomioon ottaen rekkaliikenteen määrä Hangonsaareen johtavalla Hangontiellä lienee satakunta rekkaa päivässä molemmat suunnat yhteenlaskettuna. Viikoittainen vaihtelu on kuitenkin suurta kaikissa kuljetusmuodoissa. Yhteenvetoarvio kuljetusvirroista per keskimääräinen viikko (vuosi 2010, 52 vko/vuosi, rekkalastit laskettuna 35 tonnia/rekka ja junalastit 500 tonnia/juna) Tulevat Lähtevät Suunta Lannoitteet 20 rekkaa 200 rekkaa Laitila ja osin Turkuun - konteissa (vaihtelu suuri) 75 konttia Laitila => Raumalle Lannoitteet 3 junaa 1 juna Turusta / Turkuun => Sviin Ammoniakki 8 junaa Turusta / Turkuun => Sviin Raaka-aineet 65 rekkaa Laitilasta Raaka-aineet 11 junaa 4 junaa Turusta / Turkuun => Sviin Lannoitteet ja raaka-aineet 0,4 Milj. tonnia laivoissa 0,7 Mlj. tonnia laivoissa Yhteensä 287 laivaa Yaralla käy töissä (suoraan tai kumppanuusyhtiöissä) noin 250 henkilöä. 3- vuorotyössä on noin 80 henkilöä (vuoronvaihdot 6.00, ja 22.00) ja 2 vuorotyössä noin 20 henkilöä (vuorot 6 14 ja 14 22). Loput ovat päivävuorossa (7 16, tosin osin joustava työaikajärjestely). Lisäksi on urakoitsijoiden työmatkaliikenne, joka keskimäärin on noin 40 henkilöä/arkipäivä klo 7-16, mutta määrä vaihtelee runsaasti. Lannoitetuotannossa tehtaat käyvät tällä hetkellä täysillä. Lajikkeistoa ja tuotantovarmuutta on tarkoitus kehittää ja samoin rakeistuskapasiteettia lisätä siten, että tuotanto tulisi kasvamaan noin 20 % nykyiseen nähden. Typpihappotuotannon kapasiteetti pysyy suunnilleen samana kuin nykyisin, mutta tavoitteena on käyttää kapasiteetti täysin ja hyödyntää nykyistä suurempi osuus haposta Uudenkaupungin tehtaan omassa tuotannossa. Tämä tarkoittaisi tuotantovolyymien tosiasiallista kasvua noin 10 %. Lisääntyvät volyymit kasvattavat lähinnä laivaliikennettä. Raaka-aineissa ammoniakkia tarvitaan noin t/v ja kalisuolaa noin t/v enemmän. Lisääntyvä määrä rakeisia lannoitteita, noin t/v sekä kotimaan järjestelyistä johtuen vientiin vapautuvat volyymit, ehkä noin t/v, siirretään pääosin laivoilla Eurooppaan ja kaukomarkkinoille. 18

21 Maantieliikenne tullee pysymään samanlaisena tai ehkä hiukan jopa pienenemään johtuen kotimaan kysynnän pienenemisestä ja kotimaan toimitusten siirtymisestä enemmän Siilinjärven tehtaille. Tuotantovolyymien kasvu ei lisää kumipyöräliikennettä. Ammoniakkia tarvitaan nykyistä enemmän, mutta todennäköistä kuitenkin on, että lisääntyvä määrä ei tule rautateitse. Kotimaan lannoitesiirrot tehtaiden välillä lisääntynevät jossain määrin. Apatiittikuljetukset Siilinjärveltä Uudenkaupungin kautta Eurooppaan lisääntynevät mahdollisesti jopa nykyiseen nähden kaksinkertaiseksi tai ylikin (=> n t/v). Muut raakaainekuljetukset eivät oleellisesti tulle muuttumaan. Liikenneyhteyksien kehitystarve Uudenkaupungin alueella koskee erityisesti laivaliikennettä. Rautatieliikenteen osalta kehitystarpeet liittyvät lähinnä pääradan pullonkaulakohtiin. Radan sähköistyksellä ei Yaran kannalla ole oleellista merkitystä ainakaan lähitulevaisuudessa, sillä Yaran ratapihaliikennettä hoitavalta VR:ltä saadun tiedon mukaan ratapihan sähköistys ei ole realistista. Tällöin dieselvetureita tarvitaan joka tapauksessa, jolloin vaunujen siirto Turun ja Uudenkaupungin välillä hoidetaan samoilla vetureilla. 19

22 4. Satama-alueen yritykset 4.1 Hepokarin satama Lähde: satamajohtaja Esa Soini Vuonna 2005 tehdyn selvityksen (Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti, Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuja B 132 / 2006) mukaan Hepokarin sataman raskaan liikenteen määrä keskimääräisenä arkivuorokautena oli noin autoa kumpaankin suuntaan, yhteensä 185 autoa. Hepokarin satamaliikenteen kokonaismäärä oli vuonna 2005 noin 0,37 miljoonaa tonnia, josta tuontia oli 0,22 miljoonaa tonnia ja vientiä 0,15 miljoonaa tonnia. Liikennettä kasvatti vuonna 2005 alkanut ja sittemmin loppunut säännöllinen ro-ro-aluksilla ajettava linjaliikenne Uudenkaupungin ja Rostockin välillä. Vuonna 2005 tiekuljetukset jakautuivat Laivanrakentajantieltä eri tiesuunnille seuraavasti (molemmat suunnat yhteenlaskettuna): Lokalahdentien suunta 15, Raumantien suunta 10 ja Kalannintien suunta 160. Kalannintien suunnan liikenteestä 55 jäi tai alkoi Orivon alueelta ja 105 jatkoi tai tuli Laitilan suunnalta. Laitilan suunnan liikenteestä puolestaan 60 jatkoi tai tuli Euran suunnasta (kantatie 43), vajaa 30 Rauman suunnasta (valtatie 8 pohjoiseen) ja noin 15 Turun suunnasta (valtatie 8 etelään). Vuoden 2006 jälkeen satamaliikenteen määrä on jonkin verran vähentynyt, mutta tarkempaa tietoa nykyisistä liikennemääristä ei ole. Satamasidonnainen raskas liikenne keskimääräisenä arkivuorokautena vuonna 2005 (Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti, Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuja B 132 / 2006) 20

23 Satamasidonnainen raskas liikenne pääteillä keskimääräisenä arkivuorokautena vuonna 2005 (Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti, Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuja B 132 / 2006) Liikennejärjestelyjen kehittämisajatuksia sataman näkökulmasta: - Laivaväylien parantamistoimet toteutumassa suunnitelmien mukaan (Yaran satamaväylän syventäminen ja samassa hankkeessa Hepokarin väylän pieni parantaminen). - Toiveena satamaan johtavan katuyhteyden muuttaminen maantieksi satamaan saakka (Rantakatu - Hepokarintie). - Hepokarintien ja Telakkakadun liittymän parantaminen kiertoliittymäksi olisi tarpeen. Kaavamuutos on vireillä. - Betorantien liittymän parantamishankkeessa pelkona on valo-ohjaus. Se on huono ratkaisu sataman raskaan liikenteen kannalta. Kiertoliittymä olisi parempi vaihtoehto. - Erikoiskuljetuksia on vaikea saada satamaan, yhteys on hankala. Parantamisajatuksina on Laivanrakentajantien rampin (Rantakadun pään) kaarteen loiventaminen sekä Hangontien alituksen alituskorkeuden lisääminen Rantakadun tasausta alentamalla. 4.2 Satama-alueen yritykset Uudenkaupungin Työvene Oy valmistaa työveneitä ja pieniä laivoja. Tuotantoon tuo päivittäin tavaraa 5-6 rekkaa. Lisäksi pari kolme kertaa viikossa tulee rekkalasti tuontitavaraa ja harvemmin lavettikuljetuksia. Työveneen valmiit tuotteet ovat laivoja, jotka eivät aiheuta maakuljetustarpeita. Työntekijöitä sataman alueella toimii noin 80, alihankkijat mukaan lukien noin 150. Liikennejärjestelyt ovat olleet toimivia. (Puhelinhaastattelu ) Oy Shippax Ltd valmistaa meriteollisuuden sisustus- ja asuintiloja, kuten kylpyhuone- ja hyttimoduuleja. Työntekijöitä toimipisteessä on noin 30. Tuleva tavara kuljetetaan pääosin laivattuna suoraan Uuteenkaupunkiin noin neljä kertaa vuodessa, osin myös kumipyörillä. Valmiiden tuotteiden kuljetukset ovat pääosin erikoiskuljetuksia. Kuljetuksia on noin kerran viikossa Tampereen suuntaan, jatkossa mahdollisesti myös merikuljetuksia Viroon. Junakuljetukset 21

24 soveltuvat tilavaatimuksista johtuen tuotteille huonosti. Pääosa tuotannosta menee Suomeen, joten mahdollisuus suurten elementtien tiekuljetukseen on yritykselle tärkeä. Hangontien alituksen alikulkukorkeuden lisääminen olisi toivottavaa, mutta kuljetukset ovat hoituneet nytkin. Korkeiden kuljetusten ajaminen ulos yrityksen piha-alueelta on hankalaa. (Puhelinhaastattelu Petri Wegelius ) Terästuotteita valmistavan Rautaruukki Oyj:n Uudenkaupungin pisteen tavarakuljetukset kulkevat kumipyörillä. Levyjä ja erikoisterästä kuljetetaan Raahen tehtailta ja tuontiraaka-aineita muiden kuin Uudenkaupungin satamien kautta Euroopan linjalaivoilla. Tuotteet viedään pääosin Raahen kautta maailmalle. Yrityksessä käy päivittäin 2-3 rekkaa tuomassa tai viemässä tavaraa. Työntekijöitä toimipisteessä on noin 20. Kehittämistarpeena on opastaulu alueelle saapuvalle liikenteelle, nyt ylimääräisiä rekkoja käy kääntymässä alueella. (Puhelinhaastattelu Juha Lahtivuori ) Neapo Oy valmistaa modulaarisia kerrostalo-, lisäkerros- ja hissitysratkaisuja. Uudessakaupungissa rakennetaan pääosin puolivalmisteita, jotka viedään kokoonpanotehtaalle Tampereelle tai muualle jatkojalostukseen. Työntekijöitä Uudessakaupungissa on noin 10. Raaka-aineena tehdas käyttää pääosin levyterästä. Teräskelat tulevat joko Uudenkaupungin satamassa sijaitsevalta SteelTeam Oy Ab:n levyteräksen palvelukeskuskeskukselta tai rekkakuljetuksena muualta. Rekkakuormia tulee vuodessa. Ulos tehtaalta viedään elementtikuljetuksia Tampereelle ja valmiiden moduulien kuljetuksia työmaille. Elementtikuljetukset ja osa moduulikuljetuksista on korkeita erikoiskuljetuksia. Kuljetukset ovat sujuneet. (Puhelinhaastattelu Petri Wegelius ) SteelTeam Oy yritysryhmä on Itämeren alueella toimiva, terästehtaista riippumaton teräskauppahuone ja litteiden terästen teräspalveluyritys. Uudenkaupungin satamassa sijaitsee SteelTeamin teräspalvelukeskus ja teräskelojen leikkauslaitos. Toimipisteeseen tulee teräslevyjä ja -keloja vuositasolla noin tonnia. Tavara tulee pääosin laivoilla, joita käy satamassa vuodessa. Rekalla tavaraa tulee keskimäärin yksi rekkalasti viikossa ja junalla 1-2 vaunua kuukaudessa. Lähtevä tavara kulkee rekoilla, joita käy 4-5 päivässä. Pääosa kulkee pohjoiseen 8-tien suuntaan, loput lähinnä Turun suuntaan. Työntekijöitä on vajaa 20. Rekkaliikenteen ongelmana on satamasta lähtevän reitin ensimmäiset 500 metriä, jotka sisältävät mäen, sillan ja jyrkän käännöksen liittymässä. Liukkaalla kelillä kulku on haastavaa, varsinkin jos tiellä on vastaantulijoita. Toinen kehittämistarve on opastaulu alueelle saapuvalle liikenteelle. (Puhelinhaastattelu Jyrki Suominen ) Oy AluSteel Ab on metallialan palveluyritys, jonka päätoimipaikka sijaitsee Uudenkaupungin satamassa. Työntekijöitä sataman toimipisteessä on noin 20. Yritys käsittelee vuodessa noin tonnia terästä. Noin puolet tavarasta tulee suoraan viereisestä SteelTeamista ja lähtee rekoilla. Toinen puoli tulee ja lähtee rekoilla menopaluukuljetuksina. Vuositasolla rekkoja käy yrityksessä , päivittäin 1-2. Kuljetukset suuntautuvat Laitilan kautta etelään, pohjoiseen ja sisä-suomeen. Osa kuljetuksista on ylipitkiä palkkeja, mikä asettaa vaatimuksia katujen ja liittymien mitoitukselle. Huolena on pitkille kuljetuksille vaikeiden kiertoliittymien rakentaminen niiden käyttämille reiteille. Akuutti kehittämistarve on liikenteen opastuksen ja ohjauksen parantaminen satama-alueella. Koko alueella ei ole selkeää opastusta, jolloin rekat joutuvat harhailemaan ja kääntymään ahtaissa paikoissa. Tilannetta parantaisi myös se, jos sataman joka yritykselle saataisiin tieto lastauslaiturin koordinaattiosoitteesta. Pelkkä yrityksen (toimiston) katuosoite rekan GPS-laitteessa ei riitä ohjaamaan autoa oikeaan paikkaan satamaalueella. Satama-alueen muuttaminen ulkopuoliselta liikenteeltä suljetuksi teollisuusalueeksi helpottaisi tavaran kuljetuksia ja vähentäisi vaaratilanteita. (Puhelinhaastattelu Jouko Putro ) 22

25 Vuoden 2011 aikana toimintansa aloittava Suomen Teräspeittaus Oy on SteelTeamin ja Alu- Steelin osittain omistama yritys, joka tekee teräslevyjen kemiallista pintapuhdistusta eli peittausta. Alkuvaiheessa yritys käsittelee noin tonnia teräslevyjä vuodessa. Tuotanto on tarkoitus kasvattaa noin tonniin vuodessa. Teräksestä pieni osa, tonnia, tulee viereisestä SteelTeamista trukilla ja pääosa muualta Suomesta rekoilla. Lähtevä tavara kulkee kokonaan rekoilla. Tavaraliikennettä syntyy keskimäärin noin 2-3 rekkalastia päivässä kumpaankin suuntaan. (Puhelinhaastattelu Jyrki Suominen ) Yhteensä satama-alueen yrityksissä käy päivittäin parikymmentä rekkaa. Rekkaliikenteen määrä, 40 autoa molemmat suunnat yhteenlaskettuna, ei ole liikenteellisesti suuri verrattuna sataman synnyttämään lähes kahdensadan raskaan auton liikenteeseen. Yritysten toiveena on erityisesti satamaan saapuvan liikenteen opastuksen parantaminen. Esiin nostettiin myös alueen sisäisten liikennejärjestelyjen kehittäminen, erikoiskuljetusten yhteyksien parantaminen lisäämällä Hangontien sillan alikulkukorkeutta sekä huoli pitkien kuljetusten sujumisesta satamayhteydelle mahdollisesti suunniteltavissa kiertoliittymissä. 4.3 Aga Lähde: tuotantojohtaja Pekka Vaahtera Sataman ja Hangontien pohjoispuolelle sijoittuvalla Agan tontilla sijaitsee nestekaasuvarasto. Varastoon tulee viikoittain 12 junavaunullista propaania Venäjältä. Varastosta nestekaasu jaellaan täysperävaunurekkoihin, jotka jatkavat pääosin pohjoiseen Pohjanmaan suuntaan. Rekkalasteja lähtee viikossa noin 15, päivässä 2-3. Luvut ovat maksimimääriä. Kaasuvaraston sijainti on perua ajasta, jolloin nestekaasua tuotiin myös laivoilla. Tontille johtaa 5 metrin syvyinen väylä. Väylä on liian matala nykyisille laivoille, toisaalta laivakuljetuksiin siirtymiselle ei ole paineitakaan. Agalla on nestekaasuvarasto myös lähempänä itärajaa, mutta sen kapasiteetti ei riitä kaikelle kaasulle. Varastojen rakentaminen on kallista, joten logistiikkaketjut on rakennettu nykyisiin varastoihin perustuviksi. Muutoksia ei lähiaikoina ole näkyvissä, tulevaisuus riippuu paljon energiapoliittisista ratkaisuista ja eri energiamuotojen käytön kehityksestä. 23

26 5. Kuljetus- ja huolintaliikkeet 5.1 Koskinen-Yhtiöt Lähde: toimitusjohtaja Kauko Koskinen Vireillä olevat hankkeet lisäävät suuresti sataman ja Betorantien välistä raskasta liikennettä. Myös etanolitehtaan tuleva liikenne kuormittaa Laivanrakentajantietä ja Kalannintietä. Rekkojen kannalta ongelmiksi muodostuvat Laivanrakentajantien ja Kalannintien kanavoimattomat liittymät, joissa kääntyvä liikenne pysäyttää raskaat ajoneuvot. Liittymissä, joissa on kääntyvää raskasta liikennettä, tarvittaisiin riittävän pitkiä kanavointeja (sataman ramppi, Betorantie, Peteksentie). Ongelmana on myös satamaan johtavan rampin (Rantakadun pään) ja Hangontien alituksen ahtaus, vastakkain ajaville rekoille on niukasti tilaa. Koko sataman ja Betorantien välillä tulisi tehdä suunnitelma parantamistarpeista. Turun suunnan kuljetusvirtojen reitinvalintaan vaikuttaa suunnitteilla oleva valtatien 8 parantamishanke, joka korvaa liikennevalot eritasoliittymillä ja tuo moottoritieyhteyden Raisiosta Nousiaisiin saakka. Nykyisin raskas liikenne Turun suuntaan ajaa sekä Laitilan että Lokalahden kautta kuljettajien mieltymysten ja valtatien 8 ruuhkatilanteen mukaan. Oletettavaa on, että valtatien parantamishankeen toteutuessa Turun suunnan liikenne siirtyy pääosin ajamaan Laitilan kautta. 5.2 Nybrok Oy Lähde: toimitusjohtaja Juha Haapanen Nybrok Oy:n pääkonttori sijaitsee Uudenkaupungin satamassa, mutta toimisto ei itsessään aiheuta rekkaliikennettä. Kuljetukset hoidetaan pääosin alihankintakalustolla asiakkaan ja kuljetuskohteen välillä. Erityisesti Keski-Euroopan ja Ruotsin rekkakuljetuksia hoitavalla yhtiön liikennettä ei tällä hetkellä juurikaan kulje Uudenkaupungin sataman kautta. Aiemmin, kun Uudestakaupungista oli linjalaivaliikennettä Saksaan, rekkaliikenne kulki suurelta osin Uudenkaupungin sataman kautta. Uudenkaupungin satama-alueen ongelmana alkaa olla ahtaus. Vaikka maapohjaa on vuosien kuluessa vähitellen vallattu merestä, uusien yritysten ja toimintojen tarvitsema tila on vähissä. 24

27

28 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland

UUDENKAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄN INVESTOINTIEN SYNNYTTÄMÄT LIIKENNETARPEET

UUDENKAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄN INVESTOINTIEN SYNNYTTÄMÄT LIIKENNETARPEET Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland UUDENKAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄN INVESTOINTIEN SYNNYTTÄMÄT LIIKENNETARPEET Uudenkaupungin kaupunki Varsinais-Suomen

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

Lapinrauniontie 3, Kaakkuri

Lapinrauniontie 3, Kaakkuri Lapinrauniontie 3, Kaakkuri Oulu Kuva: Microsoft Corporation 20.3.2018 Alkusanat Lapinrauniontie 3:n liikenneselvitys on laadittu alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Selvityksessä on esitetty kohteen

Lisätiedot

LIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS

LIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS LIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS MUISTIO 16.10.2007 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1 TARKASTELUALUE 2 1.1 Tarkastelukohde ja liikennemäärät... 2 1.2 Liittymäjärjestelyt... 3

Lisätiedot

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1(7) 19.9.2014 MUISTIO MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1. Yleistä Tässä Mäskälän kaavarunkoalueen liikenteellisessä selvityksessä tarkastellaan kaavakaavarunkoalueen synnyttämän liikenteen

Lisätiedot

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys Humppila 12.1.2011 Työn tavoitteet Työn tavoitteena on tutkia valtateiden 2 ja 9 risteysalueelle ja sen läheisyyteen kaavaillun uuden maankäytön synnyttämän

Lisätiedot

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1(5) 2.2.2012 MUISTIO SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1. Yleistä Tämä Siirin alueen toinen liikenteellinen selvitys liittyy Siiri II alueen asemakaavan laadintaan, jossa Iso-Harvoilantieltä alkavaa

Lisätiedot

VOIMALANTIE 5-6 VANTAA Asemakaavan muutos nro LIIKENNE SUUNNITTELUALUE

VOIMALANTIE 5-6 VANTAA Asemakaavan muutos nro LIIKENNE SUUNNITTELUALUE SUUNNITTELUALUE MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAT 1.VAIHE Murata Electronics Oy:n laajennus noin 8500 kem2 Voimalantie 6:n alueelle Muratan työntekijöiden pysäköinti, noin 500 autopaikkaa. Nykyisin autopaikkoja on

Lisätiedot

Kt 43 liittymätarkastelu

Kt 43 liittymätarkastelu S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A EURAN KUNTA Kt 43 liittymätarkastelu Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28071 Raportti 1 (9) Tuomas Miettinen Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS 16X161127 27.3.2014 TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS LAHELANPELTO II ASEMAKAAVAN TOIMIVUUSTARKASTELU Esipuhe Tämä toimivuustarkastelu on tehty Tuusulan kunnan toimeksiannosta. Selvitys käsittää

Lisätiedot

Mustolan asemakaavan liikenneselvitys Liikenteellinen toimivuustarkastelu

Mustolan asemakaavan liikenneselvitys Liikenteellinen toimivuustarkastelu Mustolan asemakaavan liikenneselvitys Liikenteellinen toimivuustarkastelu Tarkastelussa Lappeenrannan Mustolan asemakaava-alueen liikenteellinen toimivuus ja liiketilan kasvun vaikutukset nykyisen ja vuoden

Lisätiedot

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961 Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten 141-C6961 10.1.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 LASKENTOJEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 TULOKSET... 3 2.1 Matkatuotokset...

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8)

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) 1 Yleistä Tarkastelualue sijaitsee Tuusulassa Vantaan rajalla. Kuva 1: tarkastelualueen sijainti (www.tuusula.fi) Kelatien alue on pienteollisuusaluetta ja alueen toteutunut

Lisätiedot

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto 13.1.2015 Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Liikenneselvityksen sisältö Työssä on tarkasteltu Niiralan asemakaava-alueelle

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset. Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti

Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset. Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti TAUSTOJA >> Suomen metsien kasvu on 225 milj.im3 (90 milj.m3), josta yli 100 milj.im3 (40

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS 1/5 Kaavoitus RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS Tehtävä Tehtävänä oli tarkastella asemakaava-alueen liikennejärjestelyjä, asemakaavan vaikutusta liikenneverkkoon sekä uuden maankäytön

Lisätiedot

Niemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta

Niemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta LIITE 9 Niemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta Luonnos 13.5.2015 SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 4 2 NYKYTILA... 4 2.1 Liikenneverkko... 4

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

VETOVOIMAKESKUS TULOKSIA LIIKENNEMALLIEN ERI VAIHTOEHDOISTA

VETOVOIMAKESKUS TULOKSIA LIIKENNEMALLIEN ERI VAIHTOEHDOISTA VETOVOIMAKESKUS TULOKSIA LIIKENNEMALLIEN ERI VAIHTOEHDOISTA LÄHTÖKOHDAT Vetovoimakeskuksen tavoite: vähittäiskaupan suuryksikkö 10 000 12 000 k-m2 (hypermarket) toimintatilat lapsille ja lapsiperheille

Lisätiedot

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 20.12.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin 6.11.2014

Lisätiedot

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin

Lisätiedot

Lentokonetehtaan liikenteelliset vaikutukset. Aineisto / Sitowise

Lentokonetehtaan liikenteelliset vaikutukset. Aineisto / Sitowise Lentokonetehtaan liikenteelliset vaikutukset Aineisto / Sitowise 2 Härmälänrannan alueen kehittyminen Nykytila Asunnoista valmiina noin 40% (Pääosa Valmetinkadun itäpuolella) Työmaaliikenne Useita asuintaloja

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Maantien 8155 Poikkimaantien parantaminen välillä Oulun Satama Vt22, Oulu

Maantien 8155 Poikkimaantien parantaminen välillä Oulun Satama Vt22, Oulu Hyväksymisesitys 1 (7) 25.8.2017 Maantien 8155 Poikkimaantien parantaminen välillä Oulun Satama Vt22, Oulu Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus lähettää asiakohdassa mainitun 31.5.2017

Lisätiedot

Luolala, Aluepelastuslaitoksen asemakaava. Liikenteen toimivuustarkastelu

Luolala, Aluepelastuslaitoksen asemakaava. Liikenteen toimivuustarkastelu NAANTALIN KAUPUNKI Ympäristövirasto Luolala, Aluepelastuslaitoksen asemakaava Liikenteen toimivuustarkastelu 1.9.2009 Liikennesuunnitelma Työ n:o 9052 NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO LUOLALA Aluepelastuslaitoksen

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Taustat ja tavoitteet Tavoitteena kehittää menetelmä ja määrittää maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoama

Lisätiedot

Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa

Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa Liikenneselvitykset S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NURMEKSEN KAUPUNKI Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa Selostus

Lisätiedot

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020 FCG Planeko Oy YLISTARO Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana n yleiskaavaa 2020 31.10.2008 1 (9) FCG Planeko Oy 30.10.2008 Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten

Lisätiedot

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 1 Esipuhe Tämä liikenneselvitystyö on laadittu Oy Sunny-Trading Ltd :n toimeksiannosta. Se käsittää

Lisätiedot

Keski-Pasilan keskus Tripla

Keski-Pasilan keskus Tripla Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt v. 2014 2016 TIEDOTUSTILAISUUS 22.5.2014 ALUSTAVA VERSIO 15.5.2014 1 Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt

Lisätiedot

LIDL LINNAINMAA LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT

LIDL LINNAINMAA LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT LIDL LINNAINMAA LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT MML karttapaikka 2018 21.5.2018 PERUSTEET Toimivuustarkastelut tehtiin Synchro/SimTraffic ohjelmalla. Tarkastelussa tutkittiin Lidlin tuottaman liikenteen

Lisätiedot

Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE

Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE MUISTIO 22.2.2005 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1 TARKASTELUALUE JA MENETELMÄT 2 2 TOIMIVUUS

Lisätiedot

Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu

Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu Humppilan kunta 12.2.2015 Page 1 Sisältö Työn lähtökohdat Tarkastelut Nykytilanne vuonna 2015 Outlet-kylä

Lisätiedot

Mäkelänkadun toimivuustarkastelut Aamuhuipputunti 2020 Iltahuipputunti

Mäkelänkadun toimivuustarkastelut Aamuhuipputunti 2020 Iltahuipputunti Mäkelänkadun toimivuustarkastelut Aamuhuipputunti 2020 Iltahuipputunti 2020 (AHT) (IHT) Yleistä 2 Mäkelänkadun toimivuustarkasteluissa on käytetty nykyistä liikenneverkkoa täydennettynä Hämeentien eteläosan

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

Pohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu

Pohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu Pohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu Tarkasteluperiaatteet Tarkastelussa arvioidaan Terholan liikekiinteistön rakentamisen vaikutuksia Pohjoisväylän ja Hesingintien liittymän toimivuuteen.

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu 1.11.2011 Liikenneselvitys 1 (3) M. Karttunen Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ

METSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ METSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ Väylä 2019 sidosryhmätilaisuus 8.2.2019 Timo Jaatinen, toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry 8.2.2019 2 Metsäteollisuuden tuotantoluvut vielä hyvällä tasolla

Lisätiedot

KÄRÄJÄTÖRMÄN POHJOISOSAN AK Liikenteen toimivuustarkastelut

KÄRÄJÄTÖRMÄN POHJOISOSAN AK Liikenteen toimivuustarkastelut KÄRÄJÄTÖRMÄN POHJOISOSN K 8678 Liikenteen toimivuustarkastelut 8.5.2018 TYÖN TVOITTT Tavoitteena on tutkia Käräjätörmän pohjoisosan asemakaavahankkeen vaikutuksia Myllypuronkadun toimivuuteen Lisäksi työssä

Lisätiedot

Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta. Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen

Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta. Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen 27/03/2017 Footertext 2 TAUSTAA ; KAASUYHTIÖ GASUM OSTI BIOVAKAN JA BIOTEHTAAN 2016 Vuoden 2015 aikana kaasuyhtiö

Lisätiedot

Kunnanhallitus liite 2. Kantatien 62 ja maantien liittymän liikenteellinen toimenpideselvitys, Puumala

Kunnanhallitus liite 2. Kantatien 62 ja maantien liittymän liikenteellinen toimenpideselvitys, Puumala Kunnanhallitus 18.4.2017 72 liite 2 Kantatien 62 ja maantien 15139 liittymän liikenteellinen toimenpideselvitys, Puumala Projektin sisältö ja tekijät Työssä selvitettiin kantatien 62 ja maantien 15139

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

ELOVAINION KOHDAN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

ELOVAINION KOHDAN LIIKENTEELLINEN SELVITYS ELOVAINION KOHDAN LIIKENTEELLINEN SELVITYS LIIKENNE-ENNUSTE LÄHTÖKOHDAT Liikenteellisiä tarkasteluita varten laadittiin liikenne-ennuste Ylöjärven keskustan alueelta. Ennusteessa on otettu huomioon Ylöjärven

Lisätiedot

Himoslehtelän asemakaavan liikenneselvitys

Himoslehtelän asemakaavan liikenneselvitys Himoslehtelän asemakaavan liikenneselvitys Laura Mansikkamäki Antti Räikkönen Sito Parhaan ympäristön tekijät Taustaa ja nykytilanne Himoslehtelän asemakaavassa tarkoitus on muuttaa Himoslehtelän ja Honkarannan

Lisätiedot

TAMPERE-VAASA YHDISTÄÄ SUOMEN Suomen ruokatie ja viennin runkoväylä

TAMPERE-VAASA YHDISTÄÄ SUOMEN Suomen ruokatie ja viennin runkoväylä VALTATIE 3 TAMPERE-VAASA YHDISTÄÄ SUOMEN Suomen ruokatie ja viennin runkoväylä VALTATIE 3 YHDISTÄÄ SUOMEN ETELÄ-POHJOISSUUNNASSA Suomen ruokatie, joka yhdistää kasvukeskukset ja elinvoimaisen maaseudun

Lisätiedot

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki 1. LIIKENNEVERKKO JA LIIKENNEMÄÄRÄT NYKYTILANTEESSA Nykytilanteessa kaava-alueelle johtavina

Lisätiedot

KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 1. Liikenteen ja katuverkon nykytilanne Asemanseudun suunnittelu yhteydessä on ennakkoluulottomasti mietitty erilaisia liikennejärjestelyitä. Asema sijaitsee Mariankadun

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Lokakuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/10/27 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

K-Supermarket, Kalkkipellontie Liikenteellinen jatkotarkastelu

K-Supermarket, Kalkkipellontie Liikenteellinen jatkotarkastelu K-Supermarket, Kalkkipellontie Liikenteellinen jatkotarkastelu Mikko Yli-Kauhaluoma Trafix Oy 4.5.2018 LS-03-02 Johdanto Tässä raportissa käsitellään Espoon Mäkkylään sijoitettavan K-Supermarket (KSM)

Lisätiedot

Liittymän toiminta nelihaaraisena valo-ohjaamattomana liittymänä Ristikkoavaimentien rakentamisen jälkeen.

Liittymän toiminta nelihaaraisena valo-ohjaamattomana liittymänä Ristikkoavaimentien rakentamisen jälkeen. Porvoon kaupunki 7224 Loviisantien yritysalue Toimivuustarkastelu Tämä toimivuustarkastelu on laadittu Porvoon kaupungin toimeksiannosta. Tarkastelun kohteena on liikenteellinen toimivuus Loviisantie Porvoon

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ LIIKENNESELVITYS

ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ LIIKENNESELVITYS SELVITYS 7892 Kauhavan kaupunki ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ LIIKENNESELVITYS PASSIN ALUE, KORTTELIT 504-508 14.2.2018 Sivu 2 / 7 Kauhavan kaupunki Passin alue Asemakaavan muutos, koskien kortteleita

Lisätiedot

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari

Lisätiedot

Trafix Oy Kuva 1. Tarkastelussa käytetyt liikennejärjestelyt; yksikaistainen kiertoliittymä (VE1).

Trafix Oy Kuva 1. Tarkastelussa käytetyt liikennejärjestelyt; yksikaistainen kiertoliittymä (VE1). Mutkakadun kiertoliittymän toimivuustarkastelu Toimivuustarkastelussa tutkittiin Mutkakadun ja Snellmaninkadun liittymän muuttamista kiertoliittymäksi ennusteen 2014 ja vuoden 2025 iltahuipputunnin liikennemäärillä.

Lisätiedot

Rasinkylän asemakaavan liikennetarkastelu. Strafica Oy

Rasinkylän asemakaavan liikennetarkastelu. Strafica Oy Rasinkylän asemakaavan liikennetarkastelu Strafica Oy 15.4.2015 Tarkastelun sisältö Rasinkylän asemakaava-alue sijoittuu Kotkan Sutelan kaupunginosaan, Sutelantien, Pernoontien ja Mussalontien risteysalueen

Lisätiedot

Lappeenrannan sairaalan liittymien liikenteellinen toimivuustarkastelu

Lappeenrannan sairaalan liittymien liikenteellinen toimivuustarkastelu Lappeenrannan sairaalan liittymien liikenteellinen toimivuustarkastelu Mikko Yli-Kauhaluoma Trafix Oy 28.4.2015 Johdanto Työssä on tarkasteltu Lappeenrannan sairaalan ympäristön uusien liittymäjärjestelyiden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007. WSP Finland Oy

Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007. WSP Finland Oy Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007 WSP Finland Oy 1. TARKASTELUN LÄHTÖKOHDAT Työn tarkoituksena oli tutkia eri liittymäratkaisujen liikenteellistä toimivuutta Turvesuonkadun

Lisätiedot

LOUNAISEN SUOMEN PÄÄSATAMIEN TAVARALIIKENTEEN JAKAUTUMINEN VÄYLÄKOHTAISESTI

LOUNAISEN SUOMEN PÄÄSATAMIEN TAVARALIIKENTEEN JAKAUTUMINEN VÄYLÄKOHTAISESTI TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU B 132 / 2006 LOUNAISEN SUOMEN PÄÄSATAMIEN TAVARALIIKENTEEN

Lisätiedot

Muistio. Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu. Sääskensuontien liittymä

Muistio. Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu. Sääskensuontien liittymä Muistio Tiehallinto, Oulun tiepiiri Oulun kaupunki Vt 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja, Oulu Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu

Lisätiedot

LIITTEET. 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma

LIITTEET. 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma LIITTEET LIITTEET LIITE 1: Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta (23.6.2008) LIITE 2: Hankekortti LIITE 3 MELUTARKASTELU:

Lisätiedot

Karnaisten alueen maankäytön kehittäminen Liikenne

Karnaisten alueen maankäytön kehittäminen Liikenne Suunnittelualue Suunnittelualueena on valtatien 1 ja Karnaistentien sekä Hossanmäentien rajaama alue sekä Hossantien varsi Ruotiontien liittymästä valtatien ramppiliittymiin. Alueella sijaitsee nykyisin

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KESKUSTAN KEHÄN TOIMIVUUSTARKASTELU

JÄRVENPÄÄN KESKUSTAN KEHÄN TOIMIVUUSTARKASTELU JÄRVENPÄÄN KESKUSTAN KEHÄN TOIMIVUUSTARKASTELU LUONNOS 5.1.2012 1(8) 1 LÄHTÖKOHDAT Työn tarkoituksena on tutkia Järvenpäässä Helsingintielle rautatien länsipuolelle tehtävien katuverkon uudistamistoimenpiteiden

Lisätiedot

SEINÄJOKI VALION KAAVAMUUTOS, LIIKENNEMÄÄRÄENNUSTEET

SEINÄJOKI VALION KAAVAMUUTOS, LIIKENNEMÄÄRÄENNUSTEET SEINÄJOKI VALION KAAVAMUUTOS, LIIKENNEMÄÄRÄENNUSTEET SUUNNITTELUALUE VÄESTÖN KASVU Seinäjoen asukasluku vuoden 16 lopussa oli 62 052 ja vuosittainen väestönkasvu on ollut noin 1,5 % prosenttia: Seinäjoen

Lisätiedot

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN MUISTUTUS 15.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

KÄRJENMÄENTIEN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KÄRJENMÄENTIEN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS Vastaanottaja Jalasjärven kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.4.2015 (päivitetty 28.10.2015) KÄRJENMÄENTIEN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KÄRJENMÄENTIEN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS Päivämäärä 28/10/2015

Lisätiedot

Linja-autoasema ja Paasikiventien siirto, liikennetarkastelu

Linja-autoasema ja Paasikiventien siirto, liikennetarkastelu 1 / 5 MUISTIO Hannu Sainio 30.8.2017 Linja-autoasema ja Paasikiventien siirto, liikennetarkastelu 1. Lähtökohdat Tässä selvityksessä tarkastellaan linja autoaseman asemakaavoitusta varten linjaautojen

Lisätiedot

Vanhan Rauman katujärjestelyjen muutoksen liikenteellinen toimivuus

Vanhan Rauman katujärjestelyjen muutoksen liikenteellinen toimivuus 6.9.2013 1 (8) Vanhan Rauman katujärjestelyjen muutoksen liikenteellinen toimivuus Lähtökohdat Työssä on tarkasteltu Kuninkaankadun ja Kauppakadun katujärjestelyjen muutosten vaikutuksia Vanhan Rauman

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN

Lisätiedot

Lappeenrannan Kisapuiston liikenteellinen toimivuustarkastelu

Lappeenrannan Kisapuiston liikenteellinen toimivuustarkastelu Mikko Yli-Kauhaluoma Mikko Jokinen Trafix Oy 9.8.2017 LIITE 10 n liikenteellinen toimivuustarkastelu Liikennemäärät Tarkastelussa Kisapuiston liikennemäärinä on käytetty Lappeenrannan kaupungin arviota,

Lisätiedot

HAURUKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LIIKENNESELVITYS

HAURUKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LIIKENNESELVITYS Tiekuva.com HAURUKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LIIKENNESELVITYS 19.10.28 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtatien 4 länsipuolella on nykyään asemakaavoitettu alue Haurukyläntien liittymän pohjoispuolella Alue on rakentamaton

Lisätiedot

Lappeenrannan Kisapuiston liikenteellinen toimivuustarkastelu

Lappeenrannan Kisapuiston liikenteellinen toimivuustarkastelu Mikko Yli-Kauhaluoma 9.8.2017 Mikko Jokinen Trafix Oy LIITE 10 Lappeenrannan Kisapuiston liikenteellinen toimivuustarkastelu Liikennemäärät Tarkastelussa Kisapuiston liikennemäärinä on käytetty Lappeenrannan

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 1 AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Vuonna 2010 tehtiin Harvialan alueen liikenneselvitys Selvityksessä tutkittiin v. 2030 ennustetilannetta, jossa alueelle

Lisätiedot

Haukiputaan Keiskan alueen alustava liikenneselvitys. Oulu

Haukiputaan Keiskan alueen alustava liikenneselvitys. Oulu Haukiputaan Keiskan alueen alustava liikenneselvitys Oulu LUONNOS 15.12.2016 2 Selvitys on valmistunut XXXXkuussa 2016. Selvityksen ovat tehneet Plaana Oy:ssä Juha Raappana, Jorma Hämäläinen ja Riina Isola.

Lisätiedot

Takumäentie Takumäenkuja Pälkäneentie (Kt 57) Tölkkimäentie Vt 3. Wartiamäentie (mt 130)

Takumäentie Takumäenkuja Pälkäneentie (Kt 57) Tölkkimäentie Vt 3. Wartiamäentie (mt 130) Takumäenkuja asemakaavamuutos 2523, Pullerinmäki, liikennetarkastelu 30.12.2015 Liikennetarkastelu on tehty Takumäenkujan asemakaavan muutosta varten (kohteen sijainti liitteessä 1). Kaavan tarkoituksena

Lisätiedot

FOCUS-ALUEEN LIIKENNETARKASTELUT

FOCUS-ALUEEN LIIKENNETARKASTELUT FOCUS-ALUEEN LIIKENNETARKASTELUT Lähtökohdat ja oletukset Liikenteellinen toimivuustarkastelu on laadittu Paramics-mikrosimulointiohjelmalla. Tarkastelualue on esitetty kuvassa 1. Toimivuustarkasteluissa

Lisätiedot

Tesoman kauppakeskus, liikennetarkastelut. A-insinöörit Oy

Tesoman kauppakeskus, liikennetarkastelut. A-insinöörit Oy Tesoman kauppakeskus, liikennetarkastelut A-insinöörit Oy 3.4.2009 Tesoman kauppakeskus, pysäköinti Kauppakeskus n. 20 000 krs-m2, josta hypermarket 6 500 krsm2 Toiseen kerrokseen mahdollisesti kirjasto,

Lisätiedot

Naantalin Aurinkotie/Nuhjalantie liittymäalueen liikennelaskennat ja toimivuustarkastelut

Naantalin Aurinkotie/Nuhjalantie liittymäalueen liikennelaskennat ja toimivuustarkastelut Naantalin Aurinkotie/Nuhjalantie liittymäalueen liikennelaskennat ja toimivuustarkastelut 11.4.2019 Liikennelaskennat AAMUN HUIPPUTUNTI Liikennelaskennat suoritettiin torstaina 28.3.2019 Aurinkotien ja

Lisätiedot

Salo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030

Salo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 LIITE 4 Salo, Rannikon OYK Liikenteelliset vaikutukset Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 Osayleiskaava-alueella kulkee kaksi lounais-koillis-suuntaista tietä: Merikulmantie (mt 1824) ja Hämeenkyläntie

Lisätiedot

LIIKENNE-ENNUSTE JA SEN PERUSTEET

LIIKENNE-ENNUSTE JA SEN PERUSTEET LIIKENNE-ENNUSTE JA SEN PERUSTEET Liikenne-ennuste on laadittu vuonna 2015 valmistuneen yleissuunnitelman Valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla yhteydessä. Valtateiden 6 ja 15 suunnittelua varten

Lisätiedot