PÄÄTÖS Nro 68/2011/2 Dnro ISAVI/154/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 68/2011/2 Dnro ISAVI/154/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Jouni Sistonen ASIA Laiturin rakentaminen aallonmurtajan päälle tontin (Karhunlahdentie 7) edustalle, Joensuu ASIAN TAUSTAA Asiakirjojen mukaan Jouni Sistonen on tehnyt Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (jäljempänä ELY-keskus) ilmoituksen vesirakennustyöstä Joensuun kaupungin Penttilän kaupunginosassa sijaitsevan korttelin 1675 tontin numero 8 (Karhunlahdentie 7) edustalla. Asian johdosta ELY-keskuksen ja Sistosen välillä käydyn kirjeenvaihdon ja asiassa suoritetun maastotarkastuksen jälkeen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue on vesilain yleisenä valvojana katsonut, että tontin edustalla tehdystä aallonmurtajan suurentamisesta aiheutuu vesilain 1 luvun 15 :ssä määritellyn muuttamiskiellon tarkoittama haitallinen seuraus vesiympäristössä. Tehty aallonmurtajan suurentaminen olisi ollut mahdollista vain vesilain mukaisella luvalla. Vanhastakin aallonmurtajasta olisi saattanut aiheutua samanlainen haitallinen seuraus, mutta ELY-keskus oli katsonut, että vanhan aallonmurtajan kunnostaminen aallonmurtajaa suurentamatta olisi sen alkuperäinen rakentamisajankohta huomioon ottaen ollut mahdollista ilman vesilain mukaista lupaa. Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on niin ollen kehottanut Sistosta panemaan vireille vesilain mukaisen lupahakemuksen aluehallintovirastossa mennessä. Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on samalla ilmoittanut hakijalle tulevansa pitämään aallonmurtajaa käyttötarkoitukseensa nähden tarpeettoman suurena.

2 2 HAKEMUS Jouni Sistonen on aluehallintovirastoon toimittamassaan sekä , , ja täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa asiakohdassa mainitulle hankkeelle. Hakemuksessa tarkoitettu aallonmurtaja sijaitsee tontin rantavyöhykkeen eteläreunassa. Aallonmurtaja on hakijan omistaman tontin ja naapuritontin numero 9 välisen rajalinjan kuvitellun jatkeen suuntainen. Hakija on nostanut jään ja veden irrottamat kivet takaisin aallonmurtajan päälle. Aallonmurtajan hakijan tontin puoleisen sivustan hakija on verhonnut paikalle tuodulla vaalealla puhtaalla kivellä. Penkereen pohjan leveys on noin 3,5 m. Hakija ei ole ruopannut rantaa korjaustyön yhteydessä. Aallonmurtajan päälle tulevan laiturin hakija aikoo tehdä puusta. Laiturin leveys tulee olemaan 2,5 metriä ja pituus 26 metriä. Laiturin päähän tulee 4 metriä leveä oleskelutila. Laiturin kannen korkeus tulee olemaan rannanpuoleisessa päässä N ,70 m ja ulkopäässä N ,65 m. Hakija on korjannut myös tontin rantavyöhykkeen pohjoisreunassa olevaa aallonmurtajaa kokoamalla jäiden hajottamat kivet takaisin aallonmurtajaan. Sen päälle hakija ei aio rakentaa laituria. Hakija on liittänyt hakemukseen Joensuun kalastuskunnan (osakaskunnan) hoitokunnan antaman kirjallisen käyttöoikeussuostumuksen aallonmurtajan ja sen päälle rakennettavan laiturin alle jäävään vesialueeseen sekä naapurirantatonttien omistajien antamat kirjalliset suostumukset hankkeen toteuttamiseen. Asemakaavassa kortteli 1675 on määritelty merkinnällä AO erillispientalojen korttelialueeksi. Kaavamääräysten mukaan maanpinnan luonnollista korkeusasemaa ja vesirajan sijaintia korttelin kohdalla ei saa olennaisesti muuttaa. HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset tuli toimittaa aluehallintovirastoon viimeistään ELY-KESKUKSEN MUISTUTUS ELY-keskus lausuu, että hakija hakee lupaa laiturin rakentamiseen aallonmurtajan päälle. Samalla kyse on koko 31 m pitkän, puukannella varustetun maapengerlaiturin luvittamisesta. Maapenger on jo suurelta osin rakennettu. Penkereen harjan leveys on noin 3 m lukuun ottamatta sen päässä olevaa noin 4 m levennystä. Maapenkereen harjan korkeustaso vaihtelee välillä N ,37 N ,95. Puukansi on tarkoitus rakentaa korkeudelle N ,70 N ,65. Samalla hakija hakee lupaa tontin toisessa reunassa olevalle kivimuodostelmalle, jonka tarvetta hakija on perustellut aallonmurtajana. Hakijalla oli alun perin tarkoitus kunnostaa vanha aallonmurtaja nostamalla siitä irronneet kivet takaisin paikoilleen. Aallonmurtajan piti olla kunnostuksen jälkeen kor-

3 keintaan 20 m pitkä. Aallonmurtajaan tuotiin kuitenkin samalla muualta kiveä. Suuremman aallonmurtajan pituus oli tuolloin 26 m. ELY-keskus pitää hakemussuunnitelman mukaista aallonmurtaja-laituria tarpeettoman pitkänä ja korkeana. Yli 30 m pitkä penger muuttaa haitallisesti alueen maisemaa varsinkin matalan veden aikaan. Pengerlaituri soveltuu huonosti Pyhäselän vesistöön suurten vedenkorkeuden vaihteluiden takia. Aallonmurtaja suojaa 20 metrin pituisena rantaa riittävästi tavanomaista vesistön käyttöä harjoitettaessa. Tarvittaessa loppuosa voidaan toteuttaa kelluvana laiturina, mikäli vesisyvyys ei ole 20 metrin päässä riittävä. Laiturin kansi on 2,6 m Pyhäselän edellisen 30 vuoden ajanjakson alivedenkorkeuden (N ,07) yläpuolella ja 80 cm vastaavan ajanjakson ylivedenkorkeuden (N ,85) yläpuolella. Hieman matalampikin rakenne riittäisi pitämään kannen vedenpinnan yläpuolella. Joka tapauksessa rakenne olisi massiivinen ja huonosti Pyhäselässä toimiva. Lausumillaan perusteilla ELY-keskus katsoo, että lupa voidaan myöntää korkeintaan 20 m pitkälle maapengerlaiturille, koska paikalla on aikaisemminkin ollut suurehko aallonmurtaja. ELY-keskus pitää 30 m pitkää pengertä tarpeettoman suurena. Rakenteesta aiheutuu tarpeettoman suuri muutos alueen vesimaisemaan, joten lupaa ei tule sellaiselle myöntää. ELY-keskus on liittänyt muistutukseen tontin rannasta otettuja valokuvia. HAKIJAN SELITYS ELY-KESKUKSEN MUISTUTUKSESTA Hakija lausuu aluehallintovirastoon toimittamassaan selityksessä, että käytännössä muistutuksella vaaditaan sitä, että hakijan tulisi purkaa keväällä 2010 tehty aallonmurtajien kunnostus- ja oikaisutyö ainakin siltä osin kun rakennelma ylittää 20 metriä. Jos lupa-asian käsittelyssä tähän ratkaisuun päädyttäisiin, niin käytännössä tämä tarkoittaisi myös nyt olemassa olevan vanhan kivirakennelman osittaista purkamista. Hakija joutuisi omalla kustannuksellaan poistamaan osan vuosikymmeniä vanhoista kivirakennelmista, joita hakija ei alun perin ole edes rakentanut. Kivipaadet tulisi joko hajottaa veteen taikka ne tulisi siirtää pois paikalta. Hakija on tähän saakka vain kunnostanut vanhoja rakennelmia, koska ne ovat tarvinneet kunnostusta ja oikaisua. Kivirakennelmien pituuksia vesialueella ei suinkaan ole jatkettu. Käytännössä tilanne johtaisi hakijan kannalta täysin kohtuuttomaan tilanteeseen. Hakija ei suinkaan ole alun perin ollut rakentamassa pohjana olevia kivirakennelmia. Hakija joutuisi paitsi luopumaan suunnitelmastaan, niin hän joutuisi myös kustantamaan vesiympäristöön kuuluneiden vanhojen rakennelmien rakenteiden purkamista. Erilaiset purkamista tarkoittavat toimenpiteet ovat tilanteessa täysin tarkoituksettomia, eikä niillä saavuteta yhtään mitään ympäristöllisiä etuja taikka arvoja. Kunnostetut aallonmurtajat sopivat varmuudella kokonaisuutena alueelle paljon paremmin kuin mahdolliset kärjestään hajoitetuksi tulevat kivirakennelmat. Hakija muistuttaa, että hankesuunnitelmana oleva, jonkin verran yli 30 metriä pitkä aallonmurtajan päälle suunniteltu puukansi ei suinkaan ole koko mitaltaan tulossa ve- 3

4 sialueelle. Rakennelmahan on suunniteltu lähtevän hakijan oman tontin puolelta. Katettua osaa ei suinkaan kokonaan tultaisi asettamaan aallonmurtajan päälle, vaan alkuosa rakennelman katetusta osasta tulisi sijaitsemaan tontin maanpäällisellä osalla. Koko katettua osaa ei siis tulla ulottamaan yksistään vesialueelle. Hakijan suunnitelman mukaan katetusta rakennelmasta noin 7 8 metriä tulee olemaan hakijan oman tontin puolella ja se jatkuu sitten tontin rajan jälkeen noin 23 metrin matkalta vesialueelle. Hakijan käsityksen mukaan nyt kysymyksessä oleva lupa tarvitaan vain siihen osaan, joka jatkuu vesialueelle. Tietenkin koko hanke on tarkoituksenmukaista ja luonnollista käsitellä tässä yhteydessä kokonaisuutena. Hakijan käsityksen mukaan varsin käsittämättömältä kuulostaa ELY-keskuksen väite, että nyt käsiteltävä hanke muka muuttaisi haitallisesti alueen maisemaa. Väite ei missään tapauksessa voi pitää paikkaansa. Kivirakennelman pituus on tarkalleen sama, joka rakennelmilla on ollut vuosikymmeniä aiemmin. Kysymys ei voi olla muutoksesta miltään muulta osalta kuin siltä osin, että rakennelmaan tulee katettu puukansi sekä rakennelman toisella sivustalla on valkeita koristekiviä. Korttelin viereen äskettäin valmistuneen Joensuun kaupungin rakentaman Koivuniemen venesataman vesialueelle ulottuvat rakenteet ovat muuttaneet voimakkaasti rantamaisemaa. Hakijan pienet rakennelmat sulautuvat venesataman suurempaan muutosvaikutelmaan. Hanketta vastustaa ainoastaan ELY-keskus. Kaikki muut asiassa osallisena olevat tahot ovat joko antaneet nimenomaisen suostumuksensa hankkeelle taikka ovat jättäneet ottamasta kantaa hakemukseen heille varatusta tilaisuudesta huolimatta. Lausumillaan perusteilla hakija pyytää luvan myöntämistä hakemuksen mukaisesti. Vielä hakija on pyytänyt maastotarkastuksen järjestämistä asiassa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU MÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto myöntää Jouni Sistoselle luvan aallonmurtajalaiturin rakentamiseen tontin (Karhunlahdentie 7) edustalle Joensuun kaupungin Penttilän kaupunginosassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. Ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalta annetaan jäljempänä määräys. 1. Kivirakenteisen aallonmurtajan ja sen päälle sijoittuvan puurakenteisen laiturin sijainti ja rakenne näkyvät hakemuksen liitteinä olevista asemapiirroksesta 1:500 ja leikkauspiirustuksesta 1: Ennen töiden aloittamista on aloittamisajankohta sekä tämän lupapäätöksen antaja ja päivämäärä hyvissä ajoin kirjallisesti ilmoitettava Pohjois-Karjalan elinkei- 4

5 no-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 3. Veden samentumista aiheuttavat työt on tehtävä välisenä aikana. 4. Rakentamistyöt on tehtävä 2 vuoden kuluessa tämän lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. 5. Laituri on pidettävä kunnossa. 6. Jos tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa aluehallintoviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 7. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Pohjois- Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. LUVAN MYÖNTÄMISEN PERUSTELUT LAINKOHDAT Laiturin rakentaminen on hakijalle tarpeen tontin edustalla olevan rannan mataluuden takia. Laiturin puukannen pituus on 31,3 m. Tästä noin 7 8 metrin pituinen osuus sijoittuu hakijan tonttiin kuuluvalle maa-alueelle. Lisäksi kiinteistörekisterikartan mukaan tontin edustalla on osakaskunnan vesialueeseen kuuluvaa vesijättöä noin 10 metrin leveydeltä. Kaavamääräysten mukaan vesirajan sijaintia ei saa muuttaa. Rannan syventäminen vaatisi hakijan tontin rannan olosuhteissa suurimittaisen ruoppauksen tekemistä. Laiturin rakentaminen paikalla jo ennestään olleen, laiturin rakentamista varten kunnostettavan aallonmurtajan päälle on tarkoituksenmukainen ratkaisu. Aallonmurtajalaituri ei ole rannan olosuhteissa tarpeettoman suuri. Hakija on sopinut aallonmurtajan alle jäävän vesialueen pysyvästä käyttöoikeudesta vesialuetta hallinnoivan osakaskunnan kanssa. Kummallakin puolella olevien rantanaapurikiinteistöjen omistajat ovat antaneet suostumuksensa hankkeelle. Rakentaminen ei sanottavasti loukkaa yleistä eikä yksityistä etua. Rakentaminen ei muuta rantaviivaa tontin edustalla eikä ole siten asemakaavan vastainen toimenpide. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat siten olemassa. Vesilain 2 luvun 3, 4 ja 6 :n 1 momentti. LAUSUNTO ELY-KESKUKSEN MUISTUTUKSESTA. ELY-keskuksen vaatimus laiturin ja sen alla olevan aallonmurtajan lyhentämisestä hylätään luvan myöntämisen perusteluihin viitaten. Tämän päätöksen mukainen aallonmurtajapenkere ei laajan selkävesialtaan rannassa aiheuta olennaista muutosta nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Rantavyöhyke ei ole korttelin kohdalla enää luon- 5

6 KÄSITTELYMAKSU nonmukaisessa tilassa. Viereen rakennettu venevalkama on muuttanut ranta-aluetta keinotekoiseen suuntaan. Hakijan hanke ei siten muuta maisemaa yleistä etua loukkaavalla tavalla. Päätöksestä peritään käsittelymaksu 250 euroa. Kysymyksessä on vähäinen ja pelkästään yksityistä tarvetta varten vireille pantu asia. Vesilain 21 luvun 9 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) 6

7 7 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Ympäristöneuvos Viljo Mikkonen Ympäristölakimies Matti Turunen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Viljo Mikkonen. Asian on esitellyt ympäristölakimies Matti Turunen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh

8 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, KUOPIO Postiosoite: PL 1741, KUOPIO Puhelin: (vaihde) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.