Väkivalta lapsen traumana
|
|
- Maija-Liisa Ahola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Väkivalta lapsen traumana Ritva Tolonen psykologi, psykoterapeutti Traumaterapiakeskus 1
2 Trauma on psykobiologinen reaktio traumaattiseen tapahtumaan Traumatisoivalle tapahtumalle on luonteenomaista äkillisyys ennakoimattomuus voimakkuus hallitsemattomuus Traumatisoitumisen uhkaa lisää tapahtuman intensiteetti ja kesto tapahtuman toistuvuus, ennustamattomuus, kontrolloimattomuus tapahtumaan liittyy kiintymyksen menetys tärkeä ihminen pettää 2
3 Traumatisoitumiseen vaikuttavat myös fyysisen ja psyykkisen energiatason lasku fyysinen ja psyykkinen sairaus mieliala ja tunteet stressitekijät ikä mitä nuorempi, sitä todennäköisemmin traumaperäinen häiriö kehittyy dissosiaatio-oireet oireet traumatapahtuman aikana ylivireystila (hyperarousal( hyperarousal) alivireystila (hypoarousal( hypoarousal) tapahtuman tarkoitus kaltoinkohtelu, - puuttuu fyysinen tai emotionaalinen huolenpito ja lohdutus sosiaalisen tuen puute lapset ovat täysin riippuvaisia aikuisten avusta vaikeiden tapahtumien integroimisessa 3
4 I EMOTIONAALINEN TOIMINTA- JÄRJESTELMÄ: : YKSILÖN PUOLUSTUS- JA ELOONJÄÄ ÄÄMISSYSTEEMI Nisäkk kkäille yhteinen kiintymyshuuto ylivalppaus (hypervigilance) pakeneminen (flight) taistelu (fight( fight) jäätyminen (freeze) kivuntunnotto muus (analgesia) tajunnan menetys (anestesia) täydellinen alistuminen toipuminen lepo haavojen parantelu eristäytyminen ryhmästä 4
5 II EMOTIONAALINEN TOIMINTAJÄRJESTELM RJESTELMÄ: PÄIVITTÄINEN INEN TOIMINTA JA LAJIN SÄILYMINEN kiintymys leikki tutkiminen, löytl ytöretkeily energian sääs äätely (uni, syöminen) sosiaalisuus lisää ääntyminen huolenpito Uhan alla kohtaan II kuuluvat väistyvät t ja kohtaan I kuuluvat tulevat tilalle 5
6 Trauman kahtalaiset reaktiot Ylivireystila: aktivaatio ylittää integraatiokyvyn Toleranssi-ikkuna * Optimaalinen vireystilan alue Alivireystila: riittämätön aktivaatio integroimista varten Ogden and Minton (2000) 6
7 Trauman kahtalaiset reaktiot Ylivireystila: Liiallinen puolustautuminen Emotionaalinen reaktiivisuus Ylivalppaus Mielikuvien tunkeutuvuus Pakonomainen kognitiivinen prosessointi Jäätyminen: Korkea ylivireys, johon liittyy liikkumattomuus Jäätyneet puolustusreaktiot Halvaantumisen tunne Ylivireystila Toleranssi-ikkuna * Optimaalinen vireystilan alue Alivireystila Ogden and Minton (2000) *Siegel, D. (1999) Alivireys: Lysähdys, romahdus Matala affekti Kognitiivisesti kyvytön Turtuneisuus Alistuminen 7
8 Väkivaltaympäristön n piirteitä totalitaarinen kontrolli arvaamattomuus kuoleman uhka mielivaltaiset, vaihtuvat sääs äännöt kiintymyssuhdehäiri iriöt sosiaalinen eristäytyneisyys Kehitykselliset haasteet väkivaltaisessa v perheessä kiintymyssuhteen muodostaminen kipua tuottavaan, laiminlyövää ään vanhempaan perusturvallisuuden luominen tilanteessa, joka on epäluotettava ja turvaton kehittää ruumiillista itsesää äätelyä tilanteessa, jossa oma keho on aikuisten tarpeiden käytk ytössä 8
9 oppia tunteiden sääs äätelyä ympärist ristössä, joka ei tarjoa lohdutusta oppia aloitekykyiseksi ympärist ristössä, joka edellyttää täydellistä alistumista aikuisten tahdolle luoda positiivinen identiteetti tilanteessa, joka mitätöi i häneth Lapsen selviytymiskeinot jatkuva hälytysvalmiush alistuminen, automaattinen totteleminen vältteleminen pahoinpitelijän n tyynnyttely-yritykset yritykset tunteiden turruttaminen pahuuden ottaminen itselle dissosiatiiviset puolustuskeinot 9
10 Eri-ik ikäisten isten lasten traumaoireet Vauva - muuttuu ärtyisäksi, itkuiseksi ja rauhoittuminen vaikeutuu - näyttää vähemmän n myönteisi nteisiä,, iloisia tunteita - kiinnostus ympärist ristöön n ja ihmisiin vähenee - vuorovaikutustilanteet jännittyneitj nnittyneitä - unihäiri iriöt, syömish mishäiriöt; sydämen rytmi voi hidastua Leikki-ik ikäineninen - traumatapahtuma tulee esille puheessa, leikissä,, muussa käyttk yttäytymisessä pakonomaisesti niiden helpottamatta oloa - takautumia, dissosiaatiota.. Esim. on muissa maailmoissa,, selittämätt ttömiä raivokohtauksia, joiden aikana on vaikea saada kontaktia 10
11 - somaattisia oireita, syömiseen ja nukkumiseen liittyviä oireita, eroahdistusta, pelkoja - normaali kiinnostus ympärist ristöön n ja leikkiin vähenee Kouluikäinen inen - trauman kanssa pärjp rjääminen vie psyykkistä energiaa. Näkyy N keskittymisvaikeutena, koulusuoritusten huononemisena, vetäytymisen ytymisenä harrastuksista ja kaveripiiristä - masentuneisuus, ahdistuneisuus, huolestuneisuus, pelokkuus, tunteiden hallinnan vaikeus - ei näe n e elämää ää eteenpäin, suunnitelmien tekeminen ja sitoutuminen vaikeaa - somaattisia oireita, syömiseen ja nukkumiseen liittyviä oireita, takertumista aikuisiin, itsenäistymiskehitys istymiskehitys häiriintyyh - rooli perheessä vääristyy 11
12 Dissosiaatio keino paeta mielen keinoin, kun konkreettinen pako sietämätt ttömästä tilanteesta on mahdoton kyvyttömyytt myyttä yhdistää ajatukset, tunteet, havainnot ja muistot kokonaisuudeksi seurauksena kehittyy käyttäytymismalleja, ytymismalleja, jotka auttavat selviämää ään n traumaattisessa tilanteessa persoonallisuuden traumaa kokeva puoli eriytyy tavallista arkea eläväst stä puolesta Dissosiaation tarkoitus - käyttäytymisen ytymisen automatisoituminen, - mahdottomilta tuntuvien ristiriitojen ratkaiseminen, - traumaattisten muistojen eristäminen, - fyysisen tunnottomuuden aikaansaaminen, - kokemuksen etää äännyttäminen itsestä 12
13 Dissosiaatio-oireet oireet lapsilla ja nuorilla 1. Transsitilat voivat ulottua hetkellisistä poissaoloista pidempiin reagoimattomiin jaksoihin 2. Muistivaikeudet Lapsi ei muista traumaattisia tapahtumia, joita tiedetää ään n hänelle h tapahtuneen Lapsen on vaikea muistaa tavallisia päivän n tapahtumia ja omaa käyttäytymistään Unohtaa kavereiden, opettajien nimiä,, hukkaa tavaroita ja eksyy helposti Lapsi unohtaa opittuja taitoja Normaalia on, kun lapsi vetoaa muistamattomuuteen peittää ääkseen syyllisyyden tai häpeh peän n tunteita tai välttääkseen rangaistuksen Kannattaa tarkistaa, millaisia asioita lapsi unohtaa 13
14 3. Mielikuvitusystävät ja fantasiamaailma Patologiset fantasiat ja mielikuvitusystävät: t: fantasia sekoittuu normaaliin elämää ään lapsi kokee mielikuvitusystävät todellisina ja niiden käyttäytymisen ytymisen oman kontrollinsa ulkopuolella olevaksi mielikuvitusystävät t ovat konfliktissa keskenää ään 4. Identiteetin vaihtelut lapsi kokee itsellää ään n olevan sisäisiä toisia, alttereita,, egon tiloja, puolia tai persoonallisuuksia eläinhahmot ovat lapsille tyypillisiä persoonan puolia lapsi kokee, että nämä puolet ottavat ajoittain vallan omasta käyttäytymisestä 14
15 lapsi voi itsekin kokea tilavaihtelut hyvin dramaattisina ja kontrolloimattomina äkillinen reggressio, raivokas käyttäytyminen, ytyminen, selvä tietoisuuden menetys, puhuminen itsestä 3. persoonassa tai uudella nimellä viittaavat vakavaan dissosiaatioon se, miten perhe ja muu sosiaalinen ympärist ristö suhtautuu näihin n tilavaihteluihin voi ylläpit pitää dissosiaatiota 5. Depersonalisaatio, derealisaatio, aineiden käyttö ahdistavassa tilanteessa lapsi voi siirtyä ikää ään n kuin itsensä ulkopuolelle tarkkailemaan tilannetta tilapäiset iset depersonalisaatio- kokemukset ovat tavallisia nuoruusiäss ssä derealisaatiossa lapsi kokee traumaattisen tilanteen epätodellisena, kuin olisi tapahtunut jollekin toiselle kannattaa erotella, mikä normaalia depersonalisaatiota ja derealisaatiota, joita myös s aineiden käyttk yttö voi komplisoida ja edistää 15
16 6. Somaattiset oireet esim. pääp äänsärky, vatsakivut, muut diagnostisoimattomat kivut fyysisten tuntemusten puuttuminen, epätavallinen kivun sieto tai herkkyys kivulle havaintotoimintojen puutteet syömish mishäiriöt 7. Post-traumaattiset oireet mieleentunkevuus välttämiskäyttäytyminenytyminen ylivireysoireet 8. Seksuaalisesti kiihottunut ja häiritsevä käyttäytyminen intensiivinen masturbointi ahdisteleva, viettelevä käyttäytyminenytyminen poikkeavat seksileikit 16
17 9. Itsetuhoinen käyttäytyminen viiltely on yleistä teini-ik ikäisten isten keskuudessa usein se tulkitaan itsemurhayritykseksi tai huomion hakemiseksi sillä voi olla tunteita sääs äätelevä merkitys se voi tapahtua dissosiatiivisessa transsitilassa tai sillä pyritää ään keskeyttämää ään dissosiatiivinen tila usein itsen vahingoittamisella pyritää ään n helpottamaan oloa ei niinkää ään n tuhoamaan elämää ää varsinaiset itsemurhayritykset 17
18 Trauman vaikutus persoonallisuuden kehityksen eri osa-alueilla alueilla kognitiot tunteet keho sosiaaliset suhteet perususkomukset 18
19 1. KOGNITIOT kognitiivisen kapasiteetin huononeminen muistivaikeudet vääristyneet käsitykset k itsestä ja maailmasta yliyleistys menneisyyden ja nykyisyyden sekoittuminen omat oireet koetaan hävetth vettävinä ja hulluutena (takaumat, dissosiatiiviset hetket, muistamattomuus, somaattiset muistot, kuulo- ja näköharhat, n depersonalisaation tunteet) sisäisen isen ja ulkoisen erottamisen vaikeus, realiteettitestaus on horjuvaa uskomukset itsestä,, läheisistl heisistä, pahantekijäst stä ovat vääv ääristyneet 19
20 2. TUNTEET kyky kokea, sääs äädellä,, eritellä,, ilmaista ja sietää tunteita sopivalla tavalla on jääj äänyt kehittymätt ttä. tunteet on turrutettu hallitsemattoman voimakkaita tunnetiloja (paniikki, raivo, epätoivo) krooninen masennus, ahdistuneisuus sopivat itsen rauhoittamiskeinot puuttuvat 20
21 3. KEHO Normaalia kehon tilojen sääs äätelyä häiritsee jatkuva ylivireystila - univaikeudet - syömisvaikeudet - keskittyminen - ulostamisen ja virtsan kontrolli - krooniset kiputilat - neurologiset ongelmat - itsen vahingoittaminen - aineiden käyttk yttö - onnettomuusalttius 21
22 4. SOSIAALISET SUHTEET kiintymyssuhdehäiri iriön n vuoksi on vaikea oppia tuntemaan luottamusta ja rakkautta toisiin eristäytyminen, yksinäisyys, isyys, vaikeus ylläpit pitää ystävyyssuhteita toisaalta riippuvuus normaalit vuorovaikutustaidot puuttuvat tulevat usein kiusatuiksi epäaitous (false( self) 22
23 5. PERUSUSKOMUKSET moraalikysymykset, suhtautuminen väkivaltaan, yhteiskunnan normeihin uskonnolliset kysymykset uskomukset itsestä hyvyys - pahuus mitä rakkaus on? voiko antaa anteeksi pahantekijälle? voiko antaa anteeksi itselle? onko toivoa? 23
8.4.2014 : YHDISTYNYT KOKEMUS KUN. Omaksi ottaminen Se tapahtui minulle ja ymmärrän kuinka se vaikuttaa minuun ja perususkomuksiini
Omaksi ottaminen Se tapahtui minulle ja ymmärrän kuinka se vaikuttaa minuun ja perususkomuksiini Anne Suokas-Cunliffe 3.4.2014 Tapahtumalla on aika ja paikka Olen tietoinen nykyisyydestä ja tiedän kuinka
LisätiedotPsyykkinen trauma 1 - traumatisoitumisen synty ja vaikutukset
Psyykkinen trauma 1 - traumatisoitumisen synty ja vaikutukset 2.4.2019 Sini Kirvesmäki, kokemusasiantuntija Kirsi Kiviluoma, sh, kouluttajapsykoterapeutti Elina Rantanen, psykologi, kouluttajapsykoterapeutti
LisätiedotPsyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa
Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa Uhrin kohtaaminen rikosprosessissa koulutus Heli Heinjoki, kriisityön kehittämispäällikkö, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Hannaleena
LisätiedotPARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus
PARIEN KANSSA TEHTÄVÄ TYÖ Kokemuksia A-klinikka A ja Miesten keskuksen yhteistyöst stä Näkymätön n näkyvn kyväksi, ksi, Seinäjoki 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten
LisätiedotKun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala
Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala Tässä esityksessä puhumme traumasta, joka on varhaisessa lapsuudessa tai nuoruudessa koettu emotionaalinen
LisätiedotAdoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström
Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen
LisätiedotVÄKIVALTA JA VÄKIVALLALLE SEKÄ PÄIHTEILLE ALTISTUMINEN TRAUMAATTISENA KOKEMUKSENA
VÄKIVALTA JA VÄKIVALLALLE SEKÄ PÄIHTEILLE ALTISTUMINEN TRAUMAATTISENA KOKEMUKSENA 09.02.2012 Seinäjoki Elli-Maija Laaksamo Psykoterapeutti VET ellimaija.laaksamo@dnainternet.net 1 Väkivallan kohtaamisia
LisätiedotAggression taustalla saattaa olla oma koettu väkivalta, laiminlyönti tai kaltoinkohtelu
Aggression taustalla saattaa olla oma koettu väkivalta, laiminlyönti tai kaltoinkohtelu Trauma ja kiintymyssuhde Veli-Matti Saarinen Luennossa on käytetty Elli-Maija Laaksamon, Soili Poijulan, Rudi Dallosin
LisätiedotRuoka korjaavana kokemuksena
Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara
LisätiedotStressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012
Stressinhallinta ja aivotutkimus Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Tausta sensomotorinen traumaterapia aivojen toiminta traumassa aivojen toiminta stressissä 2 Stressi = Ristiriita 1. Vaatimusten ja kapasiteetin
LisätiedotTyökaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010
Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen Turussa 20.11.2010 ja miten ansainneesi edes luulet sen, että aina saat suotuisat tuulet? Mitä tarkoittaa kriisi Kriisillä tarkoitetaan äkillistä muutosta ihmisen
LisätiedotJälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua. Osviitta Annukka Häkämies
Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua Osviitta 11.1.2017 Annukka Häkämies TRAUMA IHMISEN SIETOKYVYN RAJOILLA LIIKKUVA, JOSKUS MYÖS SEN YLITTÄVÄ TAPAHTUMA, JOHON LIITTYY TUHOUTUMISEN JA KUOLEMAN PELKOA.
LisätiedotT U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
LisätiedotVANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA
VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta
LisätiedotNaisen haluttomuus. Leena Hattunen psykoterapeutti kliininen seksologi (nacs)
Naisen haluttomuus Leena Hattunen psykoterapeutti kliininen seksologi (nacs) Miksi halutaan seksiä? Miksi ei haluta? Mitä tehdä jos haluaa haluta? Miksi halutaan seksiä? Lisääntymisen vuoksi Miellyttämisen
LisätiedotLapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto
Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotTrauma 2 -traumatisoitumisen hoito
Trauma 2 -traumatisoitumisen hoito 8.5.2018 Sini Kirvesmäki, kokemusasiantuntija Kirsi Kiviluoma, sh, traumapsykoterapeutti Elina Rantanen, psykologi, traumapsykoterapeutti Terapeuttinen suhde on keskeisin
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotLapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014
Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotPäivi Maaranen LT, apulaisylilääkäri KYS Nuorisopsykiatrian päivät 3.-4.4.2014
Päivi Maaranen LT, apulaisylilääkäri KYS Nuorisopsykiatrian päivät 3.-4.4.2014 Dissosiaation määritelmä Osittainen tai täydellinen kykenemättömyys yhdistää keskenään menneisyyteen liittyviä muistikuvia,
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotErilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015
Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen
LisätiedotPsyykkinen trauma 2 -traumatisoitumisen hoito
Psyykkinen trauma 2 -traumatisoitumisen hoito 9.4.2019 Sini Kirvesmäki, kokemusasiantuntija Kirsi Kiviluoma, sh, kouluttajapsykoterapeutti Elina Rantanen, psykologi, kouluttajapsykoterapeutti Terapeuttinen
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi
Hyvinvointia työstä Henkiseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä työssä (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola toim. Työterveyslaitos) Jalmari Heikkonen, MScPH (licentiat i
LisätiedotMIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.
MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei
LisätiedotLapsuuden kompleksinen traumatisoituminen. seuraukset aikuisuudessa. yhteydessä aikuisiän dissosiaatiohäiriöihin(4).
Lääketiede 9 Lapsuuden kompleksisen traumatisoitumisen seuraukset aikuisuudessa Jo 150 vuotta on ollut havaintoja siitä, että ylivoimaisen traumaattisen tilanteen jälkeen tapahtuman kokenut on toisinaan
LisätiedotNuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia
Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa
LisätiedotLAPSI JA PERHE KRIISISSÄ
LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa
LisätiedotYhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?
Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-
LisätiedotTunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta
Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta 1 OPAS SISÄLTÄÄ 1. Kidutus 3 2. Kidutuksen muodot 4 3. Trauma 6 4. Kidutustrauma 8 5. Tunnistaminen 9 2 Teksti: Anu Rasinkangas
LisätiedotPoikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,
Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset
LisätiedotMaahanmuuttajan mielenterveys
Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä
LisätiedotMielialahäiriöt nuoruusiässä
Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium
LisätiedotAdoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT
Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä
LisätiedotSalli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari
Salli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari 29.10.2018 Ennustamattomuus Tapahtuu yht äkkiää, odottamatta Kontrolloimattomuus Omalla käyttäytymisellä tai toiminnalla
LisätiedotEROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE
EROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE ESITELMÄ EUROOPAN MUUTTOLIIKEVERKOSTON SEMINAARISSA 11.10.2018 JARI SINKKONEN, LT, LASTENPSYKIATRIAN DOSENTTI TURUN YLIOPISTO Kiintymyssuhde
Lisätiedotomaan elämäntarinaan yhdistymätön mielen loinen
19 Trauma omaan elämäntarinaan yhdistymätön mielen loinen Yksittäinen traumaattinen tapahtuma tai traumaattiset tapahtumaketjut voivat muuttaa mielen ja kehon toimintaa voimakkaalla tavalla. Kun ihminen
LisätiedotRiittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009
Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti
LisätiedotKohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi
Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys Ferdinand Garoff, psykologi Ajatuksia auttamisesta Kerro kokemus autetuksi tulemisesta Kerro hyvä auttamiskokemus Miksi auttaminen ja vapaaehtoistyö on tärkeää? Onko
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotYläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014
Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotEsikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotTrauma = henkinen tai ruumiillinen vaurio tai haava, aiheuttaa traumaattista stressiä Stressi =rasitusta tai painetta, fyysinen ja psyykkinen
PSYYKKINEN TRAUMA Traumatisoiva tapahtuma on mikä tahansa yksilön kokema uhkaava tilanne Tapahtuma voi koskettaa yhtä henkilöä, perhettä, ryhmää tai yhteisöä Yksittäinen traumatisoiva tapahtuma aiheuttaa
LisätiedotItsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA
LisätiedotVäkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä
Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen
LisätiedotLUONNON- VOIMAA OPETUKSEEN. KUINKA LUONTOAVUSTEISUUS AUTTAA OPPIMAAN? Minna Wasenius Psykologi, psykoterapeutti, ratsastusterapeutti
LUONNON- VOIMAA OPETUKSEEN KUINKA LUONTOAVUSTEISUUS AUTTAA OPPIMAAN? Minna Wasenius Psykologi, psykoterapeutti, ratsastusterapeutti Mikä auttaa lasta oppimaan? Motivaatio, innostuneisuus Myönteinen, levollinen
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,
LisätiedotMiten mielenterveyttä vahvistetaan?
Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotTupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara
Tupakkariippuvuus Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen Automatioitunut
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys
LisätiedotVARAVOIMAA FARMARILLE
VARAVOIMAA FARMARILLE Tavoitteina on ensiapu talousasioihin, jaksamiseen, työhyvinvointiin ym. liittyvissä vaikeuksissa keskusteluavun antaminen ohjata tarvittaessa eteenpäin eri asiantuntijoille avun
LisätiedotElämänlaatu ja sen mittaaminen
04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä
LisätiedotMITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?
MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien
LisätiedotKONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri
Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi
LisätiedotArja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema
Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
LisätiedotLähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä
Lähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Väkivalta ja päihteetp huono suomalainen viinapää (Verkko) ajatus väkivaltatyv kivaltatyöstä päihdehuollon piirissä
LisätiedotLAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen
LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen
LisätiedotKehitysvammaisten käytöshäiriöt
Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri
LisätiedotLääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä
LisätiedotPersoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011
Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotAlakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015
Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotTUNTEET ELÄMÄN KAPELLIMESTARINA - ITSENSÄ HYVÄKSYMINEN. NAISTEN PÄIVÄ Oulunkylän seurakunta Heli Janhonen
TUNTEET ELÄMÄN KAPELLIMESTARINA - ITSENSÄ HYVÄKSYMINEN NAISTEN PÄIVÄ Oulunkylän seurakunta 6.10.2018 Heli Janhonen Mitä silloin hyväksyn, kun hyväksyn itseni? ITSEHYVÄKSYNTÄ PYSÄHTYMINEN Mitä on juuri
LisätiedotNuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.
LisätiedotAjanhallinta ja itsensä johtaminen
Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen
LisätiedotTraumaterapiakeskus Petteri Mankila
1 VAKAUTTA VANHEMMUUTEEN Traumaterapiakeskus Petteri Mankila STRESSI Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä
LisätiedotF R I E N D S - sinut itsensä kanssa
F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu
LisätiedotAvaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla
Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien
LisätiedotPelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma
Pelipuiston päiväkodin ökasvatussuunnitelma Päivähoito kantaa vastuun toimintansa aiheuttamasta ristökuormituksesta ottamalla huomioon kestävän kehityksen eri ulottuvuudet. Lapsia kasvatetaan ristötietoisuuteen
LisätiedotKAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys
KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus
LisätiedotKiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto
Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaaminen Tahallista ja toistuvaa aggressiivista käyttäytymistä, joka kohdistuu heikommassa asemassa olevaan henkilöön
LisätiedotHyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Oma jaksaminen työpaineiden keskellä Oma jaksaminen työpaineiden keskellä Stressin ja henkisen kuormituksen hallinnasta (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola
LisätiedotItsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö
Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista
LisätiedotNUORUUSIÄN PSYYKKINEN KEHITYS. 12.3.2007 ma prof. Pirjo MäkiM Psykiatrian klinikka, Oulun Yliopisto ja Muurolan sairaala, Lapin shp
NUORUUSIÄN PSYYKKINEN KEHITYS 12.3.2007 ma prof. Pirjo MäkiM Psykiatrian klinikka, Oulun Yliopisto ja Muurolan sairaala, Lapin shp NUORUUSIÄN N PSYYKKINEN KEHITYS Määritelmät t ja ikärajat Nuoren kasvu
LisätiedotNeuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)
Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotVäkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014
Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä hanke 2009-2014 Tuon lapsen kanssa on sitten kummallista olla. Toisaalta tuntuu, että syli kuin syli kelpaa, mutta sitten kun tosipaikan tullen yritän ottaa syliin
LisätiedotLapsen arki ja hoidon mahdollisuudet vaino-perheessä. Pirjo Ervasti Oulun ensi- ja turvakoti ry Sh AMK, traumapsykoterapeutti
Lapsen arki ja hoidon mahdollisuudet vaino-perheessä Pirjo Ervasti Oulun ensi- ja turvakoti ry Sh AMK, traumapsykoterapeutti NINNI NÄKYMÄTÖN LAPSI Tiedättehän, että jos jotakuta säikäyttää kovin usein,
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA
YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri
LisätiedotKotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija
, Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia
LisätiedotVAINON UHRIN HOITO JA KUNTOUTUS
VAINON UHRIN HOITO JA KUNTOUTUS VARJO-hankkeen seminaari 10.02.2015 Säätytalo Riitta Hannus hanketyöntekijä, psykoterapeutti WORKSHOPIN SISÄLTÖ 1. Vakauttava työote 2. Uhrin toiminnalliset ja kognitiiviset
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,
LisätiedotPikkulapsen seksuaalisuus
Pikkulapsen seksuaalisuus Tunteita ja turvallisuutta Erityisasiantuntija Psykoterapeutti (YET), seksuaaliterapeutti (ET, NACS), työnohjaaja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalikehityksen tasot
LisätiedotPoikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?
Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,
LisätiedotKriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari
Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi
LisätiedotVäkivaltaa kokeneiden lasten auttamisen käytännöistä. Tuija Korhonen Psykologi Oulun ensi- turvakoti Avopalvelukeskus
Väkivaltaa kokeneiden lasten auttamisen käytännöistä Tuija Korhonen Psykologi Oulun ensi- turvakoti Avopalvelukeskus Lasten tilanteen arviointi ja hoitamisen edellytykset turvakodissa Lasten kanssa tehtävä
Lisätiedot